Nurmon keskustan osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmn keskustan sayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030 Tavite- ja selstus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797

2 Tavite- ja selstus 1 (46) Levnja, Kervinen, Ylinen Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

3 Tavite- ja selstus 1 (46) Levnja, Kervinen, Ylinen Sisällysluettel 1 Jhdant Osayleiskaavatyön tarkitus ja alueen yleiskuvaus Suunnittelurganisaati Osallistumisen järjestäminen Osallistaminen kaavaprsessissa Osalliset Tiedttaminen Viranmaisyhteistyö Kaavaprsessin keskeiset vaiheet Osayleiskaavan tavitteet Kaavakhtaiset tavitteet Seudulliset tavitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tavitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen visi ja strategia Osayleiskaavan sisältö Kaavatyön alitus: OAS ja tavite- ja kehityskuvavaihe Valmisteluvaihe eli kaavalunnksen vaihe Kaavaehdtuksen vaihe Kaavan hyväksyminen ja kuulutus lainvimaiseksi Vaikutusten arviinti Osayleiskaavaprsessissa laadittavat selvitykset Lähtötiedt Suunnittelualue Suunnittelutilanne Maanmistus Väestö ja asuminen Väestökehitys ja hultsuhde Asuminen ja asumisväljyys Kaavan väestötavite Palvelut ja kauppa Kehittämisen lähtökhdat Työpaikat ja elinkeinrakenne Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

4 Tavite- ja selstus 2 (46) Levnja, Kervinen, Ylinen Elinkeinrakenne Työpaikat Työssäkäyntialue ja pendelöinti Virkistysalueet Maisema Maisemarakenne Maiseman erityispiirteet ja arvkhteet Rakennettu ympäristö Alueen yleiskuvaus ja tärkeimmät khteet Käytetty lähtöaineist Arvja sisältävät khteet Muinaisjäännökset Lunt Maa-ainesvarat ja phjavesi Liikenne Liikenteen nykyverkk Liikenteen taviteverkk Kevyen liikenteen verkk Maataluden liikenne Maa- ja kalliperä Erityisalueet ja ympäristöhäiriöt Osayleiskaavan kuvaus ja vaikutukset Tavite- ja klme vaihtehta Osayleiskaavan tteuttaminen LIITTEET Täydentyy kaavaselstukseen Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

5 Tavite- ja selstus 1 (43) Nurmn keskustan sayleiskaavan tarkistus ja laajennus Jhdant 1.1 Osayleiskaavatyön tarkitus ja alueen yleiskuvaus Työssä laaditaan Nurmn keskustan sayleiskaavan tarkistus ikeusvaikutteisena sayleiskaavana ja siihen liittyvät selvitykset. Osayleiskaavan tavitevusi n Tämä selstus käsittelee sayleiskaavatyön tavite- ja kehitysvaiheen tulksia. Suunnittelualue käsittää Seinäjen Nurmn kaupunginsakeskuksen ja siihen liittyvät lähialueet Hyllykallin suuntaan sekä läheisen Keski-Nurmn maatalusalueen Nurmnjen mlemmin pulin. Alue sijaitsee n. 7 8 km Seinäjen ydinkeskustasta. Alue n sin kaupunginsakeskuksen rakennettua ympäristöä ja sin rakentamatnta peltaluetta, jta halkvat Phjan valtatie (VT 19) ja Nurmnjki. Suunnittelualueen laajuus n nin ha (12,3 km2). Suunnittelualue rajautuu eteläsiltaan käynnissä levaan Keski-Nurmn sayleiskaavaan, jka n llut ehdtuksena nähtävillä elkuussa Kaavitettavalla alueella asuu n asukasta (Ruututietkanta 2013). Kaavitettavaan alueeseen kuuluu läntisen keskustaajaman lisäksi aiemmin kaavittamattmia Nurmnjen ranta-alueita sekä haja-asutuslunteista kyläaluetta. Maisemallisesti kaava-aluetta määrittää tasainen peltaukea, jssa näkyvät useat maatilakeskukset. Avin maatalusmaisema n nähtävissä aluetta ristiin halkvilta Phjan valtatieltä 19 sekä Keski-Nurmntieltä. Maataluselinkeinilla n vimakas rli sayleiskaavan alueella. Keski-Nurmntien ja Is-kskentien varret Nurmnjen mlemmin pulin vat maatalusaluetta, jlla sijaitsee useita ktieläintaluden suuryksikköjä, kuten kanalita ja sikalita. Aivan kaava-alueen tuntumassa phjisessa n Atrian tehdas, jka tekee yhteistyötä alueen maatalustuttajien kanssa. Vimassa levat kaavat Alueella n vimassa Seinäjen kaupungin Nurmn keskustan sayleiskaava, jnka valtuust n hyväksynyt vunna 2003, ja jka kaikilta sin n tullut vimaan vunna Keski-Nurmn maatalusalueelle sitetut ktieläintaluden suuryksiköiden (ME- 1) ja maatalusaluevaraukset (MT-1) eivät vahvistuneet Nurmn keskustan yleiskaavassa. Krkein hallint-ikeus kumsi ktieläintaluden suuryksikköjä niiden lähialueita kskevat Nurmn keskustan yleiskaavavarauksen vunna Alueella n sin vimassa eri aikina 1970 luvulta lähtien laadittuja asemakaavja. Vireillä levat hankkeet Kesk n hakenut Nurmn liikuntahallin ympäristöön asemakaavan muutsta tilaa vievän maataluskaupan sekä päivittäistavarakaupan sittamiseksi alueelle. Kaavamuutstyö n alitettu Seinäjen seurakunta n hakenut pappilan ja viereisten peltalueiden salta asemakaavan muutsta vunna 2014, ja kaavitus n käynnistetty saman vuden syksyllä. Phjan valtatien (vt 19) ja Keski-Nurmntien liittymän ympäristössä n llut vireillä asemakaavan laadinta Etelä-Phjanmaan suuskaupan hakemuksesta ABC - Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

6 Tavite- ja selstus 2 (43) liikenneaseman tteuttamiseksi. Asemakaavatyö alitettiin Nurmn kunnan aikana ja hyväksyttiin Seinäjen kaupungin valtuustssa vunna Vaasan hallint-ikeus kumsi valtuustn päätöksen vunna 2013 ( , nr 13/0087/2) eikä kaupunki valittanut päätöksestä. Kaupunginhallitus n päättänyt tutkia asian yleiskaavalla. Etelä- Phjanmaan suuskaupalla n edelleen tavitteena k. liikenneaseman tteuttaminen. Nurmnjkivarren rantarakentamisesta n laadittu erillinen mititusselvitys (Rambll 2015) yleiskaavituksen phjaksi. Yleiskaavatyössä tulee jakaa ranta-alueet tarvittaessa mititusalueisiin tehtyjen selvitysten perusteella, sekä määritellä mahdlliset ranta-alueen uudet rakennuspaikat. 1.2 Suunnittelurganisaati Seinäjen kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja kaavitus: Jyrki Kuusinen, yleiskaava-arkkitehti Merja Sumela, kaavitusassistentti Taru-Maaria Herttua-Sukk, kaupungingedeetti Pirj Krhnen, ympäristönsujelujhtaja Jari Mäntylä, verkstpäällikkö, Seinäjen Vesi Rist Puuppnen, rakennustarkastaja Erkki Välimäki, kehitysjhtaja Kari Havunen, kaupungininsinööri Sirkka-Liisa Sihvnen, rakennustutkija, Etelä- Phjanmaan maakuntamuse Martti Nrja, asemakaava-arkkitehti Matti Punkari, asiakkuuspäällikkö, INTO, maatalus Leena Perämäki, jhtaja, INTO, elinkeint FCG Suunnittelu ja teknikka Oy Alueidenkäytön knsultinti: Helena Ylinen prjektipäällikkö, arkkitehti SAFA YKS-305 Maritta Heinilä suunnittelija, arkkitehti SAFA YKS- Taina Ollikainen, FM Tumas Miettinen, liikennesuunnittelija, DI Saara Aavajki, liikennesuunnittelija, tekn. kand. Eeva-Riikka Bssmann, erikissuunnittelija, DI Minttu Kervinen, suunnittelija, arkkitehti SAFA YKS- Siina Levnja, suunnittelija, miljöösuunn. ins. AMK Pekka Seppänen, suunnittelija, miljöösuunn. ins. AMK Lassi Tulnen, suunnittelija, arkkit.y Selvitykset: Riikka Ger, maisema-arkkitehti MARK Maritta Heinilä, suunnittelija, arkkitehti SAFA YKS Taina Ollikainen, FM Kuisma Reinikainen, DI 1.3 Osallistumisen järjestäminen Osallistaminen kaavaprsessissa Osayleiskaavatyössä nudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain vurvaikutteista maankäytön suunnittelun prsessia. Kaavatyön sallistumis- ja vurvaikutusmenettelyjä ja kaavan vaikutusten arviintia kskeva sallistumis- ja arviintisuunnitelma (OAS) n laadittu työn alussa ja sitä päivitetään tarvittaessa työn kuluessa. Työn aikana järjestetään klme yleisötilaisuutta, jita kskevat työvaiheet ja ajankhdat n esitetty tämän kappaleen lpussa sekä kappaleessa 1.4 levassa taulukssa. Esittelytilaisuuksia kaupunginhallitukselle ja hjausryhmälle n yhteensä kuusi. Suunnittelun eri sa-alueilla pidetään pienryhmäpalavereja tarpeen mukaan. Niihin sallistuvat kaupungin eri timialjen edustajat sekä kussakin suunnitteluvaiheessa tarvittavat knsultin asiantuntijat. Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

7 Tavite- ja selstus 3 (43) Osalliset Kaava n tullut vireille kaupunginsuunnittelujastn päätöksellä Osallisia kuullaan valmisteluvaiheessa pitämällä kaavalunnsta valmistelumateriaaleineen nähtävillä 30 vrk:n ajan sekä ehdtusvaiheessa asettamalla kaavaehdtus julkisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi. Kaavalunnksesta ja kaavaehdtuksesta pidetään lisäksi yleisötilaisuudet. Nähtävillä lsta ilmitetaan kuulutuksella. Osallisilla n mahdllisuus nähtävillä ln aikana jättää kaavalunnksesta tai -ehdtuksesta kirjallinen mielipide/muistutus kuulutuksessa mainittuun sitteeseen Seinäjen kaupungille. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma ja kehityskuvat nähtävillä: , yleisötilaisuus 7.5. (lausuntaika 5-6/2015) Kaavalunns nähtävillä: arvilta , yleisötilaisuus arvilta (lausuntaika 9-10/2015) Kaavaehdtus nähtävillä: arvilta 2-3/2016, yleisötilaisuus arvilta 3. tai (lausuntaika 2-3/2016) MRL 62 :n mukaan sallisia vat alueen maanmistajat ja ne, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa, sekä viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään. Nurmn keskustan sayleiskaavan tarkistuksessa sallisia vat: - alueen maanmistajat, asukkaat ja alueella työssä käyvät - alueen yrittäjät - Seinäjen kaupungin asukkaat - paikallisyhdistykset - Seinäjen kaupunki - Länsi- ja Sisä-Sumen aluehallintvirast - Etelä-Phjanmaan ELYkeskus - Etelä-Phjanmaan liitt - Etelä-Phjanmaan maakuntamuse - Musevirast - Liikennevirast - Etelä-Phjanmaan lunnnsujeluyhdistys - Seinäjen seurakunta - Anvia Oyj - Elenia Oy - Metsäkeskus - Seinäjen energia / kauklämpö - Seiverkt - Seinäjen Vesi Oy - Int Seinäjki - Etelä-Phjanmaan pelastuslaitsliikelaits - MTK Nurm - Nurmn Keskikunnan maamiesseura - MTT Maa- ja elintarviketaluden tutkimuskeskus - Nurm-seura ry - Keski-Nurm seura ry - Keski-Nurmn metsästysseura - Luukk-Sinin metsästysseura - muut mahdlliset salliset Työn aikana järjestetään klme nähtävillä la ja yleisötilaisuutta. Esittelytilaisuuksia kaupunginhallitukselle ja hjausryhmälle n lukuisia. Suunnittelun eri sa-alueilla pidetään pienryhmäpalavereja tarpeen mukaan. Niihin sallistuvat kaupungin eri timialjen edustajat sekä eri suunnitteluvaiheessa tarvittavat knsultin asiantuntijat. Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

8 Tavite- ja selstus 4 (43) Tiedttaminen Seinäjen kaupunki kuuluttaa ilmituksistaan Seinäjen Sanmat -paikallislehdessä ja Internetissä kaupungin ktisivuilla: Nähtäville asetettavat aineistt vat esillä Kaupungintaln virallisella ilmitustaululla tisessa kerrksessa sekä Internetissä kaavituksen ktisivuilla: Viranmaisyhteistyö Kaavatyötä kskevat viranmaisneuvttelut pidetään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavatyön alitusvaiheessa ja ehdtusvaiheessa. Muuten viranmaisten kanssa vidaan järjestää työneuvtteluja. Osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä pyydetään kaavalunnksesta viranmaislausunnt. Myös sayleiskaavaehdtuksesta pyydetään viranmaislausunnt. 1.4 Kaavaprsessin keskeiset vaiheet täydentyy kaavaselstukseen Tähänastiset vaiheet Knsultin valinta Alituskkus kunnassa (hjausryhmän I kkus) Tulevia vaiheita Osallistumis- ja arviintisuunnitelma hyväksytään kaup.hallituksessa Vireilletulkuulutus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma nähtävillä Yleisötilaisuus Ohjausryhmän II kkus (sallisten ilm. tavitteiden täydentäminen) Ohjausryhmän III kkus (taviteraprtti) Ohjausryhmän IV kkus (alustava lunns) Valmisteluvaiheen työneuvttelu viranmaisten kanssa Neuvttelu sujelumerkinnöistä maakuntamusen kanssa Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

9 Tavite- ja selstus 5 (43) Ohjausryhmän V kkus (alustava lunns) Valmisteluvaiheen lunns hyväksytty kaup.hallituksessa Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavalunnksen nähtävilläl Yleisötilaisuus sayleiskaavalunnksesta Kaavaehdtus hyväksytty kaup.hallituksessa Kaavaehdtuksen virallinen nähtävilläl Yleisötilaisuus sayleiskaavaehdtuksesta Ehdtusvaiheen viranmaisneuvttelu Osayleiskaavan hyväksyminen kaupunginhallituksessa Osayleiskaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustssa Kuulutus kaava lainvimainen 1.5 Osayleiskaavan tavitteet Kaavakhtaiset tavitteet Nurmn sayleiskaavan tarkistuksen tavitteena n mahdllistaa elinkeinjen, tellisuuden, asumisen, matkailun, virkistyksen ja liikenteen tarpeenmukainen kehittäminen infrastruktuurin taludelliset näkökhdat ja Seinäjen kaupungin vetvimaisuustekijät humiiden. Tavitteena n myös näiden myötä väestökehityksen kääntäminen psitiiviseksi erityisesti Nurmn keskustassa ja sen lähialueilla. Osayleiskaavatyön tavitteet ja selvitystarve täsmentyvät työn edetessä. Nurmn keskustan sayleiskaavan tavitteita vat eri sallisryhmien näkökulmasta: Kaavatyöryhmän tavitteet: humiida elinkeinelämän, palvelujen ja maataluden sekä asutuksen erityisvaatimukset alueella ja svittaa niiden intressit yhteen tasapulisesti tarjta tilja yritystiminnalle varata tilaa maatalusyritystiminnan kehittymiselle, sittaa Nurmnjen itäpuli maaseutumaiseksi tutantalueeksi tarjta täydennysalueita mnipuliselle asumiselle nykyisessä, lemassa levassa rakenteessa lisätä vähittäistavarakaupan palvelua nykyisestä Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

10 Tavite- ja selstus 6 (43) tarkistaa maankäytön hjausta kaupan salta Nurmn kaupunginsakeskuksessa ja sen ympäristössä sekä Hyllykalli Kivisaaren liikealueen lähialueilla kehittää Nurmn sellaisia palveluja, jtka pitävät alakuntakeskuksen timinnallisena ja lisäävät elämää, ja parantaa Nurmn taajamakuvaa kehittää Nurma hukuttelevana asuinpaikkana, ja tähdätä asukasmäärän kasvuun säilyttää kaupallinen keskusta yhtenäisenä. Maataluskauppa tulisi sijittaa muualle kuin keskustaan sittaa asumista Kertunlaaksn päiväkdin ympäristöön tarkistaa vimassa levan Nurmn keskustan yleiskaavan varauksia suunnittelualueella sittaa asemakaavitettavat alueet ja antaa tavitteet asemakaavitukselle sittaa MRL 72 mukaisesti suraan rakennuslupaan ikeuttavat rakennuspaikat Nurmnjen rantavyöhykkeellä. varmistaa valtatieinvestinnin tehkas hyödyntäminen varmistaa liikenneverkn timivuus ja turvallisuus liikennemäärien kasvaessa sekä esittää taviteverkk valitulle ratkaisulle turvata paikallisliikenteen sujuvuus sittamalla tarvittavia eritasliittymiä ja/tai alikulkuja taata turvallinen ja laadukas kevyenliikenteen yhteys asuinalueilta Nurmn keskustaan kehittää kevyenliikenteen yhteyksiä virkistysalueille kehittää virkistysalueita ja urheilupalveluja Valtatiestä 19 nelikaistainen, hyvät liikenneyhteydet Lapuan suuntaan tarkistaa Valtatien 19 npeusrajitus ja tarvittaessa säilyttää se alle 80 km / h edelleen kehittää Valtatien 19 eteläpulelle aiemmassa yleiskaavassa sitettua rinnakkaistievarausta humiida kulttuuriympäristön arvt maatalutta ja muuta viljelyaukean maankäyttöä kehittäessä Elinkeinelämän tavitteet: kehittää Nurmn sellaisia palveluja, jtka pitävät alakuntakeskuksen timinnallisena ja lisäävät elämää asukasmäärä n llut Nurmssa laskussa asukkaiden hukutteleminen parantaisi myös palveluelinkeinjen asemaa Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

11 Tavite- ja selstus 7 (43) alakuntakeskusten virkeä kauppa tukee kaupan timintaedellytyksiä myös Seinäjella kehittää liikenneyhteyksiä ja kasvattaa liikennemääriä, jtta Nurmn mudstuu hyviä, hukuttelevia kauppapaikkja tutkia nk Nurmn keskus vai Hyllykallin alue timivampi paikka kauppatiminnalle luda Nurmn edellytyksiä pienille elintarvikealan yrityksille kaupallista leskelutilaa tisi lisää uusi hultaseman ja kaupan yhdistelmä ei-kaupallista leskelutilaa tulisi lisätä kirjasta ja liikuntahallia kehittämällä: liikuntahallia pitäisi laajentaa käytön mnipulistamiseksi ja kirjastlle etsiä parempi paikka Atrian häiriötön timinta tulee turvata kaavaratkaisuissa Kaupan tavitteet: Nurmn keskustan sa-yleiskaavan kaupan kehittämisessä tulee ttaa humin yleiset vähittäiskaupan sijainnin hjauksen tavitteet sekä Seinäjen kaupan palveluverkn kknaisuus ja sen kehittämistä kskevat tavitteet. Tärkeimpiä tavitteita vat: Seinäjen kehittäminen maakunnan kaupan pääkeskuksena, Seinäjen kaupallisen vetviman turvaaminen ja vahvistaminen, Seinäjen ydinkeskustan ja alakeskusten kaupallinen kehittäminen, alueellisesti tasapainisen ja kestävän palveluverkn kehittäminen, kaupan kehittäminen vaikutusalueen kysyntään perustuen, kaupan sijittaminen lemassa levaan tai suunniteltuun yhdyskuntarakenteeseen, edellytysten luminen timivalle kilpailulle, vaihtehtisten kaupan sijaintipaikkjen turvaaminen pitkällä aikajänteellä, kaupan palveluiden saavutettavuuden turvaaminen kaikille väestöryhmille, liikkumistarpeen ja asiintimatkista aiheutuvien haittjen minimiminen, kevyen liikenteen ja jukkliikenteen käyttömahdllisuuksien edistäminen asiintimatkilla. Nurmn keskustan sayleiskaava-alueen kaupan kehittämistavitteet: sayleiskaavassa turvataan lemassa levan kaupan timinta- ja kehitysedellytykset sekä mahdllistetaan uusien kaupan timintjen sijittuminen alueelle sittamalla riittävästi uusia kauppapaikkja Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

12 Tavite- ja selstus 8 (43) Nurmn keskustan ja Itäväylän eritasliittymän lähiympäristön sekä Phjantien varren ja erityisesti kaava-alueen länsisan kehittäminen kaupan sijaintipaikkina Nurmn keskustan / Itäväylän eritasliittymän lähiympäristön kehittäminen Seinäjen kaupunginsakeskuksena, jssa n mnipulinen päivittäistavarakaupan, erikiskaupan, tilaa vaativan kaupan sekä kaupallisten ja julkisten palvelujen tarjnta Phjantien varren kehittäminen pääsin tilaa vaativan kaupan alueena, kaava-alueen länsisan nykyisen kaupan timinta- ja kehitysedellytysten turvaaminen, uusien kaupan sijaintipaikkjen sittaminen kauppapaikkjen mitituksessa tetaan humin Seinäjen kaupan palveluverkn kknaisuus ja vaikutusalueen kysyntään perustuva liiketilatarve niin, että turvataan kaupan timinta- ja kehitysedellytykset erityisesti Seinäjen keskustassa ja muilla lemassa levilla kaupan alueilla nykyisten ja uusien kauppapaikkjen liikenteellisen saavutettavuuden turvaaminen kaupan, maataluden ja muiden elinkeinjen kehittämistavitteiden yhteensvittaminen Keskn tavitteena n sijittaa alueelle maataluskauppa ja päivittäistavarakauppa, jtka vaativat tilaa yhteensä k-m². Liittymisliikenne tntille tulisi Länsitieltä urheilutaln phjispulelta. Etelä-Phjanmaan suuskaupan tavitteena n tuda alueelle ABCliikenneasema, jnka mititus n nin 5000 k-m². Seurakunnan tavitteet: Seurakunnan asuntrakentamishankkeen svittaminen kaavaan Maatalustuttajien tavitteet: määrittää nykyisen Keski-Nurmn viljelyalueen tuleva maankäytön hjaus turvata maataluden elinkeintiminnan; maanviljelyn ja eläintutannn timintjen jatkuminen varaamalla sille riittävästi tilaa varmistaa maataluden laajentumismahdllisuudet valtatien 19 eteläpulella sijittaa asumisen ja kaupan uudet alueet riittävän kauas maatalustutannn vaatimasta alueesta ja vaikutusalueesta myös tulevaisuudessa humiimaan maataluden erityinen tilantarve hajuhaittihin ja nykyisiin ympäristölupamenetelmiin liittyen kehittää mderneja maatalusyrityksiä, jtka heikentävät hajuhaittja ja mahdllistavat sujuvan maatalustiminnan myös kehittyvän kaupunkirakenteen tuntumassa Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

13 Tavite- ja selstus 9 (43) turvata maatalustiminnan edellyttämät, sujuvat liikenneyhteydet traktreilla ja muilla työkneilla mm. pellille ja kuivaajalle, myös jatkssa tiehankkeiden tteutuessa säilyttää viljelyaukeat ja jkimaisema avimena ja maataluskäytössä säilyttää metsäalueet metsätalusalueina Lähtökhdat nykyisestä yleiskaavasta: Vimassa levassa Nurmn keskustan sayleiskaavassa, tavitevusi 2015 (hyväksytty 2004) n sitettu vt:n 19 luteispuli lähinnä asumiselle, palveluille ja tellisuudelle. Valtatien kaakkispuli taas n pääasiassa sitettu maatalusalueena. Lähtökhtana tämä jak timii edelleen, mutta erityisesti valtatien 19 varrella kummallakin pulen tietä n tarpeen tarkistaa aluevarauksien rajauksia ja niiden käyttötarkituksia jhtuen mm. tiesuunnitelmien tarkentumisesta ja eri sapulten maankäyttötavitteista. Vimassa levaan kaavaan päivitettäviä asiita vat mm: rautatien lähialueiden maankäyttö, Nurmntien varren rakentumattmien alueiden maankäyttö, valtatien 19 lähialueiden maankäyttö sekä eritasliittymien ja rinnakkaisteiden järjestelyt Kertunlaaksn rli Seinäjen sisääntulalueena Lapuan suunnasta tultaessa kaupan tavitteiden päivittäminen hitustien eritasliittymän lähialueelle maataluden ja eläintutantyksiköiden maankäytön ja liikenteen tavitteiden humiiminen. Uutena suunnittelukysymyksenä n Nurmnjen itäpulisen alueen maankäytön määrittely. Kuva 1. Lähtökhdat vimassa levasta sayleiskaavasta. n esitetty vimassa levan yleiskaavan tavitteet ja kaavan päivitystarpeet. Mustalla katkviivalla n sitettu tarkastelualeen rajaus. Punaisella n sitettu vimassa levan sayleiskaavan aluevaraukset, jilla n muuts-/tarkistustarpeita. Oranssilla n sitettu vimassa levan sayleiskaavan maatalusaluevarauksia, jiden käyttötarkitusta n tarpeen muuttaa yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi. Vihreällä n sitettu vimassa levan sayleiskaavan tteutumattmia asuinaluevarauksia. Keltaisella n sitettu vt:n 19 ja uuden hitustien rajaama alue vimassa levan kaavan alueelta. Tiesuunnitelmat aiheuttavat valtatien ja hitustien läheisyydessä aluevarausten rajausten ja käyttötarkitusten tarkistustarpeita. Lisäksi alueella n svitettava yhteen sallisten maankäyttötavitteita. Nurmnjen itäpulella ei le yleiskaavaa. Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

14 Tavite- ja selstus 10 (43) Kuva 1. Lähtökhdat vimassa levasta sayleiskaavasta Seudulliset tavitteet Maakuntatasn tavitteet Osayleiskaavan tarkistuksen laadinnassa humiidaan valtakunnallisen ja seudullisen liikenne- ja rataverkn kehittämistarpeet sekä maakuntakaavan yleiskaavalle asettamat tavitteet (kappaleessa 4.2 Suunnittelutilanne). Lisäksi viranmaisyhteistyössä saattaa nusta esille kaavatyössä humiitavia maakuntatasn tavitteita Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tavitteet MRL 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavitteena n vurvaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviintiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, ssiaalisesti timivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja timintaympäristön lumista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taludellisuutta; 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvjen vaalimista; 4) lunnn mnimutisuuden ja muiden lunnnarvjen säilymistä; Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

15 Tavite- ja selstus 11 (43) 5) ympäristönsujelua ja ympäristöhaittjen ehkäisemistä; 6) lunnnvarjen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien timivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taludellisuutta; 9) elinkeinelämän timintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti jukkliikenteen ja kevyen liikenteen timintaedellytyksiä. MRL 39 :ssä yleiskaavalle n asetettu sisältövaatimukset. Yleiskaavaa laadittaessa n tettava humin: 1) yhdyskuntarakenteen timivuus, taludellisuus ja eklginen kestävyys; 2) lemassa levan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdllisuudet liikenteen, erityisesti jukkliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehulln tarkituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, lunnnvarjen ja taluden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdllisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinelämän timintaedellytykset; 7) ympäristöhaittjen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja lunnnarvjen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen sveltuvien alueiden riittävyys. Em. seikat n selvitettävä ja tettava humin siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan hjaustavite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaavituksessa tulee ttaa humin vimassa leva maakuntakaava. Osayleiskaava ei saa aiheuttaa maanmistajalle tai muulle ikeuden haltijalle khtuutnta haittaa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtineuvst n hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Tavitteet tulivat vimaan ( Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne n tettava humin ja niiden tteuttamista n edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavituksessa ja valtin viranmaisten timinnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet käsittelevät seuraavia kknaisuuksia: timiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat timivat yhteysverkstt ja energiahult Helsingin seudun erityiskysymykset lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet. Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

16 Tavite- ja selstus 12 (43) Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) n Musevirastn laatima inventinti, jka n valtineuvstn päätöksellä tettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden tarkittamaksi inventinniksi rakennetun kulttuuriympäristön salta alkaen ( ) Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen visi ja strategia Osayleiskaavan sisältö Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimuksessa (2011) n selvitetty valtakunnallista kävelyn ja pyöräilyn vuteen 2020 tähtäävää visita ja strategiaa. Tavitteena n, että tulevaisuuden Sumessa liikkuminen jalan ja pyörällä n yleistä ja arvstettua. Tavitteena n, että kaupungeissa ja maaseudulla kävely ja pyöräily vat lisääntyneet kaikissa liikkujaryhmissä ja mttriliikenteen kasvu n taittunut. Yhdyskunnat n suunniteltu ja rakennettu niin, että arjen lähipalvelut vat khtuullisesti kävellen saavutettavissa. Samin kuluun, töihin ja jukkliikenteen pysäkeille vi kulkea jalan tai pyöräillen. Liikkumisympäristö n viihtyisä, turvallinen ja se tarjaa mahdllisuuksia mnenlaisiin elämyksiin ja ssiaaliseen khtaamiseen. Kävelyä ja pyöräilyä käsitellään liikenteen suunnittelussa erillisinä liikennemutina ja ne tetaan liikenneratkaisuissa tasavertaisina humin muiden liikennemutjen jukssa. Tavitteena n liikunnallisesti aktiivisen elämäntavan maksuminen j lapsena ja sen jatkaminen vielä eläkepäivinä, ja sitä kautta liikunnan vähyydestä aiheutuvien terveysngelmien vähentyminen. Visin tteuttamiseksi n esitetty neljää strategista linjausta: I 20 % enemmän kävely- ja pyöräilymatkja II Lisää arvstusta ja mtivintia III Lyhyet etäisyydet sekä miellyttävä ja turvallinen liikkumisympäristö IV Tahta ja yhteistyötä, rahituksen uutta suuntaamista ja lainsäädäntömuutksia sekä riittävää seurantaa Kävelyn ja pyöräilyn 20 prsentin kulkutapasuuden kasvu tarkittaa nin 300 miljnaa uutta kävely- ja pyöräilymatkaa vuden 2005 tilanteeseen verrattuna. Sama määrä n tarkitus saada pis henkilöautliikenteen matkista. Kävelyn ja pyöräilyn arvstusta lisätään kulkutapavalintja hjaavissa timissa, suunnitelmissa ja säännöksissä sekä julkisessa rahituksessa. Keskeinen tekijä kävelyn ja pyöräilyn susin kasvulle n eheä yhdyskuntarakenne, jssa asuminen, piskelu- ja työpaikat sekä palvelut sijaitsevat lähellä tisiaan ja liikkuminen n miellyttävää, sujuvaa, turvallista ja esteetöntä. Kaikki tämä edellyttää tahta ja vastuuntta niin valtilta kuin kunnilta sekä jhdnmukaista panstusta ja yhteistyötä maankäytön suunnittelussa, liikennejärjestelmän kehittämisessä ja liikkumisvalintja hjaavien timintjen käytössä. Taajaman täydennysrakentamismahdllisuudet selvitetään. Kaavalla tutkitaan rantjen käytön periaatteet sekä taajama-alueella että taajaman läheisyydessä. Osayleiskaavalla sitetaan spivat alueet rantarakentamiselle siten, että tärkeät lunnn-, maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvt säilyvät. Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

17 Tavite- ja selstus 13 (43) Kaavalla ratkaistaan maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensvittaminen ja pyritään kehittämään kevyen liikenteen verksta ja parantamaan liikenneturvallisuutta. Kulttuurihistriallisesti arvkkaat rakennetut ympäristöt, maisemat, arkelgiset ja luntkhteet khteet kartitetaan ja merkitään MRL:n edellyttämällä tavalla kaavaan. Kaavan tavitevusi n alustavasti Kaavatyön alitus: OAS ja tavite- ja kehityskuvavaihe Kaavatyö käynnistyy Osallistamis- ja arviintisuunnitelman laatimisella. Kaavatyön alussa selvitetään kaavan tavitteet ja laaditaan klme kehityskuvavaihtehta. Kehittelyvaihe tehdään tiiviissä vurvaikutuksessa kaavatyöryhmän ja sallisryhmien kanssa. Kehitysvaihtehdissa humiidaan eri tahjen tavitteiden ja tiveiden lisäksi myös lähtötietaineist ja sayleiskaavatyötä varten laadittavat selvitykset. Varsinaista sayleiskaavatyötä phjustamaan n laadittu klme maankäytön kehityskuvaa, jissa n esitetty ideita taajaman maankäytöstä. Työn alussa järjestettiin klme tavitetyöpajaa, elinkeinelämän ja maataluden edustajille ja kaavatyöryhmälle. Asukkaiden yleisötilaisuus järjestetään tavitevaiheen aineistn llessa nähtävillä. Työpajjen phjalta n valmistettu klme kehityskuvaa, jissa n knkreettisemmin esitetty strategisia maankäytön tavitteita ja timenpiteitä. Osallistumis- ja arviintisuunnitelma ja kehityskuvat nähtävillä: , yleisötilaisuus 7.5. (lausuntaika 5-6/2015) Valmisteluvaihe eli kaavalunnksen vaihe Valmisteluvaiheessa kehityskuvavaihtehdista kehitetään edelleen yksi kaavalunns kehitysvaiheen tulsten, selvitysten ja lähtöaineistn phjalta. Kaavalunns hyväksytetään kunnanhallituksessa. Se myös esitellään yleisötilaisuudessa ja asetetaan nähtäville kuukauden ajaksi. täydentyy kaavaselstukseen Kaavalunns nähtävillä: arvilta syys-lkakuussa 2015, yleisötilaisuus arvilta lkakuussa 2015 (lausuntaika 9-10/2015) Kaavaehdtuksen vaihe Kaavalunns kehittyy suunnitteluprsessin edetessä kaavaehdtukseksi, jka hyväksytetään kunnanhallituksessa, ja asetetaan nähtäville kuukauden ajaksi. täydentyy kaavaselstukseen Kaavaehdtus nähtävillä: arvilta 2-3/2016, yleisötilaisuus arvilta maaliskuussa 2016 (lausuntaika 2-3/2016) Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

18 Tavite- ja selstus 14 (43) Kaavan hyväksyminen ja kuulutus lainvimaiseksi Osayleiskaavan tteuttaminen vidaan alittaa kaavan tultua kuulutuksella lainvimaiseksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavaprsessin päätteeksi. 2 Vaikutusten arviinti Kaavatyöhön sisältyy MRL:n 9 :n ja MRA 1 :n mukainen ympäristövaikutusten selvittäminen. Kaavaa laadittaessa n tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman tteuttamisen vaikutukset, jtka arviivat kaavanlaatija ja muut asiantuntijat kaavan valmistelun yhteydessä. Nurmn keskustan sayleiskaavan tarkistuksen vaikutukset keskittyvät seuraaviin asiakknaisuuksiin: - maisemaan ja maaperään - elinkeinelämään - luntarvihin - yhdyskuntarakenteeseen ja taluteen - kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön - ihmisten elinlihin ja elinympäristöön - muihin suunnitelmiin ja kaavitukseen Arviinnin phjana käytetään viranmaisten ja eri suunnittelusapulien kannanttja, yleiskaavan perusselvityksiä, suunnittelijiden maasthavaintja ja asiantuntijaarviita. 3 Osayleiskaavaprsessissa laadittavat selvitykset Maankäytön suunnittelun phjaksi laaditaan seuraavat selvitykset: 1. Nurmn Pappilan asemakaava-alueesta valmistuu maisemaselvitys keväällä Rakennuskantainventinnin täydennys ja Kulttuuriympäristöselvitys, kesä 2015, Seinäjen kaupunki ja Etelä-Phjanmaan muse 3. Liikenneverkn nykytilan analyysi (tie- ja katuverkk, kevyt liikenne, jukkliikenne) ja kehittämistarpeet 4. Kunnallisteknisten verkstjen (kauklämpö, vesi ja viemäri) nykytilan analyysi ja kehittämistarpeet 5. Selvitys alueen maisemarakenteesta, -kuvasta ja arvista 6. Kuvaus yleiskaava-alueen rakennetun ja asutusympäristön histriallisesta kehityksestä. Kuvauksessa tunnistetaan alueelta valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät rakennushistrialliset kulttuuriympäristöt ja kuvataan niiden minaispiirteet. Kulttuuriympäristön kuvauksessa tukeudutaan lemassa levaan tietn. 7. Luntselvitys laaditaan kesään 2015 mennessä, Seinäjen kaupunki täydentyy kaavaselstukseen Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

19 Tavite- ja selstus 15 (43) 4 Lähtötiedt 4.1 Suunnittelualue Tässä n esitetty yleiskaavasuunnittelun kannalta tärkeimmät lähtötiedt suunnittelualueen nykytilanteesta ja suunnitteluun vaikuttavista muista suunnitelmista ja selvityksistä. Suunnittelualue käsittää Seinäjen Nurmn kaupunginsakeskuksen ja siihen liittyvät lähialueet Hyllykallin suuntaan sekä läheisen Keski-Nurmn maatalusalueen Nurmnjen mlemmin pulin. Alue sijaitsee n. 7 8 km Seinäjen ydinkeskustasta. Alue n sin kaupunginsakeskuksen rakennettua ympäristöä ja sin rakentamatnta peltaluetta, jta halkvat Phjan valtatie (VT 19) ja Nurmnjki. Suunnittelualueen laajuus n nin ha (12,3 km2). Suunnittelualue rajautuu eteläsiltaan käynnissä levaan Keski-Nurmn sayleiskaavaan, jka n hyväksytty valtuustssa Kaava ei le vielä lainvimainen. Kuva 2. Suunnittelualueen rajaus Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

20 Tavite- ja selstus 16 (43) 4.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtineuvst n hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Tavitteet astuivat vimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Ne n tettava humin ja niiden tteuttamista n edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavituksessa ja valtin viranmaisten timinnassa. Alueidenkäyttötavitteiden tehtävänä n varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkjen humin ttaminen maakuntien ja kuntien kaavituksessa sekä valtin viranmaisten timinnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavitteet, jista tärkeimmät vat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, timia kaavituksen ennakk-hjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakk-hjauksen jhdnmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten spimusten täytäntöönpana Sumessa sekä luda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden tteuttamiselle. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet käsittelevät seuraavia kknaisuuksia, jtka vat keskeisiä myös laadittavana levassa yleiskaavassa: timiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat timivat yhteysverkstt ja energiahult lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet. Lisätietja valtakunnallisista alueidenkäyttötavitteista löytyy ympäristöministeriön ktisivuilta: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet välittyvät yleiskaavaan sin maakuntakaavan kautta. Maakuntakaavitus Etelä-Phjanmaan maakuntakaava n vahvistettu Maakuntakaavassa n käsitelty samanaikaisesti kaikkia keskeisiä maankäyttökysymyksiä. Lisäksi Etelä-Phjanmaalla n käynnissä klme vaihekaavaa, jtka käsittelevät tuulivimaa (vaihekaava I), kauppaa, liikennettä ja maisema-alueita (vaihekaava II) ja turvetutanta, sulunta ja bienergiaa (vaihekaava III). Nurmn keskustan sayleiskaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen n maakuntakaavassa n sitettu seuraavia merkintöjä: - Kaupunkikehittämisen khdealue (kk) - Maaseudun kehittämisen khdealue (mk-2) - Tellisuuden kehittämisen khdealue (tk) - Merkittävästi parannettava tiesuus (VT 19) Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki

21 Tavite- ja selstus 17 (43) - Tellisuus- ja varastalue (t) - Valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistriallisesti arvkas khde (sininen pieni ympyrä) - Uusi tie tai linja (itäinen hikulkutie) - Eritasliittymiä (valkinen pieni pall) - Päärata - Vimajhdn uusi jhtvaraus - Taajamatimintjen alue (vaalea ruskea) - Keskustatimintjen alue (C, punainen) - Lunnnsujelualue (SL-2) - Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue (sininen pystyviivitus) - Natura 2000 verkstn kuuluva alue (punainen hut rajaus) Osmntie 34, PL 950, Helsinki Ktipaikka Helsinki Kuva 3. Ote Etelä-Phjanmaan 1. maakuntakaavasta.