Maailman osaavin kansa kirjan esittely

Transkriptio

1 Maailman osaavin kansa kirjan esittely Koulutustutkimusfoorumin kokous Kari Nyyssölä Opetusneuvos Opetushallitus

2 Jyrki Kataisen hallituksen tavoite Hallitus asetti tavoitteeksi nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tätä hallitusohjelman koulutuspoliittista päätavoitetta jäsennettiin seuraaviin osatavoitteisiin: - Suomi sijoittuu OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa, koulupudokkaiden vähyydessä sekä nuorten ja työikäisten korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden väestöosuudessa vuoteen 2020 mennessä. - Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa kavennetaan ja koulutuksen periytyvyyttä vähennetään.

3 Kirjan kysymyksenasettelu Miten voimme tutkimustiedon avulla saavuttaa hallitusohjelmassa asetetut tavoitteet? Mihin täytyy kiinnittää huomiota, mitä asioita pitää edistää ja mitä esteitä tavoitteiden saavuttamisessa on?

4 Kirjan artikkeleiden teemat Koulutustason kehitys OECD-näkökulmasta ja koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo Koulutuksen järjestämisen haasteet Tasa-arvo poliittisena ja pedagogisena kysymyksenä Osaamisen luonne ja tulevaisuuden osaamistarpeet Lukutaito ja lukemisasenteet Käsityönopetuksen sukupuolittuneisuus Maahanmuuttajaoppilaiden tilanne Innovatiivisuus ammatillisessa koulutuksessa Pedagoginen johtaminen syrjäytymisen ehkäisyssä Lukioiden tuloksellisuusrahoitus Korkeakouluopintojen vauhdittamisen keinot Ammattikorkeakoulu- ja insinöörikoulutuksen kehitys

5 Kasvava yhteistyön ja verkottuminen tarve Lähtökohtana ovat niukkenevat resurssit ja lisääntyvät tulospaineet, jotka pakottavat oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät kehittämään voimavaroja säästäviä ja palveluita vahvistavia ratkaisuja. Taustalla vaikuttaa myös keskittymistä ajava suuntaus, joka tuottaa entistä suurempia yksiköitä koulutuskentälle. Alueelliset ja verkostomaiset rakenteet luovat edellytyksiä laadukkaalle osaamiselle, koulutukselle, innovaatioille ja tutkimukselle. Toisaalta uudenlaiset rakenteet luovat haasteita osaamisen, pedagogiikan ja organisaatioiden johtamiselle.

6 Tasa-arvon merkitys Tasa-arvo on keino kansallisen osaamispääoman kasvattamiseen. Tasa-arvo luo edellytykset esille, että harvalukuisen kansamme henkiset resurssit saadaan riittävällä laajuudella käyttöön. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että tasa-arvon toteutumisessa on menossa eräänlainen välivaihe tai tasaantumisen hetki. Laajasti arvioituna miesten ja naisten tasa-arvo on koulutussektorilla suurin piirtein saavutettu, ja monella alueella naiset ovat menneet miesten ohi koulujärjestelmässä, joskaan ei välttämättä työelämän tasa-arvossa. Koulutuksellinen tasa-arvo eli koulutuksen aiheuttama sosiaalinen liikkuvuus saattaa olla sellaisessa vaiheessa, että se ei enää voimallisesti lisäänny. Tulevaisuuden kehitystä on vaikea arvioida, mutta tasa-arvotilanteen kehitystä on syytä herkeämättä seurata; heikentyvään kehitykseen suuntaan Suomella ei ole varaa.

7 Tuloksellisuusajattelu Käsitepainotteinen tuloksellisuuskeskustelu on nyt muuntunut käytännön toimenpideohjelmiksi ja indikaattoreiksi. Tuloksellisuuden tavoittelussa on mahdollista saavuttaa lisäarvoa, mutta se voi myös aiheuttaa näennäistyötä ja turhautumista, jos esimerkiksi tavoitteet eivät ole selviä eivätkä mittaamistavat läpinäkyviä. Tutkimuksellisesti tuloksellisuus on mielenkiintoinen ilmiö suomalaisessa koulutuspolitiikassa, koska sen toteutumisesta alkaa olla saatavilla yhä enemmän aineistoja ja tutkimustietoa. Tuloksellisuustematiikkaan voidaan katsoa kuuluvaksi myös koulutuksen voimavarat ja niiden seuranta. Hyvinvointiyhteiskunnassa kaikkien tarpeista on huolehdittava, mutta koulutuksella turvataan ennen kaikkea tulevaisuutta, kasvua ja kehitystä.

8 Tietoperustaisuus Lähtökohtana Evidence based -ajattelu, jossa koulutuspoliittiset päätökset ja koulutuksen kehittäminen perustuvat tutkimukseen ja tietoon. Maailman osaavin kansa tarvitsee tavoitteensa saavuttamiseen tutkimuksen, hallinnon ja koulutuksen käytännön toimijoiden saumatonta yhteistyötä sekä tietoperustaisen ajattelun vahvistamista.

9 Kiitoksia!