POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstökertomus 2011

2 Sisältö Saatteeksi...3 Henkilöstövoimavarat...5 Virat ja toimet...5 Henkilöstömäärän kehitys...6 Henkilöstön rekrytointi...7 Henkilöstön ikärakenne...9 Eläkepoistuma 2011 ja ennuste tuleville vuosille...9 Henkilöstön muu vaihtuvuus...10 Henkilöstön työpanos...11 Henkilötyövuodet...11 Poissaolot...13 Sairastavuus...13 Henkilöstömenot...15 Toimintamuutokset nostivat palkkasummaa...15 Sopimusten vaikutus henkilöstömenoihin...15 Palkat tulosalueiden lukuina...17 Mistä palkat koostuvat...17 Sivukulut reippaasti nousussa...18 Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen...19 Henkilöstön täydennyskoulutus...19 Koulutusyhteistyö...21 Työhyvinvointia ja tuloksellisuutta yhdessä kehittämällä...22 Työolobarometrin tulokset tukena toiminnan ja työhyvinvoinnin edistämisessä...22 Työhyvinvoinnin tavoitteellinen kehittäminen voimavaroja kohdentamalla...22 Työsuojelutoiminnalla terveyttä ja turvallisuutta...25 Työterveyshuolto työntekijöiden ja työyhteisöjen tukena...26 Yhteistoiminta...29 Yhteistoiminta...29 Työsuojelun yhteistoiminta...30 Ammattijärjestöt...30 Henkilöstö toiminnan kehittäjänä...30 Vaparista virkistystä vapaa-ajalle...33 Viestintä...34 Liiteosa...35 Taulukkoluettelo...46 Kuvioluettelo...46

3 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Saatteeksi Tämä on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 14. henkilöstökertomus. Henkilöstökertomuksen sisällössä on otettu huomioon kunta-alan henkilöstöraportointia koskeva suositus. Henkilöstökertomus antaa sairaanhoitopiirin henkilöstövoimavarojen arvioinnista kokonaiskuvan sekä tukee sairaanhoitopiirin strategista henkilöstöjohtamista organisaation kaikilla tasoilla. Henkilöstökertomus toimii samalla mittarina ja hahmottaa tulevien vuosien kehittämisen. Toimintavuoden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin. Toimintavuotta leimasivat vahvasti toiminnalliset muutokset sekä eri yhteistyömallien toteuttaminen yhdessä omistajakuntien kanssa. Henkilöstön sitoutuminen, monipuolinen osaaminen, halu ja kyky omaksua uusia toimintamalleja ovat mahdollistaneet näiden tavoitteiden toteutumisen Yhteistyöllä ja kumppanuuksilla tehoa, laatua ja vaikuttavuutta Sairaanhoitopiirin vuoden 2011 toiminnan kehittämistä on jatkettu valtuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Strategian yhtenä tavoitteena on koota palvelut erilaisiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi niin sairaanhoidossa, sairaanhoidollisissa tukipalveluissa kuin myös huollossa ja hallinnossa. Sairaanhoitopiirin palveluksessa oli vuoden 2011 aikana keskimäärin henkilöä. Keskimääräinen henkilöstömäärä kasvoi edellisestä vuodesta 153 henkilöllä. Henkilöstön kokonaismäärää lisäsi uuden avohoitotalon käyttöönotto. Lisäksi sairaanhoitopiirin toiminnaksi siirtyivät strategian tavoitteiden mukaisesti Oulun kaupungin ja Haukiputaan radiologian palvelut. Toimintavuonna perustettiin uusi alueellinen apuvälinekeskusyksikkö, johon siirtyi henkilöstöä kuntayhtymän omistajakuntien palveluksesta. Myös Kontinkankaan kampuksen sairaalahuoltopalvelut siirtyivät sairaanhoitopiirin tehtäväksi. Terveydenhuollon halutuin työpaikka tehtyjä toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi Strategiamme yksi keskeinen tavoite on olla terveydenhuollon halutuin työpaikka Suomessa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olemme toimintavuoden aikana toteuttaneet useita toimia. Palkitseminen on yksi keinoista, joilla strategian tavoitteiden saavuttamista pyritään edistämään. Sairaanhoitopiirissä valmisteltiin toimintavuoden aikana kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen menettelymalli. Mallin tavoitteena on, että sairaanhoitopiirissä on käytössä eri toimintatasoille soveltuva hyväksytty menettelymalli palkita tuottavuutta lisäävästä sairaanhoitopiirin ja yksikön tavoitteiden mukaisesta työstä. Palkitsemisen kokonaisuudessa on kolme osa-aluetta: 1) palkkausjärjestelmä, 2) henkilöstöedut ja 3) henkilökohtainen kehitys, positiivinen työympäristö ja aineeton palkitseminen. Tulospalkkausjärjestelmää on pilotoitu vuoden 2011 aikana sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen potilashoidon palvelut vastuualueella, sairaalahuollon toimialueella, lääkintätekniikan yksiköissä ja laboratoriossa sekä medisiinisen tulosalueen syöpätautien ja hematologian vastuualueella. Pilotoinnista saatiin hyviä kokemuksia ja sen perusteella tulospalkkioita maksetaan n euroa yhteensä 330 henkilölle. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen menettelymallin uusina palkitsemisen muotoina ovat vuonna 2013 käyttöön otettava säpäkkä palkkio sekä palveluvuosista palkitseminen palkallisilla vapaapäivillä. Säpäkkä palkkio on nopean palkitsemisen malli, joka on sairaanhoitopiirin sovellus KVTES:n kertapalkkiota koskevista määräyksistä. Uutena henkilöstöetuutena käyttöön otetaan sairaanhoitopiirin vuosipäivä. Vuosipäivä järjestetään kerran vuodessa kesäkuussa. Päivän teema vaihtelee vuosittain strategisesti valittujen painopistealueiden mukaan. Tilaisuus järjestetään vuorovuosin eri sairaanhoitopiirin paikkakunnilla. Sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön työaikapankki ensimmäisten joukossa kunta-alalla. Työaikapankkijärjestelmän tarkoitus on tukea monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä sekä huomioida yksilölliset tarpeet mm. työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotto laajenee koskemaan koko sairaanhoitopiiriä vuoden 2012 keväällä. Olemme luoneet toimintamallin hoitohenkilöstön sisäiseen keikkailuun. Toimintamallin mukaan työntekijä voi tehdä oman säännöllisen työajan ylittäviä ylimääräisiä työvuoroja sairaanhoitopiirissä oman työyksikön ulkopuolella. Tarkoituksena on helpottaa kiireellistä sijaistarvetta, turvata osaavien työntekijöiden saanti mm. kesäaikana sekä luoda henkilökunnalle mahdollisuus lisäansioihin. Myös rekrytointiyksikössä on aloitettu uusi toimintamalli, jolla pyritään vastaamaan yksiköiden äkillisiin sijaistarpeisiin. Rekrytointiyksikköön on palkattu vakinaiseen työsopimussuhteeseen varahenkilöstöä, johon kuuluu sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Varahenkilöstö työskentelee sellaisissa yksiköissä, joihin lyhytaikaisiin poissaoloihin on ollut erityisen vaikea saada työntekijöitä. 3

4 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Sairaanhoitopiirin johtoryhmän valmennus toteutettiin toimintavuoden aikana. Vuoden aikana jatkettiin esimiehille suunnatun verkkomuotoisen koulutuksen työstämistä. Verkkokoulutuksen tavoitteeksi asetettiin strategian mukaisen selkeän ja avoimen esimiestoiminnan tukeminen ja esimiesten management-johtamisen vahvistaminen sekä organisaation toimintaprosesseihin liittyvien käytänteiden yhdenmukaistaminen. Kurssin sisältöä tuottivat eri osa-alueiden asiantuntijat. Työhyvinvointitietoisuuden edistämiseksi on pidetty ajankohtaisia koulutus- ja infotilaisuuksia. Erillisenä yksittäisenä kehittämishankkeena on käynnistetty sairaalahuoltajien työn kehittämishanke, jonka avulla on tarkoitus löytää mm. hyviä käytäntöjä huomioitavaksi Varhaisen tuen toimintamalliin tuki- ja liikuntaelinoireiden ja -sairauksien hallintaan. Sairaanhoitopiirin sairauspoissaolojen kokonaismäärä väheni. Sairauspoissaoloaika oli 16,3 kalenteripäivää/henkilö, kun se vuonna 2010 oli 17,1 kalenteripäivää/henkilö. Myös eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi edellisestä vuodesta noin vuodella ollen 59,7 vuotta. Toimintamuutokset ja virka- ja työehtosopimukset nostivat palkkamenoja Henkilöstömenot olivat yhteensä 317 milj. euroa. Henkilöstömenojen kokonaiskasvu edellisvuoteen oli lähes 20 milj. euroa. Virka- ja työehtosopimusten kustannusvaikutus palkkakehitykseen oli vajaa 8 milj. euroa. Lisäksi uuden kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vuosilomasäännösten muutos lisäsi lomapalkkavelkaa 3 milj. euroa. Avohoitotalon käyttöönotto ja sairaanhoitopiirille siirtyneet toiminnot kasvattivat henkilöstömenoja noin 7 milj. euroa. Loput henkilöstömenojen kasvusta johtuivat hoitotakuun saavuttamiseksi tehdyistä lisä- ja ylitöistä. Vuoden 2011 käyttösuunnitelmassa varauduttiin palkallisen työpanoksen ja henkilöstömenojen lisäyksiin, mitkä toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Terveisin Juha Jääskeläinen henkilöstöjohtaja 4

5 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Henkilöstökertomus Henkilöstövoimavarat Virat ja toimet Pysyvään palvelussuhteeseen voidaan tehdä nimitys vain, jos hallitus on tehtävää varten perustanut viran tai toimen. Tavoitteena on, että tehtävien edellyttämän henkilöstömitoituksen mukainen henkilöstö on pää osin vakinaisessa palvelussuhteessa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä 5 950,5 virkaa ja tointa, joista 85 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrän lisäys edellisvuodesta oli 77. Sairaanhoitopiirissä lääkärien vakanssien lisäys oli 16, hoitohenkilökunnan 60, tutkimus- ja hoitohenkilö kunnan 4, huoltohenkilökunnan 12, hallinto- ja taloushenkilökunnan 8,5 vakanssia. Sivuvirkaisten vakanssien määrässä tapahtui 1 vakanssin vä hennys ja tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan osalta vähennys oli 22,5 vakanssia. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sai raalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala sekä kehitysvammapalveluja tuottava Tahkokankaan palvelukeskus. Oheisessa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Henkilöstökertomuksen liiteosassa vakanssien jakaantuminen on tilastoitu tulosalueittain. Vuoden alusta sai raanhoitopiirissä otettiin käyttöön tulosalueisiin perustuva organisaatiorakenne, johon kuuluu seitsemän tulosaluetta ja tulosalueeseen rinnastettava yhtymähallinto. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 627 vakinaista sisäisen sijaisen va kanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 45 lääkärivakanssia, 569 hoitohenkilökunnan vakanssia ja 13 muun henkilökunnan vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan ensisijaisesti lyhytaikaiset poissaolot. Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 57,6 %, lääkäreiden 10,5 % ja huoltohenkilöstön 12,4 %. Vuoden lopussa oli vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöä. Hoitohenkilöstön vakanssien täyttöaste on jatkunut korkealla tasolla ollen vuoden lopussa 93,7 %. Lääkäreiden vakanssien täyttöaste oli vastaavasti 70,7 %, vakinaisesti täyttämättä oli 170 vakanssia. Lukuun ei sisälly amanuenssien vakansseja, joita ei luonteensa perusteella täytetä vakinaisesti. Taulukko 1. Virat ja toimet OYS Psykiatrian tulosalue Oulaskangas- Visalan tulosalue Kehitysvammahuollon tulosalue Kaikki yhteensä Sivuvirat 77,0 8,0 0,0 0,0 85,0 Lääkärit *) 521,5 67,0 30,5 5,0 624,0 Hoitohenkilöt 2 576,5 351,0 308,0 192, ,5 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 146,5 37,0 5,0 40,0 228,5 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 395,5 30,0 48,5 14,0 488,0 Huoltohenkilöt 596,0 28,0 89,0 26,5 739,5 Hallinto- ja taloushenkilöt 317,5 11,0 18,5 11,0 358,0 Kaikki yhteensä 4 630,5 532,0 499,5 288, ,5 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia 5

6 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuvio 1. Sairaanhoitopiirin virat ja toimet henkilöstöryhmittäin ,0 % 3,9 % 1,4 % Hoitohenkilöt 8,2 % Huoltohenkilöt Lääkärit 10,5 % 57,6 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat Hallinto- ja taloushenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Sivuvirat 12,4 % Henkilöstömäärän kehitys Kuntayhtymän palveluksessa oli vuo den 2011 aikana keskimäärin henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi edellisestä vuodesta 153 henkilöllä. Henkilöstön kokonaismäärää lisäsi uuden avohoitotalon käyttöönotto, mikä edellytti merkittävää henkilöstöresurssilisäystä sekä operatiiviseen toimintaan että tukipalveluihin. Lisäksi sairaanhoitopiirin toiminnaksi siirtyi kuntayhteistyön mukaisin sopimuksen mm. Oulun kaupungin ja Haukiputaan kunnan radiologian palvelut. Toimintavuonna perustettiin uusi alueellinen apuvälinekeskus ja Oulun Serviisi -liikelaitokselta osa sairaalahuoltopalveluista siirtyi sairaanhoitopiirin Sairaala- ja välinehuolto vastuualueen tehtäväksi, mikä lisäsi henkilöstömäärää. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Taulukko 2. Virkojen ja toimien täyttöasteet Täyttöaste % Avoinna/täyttämättä vakinaisella % Sivuvirat 56,5 43,5 Lääkärit *) 70,7 29,3 Hoitohenkilöt 93,7 6,3 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 92,1 7,9 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 92,9 7,1 Huoltohenkilöt 81,5 18,5 Hallinto- ja taloushenkilöt 88,8 11,2 Täyttöaste yhteensä 88,3 11,7 *) Ei sisällä amanuensseja Kuvio 2. Vakanssit ja henkilökunta keskimäärin 2010 ja

7 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Henkilöstön lukumäärä oli henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa henkilöä, Oulaskankaan sairaalassa 366 ja Visalan sairaalassa 150 henkilöä sekä kehitysvammahuollon palveluksessa 328 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden lopussa 16,7 % (1 147 miestä), naisten osuus vastaavasti 83,3 % (5 722 naista). Miesten ja naisten suh teellisessa osuudessa ei tapahtunut juuri muutosta edellisvuoteen. Henkilöstömäärät tulosalueittain ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liitteenä tämän kertomuksen lopussa. Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöstöstä 76,9 % (5 283 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus nousi hieman ollen vuoden lopussa 23,1 % (22,6 % ). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä, mikä selittyy vakanssien alhaisella täyttöasteella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 715 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten (13,1 %) tutkimusta ja hoitoa avustavien henkilöstöryhmässä. Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 423 henkilöä. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli käytössä yhteensä 254 eri tehtävänimikettä. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat sairaanhoitaja (2 166 henkilöä), sairaalahuoltaja (377 henkilöä), erikoislääkäri (346 henkilöä), lähihoitaja (311 henkilöä) ja laboratoriohoitaja (268 henkilöä). Henkilöstön rekrytointi Vuonna 2011 avoimia virkoja ja toimia oli sairaanhoitopiirissä haettavana yhteensä 293, vastaava luku vuonna 2010 oli 276. Hakemuksia avoinna olleisiin työpaikkoihin tuli 1 853, noin sata enemmän kuin edel lisenä vuonna (1 759). Eniten ha kemuksia tuli sairaanhoitajan sekä lähi- ja perushoitajien avoimiin toi miin. Taulukossa 3 on esitetty avoinna olleet yleisimmät tehtävänimikkeet sekä niihin tulleet hakemukset. Avoimien virkojen/toimien ja sijaisuuksien rekrytointimenettelynä on käytetty sanoma ja ammattilehti-ilmoittelua. Sähköisiä ilmoituskanavia on hyödynnetty aiempaa enemmän. Sairaanhoitopiirissä ei vielä ole ollut mahdollista hakea avoimiin toimiin/virkoihin sähköisesti. Taulukko 3. Yleisimmät avoinna olleet virat ja toimet vuonna 2011 Tehtävänimike Sairaanhoitopiirin rekrytointipalvelut osallistui sairaanhoitajapäiville, koulutus- ja työelämämessuille, sekä muihin hoitohenkilöstön rekrytointitapahtumiin. Kesärekry -tilaisuus järjestettiin alkuvuodesta yliopistollisessa sairaalassa ja tapahtumassa olivat edustettuina sairaanhoitopiirin tulosalueet esittelypisteineen. Tilaisuuteen osallistui noin kaksisataa kesätyönhakijaa. Rekrytointipalvelut oli mukana sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen tapahtumissa. Näi den toimien tavoitteena on tehdä sairaaloitamme ja erikoissairaanhoitoa työpaikkoina tunnetuksi ja vetovoimaiseksi niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Rekrytointipalvelut on tehnyt jatkuvaa yhteistyötä oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Oppilaitoksissa on käyty esittelemässä sairaalaa työpaikkana ja kertomassa työtehtävistä, joihin alaa opiskelevat voivat sijoittua. Myös oppilaitoksista käytiin tutustumassa sairaalaamme. Työvoimahallinnon rekrytointitapahtumiin on osallistut- Avoimet virat/toimet 2011 Saadut hakemukset 2011 Sairaanhoitaja Erikoistuva lääkäri Erikoislääkäri Sairaanhoitajan sijaisuudet 7 13 Apulaisylilääkäri 6 9 tu myös vuonna Sairaalamme on tarjonnut mahdollisuuksien mukaan työelämävalmennus-, työharjoittelu- ja työkokeilupaikkoja niitä tarvitseville. Sairaalamme on haluttu paikka siviilipalveluksen suorittamiseen. Vuoden 2011 aikana 23 siviilipalvelusmiestä aloitti palveluksensa sairaanhoitopiirimme eri yksiköissä. Määrä on sama kuin edellisenä vuonna. Sairaanhoitopiirissä on käytössä kes kitetty hoitohenkilöstön rekrytointi. Hoitohenkilöstön sijaisten palk kaamisesta arkisin klo 8-18 huo lehtii rekrytointiyksikkö. Vuonna 2011 sähköiseen NextStaff-sijaishallintajärjestelmään kirjattiin vajaat sijaistarvetilausta hoitohenki lös tön osalta, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Tilausten täyttöaste nousi hieman vuoden 2011 aikana ollen keskimäärin 82,5 % (vuonna ,5 %). 7

8 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Täyttöasteen nousua selittää osin järj estelmän tehostunut käyttö yksiköissä. Sijaisrekisterien päivittäminen yhteistyössä osastojen kanssa on turvannut paremmin osaavan hen kilöstön rekrytoinnin. Äkillisten sijaisuuksien täyttäminen on haasteellisinta operatiivisella tulosalueella ja erityisesti anestesia- ja leikkaustoiminnassa, jossa tarvitaan sairaanhoitajia, jotka ovat mm. perfuusiotai sydänleikkaussalitaitoisia. Rekrytointiyksiköllä on yhteinen keikkakämppä keskusleikkausosaston kanssa. Se on mahdollistanut edul lisen yöpymisen ja työskentelyn yli opistollisessa sairaalassa kaukaa kulkeville keikkalaisille. Sisäinen keikkailu ja uusi varahenkilöstö Pätevien sairaanhoitajien saanti kesäajan sijaisuuksiin oli vaikeaa. Siksi järjestöjen kanssa solmittiin kesäkuussa sisäisen keikkailun sopimus, joka mahdollistaa oman hoitohenkilökunnan keikkatyöt muulla kuin omalla osastolla KVTES:n lepoaikamääräysten rajoissa. Sopimuksella haluttiin turvata osaavien työntekijöiden saanti kesäaikana. Osa hoitajista on käyttänyt tätä mahdollisuutta ja ollut näin varmistamassa potilasturvallisuutta. Syksyllä sopimusta jatkettiin vuoden 2012 loppuun. Rekrytointipalvelut aloitti vuoden 2011 aikana myös uuden toimintamallin välittäen varahenkilöstöä yksiköiden äkillisiin poissaolotarpeisiin. Varahenkilöt ovat rekrytointiyksikössä vakinaisessa palvelussuhteessa olevia työntekijöitä. Varahenkilöstö, johon kuuluu sairaanhoitajia ja lähihoitajia, aloitti työskentelyn teho I:llä, teho II:lla ja lasten osasto 64:llä keväällä. Syksyllä varahenkilöstö laajeni käsittämään myös yhteispäivystyksen ja tarkkailuosaston toiminnan. Nämä yksiköt ovat sellaisia, joiden lyhytaikaisiin poissaoloihin rekrytointiyksikkö ei ole kyennyt välittämään tarpeisiin nähden riittävästi osaajia. Osaavan hoitohenkilöstön saatavuus em. yksiköissä on vähentänyt oman henkilöstön viikonloppuhälytysten määrää, mikä vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen. Myös hälytysrahan maksu ja ulkopuolisten sijaisten tarve ovat vähentyneet. Toimintaa pyritään hyvien kokemusten perusteella kehittämään edelleen. Rekrytointiyhteistyötä Yhteistyö osastojen kanssa on rekrytointiyksikölle tärkeää. Kuluvana vuonna se on lisääntynyt ja vahvistunut. Palautteet sähköisen rekrytointijärjestelmän käyttäjiltä ohjelman toimivuudesta osaston näkökulmasta ovat auttaneet rekrytoijia kartoittamaan järjestelmää koskevia kehittämistarpeita. Sijaisten osaamisen arviointi yhdessä osastonhoitajien kanssa on parantanut osaamisen kohdentumista oikein yksiköiden tarpeisiin. Rekrytointiyhteistyötä on tehty niin erityisvastuualueen sisällä kuin myös yliopistosairaaloiden kesken. Valtakunnallisesti on vaihdettu tietoa käytössä olevista toiminnallisista menetelmistä jakaen hyviä kokemuksia. 8

9 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,0 vuotta. Naisten ja miesten keski-iässä oli noin yhden vuoden ero (miehet 43,4 vuotta, naiset 44,1 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,6 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 35,2 vuotta. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna kor kein keski-ikä oli huoltohenkilöillä sekä tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä 48,6 vuotta. Lääkäreiden ammattiryhmässä keski-ikä oli alhaisin 41,8 vuotta. Myös ammattinimikkeittäin tarkasteltuna keski-ikä vaihtelee huomattavasti. Keski-ikä oli keski-määräistä korkeampi ylilääkärien (56,7 vuotta), osastonylilääkärien (54,6 vuotta) ja perushoitajien (52,1 vuotta) ryhmissä. Keski-iältään nuorin oli kä tilöiden ryhmä (40,1 vuotta). Sairaanhoitajien keski-ikä oli 41,0 vuot ta. Keski-iät eri ammattinimikkeittäin on taulukoitu kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin koko henkilöstöstä 49,0 % on yli 45-vuotiaita. Yli 45-vuotiaiden lukumäärä kasvoi verrattuna vuoteen 2010, lisäystä 113 henkilöä. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 45-vuotiaiden osuus oli 58,0 %, sama kuin edellisvuonna. Suurimman ikäluokan muodostavat vuotiaat. Yli 60-vuotiaiden määrä lisääntyi 27 henkilöllä. Eläkepoistuma 2011 ja ennuste tuleville vuosille Taulukko 4. Henkilöstön määrä ja keski-ikä henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä Mies Nainen Henkilöitä Keski-ikä yhteensä Lääkärit ,8 Eriasteiset sairaanhoitajat ,3 Muut hoitohenkilöt ,9 Tutkimus- ja hoitohenkilöt ,3 Tutkimusta ja hoitoa avustavat ,6 Huoltohenkilöt ,6 Hallinto- ja taloushenkilöt ,4 Muut tilapäinen henkilöstö ,9 PPSHP ,0 Kuvio 3. Henkilöstön ikäjakauma ja vuotiaat Taulukko 5. Vuosina eläkkeelle jääneet eläkelajeittain Eläkelaji Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke Määräaikainen kuntoutustuki *) PPSHP *) määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt löä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja osakuntoutustuella 164 henkilöä. Määräaikaisella kuntoutustuella vuoden aikana oli 46 henkilöä Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 196 henkilöä, lähes saman verran kuin edellisvuonna. Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (50,5 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 77 henki- 66- Eläkepoistuma sairaanhoitopiirissä vuonna 2011 oli 2,9 %, mikä oli jonkin verran alempi kuin koko kunta-alalla keskimäärin (3,2 %). 9

10 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Pohjois-Pohjanmaan sai raan hoi topii rissä vuonna 2011 eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,7 vuotta (58,8 vuotta vuonna 2010 /Kevan uusin tilastopäivitys). Kuntatyöntekijät Suomessa jäivät vuonna 2011 eläkkeelle keskimäärin 59,8-vuotiaina, mikä oli lähes sama kuin edellisvuonna. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti vuoden iässä. Vuonna 2011 kuntatyöntekijät siirtyivät vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,7 vuoden iässä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hieman aiemmin keskimäärin 62,9-vuotiaina. Kuvio 4. PPSHP:ssä vanhuuseläkkeelle jäävät Henkilömäärä Kuviossa 4 on esitetty Kuntien eläkevakuutuksen rekisteristä saatu arvio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamisen perusteella siirtyvien määrästä vuoteen Arviossa ei ole mukana mahdollisia varhais-, työkyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeitä. Ennus te on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL-vakuutettuina Iän mukaiselle eläkkeelle on seuranta-ajan kuluessa jäämässä yli henkilöä. Eläkepoistumassa on ammattiryhmittäisiä ero ja. Sairaanhoitajien arvioitu eläkepoistuma sairaanhoitopiirissä lähimmän 10 vuoden aikana on 21,4 %, osastonhoitajien 46,4 %, ylilääkärien 47,1 % ja sairaalahuoltajien 45,9 %. Henkilöstön muu vaihtuvuus Vuoden 2011 aikana muusta kuin mää räaikaisen palvelussuhteen päät tymisestä johtuvasta syystä päät tyneitä palvelussuhteita oli yhteensä 323, joista 126 perusteena oli eläketapahtuma. Omaehtoinen vaihtuvuus on viime vuo sien tapaan ollut varsin vähäistä. Vuonna 2011 yhteensä 174 palvelussuhdetta päättyi henkilön omasta pyynnöstä (191 vuonna 2010), mikä on 3,3 % vakinaisen henkilöstön määrästä. 10

11 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Henkilöstön työpanos Henkilötyövuodet Sairaanhoitopiirissä työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + pal kallinen poissaolo tai vastaavasti ko konaistyöpanos palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamal la päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Seuraavassa taulukossa on esitetty sairaanhoitopiirin työpanoksessa tapahtunut vuosimuutos kolmesta eri näkökulmasta. Taulukko 6. Henkilöstön työpanos vuosina TP 2010 TP 2011 Muutos lkm % TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina PPSHP 5 909, ,0 119,7 2,0 % Lääkärit 728,9 746,9 18,0 2,5 % Hoitohenkilökunta 4 143, ,4 63,1 1,5 % Muu henkilöstö 1 037, ,7 38,6 3,7 % KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP 529,9 532,8 2,9 0,5 % Lääkärit 71,1 68,4-2,7-3,8 % Hoitohenkilökunta 399,4 410,3 10,9 2,7 % Muu henkilöstö 59,4 54,1-5,3-8,9 % TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP 4 712, ,3 109,6 2,3 % Lääkärit 596,1 609,4 13,3 2,2 % Hoitohenkilökunta 3 272, ,6 58,3 1,8 % Muu henkilöstö 844,3 882,3 38,0 4,5 % Kuvio 5. Henkilöstön työpanoksen (palkalliset palvelussuhteet) muutos Lääkärit Hoitohenkilökunta Muu henkilökunta 1,5 % 2,0 % 2,5 % 3,7 % Työpanoksen määrän kasvu edellisvuoteen selittyy lähes kokonaan sairaanhoitopiirille siirtyneistä toiminnoista (apuvälinekeskus, kuvantamistoiminta ym.) ja avohoitotalon toiminnan käynnistymisestä. Toteutunut palkallisen työpanoksen lisäys oli noin 120 henkilötyö- panosta. Toimintavuoden käyttösuunnitelmassa oli varauduttu em. työpanoslisäykseen riittävästi. Palkallisten palvelussuhteiden kasvu työpanoksena oli 2 %. Palkattomien virka-/työvapaiden määrä kasvoi sairaanhoitopiirissä vuoden aikana 0,5 % ollen noin 533 vuosityöpanosta vuonna Kertomuksen liiteosassa on tarkemmin esitetty työpanoksen muutos tulosalueittain ja henkilöstöryhmit- 11

12 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS täin. Tilastoissa vuoden 2010 tiedot on päivitetty vastaamaan vuoden 2011 uutta organisaatiorakennetta. Määrällisesti eniten palkallisen työpanoksen kasvua oli sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella (10,7 %). Sen sijaan pääosin muilla sairaanhoitopiirin tulosalueilla palkallisen työpanoksen määrä laski edellisvuoden tasosta. Kuviossa 6 on esitetty toimintanäkökulmasta sairaanhoitopiirin tehdyn työpanoksen kehitys vuosina Sairaanhoitopiirin työpanos on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman yli 22 %. Hoitohenkilöstön ammattiryhmässä kasvu on ollut tätä suurempaa (27,3 %). Lääkäreiden tehdyssä työpanoksessa on viime vuosina jatkunut tasainen kasvu. Vuonna 2011 lääkäreiden tehty työpanos oli 16,9 % korkeampi kuin vuonna Muun henkilöstön määrässä vuosikymmenen kasvu on ollut noin 10 %. Suurin määrällinen työpanoksen kasvu tapahtui vuonna 2010, jolloin Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri yhdistyi sairaanhoitopiiriin. Kuvio 6. Tehty työpanos ammattiryhmittäin vuosina (vuosi 2001 = 100) PPSHP Tehty työpanos ,6 104,8 106,4 107,8 109,6 111,4 112,6 112,6 119,6 122,3 Lääkärit ,3 99,5 102,8 103,1 104,6 106, ,6 116,9 Hoitohenkilökunta ,9 109, ,2 115,5 117,4 116,5 125,2 127,3 Muu henkilöstö ,8 100,1 100,6 100,7 101,6 101,7 100,6 100,7 104,7 109,3 Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Seuraavassa kuviossa on mukana vain sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, ei kehitysvammahuoltoa. Hoitopäivät vähenivät selvästi henkilötyövuotta kohti, sen sijaan avohoitokäynnit Kuvio 7. Suoritteet henkilötyövuotta kohti PPSHP erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto Suoritteita/henkilötyövuosi 2011 Suoritteita/henkilötyövuosi 2010 Suoritteita/henkilötyövuosi ,2 12,7 13,2 26,1 26,1 26,3 59,2 62,5 65,5 111,1 108,2 108,3 12

13 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 lisään tyivät. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen hoidetut potilaat verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Kehityssuuntaus on kaikilta osin ollut sairaanhoitopiirin strategian mukainen. Poissaolot Poissaolojen kokonaismäärä kasvoi sairaanhoitopiirissä vain yhden prosentin vuonna Edellisvuonna poissaolojen kas vuun oli vaikuttanut pääosin kehitys vammahuollon yhdistyminen sairaanhoitopiiriin. Vuosilomat ovat mää rällisesti suurin pois saolon laji. Lakisääteiset poissaolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) vähentyivät 1,7 %, samoin sai rauspoissaolojen määrässä oli vähennystä 2,3 % vuoteen 2010 verrattuna. Koulutuspoissaoloissa sen si jaan oli kasvua 8,6 %, hieman yli kalenteripäivää, myös opintovapaapoissaolot lisääntyivät selvästi, muu tosta edellisvuoteen lähes 40 %. Taulukko 7. Poissaolopäivät vuosina Laji Muutos % Muutos % Vuosilomat *) ,8 1,8 Sairauspoissaolot ,4-2,3 Muut lakisääteiset ,6-1,7 Kuntoutuspoissaolot ,4 10,8 Koulutuspoissaolot ,0 8,6 Opintovapaapoissaolot ,1 39,2 Muut poissaolot ,7 0,9 Yhteensä ,9 1,0 *) Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat 11,3 % Kuvio 8. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna ,0 % 4,7 % 3,2 %0,7 % 0,6 % 0,1 % 73,4 % Vuorotteluvapaalla vuonna 2011 oli 113 henkilöä, määrä on pysynyt vuo sittain lähes samana. Vuorotteluva paata käytettiin yhteensä päi vää, mikä tekee henkilöä kohti keskimäärin 154 päivää. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2011 on kuvattu ku vios sa 8. Työhön käytetyn ajan osuus oli keskimäärin 73,4 % koko palveluksessaoloajasta. Työpanos Vuosilomat Lakisääteiset Sairauspoissaolot Muut poissaolot Koulutuspoissaolot Opintovapaapoissaolot Kuntoutuspoissaolot Sairastavuus Vuonna 2011 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi sairauspoissaolopäivää eli 16,3 kalenteripäivää henkilöä kohden, kun jakajana käytetään vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää. Poissaoloja aiheuttivat sairaudet päivää, työtapaturmat päivää, vapaa-ajan tapaturmat 284 päivää ja liikennevahingot 171 päivää. Taulukko 8. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö vuosina Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö ,4 17,7 17,0 17,1 16,3 Työtapaturmat vähenivät vuoteen 2010 verrattuna 940 päivää. Ammat titaudeista johtuvia poissaoloja ei vuonna 2011 ollut lainkaan. Vapaa-ajan tapaturmista aiheutuneet sairauspoissaolot lisääntyivät 170 päivää vuoteen 2010 verrattuna. 13

14 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Sairauspoissaolojen kokonaismäärä väheni 2,3 % eli kalenteripäivää. Sairauspoissaolopäivien määrä henkilöstöryhmittäin ja muutosprosentti edellisvuoteen verrattuna on nähtävissä taulukossa 9. Taulukko 9. Sairauspoissaolopäivät henkilöstöryhmittäin vuosina Henkilöstöryhmä Muutos % Lääkärit ,9 Hoitohenkilökunta ,1 Tutkimus- ja hoitohenkilöt ,0 Tutkimusta ja hoitoa avustavat ,5 Huoltohenkilöt ,5 Hallinto- ja taloushenkilöt ,7 Muut henkilöt ,6 Yhteensä ,3 Sairauspoissaolopäiviä vuonna 2011 kertyi henkilölle. Näistä 544 henkilöä tuotti 50 % kaikista poissaoloista. Yli 4 vuorokauden mittaisten sairauspoissaolojaksojen määrä vähentyi 1,5 %. Henkilöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella enintään kolme päivää kerrallaan, jos sairauden syynä on infektio, päänsärky tai muu selkeä syy. Omailmoitukseen perustuvia poissaoloja oli päivää eli 12,5 % kaikista sairauspoissaoloista. Vähennystä omailmoitukseen perustuvissa poissaoloissa oli 2 % verrattuna edelliseen vuoteen. OYS:n sairauspoissaolot diagnooseittain vuosina on esitetty myöhemmin työterveyshuoltoa käsittelevässä osiossa. Taulukko 10. Sairauspoissaolojen osuus palveluksessaoloajasta henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessaoloajasta oli 4,7 % (4,9 % vuonna 2010). Suhteellisesti vähiten poissaoloja oli lääkäreillä sekä tutkimus- ja hoitohenkilökunnalla. Hoitohenkilöiden ja huoltohenkilöiden ryhmässä sairastavuus on vähentynyt eniten edellisvuodesta (0,3 prosenttiyksikköä). Palvelujaksopäivät 2010 Sairauspoissaolopäivät 2010 Osuus % Palvelujaksopäivät 2011 Sairauspoissaolopäivät 2011 Lääkärit , ,7 Hoitohenkilöt , ,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt , ,7 Tutkimusta ja hoitoa avustavat , ,2 Huoltohenkilöt , ,4 Hallinto- ja taloushenkilöt , ,7 Muut henkilöt , ,5 Yhteensä , ,7 Osuus % Taulukko 11. Sairauspoissaolojaksot vuosina 2010 ja 2011 PPSHP Muutos % Sairauspoissaoloja tuottaneet henkilöt ,8 Väihintään 50 % kaikista sairauspoissaolopäivistä tuottaneet henkilöt 512 = 9,5 % 544= 9,9 % Lyhyet 1-4 vrk:n sairauspoissaolojaksot ,1 Yli 4 vrk:n sairauspoissaolojaksot ,5 14

15 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Henkilöstömenot Toimintamuutokset nostivat palkkasummaa Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2011 henkilöstömenot olivat yhteensä 317 milj. euroa. Henkilöstömenojen kokonaiskasvu oli lähes 20 milj. euroa. Henkilöstömenot nousivat 6,7 % edellisestä vuodesta. Avohoitotalon käyttöönotto oli suuri toiminnallinen muutos, mikä lisäsi merkittävästi henkilöstöresursseja sekä operatiiviseen toimintaan että tukipalveluihin. Lisäksi sairaanhoitopiirin toiminnaksi siirtyi kuntayhteistyön mukaisin sopimuksen mm. Oulun kaupungin ja Haukiputaan kunnan radiologian palvelut. Toimintavuonna perustettiin uusi alueellinen apuvälinekeskus ja Oulun Serviisi -liikelaitokselta osa sairaalahuoltopalveluista siirtyi sairaanhoitopiirin tehtäväksi. Toimintamuutokset kasvattivat henkilöstömenoja noin 7 milj. euroa. Lisäys vakinaisen henkilökunnan määrään oli noin 150 vakanssia. Toimintamuutosten osuus henkilöstömenojen kasvusta oli 2,3 %. Tulosaluekohtaiset toimintamuutokset näkyvät kuviosta 9. Se kertoo palkkojen kasvun ilman sivukuluja ja palkallisen työpanoksen kehityksen. Tulosalueiden kustannuskehityksen seuranta ja vertailu vuoden 2010 vastaaviin lukuihin oli haasteellista vuoden 2011 alusta voimaan tulleen uuden organisaation ja entisten toimintaprosessien uudelleen muotoutuessa. Suurimmat palkka- ja työpanosmuutokset ovat sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella kuvantamisessa, potilashoidon ja sairaalahuollon palveluissa, jonne kohdistui osa edellä mainituista toimintamuutoksista. Yhtymähallinnossa muutos johtui kasvusta rekrytointipalvelui- Kuvio 9. Palkkojen ja palkallisen työpanoksen muutos tulosalueittain vuosina (%) Yhtymähallinto Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Lasten ja naisten tulosalue Psykiatrian tulosalue Kehitysvammahuollon tulosalue Oulaskangas-Visalan tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Ppshp yhteensä -5,7 Palkat, muutos % Palkallinen työpanos, muutos % -1,5-2,1 den varahenkilöstössä. Kehitysvammahuollon palkkamenot ovat laskeneet toiminnan siirtyessä kuntien hallintaan. Sopimusten vaikutus henkilöstömenoihin Virka- ja työehtosopimusten kustannusvaikutus palkkakehitykseen oli vajaa 8 milj. euroa. Lisäksi uuteen sopimukseen 2012 alusta sisältyi yllätyksellinen laskennallinen erä lomapalkkavelan kasvusta, joka suositettiin otettavaksi huomioon -0,5-0,9-0,6 0,2 2,0 4,0 3,9 3,0 4,0 10, ,2 6,1 6,4 10,8 15,4 vuoden 2011 kirjanpidossa. Vuosilomasäännösten muutoksesta johtuvaa lomapalkkavelkaa lisättiin 3 milj. euroa henkilöstömenoihin. Se nosti henkilöstömenoja 1,0 %. Sopimuskorotukset yhteensä kasvattivat henkilöstömenoja 3,7 %. Loput henkilöstömenojen kasvusta johtuivat toimintamuutoksista ja hoitotakuun purkuun ja hoitohenkilökunnan saannin varmistamiseen tehdyistä paikallisista lisä- ja ylityösopimuksista. Tarkasteltaessa pelkästään kolmen henkilöstöryhmän palkka- ja työpa- 15

16 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukko 12. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tileittäin vuosina Tilino Tilinimi Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Muutos % TP11/TP10 TP 2011 Suht.osuus % 400 Palkat ,4 79, Luottamushenkilöstö ,5 0, Lääkärit ,2 19, Hoito- ja tutkimushenkilöstö ,5 48, Muu henkilöstö ,2 11, Palkkiot ,1 0, Jaksotetut palkat ,9 0, Lomapalkkavelan muutos ,2 0, Lomapalkkavelan muutoksen kasvu A-taulukolla ,8 410 Henkilösivukulut ,7 20, Sos. ja eläkevak.menot ,0 21, Sos. ja eläkevak.menojen kasvu A-taulukolla , Muut henkilöstömenot ,7 0, Henk.korvaukset ja muut henk.men. korjauserät ,6-1,6 PPSHP Henkilöstömenot yhteensä ,7 100,0 nosjakaumaa lääkärien osuus palkkasummasta oli 24,4 % ja toteutuneista henkilötyövuosista (palkallinen työpanos) 12,4 %. Hoitohenkilökunnan vastaavat osuudet olivat 61,5 % ja 69,8 % sekä muun henkilökunnan 14,1 % ja 17,8 %. Kuviossa 10 on henkilöstöryhmittäin palkkojen muutos ilman sivukuluja ja palkallisen työpanoksen muutos. Jos palkkojen kasvusta vähentää toiminnallista kasvua osoittavan työpanoslisäyksen, niin palkkojen todellinen nousu vaihtelee henkilöstöryhmittäin 2,5 3,0 %. Erot johtuvat pääosin kunnallisten virka- ja työehtosopimusten erilaisesta sisällöstä. Sairaanhoitopiirin palkkasumman henkilöstöryhmiä suurempi muutos johtuu edellä mainitun ylimääräisen lomapalkkavelan lisäyksestä. Ilman uuden sopimuksen tuomaa lomapalkkavelan kasvua henkilöstömenot olisivat nousseet 5,7 %. Kuvio 10. Palkkojen ja palkallisen työpanoksen muutos henkilöstöryhmittäin vuosina (%) Lääkärit Hoito- ja tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö PPSHP yht. Palkat, muutos % 1,5 2,0 2,5 3,7 4,5 Palkallinen työpanos, muutos % 5,2 6,2 6,

17 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Palkat tulosalueiden lukuina Taulukossa 13 on palkka- ja henkilöstömenojen kehitys tulosalueittain vuosina Euromääräisesti suurin palkkasumma sivukuluineen on operatiivisella tulosalueella 92,6 milj. euroa ja toiseksi suurin sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella 69,8 milj. euroa. Nämä kaksi tulosaluetta muodostavat yli puolet sairaanhoitopiirin henkilöstömenoista. Operatiivisen tulosalueen palkkamuutos on maltillinen ottaen huomioon avohoitotalon toiminnan käynnistymisen toimintavuoden aikana sekä hoitotakuun edellyttämän jonojen purkamisen lisätyösopimuksella kuten myös Oulaskangas-Visalan tulosalueella. Samoin lasten ja naisten ja psykiatrian tulosalueiden palkkakustannukset ovat kehittyneet kohtuullisesti. Kustannustasoon on kaikilla tulosalueilla vaikuttanut organisaatiossa tehdyt toimintaprosessien muutokset. Mistä palkat koostuvat Taulukko 13. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tulosalueittain vuosina PPSHP Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % Yhtymähallinto ,0 -palkat ,6 -muut henkilöstömenot ,7 Medisiininen tulosalue ,4 -palkat ,2 -muut henkilöstömenot ,9 Operatiivinen tulosalue ,3 -palkat ,0 -muut henkilöstömenot ,5 Lasten ja naisten tulosalue ,1 -palkat ,9 -muut henkilöstömenot ,8 Psykiatrian tulosalue ,2 -palkat ,0 -muut henkilöstömenot ,6 Kehitysvammahuollon tulosalue ,7 -palkat ,9 -muut henkilöstömenot ,1 Oulaskankaan-Visalan tulosalue ,5 -palkat ,0 -muut henkilöstömenot ,8 Sairaanhoidollisten palvelujen ta ,6 -palkat ,4 -muut henkilöstömenot ,6 PPSHP:N PALKAT YHTEENSÄ ,7 -palkat ,4 -muut henkilöstömenot ,7 Palkkamenot koostuvat tehdyn työajan varsinaisesta palkasta, epämukavan työajan korvauksista ja poissaoloajan palkoista. Vuonna 2011 tehdyn työajan varsinaisten palkkojen osuus oli 64,1 % palkkamenoista (kuvio 11). Tehdystä työstä maksetun varsinaisen palkan osuus on kasvanut 0,2 % vuodesta Poissaoloaikojen palkkojen osuus (21,2 %) on pienentynyt vastaavasti edellisvuoteen 0,2 % ja vuoteen 2009 verrattuna 0,4 %. Työaikaa voi sanoa käytetyn tehokkaammin kuin edellisinä vuosina. Kuvio 11. Palkkojen jakautuminen ,3 % 1,0 % 3,3 % 1,0 % 12,4 % 15,9 % 64,1 % Taulukossa 14 on ansainta-ajan mukaiset palkkakulut luokiteltuna palk kalajeittain. Tarkemmin palkkarakennetta tarkasteltaessa keskimää räistä enemmän nousivat lisäja ylityökorvaukset 14,3 % sekä Varsinaiset palkat Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset Työaika- ja päivystyskorvaukset Sairausloma-ajan palkat Lisä- ja ylityökorvaukset Lakisääteiset poissaoloajan palkat Muut poissaoloajan palkat 17

18 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS muut poissaoloajan palkat 12,7 %. Lisä- ja ylitöitä kasvatti hoitotakuun toteuttaminen ja sisäisen keikkailun mahdollistaminen työvoiman saannin varmistamiseksi. Koulutuspoissaolot ja ylitöiden pitäminen vapaana selittävät muun poissaoloajan palkkojen kasvua. Toimintaprosessien muutokset vaativat normaalia enem män koulutuspäiviä. Työajan seurannan käyttöönotto ja työaikapankin pilotointi on mahdollistanut joustavan ylitöiden vapaana pitämisen. Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virka- ja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sis. poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 26,56 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2010 verrattuna oli 2,7 %. Tämä vastaa kuviossa 10 esitettyä keskimääräistä reaalipalkkojen kasvua. Henkilöstökertomuksen liiteosassa on esitetty tilinpäätöksen mukainen tulos- ja vastuualueiden palkkojen ja muiden henkilöstömenojen kehitys vuosina Palkkaerittely sisältää myös ulkopuoliset palkkiot ja lomapalkkavelan muutoksen. Muut henkilöstömenot sisältävät kaikki sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut sekä em. sivukuluja vähentävänä eränä työnantajalle maksettavat sairaus- ja tapaturmavakuutuskorvaukset. Tarkastelussa kannattaa Taulukko 14. Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut vuosina 2010 ja 2011 sekä tehdyn työn hinta Palkkalaji Palkat 2010 Palkat 2011 Muutos % Varsinaiset palkat ,9 Työaika- ja päivystyskorvaukset ,2 Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, 3,8 lomakorvaukset Sairausloma-ajan palkat ,6 Lakisääteiset poissaoloajan palkat ,3 Muut poissaoloajan palkat ,7 Lisä- ja ylityökorvaukset ,3 Palkat yhteensä ,7 Tehdyn työn hinta 25,85 /h 26,56 /h 2,7 huomioida, että vuoden 2011 alusta voimaan tulleen uuden organisaation vastaavuus vuoden 2010 lukuihin ei ole aivan kohdallaan kaikilla vastuualueilla toimintaprosessien uudelleen muotoutuessa. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilökunnan palkkamuutokset vuosina on esitetty tämän kertomuksen liiteosassa. Sivukulut reippaassa nousussa Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut olivat yhteensä 69,4 milj. euroa. Ne olivat henkilöstön palkoista 27,8 %. Eläkevakuutusmaksujen osuus oli 22,2 %, josta palkkaperusteinen eläkevakuutusmaksu oli 16,1 % ja eläkemenoon perustuva maksu vähän yli 5 % sekä varhaiseläkemenoon perustuva maksu hieman alle yhden prosentin. Henkilöstön sosiaali- ja eläkevakuutusmaksujen osuus palkoista nousi 0,6 prosenttiyksikköä. Nousu muodostui palkkaperusteisesta eläkevakuutusmaksusta ja työttömyysvakuutusmaksusta. Vähentävänä tekijänä oli pieni sosiaaliturvamaksun lasku. Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksujen kasvu oli 7,8 % vuodesta Sairaanhoitopiirille maksetut henkilöstön sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset olivat 4,9 milj. euroa ja ne nousivat 9,6 % vuodesta Saadut korvaukset vähentävät henkilöstön sivukuluja. 18

19 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen Osaava henkilöstö on sairaanhoitopiirin toiminnan kantava voima. Työtehtävissä, joissa ihmisten tekemän työn osuus on suuri, henkilöstön osaaminen, pätevyys sekä ammat titaito ja sen kehittäminen ovat erityisen keskeisessä asemassa. Työtehtävien laaja-alaistuminen ja muuttuminen, teknologian kehittyminen, uudet tuotteet ja työmenetelmät sekä työn laatuvaatimukset lisäävät henkilöstön osaamistarpeita. Näihin tarpeisiin pyritään vastaamaan ammatillisella täydennyskoulutuksella. Henkilöstön täydennyskoulutus Onnistunut ammatillinen täydennyskoulutus parantaa toiminnan ja palvelujen tuloksellisuutta sekä asiakkaiden ja potilaiden tyytyväisyyttä. Koulutuksen avulla tapahtuvan ammatillisen osaamisen tukeminen vaikuttaa merkittävästi myös henkilökunnan työssä jaksamiseen ja työn laatuun. Täydennyskoulutusta linjataan sairaanhoitopiirin strategian lisäksi henkilöstön osaamistarpeiden perusteella. Näitä tarpeita kartoitettiin pääasiassa esimiesten ja henkilöstön välisissä kehityskeskusteluissa. Koulutuspalvelut järjesti vuonna 2011 yhteensä 44 koulutusta, joista alueellisia 29 ja yksi valtakunnallinen. Kevään valtakunnallinen Näyttöön perustuvan potilasohjauksen vahvistaminen osahankkeen loppuseminaari keräsi 59 osallistujaa. Yhteensä koulutuspalveluiden järjestämissä koulutuksissa oli vuoden aikana osallistujaa. Lisäksi järjestettiin operatiivisen tulosalueen henkilöstölle alkusammutuskoulutukset, joihin osallistui yhteensä henkilöä. Vaiettu johtajuus kokemuksia johtamisen arjesta seminaari jär- jestettiin syyskuussa yhteistyössä Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Metanoia instituutin kanssa. Koulutuspalvelujen järjestämien koulutusten lisäksi myös tulosalueet toteuttivat sisäisiä ja alueellisia koulutuksia. Aihealueittain koulutukset painottuivat lääketieteellisiin erikoisaloihin, hoitotieteeseen ja hoitotyöhön sekä johtamiseen ja henkilöstöhallintoon. Henkilöstöryhmä Koko henkilöstöstä 67 % osallistui ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 3,4 päivää henkilöä kohden kaikki henkilöstöryhmät huomioiden. Määrä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Taulukosta 15 on nähtävissä sairaanhoitopiirin henkilöstön osallistumisaktiivisuus täydennyskoulutuksiin ammattiryhmittäin. Taulukko 15. Täydennyskoulutukseen osallistuneiden lukumäärä vuonna 2011 Henkilöstön lkm ( ) Täydennyskoulutukseen osallistuneet Lukumäärä %-osuus Lääkärit ja hammaslääkärit ,1 Muu korkeakoulutettu sosiaali- ja ,5 terveydenhuollon henkilöstö Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon ,0 tai opisto- asteen tutkinnon suorittaneet Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ,6 tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet Muu palveluketjussa toimiva ,0 henkilöstö PPSHP yhteensä ,2 19

20 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuvio 12. Henkilöstön osallistuminen PPSHP:n sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuolisten organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin vuonna 2011, jakauma aihealueittain (%) Lääketieteellinen erikoisalakohtainen koulutus Hoitotiede ja hoitotyö 18,7 % 20,4 % 81,3 % 79,6 % Johtaminen ja henkilöstöhallinto Tietotekniikka 42,1 % 51,1 % 57,9 % 48,9 % Lääkehuolto 67,5 % 32,5 % Toimistotyö 40,1 % 59,9 % Muut aihealueet 64,9 % 35,1 % Sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi ammatillisia täydennyskoulutuspäiviä yhteensä lähes Näiden koulutuspäivien jakautuminen sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuolisiin koulutuksiin on esitetty kuviossa 12 aihealueittain. Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuoden 2011 kirjanpidon mukaan (ulkoiset menot) 5,2 milj. euroa, mikä on 2,1 % sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen palkkasummasta. Menoihin sisältyvät kurssi- ja osallistumismaksujen lisäksi myös matka-, majoitus- ja ravintokustannukset sekä koulutuspalvelujen osto. Palkallisia koulutuspäiviä myönnettiin päivää. Näiden päivien palkkakustannukset olivat yhteensä n. 1,9 milj. euroa. Verkkokoulutus Perinteisten opetusmenetelmien rinnalla jatkettiin verkkomuotoisen opetuksen käyttöä muutamissa aihealueissa, minkä lisäksi suunniteltiin uusia verkkokoulutuksen aiheita. Verkkokoulutus on tässä vaiheessa todettu toimivaksi ratkaisuksi toistuviin, suuria henkilöstömääriä koskeviin koulutuksiin. Verkkokoulutuksen etuja ovat mm. helppo saavutettavuus sekä tasapuolinen ja tasalaatuinen opetuksen sisältö. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen verkko-opiskeluna jatkui vuonna 2011 ansiokkaasti. Vuoden loppuun mennessä lähes kaikilla lääkehoidon koulutuksen saaneilla laillistetuilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä oli voimassa lääkehoidon perusosaamisen lupa. Syksyllä 2011 keskityttiin nimikesuojattujen lääkehoidon perusosaamisen varmistamisen käytänteiden kehittämiseen ja näistä tiedottamiseen. Tiedotus onnistui, sillä nimikesuojatut päivittivät lääkehoidon lupiaan aktiivisesti. Lasten ja naisten tulosalueella jatkettiin aiemmin tuotetun Lapsen elvy tys -verkkokurssin hyödyntämistä osana elvytyskoulutusta. Verkkokurssin lisäksi elvytyskoulutukseen kuuluivat lähiopetus ja simulaatioharjoitukset. Verkkokurssiin kuului tentti, jolla työntekijät voivat osoittaa hallitsevansa teoreettisen tiedon. Vuoden aikana jatkettiin esimiehille suunnatun verkkomuotoisen koulutuksen työstämistä. Verkkokoulutuksen tavoitteeksi asetettiin strategian mukaisen selkeän ja avoimen esimiestoiminnan tukeminen ja esimiesten management-johtamisen vahvistaminen sekä organisaation toimintaprosesseihin liittyvien käytänteiden yhdenmukaistaminen. Kurssin sisältöä tuottivat eri osa-alueiden asiantuntijat. Verkkokoulutuksessa merkittävänä yhteistyökumppanina oli Medieco Oy, jonka omistavat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä. Verkkokoulutuksia toteutettiin Medieco Oy:n ylläpitämässä Medieco elearn -verkko-oppimisympäristössä. 20

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstökertomus 2010 Sisältö Saatteeksi...3 Henkilöstövoimavarat...4 Virat ja toimet...4 Henkilöstömäärän kehitys...5 Henkilöstön rekrytointi...6 Henkilöstön ikärakenne...7

Lisätiedot

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja

Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Henkilöstökertomus 2012

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Henkilöstökertomus 2012 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstökertomus 2012 Sisältö Saatteeksi...3 Henkilöstövoimavarat...4 Virat ja toimet...4 Henkilöstömäärän kehitys...5 Henkilöstön rekrytointi...6 Henkilöstön ikärakenne...7

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2013

Henkilöstökertomus 2013 Henkilöstökertomus 2013 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2013 henkilöstökertomus Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen... 3 Henkilöstövoimavarat... 6 - Henkilöstömäärä... 6 -

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015

Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen

Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2014 henkilöstökertomus Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen 3 Henkilöstövoimavarat

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2016 henkilöstökertomus

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2016 henkilöstökertomus Henkilöstökertomus 2016 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2016 henkilöstökertomus Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen... 3 Henkilöstövoimavarat... 5 Henkilöstömäärä... 5 Henkilöstön

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2017 henkilöstökertomus

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2017 henkilöstökertomus Henkilöstökertomus 2017 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2017 henkilöstökertomus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri suuntaa kohti uusia haasteita... 3 Henkilöstövoimavarat...

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11

ÄHTÄR]N. KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 ÄHTÄR]N KAUPUNGiN 1-[ENKJLÖSTÖRAPORT 11 2016 4, \- mk 0O ~ JO ½ 4. Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista.

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PL 10, OYS Puhelin (08) Faksi (08)

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PL 10, OYS Puhelin (08) Faksi (08) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ PL 10, 90029 OYS Puhelin (08) 315 2011 Faksi (08) 315 4499 www.ppshp.fi Henkilöstökertomus 2015 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vuoden

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II

ÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II ÄT-[TÄRJN KAUPUNGiN 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II 2017 Kenkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3

KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3 1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3

Lisätiedot

Henkilöstömäärät. Ikäjakauma. Poissaolot. Työtapaturmat. Henkilöstömenot

Henkilöstömäärät. Ikäjakauma. Poissaolot. Työtapaturmat. Henkilöstömenot Henkilöstömäärät Ikäjakauma Poissaolot Työtapaturmat Henkilöstömenot Henkilöstömäärän kehitys 2014 2015 2016 2017 Kokonaishenkilöstömäärä 31.12. 972 987 977 950 Muutos edellisestä vuodesta + 15-10 - 27

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Kh Kv

Henkilöstöraportti Kh Kv Henkilöstöraportti 2016 Kh 9.10.2017 64 Kv 16.10.2017 44 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2016... 4 2.1 Henkilöstömäärän kehitys... 4 2.2 Henkilöstö ammattinimikkeittäin...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan:

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen

Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen Tuottavuusohjelma: henkilöstöohjelmien toteutuminen Marja Hietamäki 25.9.2014 24.9.2014 1 Henkilöstö Nettotyöpanos tammi elokuu 2013/2014 2013 2014 Muutos Ennuste 2014 Kaikki 3009,8 3003,1-6,7-36,3 Vakinaiset

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018

KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ

ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ ENEMMÄN AIKAA JA LAATUA: KOKEMUKSET HOITOTYÖN PALVELUYKSIKÖSTÄ Terveys ja talous päivät 15.-16.9.2016 Anne Kantanen, Palveluyksikköjohtaja, Ylihoitaja, Hoitotyön palveluyksikkö, KYS 5.9.2016 1 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen tulospalkkiojärjestelmä 2017

Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen tulospalkkiojärjestelmä 2017 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen tulospalkkiojärjestelmä 2017 Talpa jory 27.122016 Talpa htk 29.12.2016 1. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteet...1 2. Tulospalkkiomalli...1 3. Viestintä, tulosten seuranta

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite

Sisällys: Henkilöstöraportti 2018 Tilinpäätös, liite Sisällys: HENKILÖSTÖRAPORTTI... 2 Yleiskatsaus... 2 Henkilöstön määrä... 2 Taulukko 1: Henkilöstömäärän palvelualueittain 2013 2018... 2 Taulukko 2: Henkilöstömäärä uuden organisaation mukaisesti ja työaikamuodoissa

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstömäärä... 3 3. Henkilötyövuodet... 4 4. Työajan jakautuminen... 5 5. Ikärakenne... 6 6. Henkilöstön osaamisen

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä Talousjohtaja Tero Mäkiranta

Kokouspäivämäärä Talousjohtaja Tero Mäkiranta Sivu 1 SATSHP/407/02.02.02/2018 59 TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 1-3 KK/2018 Talousjohtaja Tero Mäkiranta 18.4.2018 Talousjohtajan katsaus sairaanhoitopiirin tammi-maaliskuun 2018 toimintaan ja talouteen:

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2013... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 4 2.3 Palvelussuhteen pituus... 5 2.4 Eläkkeelle siirtyminen...

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2016

Henkilöstöraportti 2016 Henkilöstöraportti 2016 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1 Henkilöstömäärä... 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain... 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika...

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Kymmenen vuotta tähärellistä työtä

Kymmenen vuotta tähärellistä työtä Kymmenen vuotta tähärellistä työtä 16.11.2017 Anne Risikko, rekrytointipäällikkö www.epshp.fi 0 Varahenkilöstön historiaa varahenkilöstön määrä kasvoi 2000-luvun alku vuosina vakinaistamisperusteena käytettiin

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS

LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä.

Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain. Taulukko 2: Palvelussuhteiden kokoaikaisuus hallintokunnittain. Yhteensä. Taulukko 1: Palvelussuhteiden määrä toimialoittain Vakinainen Vakinainen Vakinainen Keskushallinto 205 206 114 65 64 22 270 270 136 Ympäristöterveydenhuolto 27 26 26 9 8 4 36 34 30 Sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 27.03.2017 Sivu 1 / 1 997/2017 01.00.02.00 83 Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu 2018

OSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu 2018 Yhtymähallitus 30.10. 156 LIITE 1 OSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Sairaanhoidossa saapuneiden lähetteiden määrät sekä käyntimäärät ovat lisääntyneet edelliseen

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Ajankohtaista sairaanhoitopiirin hoitotyöstä

Ajankohtaista sairaanhoitopiirin hoitotyöstä Ajankohtaista sairaanhoitopiirin hoitotyöstä Terveyskeskusten johtavien viranhaltioiden ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 7.10.2014 Pirjo Kejonen, hallintoylihoitaja PPSHP 1.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Huhtikuu 4/2017. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Huhtikuu 4/2017. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Huhtikuu 4/2017 Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen

Varhaisen välittämisen Varhaisen välittämisen malli käytännössä Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Sirpa Parantala Henkilöstökoordinaattori SP Mikkelin keskussairaala Moision sairaala Sairaansijat ja hoitopaikat Sairaansijat yhteensä

Lisätiedot

Elokuu. Osavuosikatsaus II. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Elokuu. Osavuosikatsaus II. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Elokuu Osavuosikatsaus II Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 72984 4,0 44,8 92,0 245,5 11937,0 72984 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,1-0,9-100,0-5,7-2,1 1,3 66,2-0,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 235 73676 4,0 40,0 77,0 240,0 12048,0 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -4,5-6,5-100,0-8,7-2,8 1,2 114,7-6,5

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Sosiaali- ja terveystoimi/virkoja JA TOIMIA KOSKEVAT MUUTOKSET Yhteenvedossa vasemmalla on esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017

PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 HALLITUS 40 03.03.2014 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ JA SEN TAVOITE- JA TOIMINTAOHJELMA KAUDELLE 2014-2017 105/01/01/01/2014 HALL 40 Taustaa Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaan HUS:n henkilöstömäärä oli 31.12.2013

Lisätiedot

Henkilöstöön panostaminen

Henkilöstöön panostaminen Henkilöstöön panostaminen Tavoitteet vuodelle 2014 Kehitetään sisäisiä toimintamalleja tehostamaan parhaiden käytäntöjen ja osaamisen jakamista. Jatketaan työvälineiden ja järjestelmien kehitystyötä tukemaan

Lisätiedot

Organisaation keinot vastata uuden sukupolven rekrytointihaasteisiin

Organisaation keinot vastata uuden sukupolven rekrytointihaasteisiin POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Organisaation keinot vastata uuden sukupolven rekrytointihaasteisiin Pirjo Kejonen Hallintoylihoitaja, PPSHP Organisaatio v.2010 Organisaatiota kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II

Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2017 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI/ HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus 26.5.2015 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI / HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 3 2.1.

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista

Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista Yhtymähallitus 15 22.01.2013 Terveyskeskuslääkärien palkkaratkaisu ja suunnitelma vastaanottomallista 574/00.01.02.03/2012 Yhall 15 Valmistelijat: Johtava ylilääkäri Pekka Taipale, pekka.taipale(at)ylasavonsote.fi,

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Sivu 1 (10) Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Virkojen lukumäärä 31.12 vuosina 2003-... 2 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärät virastoryhmittäin vuosina 2003-...

Lisätiedot

-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2016 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Henkilöstöraportti. Tilastotiedot Henkilöstöraportti 8. 10. 2018 Tilastotiedot 2017 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hoitotyön rekrytointiohjelma 2011 2015. PPSHP Suomen vetovoimaisin terveydenhuollon työpaikka

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Hoitotyön rekrytointiohjelma 2011 2015. PPSHP Suomen vetovoimaisin terveydenhuollon työpaikka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Hoitotyön rekrytointiohjelma 2011 2015 PPSHP Suomen vetovoimaisin terveydenhuollon työpaikka Sisällysluettelo 1. Hoitotyön rekrytointiohjelma 2011-2015. 3 2. Rekrytointiohjelman

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2008 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot