PROJEKTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä lävitse, miten se liittyy Turun kaupunkiseudun suunnitteluun ja mitä tulksia työltä n dtettavissa. 1. Strategisen yleiskaavan tarve ja lähtökhdat Vuden 2009 alusta tteutunut kuntaliits merkitsi mittavaa timintaympäristön ja sen suunnittelulähtökhtien muutsta: - Liits laajensi Naantalin aiemman maa-pinta-alan lähes 5-kertaiseksi, vesipinta-alan 10-kertaiseksi, ti rantaviivaa lisää nin 900km, ympärivutisia asuintalja 1800, kesä-asuntja 4300 ja uusia asukkaita 3900 ja työpaikkja nin (Livnsaaren alueen liitksen myötä 2011 fyysiset mittasuhteet kasvavat lisää.) - Kuntaliits ti tullessaan maankäyttösuunnitelmien sekä rakennusjärjestysten mninaisuuden. Yhdeksi kaupungiksi mudstetun Naantalin alueen yleiskaavallisen maankäytön tilanne n sinänsä hyvä. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat kattavat lähes kk alueen. Määräyksiltään ja hjausperiaatteiltaan kaavat ja rakennusjärjestykset vat kuitenkin varsin mnenkirjavat. - Yhtenäistämisen ja kehittämislinjausten tarve n perusteltua arviida maanmistajien yhdenvertaisuudenkin kannalta sekä hallinnn sujuvuuden parantamiseksi. - Yleiskaavat (jita vanhan Naantalin 7 yleiskaavallisen suunnitelman rinnalle tuli liittyneistä kunnista yhteensä 11 lisää) n laadittu pitkän ajan kuluessa kuntien erilaisiin tarpeisiin. - Kuvaavaa liitkselle n myös se, että saaristkuntien yleiskaavat lisäävät ympärivutisten asuntjen rakentamismahdllisuuksia asemakaavitettujen alueiden ja taajamien sayleiskaava-alueiden ulkpulella laskennallisesti nin 700 rakennuspaikalla ja lma-asuntjen nin 1800:lla. - Määräyksiltään tisistaan pikkeavia Rakennusjärjestyksiä n liitksen jälkeen 4. - Yhdistyminen myös merkitsi laajentuneen Naantalin jakautumisen 2 maakuntakaavan alueelle: Turun kaupunkiseutu (Kanta-Naantalin alue) ja Turun seudun kehyskunnat (saaristkunnat). Strateginen yleiskaava ja siihen tukeutuva maapliittinen hjelma yhdyskuntarakenteen laajentamiseksi ja uusien alueiden käyttöön saamiseksi nimettiinkin valmisteilla levassa Naantali-Strategiassa keskeiseksi strategiaa tteuttavaksi erillishjelmaksi. Samaan aikaan n tisaalta käynnistynyt PARAS-kaupunkisuunnitelman hanke (huhtikuu 2010) Turun kaupunkiseudun rakennemalli Se edellyttää vurvaikutusta ja suunnitteluyhteistyötä kuntien kanssa. Työn tärkeimpänä tavitteena n löytää vuden 2012 alkuun mennessä kaupunkiseudun yhteinen näkemys sen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen pitkän tähtäyksen päälinjista, jita tiivistetysti ilmaistuna vat: Asuin-, työpaikka- ja palvelurakentamisen mititus- ja sijittamisperiaatteet. Elinkeinjen, mukaan lukien matkailu, kehitysedellytykset. Liikenteen järjestelyt sekä jukkliikenteen ja kevyen liikenteen edellytysten parantaminen. Viherrakenteen kehittäminen.

2 2 Asemakaavitettavien alueiden ja hajarakentamisen suhde sekä yhdyskuntarakenteen tiivistämisen mahdllisuudet. Asunttutannn riittävyys ja mnipulisuus. Palvelujen saavutettavuus ja arjen sujuvuus. Rakennesuunnitelman tteuttamista edistävät maapliittiset periaatteet. Em. rakennemallin mitituksellisena tavitevutena n vusi Rakennemalli tulstetaan yleispiirteisinä karttina (esim. mittakaavassa 1: ). Selstus käsittäisi myös hieman tarkempia teemakarttja. Ratkaisut timivat kuntien yhteisenä tahdnilmaisuna mien alueidensa yleispiirteisestä kehittämisestä, mutta myös tahdnilmaisuna maakuntakaavituksen suuntaan. Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan (vahvistettu 2004) tavitevusi n Ehdtusvaiheessa levan Varsinais-Sumen maakuntakaavan (sisältäen Turun seudun kehyskunnat yhtenä alueena) mititusvusi n Kska tavitevudet maakuntakaavissa ja em. rakennemallityössä pikkeavat tisistaan judutaan mm. väestökehityksen mitituksia tarkistamaan. Laajentuneen Naantalin kuntaliitsselvityksissä (Efek 2007) arviitiin väkiluvun kknaismuutkseksi nin 2500 asukkaan kasvua nykyisestä asukkaasta vuteen 2025 mennessä. Väestö, työpaikat, asunttarpeen muutkset yms. mudstavat phjan asuntrakentamisen, työpaikkjen ja palveluiden sijittamisen suunnittelulle kaavituksen keinin. Se, mitkä vat mititukselliset lähtökhdat vuteen 2035, ja millä periaatteilla kehitystä tulisi hjata, n tarkitus selvittää Turun kaupunkiseudun rakennemallityöllä sekä tarkemmalla taslla suunniteltavalla Naantalin strategisella yleiskaavalla. 2. Strategisen yleiskaavan lunne ja tavitteet Naantalin strateginen yleiskaava n lunteeltaan alueidenkäytön kehittämisen periaatteita määrittelevä asiakirja, jlla ei le maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) tarkitettuja ikeusvaikutuksia. Asiakirjan hyväksyy lpullisesti kaupunginvaltuust. Sille n tyypillistä pyrkimys pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen sekä laaja-alainen eri sapulien välisen keskustelun käyminen periaateratkaisuista ja arvvalinnista. Strategiat ja kehityskuvat valmistellaan kuitenkin yhtä avimessa prsessissa kuin muukin yleiskaavitus. Strateginen yleiskaava- prjekti n alullepanija pitkän ajan tavitteiden saavuttamisessa. Tällöin tavitellaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti hyvän elinympäristön edellytysten lumista sekä eklgisesti, taludellisesti, ssiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen edistämistä. Sillä n myös välittömiä vaikutuksia kaupungin lähivusinen timinnan, taluden ja maankäytön suunnittelulle, erityisesti talussuunnitelmaan ja sen heishjelmiin. Yleiset tavitteet suhteessa Turun kaupunkiseudun rakennemallityöhön: - Naantalin yleiskaavastrategiaa valmistellaan samanaikaisesti Turun kaupunkiseudun rakennemallityön kanssa, kska ratkaistavana n samantyyppisiä asiita, mutta Naantalin strategiatyössä yksityiskhtaisemmin. - Väestön-, työpaikkjen- ja asunttutannn kknaismititus ja aikatähtäin 2035 vat samat kuin Turun kaupunkiseudun rakennemallityössä. - Löytää Turun seudun rakennemallityötä tarkemmat, ja alueellisesti khdennetut suuntaviivat, kuinka laajentunutta Naantalia kehitetään. - Naantalin suunnitelma n lähtökhdiltaan, tulksiltaan ja esitystavaltaan Turun rakennemallityötä tarkempaa, esitysmittakaavan llessa yleisesti ttaen esim. 1:

3 3 Mitä Naantalin strategisella yleiskaavalla halutaan ratkaista? - Suunnittelussa ratkaistavat kysymykset Kanta-Naantalin ja saaristn alueella päätetään kyselyyn perustuen (Digium), kuten jäljempänä n aikataulutettu. Kysely perustuu tehtyyn alustavaan lähtökhtien analyysiin, siinä esiin tulleisiin haasteisiin, sekä hessa kuvattuihin seudullisiin lähtökhtiin. Näitä selstetaan ja keskustelutetaan yhteisessä luttamushenkilöiden tilaisuudessa ennen kyselyvaihetta. Strategisella yleiskaavalla heistarkasteluineen ja tteuttamistimenpiteineen tavitellaan myös seuraavia välittömiä vaikutuksia, jtka saltaan kuvaavat työlle asetettavia tavitteita: - Työssä saadaan lähtökhtia talusarvin ja talussuunnitelman valmistelulle mm. kaavitushjelman ja uusien aluekhteiden rakentamisen salta, jtta taviteltavat asunt- ja tnttitutanttavitteet vidaan tteuttaa. - Osana kehittämislinjausten tteuttamista saadaan määriteltyä, missä ja minkälaisia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia kaavja n tarpeen laatia (esim. yleiskaavallisina vaihekaavina krvaamaan nykyisten sayleiskaavjen merkintöjä ja määräyksiä tai kyläkaavjen laadintaa saaristalueella, asemakaavjen laadintaa laajennusalueille tai maankäytön tehstamista ja täydentämistä). - Työssä ratkaistaan, millä suunnitteluvälineellä (Keskustan sayleiskaava, Manner- Naantalin sayleiskaava, vaik liikenneselvitys tms.) saadaan Kanta-Naantalin yleiskaavallinen tilanne selkeäksi ja ludaan laajemmat perusteet yksityiskhtaisemmalle maankäytön suunnittelulle ja yksittäistapausten ratkaisemiselle. - Tarkistetaan kaupungin nudattamat maapliittiset periaatteet, jilla varmistetaan tnttitutannn tteuttaminen ja taludellinen yhdyskuntarakenne. - Myös vesihulln järjestämiselle ja liikennejärjestelmän kehittämiselle saadaan perusteet. - Työn sana valmistuvat perusteet rakennusjärjestyksen lisätarkistuksille (vireillä leva rakennusjärjestysten yhtenäistäminen kskee sellaisia asiita, jita ei linjata strategisessa tarkastelussa). Kunnan tietiset valinnat yhdyskuntarakenteen kehittämisen tavitteista vat lähtökhtina rakennusjärjestyksen määräyksille, jtka kskevat esim. rakennuspaikan kka, rakentamisen määrää ja luvanvaraisuutta sekä suunnittelutarvealuetta. Määräykset vivat lla erilaisia kunnan eri sa-alueilla, esimerkiksi rannilla, taajamissa tai eri kylissä. Rakennusjärjestyksen määräyksillä ei vi krvata kaavitusta; sen avulla ei esimerkiksi vi varata aluetta tiettyyn tarkitukseen. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät syrjäytä ikeusvaikutteisessa yleiskaavassa annettuja määräyksiä, mutta vivat hyvinkin lla yleiskaavitusta täydentäviä. Vaikka suunnittelu ja kehittämislinjaukset laaditaan yhtenä prsessina, vidaan strategisen yleiskaavan tarkastelu jakaa kahteen saan: - Entisten saaristkuntien alueeseen (saarist-sa) ja entisen Naantalin kaupungin alueeseen (Kanta- Naantali). - Näihin laadittuja yleiskaavja arviidaan: mm. niiden sisältöä ja eravuuksia mitituksen, merkintöjen ja määräysten sekä yhdyskuntarakenteen hjauksen näkökulmista sekä suhdetta vimassa leviin rakennusjärjestyksiin, maakuntakaavihin ja käynnistymässä levaan Turun seudun maankäytön rakennemallityöhön. - Laadittavat kehittämislinjaukset vat sin kk kaupungin kattavia, sin khdennettuja em. alueiden erityispiirteiden mukaisesti sa-alueittaisin esityksin. - Em. periaate kskee myös rakennusjärjestysten yhtenäistämistarvetta sekä maaplitiikkaa. Niiden tarkastelu tapahtuu strategisen yleiskaavan laadinnan hessa, kska niiden valmistelulla n selkeät sisällölliset kytkennät strategisen yleiskaavan prsessiin ja siinä syntyvien linjausten tteuttamiseen. Suunnittelutyön päätyttyä arviidaan aikaansaannksia (esim. vunna 2012) sen hyötyjä Digiumkyselyllä.

4 4 3. Karkea vaiheistettu ja aikataulutettu työsuunnitelma strategisen yleiskaavatyön etenemiselle Seuraavassa n esitetty hankkeen perusvaiheet ja niiden aikataulut. PERUSVAIHEET AIKATAULU OSALLISET PÄÄTÖK- SENTEKO Vaihe 1: Alustava lähtökhtien analyysi ja tavitteiden rajaaminen - Lähtökhtana hanketta varten tehdyt selvitykset (kats alahumautus *) /2009-3/2010 Ymp.virast+ knsulttiapu Khj Prjektisuunnitelman käsittely Khj Seminaari lähtökhdista ja tavitteista seminaari kl Kh, Ksj, Kaavitus-ja ympäristölautakunnan, rakennuslautakunnan ja teknisen lautakunnan puheenjhtajistt, kj.jhtryhmä, maankäyttöryhmä. - Digium-kysely (tavitteiden rajaaminen: mitä strategisella yleiskaavalla halutaan ratkaista? ) Valtuust sekä em. taht. - Digium- kyselyn tulsten purku, keskustelu ja jhtpäätökset tarjuspyyntöjen valmistelua varten. Vaihe 2: Knsulttitimeksiannsta päättäminen Khj ja valmisteluryhmä. Tiedksi muille sallisille. Khj Vaiheeseen 1 perustuen laaditaan tarpeelliset tarjuspyynnöt knsulteille aikaansaannstavitteineen sekä aikatauluineen Valmisteluryhmä ja hjausryhmä Khj Knsulttitarjusten hyväksyminen. Khj

5 5 Vaihe 3: Tteuttamisvaihe knkreettisten tulsten aikaan saamiseksi Knsulttityö käynnistetään lkakuussa 2010 ja lpullinen suunnitelma n valmis mennessä, jnka jälkeen suunnitelma esitetään Ksj:lle hyväksymiskäsittelyä varten. 1. Työn käynnistäminen ja lähtötietjen kkaminen Työn alussa pidetään alituskkus, jssa käydään läpi rakennemallin laatimisen työsuunnitelma sekä tarvittavat ja käytettävät lähtötiedt ja aineistt sekä svitaan niiden timittamisesta knsultille. Alituskkuksessa svitaan myöhempien kkusten ja mahdllisten seminaarien ajankhdat sekä kkusten sisältö työn lppuun saakka. Knsulttispimus allekirjitetaan. Knsultti tutustuu lähtöaineistn /2010 Khj hyväksyntä marraskuu Lähtötietjen analysinti ja strategisen yleiskaavan sisällön sekä suunnitteluvaihtehtjen tarkempi määrittely Väliraprtti 1 1-3/2011 Khj hyväksyntä maaliskuu Strategisen sayleiskaavan, sen tavitteiden mukaisten sien lunnkset ja vaikutusten arviinnin laatiminen Väliraprtti 2 4-8/2011 Khj hyväksyntä elkuu Strateginen yleiskaava, heissuunnitelmat ja tteuttamisen hjelminti Lppuraprtti 9-12/2011 Khj hyväksyntä julukuu 2011 *)Vaiheen 1 yhteydessä n tehty selvityksiä ja kuvauksia, kuten: strategisen yleiskaavan lunne, maakuntakaavjen linjaukset Naantalin salta, Naantalin saarist-san yleiskaavjen mititusanalyysi, Kanta-Naantalin yleiskaavallinen tilanne ja suunnittelutarpeet, tnttitarjnta, sekä Naantalin nykyisen maaplitiikan periaatteet. Nämä mudstavat seminaarin perussisällön. Aineist jaetaan seminaarikutsun yhteydessä. 4. Budjetti Naantalin strategisen yleiskaavan eri saprjektien ja vaiheiden tteuttamiseen n ulkisina kustannuksina varattu kaupunkisuunnittelujastn käyttösuunnitelmassa vudelle 2010 yhteensä.. ja vudelle Määräraha sisältää myös kaupungin mankin timinnan mahdlliset ulkiset seminaarikustannukset sekä erillisten raprtintien ja suunnitelmien kustannukset.

6 6 5. Organisaati ja jhtaminen Jhtamismalli ja vastuuhenkilöt Valmisteluvaiheen työtä hjaava ja siitä päätöksiä tekevä timielin: kaupunkisuunnittelujast. Ohjausryhmä (varmistaa kknaisnäkemyksen hankkeen edetessä): maankäyttöryhmä + ympäristöpäällikkö + saaristasiamies. Valmisteluryhmä (knsulttityön hjaus ja valvnta sekä virasttyöskentelyn peratiivinen jhtaminen): ympäristövirastn jhtaja + maankäyttöpäällikkö + yhteyspäällikkö. Seurantainfrmaatita vurvaikutuksen varmistamiseksi saavat säännöllisesti myös kaupungin jhtryhmä ja ympäristövirastn jhtryhmä. Luttamuselimet sallistuvat työhön ja saavat seurantainfrmaatita knsultin työprsessin ja työvaiheista annettavien lausuntjen yhteydessä. Valmisteluryhmä / KK, EL, MS