Vastaselitys Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen lausunnon ja Lappeenrannan kaupungin vastaselityksen johdosta. Päivämäärä , Diaarin:o 3524/1/14.

Transkriptio

1 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri r.y. Vastaselitys Katariinantori Lappeenranta saimaa@sll.fi p Korkein hallinto-oikeus PL Helsinki korkein.hallinto-oikeus@oikeus.fi Vastaselitys Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen lausunnon ja Lappeenrannan kaupungin vastaselityksen johdosta. Päivämäärä , Diaarin:o 3524/1/14. Vastaselityspyyntö tuli kirjattuna kirjeenä luonnonsuojelupiirin tietoon (liite 1). Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin vastaselitys Lappeenrannan kaupungin vastineessaan on useita väittämiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Kaupunki on vuosien ajan jättänyt huomioimatta Pajarilan-Hartikkalan alueen liitooravapopulaation pesimis-, ruokailu- ja lepäilyalueet, vaikka ko. alueet on lukuisissa kartoituksissa kiistattomasti todettu liito-oravan pysyviksi elinalueiksi. Kaupunki on järjestelmällisesti sivuuttanut luontokartoitusten tulokset, pirstonut aluetta avohakkuilla muutamien vuosien välein heikentäen liito-oravapopulaation elinmahdollisuuksia ja myös todennetusti tuhonnut niiden pesä- ja ruokailupuita sekä liikkumiskäytäviä muille metsäalueille. Ylipäänsä avohakkuut ovat olleet liito-oravien asuttamalle taajamametsäalueelle sopimaton ja tuhoisa metsänkäsittelytapa. Ne ovat altistaneet hakkuiden reunametsät kerta toisensa jälkeen myrsky- ja hyönteistuhoille heikentäen edelleen uhanalaisen lajin pieniksi käyneitä elinalueita. Kaupungin metsähoidolliset toimet ovat jo katkaisseet liito-oravan kulkuyhteydet täydellisesti eteläpuolisille metsäalueille. Vuonna 2013 tehdyt rajut toimenpiteet hävittivät kaiken puuston liito-oravan eteläpuoleiselta kulkukäytävältä (Kettukallion alue, josta on aiemman valituksen yhteydessä toimitettu kuvakooste). Viimeisin liito-oravan elinpiirin hävittäminen ja heikentäminen tapahtui syksyllä 2014, kun uusi avohakkuu ilmestyi keskelle lajin elinaluetta vain puoli kilometriä nyt käsiteltävistä palstoista koilliseen. Keväällä 2014 (liite 2, Soile Turkulaisen luontoselvitys ) tehdyssä luontokartoituksessa avohakattu alue oli niin ikään todettu liito-oravien elinalueeksi. Kaupunki on keväällä 2014 teettänyt koko Lappeenrannan keskustan alueelta osayleiskaavatyön yhteydessä luontoselvityksen, jonka tuloksia ei ole lainkaan huomioitu kyseisen alueen metsien käsittelyssä eikä kaavaratkaisuissa. Loppusyksystä (marras/joulukuun alku 2014) tehty avohakkuu katkaisee nyt myös pohjois- /koillispuolisen liito-oravien kulkukäytävän muille liito-oravien reviireille sekä metsäalueille (kuvakooste liite 3). Liitteen 3 kuvakoosteesta nähdään, että alueelle on jätetty vain muutamia lehtipuita (todennäköisesti kevään 2014 selvityksessä mainittuja papana-/kolopuita) 1

2 mahdollisesti kulkukäytäväksi. Aikaisemmin tiheässä metsässä kasvaneet puut ovat nyt täysin avoimella ja tuulille alttiilla alueella. On suuri riski, että keväällä lehtien puhjettua kovat tuulet kaatavat tämän ns. liito-oravan kulkuväylän ja seurauksena on liito-oravien kulkuyhteyksien lopullinen tuhoutuminen myös pohjois-/koillispuolelta. Lappeenrannan kaupunki esittää sivulla 3(7), että- uudistaminen on välttämätöntä, koska vanha kuusikko on alkanut kuivua ja lahota pystyyn alueelle on myös kehittymässä huomattava hyönteistuho Hakkuusuunnitelmia laatiessaan Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimen metsätalouspalvelut toteuttaa kaupungin teknisen lautakunnan hyväksymiä metsäsuunnitelmia. Metsäsuunnitelmat on laatinut Suomen metsäkeskus. Metsäkeskukselle on aina annettu tehtäväksi selvittää suunnitelmien kohdealueiden luontoarvot ja huomioida ne suunnitelmissa. Mitä tarkoittaa huomattava hyönteistuho? Miten se on arvioitu tai mitattu? Miten tilannetta on seurattu? Lappeenrannan kaupunki ei esitä yhtään tutkimustulosta tai seurantatietoa väitteiden perustaksi. Yhtä heppoisin perustein Suomen jokainen kuusikko voitaisiin vetää nurin missä tahansa, Lappeenrannassa näköjään jopa asutussa liito-oravametsikössä. Sivulla 6(7) vakuutellaan edelleen, mutta ristiriitaisin perustein: Suomen metsäkeskus kehotti kaupunkia korjaamaan kaatuneet tuoreet kuuset ilmeisen kirjanpainajatuhoriskin takia. Miksei siis luonnonsuojelupiirin näkökannaksi riitä, että sanomme kuviolla olevan ilmeisen liito-oravahabitaatin, jonka takia avohakkuisiin ei voida ryhtyä? Erona on, ettei tämä ole tyhjä ilmaan heitetty toteamus, vaan sen takana on kartoituksissa saatu näyttö liito-oravien läsnäolosta. Nyt käsiteltävät kuviot 97.1 ja 97.2 ovat keskellä liito-oravien elinaluetta, jolta on tehty lukuisia kartoituksia jo kymmenen ( ) vuoden ajan. Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin vuosina 2005, 2008 ja 2013 tekemissä sekä muissa alueelta tehdyissä selvityksissä on liito-oravien läsnäolosta havaintoja ollut joka kerta, eli alue on liito-oravan pysyvä elinalue. Luonnonsuojelupiirin käynti suunnitelluilla hakkuukuvioilla keväällä 2013 osoitti metsikön kuuluvan liito-oravan elinalueeseen lukuisten papanahavaintojen myötä. Kaupungin väite Hartikkalan alueelle liito-orava-arvioinnit on tehty edellä kuvatussa asian selvittämisprosessissa erityisellä, jopa poikkeuksellisella huolellisuudella. on kerrassaan hämmästyttävä: ensimmäinen ely-kartoitus oli liito-oravan kartoitukseen täysin sopimaton marraskuussa (2012), jolloin laji on vaikea ellei mahdoton havaita. Ilkeämielisesti voisi jopa puhua tarkoitushakuisuudesta. Kaupungin toinen selvitys toukokuussa 2013 tehtiin vasta sen jälkeen, kun luonnonsuojelupiirin asiantuntijat olivat havainneet merkkejä lajista asianmukaisena selvitysaikana huhtikuussa. Liito-oravan elinpiirin tulkinnasta sivulla 5(7): Hallinto-oikeus on myös lausunut, että muutoksenhakijan edustajien havaitsemien papanoiden olemassaolosta tai määrästä ei ole vedettävissä johtopäätöstä, että hakkuukuvioilla olisi liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikka. Tuskin kukaan väittää, että kyseiset hakkuukuviot olisivat alueen parasta liitooravametsää, mutta kiistatta ne ovat osa lajin elinpiiriä, jota jälleen näverretään entistä pienemmäksi. Edelleen todetaan että Hakkuiden toteuttamisessa noudatetaan ELY-keskuksen päätöstä , metsänkäyttöilmoitusta ja hyvän metsänhoidon suositusta. Tällöin hakkuilla ei vaaranneta liito-oravien elinmahdollisuuksia alueella.. Tuon päätöksen mukaisesti ohjeistettu/suoritettu hakkuu olisi katkaissut kaikki liito-oravan kulkuyhteydet muille metsäalueille lopullisesti. Metsänkäsittelyn rajausten laajentamiselle ei kaupungin näkemyksen mukaan ole perusteita. Myös hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluosiossa lausunut, että asiassa ei ole aihetta rajata hakkuiden ulkopuolelle nyt rajattuja alueita varovaisuusperiaatteenkaan vuoksi. Molemmat arviot ovat menneet täysin metsään, sillä juuri tässä tapauksessa on ehdottomasti toimittava varovaisuusperiaatteen mukaan, koska kyseiset 2

3 riskitekijät (myrskyt) ovat konkreettisesti havaittavissa lukuisten selvitysten sekä maastokäyntien perusteella. Väittämä sivulla 6(7) Liito-oravan levähdys- tai lisääntymispaikkoja ei ole tuhottu. on väärä, josta tutkijoilla ja luonnonsuojelupiirillä on näyttöä. Vuoden 2005 kartoituksessa kaksi haapaa, joiden tyvellä oli runsaasti papanoita, oli kaadettu vuoden 2008 kartoitukseen mennessä. Ne olivat avohakkuulla noin 70 m lähimmistä nykyisistä liito-oravapuista. Vuoden 2013 kartoituksessa havaitut liito-oravapuut Kettukalliossa (em. haaparyhmä ja koivu) ovat aivan avohakkuun reunassa, vaikka puiden ympärillä pitäisi olla suojapuusto ja jonkinlainen kulkuyhteys muille metsäalueille. Nyt niillä ei ole kumpaakaan. Lappeenrannan kaupunki on selkeästi epäonnistunut tehtäviensä hoidossa, sillä sen osayleiskaavahankkeen yhteydessä teettämien luontokartoitusten tulokset eivät ole saavuttaneet Suomen metsäkeskusta, ELY-keskusta eikä muitakaan tahoja. Tästä ovat osoituksena keväällä 2014 tehtyjen luontokartoitusten liito-oravahavainnot, joita ei ole mitenkään huomioitu marrasjoulukuun vaihteessa tehdyissä metsänhakkuissa, vaikka kyseiset hakkuusuunnitelmat sijoittuivat keskelle liito-oravien elinaluetta. Vaikka kyseinen hakkuu ei ilmeisesti sijoitu kaupungin omistamille maille, kaupunki on kuitenkin velvollinen toimittamaan viipymättä teettämiensä luontokartoitusten uhanalaisten lajien tiedot joko ELY-keskukselle tai Suomen metsäkeskukselle, mistä tiedot menevät uhanalaisten lajien rekisteriin. Lopuksi Lappeenrannan kaupunki on toiminut vastuuttomasti ja lainvastaisesti, sillä se on tietoisesti, määrätietoisesti ja jatkuvasti heikentänyt ja hävittänyt EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoittamiin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja Pajarilan- Hartikkaan alueella. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri uudistaa kaiken asiassa aiemmin esittämänsä ja vaatii Itä- Suomen hallinto-oikeuden ja Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen (liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnin ja sallitun metsänkäsittelyn määrittämistä) päätösten kumoamista. Liitteet: 1 Kirjatun kirjeen tiedoksisaanti 2 Soile Turkulaisen 2014 ko. aluetta koskevan luontokartoituksen liito-oravat 3 Karttoja ja kuvakooste uusimmasta liito-orava alueen avohakkuusta syksyllä 2014 Lappeenrannassa Juha Juuti, puheenjohtaja Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri r.y. Timo Tikka, sihteeri Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri r.y. 3

4 4

5 5 LIITE 2

6 LIITE 3 Soile Turkulaisen liito-oravahavaintojen karttakuvaan on piirretty punaisella rajausviivalla ja keltaisella läpinäkyvällä värillä marras/joulukuun vaihteessa 2014 tehty avohakkuualue, joka katkaisee pohjois-/koillispuolelta liito-oravien elinalueen kahtia ja samalla katkaisee myös eteläpuolella asustavien liito-oravien kulkuyhteydet muille liito-oravalle tärkeille metsäalueille. Sinisillä yhteysnuolilla on merkitty kohdat, jotka ovat erityisen tärkeitä liito-oravan kulkukäytäviä näiden liito-orava alueiden välillä. Molemmat alueet ovat kutistuneet lukuisten metsähakkuiden johdosta lähes olemattomiin, joten yhteysnuolien välissä oleva metsäalue on erityisen tärkeä alue kyseiselle liito-oravapopulaatiolle. 6

7 Tässä sama asia esitettynä ilmakarttakuvalla, jossa Soile Turkulaisen 2014 liito-oravahavainnot on esitetty vihreillä palloilla. Punainen yhteysnuoli eteläpuolella ilmaisee alueen, mistä vuonna 2013 puut poistettiin täydellisesti. Tämän toimenpiteen seurauksena liito-oravien kulkuyhteydet eteläpuolisille metsäalueille katkesivat lopullisesti. Seuraavana kuvakooste tehdystä maastokäynnistä avohakkuualueella. Alue on käyty läpi Soile Turkulaisen liito-oravahavaintokartan pohjalta sillä tarkkuudella kuin kartasta pystyy arvioimaan. Ainakin yksi kevään 2014 havaintorypäs liito-oravasta on jäänyt keskelle hakkuuta. Keskivaiheen kuvissa näkyy vasemmassa reunassa pienen peltolohkon pää, jonka kärjessä (koillispuolella) on kumpareelle jätetty vain jokunen yksittäinen haapa. Käsittääksemme ne ovat olleet puita, joihin liittyy liito-oravahavainto. Minkäänlaista suojavyöhykettä näille haavoille ei ole jätetty. Kahden erillisen liito-oravakeskittymän välissä on nyt iso aukko. Yhdyskäytävä on siis törkeästi ja lopullisesti tuhottu! 7

8 Näkymä Nuijamaan liittymän suuntaan, vasemmalla 6-tie Näkymä peltolohkon suuntaan 8

9 Näkymä peltolohkon suuntaan, oikealla 6-tie Näkymä Nuijamaan liittymän suuntaan hieman etelämmästä 9

10 Hakkuulinjaa Pajarilassa Peltolohkon päässä kumpu hakattuna 10

11 Kummulla säästetty vain muutama haapa Entistä liito-oravametsää 11

12 Hakkuun kulmaus pellon kupeessa Näkymä Hartikkalan/Pajarilan suuntaan, valituslohkot taustalla 12