MUUTTUVA OPPILAITOSJOHTAMINEN TIIVISTELMÄ

Transkriptio

1 MUUTTUVA OPPILAITOSJOHTAMINEN TIIVISTELMÄ TILANNEKATSAUS TOUKOKUU 2012

2 Muuttuva oppilaitosjohtaminen Tutkimukset haastavat uudenlaiseen oppilaitosjohtamiseen Tilannekatsauksessa tarkastellaan oppilaitosjohtamista muuttuvassa yhteiskunnassa. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva oppilaitosjohtamisesta 2000-luvun suomalaisen väitöskirjatutkimuksen pohjalta. Eri vuosikymmenillä tapahtuneen yhteiskunnallisen kehityksen ja toimeenpantujen uudistusten voidaan katsoa muodostavan muutosketjun, jonka tulosta nykyinen oppilaitosjohtaminen on ja 2000-luvun rehtorin toimintaympäristö ja johtamistehtävät poikkeavat merkittävästi toisistaan. On myös oletettavaa, että muutos jatkuu ja entisestään voimistuu, ja että oppilaitosjohtaminen muutosketjun osana edelleen muuttuu. Uudessa tilanteessa koko opetustoimelta vaaditaan yhä vahvempaa tulevaisuusorientaatiota perinteisten opetus-, kasvatus- ja johtamistehtävien lisäksi. Opettajat tuleekin nähdä yhä vahvemmin tulevaisuuden tekijöinä ja rehtorit tulevaisuuden tekijöiden johtajina. Se, miten onnistuneesti tämä voidaan tehdä nykyisten rajojen ja reunaehtojen mukaisesti, on kyseenalaista. Haasteiksi nousevat ainakin opettajien työ- ja palkkajärjestelmät sekä rehtorien, opetus- ja sivistysjohtajien kelpoisuusmäärittely ja johtamiskoulutus. Selvää lienee, että uusia luovia ajattelutapoja ja ratkaisuja on löydettävä joko olemassa olevien rajojen ja reunaehtojen sisällä tai niitä rikkoen. Opetustoimen toimijoilta edellytetään tulevaisuusorientaatiota

3 Rehtorin työ on muuttunut Useassa tutkimuksessa todetaan, että rehtorin muodollinen asema on muuttunut merkittävästi kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Samoin ovat muuttuneet rehtorin kaksi keskeistä toimintaympäristöä: kunta ja koulu. Muutokset ovat laajentaneet rehtorin työtä, mutta samalla tuoneet uusia mahdollisuuksia koulun kehittämiselle. Lainsäädännössä rehtorin asemaa määrittää tänä päivänä enemmän yleinen lainsäädäntö kuin opetusta ja koulutusta koskeva erityislainsäädäntö. Kun rehtorin muodollinen asema on lainsäädännöllisesti varsin avoin, on luonnollista, että se määritellään tarkemmin koulutuksen järjestäjien johto-, hallinto- ja toimintasäännöissä. Nämä määritelmät ovat erilaisia ja arjen työkuvat poikkeavat toisistaan vieläkin enemmän oppilaitosten johtaminen on näin hyvin tilannesidonnaista. Merkittävä muutos on pedagogisen johtajuuden korostuminen. Hallinnollinen ja koulun kehittämistä tukeva johtajuus luovat ristipaineita pedagogiselle johtajuudelle. Rehtoreiden tulee entistä enemmän kyetä suuntaamaan tulevaisuuteen ja pyrittävä vastaamaan uudenlaisen opetuksen ja oppimisen tarpeisiin. Rehtorit tarvitsevat työnsä tueksi vankan yliopistollisen peruskoulutuksen ja laajan, yhtenäisen jatko- ja täydennyskoulutuksen. Oppilaitosten johtaminen on tilannesidonnaista Pedagogisen johtajuuden merkitys kasvaa

4 Tietojohtaminen korostuu Nykyistä yhteiskuntaamme kutsutaan usein tieto- tai informaatioyhteiskunnaksi ja puhumme tietojohtamisesta, tiedolla johtamisesta ja informaatio-ohjauksesta. Tämän päivän kouluissa tarvitaan entistä enemmän ja yhä ajantasaisempaa tietoa. Teknologian kehittymisen ansiosta informaation käytettävyys johtamisen välineenä on kasvanut merkittävästi mutta samalla myös muuttunut yhä haasteellisemmaksi. On kyettävä valikoimaan olennainen informaatio sekä käsittelemään, tulkitsemaan ja hyödyntämään sitä yhdessä. Tietoa tuotetaan yliopistoissa ja erillisissä tutkimuslaitoksissa on luotava kanavia ja käytänteitä organisaation ulkopuolella tuotetun tiedon hyödyntämiseksi. Olennainen tieto on myös usein sisäänrakennettuna organisaation toimintaprosesseissa ja ihmisten osaamisessa. Tiedon dialoginen prosessointi on avainasemassa sekä organisaation ulkopuolisen että organisaation sisäisen tiedon prosessoinnissa. Laaja pedagoginen johtaminen määrittää oppilaitosjohtamista Tieto on usein sisäänrakennettu organisaation toimintaprosesseihin ja ihmisten osaamiseen Laaja pedagoginen johtaminen on nykypäivän ja tulevaisuuden oppilaitosjohtamista. Pysyvyyteen, yksiselitteisiin käsitteisiin, selkeisiin hallinnollisiin rakenteisiin ja toiminnan seurausten ennustettavuuteen perustunut newtonilainen maailma on muuttumassa kvanttimaailmaksi, jolle on tyypillistä jatkuva muutos, käsitteiden monimerkityksisyys, monimuotoiset verkostot ja ennakoinnin vaikeutuminen. Kvanttimaailma sekä uudenlainen tiedon ja johtamisen välinen suhde näyttävät edellyttävän sekä uudenlaista osaamista ja oppimista että osaamisen ja oppimisen entistä merkittävämpää ja kiinteämpää vaikutusta johtamiseen. Nykypäivänä jokaisen organisaation johtajan tehtävänä on olla pedagoginen johtaja, jonka vastuuna on organisaation osaamisen ja oppimisen kehittäminen ja johtaminen. Laaja pedagoginen johtajuus muodostuu vuorovaikutus- ja kehittämisprosessien verkostossa. Rehtorin keskeistä pedagogista johtamista on

5 opetussuunnitelman, toimintakulttuurin, visioiden ja strategioiden sekä perustehtävän laatimis-, toteuttamis-, arviointi- ja kehittämisprosessien johtaminen. Rehtorin laajan pedagogisen johtamisen tulee sisältää sekä suoran että epäsuoran pedagogisen johtamisen. Lisäksi rehtorin pedagogisen johtamisen on oltava vuorovaikutteista. Jaettu johtajuus on ehdoton edellytys laajan pedagogisen johtamisen onnistumiselle. Koulun perustehtävä 2 Visio ja strategiat 2 Toimintakulttuuri 2 Opetussuunnitelma Oppijoiden yhteisö Arvojohtaminen Muutosjohtaminen Jaettu johtaminen Pedagoginen johtaja vastaa organisaation osaamisen ja oppimisen kehittämisestä ja johtamisesta Jaettu johtajuus mahdollistaa organisaation potentiaalin käytön Rehtori Opettajat 2 Koulun osaamisen kehittyminen Oppiminen ja kasvu Jaettu johtajuus luo osallisuutta ja omistajuutta sekä niiden kautta yhteisöllisyyttä. Jaettu johtajuus mahdollistaa organisaation koko potentiaalin käytön. Laajassa pedagogisessa johtamisessa jaettu johtaminen kohdistuu koko organisaation osaamisen ja oppimisen johtamiseen. Johtamisen vuorovaikutussuhteiden keskeiseksi toimintatavaksi muodostuu dialogisuuden ja mentoroinnin mahdollistama kumppanuus, jossa jokainen organisaation jäsen on oppija. Organisaatiosta tulee oppijoiden yhteisö.

6 Opetustoimi tekee tulevaisuutta Pedagoginen johtaminen ei rajoitu koulutasolle vaan sen tulee sisältyä koulujärjestelmän kaikkiin tasoihin. Samat elementit ja periaatteet ovat löydettävissä koulujärjestelmän kaikilta tasoilta. Ainoastaan vastuualueiden erot vaikuttavat pedagogisen johtajuuden tarkastelun johtopäätöksiin. Opettajien uutena keskeisenä tehtävänä tulee olla tulevaisuuden tekeminen. Opettajan roolin muuttuminen luo suuren haasteen opettajankoulutuslaitoksille. Opettajankoulutuslaitosten tehtävänä tulee olla kouluttaa tulevaisuuden tekijöitä. Enää ei riitä, että opettajat hallitsevat pedagogiikan. Opettajat tarvitsevat pedagogiikan lisäksi vahvaa tulevaisuusorientaatiota. Opettajien uusi rooli edellyttää rehtorien roolin ja vastuun uudistumista. Rehtorien tulee olla koulujensa tulevaisuuden tekijöiden johtajia. Uusi rooli ja vastuu edellyttävät rehtoreilta uudenlaista pätevyyttä ja osaamista, minkä vuoksi myös rehtorien kelpoisuusehtojen ja johtamiskoulutuksen on uudistuttava. Rehtorien koulutusohjelmien tulee jatkossa kouluttaa rehtoreita tulevaisuuden tekijöiden johtajiksi. Rehtoreiden tulisi olla tulevaisuuden tekijöiden johtajia

7 Aikaisemmin ilmestyneet Opetushallituksen tilannekatsaukset: Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä. Välineet, vaikuttavuus ja hyödyt. Tilannekatsaus toukokuu Muistiot 2011:2. Kielten tarjonta ja kielivalintojen perusteet perusopetuksessa. Tilannekatsaus joulukuu Muistiot 2011:3. Tekijöinä Teija Kangasvieri, Elisa Miettinen, Pirkko Kukkohovi ja Marita Härmälä. Aivot, oppimisen valmiudet ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökulma. Tilannekatsaus tammikuu Muistiot 2012:1. Toimittaneet Teija Kujala, Christina M. Krause, Nina Sajaniemi, Maarit Silvén, Timo Jaakkola & Kari Nyyssölä. Koulutuksen järjestäminen kohti 2020-lukua. Kuntarakenteen, oppilaitosverkoston ja ohjauksen nykytilanne sekä kehitysnäkymät. Tilannekatsaus huhtikuu Muistiot 2012:2. Tekijöinä Riku Honkasalo & Kari Nyyssölä.

8 Tämä tiivistelmä perustuu Opetushallituksen julkaisuun: Muuttuva oppilaitosjohtaminen. Tilannekatsaus toukokuu Muistiot 2012:3. Tekijöinä Jukka Alava, Leena Halttunen ja Mika Risku. Opetushallitus julkaisee tilannekatsauksia ajankohtaisista koulutuspoliittisista teemoista. Tilannekatsaukset ovat luonteeltaan tiiviitä kirjallisuuskatsauksia, joihin on koottu aihepiiriin liittyvää tutkimus-, tilasto- ja indikaattoritietoa. Tilannekatsausten tavoitteena on vahvistaa tietoperustaisuutta koulutuksen seurannassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa. Opetushallitus PL Helsinki Informaatioaineistot 2012:8 I Kuvat: Shutterstock I Taitto: Innocorp Oy I Paino: Kopijyvä Oy