KAAVASELOSTUS MÄYRÄN ASUNTOALUEEN ASEMAKAAVA, TERVAKOSKI JANAKKALAN KUNTA DNRO: 310/

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS MÄYRÄN ASUNTOALUEEN ASEMAKAAVA, TERVAKOSKI JANAKKALAN KUNTA DNRO: 310/

2 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Niina Ahlfrs, Tim Laitinen, Jussi Mäkinen Tiina Heikkilä Annu Tulnen Asemakaavan selstus Viite Rambll Niemenkatu LAHTI P F

3 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavaselstus, jka kskee 2. päivänä julukuuta 2016 päivättyä kaavakarttaa. Vireilletul Hankkeesta n tiedtettu vuden 2015 kaavituskatsauksessa (kh ). Talusarvin yhteydessä 2015 (kv ) n päätetty infrainvestinneista vudelle 2017 ja tnttitutant-hjelmassa ( ) n päätetty tnttien luvutuksesta vudelle Kunnan tekninen lautakunta päätti laittaa asemakaavan vireille Samassa päätöksessä hyväksyttiin kaavaa kskeva sallistumis- ja arviintisuunnitelma ja valittiin kahdesta alustavasta maankäytön suunnitelmasta vaihteht 1. jatktyöstettäväksi. Alueen asemakaavituksen käynnistämisestä n ilmitettu Janakkalan Sanmissa ja kirjeitse kaavan vaikutusalueen maanmistajille. Valmisteluvaiheen nähtävilläl Osallistumis- ja arviintisuunnitelma sekä asemakaavalunns vat lleet nähtävillä XX.XX. - XX.XX.2016 välisenä aikana. Ehdtusvaiheen nähtävilläl Asemakaavaehdtus n llut nähtävillä _._.-_._.2017 välisenä aikana. Kunnanhallituksen hyväksyminen Janakkalan kunnanhallitus n hyväksynyt asemakaavan _._.201_. Kunnanvaltuustn hyväksyminen Janakkalan kunnanvaltuust n hyväksynyt kaavan XX.XX.201X XX. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Tervaksken taajaman eteläsassa. Alueen länsipulella sijaitsee Tammirannan Puisttien varren pientalalue, phjispulella Leplan ja killispulella Mäyrän ja Metslan alueet. Asemakaava ja asemakaavamuuts kskee Janakkalan kunnan kiinteistöä ja sia kiinteistöistä ja Alueen pinta-ala n nin 14,9 hehtaaria.

4 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus paskartalla Kaavan tarkitus Asemakaavan tarkituksena n laajentaa Janakkalan kunnan tnttitarjntaa rivital- ja pientaltnteilla Tervaksken eteläsaan. Laadullisena tavitteena n suunnitella turvallinen, viihtyisä ja kestävä asuinympäristö.

5 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä Kaavaprsessin vaiheet Asemakaavan sisältö Tteuttaminen 1 2. Lähtökhdat Alueen yleiskuvaus Lunnnympäristö Tpgrafia Maa- ja kalliperä Lunnnsujelu Kasvillisuus, lunttyypit ja eläimistö Vesistöt ja vesitalus Maa- ja metsätalus Maisema ja kulttuuriympäristö Yleiset maisemanpiirteet Maisemarakenne Maisemakuva Arvkkaat maisema-alueet, kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Yhdyskuntarakenne Asuminen Palvelut Työpaikat ja elinkeintiminta Virkistys Liikenne Tekninen hult Erityistiminnat Ympäristönsujelu ja ympäristöhäiriöt Ssiaalinen ympäristö Maanmistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Rakennemalli Vimassa leva asemakaava Rakennusjärjestys Phjakartta Rakennuskiellt Sujelupäätökset 13

6 2.5.9 Muut aluetta kskevat päätökset, suunnitelmat ja hjelmat Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset ja inventinnit Asemakaavasuunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä kskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan tavitteet Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset Lähtökhta-aineistn antamat tavitteet Kunnan asettamat tavitteet Suunnittelutilanteesta jhdetut tavitteet Alueen lista ja minaisuuksista jhdetut tavitteet Osallisten tavitteet Prsessin aikana syntyneet tavitteet, tavitteiden tarkentuminen Laadulliset tavitteet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Mititus Palvelut Ympäristön laatua kskevien tavitteiden tteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Ssiaalisiin lihin Luntn ja lunnnvarihin Maisemaan, taajamakuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Tekniseen hultn Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö Asemakaavan tteutus Tteuttaminen ja ajitus Tteutuksen seuranta 21

7 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT Liite 1 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Liite 2 Havainnekuvat Liite 3 Asemakaavan seurantalmake Selstukseen kuuluu kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen Muita kaavaa kskevia selvityksiä - Tervaksken Mäyrän-Luulinvuren alue, Luntkartitus ja maisema-arviinti, Christf Siivnen, Tervaksken Mäyrän-Luulinvuren alue, Hulevesiselvitys, Christf Siivnen, Janakkalan phjavesialueiden sujelusuunnitelma, Pöyry, Janakkalan kunnan vesihultsuunnitelma, Rambll, Taajaman maankäytön suunnittelua hjaava maisemaselvitys ja maisemalliset maankäyttösusitukset, Case Janakkalan Tervakski, Ylemmän ammattikrkeakulututkinnn pinnäytetyö, Hämeen ammattikrkeakulu, Marika Viinanen, Rakennusinventinti , Teija Ahla - Laadittavana leva Liikenne- ja 130-tien liittymäselvitys, Trafix, 2016-

8 1 1. TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprsessin vaiheet Laatimispäätös kh ). Vireilletul tekla OAS:n ja lunnksen nähtävilläl Ehdtuksen nähtävilläl 1.2 Asemakaavan sisältö Asemakaavalla laajennetaan Tervaksken taajamaa etelän suuntaan sittamalla sinne rivitalja pientaltntteja. Lisäksi hulehditaan uuden ja levien asuntalueiden virkistysyhteyksistä ja Varisjan käytöstä vesiretkeily- ja melntareittinä. 1.3 Tteuttaminen Asemakaavan hyväksyy Janakkalan kunnanvaltuust ja kaavan tteuttaminen vidaan käynnistää kaavan saatua lainviman. Janakkalan kunta rakentaa katualueet ja kunnallistekniikan sekä saattaa tntit rakennuskelpisiksi myöhemmin päätettävässä aikataulussa ja mahdllisesti vaiheittain. Kunta myös päättää missä järjestyksessä kaava-alueen uusien krttelien tntit luvutetaan. 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue n lännestä, phjisesta ja idästä pientaljen rajaama metsäinen alue Tervaksken eteläsassa. Mäyrän alueen ensimmäinen sa n rakentunut stien jälkeen luvulla Tervaksken paperitehtaan killispulelle. Pientalaluetta n laajennettu länteen 1960-/ 1970-luvulla. Leplan ja Susitarhanmäen pientalalueet Mäyrän alueen länsipulella n rakennettu 1990-/2000-luvulla Alueen itäsan pikki phjis-eteläsuuntaisesti virtaa Varisja, jhn liittyy lännen suunnasta pienempi Mäyräja. Itä-länsisuuntaisesti aluetta halk 20 kv sähkölinja. Tammenterhlta ja Asevelitieltä lähtee plku etelään Luulinvuren suuntaan. Asemakaava-alueen kaakkispulelta alkaa laaja peltalue Helsingintien vartta etelän suuntaan. 2.2 Lunnnympäristö Tpgrafia Suunnittelualueen maast laskee livasti lännen nin 96 mpy taslta itäsan nin 90 mpy tasn. Alueen lunaiskulma nusee Oikplunmäen suuntaan taslle 115 mpy.

9 2 Suunnittelualueen tpgrafia Maa- ja kalliperä Maaperältään suunnittelualue n pääsin savea. Luulinvurelle nuseva lunaiskulma alueesta n hiekkamreenia.

10 3 Suunnittelualueen maaperä (GTK) Lunnnsujelu Suunnittelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijitu Natura 2000 verkstn khteita, lunnnsujeluhjelmien khteita tai perustettuja lunnnsujelualueita Kasvillisuus, lunttyypit ja eläimistö Suunnittelualueen luntselvitys n tehty kesä-heinäkuussa 2013 (Siivnen 2013). Selvitys katti suunnittelualueen lisäksi myös lunaispulelle sijittuneen Luulinvuren alueen. Selvityksessä ei juuri kuvata suunnittelualueen kasvillisuutta, lunttyyppejä tai rehevyyttä, jten sen tulksista ei vi vetää pitkälle meneviä jhtpäätöksiä alueen luntarvista. Tässä esitetty kuvaus alueesta perustuu ensisijaisesti ilmakuvien ja alueelta tettujen valkuvien tulkintaan sekä Metsäntutkimuslaitksen valtakunnan metsien mnilähteisen inventinnin (MVMI) paikkatietaineistihin.

11 4 Suunnittelualueen itä- ja lunaissan metsät vat enimmäkseen varttuneita taimikita ja nuria kasvatusmetsiä. Suunnittelualueen keskisassa n varttunutta-uudistuskypsää kuusivaltaista metsää ja aivan lunaisimmassa kulmassa Oikplunmäellä kasvaa siemenpuiksi jätettyjä mäntyjä. Kaava-alueen itäsassa, Varisjan itäpulella n nin hehtaarin laajuinen entinen peltlhk, jka n metsittymässä. Suunnittelualueen kasvillisuustyyppi n pääasiassa turetta tai lehtmaista kangasta ja turetta keskiravinteista lehta. Suunnittelualueelle tehdyssä luntselvityksessä (Siivnen 2013) ei tdettu metsälain 10 mukaisia erityisen arvkkaita elinympäristöjä, vesilain 2. luvun 11 mukaisia khteita eikä lunnnsujelulain 29 :ssä mainittuja sujeltuja lunttyyppejä. Suunnittelualueen phjissassa sijaitseva, itään laskeva Mäyräja n vanhjen peruskarttjen perusteella kaivettu luvuilla Leplan alueella sijainneen sun kuivattamiseksi. Vaikka uma ei le syntyjään lunnntilainen, sen varrelle n kehittynyt lunnntilaiselle purlle tyypillistä lehtkasvillisuutta, mm. kivikkalvejuurta, lillukkaa ja harmaaleppää. Suunnittelualueen itäsassa Mäyräjan uma n melk suraviivainen ja kaivumaiden mudstama maavalli erttuu vielä uman reunilla. Mäyräjan itäsa viimeisen 250 metrin matkalla sijittuu 5-6 metriä syvään ntkelmaan, jnka phjalle ja n tdennäköisesti uurtunut sittain luntaiseen umaan. Purn varsi kuvataan edustavaksi luntkhteeksi laaditussa luntselvityksessä (Siivnen 2013). Suunnittelualue ei sijitu Kanta-Hämeen eklgisen verkstn lunnn ydinalueille tai maakunnallisesti merkittävien eklgisten yhteyksien alueelle (Rambll 2016). Suunnittelualueelta ei le tiedssa liit-ravan tai muiden luntdirektiivin IV(a) liitteen lajien havaintja, uhanalaisia lajeja tai muuten huminarvisia lajeja (Hämeen ELY-keskus, Herttatietkanta, tilanne ). On kuitenkin humattava, että suunnittelualueelle ei le tehty liit-ravakartitusta lajin etsimiseen sveltuvaan vudenaikaan, jten lajin esiintymisestä alueella ei le varmuutta Vesistöt ja vesitalus Kaava-alueen itäsan halki phjis-eteläsuuntaisesti virtaa Varisja phjisen suuntaan Tervajelle. Kaava-alueen phjissassa virtaa Mäyräja jka laskee Varisjaan. Kaikki alueen valumavedet valuvat jk suraan Varisjaan tai Mäyräjaan. Alueella ei le muita vesistöjä. Lähin timinnassa leva vedenttam sijaitsee Hallakrvessa, nin klmen kilmetrin päässä suunnittelualueesta itään. Vain kilmetrin etäisyydellä sijaitseva Huunaan vedenttam n pissa käytöstä PCB-pitisuuksien vuksi Maa- ja metsätalus Kaava-aluetta hidetaan metsätalusalueena. 2.3 Maisema ja kulttuuriympäristö Yleiset maisemanpiirteet Valtakunnallisessa maisemamaakuntajassa kaava-alue kuuluu Hämeen viljely- ja järvimaahan ja tarkemmin Tammelan ylänköseutuun (Ympäristöministeriö 1993). Kaava-alueesta itään seutu vaihtuu Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Tammelan ylänköseudun maast n muuhun Hämeeseen verrattuna ylävää ja tasaista tai vain vähän kumpuilevaa sekä verrattain metsäistä. Hämeen alueelle n tehty valtakunnallista maisemamaakuntajaka tarkentava maisematyyppijak (Luppi & Smerpal 2003). Maisematyyppijassa kaava-alue sijittuu Salpausselän-Puujkilaaksn viljelymaisemaan. Salpausselän-puujkilaaksn viljelymaisemille n tyypillistä laajjen tasaisten tai melk tasaisten peltaukeiden ja krkeiden harju- ja mreenimudstumien vaihtelu. Tervaksken taajama ja sen eteläreunalla sijaitseva kaava-alue sijaitsee laajan laaksalueen ja suuren, mutta pienipiirteisen selännealueen vaihettumisvyöhykkeellä Maisemarakenne Kaava-alue sijittuu metsäiselle laaksalueelle. Varisja virtaa phjis-etelä suuntaisesti kaavaalueen itäsan läpi. Oja virtaa alueelle kaakn suunnalta selänteiden väliseltä laaksalueelta ja laskee Tervaksken taajaman phjispulella Tervajkeen. Varisjasta pikkeaa sivu-uma,

12 5 Mäyräja, jka virtaa kaava-alueen phjissan lävitse. Kaava-alueen sittain ympäröimä taajama-asutus sijittuu selännealueelle Maisemakuva Kaava-alue sijittuu maisemakuvallisesti taajama-asutuksen phjisessa ja lännessä rajaamalle metsäalueelle. Kaava-alueen tpgrafia n melk tasaista. Maast khaa eteläsassa nustessa Oikplunmäen rinteelle. Kaava-alueen kaakkiskulma rajautuu etelän suuntaan avautuvalle peltalueelle. Kaava-alueen lähiympäristö n tisaalta taajamarakennettua asutusaluetta ja tisaalta metsä ja peltaluetta. Metsäiseltä kaava-alueelta ei avaudu avimia näkymiä. Alueen pikki kulkee vimajht, jka näkyy metsässä aukkna. Kaava-alueen kaakkispulisen peltalueen Kivusillantietä liikuttaessa näkymiä avautuu sekä kaava-alueen suuntaan että khti etelää ja kaakka. Kaava-alueesta etelään sijittuu selkeästi ympäristöään krkeampi Luulinvuren kallimaisemaalue avkalliineen. Maisemarakenteen ja maisemakuvan piirteitä kaava-alueella ja sen ympäristössä.

13 Arvkkaat maisema-alueet, kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset Kaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvkkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä tai maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti arvkas rakennettu kulttuuriympäristö Tervaksken paperitehdas ja yhdyskunta sijittuu lähimmillään runsaan 250 metrin etäisyydelle kaava-alueesta phjiseen. Kaava-alueen ja kyseisen RKY alueen väliin jää Leplan ja Metslan välinen asuinalue. Tervaksken paperitehdas n vanhin Sumessa nykyisin timivista paperitehtaista. Paperitehtaan ympärille n rakentunut yhdyskunta kirkkineen, kuluineen, seuratalineen sekä eri aikakausilta levine työväen asuinalueineen. Lähin maakunnallisesti arvkas maisema-alue Vanajaveden kulttuurimaisemat sijittuu nin kahden kilmetrin etäisyydelle phjiseen. Kaava-alueen phjispulella n jälleenrakennuskauden tyyppitalalue, jka näkyy rakentuneena vuden 1951 peruskartalla. Mäyrän maktialue rakentui Tervakski Oy:n maille ja maktipalstja luvutettiin vain tehtaan henkilökuntaan kuuluville. Mäyrän maktialueen runkna timivat Mäyräntie ja Asevelitie, jiden varsille talt n sijitettu. Kaava-alueen lävitse kulkee vanha ratalinjaus. Ratalinjaus alkaa paperitehtaalta ja päättyy nin neljän kilmetrin etäisyydelle etelään Piilnsulle. Tehdasrata n llut käytössä aina 1970-luvun alkuun saakka. Rata n llut pltettavaksi menevän turpeen kuljetusta varten. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja muinaisäännöksiä. Lähin Musevirastn muinaisjäännösrekisterin mukainen khde Paimenkivi sijittuu vajaan 400 metrin etäisyydelle kaava-alueesta lunaaseen. Luulinvuren luteisrinteen Paimenkivi ( ) n siirtlhkare, jlla kansan kertman mukaan paimenet vat lleet susia passa.

14 7 Arvkkaat kulttuuriympäristön alueet sekä khteet kaava-alueella ja sen ympäristössä. Vuden 1951 peruskartta 2.4 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Janakkalan kunnan asukasmäärä li vunna Tervaksken taajamassa asukkaita li Tilastkeskuksen väestöennusteen mukaan Janakkalan asukasluku pysyy lähes saman aina vuteen 2040 saakka Yhdyskuntarakenne Janakkalan kunnan suurimmat taajamat vat Turenki ja Tervakski. Tervakskelta n etäisyyttä Turengin keskustaan nin 20 km. Tervaksken taajama n rakentunut paperitehtaan ympärille 1810-luvulta lähtien ja se n alueena melk tiivis. Helsingintie rajaa aluetta idän suunnasta ja taajaman halki kulkee Tervakskentie paperitehtaan hi, Hämeenlinna-Helsinki mttritielle. Suunnittelualue rajautuu eri aikina rakennettujen pientalalueiden keskelle, Tervaksken taajaman eteläsassa.

15 8 Asemakaava-alueen liittyminen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen Asuminen Tervaksken eteläsassa n runsaasti pientalasutusta Metslan, Mäyrän ja Leplan alueilla. Suunnittelualueesta kaakn ja etelän suuntaan sijaitsee maatilja laajjen peltalueiden keskellä Palvelut Tervakskelta löytyvät seuraavat kunnalliset palvelut: terveystal, hammashitla, vanhusten palvelukti, kaksi päiväktia, alakulu, yläkulu, luki, kirjast, uimahalli sekä urheilukeskus. Kunnan ja valtin virastt sijaitsevat Turengin taajamassa. Kaupallisista palveluista taajamassa n kaksi rukakauppaa, hultasema, kiski, lunaskahvila, pitseria, kauneushitla, kampaam, psti, pankki ja Puuhamaa. Tervakskella sijaitsee vanha puinen kappelirakennus, jnka yhteydessä timii seurakuntatilat Työpaikat ja elinkeintiminta Merkittävin yksityinen työllistäjä alueella ja kk Janakkalan kunnassa n Tervakski Oy:n paperitehdas. Janakkalan kunnassa n erilaisia tellisuus- ja palveluyrityksiä yli 600 timipaikassa. Myös alkututannlla n edelleen merkitystä vanhassa maataluspitäjässä. Kaupalliset palvelut sijaitsevat kummassakin kuntakeskuksessa, jissa timii yli sata palveluyritystä ja -yrittäjää. Heistä klmassa timii Tervakskella ja kaksi klmassaa Turengissa. Kuluissa, päiväkdeissa ja vanhusten palvelukdissa työskentelee yhteensä nin 100 henkilöä.

16 Virkistys Tervakskella n liikuntahalli, jssa n mahdllisuus harrastaa useita eri pallpelejä, vimistelua ja yleisurheilulajeja lisäksi Tervakskelta löytyy keilahalli sekä uimahalli, jnka yhteydessä n kuntsali. Valaistut ladut ja ulkilureitit kiertävät Luulinvurella ja siitä n yhteys Alasjärven rantaan ja kululle. Muut ulkurheilupalvelut keskittyvät Tervaksken kulun ja uimahallin läheisyyteen, jsta löytyy, urheilukenttä, jääkiekk- ja luistinradat ja frisbeeglf-rata. Lähin uimaranta sijaitsee Alasjärven rannalla, nin kilmetrin päässä suunnittelualueesta länteen Liikenne Suunnittelualueella ei le lemassa levaa tiestöä. Suunnittelualueen luteiskulmaan jhtaa Tervajantie, jka phjispäässään liittyy Vähikkäläntiehen. Vähikkäläntie jatkuu idän suuntaan Tervakskentienä, jsta n eritasliittymä Helsingintielle ja edelleen Hämeenlinnanväylälle (valtatie 3). Liikennemäärät Helsingintiellä vat ajneuva vurkaudessa. Valtatie 3 suunnittelualueen itäpulella n valtakunnallisesti merkittävä ja sillä liikkui vunna 2015 nin < ajneuva vurkaudessa. Liikennemäärät kaava-alueen läheisyydessä Tekninen hult Janakkalan Veden timinta-alue rajautuu Tervaksken taajaman eteläsassa sijaitseviin ja asemakaavitettavaa aluetta rajaaviin Metslan, Mäyrän ja Leplan pientalalueisiin. Suunnittelualueen eteläpulella n laaja Punkan ja Nummenpään vesisuuskunta.

17 Ote Janakkalan vesihulln kehittämissuunnitelman nykytilannekartasta (Rambll 2013) 10

18 Erityistiminnat Suunnittelualueen halki itä-länsi suuntaisesti kulkee 20 kv sähkölinja. Luteiskulmassa sijaitsee muuntam Ympäristönsujelu ja ympäristöhäiriöt Kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse ympäristöhäiriötä aiheuttavia timintja. Tervaksken paperitehtaaseen n etäisyyttä asemakaavitettavalta alueelta nin kilmetri Ssiaalinen ympäristö Tervaksken taajamassa li asukkaita vuden 2014 lpussa Suunnittelualueen ympärillä sijaitsee runsaasti pientalasutusta Maanmistus Janakkalan kunta mistaa kaavitettavan alueen. 2.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Vimassa levat maakuntakaavat Asemakaava-alueella n vimassa klme maakuntakaavaa: - Kanta-Hämeen kknaismaakuntakaava 2006 (valtineuvst ) - Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava (ympäristöministeriö ja sin ) - Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava (ympäristöministeriö ) Vimassa levissa maakuntakaavissa asemakaavitettava alue n sitettu rakennettavaksi uudeksi tai rakennetta tiivistäväksi asuntvaltaiseksi alueeksi (Ar). Suunnittelumääräys (Ar): Alueen kaavituksessa ja tteuttamisessa tulee edetä siinä järjestyksessä, että tetaan riittävästi humin peruspalvelujen saavutettavuudelle, hyvälle energiataludelle ja maaperän rakentamiskelpisuudelle asetettavat khtuulliset vaatimukset sekä suritettujen kunnallisteknisten investintien mahdllisimman suuri hyödyntäminen. Vesistöjen rantavyöhykkeet tulee sittaa ensisijaisesti virkistys- ja puistalueiksi. Arvkas rakennettu kulttuuriympäristö tulee turvata ja uudisrakentaminen svittaa maisemaan. Rautateiden ja tiestön melu- ja tärinävaikutukset tulee ttaa suunnittelussa humin. Varisja n sitettu melnta- ja vesiretkeilyreitiksi, jka palveluvarustukseltaan ja pastukseltaan n tarkitettu kehitettäväksi. Suunnittelualue n sa laajempaa seutukeskuksen palveluvyöhykettä C-v km Seutukeskuksen palveluvyöhyke- sa-aluerajausmerkinnällä sitetaan keskusta-alueiden välisiä hyviin liikenneyhteysväyliin tukeutuvia maakunnallisia tai seudullisia asumisen ja jukkliikenteen kehityskäytäviä. Vyöhykemerkintä kattaa sveltuvin sin sen sisään jäävät aluemerkinnät. Vyöhykkeelle vidaan sijittaa asemakaavitukseen perustuen myös keskustaalueiden ulkpulisia seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä.

19 12 Ote Kanta-Hämeen vahvistettujen maakuntakaavjen yhdistelmästä. Alustava kaavarajaus n lisätty maakuntakaavatteeseen sinisellä katkviivalla Maakuntakaava 2040 Hämeen maakuntavaltuust päätti käynnistää kknaismaakuntakaavan 2040 laatimisen Astuessaan vimaan se krvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan ja vimassa levat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavasta valmistellaan lunns vuden 2016 aikana Yleiskaava Tervaksken yleiskaava n hyväksytty kunnanvaltuustssa Yleiskaava n sin vanhentunut, eikä se le ikeusvaikutteinen. Tervaksken sayleiskaavan laatiminen n laitettu vireille ja se n tarkitus käynnistää vuden 2016 aikana Rakennemalli Vunna 2010 hyväksytty Janakkalan maankäytön rakennemalli sittaa suunnittelualueen asumisen alueeksi Vimassa leva asemakaava Eteläsaa lukuun ttamatta alueella n vimassa leva asemakaava. Vimassa levassa asemakaavassa alueelle n sitettu puista (P), lähivirkistysaluetta (VL) ja maa- ja metsätalusaluetta (M). Alueen läpi itä-länsisuuntaisesti n sitettu katu, jka yhdistää Tervajentien ja Kaarttien ja jsta n yhteys myös phjisen suuntaan Mäyräntielle.

20 13 Ote ajantasa-asemakaavasta, jhn asemakaavitettava alue n lisätty sinisellä rajauksella Rakennusjärjestys Janakkalan rakennusjärjestys n hyväksytty kunnanvaltuustssa ja se n tullut vimaan Phjakartta Asemakaavituksen phjakarttana käytetään XX.XX.201X hyväksyttyä phjakarttaa Rakennuskiellt Kaava-alueella ei le rakennuskieltja Sujelupäätökset Kaava-alueella ei le sujelualueita tai khteita Muut aluetta kskevat päätökset, suunnitelmat ja hjelmat Janakkalaan n laadittu phjavesialueiden sujelusuunnitelma vunna Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset ja inventinnit Asemakaava tukeutuu aiemmin laadittuihin selvityksiin: - Tervaksken Mäyrän-Luulinvuren alue, Luntkartitus ja maisema-arviinti, Christf Siivnen, Tervaksken Mäyrän-Luulinvuren alue, Hulevesiselvitys, Christf Siivnen, Janakkalan phjavesialueiden sujelusuunnitelma, Pöyry, Janakkalan kunnan vesihultsuunnitelma, Rambll, Taajaman maankäytön suunnittelua hjaava maisemaselvitys ja maisemalliset maankäyttösusitukset, Case Janakkalan Tervakski, Ylemmän ammattikrkeakulututkinnn pinnäytetyö, Hämeen ammattikrkeakulu, Marika Viinanen, 2015

21 14 - Rakennusinventinti , Teija Ahla - Laadittavana leva mt 130 liittymäselvitys, Trafix, Kanta-Hämeen eklginen verkst [lunnsversi ], Rambll ASEMAKAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Janakkalan kunnan tavitteena n parantaa kaavavaranta Tervaksken taajamassa. Kunta mistaa asemakaavitettavan alueen, jka sijaitsee yhdyskuntarakenteen laajenemiselle luntevalla alueella. Asemakaavan tarkituksena n mahdllistaa alueelle rivi- ja pientaltntteja. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä kskevat päätökset Kunnan tekninen lautakunta päätti laittaa asemakaavan vireille Samassa päätöksessä hyväksyttiin kaavaa kskeva sallistumis- ja arviintisuunnitelma ja valittiin kahdesta alustavasta maankäytön suunnitelmasta vaihteht 1. jatktyöstettäväksi. Talusarvin yhteydessä 2015 (kv ) n päätetty infrainvestinneista vudelle 2017 ja tnttitutant-hjelmassa ( ) n päätetty tnttien luvutuksesta vudelle Hankkeesta n tiedtettu vuden 2015 kaavituskatsauksessa (kh ). 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja vurvaikutusmenettelystä sekä kaavituksen vaiheista n kerrttu sallistumisja arviintisuunnitelmassa, jka n selstuksen liitteenä Kaavan tavitteet Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset Asemakaavaa laadittaessa n maakuntakaava ja ikeusvaikutteinen yleiskaava tettava humin siten kuin siitä edellä säädetään. Js asemakaava laaditaan alueelle, jlla ei le ikeusvaikutteista yleiskaavaa, n asemakaavaa laadittaessa sveltuvin sin tettava humin mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään ja tettava myös humin maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet. Asemakaava n laadittava siten, että ludaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja lunnnympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvja saa hävittää. Kaavitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä n ltava riittävästi puistja tai muita lähivirkistykseen sveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, jka ei le perusteltua asemakaavan tarkitus humin ttaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanmistajalle tai muulle ikeuden haltijalle sellaista khtuutnta rajitusta tai aiheuttaa sellaista khtuutnta haittaa, jka kaavalle asetettavia tavitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä vidaan välttää Lähtökhta-aineistn antamat tavitteet Tavitteena n säilyttää ja parantaa asemakaavitettavan alueen ympärillä sijaitsevien asuinalueiden virkistysyhteyksiä ja mahdllisuuksia. Mahdllistaa Varisjan käyttö vesiretkeilyreittinä Kunnan asettamat tavitteet Janakkalan kunnan tavitteena n saada mistamalleen maalle rivital- ja maktitntteja Tervaksken taajamassa lähellä palveluita ja levia kunnallisteknisiä verkstja.

22 Suunnittelutilanteesta jhdetut tavitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet, Kanta-Hämeen maakuntakaavat ja Janakkalan maankäytön rakennemalli hjaavat asemakaavan suunnittelua. Ne n esitetty tarkemmin khdassa Alueen lista ja minaisuuksista jhdetut tavitteet Uusi asuntalue sijittuu keskelle eri aikina rakennettuja pientalalueita jista kuljetaan alueen läpi susituille Luulinvuren ulkilureiteille. Alueen halki n kulkenut Tervaksken paperitehtaan tehdasrata, jka n lakkautettu 1970-luvulla ja läheisyyteen sijittuu khtalaisen hyvin säilynyt rintamamiesalue. Nämä seikat asettavat asemakaavalle selkeitä laadullisia tavitteita. Tavitteena n mudstaa asemakaava, jssa rakentaminen ja ympäristö vat spusuhteessa keskenään. Alueen krkeusert ja maastnmudt n tettava hulellisesti humin sekä tiestön että tnttien suunnittelussa. Myös alueen sijainti maisemassa Helsingintien reunan peltalueille selkeästi näkyvällä alueella asettaa mat vaatimuksensa. Rakentamisen tulee lla mittakaavaltaan sekä ympärillä levaan rakennuskantaan että maisemaan spivaa. Asemakaavamääräykset tulee lla tiukat, jtta rakentamisen laatu lisi mahdllisimman krkea. Vanhan ja uuden rakenteen väliin n jätettävä selkeä rakentamatn alue ja ulkilureitit n sitettava mahdllisimman lunteviin khtiin, jtta alueen virkistysarvt eivät heikentyisi nykyisestä. Tavitteena n säilyttää alueen läpi virtaavan purn ja jan merkitys sana laajan alueen vedenkierta ja eklgista verksta Osallisten tavitteet Täydennetään OAS:n ja lunnksen nähtävilläln jälkeen Prsessin aikana syntyneet tavitteet, tavitteiden tarkentuminen Mäyrän alue tulee mahdllisesti laajentumaan tulevaisuudessa uuden asemakaava-alueen eteläpulelle. Näin llen Mäyrän asemakaavassa n varauduttava katuyhteyden järjestämiseen ja jatkamiseen etelän suuntaan. Laajentumisen myötä katuyhteys suunnitellaan myöhemmin jatkuvaksi Lehtikuusenmäen eteläpulella Mt130:lle, jllin se mudstaa alueen uuden pääyhteyden 130:lle Laadulliset tavitteet Tavitteena n, että yhdyskuntarakenne eheytyy ja täydentyy asemakaavan tteuttamisen myötä. Tavitteena n, että asuntalue spii Tervaksken taajamakuvaan ja että alue n turvallinen, terveellinen, maleimainen, viihtyisä ja mittakaavaltaan spiva levien asuinalueiden yhteyteen. Alueen krkeusert, maisema-, lunt- ja virkistysarvt sekä ympärillä levan asutuksen virkistysyhteydet ja liikenneturvallisuus tetaan suunnittelussa humin.

23 16 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaava mahdllistaa kuusi erillispientaljen krttelialuetta (AO) kaavassa sitettavan Kaarttien phjispulelle ja kaksi rivitaljen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten krttelialuetta (AR) Kaarttien eteläpulelle. Erillispientalt liittyvät phjispulella levaan maktitalrakentamiseen ja rivitalt n mahdllista sijittaa Oikplunmäen rinteeseen maasta mukaellen. Alueen halki kulkeva kkjakatu Kaarttie liittyy sekä länsi- että itäpäässä j rakennettuihin Kaarttien siin. Tnttikadut Kaarttien phjispulella n tteutettu lenkkimäisinä. Omaktitntit sijittuvat Ohkpainkujan ja Tippipaperikujan mlemmille pulille. Kaarttien itäpäästä, Varisjan läheisyydestä erkanee kkjakadun lyhyt suus etelän suuntaan. Katua n tarkitus jatkaa tulevaisuudessa, kun liittymä Helsingintielle n tteutettavissa. Kkjakadulla varaudutaan tulevaisuuden kasvuun ja kunnan tnttitarpeeseen. Kkjakadun varteen n tarkitus tulevaisuudessa suunnitella Tervaksken laajenemisalueita. Laajentumisen myötä katuyhteys suunnitellaan myöhemmin jatkuvaksi Lehtikuusenmäen eteläpulella Mt130:lle, jllin se mudstaa alueen uuden pääyhteyden 130:lle. Mäyräjan umaa täytyy siirtää alueen länsisan krttelialueiden tteuttamiseksi. Mäyräjan itäpäässä puruma säilytetään nykyisellä paikallaan, jssa luntselvityksessä n kuvattu esiintyvän lehtmaisia alueita. Asemakaavan yhteydessä tai sen jälkeen laadittavassa Mäyräjan uman suunnittelussa tulee humiida seuraavat asiat: nudattaa lunnnmukaisen vesirakentamisen periaatteita tukea purn eklgian kehittymistä humiida hulevesitulvat mutkittelevuus maksimidaan, jtta purympäristöllä lisi mahdllisuudet mudstua mahdllisimman mnimutiseksi levan puustn säästäminen mahdllisuuksien mukaan rannille esitetään istutettavan kukkivia perennja ja vesikasvillisuutta esitetään phjakynnystä ja laskeutussyvennystä, jka mahdllistaa vesipinnan myös kuivempina kausina tilavaraukset hulevesien viivyttämiselle luiskiin esitetään harkittuun paikkaan leskeluprrasta, jtka mahdllistavat pääsyn lähemmäs umaa. Prtaikt esitetään sittain istutettavaksi Suunnittelualueen Varisjan ja Mäyräjan mlemmin pulin, vanhan rataphjan alue sekä Luulivuren suuntaan khavan Oikplunmäen rinne n varattu lähivirkistysalueeksi (VL) Mititus Uudet rivitaljen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten ja erillispientaljen krttelit mahdllistavat nin 369 uuden asukkaan sijittuminen alueelle (AR: asumistiiveys (Tilastkeskus, kuntakatsaus 2016) 42,8 m 2 /hkl ja AO 32 maktitala; 2,5 asukasta/asunt).

24 17 Kaava-alue n kltaan nin 14,9 ha. Kaava-alueen pinta-alat vat maankäyttömudittain seuraavat: Aluevaraus Merkinnän selitys Rakennusikeus/m² Pinta-ala/ha AO Erillispientaljen krttelialue ,7 AR Rivitaljen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten krttelialue ,5 VL Lähivirkistysalue 5,7 Katualueet 2,0 Yhteensä ,9 Kaavan mititustiedt n esitetty tarkemmin kaavituksen seurantalmakkeessa, jka n selstuksen liitteenä Palvelut Alueelle ei le sitettu kaavallisia varauksia palveluille. Alue tukeutuu Tervaksken palveluihin Ympäristön laatua kskevien tavitteiden tteutuminen Kaavatyö vastaa saltaan kunnan väestökasvutavitteeseen lisäämällä asuinrakentamismahdllisuuksia Tervaksken alueella. Alueelle n laadittu havainnekuvia ja annettu kaavamääräyksiä, jtka tukevat alueen rakentumista laadukkaaksi, terveelliseksi ja turvalliseksi asuinalueeksi. Alue täydentää lemassa levaa yhdyskuntarakennetta ja n sa Janakkalan maankäytön rakennemallin taajamarakennetta. Asemakaavassa n humiitu rakentuvan yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin verkstt ja rakenteet siten, että ratkaisu edistää energiatehkkuutta ja lisää lemassa levien ja tteutuvien rakenteiden ja järjestelmien käyttöä Aluevaraukset Kaava-alueelle n sijitettu erillispientaljen krttelialueita (AO), rivitaljen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten krttelialueita (AR) sekä lähivirkistysalueita (VL) Erillispientaljen krttelialueet AO ( ) Suurin sallittu kerrsluku n kaksi Rakennusikeutta tehkkuudella e=0,25 mudstuu yhteensä k-m 2 Tntin ajneuvliittymän tteuttaminen Kaarttielle n estetty Rivitaljen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten krttelialueet AR (1241, 1242) Suurin sallittu kerrsluku n kaksi Rakennusikeutta tehkkuudella e=0,35 mudstuu yhteensä k-m 2 Kaarttiehen rajautuville rakennusalille vi rakentaa autkatksia tai auttalleja Kaarttien puleisen rakennusalan sivuun n rakennettava kiinni jkin rakennuksen/rakennusten sista Tntin ajneuvliittymän tteuttaminen etelänsuuntaan jhtavalle kadulle n estetty ja Kaarttielle killiskulmasta

25 18 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Alueella n hjeellinen ulkilureitti Alueella n hjeellinen leikki- ja leskelualueeksi varattu alueen sa Alueella n hjeellinen ja 5. KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaava täydentää Tervaksken yhdyskuntarakennetta eteläsasta, kun Mäyrän alue liittyy siihen mukaan. Uusi rakentaminen edellyttää uusien teknisten verkstjen ja liikenneyhteyksien rakentamista, mutta khtuullisin kustannuksin nykyistä verksta laajentamalla. Uusi asuinalue liittyy levaan liikenneverkkn täydentämällä Kaarttien valmiiksi lenkiksi. 5.2 Viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Tällä kaavamuutksella ei le vähäistä suurempia vaikutuksia virkistykseen sveltuvien alueiden riittävyydelle. Tervaksken susituin virkistysalue sijaitsee Luulinvurella, jssa n valaistuja ulkilureittejä ja hiihtlatuja. Kaavitettavan alueen länsisassa kulkee plku Paperintekijäntieltä ja Tammenterhlta Oikplunmäen ja Luulinvuren suuntaan. Kaavan myötä plun alue rakentuu, mutta krvaava reitti n järjestetty krttelialueiden mlemmin pulin. Varisjan varteen ei le sitettu rakentamista, vaan mlemmin pulin jaa n varattu lähivirkistysaluetta. Maakuntakaavan tavite Varisjan kehittämisestä melnta- ja vesiretkeilyreittinä tteutuu. 5.3 Ssiaalisiin lihin Uusi asuinalue tu Tervaksken taajamaan lisää asukkaita. Alue sijittuu palvelujen ja virkistysmahdllisuuksien läheisyyden vuksi hyvälle alueelle ja lu hyvät edellytykset helplle arkielämälle. Asemakaavassa ei esitetä sellaista maankäyttöä, jka heikentäisi lähialueen nykyisten asukkaiden elinympäristön turvallisuutta tai terveellisyyttä. 5.4 Luntn ja lunnnvarihin Suunnittelualueella ei sijaitse lunnnsujelualueita, lunnnsujeluhjelmiin kuuluvia alueita tai Natura 2000 verkstn khteita. Alueella ei sijaitse metsälain 10 mukaisia erityisen arvkkaita elinympäristöjä, vesilain 2. luvun 11 mukaisia khteita eikä lunnnsujelulain 29 :ssä mainittuja sujeltuja lunttyyppejä. Suunnittelualueelta ei le tiedssa luntdirektiivin IV(a) liitteen tiukasti sujeltujen tai uhanalaisten lajien havaintja. Kaavalla ei siten le lunnnsujelualueisiin tai lailla sujeltuihin luntkhteisiin khdistuvia vaikutuksia eikä kaava heikennä tiedssa levien luntdirektiivin IV(a) liitteen lajien lisääntymis- tai levähdyspaikkja. Kaavaratkaisun vuksi Mäyräjan länsisa judutaan siirtämään uuteen umaan. Siirrettävän suuden pituus tulee suunnitella maastssa tarkemmin, jtta uman varrella sijaitsevaa mahdllisesti edustavaa kasvillisuutta tuhutuu mahdllisimman vähän. Kska umaan jhdetaan hulevesiä, sitä judutaan mahdllisesti jka tapauksessa syventämään, vaikka se jäisikin nykyiselle paikalleen. 5.5 Maisemaan, taajamakuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaava-alue n nykyisellään metsäistä aluetta. Asemakaavan tteuttaminen edellyttää metsän kaatamista ja paikin maan tasaamista. Alueen maisemarakenne ja kuva muuttuu sulkeutuneesta metsätalusalueesta pääsin puliavimeksi rivital- ja pientalalueeksi. Suunniteltu rivital- ja pientalalue kytkeytyy kaava-alueen phjis- ja länsipulella sijaitseviin taajamarakennettuihin piental- ja rivitalalueisiin. Kaava jatkaa taajamarakennetta

26 19 lunnllisesti etelän suuntaan. Tästä ei aiheudu erityisiä heikentäviä maisemarakenteellisia tai kuvallisia muutksia. Kaava-alueen phjis- ja länsipulisten asuinalueiden ja kaava-alueelle suunniteltujen rivital- ja pientaltnttien välille jää lähivirkistysalue. Tällöin esimerkiksi kaavaalueen phjispulella sijaitsevan jälleenrakennuskauden tyyppitalalueen eteläisimpien tnttien näkymiin khti etelää ei tule leellisia muutksia. Kaava-alueella sijaitseva Mäyräja hyödynnetään virkistysalueen vesielementtinä. Kaavan mahdllistavalla rivital- ja pientalrakentamisella ei le maisema-alueisiin, kulttuuriympäristöihin tai muinaisjäännöksiin khdistuvia vaikutuksia. Kaava-alueella sijaitseva phjis-etelä suuntaisen vanhan ratalinjauksen phja säilytetään ja se hyödynnetään ulkilureittinä. 5.6 Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Kaava-alue sijittuu Tervaksken keskustaa ja alueelta n hyvät edellytykset jalan ja pyöräillen tapahtuvalle liikkumiselle palveluiden läheisyyden vuksi. Liikennetarpeen arviinti n tehty Ympäristöministeriön 27/2008 julkaisun mukaan seuraavasti: asukasluku * matkatuts * henkilöautn suus * vierailumatkakerrin / autn matkustajamäärä (369 x 2,46 x 0,66 x 1,22) : 1,58 = 462 Sen mukaan alueen keskimääräinen vurkausiliikenne n 462. Liikenteen n mahdllista jakautua kahteen eri suuntaan ja tulevaisuudessa, js kkjakatu etelän suuntaan tteutuu, klmeen. Asuinalueen tuttama liikenteen lisäys ei siten le merkittävä ja sen n mahdllista khdistua kahteen, tulevaisuudessa jpa klmeen eri suuntaan; Tervajantielle, Kaarttielle ja etelän suuntaan. Kaarttien n mititettu siten, että sen varteen n mahdllista tteuttaa viherkaistalla ertettu jalankulku- ja pyörätie, mikä edistää liikenneturvallisuutta. 5.7 Tekniseen hultn Energia-, vesi- ja jätehulln järjestäminen edellyttää uusia verkstja, mutta yleispiirteisellä taslla yhdyskuntarakenteen täydentäminen Tervaksken taajaman eteläsassa taluden ja eklgian kaksishyötyä kun energia-, vesi- ja jätehulln verkstt vat lähietäisyydellä ja helpsti täydennettävissä. 5.8 Ympäristön häiriötekijät Varisajan ja Mäyräjan tulviminen n asemakaavassa tettu humin tnttien sijittelussa ja Mäyräjan uma n sitettu siirrettäväksi kaava-alueen länsipäässä. Uma tulee mitittaa tarkemmassa suunnitelmassa siten, ettei vaaraa sen tulvimisesta tnteille le.

27 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.10 Nimistö Kaavassa sitetaan kaksi uutta kadunnimeä, jtka phjautuvat Tervaksken erikispaperinvalmistusperinteeseen. Kaarttien nimi jatkuu myös rakennettavan suuden nimenä. Idän puleinen tnttikatu n nimetty Ohkpainkujaksi ja lännenpuleinen Tippipaperikujaksi.

28 21 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Tteuttaminen ja ajitus Kaavan tteuttaminen vidaan käynnistää kaavan saatua lainviman. Tteutuksesta vastaavat tnttien salta yksityiset maanmistajat. Virkistysalueiden ja katujen rakentamisesta vastaa Janakkalan kunta. 6.2 Tteutuksen seuranta Janakkalan kunta hulehtii alueen tteutuksen seurannasta tarvittavin lupa-menettelyin. Lahdessa 2. päivänä julukuuta 2016 Rambll Kaavitus ja eklgia Annu Tulnen yksikön päällikkö Niina Ahlfrs ryhmäpäällikkö

29 22 Janakkalan kunta Juttilantie Turenki Yhteyshenkilöt: Elinvimapäällikkö Ism Hlstila puh s.psti: ism.hlstila@janakkala.fi Rambll Finland Oy Niemenkatu Lahti Ryhmäpäällikkö, arkkitehti Niina Ahlfrs puh s.psti: niina.ahlfrs@rambll.fi Yksikön päällikkö, arkkitehti Annu Tulnen puh s.psti: annu.tulnen@rambll.fi

30 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MÄYRÄN ASUNTOALUEEN ASEMAKAAVA, TERVAKOSKI JANAKKALAN KUNTA DNRO: 310/

31 Sisältö 1. Alueen sijainti 1 2. Asemakaavan tarkitus ja sisältö 1 3. Suunnittelun lähtökhdat Suunnittelualueen ympäristön nykytila Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Maakuntakaava Vimassa levat maakuntakaavat Maakuntakaava Yleiskaava Rakennemalli Asemakaavat Päätökset 4 4. Vaikutusten arviinti ja selvitykset Vaikutusten arviinti Kaavaa kskevia selvityksiä 5 5. Osalliset 5 6. Kaavituksesta tiedttaminen 6 7. Taviteaikataulu 6 8. Yhteystiedt 7

32 1. ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijittuu Tervaksken taajaman eteläpulelle. Alueen länsipulella sijaitsee Tammirannan Puisttien varren asuntalue, phjispulella Leplan ja killispulella Mäyrän ja Metslan alueet. Asemakaava kskee Janakkalan kunnan kiinteistöä ja sia kiinteistöistä ja Asemakaavitettavan alueen sijainti ja alustava rajaus. 2. ASEMAKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ Asemakaavan tarkituksena n laajentaa Janakkalan kunnan tnttitarjntaa rivital- ja pientaltnteilla Tervaksken eteläsaan. Tavitteena n suunnitella turvallinen, viihtyisä ja kestävä asuinympäristö. 1

33 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Suunnittelualueen ympäristön nykytila Suunnittelualue n lännestä, phjisesta ja idästä pientaljen rajaama metsäinen alue Tervaksken eteläsassa. Alueen itäsan pikki phjis-eteläsuuntaisesti virtaa Varisja, jhn laskee lännen suunnasta Mäyräja. Itä-länsisuuntaisesti aluetta halk 20 kv sähkölinja. Tammenterhlta ja Asevelitieltä lähtee plku etelän suuntaan Luulinvurelle. 3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavitteet vat tulleet vimaan vunna 2000 ja niiden tarkistus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet mudstuvat yleistavitteista ja yksityiskhtaisempaa kaavitusta hjaavista erityistavitteista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet n jaettu yleis- ja erityistavitteisiin sen perusteella, millaista alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua hjaavia vaikutuksia niillä n. Yleistavitteet tulee ttaa humin maakuntakaavituksessa ja muussa maakunnan suunnittelussa, yleiskaavituksessa sekä valtin viranmaisten timinnassa. Erityistavitteet kskevat kaikkea kaavitusta, mikäli tavitteita ei le erityisesti khdennettu kskemaan vain tiettyä kaavatasa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteet n jaettu kuuteen asiakknaisuuteen: Timiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat Timivat yhteysverkstt ja energiahult Helsingin seudun erityiskysymykset Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet Valtakunnallisista alueidenkäytön tavitteista Janakkalan Mäyrän asuntalueen asemakaavatyössä krstuvat neljän ensimmäisen asiakknaisuuden tavitteet. 3.3 Maakuntakaava Vimassa levat maakuntakaavat Asemakaava-alueella n vimassa klme maakuntakaavaa: Kanta-Hämeen kknaismaakuntakaava 2006 (valtineuvst ) Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava (ympäristöministeriö ja sin ) Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava (ympäristöministeriö ) Vimassa levissa maakuntakaavissa asemakaavitettava alue n sitettu rakennettavaksi uudeksi tai rakennetta tiivistäväksi asuntvaltaiseksi alueeksi (Ar). Suunnittelumääräys (Ar): Alueen kaavituksessa ja tteuttamisessa tulee edetä siinä järjestyksessä, että tetaan riittävästi humin peruspalvelujen saavutettavuudelle, hyvälle energiataludelle ja maaperän rakentamiskelpisuudelle asetettavat khtuulliset vaatimukset sekä suritettujen kunnallisteknisten investintien mahdllisimman suuri hyödyntäminen. Vesistöjen rantavyöhykkeet tulee sittaa ensisijaisesti virkistys- ja puistalueiksi. Arvkas rakennettu kulttuuriympäristö tulee turvata ja uudisrakentaminen svittaa maisemaan. Rautateiden ja tiestön meluja tärinävaikutukset tulee ttaa suunnittelussa humin. Varisja n sitettu melnta- ja vesiretkeilyreitiksi, jka palveluvarustukseltaan ja pastukseltaan n tarkitettu kehitettäväksi. Suunnittelualue n sa laajempaa seutukeskuksen palveluvyöhykettä C-v km

34 Seutukeskuksen palveluvyöhyke- sa-aluerajausmerkinnällä sitetaan keskusta-alueiden välisiä hyviin liikenneyhteysväyliin tukeutuvia maakunnallisia tai seudullisia asumisen ja jukkliikenteen kehityskäytäviä. Vyöhykemerkintä kattaa sveltuvin sin sen sisään jäävät aluemerkinnät. Vyöhykkeelle vidaan sijittaa asemakaavitukseen perustuen myös keskusta-alueiden ulkpulisia seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Ote Kanta-Hämeen vahvistettujen maakuntakaavjen yhdistelmästä. Alustava kaavarajaus n lisätty maakuntakaavatteeseen sinisellä katkviivalla Maakuntakaava 2040 Hämeen maakuntavaltuust päätti käynnistää kknaismaakuntakaavan 2040 laatimisen Astuessaan vimaan se krvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan ja vimassa levat vaihemaakuntakaavat. Maakuntakaavasta valmistellaan lunns vuden 2016 aikana. 3.4 Yleiskaava Tervaksken yleiskaava n hyväksytty kunnanvaltuustssa Yleiskaava n sin vanhentunut, eikä se le ikeusvaikutteinen. Tervaksken sayleiskaavan laatiminen n laitettu vireille ja se n tarkitus käynnistää vuden 2016 aikana. Js asemakaava laaditaan alueelle, jlla ei le ikeusvaikutteista yleiskaavaa, n asemakaavaa laadittaessa sveltuvin sin tettava humin mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään ja tettava myös humin maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet. 3.5 Rakennemalli Vunna 2010 hyväksytty Janakkalan maankäytön rakennemalli sittaa suunnittelualueen asumisen alueeksi. 3.6 Asemakaavat Eteläsaa lukuun ttamatta alueella n vimassa leva asemakaava. Vimassa levassa asemakaavassa alueelle n sitettu puista (P), lähivirkistysaluetta (VL) ja maa- ja metsätalusaluetta (M). Alueen läpi itä-länsisuuntaisesti n sitettu katu, jka yhdistää Tervajentien ja Kaarttien ja jsta n yhteys myös phjisen suuntaan Mäyräntielle.

35 Ote ajantasa-asemakaavasta, jhn asemakaavitettava alue n lisätty sinisellä rajauksella 3.7 Päätökset Kunnan tekninen lautakunta päätti laittaa asemakaavan vireille Samassa päätöksessä hyväksyttiin kaavaa kskeva sallistumis- ja arviintisuunnitelma ja valittiin kahdesta alustavasta maankäytön suunnitelmasta vaihteht 1. jatktyöstettäväksi. Talusarvin yhteydessä 2015 (kv ) n päätetty infrainvestinneista vudelle 2017 ja tnttitutant-hjelmassa ( ) n päätetty tnttien luvutuksesta vudelle Hankkeesta n tiedtettu vuden 2015 kaavituskatsauksessa (kh ).

36 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SELVITYKSET 4.1 Vaikutusten arviinti Kaavaprsessin aikana arviidaan kaavamuutksen tteuttamisen merkittäviä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia (MRL 9 ja MRA 1 ). Vaikutuksia arviidaan suunnittelutyön aikana kk kaavaprsessin ajan ja se perustuu riittäviin lähtötilanteen tietjen selvittämiseen. Arviidut vaikutukset kuvataan kaavaselstuksessa. Tässä työssä keskeisimpinä arviidaan vaikutukset: yhdyskuntarakenteeseen viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin ssiaalisiin lihin luntn ja lunnnvarihin maisemaan, taajamakuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen tekniseen hultn 4.2 Kaavaa kskevia selvityksiä Tervaksken Mäyrän-Luulinvuren alue, Luntkartitus ja maisema-arviinti, Christf Siivnen, 2013 Tervaksken Mäyrän-Luulinvuren alue, Hulevesiselvitys, Christf Siivnen, 2013 Janakkalan phjavesialueiden sujelusuunnitelma, Pöyry, 2014 Janakkalan kunnan vesihultsuunnitelma, Rambll, 2013 Taajaman maankäytön suunnittelua hjaava maisemaselvitys ja maisemalliset maankäyttösusitukset, Case Janakkalan Tervakski, Ylemmän ammattikrkeakulututkinnn pinnäytetyö, Hämeen ammattikrkeakulu, Marika Viinanen, 2015 Rakennusinventinti , Teija Ahla 5. OSALLISET Kaavitusmenettelyn tulee perustua riittävään vurvaikutukseen sallisten kanssa ja myös tätä kautta saatavaan asiantuntemukseen (MRL 1 ). Osallisia vat kaikki ne, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa sekä viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään. Alla n lueteltu suunnittelutyön keskeiset salliset: Kaava-alueen ja vaikutusalueen asukkaat ja maanmistajat Kunnan viranmaiset: ympäristöpalvelut, tekniset palvelut Janakkalan Vesi Hämeen ELY-keskus Hämeen liitt Kanta-Hämeen pelastuslaits Elenia Oyj AinaCm Oy Tervaksken kyläyhdistys ry Janakkalan Lunt ja Ympäristö ry

37 6. KAAVOITUKSESTA TIEDOTTAMINEN Kaavituksen vireilletulsta ja kaavalunnksesta tiedtetaan Janakkalan Sanmissa sekä kirjeitse kaava-alueen ja vaikutusalueen maanmistajille ja muille sallisille. Virallinen nähtävänäl tiedtetaan lehtikuulutuksella Janakkalan Sanmissa. Aineist n nähtävänä kunnantaln ilmitustaululla Turengissa ja lisäksi kunnan internetsivulla. Palaute sallistumis- ja arviintisuunnitelmasta, kaavalunnksesta ja kaavaehdtuksesta annetaan kuntaan. 7. TAVOITEAIKATAULU Vusi TEHTÄVÄT Kuukausi Valmisteluvaihe OAS:n ja kaavalunnksen laatiminen OAS ja kaavalunns nähtävillä Lausuntpyynnöt Yleisötilaisuus Ehdtusvaihe Kaavaehdtuksen laatiminen Kaavaehdtus nähtävillä Lausuntpyynnöt Vastineiden laatiminen Hyväksymisvaihe Päätöskäsittely

38 8. YHTEYSTIEDOT Janakkalan kunta Juttilantie Turenki Yhteyshenkilöt: Elinvimapäällikkö Ism Hlstila puh s.psti: ism.hlstila@janakkala.fi Rambll Finland Oy Niemenkatu Lahti Ryhmäpäällikkö Niina Ahlfrs puh s.psti: niina.ahlfrs@rambll.fi Yksikön päällikkö Annu Tulnen puh s.psti: annu.tulnen@rambll.fi

39 Asemakaavituksen seuranta Alueell. ympäristökeskus Asemakaavan tietjen täyttölmake 1/4 Täyttämispvm Asemakaavan perustiedt Asemakaavan nimi Mäyrän asuntalueen asemakaava ja asemakaavanmuuts Kunta Kuntanumer Hyväksymispvm Kaava-alueen pinta-ala Maanal. tiljen pinta-ala Ranta-asemakaava: Janakkala Ayk:n kaavatunnus Kunnan kaavatunnus Vireille tulsta ilm. pvm 14,87 Uusi ak:n pinta-ala Ak:n muutksen pinta-ala Rantaviivan Rakennuspaikkjen lkm Lmarak.paikkjen lkm pituus km Oma ranta Muut Oma ranta Muut Yhteenvet aluevarauksista Pinta-ala ha Pinta-ala % Kerrsala k-m 2 Tehkkuus e Aluevar. yhteensä 14, , ,14 A yhteensä 7, , ,30 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 5, ,3 R yhteensä L yhteensä 1, ,2 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Yhteenvet maanalaisista tilista Maan.til. yht. Pinta-ala ha Rakennussujelu Pinta-ala % Kerrsala k-m 2 Pinta-alan muut. ha+ Pinta-alan muut. ha+ Kerrsalan muut.k-m 2 + Kerrsalan muut.k-m 2 + Sujeltujen rak. Sujeltujen rak. Sujeltujen rak. muuts lkm k-m 2 lkm+ k-m 2 + Suj.rak. yht. asemakaava muu Sivu 1 (1)