FYSIIKAN LABORAATIOT (TLP058) LUKUVUOSI

Transkriptio

1 YSKN LBORTOT (TLP058) LUKUUOS OMK TEKNKN YKSKKÖ R KORHONEN Moste ssältää - laboatootö lttvä lesä ojeta - OMK: teto- ja autoaatotekka sekä vvottekologa koulutusojelassa tetäve laboatootöe ojeet - sks 00 ja kevää 005 akaa ellä tövuoolla o teoaa ja lsäks teää 8 tötä ( ov) - kuss lopuks o kjalle kuulustelu, joka vakutus avosaaa o /3 (töselostukssta tuleva avosaa vakutus o /3 lopullsee kussavosaaa) 0. Teoaa (laboatootuvallsuus, kuvaajat, kulakeo, veeavot, ttauspötäkja, töselostukse laate). Kappalee tee ääts. Pöslke ja tausoett 3. Koketoe ääts sauvaa tavuttaalla. Läöjotavuue, -läpäsketoe ja -stsketoe ääts 5. Raoaktvsuustö 6. Ääe opeus, opple, uojuta 7. Mekaae vääteljä 8. Spektoettö

2 YLESÄ OHET Mks laboatootötä teää? - Toetaa kokeellsest eäe teoa puolella estettje lake pakkasaptävs - Optaa kjallsest apotoaa suotettuja koketa el tekeää töselostus - Optaa ttaustekkkaa - Optaa avoaa suotettuje ttauste takkuus Laboatootö suotus: Laboatootöt suotetaa -3 opplaa ssä. Noaal äkoko o kole opplasta. Kutak tötä vate o vaattu akaa kole opptuta. otta töö lttvät ttaukset sujusvat v, tulee töö tutustua töojee peusteella jo ee tövuoo alkasta. Mttaukset ja alustavat laskelat suotetaa laboatootlossa. Töt ovat eklökotasa: Tää takottaa stä, että jokase o oltava läsä joka keta kakssa tössä, ja läsäolo kjataa ttauspötäkjaa ja töselostuksee, sao kjataa kuka ästä o töselostukse laatja (saa eklö to kjua). lkupeäe tövuoo akaa laattu ja opettaja allekjotuksellaa väksä ttauspötäkja tulee ltteeks töselostuksee. Mttauspötäkja: Mttauspötäkjassa o kakke tavttave suuee ttaustulokset ja kätett väleet sekä ttalatteet ja lttvät ttalattee veet. Tötuvallsuus: Laboatootössä tulee tuvallsuutee kttää etstä uoota es. kätettäessä jättesä säkölatteta. Tö loputtua tulee kakk tet ktkeät pukaa ja latteet palauttaa e okelle sältspakollee sekä lottaa valvojalle vallsks avatusta lattesta. Ruoke ja juoe autte laboatootlossa o kellett, välpalat sötäköö uualla. Hvä jäjests ja sstes ataa peusta tuvallselle tösketellle. Tö alottae: asaset ttaukset saa alottaa ku ttausjäjestel/ktketä o takastettu valvoja toesta ja ttaussuutela o estett valvojalle ja valvoja o ataut luva jättee ktkesee ja ttauste alottasee. Mttauksssa o oltava takkaa, ette ttausjäjestel/ktketä uutu ttauste akaa. Mttaustuloste kästtel, lopputulokset: Laboatoovuoo akaa lasketaa alustavat tulokset ja aja sallessa ös alustava veeavo. Tää kjottase vo alottaa et, ku ttauksa o suotettu ttävä äää. Mttaustuloste kästtelä suotetaa laboatoovuoo akaa ttävä äää, jotta voaa aotella tavttava gaasa estksä ja toeta ttauste ostue ta aolle epäostue ee vuoo loppusta. Epäostueet ttaukset kojataa et. Töselostukse putaakskjottae ja uut jälktetävät: Töselostukse laatja kjottaa töselostukse putaaks kotoa ja vastaa se ssällöstä essä uu ä kassa. Töselostukse saa kjottaa putaaks koeella, gaaset estkset saa teä tää takotuksee sopvalla ojelstolla ta käs sstst lletpapelle. Sopva ojelstoja ovat es. Ecel, Og ( ja Ps (löt ltavstalla) josta olesta o oleassa totakkset eovesot laseks. Taulukkotetoje esttäsee ja lasketaa sop Ecel, jolla vo tapee tulle laata ös gaaset estkset. ska laboatoossa kätössä olevalla Coac 5 ttausojelalla o ös aollsta kästellä ttaustuloksa selostuksee sopvaa uotoo. ska laboatootöt Kooe OMK 00

3 Töselostukse palauttae takastettavaks: Töselostus palautetaa valvojalle takastettavaks seuaavalla tökealla, utta vestää kae vko kuluttua ttauste suottasesta laboatoovuoo alkaessa. Putaakskjotettu töselostus ptää olla ottua vaseasta svusta ta vaseasta läukasta. Pelkkä papelt e tä. Töselostukse kasleessä ptää olla tö ja tö ueo, ä kokoopao, selostukse laatja ja päväs. Töselostus kästtää seuaavat koat:. ettu tetävä: Tö takotus estetää uutaalla lauseella.. Teoa: Mttaustuloste kästtel lttvät löt ja kaavat la ptkä joatoja. Säköop tössä kaattaa esttää ktketäkaavot ja leesä koejäjestelä selvetävät kuvot. 3. Kätett väleet: Use pelkkä luettelo ttää.. Suotetut ttaukset ja ttaustulokset: Estetää lt kuvaus tö suottasesta. Etek töojeesta pokkeavalla tavalla tet asat o attava. Mttaustuloste osalta leesä vttaus ttauspötäkjaa o ttävä. 5. Mttaustuloste kästtel: Töselostuksee e ole tapee laskea äkvlle kakka laskutotuksa, vaa ttää se, että kustak tapauksesta o laskuesekk. 6. eeavot: Tää kotaa kuuluu sekä vekaavoje aolle jotae että vee läaja laskee. 7. Lopputulokset: Tulokset vo lottaa taulukkouoossa, josta leevät lasketut suueet absoluuttse ja suteellse veee. Lopputulokset lotetaa takkuuella, joka saaaa kättäe k. vetosta kskö säätöä: absoluuttse vee epätakkuus o koketaa 5 kskköä (el koketaa kaks ektsevää ueoa). Lopputulos ja ve lotetaa saalla esaalsella takkuuella. Esekks 0,33 pöst avoo 0, (oa se peep ku 0,5), utta 0,86 pöst avoo 0,. Laske seuaavssa esekessä absoluutte ve, sovella 5-kskö säätöä ja lota tatu suuee avo veajoee okealla takkuuella (lota tulos sekä absoluuttse vee että suteellse vee avulla estettä). Es.. 3,678 c3 ja 3, ,36975% kg ρ Es.. ρ 79 ja 0,87% 3 ρ ska laboatootöt Kooe OMK 00

4 3 Tö avostelu, lkääe, kojaae, täetäe ja väkse: Laboatootöt avostellaa astekolla lätt,,, 3,, 5. vostelu o soveltuvlta os eklökotasta. alvoja takastaa ja palauttaa selostukse avosteltua, lättä, kojattavaks ta väksttä seuaavalla tövuoolla, utta vestää kole vko kuluttua takastettavaks jättöpävästä, käl selostus o jätett ajallaa. Yläääste takastuskeoste osalta ouatetaa saaa akataulua. Töselostuste sälttäe: Opettaja sälttää kakk ä tekeät töselostukset tsellää se saakka, ku kakk vaatut töselostukset o väkstt. Nä sks että llättävssä tlatessa o elppo osottaa väkstst suotetut töt, vakka avosaa e velä olskaa vals. Pääsäätösest töä vastaa stä, että kakk töselostukset tulevat takastettavaks ajallaa, pokkeustlateta ovat tetek opskelu keskete ta uu pätevä s. Tuloste takkuue avot O elke luoolak, että skaalsa ja teksä ttauksa tetäessä teää aa joko peepä ta suuepa vetä, jotka leevät lopputulosta laskettaessa epätakkuutea. Tää epätakkuue laskee o veeavota. Kätetää seuaava ektöjä ja tksä: o suuee avatoavo o suuee absoluuttse vee avo ± o suuee okea avo 00% suteelle el posetuaale ve Suteelle ve o läes aa kättökelposep ku absoluutte ve, koska se ataa avaollsea kuva ttaukse vestä. Es. o tattu et atka ja e kloet atka c takkuuella. Molessa o ss saa absoluutte takkuus. Eellsessä takkuus o % ja jälkäsessä peät 0.00 %. Kup o paep ttaus?? eposett voaa laskea kätäössä useaalla tosstaa pokkeavalla tavalla kättäe k. vekaavoja. Use e voaa päätellä takasteltava lausekkee ateaattsesta uoosta la julaa ateatkkaa. Ylesessä tapauksessa kaavat o joettava eetaallasketaa kättäe. Esekk ksketastetusta veeavosta. Oletetaa tatuks suoakulo svut ja lasketaa se ala. Mttaus-tulokset ovat 0 c ja 0 c. Molepe ttaustakkuus olkoo saa ±0. 5c. Tällö okea avo vo olla tä taasa 9.5*9.5 c 85 c ja 0.5*0.5 c 5 c välltä. Luoollselta tetek tutuu, että se o juu keskkoassa el ttaustuloste tulo 0*0 c 00 c. bsoluuttse ska laboatootöt Kooe OMK 00

5 vee läaja tulee t oleaa 00 c - 85 c 5 c ta 5 c - 00 c 5 c. Pta-ala suteelle ve tulee oleaa 00 % 00 % 7.5 %. Tää o eäs ksketa e tapa avoa ve, jos paepaa ateaattsta eetelää e ole velä kätettävssä. Ss laskettava suuee lausekkeesee sjotetaa uuttuje avot, ste että e "vetävät" tulokse jopaa kupaa suutaa aollsa paljo pelee. Stte lasketaa eotus ja veposett kute eellä. Deetaallasketaa peustuvat vekaavat. Olkoo laskettava suue, joka o tattuje suuee, ja z ukto: (,,z ) Mttaustakkuuet ovat, ja z. Tällö pellä vee avolla suuee absoluuttsta vettä kuvaa ukto kokoaseetaal z z jossa, ja ovat ukto osttasevaatat uuttuje, ja z sutee. eellsstä z eköstä uolatta e lasketaa ava kute tavaoaset evaatat ateatka puolella. Kätäössä tavtaa va vee tsesavo, koska ve vo olla joko postve ta egatve. Sao o takasteltava kuk osavee vakutusta va vettä suuetavaa tekjää kättäe tsesavoa. Oa aollsta, että kaks e ekkstä vettä vovat jopa kuota tostesa vakutukse. Ptuus eellsessä esekssä la soks ja leves sopvast la peeks väällä ttaustulokslla vo tulla ava okea tulos. Npä otetaa osavee tsesavot ja takastellaa eetaalste uutoste (, ja z ) aseesta toellsa uutoksa, ja z z z Sovelletaa kaavaa alussa estett pta-ala laskesta kästelleesee esekk (,) el ja ska laboatootöt Kooe OMK 00

6 Suatekjöe ekts äk oesesta poksesta. Kaava e ole ava takka, koska vettä laskettaessa jää suoakatee tee kulaa pe suoakae uooatta. Se kutek k. tose ketaluoka teä voaa uoletta jättää laskusta pos. Sjottaalla avot saaaa: ( 0*0.5 0*0.5 ) c 5 c bsoluuttse vee aseesta lasketaa leesä suteellse vee läaja: z z z z Mkäl uuttuja o kpl, tulee lee suteellse vee läaja lauseke oleaa: Lausekkee kättö vaat uka evottatoa ja tevettä elektoa oaa kotaa. Eellstä esekkä soveltae suoakatee pta-ala suteelle ve o Esekkejä: ) Suoa slte tlavuue vekaava

7 ska laboatootöt Kooe OMK 00 6 ) Putke ptatausoet ( ) 6 vekaava ( ) ( ) ( ) ( ) Htausoet ( ) vekaava ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ). Optsella lalla tatu aalloptuue λ s vekaava λ λ λ λ λ λ s s cos s cot Huoattava, että kula ve o sjotettava lausekkeesee aaaea. Mkäl avotava lauseke ssältää va tulo-, osaäää-, potess- ta juulausekketa, vekaava voaa uoostaa ste, että se uoostuu suasta, jossa o va,,...uotosa teejä, joe ketoet ovat potesse ekspoetteja. Esekks jos jos z jos g l T

8 7 jos 6 jos z T Muoosta vekaavat. ska laboatootöt Kooe OMK 00

9 8 Keskavo ja tlastolle keskve. Mtä :, :, je. sekä :, :, je., avoks stte sjotetaa, ku vekaava o töllä ja vavalla joettu?? Muuttuje,, je. avoks o luoollsta sjottaa tatu avatosaja Keskavo Se o toeäkös paas kätettävssä oleva avo. ee,, je., avot voaa valta useaallak tavalla. - Mkäl o tattu va ks avato, ttavälee lukeatakkuus voaa ottaa veajaks; es. tötötalla 0. (ta 0.05 ) ja koetllä Mkäl avatoja o uutaa - es. puole ketä - veajaks voaa ottaa suua ja peä eotukse puolkas. Mkäl tää puolkas jää peeäks ku ttalattee oa takkuus. o veajaks stä ottaa ttalattee takkuus. - Mkäl avatoja o paljo - l kee - voaa kättää tlastollsa eetelä. Ku avatoje äää kasvaa, tulee keskavo aa läeäks suuee toellsta okeaa avoa. Oa ava luoollsta, että saalla ttauksella saaaa saasta suueesta luotettavap avo ku es. keellä ttauksella. Tällae ttauste äää uooo ottava avatosaja veaja o keskavo keskve el tlastolle keskve ε ( ) ( ) Tää keskve saaaa kätäössä es. taskulasksta söttäällä laskee ttausavot ja ptäällä laskesta ttauste Keskajota σ ( ) Ku se jaetaa :llä, saaaa tlastolle keskve. O stä uoata, että käl tää tlastolle keskve tulee peeäks ku ttalattee lukeatakkuus, otetaa veajaks attu lukeatakkuus. ska laboatootöt Kooe OMK 00

10 9 Peä elösua eetelä Laboatootössä jouutaa tattuja avatopstetä use kästteleää gaasest. Nk. gaasta tasotusta kättäe voaa slääääsest asettaa tattuje avatopstee kautta -kooaatstoo suoa, joka o uotoa a b, jossa kulaketoe b ja vako a avoa e saaa ava takast. Nä o asa vask, jos avaot evät satu suoalle etse v. Ku a ja b alutaa äättää aollsa takast, voaa kättää k. peä elösua eetelää. Tällö oaa pokkeae elöe sua. a b (, ) v (, ) b (, ) Mektää avatut pstepat ja. Yksttäse avao pokkeaa -aksel suuassa o ν, jossa vo saaa avoja välltä..., ku avatopaeja o kpl. Pokkeaa ν o : lasketu avo a b ja tatu avo eotus ν a b -. Ku pokkeae elöe sua v oaa, jouutaa lauseke v ( a b ) evoaa sekä a: että b: sutee koska e ovat uuttujat, jotka vakuttavat suoa suutaa ja pakkaa -aksel suuassa. settaalla evaatat ollaks saaaa ääavo. Kseessä o läes oaal ääavotetävä. b a v v b a ( a b ) ( a b ) ( a b ) ( a b ) 0 0 a a b b a b a b... a b... a 0 b 0 b a 0 b a 0 Ytälöästä atkastaa a ja b ska laboatootöt Kooe OMK 00

11 ska laboatootöt Kooe OMK 00 0 ( ) ( ) a b Sjottaalla a ja b suoa a b lausekkeesee saaaa pstee kautta aollsa v kulkeva suoa, k. peä elösua suoa. Mkäl suoa kulkee ogo kautta, o b 0 ja a. Peä elösua eetelässä saaaa a: veeks ) ( ) ( a a, ssä a o PNS:llä laskettu kulaketoe avo, ja b: veeks a b.