Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Transkriptio

1 For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

2 21. vuosituhannen taidot haastavat

3 21. vuosituhannen oppimisen taidot Yhteistyö Tiedon rakentaminen ja kriittinen ajattelu TVT Ongelmanratkaisu ja innovaatio Itsesäätely OPPIMINEN ON KAIKKIALLA

4 Turvallisuus ja työrauha

5 Koulusta pitäminen Yli puolet oppilaista pitää koulusta paljon tai jonkin verran 5. luokkalaisten poikien koulusta pitäminen vahvistunut Suomessa pidetään koulusta vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa Kansainvälisesti vertaillen suomalaislapset sijoittuvat heikoimpaan kolmannekseen Lähde: WHO-Koululaistutkimus (HBSC- Study)

6 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 (vertailukohtana aiemmat tutkimukset alkaen 2004/2005, lähde: THL) 1/2 Nuorten keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat vähentyneet: yli 90 prosentilla nuorista on hyvä keskusteluyhteys vanhempiinsa. Vanhemmat myös tietävät yhä useammin, missä nuoret viettävät vapaa-aikaansa. Nuoret kokevat entistä useammin, että he tulevat kuulluiksi koulussa ja voivat vaikuttaa koulun asioihin. Yli puolet peruskoulun ja lukion oppilaista oli kuitenkin edelleen sitä mieltä, että opettajat eivät ole kiinnostuneita siitä, mitä heille kuuluu. 43 prosenttia peruskoululaisista ja ammattiin opiskelevista sekä 27 prosenttia lukiolaisista ei tiedä, miten voisi vaikuttaa koulun asioihin. Sekä peruskoululaisten että lukiolaisten viikoittainen alkoholinkäyttö ja säännöllinen humalaan juominen ovat vähentyneet 2000-luvun alkuvuosista.

7 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 (vertailukohtana aiemmat tutkimukset alkaen 2004/2005, lähde: THL) 2/2 Päivittäin tupakoivien osuus on vähentynyt vuosituhannen vaihteesta puoleen. Reipasta liikuntaa harrastavien määrä on lisääntynyt: puolet ammatillisten oppilaitosten oppilaista, kolmasosa peruskoululaisista ja 71 prosenttia lukiolaisista liikkuu vapaa-ajallaan yli tunnin viikossa. Lähes 40 prosenttia peruskoulun ja lukion oppilaista koki, että koululääkärin ja koulupsykologin puheille on vaikea päästä. THL:n Kouluterveyskysely on valtakunnallisesti kattavin lasten ja nuorten elinoloja ja hyvinvointia selvittävä tutkimus. Kysely tehdään joka toinen vuosi. Kouluterveyskysely toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa samanaikaisesti koko maassa. Ammatillisissa oppilaitoksissa siihen vastattiin nyt ensimmäistä kertaa sähköisesti.

8 TVT ja asenteet Peruskoulun rehtorit uskovat tietotekniikasta olevan hyötyä opetuksessa keskitasoa vähemmän Peruskoulun opettajien luottamus omiin käyttötaitoihinsa on heikoimpien maiden joukossa Suurimpana esteenä tietotekniikan käytölle opettajat pitävät pedagogisia syitä Opettajien saama TVT-täydennyskoulutus viimeisen kahden vuoden aikana on vähäisimpien joukossa Euroopassa Oppilaiden käsitykset tietotekniikan hyödystä opetuksessa ovat Euroopan alhaisimpia Oppilaiden luottamus omiin käyttötaitoihinsa keskitasoa

9 Vähenevistä resursseista puhutaan eniten, tärkeitä haasteita monta Mitä haasteita näet opetustoimen / koulujen ja oppilaitoksen johtamisessa lähitulevaisuudessa? Kuvion sininen palkki kertoo, kuinka monta kertaa ko. asia on mainittu aineistossa, vihreä palkki sen arvioidun tärkeyden. (n=1206)

10 Pedagoginen ja henkilöstön johtaminen johtajan keskeiset tehtävät Mitkä ovat keskeiset tehtävät koulun tai oppilaitoksen johtajan toimessa? Kuvion palkit kertovat, kuinka monta kertaa kukin asia on mainittu aineistossa (n=270)

11 Kehittämisen lähtökohtia Oppimistulokset Oppiminen Osaaminen Eriytymiskehitys Kestävä hyvinvointi Johtaminen Maailman osaavin kansa 2020 Taloudellinen tilanne For learning and competence

12 Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelman tavoitteet Linjata valtakunnalliset painopistealueet Nostaa koulutus keskiöön ja keskusteluun kunnallisessa päätöksenteossa Auttaa paikallista opetuksen järjestäjää löytämään ne konkreettiset kehittämiskohteet, joihin paikallisesti tartutaan Auttaa opetuksen järjestäjää sitomaan valtakunnalliset tavoitteet vahvemmin yhteen paikallisista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa

13 Kehittämissuunnitelman rakenne Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma koostuu seuraavista osista: 1. Kehittämissuunnitelmamalli 2. Työkalu apukysymyksineen, jonka avulla paikallinen suunnittelu voidaan käynnistää laatimalla tilannekatsaus ja asettamalla tavoitteet 3. Kehittämissuunnitelmalomake 4. Hyvät käytännöt -sivusto paikallisten suunnitelmien jakamiseen

14

15

16

17

18

19

20 A. OPPIMINEN Oppiminen on elinikäistä ja edellisen tiedon pohjalle rakentuvaa. Se voidaan nähdä sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta. Myös oppimisen kokonaisuus voidaan jäsentää osatekijöihin. Nämä osatekijät ovat osa oppimisprosessia. Tässä opetuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmassa oppiminen painottuu oppilaan osaamisen kehittämiseen painopiste: Oppimistulosten parantaminen

21 B. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN Osaamisen vahvistaminen on elinikäisen oppimisen kivijalka. Se voidaan jakaa yksilön ja yhteisön osaamisen kehittämiseen. Yksilön osaamisen kehittäminen on ammatillisuuden lisäämistä ja yhteisön osaamisen kehittäminen on yhteisöllistä oppimista. Osaamisen kokonaisuus voidaan jäsentää viiteen osatekijään. Jokaiselle osatekijälle voidaan määritellä tavoitteet ja toimintatavat. Tässä opetuksen järjestäjän kehittämissuunnitelmassa osaaminen painottuu henkilöstön osaamisen kehittämiseen painopiste: Henkilöstön uusien pedagogisten taitojen vahvistaminen, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian pedagogisen käytön osalta.

22 C. KESTÄVÄ HYVINVOINTI Hyvinvointi on osaamisen ja oppimisen perusta. Se voidaan nähdä sekä yksilön että yhteisön hyvinvointina. Hyvinvointi voidaan jäsentää kolmeen osa-alueeseen. Nämä osa-alueet muodostavat yhdessä vahvan pohjan kestävälle hyvinvoinnille painopiste: Koulujen ja oppilaitosten turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön toimintakulttuurin vahvistaminen

23 D. JOHTAMINEN Johtaminen on onnistumisen organisointia. Se on sitä sekä yhteisön että yksilön näkökulmasta. Johtamisen kokonaisuus voidaan jäsenellä viiteen osa-alueeseen. Kullekin osa-alueelle voidaan määritellä tavoitteet ja toimintatavat painopiste: Opetuksen järjestäjän strategisen johtamisen vahvistaminen

24

25 Tulossa syksyllä 2013 Hyvät käytännöt sivusto Ohjausryhmä Teemaan liittyvät koulutukset eri puolilla Suomea

26 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen perusteet Paikallinen ops

27 Opettajuuden ja uuden pedagogisen ajattelun ja toiminnan tavoitteet Opettaja on oppimisen asiantuntija ja oppimisen toiminnan mahdollistaja (subjektista aktivoijaksi) Oppilas on oman oppimisensa keskiössä (rakentaa omaa oppimistaan ja tunnistaa oppimisen tyylinsä) Koulu on yhteisöllinen oppimisen paikka (yhteisopettajuus) Pedagoginen johtajuus on toimivaa (rehtori ja johtoryhmä johtavat oppimista) Koko ympärillä oleva yhteisö on läsnä Oppiminen on kaikkialla

28 For learning and competence

29 Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava Koulutuksen kehittämistä on jatkettava Tavoitellaan uudenlaista pedagogista ajattelua, vahvistetaan johtamista ja uudistetaan toimintakulttuuria Onnistuminen edellyttää visiota ja tahtoa muutokseen, yhteistyötä ja sitoutumista