OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Kaavanumero: xxxxx Hanko, / / HANKO RANTA-ASEMAKAAVA TVÄRMINNEN KYLÄ TILA: DROTTNINGSTRAND RN:0 3:27 SEKÄ TILAT: NYGÅRD RN:O 2:5, NYGÅRD I RN:O 3:11, KONUNGSHOLM RN:O 3:19, NAMHOLMEN I RN:O 9:15, SANDSKOG RN:O 9:12, LOTSÄNGEN RN:O 3:29 SEKÄ SJÖSKOG I RN:O 9:30 JA STENBACKA RN:O 3:26 SEKÄ SIKHALSEN RN:O 3:18 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA / /

2 Seppo Lamppu tmi / / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA / / Hangon Tvärminnen kylän tilaa Drottningstrand RN:0 3:27 koskeva ranta-asemakaava. Kaava-alueeseen on myöhemmin liittynyt Hangon Tvärminnen kylän tilat Nygård RN:o 2:5, Nygård I RN:o 3:11, Konungsholm RN:o 3:19, Namholmen I RN:o 9:15, Sandskog RN:o 9:12, Lotsängen RN:o 3:29 sekä Sjöskog I RN:o 9:30 ja Stenbacka RN:o 3:26 sekä Sikhalsen RN:o 3:18. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavatyön kuluessa. 1. Suunnittelualue Drottnibgstrandin suunnittelualue (OAS ) on alun perin käsittänyt Hangon kaupungin, Hankoniemen kaakkoisosassa, Tvärminnen kylässä sijaitsevan tilan Drottningstrand RN:0 3:27. Tilan pinta-ala on kiinteistörekisterin tietojen ( ) mukaan ha. Rantaviivan pituus on 468 metriä (Tyvi tietojärjestelmän edellyttämän virallisen mittaustavan mukaan). Tila koostuu yhdestä palstasta, joka rajoittuu eteläosaltaan mereen ja pohjoisosaltaan Tvärminnen eläintieteelliselle tutkimusasemalle johtavaan tiehen. Vuoden 2007 lopussa ja 2008 alussa kaava-alueeseen ovat liittyneet tilat Nygård RN:o 2:5, Nygård I RN:o 3:11, Konungsholm RN:o 3:19, Namholmen I RN:o 9:15, Sandskog RN:o 9:12, Lotsängen RN:o 3:25 (= RN:0 3:29) sekä Sjöskog I RN:o 9:30 ja Stenbacka RN:o 3:26. Tilojen maapinta-ala on kiinteistörekisterin tietojen ( ) mukaan yhteensä 69,5881 ha. Rantaviivan pituus on yhteensä noin 1700 metriä (Tyvi tietojärjestelmän edellyttämän virallisen mittaustavan mukaan). Tilat RN:o 9:12 ja 9:30 sijaitsevat taustamaastossa ranta-vyöhykkeen ulkopuolella ja muut tilat rajautuvat pääosin Byvikenin lahden rantoihin. Tvärminnen eläintieteelliselle tutkimusasemalle johtava tie kulkee tilojen Drottningstrand ja Konungsholm välissä. Vuoden 2009 aikana kaavaan on liittynyt tila Sikhalsen RN:0 3:18. Sikhalsenin tila sijaitsee suunnittelualueen lounaisosassa ja muodostuu suurelta osin etelään työntyvästä n metriä leveästä niemestä. Tilan Sikhalsen RN:0 3:18 pinta-ala kaava-alueella on noin 2,95 ha, todellisen rantaviivan pituus 0,47 km. Kiinteistötiedot on tarkemmin esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman lopussa olevalla liitteellä: Kiinteistötiedot.

3 Seppo Lamppu tmi / / Lähtötiedot Etäisyys suunnittelualueelta Hangon keskustaan on 17 km ja Tammisaareen 25 km sekä Helsinkiin 110 km. Suunnittelualueen sijainti on esitetty liitteillä 1a ja 1b. Yleiset ympäristöolosuhteet Hankonimen itäosa ja Tvärminnen alue rajoittuvat tai kuuluvat Naturaalueeseen Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue. Alue on noin ha:n laajuinen merialue, joka käsittää Pohjanpitäjänlahden vesialueet, Hangon etelälahtien merialueet sekä Tammisaaren saariston merialueet alkaen idässä Nothamnin-Strömsön-Hättön suojelualueesta ja ulottuen etelässä sisäisten aluevesien ulkorajaan. Kohde on luokiteltu erityisiä suojelutoimia vaativaksi merialueeksi. Alue on liitetty myös kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Sisimpänä oleva Pohjanpitäjänlahti on murtumalaakso, jota rajoittaa Tammisaaren kaupungin kohdalla Lohjanharjun muodostama kynnys. Pohjanpitäjänlahti muistuttaa matalaa vuonoa. Laajalla merialueella tavoitteena on merenpohjan, vedenalaisen luonnon ja veden laadun suojelu. Alueen laaja vyöhykkeisyys ulkomereltä lähes makean veden eliöyhteisöihin mahdollistaa poikkeuksellisen monipuolisen lajiston kehittymisen alueella, minkä vuoksi sen merkitys myös tutkimuksen kannalta on erittäin suuri. Alueen lukuisat fladat ja matalat merenlahdet ovat linnustolle tärkeitä pesimä- ja levähdysalueita. Merialueen lisäksi rajaukseen kuuluu eräitä jo ennestään suojeltuja tai suojeluohjelmiin kuuluvia saari- ja manneralueita. Yksi näistä on Tvärminne (maa-alue n. 364 ha, vesialue n. 535 ha). Pääosa Tvärminnen alueesta koostuu Hankoniemen kaakkoispuolisesta saaristosta ja sen vesialueista. Alueen uloimmat saaret ovat avointa ulappaa vastassa olevia luotoja, joiden kasvillisuus rajoittuu kalliopainanteiden vähäisiin niittylaikkuihin. Pääosa saaristosta on luonteenomaista ulkosaaristoa, missä kituliaat männiköt verhoavat kallioisia saaria. Alueen mantereella sijaitsevat osat puolestaan edustavat toisaalta vehmasta sisäsaaristoa lehtoineen ja toisaalta hietikkodyynejä ja hiekkarantoja. Tvärminnen biologisen aseman läheisyydessä olevissa lehdoissa esiintyy harvinaisia sekä alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja. Dyyni- ja ketoalueita edustaa Tvärminnen kylän tuntumassa oleva noin 15 ha:n alue, josta on tavattu useita uhanalaisia hyönteislajeja ja harvinaisia kasvilajeja. Natura-alue ja muut luonnonsuojelulliset aluerajaukset ja kohteet on esitetty liitteellä: Tvärminne-Ympäristö-Y-1. Kava-alueen luonto ja rakennettu ympäristö Drottningstrandin tila RN:0 3:27 muodostuu alueelle tyypillisestä rantamaastosta. Rantaan ulottuvia pienialaisia avokallioita lukuun ottamatta koko suunnittelualue on pääosin puuston peittämää. Alueen keskiosassa on laajahko puustoinen kallioselänne joka on valtaosin korkeustasolla metriä ja korkeimmillaan metriä. Rannan keskiosassa on tasaisempi hiekka-/moreenipohjainen alue jossa kasvaa iäkkäämpää metsää. Vanhimmat männyt sijoittuvat rannan tuntumaan. Alueen keski-/koillisosassa on rehevämpi metsäalue ja samoin alueen lounaiskulman niittypellon itäpuolella. Liitteenä olevan ympäristöselvityksen mukaan alueella ei ole luonnonsuojelu- tai metsä-

4 Seppo Lamppu tmi / / lain mukaisia tai muitakaan suojelua edellyttäviä kohteita. Keväällä 2007 tehdyn maastotarkastuksen aikana ei alueella todettu merkkejä liito-oravan esiintymisestä eikä alueella ole liito-oravalle suotuisia elinympäristöjä. Alueen kaakkoiskulmassa on saunamökki ja siitä luoteeseen sijoittuu saunamökkiin liittyvä vanha varastorakennus. Alueen lounaiskulmassa sijaitsee vanha (jalaksilla oleva) vajarakennus. Muilta osin Drottningstarndin tila on rakentamaton. Ympäristöselvitys on liitteenä. Vuoden 2007 lopussa mukaan tulleiden kiinteistöjen osalta ympäristö- ja luontoselvitykset sekä linnustoselvitys on tehty/tehdään kevään ja alkukesän 2008 aikana. Uudet asuinrakennukset on rakennettu tiloille 3:25 (= 3:29) ja 3:26. Kiinteistöt ovat loma-asuinkäytössä. Tvärminnen saaren luoteisosaa hallitsevan Konungsholmin tila RN:0 3:19. Tilan luoteisosan mäenharjanteen eteläkaakkoisreunaan sijoittuvat tilan asuin- ja talousrakennukset. Rakennukset muodostavat perinteisen pihapiirin ja pihasta etelään ja kaakkoon laskeutuvia niitty- ja hakamaita laidunnetaan nykyäänkin (lampaat keväällä 2008). Konungsholmin tila on nykyään pääosin ns. kakkosasuntona ja lomaasuntokäytössä. Tilan RN:0 2:5 eteläkulmassa on yksi rakennettu rakennus. Vuoden 2009 aikana kaava-alueeseen liittyneellä tilalla Sikhalsen RN:0 3:18 on vapaa-ajan käytössä olevia loma-asuin- ja talousrakennuksia. Kaava-alueeseen liittyvien vesialueiden osalta on tehty vesikasvillisuusselvitys loppuvuodesta Vesihuolto ja liikenne Alueelle ei ulotu kunnallista tai paikallista viemäriverkostoa. Tvärminnen kylän alueella on pohjaveden ottamo. Hangosta on suunniteltu uusi runkovesijohto ja viemäri Hankoniemen etelärantaa pitkin Koverharin suuntaan. Johtolinjan rakentamien ajoittuu vuodelle Nyt suunniteltavan ranta-asemakaavan kaikki alueet tullaan liittämään uuteen vesihuollon runkolinjaan, etenkin mikäli kiinteistöille halutaan mahdollistaa vesivessan rakentaminen. Hankonimen etelä- ja itärantaa kiertää paikallistie N: Tien liikennemäärä vuoden 2007 alussa oli 375 ajon/vrk. Tvärminnen tutkimusasemalle johtava tie erkanee paikallistieltä Tvärminnen kylän koillisosassa. Maakuntakaava Suunnittelualue sisältyy Uudenmaan liiton uuteen maakuntakaavaan. Uudenmaan maakuntakaava (maakuntavaltuusto ) on valitusprosessien jälkeen tullut voimaan KHO:n päätöksen mukaisesti Drottningstrandin alue on maakuntakaavassa valkoista aluetta, mutta sisältyy Hertta tietojärjestelmän mukaan Natura-alueen rajauksen sisään. Namnsholmenin saari sijoittuu myös Natura-aluerajauksen sisälle. Natura ei koske maaalueita nyt laadittavana olevalla kaava-alueella.. Mannerranta on kokonaan maakuntakaavan valkoista aluetta. Mannerrantaa kiertää pohjavesialueen raja. Paikallistie on esitetty myös maakuntakaavassa. Ote maakuntakaavasta on esitetty liitteellä 2.

5 Seppo Lamppu tmi / / Yleiskaava Alue sisältyy Hangon kaupungin laatimaan osayleiskaavaan joka on vahvistettu Yleiskaavassa ranta-alueet ovat kokonaisuudessaan RA-2 aluetta (harvan lomarakentamisen aluetta). Osa taustamaastosta on yleiskaavassa esitetty M alueena ja paikallistie LM alueena. Ote osayleiskaavasta on esitetty liitteellä 3. Asemakaavat Alueelle ei ole laadittu asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa. Pohjakartta Suunnittelualueelle ei ole vielä laadittu ranta-asemakaavan pohjakarttaa. Pohjakartta laaditaan olemassa olevasta ilmakuvauksesta. Kiinteistörajat mitataan maastossa. Suunnittelualueen lounaisosassa käytetään pohjakarttana Hangon kaupungin laatimaa asemakaavan pohjakarttaa. Tarpeen mukaan maastossa mitataan myös pohjakartan laatimista varten tarvittavat täydennystiedot. 3. Tavoitteet ja suunniteltavat asiat Drottningstrandin tilan osalla päätavoitteena on suunnitella alueelle omarantaisia loma-asuntotontteja. Samalla tutkitaan mahdollisuudet sijoittaa rakennusoikeutta myös alueen sisäosaan joka loma-asuntoina tai myös ympärivuotiseen käyttöön. Vuoden 2008 alussa mukaan tulleiden tilojen osalta asumisen pääkäyttötarkoitus on loma-asuminen mutta samalla tutkitaan ympärivuotisen asumisen sijoittumistarpeet ja mahdollisuudet alueelle. Ranta-asemakaavaan muut tavoitteet ja tehtävät ovat seuraavat: Suunnittelussa otetaan huomioon ympäristön asettamat lähtökohdat sekä luonto- ja ympäristöselvitysten mukaiset mahdolliset erityiskohteet. Suunnittelussa pyritään ympäristökuvaltaan laadukkaan asuinympäristön luomiseen. Rakennemallitasolla tarkastellaan uuden jätevesi- ja vesijohdon runkolinjan tuomat mahdollisuudet alueen kehittämisessä. Vesihuollon lisäksi tarkastellaan mahdollisuudet ympärivuotisen asumisen sijoittamiseen kaavaratkaisuun. Otetaan huomioon Hangon kaupungin strategiset tavoitteet Hankonimen etelä- ja itäosien kehittämiselle. Tavoitteita täsmennetään tarpeen mukaan suunnittelutyön aikana. Suunnittelutyön aikana selvitetään naapuritilojen halukkuus liittyä kaavaan. 4. Osalliset Osallisia ovat MRL 62 :n mukaan alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin tehtävä kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä.

6 Seppo Lamppu tmi / / Osallisia ovat: Kaava-alueen omistaja sekä lähialueiden maanomistajat ja asukkaat. Viranomaistahoista osallisia ovat Hangon kaupunki, Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY keskus ja Tammisaaren maakuntamuseo ja tiehallinto osana ELY keskusta. Tvärminnen eläintieteellinen tutkimusasema. Mahdolliset alueella toimivat yritykset, yleishyödylliset yhdistykset ja järjestöt. 5. Kaavatyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen Drottningstrandin tilaa koskenut osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja on toimitettu Hangon kaupungin hallinnolliseen käsittelyyn. Kaupunki on kuuluttanut ranta-asemakaavatyön käynnistyneeksi. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin syksyllä Laajennettua suunnittelualuetta koskeva tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty Laajennettua kaava-aluetta koskeva uusi viranomaisneuvottelu on Kaavatyön eteneminen: Luonnoksen kokoaminen Luonnoksen jatkokäsittely ja alustavien lausuntojen pyytäminen Julkinen nähtävänpito ja lausuntojen pyytäminen Kaavan hyväksyminen Konsultti laatii ranta-asemakaavaluonnoksen: huhtikuu 2010 Kaupunki käsittelee luonnoksen. Kaavaluonnos on kommentoimisajan nähtävillä (30 pv.) teknisen toimiston ilmoitustaululla (alustava ajankohta kevät 2010) Osalliset voivat antaa luonnosta koskevia mielipiteitä joko suullisesti tai kirjallisesti. Pyydetään alustavat lausunnot viranomaisosallisilta. Luonnosta koskevat kommentit ja huomautukset tulee jättää viimeistään kaavan viimeisenä nähtävänäolopäivänä kaavoitusyksikölle. Kaavan laatijan vastineet. Kaavaluonnoksesta saatujen kommenttien ja lausuntojen pohjalta konsultti tarkistaa tarpeen mukaan kaavaluonnoksessa esitettyä ratkaisua ja laatii kaavaehdotuksen. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä teknisen toimiston kaavoitusyksikössä 30 päivän ajan (MRA 27 ), syksy Osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava perille ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Kaavaehdotuksesta mahdollisesti annetun palautteen käsittely. Tarpeen mukaan viranomaisneuvottelu. Kaupunginvaltuusto tekee päätöksen kaavan hyväksymisestä. Ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävilläoloaikana pyy-

7 Seppo Lamppu tmi / / Kaavan voimaan tulo täneet. Ilmoitetaan Uudenmaan ELY keskukselle. Ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla ja paikallislehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla: Yleinen tiedottaminen Kaupungin kaavoituksesta on jatkuvasti tietoja kaupungin kotisivulla sekä maankäyttö- ja rakennuslain 7 mukaisessa kaavoituskatsauksessa. 6. Kaavan toteuttaminen Maanomistaja vastaa kaavan toteuttamisesta. Kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon liittymisestä tehdään erilliset sopimukset. 7. Vaikutusten arviointi Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Kaava-alueen toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset arvioidaan kaavatyön yhteydessä, jolloin myös vaikutusten laajuus tarkentuu. Kaavan laativat suunnittelijat ja tarpeen mukaan muut eri alojen asiantuntijat selvittävät ja arvioivat kaavan toteuttamisen vaikutuksia asiantuntijatyönä. Osallisilla on mahdollisuus tutustua selvitettyihin vaikutuksiin ja lausua niistä mielipiteensä, kun kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville sekä kaavaehdotuksen yhteydessä. Arvioitavia kohteita ovat alustavan tarkastelun mukaan seuraavat: Tarpeellisessa laajuudessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Osayleiskaavan ja maakuntakaavan tavoitteet ja tavoitteiden tarkennukset. Luonto- ja ympäristöolosuhteet ja maisema, Natura-tarkastelut. Yhdyskuntarakenteelliset kysymykset Vesihuollon ratkaisut. Taloudelliset tekijät. Laatimisvaiheen aikana laaditaan tarpeen mukaan vaihtoehtoisa luonnoksia joiden pohjalta on selkeämpi käydä tavoite- ja ratkaisumallikeskusteluja ja saada myös kommentteja.

8 Seppo Lamppu tmi / / Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavilla Hangon kaupungin teknisestä virastosta os: Santalantie 2, Hanko. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää alueelliselle ELY keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta Hangon kaupungin tekniseen virastoon os: Santalantie 2, Hanko, tai suoraan kaavan laatijalle. 9. Suunnittelijat ja yhteystiedot: Ranta-asemakaavan valmistelusta ja aikataulusta saa lisätietoja seuraavasti: Hangon kaupunki: Tekninen johtaja Sten Öhman Santalantie HANKO sten.ohman@hanko.fi Kaavan laatija/konsultti Seppo Lamppu tmi: Kurtinniitynkuja 11, Espoo Yhteyshenkilö: DI Seppo Lamppu, , seppo.lamppu@kaavoitus.fi