HANKO TVÄRMINNEN KYLÄ

Transkriptio

1 HANKO TVÄRMINNEN KYLÄ TILA: DROTTNINGSTRAND RN:0 3:27, SEKÄ TILAT: NYGÅRD RN:O 2:5, NYGÅRD I RN:O 3:11, KONUNGSHOLM RN:O 3:19, NAMHOLMEN I RN:O 9:15, SANDSKOG RN:O 9:12, LOTSÄNGEN RN:O 3:29 SEKÄ SJÖSKOG I RN:O 9:30 JA STENBACKA RN:O 3:26 JA SIKHALSEN RN:O 3:18 DROTNINGSTRANDIN JA KONUNGSHOLMENIN TILOJEN SEKÄ BYVIKENIN YMPÄRISTÖN RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVALUONNOS Seppo Lamppu Tmi Kurtinniitynkuja Espoo seppo.lamppu@kaavoitus.fi

2

3 Hangon kaupunki, ranta-asemakaava (12) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Hangon kaupunki (78) Kylä: Tvärminne (401) Tilat: Drottningstrand RN:0 3:27, Nygård RN:0 2:5, Nygård I RN:0 3:11, Konungsholm RN:0 3:19, Namholmen I RN:0 9:15, Sandskog RN:0 9:12, Lotsängen RN:0 3:29, Sjöskog I RN:0 9:30, Stenbacka RN:0 3:26, Sikhalsen RN:0 3:18 Kaavan nimi: Drotningstrandin ja Konungsholmenin tilojen sekä Byvikenin lahden ympäristön ranta-asemakaava Kaavamuoto: Ranta-asemakaava Korttelit 1-18 ja virkistys-, kaavatie- sekä maa- ja metsätalousalueet. Ranta-asemakaavaluonnos Suunnittelija: Seppo Lamppu tmi, DI Seppo Lamppu Käsittelyvaiheet: * OAS / * kaupunginhallitus * kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Drottningstrandin suunnittelualue (OAS ) on alun perin käsittänyt Hangon kaupungin, Hankoniemen kaakkoisosassa, Tvärminnen kylässä sijaitsevan tilan Drottningstrand RN:0 3:27. Vuoden 2007 lopussa ja 2008 alussa kaava-alueeseen ovat liittyneet tilat Nygård RN:o 2:5, Nygård I RN:o 3:11, Konungsholm RN:o 3:19, Namholmen I RN:o 9:15, Sandskog RN:o 9:12, Lotsängen RN:o 3:29 sekä Sjöskog I RN:o 9:30 ja Stenbacka RN:o 3:26. Tilat RN:o 9:12 ja RN:0 9:30 sijaitsevat rantaan rajoittuvien tonttien taustamaastossa ja muut tilat rajautuvat pääosin Byvikenin lahden rantoihin. Tvärminnen eläintieteelliselle tutkimusasemalle johtava tie (J.A.Palmenin tie) kulkee tilojen Drottningstrand ja Konungsholm välissä. Vuoden 2009 aikana kaavaan on liittynyt tila Sikhalsen RN:0 3:18. Sikhalsenin tila sijaitsee suunnittelualueen lounaisosassa ja muodostuu suurelta osin etelään työntyvästä n metriä leveästä niemestä. Etäisyys suunnittelualueelta Hangon keskustaan on 17 km ja Tammisaareen 25 km sekä Helsinkiin 110 km. Suunnittelualueen sijainti on esitetty liitteillä 1a ja 1b. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaava-alueen nimi on täsmentynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisen jälkeen. Suunnittelualueen nimi on: Drottningstrandin ja Konungsholmenin tilojen sekä Byvikenin lahden ympäristön ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavatyö on käynnistynyt maanomistajien aloitteesta. Työn päätarkoituksena on omarantaisten loma-asuntojen rakennuspaikkojen sijoittaminen suunnittelualueen tiloille. Lisäksi tutkitaan ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettujen omakotitonttien sijoittamismahdollisuudet. Konungsholmenin tilan/niemen asuinpihapiiri otetaan suunnittelussa huomioon yhtenä kehitettävänä kokonaisuutena. Koko suunnittelualue kuuluu Hangon kaupungin laatimaan osayleiskaavaan, jossa koko suunnittelualue (pohjoisosan sisämaan tilojen länsireunaa lukuun ottamatta) on osoitettu loma-asuntojen alueeksi (RA-2). Rakennuslupia ei kuitenkaan voida myöntää suoraan yleiskaavan perusteella. Rakennuslupien käsittelyn edellytyksenä on rantaasemakaavan laadinta tai poikkeamislupamenettely. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo... 1 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonolot, ympäristötekijät, muinaismuistokohteet... 3 Seppo Lamppu Tmi seppo.lamppu@kaavoitus.fi 1 (12)

4 2 (12) Hangon kaupunki, ranta-asemakaavaa Rakennettu ympäristö, palvelut, virkistys, kunnallistekniikka, ympäristön häiriötekijät Alueen olosuhteet ja rakentamisen määrälliset puitteet Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat, päätökset/selvitykset 6 4 RANTA-ASEMAKAAVASUUN-NITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja lähtökohtatavoitteet Ranta-asemakaavan yleiset tavoitteet RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja kuvaus Kaavaehdotus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavaehdotus xxxx RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TILASTOTIEDOT Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Suunnittelussa on hyödynnetty aiemmin laadittuja selvityksiä, maanmittauslaitoksen kiinteistörekisteri- ja maastotietokanta-aineistoja sekä valtionhallinnon Hertta- ympäristötietojärjestelmän tietoja sekä yleisesti käytettäviä kunnan ja viranomaistahojen aineistoja. Lisäselvityksiä aluetta koskien on tehty seuraavasti: Luonto- ja ympäristöselvitykset: FL Jari Hietaranta 2007 ja Linnustoselvitykset: Petri Lammi ja Pekka Rusanen Vesikasvillisuusselvitys: Tvärminnen kylän vesialueen vesikasvillisuuskartoitus Natura 2000 alueella, Anu Riihimäki Liitekartat: Suunnittelualueen sijainti: Liite 1a ja 1b Natura-alue ja muut luonnonsuojelulliset aluerajaukset ja kohteet, liite: Tvärminne-Ympäristö-Y-1. Nykyinen maankäyttö ja rakentamistilanne, liite: Nykytilanne-1 Ote maakuntakaavasta, liite 2. Ote osayleiskaavasta, liite 3. 2 TIIVISTELMÄ Tiivistelmä laaditaan kaavatyön lopussa, mikäli tarpeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Tilan Drottningstrand RN:0 3:27 pinta-ala on kiinteistörekisterin tietojen mukaan ha. Rantaviivan pituus on metriä (Tyvi tietojärjestelmän edellyttämän virallisen mittaustavan mukaan). Tila koostuu yhdestä palstasta, joka rajoittuu eteläosaltaan mereen ja pohjoisosaltaan Tvärminnen eläintieteelliselle tutkimusasemalle johtavaan tiehen. Muiden kaava-alueeseen kuuluvien tilojen maapinta-ala on kiinteistörekisterin tietojen mukaan yhteensä 69,5881 ha. Tilalle Stenbacka RN:0 3:26 aiemmin muodostetuista neljästä määräalasta kolme on siirtynyt tilan RN:0 3:25 (= RN:0 3:29 / ) omistajille ja yksi määräala ( M602) on muussa omistuksessa/hallinnassa. Määräalan M602 alue (noin 0,35 ha) jää kaavaalueen ulkopuolelle. Rantaviivan todellinen pituus on yhteensä noin 2170 metriä (Tyvi tietojärjestelmän edellyttämän virallisen mittaustavan mukainen rantaviivan todellinen pituus). Tilat RN:0 9:12 ja 9:30 sijaitsevat rantaan rajoittuvien tonttien taustamaastossa ja muut tilat rajautuvat pääosin Byvikenin lahden rantoihin. Tilan Sikhalsen RN:0 3:18 pinta-ala kaava-alueella on noin 2,95 ha, todellisen rantaviivan pituus 0,47 km ja muunnetun rantaviivan pituus noin 0,334 km. Koko suunnittelualueen rantojen yhteenlaskettu todellisen rantaviivan pituus on m (valtionhallinnon Tyvi tietojärjestelmän edellyttämä todellinen/virallinen rantaviiva). Tilojen yhteenlaskettu maapinta-ala on 83,73 ha. Suunnittelussa käytettävä, kuntakohtaisiin kriteereihin perustuva rantapalstojen muunnetun rantaviivan yhteenlaskettu kokonaispituus on noin 2500 m. Etäisyys suunnittelualueelta Hangon keskustaan on 17 km ja Tammisaareen 25 km sekä Helsinkiin 110 km. 2 (12) Seppo Lamppu Tmi seppo.lamppu@kaavoitus.fi

5 Hangon kaupunki, ranta-asemakaava (12) Suunnittelualueen sijainti on esitetty liitteillä 1a ja 1b Luonnonolot, ympäristötekijät, muinaismuistokohteet Suunnittelualueen luonnonarvojen selvittäminen on tehty kaksivaiheisesti. Alkuvaiheessa vuonna 2007 selvitykset kohdistuivat Drotningstrandin tilan alueeseen. Kaava-alueen laajentuessa ympäristöselvitykset laadittiin koko suunnittelualueelta vuonna Linnustoselvitys on myös tehty koko alueelta. Luonto- ja ympäristöselvityksen laatimisesta on vastannut FL Jari Hietaranta. Linnustoselvitysosuuksista ovat vastanneet Pekka Rusanen ja Petri Lammi. Vesikasvillisuusselvitys tehtiin loppuvuodesta 2009: Anu Riihimäki Ympäristö- ja luontoselvitysten koosteraportti on erillisenä liitteenä. Alueen yleiskuvaus Hankonimen itäosa ja Tvärminnen alue rajoittuvat tai kuuluvat Natura-alueeseen Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue. Alue on noin ha:n laajuinen merialue, joka käsittää Pohjanpitäjänlahden vesialueet, Hangon etelälahtien merialueet sekä Tammi-saaren saariston merialueet alkaen idässä Nothamnin-Strömsön-Hättön suojelualueesta ja ulottuen etelässä sisäisten aluevesien ulkorajaan. Kohde on luokiteltu erityisiä suojelutoimia vaativaksi merialueeksi. Alue on liitetty myös kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Sisimpänä oleva Pohjanpitäjänlahti on murtumalaakso, jota rajoittaa Tammisaaren kohdalla Lohjanharjun muodostama kynnys. Pohjanpitäjänlahti muistuttaa matalaa vuonoa. Laajalla merialueella tavoitteena on merenpohjan, vedenalaisen luonnon ja veden laadun suojelu. Alueen laaja vyöhykkeisyys ulkomereltä lähes makean veden eliöyhteisöihin mahdollistaa poikkeuksellisen monipuolisen lajiston kehittymisen alueella, minkä vuoksi sen merkitys myös tutkimuksen kannalta on erittäin suuri. Alueen lukuisat fladat ja matalat merenlahdet ovat linnustolle tärkeitä pesimä- ja levähdysalueita. Merialueen lisäksi rajaukseen kuuluu eräitä jo ennestään suojeltuja tai suojeluohjelmiin kuuluvia saari- ja manneralueita. Yksi näistä on Tvärminne (maaalue n. 364 ha, vesialue n. 535 ha). Pääosa Tvärminnen alueesta koostuu Hankoniemen kaakkoispuolisesta saaristosta ja sen vesialueista. Alueen uloimmat saaret ovat avointa ulappaa vastassa olevia luotoja, joiden kasvillisuus rajoittuu kalliopainanteiden vähäisiin niittylaikkuihin. Pääosa saaristosta on luonteenomaista ulkosaaristoa, missä kituliaat männiköt verhoavat kallioisia saaria. Alueen mantereella sijaitsevat osat puolestaan edustavat toisaalta vehmasta sisäsaaristoa lehtoineen ja toisaalta hietikkodyynejä ja hiekkarantoja. Tvärminnen biologisen aseman läheisyydessä olevissa lehdoissa esiintyy harvinaisia sekä alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja. Dyyni- ja ketoalueita edustaa Tvärminnen kylän tuntumassa oleva noin 15 ha:n alue, josta on tavattu useita uhanalaisia hyönteislajeja ja harvinaisia kasvilajeja. Natura-alue ja muut luonnonsuojelulliset aluerajaukset ja kohteet on esitetty liitteellä: Tvärminne- Ympäristö-Y-1. Luonto- ja ympäristöselvitysten johtopäätöksiä Suunnittelualueella vuosien 2007, 2008 ja 2009 aikana tehtyjen kasvillisuuteen ja linnustoon sekä ympäristöön ja vesialueeseen liittyvien selvitysten koosteraportti on erillisenä asiakirjana. Luontoselvityksistä on tiivistetty yhteenveto liitteenä, Liite: Luontoselvitysten yhteenveto. Selvitysten johtopäätöksinä voidaan Drottningstrandin alueen osalta todeta että alueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia kohteita eikä metsälain mukaisia kohteita eikä myöskään vesilain mukaisia kohteita. Johtopäätöksissä todetaan edelleen että Drottningstrandin alueella ei esiinny edellä mainituissa laeissa mainittujen luontotyyppejä. Muutamilta osin selvityksissä on annettu ohjeita/suosituksia kohteiden huomioon ottamiskesi suunnittelussa (esim. MY alueina). Namnsholmen-Kungsholmen ja muiden alueiden osalta yhteenvedossa todetaan että Namsholmenin niemen etelärannan rinteessä kasvaa harvakseltaan pähkinäpensasta mäntyvaltaisessa rinteessä. Selvityksen johtopäätöksenä on että kohde ei ole LSL:n tarkoittama pähkinäpensaslehto mutta se on syytä ottaa suunnittelussa huomioon (s-1). Byvikenin länsirannan pohjoisosasta todetaan että alue lienee vanhaa laidunaluetta tai peltoa ja vanhat kuivatusojat ovat yhä tallella. Puusto on jo osin järeää tervaleppäkorpea ja Seppo Lamppu Tmi seppo.lamppu@kaavoitus.fi 3 (12)

6 4 (12) Hangon kaupunki, ranta-asemakaavaa luonnontilaisen kaltainen. Ranta-alue on vetinen ja ajoittain veden alla ja sen vaikutuksen alainen pitkänkin aikaa vuodesta. Johtopäätöksenä arvioidaan että kyseessä on LSL mukainen kohde. Metsälain mukaisia kohteita ei todettu eikä myöskään vesilain mukaisia kohteita. Luontoselvityksessä on tuotu esiin muutamia kohteita jotka on syytä kaavakartalla ottaa huomioon sisällyttämällä ne esim. MY alueisiin ja tarpeen mukaan varustamalla päällekkäismerkinnällä s-1. Konungsholmenin kartanoalueen puistomaiset piha- ja niittyalueet ja ranta-alueet on syytä ottaa huomioon myös erityismerkinnöillä. Byvikenin länsirannan (uusi) hakamaa on tarve ottaa myös huomioon päällekkäismerkinnällä (s- 1). Selvityksen mukaan se ei kuitenkaan ole lakikohde. Aivan suunnittelualueen länsikulmassa on laajahko niittymäinen alue, jota on käytetty viime aikoina myös lammasten laitumena. Niittymäinen alue on esitetty otettavaksi kaavassa huomioon esim. MY/s alueena ja päällekkäismerkinnällä (s-1). Alueen luontoarvojen säilymisen ja ylläpidon kannalta laiduntamisen jatkaminen on tärkeää. Linnustoselvityksen mukaan Byvikenin lahtea voidaan pitää paikallisesti tärkeänä vesilinnuston levähdysalueena. Selvityksen tekijän mukaan vesialueen pienialaisuuden vuoksi laituri- ja venepaikkojen lisääminen lahdessa voisivat heikentää levähtävän vesilinnuston mahdollisuuksia hyödyntää aluetta. Suunnittelualueen eteläpuoliset saaret ja luodot ovat tärkeä ruokailu- ja poikuekasvatusalue lähisaaristossa pesiville merihanhille. Niinä aikoina, kun loma-asunnot eivät ole käytössä hanhet viihtyvät poikueineen usein myös pääsaaren rannassa. Arkana lajina merihanhi ei kuitenkaan siedä ihmisen välitöntä läheisyyttä. Pesimälinnuston osalta selvityksessä todetaan että alueen hoidon ja käytön kannalta erityisesti huomioon otettavia lajeja ei löytynyt. Suunnittelualueeseen liittyvien vesialueiden osalta on tehty vesikasvillisuusselvitys vaikka vesialueet eivät kuulu kaava-alueeseen. Selvityksen suositukset ja johtopäätökset on otettu suunnittelussa huomioon. Loma-asuintontit on sijoitettu siten että mahdolliset laiturit voidaan sijoittaa tuhoamatta selvityksessä esitettyjä mahdollisesti arvokkaita kohteita Rakennettu ympäristö, palvelut, virkistys, kunnallistekniikka, ympäristön häiriötekijät Rakennettu ympäristö Konungsholmin tilan entinen talouskeskusalue on suunnittelualueen vanhin rakennettu alue. Nykyisin pihapiirissä on kaksi asuinkäytössä olevaa rakennusta sekä talousrakennuksia. Tilan pohjoisrannassa ja länsirannassa on saunarakennukset sekä molemmissa rannoissa myös venevalkamaalueet. Kiinteistöllä on hyvin laajat nurmikkoina ja puistomaisena hoidetut alueet pihapiirissä ja sen etelä- ja länsipuolella sekä länsirannassa olevan saunan pohjoispuolisella rannalla. Osaa pihapiirin alueista on vuosien mittaan myös laidunnettu (viimeaikoina lampaat). Konungsholmin tilasta erotetun Drottningstrandin tilan kaakkoiseen kulmaan on meren rantaan aikoinaan rakennettu loma-asunto ja saunarakennus. Drottningstrandin tilan lounaisrannassa on venevalkamapaikka ja vanha talousrakennus. Tiloilla Lotsängen 3:25 ja Stenbacka 3:26 on molemmilla yksi asuinrakennus. Tilan RN:0 3:26 asuinrakennus on ympärivuotisessa asuinkäytössä ja tilan RN:0 3:25 rakennus on lomaasuinkäytössä. Tilan Nygård RN:0 2:5 kaakkoiskulmaan on myös rakennettu yksi asuinrakennus joka on tällä hetkellä loma-asuinkäytössä. Tila Sikahlsen: alue on loma-asuinkäytössä ja on jo osittain yhtä loma-asuinyksikköä tehokkaammassa käytössä. Muilta osin koko kaava-alue on rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Nykyinen maankäyttö ja rakentamistilanne on kuvattu liitteellä: Nykytilanne-1 Suunnittelualueen länsi-lounaispuolella sijaitsee Tvärminnen kyläalue ja Tvärminnen niemen itäpäässä Tvärminnen eläintieteellinen tutkimusasema. Muutoin lähiympäristön rakentaminen on tavanomaista haja-asutusrakentamista ja rantoi- 4 (12) Seppo Lamppu Tmi seppo.lamppu@kaavoitus.fi

7 Hangon kaupunki, ranta-asemakaava (12) hin tukeutuvaa loma-asuinrakentamista. Paikoin rantarakentaminen on hyvin tiivistä. Palvelut Kaava-alueella palveluissa tukeudutaan Hangon kaupungin tarjoamiin palveluihin ja Tammisaaren suunnan palveluihin. Tvärminnen kylässä ei ole kaupallisia tai kunnallisia palveluita. Virkistys Lähialueilla on hyvät mahdollisuudet monipuoliseen luontoon ja ympäristöön perustuvaan ulkoiluun ja virkistäytymiseen. Kunnallistekniikka ja liikenne Alueelle ei ulotu kunnallista tai paikallista viemäriverkostoa. Tvärminnen kylän alueella on pohjaveden ottamo. Hangosta on suunniteltu uusi runkovesijohto ja viemäri Hankoniemen etelärantaa pitkin Koverharin suuntaan. Johtolinjan rakentaminen on käynnissä. Nyt suunniteltavan rantaasemakaavan kaikki alueet tullaan liittämään uuteen vesihuollon runkolinjaan, mikäli kiinteistöille halutaan mahdollistaa vesivessan rakentaminen. Hankonimen etelä- ja itärantaa kiertää paikallistie N: Tien liikennemäärä vuoden 2007 alussa oli 375 ajon/vrk. Tvärminnen tutkimusasemalle johtava tie erkanee paikallistieltä Tvärminnen kylän koillisosassa. Ympäristön häiriötekijät Puolustushallinnon ampuma-alueen kovapanosammunnat aiheuttavat ajoittain häiriötä koko Tvärminnen alueelle. Muita häiriötekijöitä ei alueella ole tiedossa. Vuoden 2009 aikaan kaavaan mukaan liittyneen tilan jälkeen kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 83,73 ha. Koko suunnittelualueen rantojen yhteenlaskettu todellisen rantaviivan pituus on m (valtionhallinnon Tyvi tietojärjestelmän edellyttämä todellinen/virallinen rantaviiva). Suunnittelussa käytettävä, kuntakohtaisiin kriteereihin perustuva rantapalstojen muunnetun rantaviivan yhteenlaskettu kokonaispituus on noin 2500 m. Rakentamisen määräarvioissa ja vertailuissa voidaan muodostumisvuoden mukaan tiloja Drottningstrand RN:0 3:27 ja Konungsholm RN:0 3:19 sekä Sikhalsen RN:0 3:18 käsitellä yhtenä emätilayksikkönä (emätilayksikkö A) samoin tiloja Lotsängen RN:0 3:25 (= 3:29), Stenbacka RN:0 3:26 (emätilayksikkö B). Tila Nygård RN:0 2:5 (rekisteröity v. 1923) ja tila Nygård I RN:0 3:11 (rekisteröity v. 1932) muodostavat kumpikin yhden emätilayksikön. Tiloja Namholmen I RN:0 9:15, Sandskog RN:0 9:12 ja Sjöskog I RN:0 9:30 voidaan myös käsitellä omina yksiköinään. Tilat Sandskog RN:0 9:12 ja Sjöskog I RN:0 9:30 ovat sisämaan tiloja eivätkä ulotu vesistön (meren) rantaan Emätilakokonaisuuden A todellinen rantaviiva on noin 1,967 km ja muunnettu rantaviiva noin 1,69 km. Maapinta-ala on yhteensä n. 25,61 ha. Emätilapari B muodostuu kahdesta tilasta joidenka rakennusoikeus käytetään nykyisillä rakennuspaikoilla. Uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta Tilan Nygård RN:0 2:5 (rekisteröity v. 1923) ja tilan Nygård I RN:0 3:11 (rekisteröity v. 1932) todellisen rantaviivojen yhteispituus on 0,35 km ja muunnetun rantaviivan pituus on 0,25 km. Tilan RN:0 2:5 maapinta-ala pinta-ala kaava-alueella on 11,59 ha ja tilan RN:0 3:11 pinta-ala on 4,80 ha. Tilan Namholmen I RN:0 9:15 pinta-ala on 2,17 ha ja todellisen rantaviivan pituus on 0,53 km. Muunnettu rantaviiva on 0,30 km. Ilman vesistön rantaa olevan tilan RN:0 9:12 pinta-ala on 22,44 ha ja tilan RN:0 9:30 pinta-ala on 12,13 ha Alueen olosuhteet ja rakentamisen määrälliset puitteet Maanomistus Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisten maanomistajien omistuksessa. Seppo Lamppu Tmi seppo.lamppu@kaavoitus.fi 5 (12)

8 6 (12) Hangon kaupunki, ranta-asemakaavaa 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat, päätökset/selvitykset Maakuntakaava Suunnittelualue sisältyy Uudenmaan liiton uuteen maakuntakaavaan. Uudenmaan maakuntakaava (maakuntavaltuusto ) on valitusprosessien jälkeen tullut voimaan KHO:n päätöksen mukaisesti Drottningstrandin alue on maakuntakaavassa valkoista aluetta, mutta sisältyy Hertta tietojärjestelmän mukaan Natura-alueen rajauksen sisään. Namnsholmenin saari sijoittuu myös Naturaaluerajauksen sisälle. Natura ei nyt laadittavan kaavan osalta varsinaisesti koske maa-alueita. Mannerranta on kokonaan maakuntakaavan valkoista aluetta. Mannerrantaa kiertää pohjavesialueen raja. Paikallistie on esitetty myös maakuntakaavassa. Ote maakuntakaavasta on esitetty liitteellä 2. Yleiskaava ja asemakaavat Alue sisältyy Hangon kaupungin laatimaan osayleiskaavaan joka on vahvistettu Yleiskaavassa ranta-alueet ovat kokonaisuudessaan RA-2 aluetta (harvan lomarakentamisen aluetta). Osa pohjoiskulman taustamaastosta on yleiskaavassa esitetty M alueena ja paikallistie LM alueena. Ote osayleiskaavasta on esitetty liitteellä 3. Suunnittelualueelle ei ole laadittu aiemmin detaljikaavaa. Lähimmät asemakaava-alueet ovat Tvärminnen kylässä. Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakarttana käytetään alueen pohjoisosassa (sisämaassa) maanmittauslaitoksen numeerista kiinteistöraja-aineistoa (KRK) ja uusinta maastotietokanta-aineistoa (MTJ). Alueen eteläosan länsireunaan on Hangon kaupungin toimesta laadittu asemakaavan pohjakartta, jota käytetään niiltä osin ranta-asemakaan pohjakarttana. Konungsholmenin, Drottningstrandin, Namholmenin ja Sikhlasenin tilojen osalta laaditaan uusi pohjakartta mittakaavassa 1:2000 maastotietokanta-aineiston ilmakuvausten pohjalta. Pohjakartan hyväksymisestä päättää Hangon kaupungin mittausosaston pohjakartan tarkastaja. Uusi pohjakartta laaditaan luonnosvaiheen jälkeen, kun on saatu kommentit ja lausunnot kaavaluonnoksesta ja muusta kaavan valmisteluaineistosta ja tiedetään tarkemmin mihin rakentamien sijoittuu. Kaikki suunnittelun kartta-aineistot ovat numeerisena ja KKJ koordinaatistossa. Kaavan laadinta tapahtuu kokonaisuudessaan digitaalisena MicroStation Stella ympäristössä. 4 RANTA-ASEMAKAAVASUUN- NITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja lähtökohtatavoitteet Alustavien suunnittelutarkastelujen myötä muodostuneita ratkaisuperiaatteita sekä maanomistajien taholta asetettuja lähtökohtatavoitteita: Ranta-asemakaavatyö on käynnistynyt maanomistajien aloitteesta. Drottningstrandin tilan osalla päätavoitteena on suunnitella alueelle omarantaisia loma-asuntotontteja. Samalla tutkitaan mahdollisuudet sijoittaa 1-2 rakennuspaikkaa myös alueen sisäosaan J.A.Palmenin tien varteen, joko loma-asuntoina tai myös ympärivuotiseen käyttöön. Vuoden 2008 alussa mukaan tulleiden tilojen osalta asumisen pääkäyttötarkoitus on loma-asuminen mutta samalla tutkitaan ympärivuotisen asumisen sijoittumistarpeet ja mahdollisuudet alueelle. Konungsholmenin tilalla entistä talouskeskusaluetta kehitetään kokonaisuutena siten, että nykyisen rakennuskannan lisäksi alueelle on mahdollisuus sijoittaa myös uusia asuintiloja ja alueen käyttöön liittyviä oheistiloja ja toimintoja. Uusi omarantainen lomaasuminen sijoitetaan tilan koillisosan rantaan ja mahdollinen omakotiasuminen J.A.Palmenin tien varteen. Tiloilla Lotsängen RN:0 3:29 ja Stenbacka RN:0 3:26 otetaan huomioon niiden nykyinen rakentamistilanne ja rakennuspaikkakohtaiset rakennusoikeuksien järjestely- ja sijoittelutarpeet, mutta uusia rakennuspaikkoja ei esitetä. Namnsholmenin alueelle tavoitteena on yhden lomaasuntotontin osoittamien. 6 (12) Seppo Lamppu Tmi seppo.lamppu@kaavoitus.fi

9 Hangon kaupunki, ranta-asemakaava (12) Tiloilla Nygård RN:0 2:5 ja Nygård I RN:0 3:11 rakentaminen sijoitetaan rantavyöhykkeen taaempaan osaan siten että ranta jää yhteiskäyttöiseksi virkistysalueeksi (VL). Rantaan sijoitetaan pieni yhteiskäyttöinen venevalkama alueen keskiosaan vastapäätä Konungsholmenissa olevaa saunarakennusta ja olemassa olevaa venevalkamaa. Tilalla RN:0 2:5 on yksi olemassa oleva asuintontti. Muu rakentaminen tulee olemaan uutta rakentamista, pääosin loma-asumista varten. Kaikki rakentaminen sijoittuu rannan taustamaastoon. Suunnittelualueen pohjoisosassa olevat tilat Sandskog RN:o 9:12 ja Sjöskog I RN:o 9:30 sijaitsevat rantaan rajoittuvien tonttien taustamaastossa. Näiden kahden tilan osalla tutkitaan tilojen hajarakennusoikeuden osoittamista tiloille muutamana loma-asuntotonttina. Vaihtoehtoisesti rakennusoikeutta voidaan siirtää suunnittelualueen eteläosaan saman maanomistajan tiloille. Sijoitettaessa rakennusoikeutta tiloille RN:0 9:12 ja RN:0 9:30 otetaan alueen länsisuunnassa oleva ampuma-alueen melu huomioon sijoittamalla rakennuspaikat tilojen itäreunaan melulta suojaavan mäenharjanteen itäpuolelle. Tilan Sikahlsen rakennusoikeus on tarkoitus sijoittaa siten että muodostuu kaksi lomaasuinyksikköä (voivat olla samassa pihapiirissä). Alue on jo loma-asuinkäytössä ja on jo osittain myös yhtä loma-asuinyksikköä tehokkaammassa käytössä. Ranta-asemakaavaan muut lähtökohtatavoitteet ja tehtävät ovat seuraavat: Suunnittelussa otetaan huomioon ympäristön asettamat lähtökohdat sekä luonto- ja ympäristöselvitysten mukaiset mahdolliset erityiskohteet. Suunnittelussa pyritään ympäristökuvaltaan laadukkaan asuinympäristön luomiseen. Arvioidaan/tarkastellaan yleispiirteisesti uuden jätevesi- ja vesijohdon runkolinjan tuomat mahdollisuudet alueen kehittämisessä. Vesihuollon lisäksi tarkastellaan mahdollisuudet ympärivuotisen asumisen sijoittamiseen kaavaratkaisuun. Otetaan huomioon Hangon kaupungin uudet strategiset tavoitteet Hankoniemen etelä- ja itäosien kehittämiselle. Tavoitteena on uutena tekijänä hyödyntää kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston tuomat mahdollisuudet rakentamisen tehostamiseen johtolinjan varressa. Tavoitteita täsmennetään tarpeen mukaan suunnittelutyön aikana. Suunnittelutyön aikana selvitetään tarpeen mukaan naapuritilojen halukkuus liittyä kaavaan. 4.2 Ranta-asemakaavan yleiset tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siirtyvät alempiasteisiin kaavoihin, pääosin maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen kautta, mutta osin myös suoraan. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkistamisesta koskien lukuja sekä 8 ja 9 on tullut voimaan 1 päivänä maaliskuuta Päätöksen voimaan tullessa valmisteilla oleva kaava voidaan hyväksyä päätöksen estämättä 31 päivään elokuuta 2009 mennessä, mikäli kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville ennen tämän päätöksen voimaan tuloa. Hertta-tietojärjestelmän mukaan vesialueet ja pienet saaret sekä Tvärminnen niemialue kuuluvat Natura-aluerajauksen piiriin. Muita suojeluohjelmiin tai valtakunnallisiin maisema-alueisiin määriteltäviä varauksia ei alueelle kohdistu. Kaava-alueelle ei ole myöskään tiedossa muinaismuistokohteita, tai muita suojelua edellyttäviä kohteita. Suunnittelun lähtökohtana on ensisijaisesti lomaasumisen sijoittaminen alueelle. Olemassa oleva rakennuskanta otetaan huomioon pääosin nykyisen käytön mukaisesti. Suunnittelun kuluessa tutkitaan myös ympärivuotisen asumisen sijoittamismahdollisuudet alueelle. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on useita yleistavoitteita ja erityistavoitteita jotka ohjaavat osittain tai sellaisenaan myös rantaasemakaavoitusta. Monin paikoin maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen merkitys ennakkoohjauksessa korostuu. Seuraavassa on poimintoja tavoitteista jotka selkeimmin koskevat tai sivuavat myös Tvärminnen alueella tapahtuvaa suunnittelua. Seppo Lamppu Tmi seppo.lamppu@kaavoitus.fi 7 (12)

10 8 (12) Hangon kaupunki, ranta-asemakaavaa Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailuja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lomaasumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Kunnan antamat tavoitteet Hangon kaupungin laatimassa yleiskaavassa koko suunnittelualue, pohjoisosan sisämaan alueita lukuun ottamatta on osoitettu lomaasuntoalueena (RA-2). Uuden vesi- ja viemäriverkoston runkojohdon valmistumisen myötä Hangon kaupunki on asettanut tavoitteeksi (tavoite on noussut esiin virkamiespalaverissa vuoden 2010 alussa), että kaikki uusi rakentamien (ja myös vanhat kiinteistöt) liittyisivät tähän runkojohtoon. Samalla mahdollistetaan vesi wc-järjestelmien rakentaminen kiinteistöille. Hangon kaupungilla ei ole muita erityisiä toiminnallisia tai aluevaraustavoitteita suunnittelualueen suhteen. Muita tavoitteita Tonttikoko suunnitellaan riittävän suureksi, jotta rakentaminen voidaan sijoittaa maastoon alueen topografia ja kasvillisuus sekä maisematekijät paremmin huomioon ottaen. Tonttikokotavoitteena on keskimäärin noin m2. Tonttikohtaisena rakennusoikeutena käytetään Hangon alueella tällä hetkellä vakiintumassa olevia ker- 8 (12) Seppo Lamppu Tmi seppo.lamppu@kaavoitus.fi

11 Hangon kaupunki, ranta-asemakaava (12) rosneliömääriä ottaen mahdollisuuksien mukaan huomioon viimeaikaiset toiveet talotyypeistä ja rakennusten käyttötarkoituksista. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja kuvaus Kaavaratkaisu pohjautuu nykyiseen maankäyttöön ja uusien rakennuspaikkojen sijoittamiseen mahdollisuuksien mukaan jo rakennettujen tonttien tuntumaan. Nykytilanteen mukainen ympärivuotinen asuminen osoitetaan kaavassa ympärivuotiseen käyttöön. Konungsholmin tilan vanha talouskeskusalue osoitetaan myös ympärivuotisen asuinkäyttöön. Uutta ympärivuotista asumista keskitetään Tvärminnen tutkimusasemalle johtavan J.A.Palmenin tien varteen. Kaavaratkaisussa on nykytilanteen mukaisesti osoitettu yksi olemassa oleva loma-asuintontti (RA-2) tilalle RN:0 3:29 ja yksi tontti (RA) tilan Drottningstrand RN:0 3:27 kaakkoiskulmaan. Tilan Stenbacka RN:0 3:26 nykyinen asuintontti on osoitettu nykyisen käytön mukaan AO alueena. Konungsholmin tilan asuinpihapiiri on osoitettu AO-1 alueena ja rannat VL-1/s alueena. AO-1 alueelle sallitaan rakentaa lisää asuinkäyttöön tarkoitettuja tiloja ja myös talousrakennustiloja sekä maaseutuelinkeinojen kehittämiseen tarvittavia tiloja. Länsi- ja pohjoispuolen rannassa olemassa olevat saunarakennukset ja venevalkama-alueet on kaavassa osoitettu nykykäytön mukaisesti. Sikhalsenin tilalla on nykyinen loma-asuntojen pihapiiri osoitettu RA alueena ja alueelle sallitaan kahden loma-asunnon rakentaminen (pääosin nykyisen vallitsevan käyttötilanteen mukaisesti). Uusia loma-asuintontteja on osoitettu 2 kpl Drottningstrandin tilan kaakkoiskulmassa olevan nykyisen RA tontin länsipuolelle. Tontit on osoitettu vierekkäin siten että rannan keski-länsiosaan jää selkeä yhtenäinen rakentamiselta vapaa alue. Rannan läntiseen päähän on MY alueelle osoitettu yksi saunarakennus ja pieni venevalkamapaikka taustamaaston AO asuintonttien käyttöä varten. Konungsholmin tilalla uudet rantatontit (3 kpl RA) on osoitettu tilan koillisosan rantaan. Muu osa Konungsholmin tilan rannoista on rakentamiselta vapaata aluetta tai kuuluu talouskeskusalueen asuintontin puistomaisin rantoihin. Tilalle Namholmen I RN:0 9:15 on osoitettu yksi RA rakennuspaikka. Tilan eteläreunan pähkinäpensasta kasvava rannanosa on rajattu erityiskohteeksi s-1 päällekkäismerkinnällä. Tilan pohjoinen ja itäinen sekä länsiosa on osoitettu MY alueena. Byvikenin lahden länsipuolinen ranta on kokonaisuudessaan osoitettu VL-2/s alueena. Ranta on määritelty taustamaastoon sijoitettujen tonttien yhteiseen käyttöön. Rantaan on suunniteltu pieni venevalkama tonttien yhteistä käyttöä varten. Muu osa rannasta säilytetään luonnonmukaisena. Kaikki rakentaminen sijoitetaan taustamaastoon ilman omaa rantaa. Taustamaastoon on tilojen Nygård RN:0 2:5 ja Nygård I RN:0 3:11 yhteisenä rakennusoikeutena sijoitettu yhteensä 6 RA tonttia ja yksi AO tontti. Yksi RA tonteista on jo rakennettu. Suurimmalla osalla uusista tonteista rakennukset sijoittuvat m:n eteläisyydelle rantaviivasta. Tonteille kulku johdetaan J.A.Palmenin tieltä alkavalla ajotiellä nykyisen tonttiliittymätien kohdalta. Valtaosa rakentamiseen osoitetusta alueesta ja rannan VL-2/s alueesta on entiselle pellolle istutettua mänty- ja kuusimetsä. Rannassa on osin laajahko lehtipuuvyöhyke (mm. leppää kasvava). Pellolle istutettu mäntymetsä on paikoin hyvin huonokuntoista ja kuolleiden puiden osuus on huomattava. Mäntypuusto vaatineekin kokonaan uudistamista. Konungsholmin tilan RN:0 3:19 eteläosaan on osoitettu 3 AO tonttia Tvärminnen tutkimusasemalle johtavan J.A.Palmenin tien varteen. Vastaavasti tien eteläpuolelle on osoitettu 2 AO tonttia tilan Drottningstrand RN:0 3:27 pohjoisosaan. Suunnittelualueen pohjoisosassa oleville tiloille Sandskog RN:0 9:12 ja Sjöskog I RN:0 9:30 on kummallekin osoitettu 3 loma-asuntotonttia. Tilat sijaitsevat rantaan rajoittuvien tonttien taustamaastossa ja rakennusalat sijaitsevat m:n etäisyydellä rannasta. Tontit on sijoitettu tilojen koillisosaan siten että niiden länsipuolelle jää korkeampi mäkialue suojaksi länsisuunnasta tulevaa ampuma-alueen melua vastaan. Maastossa tehtyjen aistihavaintojen mukaan mäet vaimentavat melua tehokkaasti. Seppo Lamppu Tmi seppo.lamppu@kaavoitus.fi 9 (12)

12 10 (12) Hangon kaupunki, ranta-asemakaavaa 5.2 Kaavaehdotus Täydentyy ehdotusvaiheessa. 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Suunnittelulle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet kaavaratkaisussa. Suunnittelua varten laadittujen inventointien johtopäätökset ja suositukset on voitu ottaa kaavassa huomioon. Kaavaratkaisussa vapaan rantaviivan osuus on suuri ja vapaa-alueet muodostavat yhtenäisiä pitkiä osuuksia. Rannasta jää rakentamiselta vapaaksi alueeksi yhteensä n. 50 %. Vesihuollon nykyaikainen ja nykyvaatimusten mukainen toteutus turvaa mahdollisimman vähäisen kuormituksen vesistöön. Vesivessojen rakentamista ei sallita ilman liittymistä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Hangon kaupungin tavoitteen mukaisesti kaikki kiinteistöt liitetään yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon. 5.4 Aluevaraukset Kaavan aluevaraukset on tarkemmin esitetty liitteenä olevassa taulukossa Tilastotiedot. 5.5 Kaavan vaikutukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tavoiteosion kohdassa 4.2. kuvatut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on voitu suunnittelussa ottaa hyvin huomioon. Kaavaratkaisu tukee hyvin mm. tavoitetta että alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Muiden tavoitteiden osalta toteutuminen käy ilmi seuraavien kohtien tarkasteluista. Natura-tarkastelu Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisia suojelukohteita eikä metsälain erityiskohteita. Vesikasvillisuusselvityksen mukaan myöskään suunnittelualueeseen rajoittuvilla velialueilla ei ole suojelua edellyttäviä kohteita. Uusien rakennuspaikkojen sijoittelussa on selvitysten johtopäätökset ja suositukset otettu huomioon. Alueelle osoitettu rakentaminen ja muu maankäyttö ei aiheuta merkittävää haitta tai vahinkoa niille ympäristöarvoille tai olosuhteille jotka ovat olleet Natura-alueen muodostamisen perusteena. Näin ollen varsinaista Natura-arviota ei tarvitse tehdä. Natura-tarkastelu on hieman laajemmin kuvattu liitteellä: Naturatarkastelu- Tvärminne-1. Luonto- ja ympäristöolosuhteet ja muinaismuistot Kaavatyön aikana on tehty koko suunnittelualuetta koskevat luonto- ja ympäristöselvitykset. Selvitykset ja niiden suositukset on otettu suunnittelussa huomioon. Erityisinä huomioon otettavina kohteina (mahdollinen suojelualuerajaus) on kaavan merkitty suunnittelualueen länsireunassa J.A.Palmenin tien pohjoispuolella oleva niitty- /laidunalue ja Namnsholmenin etelärantaan sijoittuva pähkinäpensasta kasvava alue. Samoin Byvikenin lahden länsireunassa ja lahden eteläosasta alkavan salmen itäreunalla on kaavassa huomioitu muutama kohde. Konungsholmenin tilan koillisosassa on pienen lahdenpoukaman ranta ja siinä kasvava kapea leppäreunus otettu kaavassa huomioon. Kaavassa rakentaminen ja vapaat alueet on sijoitettu siten että tontit sijoittuvat rakentamista paremmin sietäville alueille ja vapaa-alueisiin sisältyvät muita alueita herkemmät luontokohteet sekä myös tavanomaista normaalia rantaa. Vesikasvillisuus- ja vedenpohjaselvityksen johtopäätökset ja suositukset on myös otettu huomioon mahdollisten uusien venepaikkojen sijoittelussa sekä muussa ranta-alueiden maankäytössä. Byvikenin lahden länsiosaan ei sijoitu uusia rantatontteja vaan tontit on osoitettu lahden itäisempään osaan, suunnittelualueen koilliskulmaan. Luonto- ja ympäristöolosuhteiden osalta kaavan toteuttaminen ei aiheuta sellaisia haitallisia vaikutuksia jotka olisivat kaavan toteuttamisen esteenä. Alueelta ei ole tiedossa muinaismuistokohteita. Hertta tietojärjestelmässä esiintyvä ns. ryssänuuni sijoittuu Drottningstrandin tilan itäpuolelle. 10 (12) Seppo Lamppu Tmi

13 Hangon kaupunki, ranta-asemakaava (12) Yhdyskuntarakenne, sosiaaliset vaikutukset ja palvelut Alueelle esitetty loma-asuminen ei aiheuta haitallisia yhdyskuntarakenteellista kehitystä. Muutama tonteista on osoitettu ympärivuotiseen asuinkäyttöön. Tontit sijoittuvat Konungsholmin tilan vanhaan pihapiiriin ja Tvärminnen tutkimusasemalle johtavan J.A.Palmenin tien varteen. Kaikki rakennukset liitetään uuteen vesihuollon verkostoon. Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetuilla asuinpaikoilla pyritään luomaan paremmat mahdollisuudet myös henkilöille jotka haluaisivat muuttaa asumaan pidemmiksi ajanjaksoiksi Tvärminnen alueelle. Yhteydenottojen perusteella osa henkilöstä on asunut aikoinaan Tvärminnessä ja haluaisi muuttaa vahoilla päivillään Tvärminneen jos sopivia tontteja olisi tarjolla. Ranta-asemakaavan toteutuminen tulee tapahtumaan melko pitkällä ajanjaksolla. Mahdollisten uusien tonttien rakentajista usea on jo nyt alueella lomiaan viettävä henkilö tai perhe. Tämänhetkisen arvion mukaan suurin osa tonteista tulisikin jo nyt alueella lomiaan viettävien perhekuntien käyttöön. Näiltä osin ja muutoinkin asukasrakenne muuttuu alueella melko hitaasti. Pääasiallisesti asunnot tulevat olemaan loma-asuinkäytössä. Alueella on riittävästi yleiseen virkistys- ja vapaaajankäyttöön sopivia vapaita alueita. Erityispiirteenä on laaja saaristo joka luo erinomaiset mahdollisuudet virkistäytymiseen. Kaava-alueen aiheuttama veneliikenteen lisäys on hyvin vähäinen verrattuna saaristossa ja lähivesillä jo nyt tapahtuvaan liikenteeseen. Erityisesti itälänsisuuntaisilla veneilyn pääväylillä on liikenne kesän ruuhka-aikoina hyvin vilkasta. Loma-asuntojen toteuttamien ei käytännössä lisää peruspalvelujen kysyntää alueella. Huolto- ja vartiointipalvelujen osalla sen sijaan palvelujen kysyntä näyttää jatkuvasti kasvan uusien ja myös vanhojen tonttien osalla. Kunnallistekniikka ja liikenne: Vesihuollon nykyaikainen ja nykyvaatimusten mukainen toteutus turvaa mahdollisimman vähäisen kuormituksen vesistöön. Vesivessojen rakentamista ei tule sallita ilman liittymistä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Rakennettava paikallinen vesi- ja viemäriverkosto liitetään mannerrantaa kiertävään uuteen vesi- ja viemäriverkoston runkojohtoon. Sen rakentaminen on jo käynnissä. Kaava-alueen toteuttamisessa hyödynnetään hyvin tehokasti olemassa olevat päätiet. Uusia (lyhyitä) tieyhteyksiä tarvitaan lähinnä tonteille kulkua varten. 5.6 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei kaavan myötä synny uusia ympäristön häiriötekijöitä. Uusi rakentaminen sijoittuu siten, ettei puolustusvoimain ammunta-alueelta ajoittain kantautuva melu aiheuta asumiselle terveydellistä haittaa. Kovapanosammuntojen melu on joka tapauksessa ajoittain niin voimakasta, että ammunnan ääni kantautuu koko lähiseudun alueelle. Tällä lähiseudun alueella on jo nyt merkittävä määrä loma-asuntoja ja nyt käsiteltävässä kaavassa asuminen ei tule nykyisin jo olemassa olevaa asutusta lähemmäksi ammunta-aluetta. 5.7 Kaavamerkinnät ja määräykset Rantaan rajoittuvat tontit on kaikki osoitettu lomaasuinkäyttöön (RA ja RA-2). RA tontteja on kaavassa yhteensä 9 kpl joista 3 on osittain tai pääosin jo rakennettu. RA-2 tontteja on 1 kpl joka on jo rakennettu. Omarantaisilla RA tonttien alueella saa kullekin tontille rakentaa yhden loma-asunnon ja sivuloma-asunnon, erillisen saunan ja talousrakennuksia. Yhden tontin enimmäisrakennusoikeus on yhteensä enintään 220 ka-m2. Loma-asunto ja sivuloma-asunto saavat yhteispinta-alaltaan olla enintään 150 ka-m2. Sivuloma-asunnon koko saa olla enintään 35 ka-m2. Lisäksi saa rakentaa yhden saunan kooltaan enintään 25 ka-m2. Saunan sijainti on määritelty rakennusalalla vähintään metrin etäisyydelle rannasta ja muiden rakennusten etäisyys vähintään metrin etäisyydelle rannasta. RA rakennuspaikkoja on kaavassa yhteensä 9 kpl. Rakennusten enimmäiskerrosluku on yksi. RA-2 alueelle sijoittuu yksi omarantainen lomaasuintontti, joka on jo pääosin rakennettu kaavan mukaisesti. Nykyisen loma-asuinrakennuksen lisäksi kaava sallii sivuloma-asunnon rakentamisen. Seppo Lamppu Tmi seppo.lamppu@kaavoitus.fi 11 (12)

14 12 (12) Hangon kaupunki, ranta-asemakaavaa Muu loma-asuinrakentaminen on sijoitettu ilman omaa rantayhteyttä taustamaaston rakennuspaikoiksi, jotka Byvikenin länsipuolella ovat metrin etäisyydellä rannasta. Suunnittelualueen pohjoisosassa olevat loma-asuintontit (RA-3) ovat kokonaan sisämaan tontteja. 7 TILASTOTIEDOT Kaavan tilastotietoja on tarkasteltu liitteellä: Tilastotiedot. AO alueita on esitetty alueen halki kulkevan olemassa olevan tien varteen. MY/s, MY ja M alueiden rakennusoikeus on kaavamääräyksellä siirretty RA alueille. Selvityksissä todetut huomionarvoiset kohteet on kaavassa esitetty päällekkäismerkinnöillä s-1 (ja luo-1) ja kartanoalueella nu-pu merkinnöillä. Lisäksi herkempiä alueita sisältyy maankäyttömerkintään MY/s ja MY. Varsinaisesti suojelua edellyttäviä kohteita kaavassa ei ole esitietty. 5.8 Kaavaehdotus xxxx Täydentyy ehdotusvaiheessa. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TO- TEUTUS Ranta-asemakaavan toteutuksesta vastaavat alueiden maanomistaja. Hangon keskustasta Koverharin suuntaan johtavan vesihuollon runkolinjan rakentaminen on käynnistynyt. Kaikki kaava-alueen tontit on tarkoitus liittää tähän linjaa. Liittyminen edellyttää kaava-alueella paikallisen runkoputkiston rakentamista. Tähän paikalliseen linjaan liitetään ranta-asemakaava-alueen ne tontit joille rakennetaan vesivessa. Espoo Seppo Lamppu Tmi Seppo Lamppu DI 12 (12) Seppo Lamppu Tmi seppo.lamppu@kaavoitus.fi