Uusikaupunki, Pyhämaa, Kukaisten Lepoluoto Ranta-asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kukaisten Lepoluoto Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Aloite, hakija Kiinteistö Lepoluoto ( ) omistaja (Mira Jasmin Melin, os. Riippakoivunkuja 6, Espoo) Suunnittelualue yht. käsittää Uudenkaupungin Maanpään-Kuolinkarin-Suukarin rantakaavan (vahvistettu ) muutoksen korttelin 4 rakennuspaikkojen 2 ja 3 osalta. Kaavanmuutosalue käsittää Uudenkaupungin Pyhämaan Kukkaisen kylän kiinteistön Lepoluoto ( ) Kaava-alueen pinta-ala on 1.7 ha, rantaviiva 250 m ja muunnettu rantaviiva 200 m. 1:225 1:226 Lepoluoto 3. Lähtötiedot yht. 1:56 Nykytilanne Lepoluodon kiinteistö on rantakaavoitettu ja sillä on loma-asunto ja kaksi vajaa. Kiinteistö on rantakaavassa jaettu kahdeksi loma-asuntotontiksi ja M-alueeksi. Toinen loma-asuntotonteista on rakentamaton. Kiinteistöjaotus ja maanomistus Ranta-asemakaava-alue: Lepoluoto ( ) Kuva 1: Kaava-alueen sijainti Naapurikiinteistöt: Ryysranta, om Joni Leppänen, Turku Puistola II, Kaarlo Isotuvan kp., c/o Saida Kyllikki Isotupa, Uusikaupunki Yhteinen vesialue Yht. vesialue Kiinteistön edustalla olevat saaret kuuluvat kiinteistöön Selkämeren kansallispuisto ( ). Kaavoitus- ja rakennusoikeustilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Varsinais-Suomen maakuntakaava (vahvistettu ). Kaavassa ei ole aluevarauksia alueella. Loma-asuntorakennusoikeus on enintään 3-5 loma-asuntoa/rantakilometri. Yleiskaava Kuva 2: Näkymä kaava-alueelta pohjoiseen Liesluodonlahdelle Yleiskaavassa (vahvistettu ) kaava-alue on RA-aluetta (Loma-asuntoalue; Loma-asutusta varten varattu alue, jolle voidaan sijoittaa loma-asuntoja siten että rakennusoikeus määräytyy tilan pinta-alan ja rantaviivan pituuden perusteella oheisten mitoitusohjeiden mukaisesti. Rakentaminen on sijoitettava puuston suojaamana siten, että rakennusten sivuräystäät ovat pääsääntöisesti rannan suuntaiset. Vaja- ja saunarakennukset on sijoitettava loma-asuntojen lähelle ja ne on suunniteltava yhtenäisesti. Kaikessa rakentamisessa sekä laiturien ja muiden rakenteiden teossa on luonnontilainen maisema mahdollisuuksien mukaan säilytettävä). Loma-asutuksen mitoituksessa kaava-alueen kuuluu vyöhykkeeseen

2 3 4 III, jolla rakennusoikeus on 4 las/rantakm tai 1 las/3 ha maa-aluetta, jolloin pienempi luku on tilan enimmäisrakennusoikeus. Rantaviivasta vähintään 60 % tulee jättää vapaaksi. Rantakaavalla voidaan tapauskohtaisesti, erityisistä syistä rakennusoikeutta siirtää tai vähäisessä määrin suurentaa perusmitoitusta). Rakentamistilanne Kiinteistöllä on kuvista 3 ja 4 ilmenevät noin 30 m2:n loma-asunto ja alle 10 m2:n vaja. Kiinteistölle on hyväkuntoinen soratie. Kuva 3: Piha-alue etelästä Ote yleiskaavasta Rantakaavat ja ranta-asemakaavat Kaava- alueella on voimassa Uudenkaupungin Maanpään-Kuolinkarin-Suukarin rantakaava (vahvistettu ). Rakennusjärjestys Uudenkaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan Rakennusjärjestyksessä on annettu määräyksiä rakentamisesta ja sen sijoittelusta ranta-alueella. Rakennuksen alimman lattiatason on oltava vähintään 1.5 m ylävesirajaa korkeammalla. Ranta-alueita koskevat määräykset ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä. Laadittavana olevassa oppaassa (Suomen ympäristökeskus, Ilmatieteen laitos, Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, ) alimmista rakentamiskorkeuksista on alimmaksi suositeltavaksi rakentamiskorkeudeksi ilman aaltoiluvaraa N2000-järjestelmässä esitetty Rauman seudulla 210 cm. Maisema ja luonto Alue on metsäistä, osaksi avomereen rajoittuvaa ranta-aluetta. Maisemasta ja luonnosta on tehty yhteenveto (Liite 1). Lepoluodon kiinteistö rajoittuu Uudenkaupungin saariston Natura 2000-alueeseen. Alueen edustalla oleva vesialue ja saaret kuuluvat Selkämeren kansallispuistoalueeseen (Selkämeren kansallispuisto, ). Kuva 4: Piha-alue etelästä

3 5 6 k-m2:n sauna tai vierasmaja. Menettely on tarpeen alavan tonttialueen parhaiten soveltuvien rakennusalojen hyödyntämiseksi ja luonnonmaaston säästämiseksi. Erityisesti selvitetään uusien rakennusten sijainti ja korkeusasema sekä arvioidaan kaavan mahdollisia vaikutuksia Uudenkaupungin saariston Natura-alueeseen sekä Selkämeren kansallispuistoalueeseen. 5. Osalliset Osallisia kaavassa ovat 1.Naapurialueiden maanomistajat Emätila ja rakennusoikeus Kuva 5: Liesluodonlahti kiinteistöltä pohjoiseen. Kaava-alueen muodostaa kantatilaa Puistola II (muodostettu ) oleva lohottu Lepoluodon kiinteistö. Emätilatarkastelu, Pyhämaan Kukaisten Lepoluodon ranta-asemakaava, muunnettu rak.oikeus rantaviivan ranta- rantakaava perusteella viiva loma-as.yks. loma-as.yks. 1:56 Puistola II m :225 Ryysranta m :226 Lepoluoto m Yht. 640 m Pohjakartta Puistola II:n alueelle on rantakaavassa siirretty loma-asuntorakennusoikeutta muilta saman maanomistajan omistamilta kiinteistöiltä. Alueesta on ranta-asemakaavan pohjakartta 1: Tavoitteet Kaavan laatimisen tarkoitus ja tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa rantakaavan kahden loma-asuntotontin rakennusoikeus siten että kummallakin loma-asunnon enimmäiskoko on 125 k-m2 ja sen lisäksi tontille sallitaan Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta ympäristönsuojelu vesihuolto palo ja vss 3. Valtion viranomaiset - Varsinais-Suomen ELY-keskus 4. Muut yhteisöt sähkönjakelu (Caruna) Varsinais-Suomen liitto 5. Muut, jotka katsovat olevansa osallisia 6. Kaavatyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen vireille tulosta ilmoitus osallistumis- ja arviointisuunnitelma tiedoksi ja nähtäville kaupunkisuunnittelu ja maankäyttöosastolle Kaavaluonnoksen laatiminen ranta-asemakaavan laatija tekee kaavaluonnoksen Viranomaisyhteistyö aloituskokous/neuvottelu tarvittaessa Osallistuminen luonnosvaiheessa luonnos nähtävillä kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosastolla osalliset voivat lausua mielipiteensä kaupungin harkinnan mukaan lausunto ELY-keskukselta ja Varsinais-Suomen liitolta Osallistuminen ehdotusvaiheessa ehdotus virallisesti nähtäville osalliset voivat jättää muistutuksen lausuntotiedustelu ELY-keskukselle lausunto, Uudenkaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnalta, Fortum sähkönjakelu Oy:ltä ja aluepelastuslaitokselta

4 7 8 Kaavaehdotuksen käsittely ehdotus virallisesti nähtäville Kaavan hyväksyminen ehdotus valtuuston käsittelyyn päätöksestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävillä olon aikana pyytäneet päätöksestä ilmoitetaan ELY-keskukselle Kaavan voimaan tulo ilmoitetaan kaupungin ilmoituslehdissä 7. Laadittavat selvitykset Kaavatyön pohjaksi on luetteloitu alueen rakennuskanta laadittu luontoselvitys alueesta arvioitu muinaismuistojen tms. selvittämistarve arvioitu muiden perustietojen mahdollinen täydentämistarve 10. Suunnittelijat ja yhteystiedot Ranta-asemakaavan laatija: Dipl.ins. Tuomo Peltola, Karvalankuja 1 D 8, Lieto, puh , s-posti tuomosakari.peltola@netti.fi. Uudenkaupungin kaupunki: Kaupunkisuunnittelu- ja maankäyttöosasto, III-kerros, Välskärintie 2 C, Uusikaupunki, s-posti leena.vilen@uusikaupunki.fi. Yhteispalvelupiste Passari, Rauhankatu 10, Uusikaupunki Lieto , , Tuomo Peltola 8. Arviointi Kaavaehdotuksen yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset: Natura 2000-alueen kannalta luontoselvityksessä esiin tulleiden kohteiden kannalta yhdyskuntarakenteen kannalta liikenneverkon palvelujen kannalta Selkämeren kansallispuiston kannalta 9. Kaavatyön arvioitu aikataulu vaihe ajankohta käynnistys XI/13 osallistumis- ja arviointisuunnitelma XII/13, tark. IV/14 vireille tulosta ilmoittaminen, alustava I/14, tark. V/14 luonnos lähtö- ja perustiedot X-XII/13 luonnoksen hyväksyminen (tekn.ltk) I/14, tark. VI/14 ehdotuksen hyväksyminen/kaup.hallitus IV/14, tark. IX/14 hyväksyminen/kaup.valt. V/14, tark. X/14 voimaantulo ja kuuluttaminen VI/14, tark. XI/14

5 9 10 Liite/Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ote Uudenkaupungin rakennusjärjestyksestä Ranta-alueet 5 RAKENTAMINEN RANTA-ALUEELLE 5.1 Rakentamisen sijoittuminen ja sopeuttaminen ympäristöön ranta-alueilla Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla vähintään 30 metriä ja rakennuksen alimman lattiatason vähintään 1,5 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei ylävesirajaa ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 2 metriä keskivedenkorkeudesta. Saunarakennuksen, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden em. tavalla laskettavasta rantaviivasta, tulee olla kuitenkin vähintään 20 metriä. Vene- ja rantavajojen, silloin kun niiden rakentaminen on mahdollista, sijoittuminen ja korkeusasema harkitaan tapauskohtaisesti. Venevajan tulee olla sekä julkisivultaan, että väritykseltään maisemaan sopiva. Rakentamisessa on pitäydyttävä perinteisissä rakentamistyyleissä eikä rakennuksen sijoituksella saa rikkoa luonnonmaisemaa. 5.2 Rakentamisen määrä ranta-alueilla Ranta-alueella (enintään 150 metriä rantaviivasta) rakennusten yhteenlaskettu pohjapinta-ala/kerrosala saa olla lomarakennusten rakennuspaikalla enintään 150 m 2 ja kerrosten lukumäärä enintään yksi. Loma-rakennuspaikalla saa olla enintään - yksiasuntoinen loma-asunto, jonka kerrosala saa olla enintään 100 m 2 - yksi saunarakennus, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 - yksi vierasmaja, jonka kerrosala saa olla enintään 25 m 2 - kaksi talousrakennusta. Liite 1/Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Selvitys kaava-alueen maisemasta ja luonnosta Maisema Kaava-alue muodostuu metsäisestä niemestä, joka rajoittuu lännessä Vasikkarin saareen, idässä Liesluodonlahteen ja sen luotoihin ja metsäisiin saariin. Pohjoisessa maisema avautuu avomerelle avoimen kallioisen rannan yli. Loma-asunto ja muut rakennukset ovat puuston suojassa eivätkä näy merelle. Luonto 1. Toimintamalli Luontoselvitys on tehty käymällä läpi aluetta mahdollisesti koskevat selvitykset sekä tarkastamalla alue maastossa syksyllä Sisältö Selvitys on tähdännyt seuraavien mahdollisten luontoarvojen selvittämiseen: Luonnonsuojelulain suojelemat luontotyypit Metsälain tärkeät elinympäristöt Vesilain luonnontilaisena säilytettävät kohteet Uhanalaisuusluokituksen (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2000) lajit Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit Lintudirektiivin liitteen I lajit 3. Kuvaus luonnonoloista Kiinteistön edustalla oleva vesialue kuuluu Uudenkaupungin saariston Natura 2000 alueeseen (liite). Rantavyöhykkeen metsä on kallioista VT-männikköä, jonka painanteissa on soistunutta maata tai suota. Nykyisen loma-asuntotontin piha-alue on laakeaa ja kallioista. Piha- ja ranta-aluetta on vähäisessä määrin tasattu ja sorastettu (kuvat 3 ja 5). Vesialue rannan edustalla on matalaa ja karikkoista. Veden laatu on hyvä. Osa-alueiden luontokuvaus osaalueen numero osa-alueen kuvaus Tyypillinen lajisto eläimet kasvit 1 Metsäalue ja metsäinen peippo mänty, kanerva, suopursu ranta 2 Piha-alue västäräkki, 3 Avoin ranta-alue tyrni, kataja 4 Vesialue kiinteistön edustalla telkkä, isokoskelo, haahka

6 Kuva 7: Näkymä avomerelle Osa-alueet Kuva 8: Tulotie ja takametsä

7 13 14 Loma-asuntojen korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 150 k-m2 käsittäen enintään 125 k-m2:n loma-asunnon ja 25 k-m2:n saunan tai vierasmajan. Kuva 9: Liesluodonlahti kiinteistön pohjoisosasta Yhteenveto Alueelta tai sitä koskevasta aineistosta ei ole löytynyt erityisiä luonnonarvoja tai erityisesti suojeltavia lajeja tai alueita.