Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

Transkriptio

1 Kaava N 168 Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos Perusselvitykset ja tavoitteet Kate

2 Asia 44/ /2014 Kaavan laatijat: Harald Arlander, kaavasuunnittelija M-A Asemantie 30, Nummela s-posti puh. (09) , matkap. (044) Miia Perätalo, kaavasuunnittelija ins. AMK Asemantie 30, Nummela s-posti: puh. (09) , matkap. (044) Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kate kate liite 2 Kuulutus Perusselvitykset ja tavoitteet Kate kate om Kh xx.x.2014 xx kh om Valmistelumateriaali Kaavaehdotus Kaavan hyväksyminen Raportissa esitetyt lainaukset maankäyttö- ja rakennuslaista (MRL) eivät ole kaikilta osin suoria lainauksia. Lakipykälien tekstiä on osittain lyhennetty, kuitenkin niin, ettei lakipykälien merkitys ole muuttunut. Alkuperäiset MRL:n säännökset löytyvät mm. osoitteesta Perusselvitykset ja tavoitteet - raportti on saatavilla Vihdin kunnan kaavoitustoimesta, Asemantie 30, Nummela. Se julkaistaan myös kunnan internet-sivuilla /palvelut/kaavoitus/asemakaavoitus. Valokuvat Vihdin kunnan kaavoitustoimi sekä mittaustoimi. Raportin on laatinut Harald Arlander. 2 N 168 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

3 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaavan tarkoitus Kaava-alueen määrittely 4 2 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet 5 3 LÄHTÖKOHDAT Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö 8 4 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Pohjakartta Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat 12 5 TAVOITTEET Kunnan asettamat tavoitteet Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 13 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS Suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Kaavaprosessin vaiheet 14 7 SELVITYKSET JA LÄHTEET 15 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos N 168 3

4 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Vihti Taajama: Nummela Kylät: 401, 421 ja 446 Kaavan nimi: Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos Numero: N Kaavan tarkoitus Asemakaavassa selvitetään Lankilan työpaikkaalueen laajentamismahdollisuudet ja peltoaukean virkistyskäyttömahdollisuudet. Tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia sijoittaa työpaikkatoiminnalle sopivia tontteja pohjavesialueiden ulkopuolelle, Nummelan taajaman keskustan läheisyyteen. Perusselvitykset ja tavoitteet -raportti havainnollistaa kaavatyön lähtökohtia, ja se laaditaan kaavan käynnistämisvaiheessa. Kaavatyön aloitusvaiheessa ilmestyy myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja menettelyt. 1.3 Kaava-alueen määrittely Asemakaava-alue sijaitsee Nummelan taajamassa Lankilan työpaikka-alueen, Porintien (VT2) ja Hanko-Hyvinkää junaradan välissä. Suurin osa alustavasta kaava-alueesta on viljelyksessä olevaa savista peltoa. Osa alueen maaperästä on karkeaa hietaa. Alueelle sijoittuu myös pieniä metsäsaarekkeita, omakotitalo talousrakennuksineen sekä 110 kv voimalinjan yhteydessä oleva muuntaja. Suunnittelualueen eteläosassa kasvaa maisemallisesti näyttävä sekä paikallisesti tunnettu mänty keskellä peltoa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 30 hehtaaria. Nummipeltojen asemakaava-alue viettää loivasti kaakkoon kohti Enäjärveä. 4 N 168 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Nummipeltojen asemakaava sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä Kaava kuulutettiin vireille Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti on laadittu kaavoitus ja teknisen lautakunnan kokoukseen Suunnittelualueen likimääräinen sijainti kunnan opaskartalla. nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos N 168 5

6 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaava-alueen sijainti ja alustava rajaus Asemakaava-alue sijaitsee Nummelan taajamassa lähellä keskustaa Lankilan työpaikka-alueen, Porintien (VT2) ja Hanko-Hyvinkää junaradan välissä. Kehätielle eli Hanko-Mäntsälä valtatielle (VT25) on matkaa noin kilometri. Suunnittelualue on pinta-alaltaan n. 30 ha. Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos laaditaan alueelle, joka rajautuu Porintien, junaradan, Vesakkotien sekä asemakaavan N 152 (Enärannan- Lankilan katuyhteys) suunniteltuun tielinjaukseen. Suunnittelualue on suurelta osin yksityisten maanomistajien omistuksessa, mutta osa alueesta on kunnan omistamaa maata. Suunnittelualueen rajaus ilmakuvalla. 3.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja maisemakuva Suunnittelualue kuuluu Etelä-Suomen halki kulkevaan Salpausselkien maisemakokonaisuuteen. Paikallisesti tarkasteltuna alueen maisemarakenne muodostuu Nummelanharjun arvokkaan harjualueen ja Enäjärven järvilaaksosta sekä laajoista viljellyistä peltoalueista. Enäjärveä ympäröiviä peltoja on viljelty ainakin luvulta saakka, kuten käy ilmi Kuninkaan kartaston karttaotteesta vuodelta Kaava-alue muodostuu lähes kauttaaltaan viljellystä, maaperältään savea ja karkeaa hietaa olevasta Enäjärveä päin viettävästä avoimesta peltoalueesta. Kallioperä tulee alueella esiin alueen pohjoisosassa, nykyisen muuntamon kiinteistöllä, joka on kaava-alueen korkein kohta. Alueen korkeus vaihtelee yli 10 metriä, matalimman pisteen ollessa + 56,2 metriä merenpinnan yläpuolella (m-mpy) ja korkeimman yli + 67 m-mpy. Alue kuuluu Enäjärven valuma-alueeseen, joka sijaitsee korkeudessa + 49,8 m-mpy. Kallioperä, maaperä, rakennettavuus Kaava-alueen maaperä on pääosin savea. Muut maalajit ovat karkea hieta sekä kallioperä, jonka kivilaji on pyrokseenigranodioriittia. Rakennettavuudeltaan maaperä vaihtelee haasteellisesta savimaasta hyvään karkean hiedan alueeseen. Alueen maaperä on pääasiassa helposti muokattavissa, mutta mahdollinen maamassojen muokkaus on suunniteltava huolella mm. maamassojen luiskautumisen estämiseksi. 6 N 168 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

7 Kasvillisuus Vihdin alue kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen (1b), joka ulottuu eteläisimpien rannikkoseutujen eli hemiboreaalisen vyöhykkeen rajalta Järvi-Suomeen ja Pohjanlahden rannikolle saakka. Eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä puusto on runsasta ja kasvukausi vrk. Kallioperäkartta suunnittelualueesta (GTK). Suunnittelualue on suureksi osaksi viljelyksessä olevaa peltoa, mutta alueella on myös muutamia sekametsäisiä alueita. Aluskasvillisuus vaihtelee savi- ja hietamaiden tuoreesta lehtipuuvaltaisesta metsästä havupuuvaltaisen metsän varpukasvustoon. Suoalueita tai soistumia ei suunnittelualueella ole. Osaa alueen metsistä ja pensaikoista on hoidettu, kuten voimalinjan alapuolista ja läheistä kasvillisuutta sekä pelto-ojien pajukoita. Suunnittelualueella kasvaa maisemallisesti merkittävä ja paikallisesti tunnettu yksittäinen mänty. Kyseinen puu on näyttävä maisemapuu ja osa alueen identiteettiä. Maaperäkartta suunnittelualueesta (GTK). Pienilmasto Rakentamisen kannalta alue on sitä suotuisampi, mitä lämpimämpi alueen pienilmasto on. Pienilmastoon vaikuttavat aurinkoisuus, tuulisuus ja kosteus. Käytännössä tällaiset tekijät ovat riippuvaisia suuntauksesta, maastonmuodoista, maaperästä ja kasvillisuudesta. Suunnittelualueen maasto on enimmäkseen Enäjärveen päin eli kaakkoon loivasti viettävää avointa peltoaluetta, jonka pienilmasto on tuulinen ja aurinkoinen. Alueen nykytopografian vuoksi alueelle voi muodostua niin sanottu kylmän ilman tasku johtuen alueen länsipuolelta kulkevan Porin valtatien (VT2) sekä etelästä aluetta rajaavan Hanko-Hyvinkää junaradan maavalleista. Alueen topografia vaihtelee alavasta savimaasta Enäjärven suuntaan viettävään karkeaa hietaa olevaan rinteeseen. Vesistöt ja vesitalous Asemakaava-alue kuuluu Lohjanharjun itäpuolisiin valuma-alueisiin ja sen vastaanottava vesistö on Enäjärvi (+ 49,8 m-mpy), jonka valuma-alueen pinta-ala on noin 33 km2. Alueen hulevedet laskevat pienvesistöä (oja) pitkin Enäjärveen, josta edelleen Hulttilanjokeen ja Poikkipuoliaiseen (+ 48,6 m-mpy). Suunnittelualueella ei ole pienvesistöön laskettavia vesialueita. Alueella on kuitenkin useita pelto-ojia, jotka nykyisellään laskevat junaradan alitse Enäjärveen. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella, mutta sijaitsee Nummelanharjun pohjavesialueen sekä pohjaveden muodostumisalueen läheisyydessä. Enäjärven valuma-alue. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella katkoviivalla. nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos N 168 7

8 3.3 Rakennettu ympäristö Alueen historiallisia vaiheita Vaikka suunnittelualue on vuosisatojen saatossa ollut osittain viljelyksessä sekä laidunmaana ja siten ihmisen toiminnan vuoksi avointa maisemaa, ei varsinaisella suunnittelualueella ole ollut tiettävästi historiallista asutusta. Alueen lähiympäristössä, noin 400 metrin päässä sijaitsee historiallinen usean tilan keskittymä, joiden asutus sijoittui vuosisatoja sitten kahdelle kylätontille, joista suuremmalla sijaitsivat Rostin (myöhemmin Ali-Rosti ja Yli-Rosti), Sepän ja Hemmilän tilojen pihapiirit. Ote Kuninkaan kartaston kartasta vuodelta Ainakin osaa suunnittelualueen pelloista on viljelty tai laidunnettu ainakin luvulta lähtien, joka käy ilmi muun muassa Kuninkaan kartaston kartasta vuodelta Oheisesta kartaston kuvaotteesta on nähtävissä myös suunnittelualueen lähellä jo tuolloin sijainneet tilat. Suunnittelualueen rakennuskanta ja kulttuuriympäristö Alueella sijaitsee yksi omakotitalo talousrakennuksineen sekä alueen läpi kulkevan 110 kv voimalinjan yhteydessä oleva muuntajarakennus. Peltoalueen poikki kulkee kaakko-lounas -suuntaisesti Enärannan asuinalueelle johtava jätevesiviemäri, johon yhdistyy Lankilan työpaikka-alueelta tuleva viemärilinjaus. Viemärilinjauksen yhteydessä kulkee myös vesijohto. Kaava-alueella sijaitsevaa sekametsää. Suunnittelualueen asuinrakennus on vuodelta 1949 ja talousrakennus vuodelta Alueella sijaitseva muuntaja-alue on rakentunut vaiheittain vuosina 1986 ja Nummipeltojen alue on osa Enäjärven ympäristön vanhaa peltomaisemaa sekä laajempaa Nummelanharjun ja Enäjärven muodostamaa järvilaakson ja harjun maisemakokonaisuutta. Pelto-ojat kasvavat paikoin pajukkoa. Yhdyskuntarakenne, palvelut ja työpaikat Nummipeltojen asemakaavan ja asemakaavamuutoksen alue sijaitsee Nummelan taajaman keskustan läheisyydessä ja on luonnollinen taajaman ja taajamatoimintojen laajentamisalue. Suunnittelualue rajautuu Vesakkotien pituudelta nykyiseen Lankilan työpaikka-alueeseen. Toisaalla asemakaava-alue rajautuu Hanko-Hyvinkää junarataan ja Porintiehen. Nummelan taajaman keskusta, ns. Piste, sijoittuu vanhasta juna-asemasta koilliseen, paikkaan, joka on ollut liikenteellinen solmukohta jo 1920-luvul- Suunnittelualue rajautuu Hanko-Hyvinkää junarataan. 8 N 168 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

9 la. Kaupallinen keskusta on laajentunut Pisteeltä itään kohti Porintietä (VT2) ja etelään Höytiönnummen aluetta päin. Vihdin kunnan väkiluku sekä Nummelan taajama ovat kasvaneet tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana. Työpaikkaalueiden kaavoitus on tärkeä osa Nummelan sekä Vihdin kunnan maankäytön suunnittelua. Näkymä Vesakkotien varrelta, Lankilan työpaikkaalueelta koilliseen päin. Kaava-alue kuvassa oikealla. Nummipeltojen asemakaava-alue on nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä infrastruktuuriin tukeutuen hyvä alue mahdolliselle Lankilan työpaikka-alueen laajentamiselle. Uudella työpaikkaalueella on mahdollista maankäytön suunnittelulla muodostaa alueelle uusi reunavyöhyke, joka sopisi luontevammin Enäjärven vanhaan peltomaisemaan. Nummipeltojen asemakaava-alueen lähimmät palvelut ja työpaikat sijoittuvat pääosin alueen länsi- ja lounaispuolelle sekä viereiselle Lankilan työpaikka-alueelle. Lankilan työpaikka-alueella sekä Enärannan alueella on useita yrityksiä ja palveluja. Suunnittelualueen läpi kulkevan 110 kv voimalinjan yhteydessä sijaitseva muuntaja. Nummelan keskustassa sijaitsee runsaasti erilaisia palveluita, mm. kirjasto, kunnanvirasto, postitoimisto, pankkeja, erikoisliikkeitä ja ravintoloita. Lähimmät koulut sijaitsevat linnuntietä noin metrin lähimmät päiväkodit noin metrin päässä suunnittelualueesta. Virkistys Nummipeltojen asemakaava-alueen lähimmät laajat virkistyskäyttöön soveltuvat alueet ovat Enäjärvi, Nummelan taajaman läpi kulkeva Nummelanharju sekä taajaman eteläpuolella sijaitsevat, toistaiseksi pääosin rakentamattomat, laajat metsä- ja kallioalueet, joita taajaman asukkaat käyttävät ulkoilun ja retkeilyn ohella mm. marjastus- ja sienestysalueinaan. Nummipeltojen asemakaavan ja asemakaavamuutoksen yhtenä tavoitteena on selvittää virkistyskäytön mahdollisuuksia nykyisille peltoalueille. Liikenneverkko Suunnittelualue sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla, Porintien (VT2) sekä Kehätien (Hanko- Mäntsälä, VT25) läheisyydessä. Porintielle sekä Kehätielle on matkaa noin kilometri ja Turunväylälle (E18) yli 10 kilometriä. Vesakkotien suuntaisesti kulkeva 110 kv voimalinja. Suunnittelualueella sijaitsevalle Vesakkotielle saavutaan Ojakkalantielle vievän Juurakkotien kautta. Alueen läpi kulkee yksityisiä peltoteitä, jotka risteävät junaradan kanssa kahdessa tasoristeyksessä. nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos N 168 9

10 Alueen liikenneyhteydet paranevat entisestään, mikäli suunnittelualueeseen rajautuvan asemakaavan N 152 (Enärannan-Lankilan katuyhteys) mukainen Punarinnantien tieyhteys Ojakkalantien ja Enärannan asuinalueen välillä sekä siihen liittyvä Hanko-Hyvinkää junaradan alitus toteutuvat. Suunnittelualueelta on matkaa Nummelan linjaautoasemalle kevyen liikenteen väyliä sekä tietä pitkin 2-2,5 kilometriä. Linja-autoasemalta on hyvät joukkoliikenneyhteydet mm. Helsinkiin ja Lohjalle. Porintietä (VT2) kulkevien linja-autojen lähimmät pysäkit sijaitsevat Meritien ja Porintien eritasoliittymässä. Nummipeltojen asemakaava-alueelle näkyvä lato sijaitsee Hanko-Hyvinkää junaradan itäpuolella Tekninen huolto Nummipeltojen kaava-alue on kunnallistekniikan piirissä. Kaava-alueen pohjoisosassa kulkee 110 kv voimajohto, jonka lisäksi alueen läpi kulkevat vesija viemärijohdot. Ympäristöhäiriöt Osa suunnittelualueesta on Porintien (VT2) ja Hanko-Hyvinkää junaradan läheisyyden vuoksi melu- ja tärinäaluetta, joka asettaa reunaehtoja alueen maankäytölle. Nummipeltojen asemakaavan alueeseen rajoittuvan asemakaavan N 152 mahdollisesti toteutuessa melualue laajenisi paikallisesti suunnittelualueen koillis- ja pohjoisosissa, vaikka samanaikaisesti muun muassa raskaan liikenteen aiheuttamat melu- ja tärinähaitat vähenisivät Lankilan asuinalueella. Nummipeltojen asemakaava-alueen itäpuolella sijaitsee historiallinen, usean tilan alueelle muodostunut rakennuskokonaisuus. Melun ja tärinän vaikutukset maankäytön suunnittelussa sekä sitä koskevat lait ja asetukset tullaan huomioimaan suunnittelussa. Yhdelle suunnittelualueen kiinteistöistä on sijoitettu erilaista rakennus- ym. jätettä. Asiaa selvitetään ja se tullaan huomioimaan kaavasuunnittelun edetessä. Maanomistus Suunnittelualue on suurelta osin yksityisten maanomistajien omistuksessa. Koillinen osa suunnittelualueesta on Vihdin kunnan omistuksessa. Suunnittelualueen läpi kulkeva yksityinen peltotie. 10 N 168 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

11 4 SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa suunnittelukohde on osittain taajamatoimintojen aluetta, suunnittelualueen länsipuolelta kulkeva Porintie (VT2) on merkitty moottoriväyläksi ja koillispuolelta kulkeva Hanko-Hyvinkää junarata pääradaksi. Myös alueen läpi kulkeva 110 kv voimalinja on merkitty maakuntakaavaan. Maakuntakaavan uudistaminen on tällä hetkellä meneillään. 1. vaihemaakuntakaavassa käsitellään jätehuoltoa, kiviaineshuoltoa, moottori- ja ampumarata-alueita, liikenteen varikkoja ja terminaaleja sekä laajoja yhtenäisiä metsätalousalueita ja hiljaisia alueita. Suunnittelualueeseen ei kohdistu merkintöjä 1. vaihemaakuntakaavassa. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. 2. vaihemaakuntakaavassa (hyväksytty, ei vahvistettu) sovitetaan yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. 3. vaihemaakuntakaavassa ei kohdistu merkintöjä suunnittelualueeseen. 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu on juuri käynnistynyt. Siinä määritetään yleiset kehittämislinjat elinkeinoille ja innovaatiotoiminnalle, logistiikalle, tuulivoimalle, viherrakenteelle ja kulttuuriympäristöille. 4.2 Yleiskaava Vihdin kunnan yleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa vuonna 1986, mutta se on oikeusvaikutukseton. Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta. Kaavaalueen likimääräinen sijainti merkitty punaisella ympyrällä. 4.3 Asemakaava Nummipeltojen asemakaavan ja asemakaavamuutoksen suunnittelualueella on voimassaoleva asemakaavamuutos N 131 (Nummelan Kantotien kadunnimiasemakaavan muutos, Ympa ), joka käsittää nykyisen Vesakkotien alueen. Suunnittelualue rajautuu useaan eri asemakaavaan ja asemakaavamuutokseen. nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos N

12 4.4 Rakennusjärjestys Kuntien tärkein rakentamisen ohjauksen väline on rakennusjärjestys, jolla annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita. Vihdin kunnassa rakentamista ohjaa kunnanvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys. Rakennusjärjestys sisältää muun muassa tulkintoja vanhimpien rakennuskaavojen rakennusoikeudesta sekä ohjeita rakennusten sovittamisesta olemassa olevaan ympäristöön ja muita yksityiskohtaisempia ohjeita rakentamiseen. Rakennusjärjestys on saatavilla esimerkiksi kunnan internetsivuilta. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Vihdin kunnan ilmastostrategian, jossa tavoitteeksi on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta. Toiminnallisesti tämä tarkoittaa mm. joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edistämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja energiatehokkuuden parantamista. 4.5 Pohjakartta Alueen pohjakartta saatetaan ajantasalle asemakaavatyön yhteydessä. 4.6 Muut päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Vihdin kunnan ympäristönsuojelumääräykset (kv ) määrää ja ohjaa paikallisiin olosuhteisiin parhaiten soveltuvista ympäristönsuojelullisista toimenpiteistä. Kunnanvaltuuston hyväksymässä Vihdin kunnan kehityskuvassa 2025 kaava-alue on osittain taajama-aluetta. Näkymä Vesakkotieltä Enäjärvelle päin. 12 N 168 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

13 5 TAVOITTEET 5.1 Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on laatia asemakaava siten, että se tukee Vihdin kunnan ilmastostrategia :n mukaisia tavoitteita: liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään, yhdyskuntarakennetta eheytetään, sähkö- ja lämmitysenergian kulutuksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja varaudutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kunnan tavoitteena on myös työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan, pohjavesialueiden ulkopuolelle. 5.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttumisen takia kaavatyön yhteydessä on otettava huomioon asemakaavan sisältövaatimusten ohella myös yleiskaavan sisältövaatimukset, eli Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja tiivistämistä, jotka edesauttavat kestävää yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan muutostyön yhteydessä tulee huomioida erityisesti seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitut asiakohdat: Toimiva aluerakenne sekä eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. 5.3 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Asemakaavassa selvitetään suunnittelualueen soveltuminen Lankilan työpaikka-alueen laajentamiseksi. Asemakaavassa selvitetään peltoaukean virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia sijoittaa työpaikkatoiminnalle sopivia tontteja pohjavesialueiden ulkopuolelle, liikenteellisesti hyville paikoille, pääosin nykyiseen infrarakentamiseen ja yhdyskuntarakenteeseen tukeutuen. Asemakaavassa tutkitaan mahdollisuutta muodostaa uusi nykyistä yhtenäisempi Enäjärven kulttuurimaisemaan sopiva taajamarakenteen ja työpaikka-alueen reunavyöhyke nykyisen Lankilan työpaikka-alueen laajennuksella. Asemakaavassa selvitetään Nummipeltojen alueella sijaitsevan paikallisesti tunnetun yksittäisen männyn ja maisemapuun suojelumahdollisuus. Työpaikka-alueelle pyritään löytämään uusi eteläinen ajoyhteys. nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos N

14 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Suunnittelun tarve Kunnan tavoitteena on työpaikkaomavaraisuuden lisäämiseksi työpaikka-alueiden suunnittelu hyvien liikenneyhteyksien tuntumaan, pohjavesialueiden ulkopuolelle. Nummipeltojen alue sijaitsee Nummelan taajaman keskustan lähellä, on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa eikä sijaitse pohjavesialueella. Alue on yhdyskuntateknisen huollon piirissä, sillä alueen läpi kulkee vesi- ja viemärijohto. 6.2 Suunnittelun käynnistäminen Nummipeltojen aseamkaava ja asemakaavamuutos sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat kaava-alueen ja sitä rajaavan alueen maanomistajat, asukkaat ja lähialueen asukkaat sekä yritykset, infrastruktuurin rakentajat ja ylläpitäjät sekä muut alueen toimijat. Lisäksi osallisia ovat kunnan sisäiset ja ulkoiset viranomaiset. Osalliset on lueteltu tarkemmin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), kate , liite Kaavaprosessin vaiheet Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuodelle Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli kaavoitus- ja teknisen lautakunnan käsittelyssä Kaava kuulutettiin vireille Kaavan perusselvitykset ja tavoitteet -raportti on laadittu kaavoitus ja teknisen lautakunnan kokoukseen Nummipeltojen alueella kasvaa keskellä peltoa paikallisesti tunnettu mänty, joka näkyy maisemassa kauas. 14 N 168 nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos

15 7 SELVITYKSET JA LÄHTEET Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan liitto, Uudenmaan II vaihemaakuntakaava. Uudenmaan liitto, Maakuntavaltuuston hyväksymä Vihdin kunnan yleiskaava Vihdin kunta. Kv Vihdin kunnan kehityskuva Vihdin kunta. Kv Vihdin kunnan päivitetyt ympäristönsuojelumääräykset. Vihdin kunta, päivitetty Kv , liite 2. Vihdin liikenneturvallisuussuunnitelma Uudenmaan Ely-keskus, Vihdin kunnan kaavoitusohjelma Kv Kaava N 131 Nummelan Kantotien kadunnimiasemakaavan muutos. Ympa Kaava N 152 Nummela, Enäranta-Lankila. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Ympa , liite 9, Ympa , liite 4. Kaava N 152 Enäranta-Lankilarinne katuyhteys. Taajamanosat: Enäranta, Lankila, Lankilanrinne. Asemakaavan selostus. Kv , Kv liite 3. Kaava N 168 Nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Vihdin kunta. Kate , liite 2. Nummelan ja Ojakkalan hulevesien hallintasuunnitelma. SITO, Nissolan ja Nummelan Liikenteen toimivuustarkastelut. SITO, Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Uuden katualueen asemakaava N 152 Nummela, Vihti. Promethor Oy, Kv , Kv liite 3. Tie- ja raideliikennemeluselvitys. Uuden katualueen asemakaava N 152 Nummela, Vihti. Selvityksen täydennys; liikennemelun torjuntavaihtoehtojen tarkasteluja. Promethor Oy, Raideliikenteen aiheuttama tärinän mittaus, Nummela-Ojakkala. Promethor Oy, Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, Vihdin kunta - Enäjärven kunnostus vuosina Ramboll, tammikuu Vihdin kunta - Enärannan eteläosan asemakaava N 144 luontoselvitys. Luontotieto Keiron Oy, Vihdissä Suvi Lehtoranta, kaavoituspäällikkö M-A Harald Arlander, kaavasuunnittelija M-A nummipeltojen asemakaava ja asemakaavamuutos N

16