Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Transkriptio

1 pvm työnr: ORIMATTILAN KUNTA Hennan 1. vaiheen asemakaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

2 2

3 Orimattila Hennan 1. vaiheen asemakaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa nudatettavista sallistumis- ja vurvaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. 1. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee nin 13 km etäisyydellä Orimattilan keskustasta länteen ja sijittuu Kerava-Lahti ikradan ja Helsinki-Lahti mttritien sekä Vanhan Helsingintie (st 140) väliin. Suunnittelualueelta n matkaa Lahteen nin 20 km ja Helsinkiin nin 80 km. Kaava-alueen sijainti kartalla Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan kaavarunklunns laajemmalle alueelle, jnka jälkeen varsinainen asemakaavarajaus tarkentuu. 3

4 2. Kaava-alueen yleiskuvaus Suunnittelualue n nykyisin pääsin kumpuilevaa pelta ja niitä reunustavia pieniä metsikköjä. Alueen eteläreunassa kiemurtelee Orimattilan keskustasta Vanhalle Helsingintielle jhtava Huhdanjantie, jnka varrella sijaitsee kaksi tilakeskusta aivan tien varressa. Muuten suunnittelualue n rakentamatn. Prvnjki virtaa alueen läpi killis-lunaissuuntaisesti. Oikrata ja mttritie kulkevat samassa maastkäytävässä kaava-alueen itäreunassa. Eteläpulella kaava-aluetta rajaa Fingridin 110 kv vimajht (Hikiä-Nikkilä). Ilmakuva alueesta, jhn n merkitty ensimmäisessä vaiheessa laadittavan kaavarunkalueen rajaus. 4

5 3. Nykyinen suunnittelutilanne 3.1 Kaavitus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet (VAT) vat sa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet vat saaneet lainviman ja niiden muutkset vat tulleet vimaan VAT:ien keskeisenä tehtävänä n varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asiiden humin ttaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja viranmaisten timinnassa. Maakuntakaavitus n keskeisessä asemassa VAT:ien tteuttamisessa. Hennan asemakaavituksen salta n humiitava erityisesti neljä ensimmäistä tavitetta. 1. Timiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat 4. Timivat yhteysverkstt ja energiahult 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet (Saimaa sana Vuksen vesistöä) Osayleiskaavassa n avattu keskeisiä alueidenkäyttötavitteita seuraavasti: Timiva aluerakenne Hennan alueen kehittäminen hyödyntää lemassa levia maanteitä sekä Kerava Lahtiikrataa. Se n sa Helsinki Lahti-kehityskäytävää sekä perustuu Helsingin ja Lahden kaupunkiseudun väliseen raideliikenneyhteyteen. Alueesta pyritään lumaan rakenteeltaan timiva ja taludellinen kknaisuus. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Hennaan llaan lumassa kknaan uutta asuin- ja työpaikkataajamaa. Suunnittelussa lähtökhtana n alueidenkäyttötavitteiden mukaisesti edistää elinympäristön eklgista, taludellista, ssiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Erityisenä tavitteena n hyödyntää aseman tarjamat mahdllisuudet raideliikenteen hyväksikäyttöön sekä henkilöliikenteessä että tavarankuljetuksessa. Alueen palvelutarjnta palvelee myös lähikylien ja ympäröivän maaseudun tarpeita. Tavitteena n kehittää alueesta krkeatasinen, viihtyisä ja terveellinen asuin- ja työpaikkaympäristö. Maastn ja maiseman tarjamat lähtökhdat tetaan humin. Jalankulun ja pyöräilyn verkstja varten varataan riittävät alueet. Tavitteena n tehdä kävely ja pyöräily hukutteleviksi rautatieasemalle kuljettaessa sekä muussa alueen sisäisessä liikenteessä. Hennan kehittämisellä edistetään elinkeinelämän timintaedellytyksiä sittamalla elinkeintiminnalle riittävästi sijittumismahdllisuuksia lemassa levia liikenneväyliä hyödyntäen sekä timivien ja kehittyvien jukkliikenneyhteyksien ääreen. Melualueet tetaan humin. Suunnittelussa tetaan humin terveellisen ja hyvänlaatuisen veden saanti sekä tetaan humin jätevesihaittjen ehkäisy. Uutena alueena suunnittelussa vidaan varautua ilmastnmuutkseen. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat Kaavituksella edistetään kulttuuriympäristön säilymistä sekä lunnn kannalta arvkkaiden ja herkkien alueiden mnimutisuuden säilymistä. Lunnn virkistyskäyttöä ja lunnnvarjen kestävää hyödyntämistä edistetään. Phja- ja pintavesien sujelu- ja käyttötarpeet tetaan humin. 5

6 Timivat yhteysverkt ja energiahult Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti lemassa levia pääliikenneyhteyksiä ja -verkstja. Erityisesti susitaan raideliikennettä. Eri liikennemutjen yhteistyötä edistetään ja jukkliikenteelle ludaan timintaedellytyksiä. Nykyiset kunnallistekniset verkstt hyödynnetään Päijät-Hämeen maakuntakaava 2006 Suunnittelualueella n vimassa Päijät-Hämeen kknaismaakuntakaava, jka n vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavassa Hennan alue n varattu suurimmalta sin tellisuus- ja varastalueeksi (T47). Lisäksi alueen eteläsassa n palvelualueiden khdemerkintä (P 501) sekä taajamatimintjen aluetta (A122). Päärata ja uusi liikennepaikka n sitettu tellisuusalueen eteläreunaan. Raideliikenteen liikennepaikka -merkinnällä sitetaan npeiden junien ja taajamajunien asemat. Suunnittelumääräys velvittaa, että maankäytön suunnittelussa n tettava humin radan estevaikutus, junaliikenteen melu- ja tärinävaikutus sekä ratja risteävä liikenne tulee suunnitella eritasratkaisuna. Tteuttamiskuvaus hjeistaa, että liikenteen aiheuttamaa melua ja muuta häiriötä vähennetään melusujauksin ja tunneliratkaisuin. Npean liikenteen rata n ertettu taajamissa aidalla ympäröivästä alueesta. Eri liikennemutjen khtaamiselle varataan asemilla pysäköinti- ja laituritilaa siten, että eri kulkumudsta tiseen siirtyminen n justavaa. Suunnittelualue n sa laajempaa Hennan kehittämisen khdealuetta (kk5), jta kskee seuraava suunnittelumääräys: aluetta kehitetään erityisesti raideliikenteeseen ja asemaan tukeutuvana elinkeinelämän ja asumisen alueena. Tteuttamiskuvaus Hennan alueesta hjaa laatimaan tarkemmat suunnitelmat tellisuusalueen sijittumisesta sekä pistraide- ja syöttöliikenneratkaisuista alueelle sijittuvan timinnan mukaan. Vesihultverkn varteen ja lähikyliin sijittuu ensimmäisessä vaiheessa asumista. Järjestetään kaupalliset palvelut lähelle asumista. Suunnitellaan ja tteutetaan kysynnän mukaan taajamatiminnille ja palveluille alueet ja raideliikenteen asema. Suunnitellaan asemakaavilla sayleiskaavassa esitettyjen alueiden laajentaminen. Suunnittelualueen eteläreunassa maakuntakaavaan n sitettu merkittävästi parannettava vimalinja. Rakentamismääräys hjeistaa alueen rakentamista, että se ei le sallittua 50 metriä lähemmäksi suunnitellun 110 kv:n ja 100 metriä lähemmäksi 400 kv:n jhtlinjan keskilinjaa ilman jhdn rakennuttajan lausunta. Ote vimassa levasta maakuntakaavasta 6

7 3.1.3 Yleiskaava Suunnittelualueella n vimassa Hennan sayleiskaava, jnka kaupunginvaltuust n hyväksynyt Suunnittelualueelle, radan länsipulelle, n sitettu laaja keskustatimintjen alue (C). C-alueella, radan ja Huhdanjantien kulmaan n sitettu juna-asema, jsta n merkitty jukkliikenteen yhteystarpeet lännen, phjisen ja idän suuntaan. Prvnjen laaks n sitettu virkistysalueeksi (VL). Sen phjispuleinen alue n sitettu asuntalueeksi (A). Virkistysalueen eteläpulelle n sitettu asuin- ja liikerakennusvaltainen alue, jnne vi sijittaa myös palveluja (AL). Radan ja Huhdanjantien lunaiskulmaan n sitettu rataliikenteen sähkönsyöttöaseman alue (ET). Mttrien ja radan välinen alue n pääsin sujaviheraluetta (EV). Phjissa n sitettu varastalueeksi (TV), jka n tarkitettu rautatiekuljetuksiin perustuvalle varastintitiminnalle ja energiatutantn. Prvnjen phjispuleista asuntaluetta kskee lu-merkintä, jka sittaa lunnn mnimutisuuden kannalta tärkeää aluetta. Osayleiskaavaa varten laaditussa luntselvityksessä n alueella tdettu Harjulan kangasvukk esiintymä, lukkaa A. Harjulan alueella n myös phjavesialue, jka kskee suunnittelualueen phjissaa. Ote Hennan sayleiskaavasta, jhn merkitty valkisella viivalla ensimmäisessä vaiheessa laadittavan kaavarunkalueen rajaus. 7

8 Khdassa kuvattu masterplan-suunnitelma vaatii tteutuakseen sayleiskaavan muutksen, kska sayleiskaavasta puuttuvat masterplanissa sitettu mttritien liittymä ja siitä lännen suuntaan kulkevaa tieyhteys. Liittymä ja tieyhteys eivät kuitenkaan sijitu 1. vaiheen asemakaavan alueelle, eikä sayleiskaavan muuts vielä tässä vaiheessa le välttämätön. 3.2 Muut maankäyttösuunnitelmat Päijät-Hämeen maakuntakaavalunns 2014 Uuden kknaismaakuntakaavan laadinta n käynnissä ja se tulee valmistuessaan krvaamaan vunna 2008 vahvistetun maakuntakaavan. Lunnsaineist n llut nähtävillä välisenä aikana ja maakuntakaavalunnksessa n nstettu esiin ne alueet, jille khdistuu nykyiseen lainvimaiseen maakuntakaavaan merkittävimmät muutspaineet. Suunnittelualueelle n sitettu khdistuvan merkittäviä muutspaineita ja se n laajempana alueena rajattu Hennan alueeksi (OR8). Hennan uusi ektehkas taajama n vaihe vaiheelta lähdössä tteutumaan sinne suunnitellun aseman tteuttamisen tarkentuessa. Hennan alueen maankäyttöä n tarkennettu lainvimaisella sayleiskaavalla, kuten kehittämisenalueen salta n tarkitus. Maakuntakaavan ratkaisu n tarpeen tarkistaa sekä laajuudeltaan, että sisällöltään. Kaupan ratkaisut n käytävä läpi uusien säädösten mukaisiksi. Myös alueen liittymäjärjestelyt mttritielle n tarkistettava. Hennan läpi kulkevan vimajhtlinjan linjaus n tarkistettava. Ote maakuntakaavalunnksesta Orimattilan kaupunki n antanut lausuntnsa maakuntakaavalunnksesta 2014 (kh 271) Lausunnssa n Hennan salla paintettu tulevaisuuden väestön kasvua. Vuteen 2035 mennessä Hennan asukasluvun arviidaan levan Hennaan muuttajien ennakidaan tulevan pääasiassa maakunnan ulkpulelta, jten tämä lisää kk maakunnan väkilukua. Tästä syystä maakuntakaavan väestötavitetta pitäisi nstaa humiiden myös muiden kuntien väestötavitteet. Kaupunki näki myös tärkeänä, että maakuntakaava jättää kuntakaavitukselle mahdllisuuden sijittaa erilaisia kaupan hankkeita Hennan keskustan ja Tuuliharjan alueille. Maakuntakaavalunnksessa ei le sitettu mttritielle liittymää Hennan, eikä Tuuliharjan khdalle. Hennan masterplanissa liittymä n sitettu nin 0,5 km päähän 1. vaiheen asemakaavan phjisreunasta killiseen. Hennan sayleiskaavassa mttritien liittymä n sitettu Tuuliharjan khdalle, jsta tieyhteys jatkuisi itään Hennan tellisuusalueelle. 8

9 3.2.2 Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 Asikkala, Heinla, Hllla, Lahti, Nastla, Orimattila Ote Lahden kaupunkiseudun rakennemalli kartasta. Lahden kaupunkiseudun rakennemalli 2040 valmistui vunna 2004 ja se n Lahden seudun kuntien yhteinen näkemys kaupunkiseudun maankäytön päälinjista pitkällä tähtäimellä. Rakennemallityö n kuntien yhteiseen yleiskaavitukseen rinnastettavaa suunnittelutyötä, jta ei kuitenkaan le laadittu maankäyttö- ja rakennuslain tarkittamana kuntien yhteisenä yleiskaavana. Rakennemallin tehtävänä n antaa lähtökhtia ja sittaa suuntaviivja maakuntakaavan sekä kuntien yleiskaavjen laatimista varten ja sen tteutumisen hjevusi n Rakennemallissa Hennan alueelle n sitettu tellisuus- ja lgistiikka-alueet (T/LOG) mlemmin pulin Huhdanjantietä. Henna ja Luhtikylä n sitettu Orimattilan kehittämisen painpistealueiksi ja Hennan alue n kuvattu lppuraprtissa Järvenpää-Lahti ikrataan tukeutuvana tellisuusalueena. Oikrata n tettu käyttöön vunna 2006 ja se n esitetty vunna 2004 valmistuneessa rakennemallissa vielä uutena raideyhteytenä. Suunnitelma n Orimattilan Hennan salta vanhentunut, sillä siinä ei le humiitu alueelle sijittuvaa henkilöliikenteen asemaa ja sen ympärille rakentuvaa keskustaa ja asuntalueita. Rakennemalli ei kuitenkaan le ikeusvaikutteinen, eikä sitä tämän asemakaavan myötä le tarvetta tarkistaa. 9

10 Arkkitehtuurikilpailu Kilpailuehdtus 2 km 2.. Vunna 2011 järjestetyssä ideakilpailussa The Innvative New Twn fr the Future annettiin kilpailijille tehtäväksi ideida ja suunnitella tulevaisuuden kaupunkiyksikkö asukkaalle Hennan alueelle. Kilpailussa jaettiin kaksi ensimmäistä palkinta, jista tinen, nimimerkiltään 2 km 2 ja tekijöinään arkkitehdit Juh Rajaniemi ja Juk Kunnas, n llut jatksuunnittelun phjana. Kilpailun tavitteena li löytää innvatiiviset, hukuttelevat ja eklgisesti perustellut lähtökhdat tulevaisuuden asukaslähtöiselle, mavaraiselle ja ektehkkaalle kaupungille. Kilpailussa haettiin kaupunkisuunnittelutasn ratkaisuja, jtka vastaisivat myös kestävän kehityksen asettamiin haasteisiin. Millainen n uusi eklginen, tehkkaaseen jukkliikenneratkaisuun perustuva, yhteisöllinen, vetvimainen ja hukutteleva, mahdllisimman mavarainen kaupunki, kun sen suunnittelu vidaan alittaa puhtaalta pöydältä? Kilpailun tisena tavitteena li löytää suunnittelun lähtökhdat Orimattilan Hennan keskusta- ja asuinalueiden kehittämiseen. Keskeisinä suunnittelun lähtökhtina livat kestävän kehityksen periaatteet, erityisesti ektehkkuus ja alhainen netthiilijälki asukasta khti pitkällä aikavälillä. Materiaali- ja rakenneratkaisujen tulisi timia hiilinieluina, ja rakenteiden ja liikenteen energiantutanttapjen tuttamien hiilidiksidipäästöjen (CO2ekv) tulisi lla mahdllisimman pieniä. Kaupunkiyksikön suunnittelun lähtökhdaksi edellytettiin tehkasta jukkliikenneratkaisua, jka vastaa työmatka- ja vapaa-ajan liikkumistarpeisiin uuden kaupungin keskustan ja läheisten aluekeskusten tai muiden palvelujen välillä. Kaupunkiyksikkö tuli sijittaa jukkliikennejärjestelmässä siten, että päivittäinen liikkuminen työssäkäyntialueille ja aluekeskuksiin, jissa kaupunkiyksikköä täydentävät palvelut sijaitsevat, n mielekästä. Kaupunkiyksikön sisäisen liikennejärjestelmän tuli susia vimakkaasti kevyttä ja jukkliikennettä. Yksityisajneuvliikenteelle tuli varata myös asianmukaiset tilat ja rakenteet sekä mahdllistaa uudet tulevaisuuden kehitysvaihtehdt, kuten sähkö- ja vetyautt. Arvstelussa tdettiin, asukkaan väestöphjalla aseman hyödyntäminen tteutuu parhaiten, kun tiivis kaupunkirakenne mahdllistaa lyhyet kävely- ja pyöräilyetäisyydet asemalle. 10

11 Kaupunkiyksikön tuli tarjta mahdllisuudet myös uusiin työnten mutihin, kuten ktna, samassa talssa, krttelissa tai lähialueella tapahtuvaan etätyöhön. Alueellisessa palvelutarjnnassa tuli varautua sekä alueen miin fyysisiin markkinapaikkihin (esimerkiksi keskustan rautatieaseman yhteydessä) että tietverkn kautta tapahtuvaan tarjntaan. Kaupunkiyksikön alueelle tuli sijittaa tärkeimmät julkiset ja yksityiset palvelut. Täydentävät palvelut saavutettaisiin jukkliikenteen välityksellä. Yksityiset ja julkiset palvelut timisivat mahdllisuuksien mukaan samissa tilakknaisuuksissa mahdllistaen justavuuden palvelutilja vaiheittain rakennettaessa ja myöhemmin muutettaessa. Arvstelussa tdettiin, että palvelujen keskittäminen aseman yhteyteen tukee parhaiten Hennan kehittymistä ja myös kaupungin yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä. Kaupunkiyksikön yleisilmeen tuli lla elävä, kaupunkiyhteisöä ja asumisen mnimutisuutta krstava ja tiiviin kaupunkimainen, ei lähiömäinen tai esikaupunkimainen. Arvstelussa tdettiin, että perinteinen pikkukaupungin krttelirakenne sveltuu hyvin erityisesti Hennan keskusta-alueille. Arvstelussa tdettiin, että kaupunkirakenteen jakaminen yhteisöllisyyttä tukeviin kaupunginsiin ja krtteleihin mine kkntumispaikkineen tukee asukkaiden viihtyvyyttä ja lisää halukkuutta viettää myös vapaa-aikaa kaupungissa. Kilpailun arvissa susiteltiin kaupungin jakamista useampiin yksiköihin. Alakeskuksilla tulisi lla mat lähipalvelut. Yksiköt vivat lla asukkaan suuruisia. Yksiköiden tulisi liittyä tisiinsa verkstmaisesti eikä niiden välillä tulisi lla laajja viheralueita. Jatksuunnittelussa ratkaistaviksi merkittävimmiksi haasteiksi tdettiin npeiden junien ja mttritien melukysymykset sekä alueen lävistävä vimalinja. Yhdyskuntarakenteen (aluetehkkuuden, krttelirakenteen, krttelimutjen ja taltyyppien) tuli mahdllistaa sekä keskitetyt että hajautetut paikalliset tekniset järjestelmät, kskien energiantutanta, vesi- ja jätehulta sekä tiettekniikkaa. Jatksuunnittelun phjaksi valitun kilpailutyön 2 km 2 perustana n kk kaupunkirakenteen sijitus 800 m säteelle asemasta. Asema n sijitettu sivuraiteiden phjispäähän, jllin kaupunki sijittuu mahdllisimman tehkkaasti rakennuskelpiselle maalle. Keskiaikaisista kaupungeista innituksensa saanut kaupunkimut lu vahvan identiteetin ja välittää kaupunkimaisuuden tunnelmaa. Suurehk krttelikk n edullinen ja sallii mnenlaisia rakentamistapja. Kaupunkimalli tukee kävelyä ja pyöräilyä, ja jukkliikenteen käyttö Hennan ulkpulelle suuntautuvilla matkilla n helppa Masterplan Masterplan, keskusta-alue 11

12 Kilpailun jälkeen Orimattilan kaupunki ja SRV tilasivat Rajaniemen ja Kunnaksen työryhmältä masterplan-suunnitelman, jssa kilpailuehdtusta tarkennettiin. Suunnitelman tavitteena li suunnitella kaupunkirakenne nin asukkaalle siten, että asutus sijittuu kknaisuudessaan radan länsipulelle. Orimattilan kaupunginvaltuust hyväksyi masterplan-suunnitelman sayleiskaavaa täydentävänä ja alueen asemakaavitusta hjaavana asiakirjana Masterplan-suunnitelmassa esitettiin kk kaupunkialue krttelitaslla ja keskeinen alue rakennusmassittain. Kaupunkikknaisuus n mitituksesta ja sijainnista radan länsipulella jhtuen kilpailuehdtusta laajempi, mutta kävelymatka asemalle n edelleen alle kilmetrin. Peltalangt ja jyrkät rinteet n mudstettu viheralueiksi. Keskeinen alue esitetään tteutettavaksi 3 5-kerrksisena aluetehkkuuden llessa nin 0,8. Keskeiselle alueelle sijittuisi nin 3100 asukasta. Nyt laadittava ensimmäinen asemakaava-alue sijittuu tälle keskeiselle alueelle. Masterplanin mukainen asemakaava-alueen asukasmäärä n nin 2100 asukasta. Tämän lisäksi asemakaava-alueella n liiketilja nin k-m 2, ja ne sijaitsevat pääsin keskeisen kävelykadun varressa. Masterplan-suunnitelmassa esitettiin myös liikenneverkk sekä suunnitelma vaiheistukseksi. Autliikenteen verkk n ulkasyöttöinen. Asunt- ja tellisuusalueiden väliin sijittuva uusi pääväylä krvaa rakentamisen edetessä Huhdanjantien läpikulun reittinä ja tälle tielle n mahdllista rakentaa myös liittymä mttritieltä. Pysäköinti ratkaistaan sin kiinteistökhtaisesti, sin pysäköintikatujen avulla. Lisäksi satunnaisesti auta käyttävien asukkaiden tarpeisiin sitetaan laajja pysäköintialueita radan ja mttritien välialueelta. Kävely- ja pyöräilyreitit n svitettu maastn siten, että niiden pituuskaltevuus ei ylitä viittä prsenttia. 3.3 Aluetta kskevat spimukset Liikennevirastn ja Orimattilan kaupungin välinen spimus Hennan asuntalueen ja liikennepaikan suunnittelusta Liikennevirast ja Orimattilan kaupunki vat tehneet spimuksen Hennan liikennepaikan ja asuntalueen suunnittelusta Hennan liikennepaikan lähtökhtana n uuden Hennan asuntalueen rakentaminen Lahden ikradan viereen Orimattilan kaupungissa. Oikradan Lähdemäen khtausraiteet km n mahdllista muuttaa matkustajaliikenneraiteiksi ja rakentaa viereen reunalaiturit. Uuden henkilöliikennepaikan rakentaminen mahdllistaa Z-junien pysähtymisen Hennassa sekä mahdllisesti myöhemmin tellisuusraiteiden rakentamisen Hennan tellisuusalueelle. Spimuksessa n asetettu aikataulu, jssa Orimattilan kaupungin n määrä asemakaavittaa Hennan 1. vaiheen alue vusien 2012 ja 2013 aikana. 1. Vaiheen asemakaavaalueeseen tulee sisältyä Hennan liikennepaikka, aseman seutu ja 1. vaiheen asuntalue. Vusina kaupungin n määrä tehdä katu- ja tiesuunnitelmat ja Liikennevirastn ratasuunnitelmat. Tteuttamispäätös n mahdllista tehdä vunna Asemalaitureiden, pysäköintialueiden, tieyhteyksien yms. rakentamissuunnittelu ja rakentaminen n mahdllista tehdä vusina Tavitteena n, että paikallisjuna Z pysähtyy Hennassa vunna Aikataulujen lisäksi spimuksessa n määritelty suunnittelun vastuut ja kustannukset kaupungin ja Liikennevirastn kesken Orimattilan kaupungin ja SRV:n yhteistyöspimus Hennan asunt- ja työpaikka- alueiden kehittämisestä ja tteuttamisesta Orimattilan kaupunki slmi yhteistyöspimuksen SRV Yhtiöiden kanssa alueen tteuttamisesta vunna Alueen tteuttamisen arviidaan kestävän kknaisuudessaan vutta. Arkkitehtikilpailu li yksi sa svitusta yhteistyöstä. Kaupungin tehtävänä n maanhankinta, kaavitus, kunnallistekniikka ja tnttien myynti SRV:lle. SRV:n tehtävänä n hankkia asiakkaat, timia rakennuttajaan ja staa tntit kaupungilta. 12

13 3.3.3 Orimattilan kaupungin ja Uudenmaan ELY:n spimus Huhdanjantien parantamisesta Hennan alueen kkjaväylänä alueen rakentamisen alkuvaiheessa tullaan käyttämään nykyistä, parannettavaa Huhdanjantietä. Huhdanjantien nykyistä siltaa levennetään tarvittavan kevytliikenneyhteyden tilan verran tai rakennetaan viereen uusi kevyenliikenteen silta. Hennan liikennepaikan ja Huhdanjantien välille rakennetaan uudet katu- ja kevytliikenneyhteydet. Orimattilan kaupunki ja Uudenmaan ELY-keskus vat tehneet suunnitteluspimuksen , jssa ELY-keskus myöntää luvan Huhdanjantien perusparannuksen suunnitteluun ja tteuttamiseen Orimattilan kaupungin malla kustannuksella. 3.4 Maanmistus Asemakaavitettavan maan mistaa pääsin Orimattilan kaupunki. Rata- ja mttritien alueet vat valtin mistuksessa ja Huhdanjantietä hallinni Uudenmaan ELY-keskus. Asemakaavitettavan alueen keskellä sijaitseva tilakeskus sekä länsisan vaaleanpunaisella karttaan merkityt alueet vat yksityisessä mistuksessa ja niiden asemakaavittamisen yhteydessä tehdään maankäyttö- ja kaavitusspimukset. Kartta kaavarunkalueen maanmistuslsuhteista Aluetta kskevat selvitykset ja suunnitelmat Tekninen hult Hulevesi Hennan sayleiskaavan yhteydessä n laadittu Hennan pintavesiselvitys vunna

14 Phjavesi Hennan sayleiskaavan yhteydessä n laadittu Hennan phjavesiselvitys vunna Vesihult Päijät-Hämeen haja-asutuksen vesihulln kehittämissuunnitelma n laadittu vunna 2009 ja vesihulln yleissuunnitelma vunna Orimattilan kaupunki n neuvtellut Lahti Aquan ja naapurikuntien kanssa alueen vesi- ja viemärihulln järjestämisestä ja siitä n laadittu suurpiirteinen malli Liikenne Hennan liikenne-ennuste n laadittu vusien 2009 ja 2010 aikana ja Z-junan pysähtymismahdllisuus Hennassa vunna Hennan alueen raiteistselvitys n vudelta Vimalinja ja muuntam Frtum Pwer and Heat Oy n arviinut ympäristövaikutukset Lviisan ydinvimalaitksen laajentamisesta klmannella vimalaitsyksiköllä vunna Yhtenä hankkeen liitännäisenä vaikutuksena n arviitu nykyisen 110 kv vimalinjan yhteyteen liitettävää tista 110 kv:n linjaa tai vaihtehtisesti uuden 400 kv rakentamista välillä Lviisa-Hikiä. Vimalinjan ja ikradan risteyksessä sijaitsee muuntam, jsta syötetään vimalinjalta sähköä rataverkkn. Muuntama hallinni Ratahallintkeskus Ympäristöhäiriöt Maanteiden meluselvitys Vt 4 Kerava-Hllla n laadittu Liikennevirastn timesta vunna Lunnnympäristö Asemakaavitettava alue n llut mukana Is-Hennan alueelta vunna 2004 laaditussa luntselvityksessä (Nk 2004). Luntselvityksen painpiste n llut kasvillisuudessa ja arvkkaissa lunttyypeissä. Asemakaavitettavalla alueella sijaitsee runsaasti peltalueita, metsäalueet vat verraten pienialaisia ja pirstutuneita. Vallitsevana metsätyyppinä alueella vat kuivahkt kankaat (VT) ja yleisin puulaji n mänty. Metsät vat hidettuja talusmetsiä, myös taimikita esiintyy runsaasti. Asemakaavitettavalle alueelle ei sijitu lunnnsujelualueita eikä alueella le havaittu arvkkaita luntkhteita. Kaava-alueen välittömään läheisyyteen sijittuvia arvkkaita luntkhteita vat Harjunmäelle sijittuva kangasvukkesiintymä (vaarantunut laji, VU) sekä lunnntilaisen kaltainen lähde (vesilain mukainen khde) kaava-alueen ulkpulella, etelärajan läheisyydessä Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistt Päijät-Hämeen liitn timesta n selvitetty rakennettu kulttuuriympäristö sekä laadittu taajama- ja kylätarkastelu sana laajempaa maisemaselvitystä vunna Kiinteät muinaisjäännökset n tutkittu niin ikään Päijät-Hämeen liitn timesta vunna 2008 ja laadittu selvitys histriallisen ajan muinaisjäännöksistä vunna Orimattilaan n tehty kk kaupungin rakennetun kulttuuriympäristön selvitys vusina sana Kuntien kulttuuriympäristöselvitys KUKUSE hanketta. Siinä paikallisesti arvkkaaksi khteeksi n arvtettu Harjulan tilakeskus, jka sijaitsee kaavitettavan alueen länsireunassa. 14

15 Mäntyvaltainen metsäsaareke kaava-alueella 3.6 Asemakaavaa varten laadittavat selvitykset ja suunnitelmat Asemakaavaa varten laaditaan seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: Perusselvitykset: luntselvitys (linnust- ja lepakkselvitys) maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys maaperä- ja rakennettavuusselvitys Tekniset selvitykset ja suunnitelmat: liikenneselvitys katujen aluevaraussuunnitelmat kaavitusta varten (Huhdanjantie, liikennepaikalta liittyminen Huhdanjantien sillalle, katujen tyyppipikkileikkaukset) meluselvitys ja trjuntasuunnitelma vesihultsuunnitelma hulevesiselvitys ja -suunnitelma energiahulln suunnitelma, tilavaraukset suunnitelma liikennepaikasta tärinäselvitys 3.7 Päätökset Orimattilan kaupunginvaltuust n hyväksynyt kaavitushjelman , jssa klme erillistä aluetta kskevaa asemakaavaa laitettiin vireille (Hennan asemanseutu, Hennan ensimmäiset asuntalueet, Hennan keskusta-alue). Lisäksi kaavitushjelmassa Hennan alue asetettiin rakennuskieltn sayleiskaavan muuttamiseksi. 15

16 4. Asemakaavan tavitteet Keskustan asemakaavan tavitteet n kttu edellä luetelluista suunnitelmista ja muista asiakirjista. Tavitteet n jäsennelty valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden mukaan. 4.1 Timiva aluerakenne Hennan keskustan asemakaava-alue n sa laajempaa Hennan aluetta, jta kehitetään erityisesti raideliikenteeseen ja asemaan tukeutuvana elinkeinelämän ja asumisen alueena. Hennan alueen kehittäminen hyödyntää lemassa levia maanteitä sekä Kerava Lahti-ikrataa. Se n sa Helsingin ja Lahden väliseen raideliikenneyhteyteen rakentuvaa Helsinki Lahti-kehityskäytävää. Asemanseutua ja keskustaa kehitetään asuin- ja palvelualueena ja kaava-alueen phjissaa työpaikka-alueina. Keskusta palvelee myös lähikylien ja ympäröivän maaseudun tarpeita. 4.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Tulevan rautatieaseman ympärille suunnitellaan matalaa ja tiivistä kerrs-, rivi- tai pientalrakentamista. Tavite n, että Henna n rakentamisen jkaisessa vaiheessa päivittäin tarvittavien palvelujen suhteen mavarainen. Keskustan asemakaavassa tulee sittaa riittävät tilat alueen ensimmäisessä rakennusvaiheessa tarvittaville peruspalveluille siten, että ne alueen asukasmäärän lisääntyessä ja uusia palveluita rakennettaessa vidaan tarvittaessa sittaa muuhun käyttöön. Justavuuden varmistamiseksi yksityisten ja julkisten palveluiden timiminen samissa tilissa tulee mahdllistaa, palvelutilja vaiheittain rakennettaessa ja myöhemmin muutettaessa. Tavitteena n kehittää alueesta krkeatasinen, viihtyisä ja terveellinen asuin- ja työpaikkaympäristö. Keskustan yleisilmeen tulee lla elävä, kau-punkiyhteisöä ja asumisen mnimutisuutta krstava ja tiiviin kaupunkimainen, ei lähiömäinen tai esikaupunkimainen. Rakennukset sijitetaan pääasiassa kadunvarteen umpikrtteleiksi. Ydinkeskustassa kerrsluku n yleensä 3 6 ja ydinkeskustan ulkpulella 2 3, kuitenkin niin että kaupunkirakenteen reunalla kaupunginmuuria mudstavat rakennukset vat 4 6-kerrksisia. Katutiljen leveys n yleensä yhtä suuri kuin sitä reunustavien rakennusten krkeus. Autjen pysäköinti järjestetään Hennan ydinkeskustassa klmella tavalla, jista jkaista n vähintään neljännes autpaikkjen kknaistarpeesta: krttelialueilla talleissa, katksissa tai laitksissa pysäköintikaduilla ja yleisissä laitksissa asukas- ja asiintipysäköinnin yhteiskäyttönä hyödyntäen älyliikenteen svelluksia radan ja mttritien välisellä alueella Autjen yhteiskäyttöä edistetään mm. pysäköintietuisuuksin. Yhteisöllisyys tarjaa mnissa mudissaan uutta sisältöä asumiseen, elämiseen ja harrastuksiin. Alueen tulee säilyä hukuttelevana kaikissa sen tteuttamisen ja asukkaiden elinkaaren vaiheissa. Keskustaan sveltuvalle elinkeintiminnalle sitetaan riittävästi sijittu-mismahdllisuuksia. Asemakaavassa tulee luda edellytykset ja kannustaa uusiin työnten mutihin, kuten ktna, samassa talssa, krttelissa tai lähialueella tapahtuvaan etätyöhön. Keskustan rautatieaseman yhteyteen varataan tilat tri/kauppahallityyppiseen myyntiin. Melualueet tetaan humin. Suunnittelussa tetaan humin terveellisen ja hyvänlaatuisen veden saanti sekä tetaan humin jätevesihaittjen ehkäisy. Ilmastnmuutkseen varaudutaan mm. pintavesien hallinnalla ja edistämällä sutuisan pienilmastn syntymistä pienimittakaavaisella kaupunki- ja krttelirakenteella. 16

17 4.3 Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnn-varat Kaavituksella edistetään kulttuuriympäristön säilymistä sekä lunnn kannalta arvkkaiden ja herkkien alueiden mnimutisuuden säilymistä. Maastn ja maiseman tarjamat lähtökhdat tetaan humin. Lunnn virkistyskäyttöä ja lunnnvarjen kestävää hyödyntämistä edistetään. Phja- ja pintavesien sujelu- ja käyttötarpeet tetaan humin. Keskustan asemakaava-alueella merkittävimmät kulttuuri- ja luntarvt liittyvät aluetta sivuavaan purn ja sitä ympäröivään viljeltyyn peltlaaksn, jta kehitetään kaupunkirakenteen keskuspuistna. Virkistyksen kannalta merkittävät lunnnalueet sijittuvat asemakaava-alueen ulkpulelle, ja niille varmistetaan hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet. 4.4 Timivat yhteysverkt ja energiahult Liikenneyhteyksiin kehitetään hyödyntämällä ensisijaisesti lemassa levia pääliikenneyhteyksiä ja -verkstja. Erityisesti susitaan raideliikennettä. Eri liikennemutjen yhteistyötä edistetään ja jukkliikenteelle ludaan edellytykset palvella rautatieliikenteen liityntämatkja. Nykyinen tieverkk hyödynnetään mahdllisuuksien mukaan alueen maankäytössä. Keskustan asemakaava-alueen lävistävä Huhdanjantie säilyy pääväylänä phjisen hitustien tteuttamiseen saakka. Asema tehdään helpsti saavutettavaksi kävellen ja pyöräillen, ja sen edellyttämät liikenneyhteydet tteutetaan timiviksi ja junan sekä liityntäbussiliikenteen käyttöön hukutteleviksi. Liityntäpysäköintiin varataan riittävät tilat. Jalankulun ja pyöräilyn verkstt suunnitellaan tavitteena tehdä kävely ja pyöräily hukutteleviksi rautatieasemalle kuljettaessa sekä muussa alueen sisäisessä liikenteessä. Maankäytön suunnittelussa n tettava humin junaliikenteen melu- ja tärinävaikutus kuitenkin niin, ettei kaupunkirakenne tarpeettmasti hajaudu etäälle asemasta. Liikenteen melua ja muuta häiriötä vähennetään. Nykyiset kunnallistekniset verkstt hyödynnetään. Suunnittelualueen eteläreunassa maakuntakaavaan n sitettu merkittävästi parannettava vimalinja. Rakentaminen ei le sallittua 50 metriä lähemmäksi suunnitellun 110 kv:n ja 100 metriä lähemmäksi 400 kv:n jhtlinjan keskilinjaa ilman jhdn rakennuttajan lausunta. Keskustan asemakaavassa tulee varautua siihen, että linja säilyy nykyisellä paikallaan, mutta suunnitelmassa varaudutaan linjan tilavarauksen ttamiseen muuhun käyttöön, mikäli tämä n tulevaisuudessa mahdllista. Arkkitehtikilpailun tavitteiden mukaisesti ektehkkuus ja alhainen netthiilijälki asukasta khti pitkällä aikavälillä vat keskeisiä suunnittelutavitteita myös keskustan asemakaavaalueella. Materiaali- ja rakenneratkaisujen tulee timia hiilinieluina, ja liikkumistapihin vaikuttavilla ratkaisuilla tulee tukea vähäpäästöisiä kulkutapja, etenkin kävelyä ja pyöräilyä. Alueella tarvittava energia tutetaan painttaen uusiutuvia energialähteitä (hybridiratkaisut, maalämpö, aurinkenergia, tuulivima, bienergia). Alueella tarvittava energia tulee tuttaa vähäpäästöisesti. Yhdyskuntarakenteen (aluetehkkuuden, krttelirakenteen, krttelimutjen ja taltyyppien) tulee mahdllistaa sekä keskitetyt että hajautetut paikalliset tekniset järjestelmät, kskien energiantutanta, vesi- ja jätehulta sekä tiettekniikkaa. 17

18 5. Vaikutusten arviinti Kaavaa valmisteltaessa arviidaan kaavan tteutumisen vaikutukset ympäristöön. Vaikutusten arviinti phjautuu lemassa leviin ja laadittaviin selvityksiin, karttatietihin ja maastkäynteihin. Vaikutusten arviinnissa esitetään myös periaatteet mahdllisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. Kaava valmisteltaessa arviidaan vaikutukset: Rakennettuun ympäristöön yhdyskuntarakenteeseen palveluihin työpaikkihin ja elinkeintimintaan virkistykseen liikenteen järjestämiseen tekniseen hultn ympäristönsujeluun ja ympäristöhäiriöihin ssiaaliseen ympäristöön Maisema- ja kulttuuriympäristö Luntn rakennettuun kulttuuriympäristöön muinaismuistihin maisemarakenteeseen ja -kuvaan lunnn mnimutisuuteen lunnnsujeluun vesistöihin Taluteen ja elinkeinihin kunnallistaluteen lyhyellä aikavälillä, investinteihin kunnallistaluteen pitkällä aikavälillä yksityistaluteen maa- ja metsätaluteen Terveellisyyteen ja turvallisuuteen liikenneturvallisuuteen ihmisten elinlihin ja terveyteen ympäristön puhtauteen Ssiaalisiin lihin Kulttuuriin Energiatehkkuuteen Muut kaavan merkittävät vaikutukset 18

19 6. Alueen suunnittelutyön salliset Suunnittelutyöhön sallisia vat: Orimattilan kaupungin lautakunnat maanmistajat rajanaapurit naapurikunnat viranmaiset tekninen lautakunta ympäristölautakunta sivistys- ja vapaa-aikalautakunta perusturvalautakunta Hämeen elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja lunnnvarat vastuualue Uudenmaan elinkein-, liikenne- ja ympäristökeskus, liikenne vastuualue Päijät-Hämeen liitt Päijät-Hämeen pelastuslaits Liikennevirast Päijät-Hämeen maakuntamuse alueella timivat puhelin- ja sähkö- ja vesiyhtiöt Fingrid Oyj alueella timivat yritykset SRV Yhtiöt Oyj alueella timivat yhdistykset muut, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa sekä viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään 19

20 7. Kaavituksesta tiedttaminen Kaavituksen vireilletulsta ja sallistumis- ja arviintisuunnitelman nähtävillälsta sekä kaavalunnksen ja kaavaehdtuksen nähtävillälsta tiedtetaan kunnan ilmitustaululla, paikallislehdessä ja kaupungin internet-sivuilla. Kaavitustyön alittaminen ja sallistumis- ja arviintisuunnitelma Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n nähtävänä kaupungin ilmitustaululla, internetsivuilla ja kirjastssa. Osalliset vivat jättää mielipiteitä sallistumis- ja arviintisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa suunnittelutyön aikana. Js sallistumis- ja arviintisuunnitelmaan tulee leellisia muutksia, niistä tiedtetaan erikseen. Asemakaavalunns Asemakaavalunns asetetaan nähtäville kaupungin ilmitustaululle 30 päivän ajaksi. Tänä aikana sallisilla n mahdllisuus jättää lunnksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Lunnksesta pyydetään lausunnt viranmaisilta ja kaupungin milta hallintkunnilta. Tarvittaessa kaavalunns asetetaan uudelleen nähtäville krjattuna ja siitä pyydetään uudet lausunnt. Asemakaavaehdtus Asemakaavalunnsta tarkistetaan saatujen lausuntjen ja mielipiteiden phjalta asemakaavaehdtukseksi, jka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Js kaavan sisältö n muuttunut leellisesti kaavalunnsvaiheen jälkeen, kunta pyytää muutksista uudet lausunnt. Kaupungin asukkaat ja muut salliset vivat jättää asemakaavaehdtuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmitetaan kaupungin perusteltu kannantt jätettyyn muistutukseen. Saadut lausunnt ja mahdlliset muistutukset käsitellään kaupungin päätöksentessa ja tarvittaessa järjestetään neuvtteluja. Asemakaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy Orimattilan kaupunginvaltuust. Hyväksymispäätöksestä ja kaavasta n mahdllista valittaa 30 päivän ajan Kuvlan hallint-ikeuteen ja edelleen krkeimpaan hallint-ikeuteen. Viranmaisyhteistyö Kaupungin, kaavittajan sekä Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksen kesken järjestetään kaavituksen alitusneuvttelu, jhn kutsutaan ne viranmaiset, jiden timialaa asia saattaa kskea. Asemakaavalunnksen valmisteluaineiststa ja asemakaavaehdtuksesta pyydetään lausunnt sallisilta viranmaisilta. Asemakaavaehdtuksesta järjestetään tarvittaessa viranmaisneuvttelu, kun kaava n llut nähtävillä ja kun sitä kskevat muistutukset ja lausunnt n saatu. Kaavatyön aikana pidetään tarpeen mukaan viranmaisten työneuvtteluja. 20