Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2017 henkilöstökertomus

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus 2017

2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vuoden 2017 henkilöstökertomus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri suuntaa kohti uusia haasteita... 3 Henkilöstövoimavarat... 5 Henkilöstömäärä... 5 Henkilöstön ikärakenne... 7 Henkilöstön rekrytointi... 7 Henkilöstön työpanos... 9 Eläköityminen Henkilöstön muu vaihtuvuus Työvoimakustannukset Palkitseminen Kehittämistoimet Luottamus ja yhteistyö Innovatiivinen ja hyvinvoiva henkilöstö toiminnan kehittäjänä Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden edistäminen Osaava työvoima Liiteosa Kannen kuva: Tiina Mäki, OYS valokuvaus Muut kuvat: OYS:n valokuvaus-yksikön ja Pohjanpiiri-lehden kuva-arkistot

3 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri suuntaa kohti uusia haasteita Käsissäsi on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 20. henkilöstökertomus, joka on tarkoitettu työyhteisöjen, johdon ja poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Henkilöstöraportin tarkoituksena on tukea strategista henkilöstöjohtamista ja päätöksentekoa sekä tuottaa vaikuttavaa tietoa henkilöstön ja toiminnan kehittämiseen. Vuoden 2017 toimintaa voi lyhyesti kuvata sanoilla suunnittelu, valmistelu ja sijaisjärjestelyt. Tulevaisuuden sairaalan suunnittelu ja toteutus etenee vauhdilla. Ydinsairaalan hankesuunnitelman ensimmäisen osa hyväksyttiin sairaanhoitopiirin hallituksessa ja valtuustossa kesäkuussa Päätösten perusteella edetään suunnittelusta rakennusvaiheeseen. Tavoitteena on maailman älykkäin sairaala, jossa työnjakokysymyksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Henkilöstön osallistuminen toiminnan suunnitteluun sen kaikissa vaiheessa on keskeinen onnistumisen edellytys. Moniammatillisissa kehittämisryhmissä osaamisen innovaatiot saadaan parhaalla mahdollisella tavalla osaksi tulevaisuuden sairaalan toimintaa. Valmistakin on jo tullut välinehuolto pääsi ensimmäisenä muuttamaan kokonaan uusiin tiloihin sairaalan eteläpäätyyn helmikuussa, jolloin Oulun kaupungin välinehuoltotoiminta siirtyi sairaanhoitopiirin tuottamaksi. Pitkälle automatisoitu välinehuoltoprosessi vaikutti henkilöstön työtehtäviin ja työnjakoon. Mittavat rakennushankkeet aiheuttavat myös suuria haasteita päivittäisiin toimintoihin sairaalan sisällä ja ulkopuolella. Väistösuunnitelma sisältää yli 40 vaihetta, joten vaikutukset näkyvät vähintään jossain määrin jokaisen henkilön arjessa. Keskusvarasto ja apteekin lääketoimitus muuttivat Vihikariin, hankintatoimisto Uudellekadulle ja arkisto Maikkulaan. Myös tekstinkäsittely, puhelinvaihde ja tietohallinto ovat siirtyneet väistötiloihin Kontinkankaan kampuksen alueella. Potilashoidon yksiköiden väistöjen toteutus on alkanut ja laajenee vuoden 2018 aikana koskemaan mm. operatiivisen tulosalueen teho-osastoja ja leikkausyksiköitä. Rakennushankkeilla on vaikutusta liikennejärjestelyihin, minkä vuoksi totuttuja kulkureittejä tai parkkipaikkoja ei enää kaikilta osin pysty käyttämään. Pitkään jatkuva rakentaminen vaatii koko henkilöstöltä kärsivällisyyttä ja vaihtoehtoisten ratkaisujen hakemista muuttuvassa toimintaympäristössä. Toivon mukaan kaikki pystyvät näkemään itsensä tulevaisuuden sairaalaan tulevaisuuden toimijoina. Maakuntauudistus on kaikkia Suomen maakuntia ja useita julkisia toimijoita koskeva uudistus. Sote- ja maakuntauudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan alkaen. Sairaanhoitopiirin avainhenkilöitä on siirtynyt kokoaikaisesti tai merkittävällä työpanoksella Pohjois-Pohjanmaan maakuntavalmisteluun, mikä on aiheuttanut useita sijaisjärjestelyjä erityisesti yhtymähallinnon tulosalueella, mutta heijastusvaikutuksia sijaisketjujen myötä on ollut koko sairaanhoitopiiriin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto valitsi loppuvuodesta 2017 sairaanhoitopiirille uuden johtajan. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten toimitusjohtajana ja Keski-Pohjanmaan maakuntavalmistelun muutosjohtajana toiminut Ilkka Luoma aloittaa tehtävässään alkuvuodesta Sairaanhoitopiirin johtaja, sairaalaneuvos Hannu Leskinen siirtyy ansaitulle eläkkeelle keväällä Annukka Kuusiniemi, vs. henkilöstöjohtaja Kuva: Tiina Mäki, OYS valokuvaus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3

4 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS 4 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

5 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Henkilöstövoimavarat Henkilöstömäärä Virat ja toimet Hallitus on vahvistanut virkojen ja toimien perustamiskäytännön sairaanhoitopiirissä. Pysyvää virkasuhdetta tai toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta ei voi tehdä, ellei tehtävää varten ole hallituksen perustamaa virkaa tai toimea (vakanssia). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä virkaa ja tointa, joista 80 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrä kasvoi edellisvuodesta 67. Uusia vakansseja perustettiin mm. psykiatrian tulosalueelle vaativan hoidon osaston perustamista varten. Lisäksi diagnostiikan fyysikkopalveluiden uudelleen järjestäminen OYS:n erityisvastuualueella vaikutti vakanssien määrään. Vakansseja lisäsi myös Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen välinehuollon toiminnan ja Oulun kaupungin teknisen liikelaitoksen Maikkulan keskusvaraston toiminnan siirtyminen PPSHP:n toiminnaksi. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala sekä kehitysvammapalveluja tuottava Tahkokankaan palvelukeskus. Visalan sairaalan toiminta oli päättynyt vuoden 2016 lopussa, mutta kirjanpidollisesti sairaalaan kohdistui vielä eri toimintakuluja vuonna Oheisessa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Henkilöstökertomuksen liiteosassa vakanssien jakaantuminen on tilastoitu tulosalueittain. Taulukko 1. Virat ja toimet OYS Psykiatrian tulosalue Oulaskangas - Visalan tulosalue Kehitysvammahuollon tulosalue Kaikki yhteensä Sivuvirat 72,0 8,0 0,0 0,0 80,0 Lääkärit *) 570,0 77,0 30,0 5,0 682,0 Hoitohenkilöt 2 500,0 464,0 231,0 202, ,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 134,0 44,0 2,0 11,0 191,0 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 385,0 34,0 48,0 14,0 481,0 Huoltohenkilöt 766,0 0,0 2,0 1,0 769,0 Hallinto- ja taloushenkilöt 353,0 13,0 15,0 9,0 390,0 Kaikki yhteensä 4 780,0 640,0 328,0 242, ,0 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia OYS:n luvut sisältävät myös OYS:iin linjautettujen yksiköiden vakanssit Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 621 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 61 lääkärivakanssia, 536 hoitohenkilökunnan vakanssia ja 24 muun henkilökunnan vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan toimintaa vakinaisen henkilöstön ollessa poissa. Muutos sisäisten sijaisten vakanssien jakautumisessa hoitohenkilökunnan ja muun henkilökunnan vakanssien kesken verrattuna edellisvuoteen johtuu välinehuoltajien ammattiluokituksen muutoksesta vuoden 2017 alusta. Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 56,7 %, lääkäreiden 12,7 % ja huoltohenkilöstön 12,8 %. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 5

6 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuvio 1. Sairaanhoitopiirin virat ja toimet henkilöstöryhmittäin Henkilöstömäärän kehitys Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2017 aikana keskimäärin henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi edellisestä vuodesta 57 henkilöllä. Henkilöstömäärä kasvoi eniten hoitohenkilöstön ryhmässä. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten kesän vuosilomat, jotka nostavat sijaistarvetta. Taulukko 2. Henkilöstömäärä Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed.vuodesta Vakinaiset ,3 Määräaikaiset ,6 Yhteensä ,3 Henkilöstön lukumäärä oli henkilöä. Oulun yliopistollisen sairaalan eri tulosalueilla oli henkilöstöä vuoden lopussa 6 355, määrä sisältää myös kaikki OYS:iin linjautetut yksiköt. Oulaskankaan-Visalan tulosalueen henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 278 ja kehitysvammahuollon 119. Visalan sairaalan sulkeminen vähensi henkilökuntaa Oulaskankaan-Visalan tulosalueella, jolloin osa henkilöstöstä siirtyi psykiatrian tulosalueen alaisuuteen perustettaviin psykiatrisiin yksiköihin Oulaskankaan sairaalassa ja Ylivieskassa. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden lopussa 20,3 % (1 371 miestä), naisten osuus vastaavasti 79,7 % (5 381 naista). Henkilöstömäärät tulosalueittain ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liitteenä tämän kertomuksen lopussa. Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöstöstä 74,7 % (5 046 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan osuus oli 25,3 % henkilöstöstä (24,5 % ). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä. Tämä selittyy mm. määräaikaisessa palvelussuhteessa toimivien erikoistuvien lääkäreiden osuudella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 732 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten lääkäreiden (16,3 %) sekä tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä (15,4 %). Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 514 henkilöä. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli käytössä yhteensä 238 eri tehtävänimikettä. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat sairaanhoitaja (2 348 henkilöä), erikoislääkäri (371 henkilöä), sairaalahuoltaja (350 henkilöä) ja lähihoitaja (301 henkilöä). 6 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

7 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,3 vuotta. Naisten ja miesten keski-iässä oli kahden vuoden ero (miehet 42,7 vuotta, naiset 44,7 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,3 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 35,3 vuotta. Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli hallinto- ja taloushenkilöiden ryhmässä (48,3 vuotta). Tutkimus- ja hoitohenkilöiden ryhmässä keski-ikä oli alhaisin; hieman yli 42 vuotta. Ammattinimikkeittäin tarkasteltuna keski-ikä vaihtelee huomattavasti. Keski-ikä oli keskimääräistä korkeampi ylilääkäreiden (56,7 vuotta) ja perushoitajien (56,1 vuotta) ryhmässä. Suurimmista nimikeryhmistä keski-iältään nuorin oli erikoistuvien lääkäreiden (33,5 vuotta) ja lähihoitajien ryhmä (40,5 vuotta). Sairaanhoitajien keski-ikä oli 42 vuotta. Keski-iät eri ammattinimikkeittäin on taulukoitu kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin henkilöstöstä 35 % oli yli 50-vuotiaita. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaiden osuus oli 43,4 %. Suurimman ikäluokan muodostavat vuotiaat. Taulukko 3. Henkilöstön ikärakenne Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle , , , , ,7 66 ja yli 30 0,4 Yhteensä % Keski-ikä 44,3 vuotta Henkilöstön rekrytointi Sairaanhoitopiiri on vetovoimainen työpaikka Sairaanhoitopiirissä rekrytointipalvelut huolehtii keskitetysti sairaanhoitopiiriin työskentelemään tulevan hoitohenkilöstön rekrytoinnista; tarkastaa opintosuoritukset ja todistukset sekä arvioi hakijan soveltuvuuden eri tehtäviin. Rekrytointipalvelut välittää hoitohenkilöstöä lyhyt- ja pitkäaikaisiin sijaisuuksiin. tehdä yhdessä pohjoinen Suomi vetovoimaiseksi työskentelyalueeksi moninaisine työmahdollisuuksineen. Syksyn koulutus- ja työelämämessuilla Ouluhallissa sairaalamme on jo tuttu näky; yksiköt esittelivät siellä konkreettista arjen sairaalatyötä. Messuilla koululaiset näkivät oikeita laitteita ja harjoittelivat mm. haavan ompelua ja intubointia. Sairaanhoitopiirimme on vetovoimainen työpaikka terveydenhuoltoalalle opiskeleville nuorille. Valtakunnallisessa erikoistuville lääkäreille suunnatussa kyselyssä Oulun yliopistollinen sairaala oli arvioitu yliopistosairaaloista parhaaksi koulutusyksiköksi. Kesärekry tapahtuma osoitti, että suuri määrä opiskelijoita haluaa meille töihin. Tammikuussa järjestetyssä Kesärekry-tilaisuudessa tuotiin sairaanhoitopiiriä työnantajana näkyvästi esille tavoitteena saada alalle opiskelevat ja hoitotyön ammattilaiset kiinnostumaan työskentelystä sairaanhoitopiirin eri yksiköissä. Tilaisuudessa tulosalueet esittelivät menestyksekkäästi toimintaansa ja kesätyöpaikkoja. Valtakunnallisille sairaanhoitajapäiville rekrytointipalvelut osallistui yhdessä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän ja Kokkolan terveyskeskuksen sekä Lapin sairaanhoitopiirin kanssa. Tarkoituksena oli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 7

8 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS Yhteistyö oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi rekrytointipalvelut teki yhteistyötä oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa. Oppilaat kävivät tutustumiskäynneillä sairaalassamme ja nuorille suunnatussa työvoimahallinnon rekrytointitapahtumassa rekrytointipalvelut jakoi tietoa sairaalamiljööstä, työtehtävistä ja kouluttautumisesta. Sairaalamme on tarjonnut työharjoittelupaikkoja useille sadoille alaa opiskeleville. Sairaalamme haluaa työharjoitteluun opiskelijoita myös oman alueen ulkopuolisista oppilaitoksista ja heille tarjotaan harjoittelujaksoja mahdollisuuksien mukaan. Sairaalamme oli haluttu paikka siviilipalveluksen suorittamiseen. Vuonna 2017 aloitti 30 siviilipalvelusmiestä palveluksensa sairaalamme eri yksiköissä. Sujuva rekrytointiprosessi ja toimiva sijaishallintajärjestelmä Sairaanhoitopiirissä on käytössä työpaikkojen hakumenettely Kuntarekry-järjestelmän kautta. Hakuprosessi on kokonaisuudessaan jämäköitynyt ja sähköisen käsittelyn myötä hakuprosessin läpimenoaika on lyhentynyt. Sähköisen hakumenettelyn avulla hakijayhteenvedot ovat helposti saatavissa järjestelmästä. Rekrytointipalvelut vastaa työpaikkailmoitusten sähköisestä julkaisemisesta Kuntarekry järjestelmässä. Kuntarekry-järjestelmän kautta toimiva sijaishallintajärjestelmä on nopeuttanut yksiköiden sijaistarpeisiin vastaamista ja avoimet tehtävät ovat paremmin työntekijöiden nähtävillä ja haettavissa. Järjestelmän käyttäminen on laajentunut uusiin yksiköihin sijaistilanteen muuttuessa haastavammaksi. Myös yksiköille annettava käyttäjäkoulutus on antanut yksiköille mahdollisuuden käyttää sijaisjärjestelmää iltaisin ja viikonloppuisin. Vuonna 2017 sijaisjärjestelmään rekisteröitiin yhteensä sijaistarvetta ( sijaistarvetta vuonna 2016), joista myöhemmin peruttiin 2 336, koska yksikkö ehti omilla järjestelyillään täyttää sijaisuuden. Rekrytointipalveluiden avulla sijaistarpeesta täytettiin 81 % (8 848). Vuonna 2017 avoimia virkoja ja toimia oli haettavana 287 ja saatuja hakemuksia Vuoteen 2016 verrattuna haettavana olleiden toimien ja virkojen määrä on lisääntynyt 33,4 %. Myös hakemusten määrä on lisääntynyt suhteessa avoimien virkojen ja toimien määrään. Tilastoissa kasvua selittävät psykiatrian tulosalueella avatun uuden yksikön hakijat sekä osastosihteerien avoimet toimet (tutkimusta ja hoitoa avustavien henkilöstöryhmässä), joihin suurin osa hakemuksista kohdistui. Varahenkilöstö apu äkillisiin henkilöstötarpeisiin Varahenkilöstötoiminta on vakiintunutta ja siitä saadut kokemukset ovat erittäin myönteisiä. Osaavan varahenkilön saaminen äkillisiin lyhytaikaisiin poissaoloihin on vähentänyt osastoilla henkilöstön työvuorojen vaihtoja sekä pitkien vuorojen tekemistä ja näin edistänyt henkilöstön työssä jaksamista. Varahenkilöitä toimii leikkaus- ja anestesiayksiköissä (6 sairaanhoitajaa), yhteispäivystyksessä, tarkkailuosastolla sekä te- Taulukko 4. Avoinna olleet virat ja toimet vuonna 2017 Henkilöstöryhmä Avoimet virat/toimet Saadut hakemukset 2017 yhteensä 2017 Lääkärit Erikoislääkäri Erikoistuva lääkäri Muut lääkärit Hoitohenkilöt Sairaanhoitaja Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat Huoltohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt Yhteensä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

9 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 ho-osastoilla (8 sairaanhoitajaa ja 2 lähihoitajaa), synnytysosastolla, osastolla 13 ja vastasyntyneiden teho-osastolla (3 kätilöä) sekä vierihoidossa medisiinisellä ja operatiivisella tulosalueella (5 vierihoitajaa). Rekrytointipalveluiden alaisuudessa on yhteensä 24 varahenkilöä. Vuonna 2017 pilotoitiin medisiinisellä ja operatiivisella tulosalueella hoitohenkilöstön keskitetty varahenkilöstömalli, joka korvaa äkillisiä poissaoloja osaavalla henkilöstöllä. Tavoitteena oli parantaa potilasturvallisuutta hoitajien osaamisen tason ja saatavuuden parantumisen myötä. Muutoksella haettiin vaikutuksia myös henkilöstökustannuksiin. Vaikutusten arviointi on meneillään ja tulokset valmistuvat keväällä Saatujen kokemusten perusteella voidaan uutta toimintamallia pitää erittäin hyvänä ja arvioitavaksi tulee toimintamallin laajentaminen myös muihin sairaanhoitopiirin yksiköihin. Sisäinen keikkailu Pätevien sairaanhoitajien saaminen lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ajoittain vaikeaa. Ammattijärjestöjen kanssa tehty paikallinen sisäisen keikkatyön sopimus mahdollistaa oman hoitohenkilöstön keikkailun sairaalan muilla kuin omalla osastolla. Sopimus turvaa osaltaan osaavien työntekijöiden saannin ja potilasturvallisuuden lyhytaikaisissa sijaisuuksissa. Lisäksi sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa henkilöstön osaamisen laajentamista muiden kuin oman kotiyksikön tehtäviin. Henkilöstövoimavarojen ennakointi OYS:n erityisvastuualueella Kilpailu sosiaali- ja terveydenhuollon osaajista kiristyy ja myös osaamisen haasteet kasvavat. Osaajien määrä on rajallinen, minkä vuoksi OYS:n erityisvastuualueella tulee yhteistyössä huolehtia osaajien riittävyydestä entistä paremmin. OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit (Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) tekevät tiivistä yhteistyötä turvatakseen alueen osaajien riittävyyden. Hoitohenkilöstön ja lääkäreiden osalta tehdään määräajoin koko erityisvastuualuetta koskeva henkilöstön riittävyyden ennakointi eläköityvien ja tutkinnon suorittaneiden osalta. Huomio tulee kiinnittää siihen, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla jo nyt on työvoimavajetta tai joilla eläkkeelle siirtyminen on suurta sekä niille aloille, joilla palvelutarpeen odotetaan kasvavan. Yhteistyö rekrytoinnissa ja osaamisen hallinnassa on tärkeää koko erityisvastuualueelle. Osaavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan koko sosiaali- ja terveyssektorilla ja niukkenevia henkilöstöresursseja joudutaan tulevina vuosina allokoimaan uudella tavalla. Eri ammattiryhmien ammatillisen työnjaon uudistaminen edistää henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Yhteistyö koulutustahojen kanssa korostuu nykyisestään. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä. OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit (Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) tekevät tiivistä yhteistyötä turvatakseen alueen osaajien riittävyyden. Viimeisin kattava raportti lääkäritilanteesta on vuodelta 2012 (Tertsunen). Henkilöstön työpanos Henkilötyövuodet Sairaanhoitopiirissä työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo tai vastaavasti kokonaistyöpanos palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, joka ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9

10 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS Seuraavassa taulukossa on esitetty sairaanhoitopiirin työpanoksessa tapahtunut vuosimuutos Taulukko 5. Henkilöstön työpanos vuosina TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina TP 2016 TP 2017 Muutos lkm % PPSHP 5 971, ,4 76,6 1,3 % Lääkärit 787,4 790,2 2,8 0,4 % Hoitohenkilökunta 3 982, ,1 33,3 0,8 % Muu henkilöstö *) 1 201, ,1 40,6 3,4 % KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP 418,0 404,2-13,8-3,3 % Lääkärit 64,4 64,0-0,4-0,6 % Hoitohenkilökunta 301,3 294,9-6,4-2,1 % Muu henkilöstö 52,3 45,3-7,0-13,4 % TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP 4 771, ,0 85,2 1,8 % Lääkärit 640,1 640,7 0,6 0,1 % Hoitohenkilökunta 3 143, ,3 45,9 1,5 % Muu henkilöstö *) 988, ,0 38,7 3,9 % *) Välinehuoltajien ammattiluokitus muuttui v hoitohenkilökunnan ryhmästä muun henkilöstön ryhmään. Tämä muutos on osin vaikuttanut jo v hoitohenkilökunnan ja muun henkilöstön määrään. Palkallinen työpanos kasvoi sairaanhoitopiirissä 77 henkilötyöpanoksella (1,3 %). Tulosalueittain on nähtävissä tätä suurempaakin vaihtelua. Esimerkiksi yhtymähallinnossa työpanosta on kasvattanut sairaanhoitopiirin yhteisiin kehittämishankkeisiin (mm. virtuaalisairaala) ja uudisrakentamiseen (Tulevaisuuden sairaala) palkattu henkilökunta sekä maakuntavalmisteluun siirtyneiden henkilöiden työpanos, joka laskutetaan myöhemmin maakunnalta. Medisiinisellä ja operatiivisella tulosalueella palkallisen työpanoksen kasvu kohdentuu hoitohenkilöstön ryhmään. Medisiiniselle tulosalueelle ensihoidon ja päivystyksen vastuualueelle on lisätty mm. 14 uutta sairaanhoitajan tointa hallituksen päätöksellä liittyen yhteispäivystyksen laajempaan toiminnalliseen muutokseen. Operatiivisella tulosalueella on lisätty vuodeosastopaikkoja (määräaikaisia lisäpaikkoja), mikä on vaatinut hoitohenkilökunnan resursointia. Kehitysvammahuollon tulosalueella asumispalvelujen ryhmäkotikilpailutuksen kautta henkilöstöä on siirtynyt yksityiselle palveluntuottajalle, mikä näkyy palkallisen työpanoksen vähentymisenä (-16,7 %). Visalan sairaalan koko henkilöstöön joulukuussa 2016 kohdistuneiden yt-neuvottelujen tuloksena irtisanottiin taloudellis-tuotannollisilla perusteilla 31 sellaista henkilöä, jotka eivät ottaneet vastaan sairaanhoitopiirin tarjoamaa työ- tai virkatehtävää muussa toimipisteessä. Osa Visalan henkilöstöä sijoittui uusiin tehtäviin Oulaskankaalla, Ylivieskassa ja Oulussa. Nämä muutokset näkyvät Oulaskankaan-Visalan tulosalueen palkallisen työpanoksen lähes neljänneksen vähenemisenä ja vastaavasti psykiatrian tuloalueen palkallisen työpanoksen kasvuna (10,2 %). Palkattomien virka- ja työvapaiden määrä oli vuoden aikana 404 vuosityöpanosta. Vähennystä edellisvuoteen verrattuna oli 3,3 %. Kertomuksen liiteosassa on esitetty tarkemmin talousnäkökulmasta työpanoksen muutos tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin. Kuviossa 2 on esitetty toimintanäkökulmasta tehdyn työpanoksen kehitys sairaanhoitopiirissä vuosina Työpanoksen määrällisiin muutoksiin ovat vaikuttaneet Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin välillä vuosina tehdyt useat erilliset toimintojen siirrot ja ulkoistukset. Vuonna 2017 merkittävimmät muutokset olivat Visalan sairaalan uudelleen järjestelyt, Oulun kaupungin sairaalan potilaskuljetusjärjestelyt, välinehuollon ulosmyynnin laajentuminen ja varastotoimintojen siirto Oulun kaupungilta. Vuoden 2016 kohdalla työpanoksen muutosta selittää 10 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

11 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 lisäksi välinehuoltajien ammattiluokituksen muutos hoitohenkilökunnan ryhmästä muun henkilöstön ryhmään (muutosvaikutus vuonna 2016 noin 54 ja vuonna 2017 noin 25 tehtyä vuosityöpanosta hoitohenkilökunnan ryhmästä muun henkilöstön ryhmään). Kuvio 2. Tehty työpanos henkilöstöryhmittäin (vuosi 2013 = 100) Välinehuoltajien luokitus hoitohenkilöstön ryhmästä muun henkilöstön ryhmään v alkaen, osin jo vuonna Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Kehitysvammahuolto ei ole tarkastelussa mukana. Hoitopäivät henkilötyövuotta kohti vähenivät edelleen, mihin vaikutti etenkin Visalan sairaalan tuottamien palvelujen lakkauttaminen. Avohoitokäynnit suhteessa henkilötyövuosiin vähenivät jonkin verran edellisvuodesta. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen hoidetut potilaat työn tuottavuus kasvoi edellisvuosiin verrattuna. Kuvio 3. Suoritteet henkilötyövuotta kohti PPSHP erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 11

12 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS Poissaolot Poissaolojen kokonaismäärä väheni sairaanhoitopiirissä 1,6 % vuosina Huomattava vähennys oli sairauspoissaoloissa, jotka vähenivät lähes 4 prosenttia. Kuntoutuspoissaolot vähenivät myös vuonna 2017, mm. KIILA-kuntoutuskursseille ja muuhun Kelan tukemaan kuntoutukseen osallistuttiin edellisvuotta vähemmän. Osatekijänä kuntoutuspoissaolojen vähentymiseen vaikutti työterveyshuollon toimijan vaihtuminen, jolla oli vaikutusta kuntoutusyhteistyön käynnistymiseen. Opintovapaalakiin perustuvat poissaolot sekä lakisääteisistä poissaoloista erilaisten perhevapaiden määrä on jonkin verran lisääntynyt verrattuna vuoteen Taulukko 6. Poissaolopäivät vuosina Laji Muutos % Vuosilomat *) ,4 Sairauspoissaolot ,9 Muut lakisääteiset ,8 Kuntoutuspoissaolot ,9 Koulutuspoissaolot ,4 Opintovapaapoissaolot ,4 Muut poissaolot ,5 Yhteensä ,6 *) Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat Vuorotteluvapaalla oli toimintavuonna 80 henkilöä, joka oli edellisvuotta vähemmän. Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä päivää, mikä on henkilöä kohti keskimäärin 124 päivää. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2017 on kuvattu seuraavassa kuviossa. Työhön käytetyn ajan osuus oli keskimäärin 75,2 % koko palveluksessaoloajasta, joka lisääntyi hieman edellisvuoteen verrattuna. Kuvio 4. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

13 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Terveysperusteiset poissaolot Sairaanhoitopiirin strategian yhtenä tavoitteena on henkilöstön sairauspoissaolojen väheneminen, joka toteutui toimintavuonna. Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessaoloajasta väheni edellisvuodesta ollen 4,5 % (4,7 % vuonna 2016). Suhteellisesti vähiten sairauspoissaoloja on lääkäreillä (1,7 %). Huoltohenkilöiden ryhmässä sairastavuus on suurinta. Huoltohenkilöiden sairastavuuden suhteellinen osuus työssäoloajasta on kuitenkin viime vuosina vähentynyt ollen vuonna 2017 alle 6 prosenttia. Kymmenisen vuotta sitten sairauspoissaolojen suhteellinen osuus työssäoloajasta oli 8 prosenttia. Kertomuksen liiteosassa on esitetty henkilöstön sairastavuusprosentit tulosalueittain vuosina Taulukko 7. Sairauspoissaolojen osuus palveluksessaoloajasta henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä Palvelujaksopäivät 2016 Sairauspoissaolopäivät 2016 Osuus % Palvelujaksopäivät 2017 Sairauspoissaolopäivät 2017 Lääkärit , ,7 Hoitohenkilöt , ,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt , ,4 Tutkimusta ja hoitoa avustavat , ,4 Huoltohenkilöt , ,9 Hallinto- ja taloushenkilöt , ,5 Muut henkilöt , ,0 Yhteensä , ,5 Osuus % Sairauspoissaolot henkilöä kohden vähentyivät edellisestä vuodesta. Vuonna 2017 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi sairauspoissaolopäivää eli 15,7 kalenteripäivää henkilöä kohden (jakajana käytetty vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää). Taulukossa 8 näkyy sairauspoissaolojen kehitys viiden vuoden ajalta henkilöä kohden. Taulukko 8. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö vuosina Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö ,5 16,7 15,8 16,5 15,7 Toimintavuonna 547 henkilön sairauspoissaolot olivat 50 % sairaanhoitopiirin kaikista sairauspoissaoloista. Vastaavasti henkilöllä eli 18 %:lla ei ollut lainkaan vuoden 2017 aikana terveysperusteisia poissaoloja. Suurimman yksittäisen sairauspoissaoloryhmän muodostivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Seuraavaksi eniten poissaoloja aiheuttivat hengityselinsairaudet ja mielenterveyteen liittyvät sairaudet. Sairauspoissaolojen hallintaa edistä- vät monimuotoiset työkyvyn tukitoimet, joita hyödynnetään sairaanhoitopiirin eri tulosalueilla. Osasairausvapaa on yksi aktiivinen työkyvyn tukimahdollisuus, joka mahdollistaa henkilön jatkamisen työssään sairaudestaan huolimatta. Vuonna 2017 osasairausvapaata käytti 159 henkilöä 27 eri vastuualueella. Sairaanhoitopiirin tärkein työhyvinvoinnin kehittämistyön painopistealue on vuosien ajan ollut tuki- ja liikuntaelinterveyden edistäminen. Tukija liikuntaelinsairauksien vuoksi sairauspoissaolojen suhteellinen osuus kaikista sairauspoissaoloista on laskenut edellisvuosista. Kehitystä seurataan säännöllisesti työterveyshuollon tuottamista toimintaraporteista. Säännöllisesti seurataan myös sairauspoissaolojen pituutta eri diagnoosiryhmissä, kiinnittäen erityistä huomioita pitkien sairauspoissaolojaksojen (yli 90 päivää ja yli 180 päivää) määrän kehitykseen. Omailmoitussairausloman myöntämiskäytännöt ovat muuttuneet vuoden 2016 loppupuolella. Esimies voi harkintansa mukaan myöntää sairausloman henkilön oman ilmoituksen (äkillinen hengitystieinfektio, äkillinen suolistoinfektio tai päänsärky, migreeni) perusteella muutamia kertoja vuodessa 1 5 peräkkäistä kalenteripäivää. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13

14 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS Omailmoitukseen perustuvia poissaoloja oli päivää eli 14,2 % kaikista sairauspoissaolopäivistä, joten suhteellinen osuus on hieman noussut edellisvuodesta. Eläköityminen Eläkkeelle siirtyneet Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 211 henkilöä, mikä oli vähemmän kuin edellisvuonna (260). Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus oli yli puolet (55 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden aikana 49 henkilöä. Eläkeuudistuksessa osa-aikaeläke poistui ja viimeiset uudet osa-aikaeläkkeet alkoivat tammikuussa Osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai määräaikaisella osakuntoutustuella oli vuoden aikana 253 henkilöä, joista uusia oli 61 henkilöä. Palvelussuhde päättyi työkyvyttömyyseläkkeeseen 23 henkilöllä, mikä oli vähemmän kuin edellisvuonna. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 49,9 vuotta (Keva 2017), edellisvuonna keski-ikä oli 53,9 vuotta. Taulukko 9. Vuosina eläkkeelle jääneet eläkelajeittain Eläkelaji Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke/ määräaikainen osakuntoutustuki Määräaikainen kuntoutustuki *) PPSHP *) määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt Sairaanhoitopiirin strategisiin tavoitteisiin kuuluu eläkkeelle siirtymisiän nouseminen vuosittain, mikä ei toteutunut vuonna Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,5 vuotta (60,3 vuotta vuonna 2016). Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,9 vuoden iässä. Kuviossa 5 on esitetty PPSHP:ssä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuvio 5. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuosina Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

15 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Kuviossa 6 on esitetty Kevalta saatu arvio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrästä vuoteen 2037 mennessä. Ennuste perustuu vuoden 2016 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2018 alun organisaatio- tilanteeseen. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet. Osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet eivät ole mukana ennusteessa. Vuoden 2017 eläkeuudistuksesta johtuen alimmat eläkeiät nousevat syntymävuoden mukaan portaittain. Kuvio 6. PPSHP:ssä vanhuuseläkkeelle jäävät Eläkepoistumaennuste, Keva Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-maksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta sekä eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet sairaanhoitopiirin palveluksessa ennen vuotta Lisäksi työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksua työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle, eli kun työntekijä alkaa saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai osakuntoutustuesta varhe-maksua ei aiheudu. Taulukossa 10 on nähtävissä sairaanhoitopiirin maksamien eläkemaksujen määrä varhe-maksun ja eläkemenoperusteisen maksun osalta. Vuoden 2017 euromäärät on tilastoitu Kevan antamien tilinpäätösarvioiden perusteella. Kevan arvio perustuu lähes lopullisiin tietoihin. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut vähenivät yhteensä 3 miljoonaa euroa edellisvuodesta pääasiassa kunta-alalla solmitun kilpailukykysopimuksen vuoksi. Eläkemenoperusteisen maksun osuus palkkasummasta laski edellisvuodesta tuntuvasti ollen 3,5 % vuonna 2017 (4,6 % vuonna 2016). Kunta-alan kilpailukykysopimuksessa oli sovittu, että työntekijöiden eläkemaksuista siirretään suurempi osa työntekijöiden maksettavaksi ja työnantajan Taulukko 10. Eläkemaksut vuonna 2017 PPSHP Maksut euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhe-maksu ,9 Eläkemenoperusteinen maksu ,5 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 15

16 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS maksuosuus vähenee. Kevan valtuuskunta päätti jäsenyhteisöjensä eläkemenoperusteisen maksun kokonaismääräksi 663 milj. euroa, vuonna 2016 maksu oli ollut 880 milj. euroa. Varhe-maksun osuus palkkasummasta laski jonkin verran edellisvuodesta. Suurten työnantajien varhe-maksu muodostuu kokonaan eläkemenojen perusteella. Kaikki alkavat työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat työnantajan varhe-maksuun 36 kk eläkkeen alkamisesta laskettuna. Kevan jäsenyhteisöjen maksun kokonaismäärästä päättää vuosittain Kevan valtuuskunta, vuonna 2017 maksun kokonaismäärä laski 152 milj. eurosta 149 milj. euroon. Henkilöstön muu vaihtuvuus Vuoden 2017 aikana muusta kuin määräaikaisuudesta johtuvasta syystä päättyneitä palvelussuhteita oli yhteensä 358, joista 139 perusteena oli eläketapahtuma. Omaehtoinen vaihtuvuus on viime vuosien tapaan ollut varsin vähäistä. Vuonna 2017 yhteensä 146 palvelussuhdetta päättyi henkilön omasta pyynnöstä (139 vuonna 2016), mikä on 2,9 % vakinaisen henkilöstön määrästä. Sairaanhoitopiirissä käynnistyneet Visalan sairaalan koko henkilöstöön kohdistuneet yt-neuvottelut oli saatu päätökseen joulukuussa 2016, minkä seurauksena Visalan henkilöstöstä irtisanottiin 31 henkilöä. Heidän palvelussuhteensa sairaanhoitopiiriin päättyi vuoden 2017 puolella irtisanomisajan päätyttyä; suurimmalla osalla kesäkuun 2017 lopussa. Lisäksi kehitysvammahuollon asumispalvelujen ryhmäkotikilpailutuksen jälkeen 17 henkilöä siirtyi yksityisen palveluntuottajan palvelukseen toukokuun alusta. Sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön sähköinen lähtökysely vuonna Lähtökyselyn tarkoituksena on antaa tietoa toiminnan kehittämisen tueksi ja se on osa strategian toteuttamista. Irtisanoutuneista 74 % voisi ajatella palaavansa töihin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin tulevaisuudessa ja suosittelee Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä tuttavillensa työpaikkana (83 % vuonna 2016). Vastauksia saatiin vuoden 2017 aikana 44 kpl. Mittarin tavoitearvoksi on asetettu 90 % ja toteumaa seurataan vuosittain. Työvoimakustannukset Kilpailukykysopimuksen vaikutus henkilöstömenoihin Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2017 henkilöstömenot olivat yhteensä 334,8 milj. euroa. Henkilöstömenot vähenivät edellisvuodesta 2,4 milj. euroa. Kunta-alalla edellisvuonna hyväksytty kilpailukykysopimus vähensi vuoden 2017 alusta merkittävästi työnantajan sosiaali- ja eläkevakuutusmaksuja. Lisäksi lomarahoja leikattiin ensimmäisen kerran 30 %:lla kohdistuen lomanmääräytymisvuoden lomarahoihin. Osana kilpailukykysopimusta työmarkkinakeskusjärjestöt olivat sopineet keväällä 2016 työnantajien työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksun alentamisesta asteittain vuosina ja palkansaajien maksuosuuden nostamisesta vastaavasti. Myös kaikkien työnantajien sairausvakuutusmaksua päätettiin alentaa vuodesta 2017 alkaen. Tästä syystä työnantajan sivukulut vähenivät vuonna ,7 %, vaikka palkkasumma kasvoi. Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut olivat yhteensä lähes 70 milj. euroa vuonna Maksut olivat 26 % henkilöstön palkoista (edellisvuonna lähes 29 %). Sairaanhoitopiirin eläkemaksut olivat hieman yli 3 milj. euroa pienemmät kuin vuonna Työnantajan työttömyysvakuutusmaksua maksettiin noin 1,6 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Kunnallisessa virka- ja työehtosopimuksessa ei sopimuskaudella ollut erillisiä palkankorotuksia. Ainoat kustannusvaikutteiset työehtoja koskevat muutokset olivat lomarahan vähentäminen ja työajan pidentäminen. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista työaikaa pidennettiin keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta. Kunta-alalla toteutustapa vaihteli sopimusaloittain. Pääsääntöisesti työajan pidennys toteutettiin lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. Muutos ei koskenut sairaalalääkäreitä ja -hammaslääkäreitä. Palkkojen vertailussa on huomioitava, että tilinpäätökseen 2016 oli kirjattu solmitun kilpailukykysopimuksen seurauksena lomapalkkavarauksen vähennys yhdeksältä kuukaudelta (lomarahan osuus). Tällä oli 2,5 milj. euron vähentävä vaikutus henkilöstömenoihin vuonna Tämä osaltaan näkyy palkkojen muutoksessa 2017, jossa on kasvua 1,9 % edellisvuoteen verrattuna. 16 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

17 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Sairaanhoitopiirille maksetut henkilöstön sairausvakuutus-, tapaturma- ym. henkilöstökorvaukset olivat 4,7 milj. euroa. Saadut korvaukset vähentävät suoraan palkkamenoja. Näiden maksujen osuus oli hieman suurempi kuin edellisvuonna. Sairaanhoitopiiri otti käyttöön työaikapankkijärjestelmän vuonna Työaikapankin käyttö osana monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä on lisääntynyt myös vuoden 2017 aikana. Sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen kirjattiin työaikapankkivelan muutosta sivukuluineen hieman yli euroa. Velan kokonaismuutos edellisvuoteen oli lisääntynyt 16 %. Työaikapankkisopimuksen tehneiden määrä vuoden lopussa oli henkilöä, mikä oli 12 % edellisvuotta enemmän. Taulukko 11. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tileittäin vuosina Tilinimi Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % TP TP16/TP17 Suht.osuus % Palkat ,9 79,2 Luottamushenkilöstö ,5 0,1 Lääkärit ,1 22,0 Hoito- ja tutkimushenkilöstö ,7 45,6 Muu henkilöstö ,7 12,6 Palkkiot ,0 0,1 Jaksotetut palkat ,0 0,0 Lomapalkkavelan muutos ,2 0,4 Henk.korvaukset ja ,6-1,4 muut henk.men. korjauserät Henkilösivukulut ,7 20,8 Sos. ja eläkevakuutusmaksut ,5 20,8 Muut henkiöstömenot ,6 0,0 Lomapalkkavelan sivukulujen muutos ,4-0,1 Henkilöstömenot yhteensä ,7 100,0 Henkilöstömenot tulosalueilla Vuosina tulosalueiden välillä oli eroja palkkojen kehityksessä. Yhtymähallinnon henkilöstömenoja lisäsi Tulevaisuuden sairaala hankekokonaisuuden suunnittelua ja toteutusta varten palkattu henkilöstö sekä erilaisiin koko sairaanhoitopiirin yhteisiin projekteihin palkattu henkilökunta (mm. virtuaalisairaala). Vuonna 2017 ei Visalan sairaalassa ollut enää toimintaa, koska viimeiset potilaat olivat siirtyneet hoitosuunnitelman mukaisiin uusiin hoitopaikkoihin. Sairaalassa oli ollut runsaat sata työntekijää. Henkilöstöä sijoitettiin etenkin psykiatrian tulosalueelle, mikä näkyy tulosalueen henkilöstömenojen kasvuna. Irtisanomisajan palkan maksamisella oli kustannusvaikutuksia Oulaskankaan-Visalan tulosalueella vuonna Suuri henkilöstömenojen vähennys edellisvuoteen on nähtävissä aiempien vuosien tapaan kehitysvammahuollossa (-16,6 %). Tähän vaikutti Metsäpihlaja-ryhmäkodin toiminnan siirtyminen yksityiselle palveluntuottajalle keväällä Euromääräisesti suurin palkkasumma sivukuluineen oli operatiivisen tulosalueen 105 milj. euroa ja toiseksi suurin sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen 61 milj. euroa. Nämä kaksi tulosaluetta muodostavat lähes puolet sairaanhoitopiirin henkilöstömenoista. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17

18 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukko 12. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tulosalueittain vuosina PPSHP Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % Yhtymähallinto ,4 Medisiininen tulosalue ,3 Operatiivinen tulosalue ,6 Lasten ja naisten tulosalue ,7 Psykiatrian tulosalue ,9 Kehitysvammahuollon tulosalue ,6 Oulaskankaan-Visalan tulosalue ,7 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue ,4 PPSHP:n palkat yhteensä ,7 Palkkojen kehitys palkkalajeittain Palkkamenot koostuvat tehdyn työajan varsinaisesta palkasta, työaika- ja päivystyskorvauksista, lisä- ja ylityökorvauksista sekä poissaoloajan palkoista. Vuonna 2017 tehdyn työajan varsinaisten palkkojen osuus oli 64,9 % palkkamenoista (kuvio 7). Varsinaisten palkkojen osuus palkkame- noista on noussut. Suurin muutos edelliseen vuoteen näkyy vuosiloma-ajan palkkojen, lomarahojen ja lomakorvausten ryhmässä, jossa osuus laski 14,7 %:iin (16,1 % vuonna 2016). Tähän vaikutti kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen noin kolmanneksen leikkaus, jolla oli vaikutusta myös poissaoloaikojen palkkojen osuuden (19,7 %) laskuun edellisvuodesta. Kuvio 7. Palkkojen jakautuminen vuonna 2017 Taulukossa 13 on ansainta-ajan mukaiset palkkakulut luokiteltuna palkkalajeittain. Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virka- ja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sisältäen poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 28,39 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Vähennystä vuoteen 2016 verrattuna oli 1,5 %. Tehdyn työn hintaa vähensi suurelta osin kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen leikkaus. Lomarahoja oli vuonna 2017 maksussa 3,4 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Sen sijaan maksetut työaika- ja päivystyskorvaukset sekä lisä- ja ylityökorvaukset ovat vuonna 2017 olleet selvästi suuremmat kuin vuonna Mm. ylityökorvauksia maksettiin toimintavuonna 18,7 % enemmän. 18 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

19 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Taulukko 13. Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut sekä tehdyn työn hinta Palkkalaji Palkat 2016 Palkat 2017 Muutos % Varsinaiset palkat ,9 Työaika- ja päivystyskorvaukset ,4 Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset ,3 Sairausloma-ajan palkat ,7 Lakisääteiset poissaoloajan palkat ,0 Muut poissaoloajan palkat ,6 Lisä- ja ylityökorvaukset ,0 Palkat yhteensä ,3 Tehdyn työn hinta 28,82 /h 28,39 /h -1,5 Tarkasteltaessa ansainta-ajan palkkakuluja henkilöstöryhmittäin on vakinaisen henkilökunnan palk- kamuutos -0,6 % ja määräaikaisen 3,1 % vuosina Palkitseminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategian mukaan haluamme olla Suomen halutuin terveydenhuoltoalan työpaikka. Toimintakulttuurimme tukee jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja innovatiivista työotetta. Palkitseminen on yksi keskeisistä keinoista kannustaa tavoitteiden saavuttamiseen. Henkilöstön palkitsemista toteutetaan strategian mukaisesti. Sairaanhoitopiirissä on käytössä erilaisia palkitsemisen malleja, kuten tulospalkkio, laatupalkintokilpailu, aloitepalkkiojärjestelmä ja Säpäkkä-palkkiot. Palkitseminen osaltaan kannustaa henkilökuntaa tuottavuuden jatkuvaan parantamiseen ja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen toimintamalli on ollut käytössä useita vuosia. Palkitsemisen kokonaisuus sisältää palkkausjärjestelmään, henkilöstöetuihin sekä henkilökohtaiseen kehitykseen, positiiviseen työympäristöön ja aineettomaan palkitsemiseen liittyvät osiot. Palkkaus Palkkausjärjestelmä perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan, henkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään ja tulospalkkioon. Palkkauksessa noudatetaan voimassa olevia kunnallisia työ- ja virkaehtosopimuksia sekä paikallisia sopimuksia. Sairaanhoitopiirissä on aktiivisesti kehitetty tehtävien vaativuuteen perustuvia palkkausjärjestelmiä. Kehitystyötä tehdään edelleen pitkäjän- teisesti huomioiden mahdollisuuksien mukaan jo tulevan maakuntauudistuksen mukanaan tuomat haasteet. Vaativien hoitoalan ammattitehtävien tehtävän vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän uudistamisprojekti käynnistyi keväällä Projekti toteutetaan yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa ja näin ennakoidaan tulevaa Sote-alueen toimintaa. Projektiorganisaatiossa on molempien toimijoiden edustus. Analyyttisen mallin mukaisen tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmän ja palkkausmallin kehittäminen on haasteellinen ja aikaa vievä tehtävä. Projektissa työskentelee sairaanhoitopiirin palkkaamana määräaikaisesti kaksi työntekijää. Hoitoalan ammattitehtävien ja toimistoalan tehtävien analyyttisen mallin mukaiset palkkausjärjestelmät toimivat jo vakiintuneen käytännön mukaan. Myös vuonna 2015 käyttöön otettu teknisen sopimuksen palkkausjärjestelmä on osoittautunut käytännössä hyvin toimivaksi. Sairaanhoitopiirissä on myös käytössä paikallisesti sovitut palkkausjärjestelmät mm. lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden, psykologien, puheterapeuttien ja fyysikoiden tehtävistä. Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on edistää strategisten tavoitteiden toteutumista, lisätä palvelutuotannon taloudellisuutta, toiminnan tuloksen parantamista sekä laadukasta ja vaikuttavaa palvelua. Operatiivinen tulosalue teki keväällä 2017 koko toimintaansa koskevan tulospalkkioesityksen ja suunnitelman hyväksymisestä päätti sai- Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 19

20 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS raanhoitopiirin johtaja. Tulospalkkiojärjestelmän mukaiset tavoitteet eivät kaikilta osin toteutuneet, joten tulospalkkiota ei maksettu. Säpäkkä on vakiintunut joustavaksi nopean palkitsemisen malliksi. Palkitsemismallin tavoitteet hyvien työsuoritusten ja tavoitteiden mukaisen työskentelyn palkitsemisesta on sisäistetty hyvin ja palaute niin esimiehiltä kuin työntekijöiltäkin on ollut positiivista. Säpäkkä-palkkioihin oli vuoden 2017 käyttösuunnitelmassa kohdennettu euroa, johon sisältyvät myös työnantajan sivukulut. Palkkioihin varattua määrärahaa käytettiin 4 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän. Henkilöstöetuudet Palvelussuhteeseen perustuvat edut ovat osa palkitsemisen kokonaisuutta. Nämä edut ovat myös kilpailutekijä työmarkkinoilla. PPSHP haluaa edistää henkilöstönsä hyvinvointia sekä työssä että työajan ulkopuolella. Kesäjuhlat Sairaanhoitopiirin kesäjuhlatapahtumaa vietettiin syyskuun alussa Terminaaliareenalla Suomi 100-hengessä. Liput myytiin tänäkin vuonna loppuun ennätysajassa ja juhliin osallistui noin henkilöä. DJ Anssi Honkanen viihdytti yleisöä vauhdikkaalla esiintymisellään, sairaanhoitopiirin kuoro viritteli tunnelmaan suomalaisin sävelin ja tanssiteatteri Hämyn mukaansa tempaava tanssisession huikea modernisoitu kansantanssisikermä oli hengästyttävää katseltavaa. Suomi-teema huipentui illan pääesiintyjän Lauri Tähkän aloitusbiisiin Minun Suomeni. Kesäjuhlapalaute kerättiin sähköisesti ja se oli kokonaisuudessaan erittäin positiivista. Joustava ja sujuva työmatkaliikenne Tulevaisuuden sairaalan rakentaminen on aiheuttanut ja aiheuttaa myös tulevaisuudessa erilaisia liikennejärjestelyjä OYS:n kantasairaalan alueella. Henkilökunnan pysäköintipaikkojen määrä on hieman vähentynyt. Työnantaja haluaa kannustaa työmatkaliikuntaan ja toimintavuoden aikana valmistui pyöräparkki S-rakennusosan eteen. Pyöräparkkien tarve on edelleen lisääntynyt ja erityisesti tarvetta on sellaisille pyöräparkeille, joihin ulkopuolisilla ei olisi pääsyä. Työterveyshuolto Sairaanhoitopiirin työterveyshuolto kattaa ennalta ehkäisevän, työkykyä ylläpitävän ja lakisääteisen työterveyshuollon sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Työterveyshuoltopalvelusopimus aiemman toimijan kanssa päättyi vuoden 2016 loppuun. Uusi työterveyshuolto-osakeyhtiö, jossa sairaanhoitopiiri on osakkaana, aloitti toimintansa vuoden 2017 alussa. Suomi 100 teema näkyi PPSHP:n kesäjuhlassa. 20 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

21 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Työpaikkaruokailu Työantaja pitää tärkeänä monipuolista ja ravitsevaa työpaikkaruokailua, joka edistää henkilöstön jaksamista ja työvireyttä. Kaikille sairaanhoitopiirin palveluksessa oleville, myös etäpisteissä työskenteleville turvataan hyvä, ravitseva ja kohtuuhintainen työpaikkaruokailu. Työsuhdeasunnot Sairaanhoitopiirin omistamat yhtiöt ovat tarjonneet ensisijaisesti sairaanhoitopiirin uusille työntekijöille edullisia asuntoja. Sairaanhoitopiirin hallitus ja valtuusto ovat vuoden 2017 puolivälissä hyväksyneet Medikiinteistö Oy:n ja Sairaalarinteen tontin myynnin valmistelun. Myynnin toteutumisen aikataulusta ei vuoden loppuun mennessä ollut vielä tarkempaa tietoa. Palveluvuosista palkitseminen Henkilöstöä palkitaan sairaanhoitopiirin palveluvuosien perusteella palkallisilla vapailla seuraavasti: - 20 vuotta palvelua, 2 palkallista vapaapäivää - 30 vuotta palvelua, 4 palkallista vapaapäivää - 40 vuotta palvelua, viikko palkallista vapaata vuotiaaksi töissä, ylimääräinen bonuslahja, ei vapaata. Merkkipäivälahjat ja eläkkeelle siirtyminen Sairaanhoitopiirin henkilöstölahjojen valikoima on uudistettu henkilöstökyselyllä saadun palautteen perusteella. Merkkipäivälahjaksi voi valita designkorujen tai -esineiden, kylpylälomien, hemmotteluhoitojen tai määräaikaisten kuntosalijäsenyyksien valikoimasta mieleisensä. Uudesta merkkipäivälahjavalikomasta on tullut erittäin positiivista palautetta. Lomamökit Sairaanhoitopiirin omistuksessa on virkistyskäyttöön vuokrattavia lomamökkejä, jotka ovat hyvin suosittuja henkilöstön keskuudessa. Erityisesti sesonkiaikoihin kohdistuvia varauksia on runsaasti, minkä vuoksi varausaika on näinä aikoina rajoitettu kolmeen vuorokauteen. Vapaa-ajan Vapari PPSHP Vapari on rekisteröity yhdistys, jonka jaostot järjestävät henkilökunnalle monipuolista vapaa-ajan toimintaa. Varat Vaparin toimintaan saadaan OYS:n virkistysrahastosta, josta kuntayhtymän hallitus myönsi vuodelle 2017 avustusta euroa. Vaparilla oli 22 liikunnallista, erilaisiin kädentaitoihin, harrastuksiin ja kulttuuriin suuntautuvaa jaostoa, jotka tarjoavat henkilöstölle runsaasti vapaa-ajan virkistys- ja toimintamahdollisuuksia. Eri jaostoissa oli vuoden 2017 aikana kävijää pois lukien kuntosalikäynnit. Näin ollen Vaparin toiminnassa oli mukana lähes 70 % henkilöstöstä. Työnantaja tukee Vapari ry:n toimintaa taloudellisen tuen lisäksi antamalla käyttöön tilat kuntosalille ja monelle muulle harrastustoiminnalle. Vuonna 2017 suurin haaste oli uusien tilojen hankinta vanhan Vaparilan purkamisen johdosta. Työnantaja vuokrasi Peltolasta tilat kuntosalitoiminnalle. Taidetoiminnalle löytyivät tilat Tahkokankaalta. Vuoden 2017 tavoite, yhteisöllisyyden lisääminen, toteutui OysRock-tapahtumassa, missä työntekijät pääsivät näyttämään taitojansa. PPSHP:n Vapari osallistui myös RunFest -tapahtumaan 27 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 21

22 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS joukkueen ja 110 henkilön voimin. Taidejaoston väki piti näyttelyjä, joista kaikki pääsivät nauttimaan ja kulttuurijaosto tarjosi elämyksiä tuetuin lipputoiminnoin. Vaparin kuoro OysVoice laulatti henkilökuntaa kauneimmissa joululauluissa ja esiintyi kesäjuhlilla. Uusia harrastajia aktivoitiin eri lajikokeiluihin, mikä näkyi Vaparin toiminnan laajentumisena. Jaostojen vetäjinä urakoivat vapaaehtoiset kunkin lajin harrastajat kannustaen henkilökuntaa mukaan harrastus- ja kilpailutoimintaan. Vaparilaiset osallistuvat sairaaloiden vuosittain eri lajeissa järjestettäviin kisoihin ja järjestivät lentopallo- ja salibandykisat. Vaparin hallitus on myöntänyt avustusta esim. lähialueen liikunnallisten tapahtumien osallistumismaksuihin ja uintilippujen korvauksiin. Vuoden hoitotyöntekijä Sairaanhoitopiirimme vuoden hoitotyöntekijäksi valittiin kätilö Niina Koutonen. Hän työskentelee Oulaskankaan sairaalan synnytys- ja naistentautien osastolla 1. Vuosittain suoritettava valinta oli yhdeksäs, ja kysely toteutettiin marras-joulukuussa. Tuolloin jokaisella sairaanhoitopiirin hoitotyöntekijällä oli mahdollisuus ehdottaa työtoveriaan vuoden hoitotyöntekijäksi ja arvioida samalla henkilön eettistä osaamista (eettinen herkkyys, -ongelmanratkaisu, -motivaatio ja toimeenpanotaito). Ehdotuksia arviointeineen kertyi ennätysmäärä eli 108 kuudelta eri tulosalueilta ja ne kohdistuivat 51 eri henkilöön. Arviointien perusteella kyselyä koordinoiva työryhmä valitsi vuoden 2017 hoitotyöntekijän. Niina palkittiin ja kukitettiin työpaikallaan Oulaskankaan sairaalassa tulosalueen johdon ja työtovereiden läsnäollessa. Palkinnon jakotilaisuudessa olivat etäyhteyksien välityksellä OYS:sta läsnä sairaanhoitopiirin hallintoylihoitaja ja kyselytyöryhmän edustajat. Vuoden hoitotyöntekijä -kyselyn tavoitteena on lisätä pohdintaa ja keskustelua hoidon eettisyydestä sekä vahvistaa eettisesti kestävien toimintatapojen noudattamista ja kehittämistä. Samalla sen avulla tuodaan vuosittain esille hoitotyöntekijöitä, joiden toimintaa työtoverit pitävät eettisesti esimerkillisenä. Vuoden hoitotyöntekijä 2017, Niina Koutonen. 22 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

23 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Kehittämistoimet Luottamus ja yhteistyö Työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta Yhteistoiminnan osapuolia ovat työntekijät ja työnantajan edustajat. Tärkein yhteistoiminnan muoto on esimiehen ja henkilöstön keskinäinen välitön vuorovaikutus. Tasa-arvoinen ja luottamuksellinen viestintä työpaikalla on yhteistoiminnan kulmakiviä. Muita yhteistoiminnan muotoja ovat mm. kehityskeskustelut, perehdytys, palautteen antaminen, tiedotustilaisuudet, koulutus- ja neuvottelutilaisuudet, kehittämisprojektit ja työpaikkakokoukset. PPSHP:ssä on voimassa oleva ohje sairaanhoitopiirin edustuksellisesta yhteistoiminnasta. Sairaanhoitopiirin yhteistoimintaelimenä toimii 15-jäseninen yhteistyötoimikunta, jossa 4 edustaa työnantajaa ja 11 henkilöstöä. Lisäksi yhteistyötoimikuntaan kuuluvat työsuojelupäällikkö ja kaksi työsuojeluvaltuutettua. Yhteistyötoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Merkityksellisimpiä kokouksissa käsiteltyjä asioita olivat muun muassa: - Sote- ja maakuntavalmistelu - Tulevaisuuden sairaala ja rakentamisen aiheuttamat väistöt - Työnjakoasetus ja sen vaikutukset - Työterveysyhteistyö ja työterveyshuollon toiminta - Henkilöstön rokotussuojaa koskeva lakimuutos - Liikkeen luovutukset: Oulun kaupungin hyvinvointipalvelujen varasto ja Raahen sairaalan leikkaustoiminta - Tuotantokeittiö Löökin toiminnan aloittaminen - Sairaanhoitopiirin aloitetoiminta - Sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelma - Tasa-arvo-, henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yhteistoiminta on osa tulosalueiden johtamista. Sairaanhoitopiirin tulosalueiden yhteistoiminta järjestetään tulosalueiden, vastuualueiden ja muiden toimintayksiköiden johtoryhmätyöskentelyssä. Tulosalueen johtaja asettaa johtoryhmän, johon henkilöstöjärjestöt nimeävät tulosalueen koosta, henkilöstörakenteesta ja vastuualueiden lukumäärästä riippuen 3 6 edustajaa. Etätyö Sairaanhoitopiirissä on mahdollista tehdä etätyötä sellaisissa tehtävissä, jotka eivät edellytä henkilön välitöntä läsnäoloa. Etätyön tekemisestä sovitaan esimiehen kanssa etätyösopimuksella. Suoritustavoitteet määritellään siten, että niitä voidaan arvioida ja seurata. Kokemukset etätyöstä ovat olleet myönteisiä ja sen on koettu lisäävän työhyvinvointia sekä työn ja henkilökohtaisen elämän yhteen sovittamisen mahdollisuuksia. Tasa-arvo-, henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Tasa-arvolain osittaisuudistus tuli voimaan 1. tammikuuta Lain tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä tässä tarkoituksessa parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. Sairaanhoitopiirissä on sovittu, että tasa-arvosuunnitelma liitetään osaksi henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa. Sairaanhoitopiirissä on laadittu lakimuutosten edellyttämä tasa-arvo-, henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Suunnitelmassa on huomioitu tasa-arvolakiin kirjattu kielto syrjiä sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Samoin on huomioitu kielto läheis- ja olettamaan perustuvasta syrjinnästä. Viestintä Sairaanhoitopiirin tiedotustoiminnan keskeisenä tehtävänä on tukea kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamista. Toimiva viestintä auttaa havaitsemaan ja ymmärtämään olennaiset muutokset ja kehityssuunnat sekä osaltaan varmistaa niiden huomioon ottamisen suunnittelussa, päätöksenteossa ja varsinaisessa toiminnassa. Sisäisellä viestinnällä varmistetaan oikeiden ja totuudenmukaisten tietojen välittämisen kuntayhtymän eri yksiköihin ja niiden työntekijöille. Tiedotuksen tulee tapahtua kaikkiin suuntiin ja sen pitää sisältää kaikki keskeiset asiat, joilla voidaan ajatella olevan merkitystä organisaation ja/tai yksittäisen työntekijän toimintaan voimassa oleva lainsäädäntö ja sairaanhoitopiirin omat ohjeet ja säännöt huomioon ottaen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 23

24 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS Osaamista, johtamista, työkykyä, työolosuhteita ja töiden sisältöä voidaan kehittää vain yhteistyössä henkilöstön kanssa. Muutostilanteessa vuorovaikutus ja avoin viestintä sitouttavat työntekijät uudistusten toteuttamiseen. Sisäinen viestintä luo edellytykset kuntayhtymän tulokselliselle toiminnalle ja henkilöstön työilmapiirin ja työelämän laadun parantamiselle. Sisäisen viestinnän keskeisenä välineenä käytetään sairaanhoitopiirin intranet-sivustoa. Sen tavoitteena on ensisijaisesti helpottaa organisaation tiedottamista ja raportointia. Myös sähköpostin ja viikkotiedotteen merkitys tiedon välittämisessä on huomattava. Ulkoisessa viestinnässä tärkeimmät tiedotuskanavat ovat sairaanhoitopiirin vuonna 2017 uusittu internet-sivusto ( sekä Pohjanpiiri-lehti. Extranet-palvelu uudistettiin samanaikaisesti, jolloin henkilökohtaisten käyttäjätunnusten saaminen edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista. Extranetissa voidaan välittää suojatussa ympäristössä myös tietosuojalain alaista informaatiota eri sidosryhmille (mm. kuntaraportointi). Internetissä julkaistaan kuntayhtymän hallituksen ja valtuuston esityslistat ja pöytäkirjat. Julkisia tiedotusvälineitä käytetään tarpeen mukaan. Sairaanhoitopiirissä on käytössä sähköinen asiakaspalautejärjestelmä, jossa asiakkaat voivat antaa palautetta saamastaan palvelusta (www-palveluna). Sosiaalisen median palveluita (mm. Facebook) käytetään rajoitetusti. Palveluilla pyritään edistämään henkilökunnan rekrytointia ja terveyden edistämistä sekä antamaan oikeaa informaatiota kansalaisille. Vuoden 2018 aikana käyttöä mahdollisesti laajennetaan. Tavoitteena on avata viralliset Facebook-sivut yliopistolliselle sairaalalle (OYS). Henkilökuntaa on tiedotettu ja ohjeistettu sosiaalisen mediaan liittyvistä asioista. Pohjanpiiri-lehti ilmestyi vuonna 2017 kuusi kertaa ja se jaettiin kaikille sairaanhoitopiirin työntekijöille, sairaanhoitopiiristä eläkkeelle jääneille sekä laajalti eri sidosryhmille. Lehden painosmäärä vuonna 2017 oli keskimäärin noin kappaletta/lehti. Hyväksytyn viestintäsuunnitelman mukaisesti sairaanhoitopiirissä toimii viestinnän ohjausryhmä ja tulosalueiden edustajista koostuva viestinnän yhdyshenkilöverkosto. Näiden tehtävänä on ohjata, koordinoida ja kehittää sairaanhoitopiirin ulkoista ja sisäistä viestintää. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Vuoden 2017 aikana jatkettiin vuonna 2014 aloitettua viestintäkoulutusta eri teemoilla, tavoitteena on henkilökunnan viestintätaitojen kehittäminen. Keväällä 2017 intranet-sivustolla tehtiin versiopäivitys, ja samalla sivuston ilmettä uudistettiin. Tavoitteena on eri viestintäkanavien (intranet, internet ja extranet) integrointi nykyistä paremmin yhdeksi kokonaisuudeksi. Viestinnän asiantuntijapalvelut (mukaan lukien Pohjanpiiri-lehden toimitus) on hankittu ostopalveluna vuoden 2017 alusta lukien Plusmark Oy:ltä. Innovatiivinen ja hyvinvoiva henkilöstö toiminnan kehittäjänä Aloitetoiminta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Henkilöstön aloitekäsittelyyn esittämät kehittämisideat olivat aiempien vuosien tapaan pääosin koko sairaanhoitopiiriä tai useampaa tulosaluetta koskevia. Aloitteiden kokonaismäärän laskeva trendi jatkui. Aloiteasiamiehille saapuneista 12 aloitteesta palkittavia aloitteita oli kolme. Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella toiminnan kehittämisehdotukset tehdään Lean-mallin mukaisina Kaizen ehdotuksina ja vuoden 2017 aikana niitä tehtiin 69 kappaletta. Kehittämisehdotusten määrän vuosien myötä vähennyttyä ja nykyisen aloitteen käsittelyprosessin työläyden vuoksi sairaanhoitopiirissä käynnistyi keskustelu PPSHP:n kehittämis- ja innovaatiotoiminnan uudistamisesta. Tätä uudistamistyötä osittain innoitti ja viitoitti Yliopistosairaalat innovaatioalustana (YSI) -hanke, jossa PPSHP ja Oulun yliopisto yhteistyössä kehittivät, kokeilivat ja mallinsivat innovaatioiden yhteiskehittämisen toimintamallia. Lisäksi sairaanhoitopiiri kehitti ja mallinsi hankkeen aikana ehdotuksen PPSHP:n kehittämis- ja innovaatioprosessista. Hankkeen päätyttyä kehittämistyötä jatketaan, tavoitteena jatkuvasti oppiva ja toimintaansa kehittävä organisaatio, jossa kehittämis- ja innovaatiotoiminta on yhtenäistä, suunnitelmallista ja koordinoitua. Laatupalkintokilpailu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johto on jo vuodesta 2001 alkaen halunnut tukea sairaanhoitopiirin omalla laatupalkintomenettelyllä jatkuvaa laadun parantamista soveltavaa kehittämistä ja antaa tunnustusta hyvin onnistuneista kehittämishankkeista. Tähän 17. laatupalkintokilpailuun toi hankkeensa arviointiin 10 työryhmää, joiden kaikkien töissä näkyi paneutuminen jonkin hoi- 24 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

25 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 toon liittyvän konkreettisen haasteen ratkaisemiseen ja kehittämiseen. Laatupalkintokilpailussa palkittiin kolme parasta hanketta ja lisäksi annettiin kaksi kunniamainintaa. PPSHP:n 2017 laatupalkintokilpailun palkinnot jaettiin seuraavasti: 1. Palkinto: Radiolääkkeiden tilausjärjestelmän kehittäminen. Yleisarvio hankkeesta: Selkeästä käytännön tarpeesta lähtevä, systemaattisesti toteutettu ja kuvattu hanke, jolla on saavutettu merkittäviä parannuksia radiofarmasian tilausprosessiin. Hankkeella on tehostettu toimintaa, saavutettu taloudellisia säästöjä ja parannettu potilasturvallisuutta. Työryhmä: Matti Hanni, Aira Karjalainen, Kirsti Korkala, Antti Kotiaho, Anna-Leena Manninen, Leila Mäkelä, Marita Torvinen, Minna Väänänen 2. Palkinto: Hoitosuosituksesta mobiilisovellukseen lasten päiväkirurgisen potilasperheen valmistelu toimenpiteeseen digitaalista sovellusta käyttäen. Yleisarvio hankkeesta: Tärkeä hanke, joka vastaa hyvin ajankohtaisiin tarpeisiin kehittää potilaan digitaalisia palveluita. Kehitetty moniammatillinen toimintamalli osallistaa perheitä, säästää hoitohenkilökunnan aikaa ja perustuu hoitosuosituksiin. Hanke on perusteellisesti suunniteltu, kuvattu ja kehittämistyön vaikutukset on arvioitu hyvin. Työryhmä: Timo Alalääkkölä, Tarja Backman, Kirsti Kähkönen, Seija Miettinen, Mailis Mäkelä, Willy Serlo, Tiina Suoraniemi 3. Palkinto: Solunsalpaajaosio ESKO-lääkehoitoon. Yleisarvio hankkeesta: Erittäin hyvin perusteltu, organisoitu ja toteutettu moniammatillinen hanke, jonka hyödyt potilasturvallisuudelle, laadulle ja toiminnan tehostumiselle ovat merkittäviä. Työryhmä: Katariina Klintrup, Pirjo Koistinen, Mika Orajärvi, Ira Rytkönen, Jarkko Saarikettu 1. palkintoa vastaanottivat Anna-Leena Manninen, Antti Kotiaho ja Leila Mäkelä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 25

26 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS Tutkimusstrategia ja tuloksellinen yhteistyö Oulun yliopistollisen sairaalan tulosalueet voivat tehdä asiantuntijasopimuksia liittyen pitkäkestoiseen tutkimusyhteistyöhön Oulun yliopiston sekä alueen muiden tutkimuslaitosten tutkijoiden kanssa. Asiantuntija tekee laaja-alaisesti yhteistyötä Oulun yliopistollisen sairaalan tulosalueen kanssa pitkäkestoisessa tutkimusprojektissa tai tutkimusohjelmassa. Työsopimuksen kesto on vähintään yksi vuosi ja enintään kolme vuotta. Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden edistäminen Vuosi 2017 oli työhyvinvoinnin näkökulmasta muutoshaasteiden vuosi. Suunnitteilla olevan sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteen muutokset, Tulevaisuuden sairaalan rakentaminen, väistötilaratkaisut ja eri puolilla toteutetut toiminnalliset uudistukset haastoivat yksiköiden voimavaroja. Toisaalta tiedostettiin uudistuksiin liittyviä mahdollisuuksia pidemmällä aikavälillä. Koko henkilöstölle suunnatuissa tilaisuuksissa sekä tulos- ja vastuualueiden tapaamisissa suunniteltiin yhteistyössä keinoja työhyvinvoinnin tukemiseksi eri muutoksissa. Maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen suunnittelu heijastui myös työhyvinvointipalvelujen toimintaan henkilöstömuutoksina ja tehtävien uudelleen järjestelynä. Raahen hyvinvointikuntayhtymältä vuonna 2018 sairaanhoitopiirille siirtyvän leikkaustoiminnan henkilöstön työsuojelun ja työterveyspalvelujen järjestämiseen valmistauduttiin. Syyskauden aikana ryhdyttiin valmistautumaan tartuntatautilain henkilöstön rokotussuojaa koskevan muutoksen voimaantuloon. Lain tarkoituksena on parantaa potilasturvallisuutta tartuntariskien varalta. Valmistelutyötä toteutettiin moniammatillisessa yhteistyössä infektioiden torjuntayksikön, työterveyshuollon, sekä potilaan hoidosta vastaavien tahojen kanssa. Lain edellyttämien linjausten valmistelua tehtiin myös henkilöstön, yliopistosairaaloiden, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Kuntatyönantajan edustajien kanssa. Toimintavuoden aikana jatkettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työhyvinvoinnin kehittämisyhteistyötä Työterveyslaitoksen kanssa. Eri hankkeiden avulla haluttiin lisätä tietoisuutta työhyvinvointitarpeista sekä keinoja niiden ratkaisemiseksi mm. psykososiaalisen kuormituksen hallintaan. Työsuojeluorganisaatio jatkoi työturvallisuuden edistämistä Mennyt vuosi oli työsuojeluorganisaation nelivuotiskauden ( ) viimeinen toimintavuosi. OYS:n ja kehitysvammahuollon alueella työskenteli viisi päätoimista ja yksi osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu. Oulaskangas Visala -tulosalueella toimi kolme työntekijää työsuojeluvaltuutettuna oman toimensa ohella. Sairaanhoitopiirin työsuojelupäällikkönä toimivan työhyvinvointipäällikön kanssa työsuojelutehtävien parissa aloitti syyskaudella osa-aikainen henkilöstöasiantuntija. Työsuojelutoimintaan osallistui vuoden aikana eri yksiköistä noin 280 työsuojeluyhdyshenkilöä. Tekniikalle suunnatut Työturvallisuuskortti-koulutukset käynnistyivät tammikuussa työsuojeluvaltuutetun toimiessa kouluttajana. Työturvallisuuskorttikoulutuksen suoritti vuoden 2017 aikana yli 60 tekniikan työntekijää. Työsuojeluriskien arviointiprosessia jatkettiin vuoden aikana. Erityisesti panostettiin esimiesten, lääkäreiden ja varahenkilöstöjen riskienarviointeihin. Työsuojeluorganisaation edustajat osallistuivat vuoden aikana usean eri työryhmän työskentelyyn tuoden esille työturvallisuuden ja -terveyden edistämisen näkökulman. Työsuojelun edustus oli aikaisempien vuosien tapaan mm. sisäilmaprojektiryhmässä, ympäristötyöryhmässä, yhteistyötoimikunnassa ja potilassiirtoergonomiaohjausryhmässä. Työhyvinvointi- ja työsuojelujaoston kokoonpano uudistui syksyllä. Jaostoon nimettiin yhteensä 14 jäsentä ja 14 varajäsentä. Työsuojeluorganisaatio uudisti sairaanhoitopiirin Hyvä kohtelu -toimintamallia huomioiden arjen tilanteissa esille tulleet tarpeet. Perehdyttäminen päivitettyyn toimintaohjeeseen aloitettiin syksyllä yksiköiden työhyvinvointi- ja kehittämispäivien yhteydessä sekä useissa työpaikkakokouksissa. Esimiehille järjestettiin koulutusta työturvallisuusvastuun edellyttämien tehtävien hoitamisen tueksi. Verkko-oppimisympäristöön laadittiin itsenäiseen opiskeluun tarkoitettu työhyvinvointikoulutus, mitä on jatkossa tarkoitus hyödyntää myös perehdytyksessä. Tekniikan kanssa jatkettiin yhteisiä käyntejä yksiköissä mm. sisäilma-asioihin ja korjausrakentamiseen liittyen. Tämän lisäksi työsuojeluvaltuutetut olivat mukana toimitilojen remonttien sekä Tulevaisuuden sairaalan suunnittelussa. Työsuojeluvaltuutettujen tukea tarvittiin yksiköissä varhaisen tuen prosessien ja työyhteisön 26 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

27 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 ristiriitatilanteiden lisäksi erityisesti toiminnallisiin muutoksiin ja väistöihin liittyen. OYS:n lukuisat väistöt ja sairaala-alueella olevat työmaat näkyivät työsuojelun arjessa lisääntyneinä yhteydenottojen määrinä. Turvallisuuspalveluiden kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä mm. hälytysjärjestelmien, vartioinnin ja paloturvallisuusasioiden osalta. Oulaskangas Visala -tulosalueella valtuutetut jatkoivat psykiatrisen hoitotyön ja eri toimialueiden muutosprosessien tukena. Samoin synnytystoimintaan liittyvä lopettamisuhka toi tuen tarvetta. Aluehallintovirasto teki vuonna 2017 useita työsuojelun perusvalvontatarkastuksia sairaanhoitopiirin eri yksiköihin. Valmisteluvaiheessa päivitettiin mm. yksikön työsuojeluriskienarviointi ja kemikaaliluettelo sekä käytiin läpi yksikön fyysiset toimitilat työturvallisuuden näkökulmasta. Työsuojeluvaalit käytiin paikallisneuvottelujen päätösten mukaisesti marraskuussa. Työsuojeluvaltuutettujen resursseja lisättiin muutosten tuomiin tarpeisiin perustuen. Työsuojeluvaalien äänestys toteutettiin ensimmäistä kertaa sähköisenä. Tulevalle nelivuotiskaudelle valittiin OYS:n ja Tahkokankaan alueelle kuusi päätoimista työsuojeluvaltuutettua. Oulaskankaalle valittiin kaksi oman toimen ohella toimivaa valtuutettua. Työsuojeluorganisaation kokoonpano uudistui osittain edelliseen toimikauteen verrattuna. Työturvallisuuden jatkuva arviointi ja kehittäminen Sairaanhoitopiirin työturvallisuutta seurattiin, arvioitiin ja kehitettiin HaiPron työturvallisuus -järjestelmästä saatavia raportteja sekä vakuutusyhtiön tilastoja hyödyntäen. Työturvallisuuskulttuuria jatkettiin valtakunnallisen Nolla Tapaturmaa -foorumin jäsenenä. Sairaanhoitopiirin vaaratapahtumailmoituksia tehtiin sähköisen järjestelmän avulla yhä systemaattisemmin. Vuonna 2017 HaiPro-työturvallisuusosion kautta ilmoitettiin yhteensä vaaratapahtumaa. Suurimmat ilmoitustyypit olivat läheltä piti (909 kpl), työtapaturma (1 707 kpl) ja muu turvallisuushavainto (350 kpl). Ilmoitettuja vaaratapahtumia sattui eniten potilashuoneissa (17,8 %) sekä käytävillä (9,2 %). Tapahtumia sattui eniten keskiviikkoisin (18,3 %). Uhka- ja väkivaltatilanteita ilmoitettiin sairaanhoitopiirissä yhteensä 855 kappaletta. Eniten uhka- ja väkivaltatilanteita sattui potilashuoneissa 240 kpl (28 %) sekä päiväsaleissa 224 kpl (26 %). Vartiointipalvelujen yhteistyökumppani vaihtui vuoden alusta. Uutena toimijana kilpailutuksen jälkeen aloitti POKO Oy, jonka palveluksessa toimivat vartijat kiersivät aktiivisesti sairaalan eri yksiköissä varmistamassa työturvallisuutta. Työturvallisuusilmoitusten määrä HaiPro-järjestelmässä lisääntyi lähes kaikissa ilmoitustyypeissä Kuvio 8. Työturvallisuusilmoituksia vaaratyypeittäin (HaiPro) HaiPro:n tilastot Putoaminen, kaatuminen, kompastuminen, liukastuminen Pisto, viilto, hankauma, leikkautuminen Äkillinen fyysinen ja psyykkinen kuormittuminen Liikkuvan aiheuttajan osuma, törmääminen Biologinen vaaratekijä/ Tartuntavaara Puristuminen, ruhjoutuminen Liikenneonnettomuus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27

28 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS aikaisempiin vuosiin verrattuna. Erityisesti kaatumisen, äkillisen kuormittumisen sekä biologisen vaaratekijöiden osalta ilmoitusmäärät lisääntyivät selvästi. Vakuutusyhtiölle ilmoitettujen työmatkatapaturmien määrä pysyi alkuvuodesta edellisten vuosien tasolla, mutta väheni selvästi loppuvuonna. Syyskaudella työmatkatapaturmien määrään vaikuttivat sää- ja keliolosuhteet, jotka eri vuosina voivat tuoda suurtakin vaihtelua kokonaismääriin. Kuvio 9. Työmatkatapaturmat PPSHP:ssä (Vakuutusyhtiö) Vakuutusyhtiön tilastot, possaoloon johtaneet tapaturmat pv Vuoden 2017 tiedot eivät ole lopulliset.vakuutusyhtiö päivittää tiedot loppuvuoden osalta myöhemmin. Työpaikalla sattui vakuutusyhtiön tilastojen mukaan aikaisempien vuosien tapaan eniten tapaturmia, joista aiheutui tutkimus- tai hoitokuluja, mutta eivät johtaneet sairauspoissaolopäiviin. Eri pituisia sairauspoissaoloja aiheuttaneet tapaturmat vähenivät lähes kaikissa ryhmissä aikaisimpiin vuosiin verrattuna. Myös työtapaturmien kokonaismäärä väheni edellisiin vuosiin verrattuna. Taulukko 14. Työpaikkatapaturmat PPSHP:ssä (Vakuutusyhtiö) Vakuutusyhtiön tilastot, korvatut työpaikkatapaturmat Sattumisvuosi Lukumäärä (kpl) pv pv pv pv pv pv pv pv Yhteensä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

29 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Henkilöstön terveyden edistäminen Digitaaliset mittaukset työkyvyn edistämisen tukena Hyvinvointiteknologiaa hyödynnettiin aikaisempien vuosien tapaan fyysisen kunnon ja kehon koostumuksen mittaamisessa sekä kuormittavuuden ja palautumisen arvioinnissa. Mittausmäärät lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna. Firstbeat Hyvinvointianalyysi -arviointeja tehtiin 110 henkilölle ja energiatesteihin osallistui 115 työntekijää. InBody -mittauksissa kävi mittauksissa 587 työntekijää. Uutena digitaalisena mittausvälineenä kokeiltiin Oura-sormusta, joka sovelluksen avulla opastaa sormuksen käyttäjää lisäämään palauttavaa unta ja seuraamaan omaa yksilöllistä vuorokausirytmiään. Osallistujat oivalsivat, millä tekijöillä he voivat vaikuttaa unen laatuun ja palautumiseen. Sormuksen käytön haasteita oli sairaalaympäristössä työskentely, jossa hygieniamääräykset estävät korujen käytön hoitotehtävissä. Terveyden edistämisen suunnitelma työkyvyn tukena Työyhteisöjen liikuntasuunnitelmaa kehitettiin edelleen terveyden edistämisen suunnitelmaksi, jossa huomioitiin työn kuormittavuustekijöitä ja keinoja palautumiselle. Työyhteisöjen terveyden edistämisen suunnitelman avulla työntekijöitä tuettiin terveellisiin elintapoihin. Suunnitelma perustui työyhteisöjen jäsenten arvioon työn vaatimuksista, kuormittavuudesta ja erityispiirteistä työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle. Terveyden edistämisen suunnitelmia laadittiin 39 työyhteisössä, joista taloudellisen tuen saivat 18 työyhteisöä. Taloudellisen tuen sai 432 henkilöä ja heistä tukea käytti 312. Käyttöaste on 72,2 % Työyhteisöille tarjottiin fyysisien kunnon mittauksiin mahdollisuuksia mm. OYS:n ja Oulun kaupungin yhteisellä terveyskuntomittauspäivällä. Lisäksi järjestettiin mahdollisuus osallistua Poplin Eikka-bussin testauksiin. Henkilöstölle järjestettiin myös erilaisia vertaistukiryhmiä mm. painonhallintaryhmän ja selkäkurssin muodossa. Viisaita valintoja terveydelle -hankkeen tuella Sairaanhoidollisten palvelujen alueella jatkettiin henkilöstön terveyden edistämisen kehittämishanketta. Hankkeen pääasiallinen tarkoitus oli lisätä tietoisuutta ja valmiuksia itsensä sekä työyhteisön terveyden edistämiseen. Lisäksi tavoitteena oli lisätä keinoja tuki- ja liikuntaelinterveyden turvaamiseksi liikuntatottumusten avulla huomioiden työaikainen kuormittavuus. Hankkeeseen osallistui vuoden aikana 301 henkilöä. Sairaalahuoltopalveluissa käynnistettiin rekrytointikäytäntö, jossa uusien työntekijöiden perehdytykseen sisällytettiin terveyden ja työkyvyn edistämiseen liittyvä luento-osuus. Työntekijöille tarjottiin mahdollisuus osallistua energiatestiin ja sen perusteella suositeltaviin työkyvyn tukitoimiin. Uuteen toimintamuotoon osallistuivat kaikki 19 rekrytoitua sairaalahuoltajaa. Työkykyä ja terveyttä edistävä rekrytointikäytäntö on tarkoitus laajentaa koskemaan koko Sairaanhoidollisten palvelujen tulosaluetta ja mahdollisesti koko sairaanhoitopiiriä. Työterveyshuollon lähete liikuntaneuvontaan Liikuntaneuvonta kohdennettiin työntekijöille, joilla oli työterveyshuollossa ilmennyt elämäntapoihin liittyvä terveysriski. Lähetteen tavoitteena oli lisätä vähemmän liikkuvien fyysistä aktiivisuutta, antaa tietoa liikunnan vaikutuksista terveyteen sekä lisätä motivaatiota hoitaa itseään myös liikunnan avulla. Liikuntaneuvontaan pääsyn kriteereinä olivat muun muassa terveyden kannalta riittämätön liikunta, diabetesriski, ylipaino sekä tuki- ja liikuntaelinten vaivat. Liikuntaneuvontaan osallistui 50 työntekijää. Työterveysyhteistyö terveyden ja työturvallisuuden edistämisessä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin työterveyshuolto järjestettiin alkaen sairaanhoitopiirin osittain omistamassa Oulun Työterveys Oy:ssä ( alkaen Työterveys Virta Oy). Terveystalo Oyj tuotti palvelut alihankintana Oulaskankaalla ja Ylivieskassa. Alkuvuoden toimintaa haastoivat uusien toimijoiden perehtyminen sairaanhoitopiirin asiakkuuteen, työterveystietojen siirtäminen sekä erityisesti työterveyslääkäreiden resurssien vähäisyys. Työterveyshuollon henkilöstöresurssit parantuivat syyskaudella ja yhteistyö kehittyi myönteiseen suuntaan alkuvaiheen haasteiden jälkeen. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 29

30 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS Kehityskohteina työterveysyhteistyössä olivat työterveyshuollon vaikuttavien ja sujuvien palveluprosessien varmistaminen. Työpaikkaselvityksissä jatkettiin HaiPro-järjestelmän käyttöönottoa, joka toimii sekä työterveyshuollon, työnantajan, työntekijöiden sekä työsuojelun yhteisenä välineenä työturvallisuuden ja terveyden edistämisessä. Työterveyspalvelujen käyttö painottui kuluneen vuoden aikana ennaltaehkäisevän toimintaan ja työkyvyn ylläpitämisen tukitoimiin, joiden osuus muodosti lähes 70 % käytetyistä palveluista. Työterveyshuollon edustajia osallistui asiantuntijana mm. päihdeohjelman ja erityistyölasien toimintaohjeiden päivitystyöhön sekä infektio- ja sisäilmaprojektiryhmän toimintaan. Työterveyshuolto järjesti mm. tuki- ja liikuntaelinoireisiin liittyvän työkykyriskin hallintaa ja kuntoutumista edistävää ryhmätoimintaa. Kausi-influenssarokotteita annettiin henkilöstölle rokotustapahtumissa ja vastaanotoilla. Rokotekattavuus oli 74 % (lääkärit 78 %, hoitohenkilökunta 82 %, muu henkilöstö 46 %). Taulukko 15. OYS:n kausi-influenssarokotekattavuus OYS influenssarokotekattavuus (%) Lääkärit 86% 78% Hoitohenkilökunta 62% 82% Muu henkilöstö 75% 46% Kaikki yht. 68% 74% Verkostoyhteistyöllä ratkaisuja työkykyhaasteisiin Työkyvyn tukitoimia toteutettiin tulosalueilla aktiivisesti. Työkykykeskustelua eli VarTu-keskustelua hyödynnettiin varhaisena tukitoimena selvitettäessä työssä selviytymisen tukitarpeita ja sovittaessa työkykyä tukevista yksilöllisistä työjärjestelyistä. Kun henkilö palasi työhön pitkältä sairauspoissaololta tai kuntoutustuelta, tukitoimet suunniteltiin työterveysyhteistyössä. Tukitoimina hyödynnettiin Kelan osasairausvapaata ja Kevan tukemaa työkokeilua. Työkokeilumahdollisuutta käytettiin myös uudelleensijoittumisen prosessissa, jossa työntekijä kokeili työkyvylle soveltuvampaa uutta tehtävää. Myös sisäistä työsoveltuvuuskokeilua hyödynnettiin. Osakuntoutustuki ja osatyökyvyttömyyseläke edesauttoivat jatkamaan työuraa työkyvyssä tapahtuneista muutoksista huolimatta. Sairaanhoitopiirin henkilöstösuunnittelija konsultoi ja auttoi esimiehiä työkyvyn tukiprosessin eri vaiheissa ja suunnitelmien laadinnassa. Työntekijän uudelleensijoittumisen mahdollisuuksia ja/ tai soveltuvia työkyvyn tukitoimia kartoitettiin yhteistyössä henkilöstösuunnittelijan kanssa yli 50 työntekijän tilanteessa. Verkostoyhteistyössä ratkaisuja löydettiin yli puolelle työntekijöistä. Kunnallisen eläkevakuuttajan, Kevan rooli työuran jatkamisen tukijana korostui tilanteissa, joissa työllistymisen ratkaisua sairaanhoitopiiristä ei löytynyt. Kevan palveluntuottajajaksolla pyrittiin muodostamaan soveltuva ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma, jossa tarkasteltiin työuran jatkamisen mahdollisuuksia laajemmin. Yhteistyö sidosryhmien kanssa jatkui tiiviinä yksilötilanteissa ja yhteisten toimintamallien kehittämistyössä erityisesti Kevan, mutta myös Kelan yhteistyökumppanien kanssa. Työkyvyn tukitoimiin liittyviä avoimia infotilaisuuksia järjestettiin kohdennetusti esimiehille ja sairaanhoitopiirin koko henkilöstölle. Uuden työterveystoimijan perehdyttämiseen ja yhteistyökäytänteiden muodostamiseen työkykyprosesseissa panostettiin kuluneen toimintavuoden aikana. Työnohjaustoiminta työhyvinvointia edistämässä PPSHP:n työnohjaustoiminnan ohjausryhmä kokoontui vuoden 2017 aikana 8 kertaa. Sisäisille työnohjaajille suunnatulla kyselyllä selvitettiin mm. mahdollisuuksia työnohjauksen toteuttamiseen sekä heidän koulutustarpeitaan. Sisäisten työnohjaajien verkosto kokoontui kahdesti. Työnohjaustoimintaa tukee yliopistosairaaloiden välinen yhteistyö. Ulkopuolisen työnohjauspalvelun kilpailutuksessa hyväksytyn hankintapäätöksen saaneiden (68) kanssa aloitettiin yhteistyö vuoden alussa. Sekä ulkopuolisille että tarpeen mukaan sisäisille työnohjaajille järjestettiin perehdytystä sairaanhoitopiirin toimintaan ja käytössä olevaan työnohjauksen järjestämis- ja arviointijärjestelmään (ToRek). Järjestelmän avulla kysyntä ja tarjonta kohtasivat entistä helpommin. Järjestelmästä saatujen tietojen mukaan työnohjaukseen osallistui 495 henkilöä pääosin ryhmissä. Toteutuneet työnohjaukset liittyivät suurelta osalta potilastyöhön tai muuhun perustyöhön. Ohjauskertoja oli yhteensä 758 ja työnohjattavat käyttivät osallistumiseen yhteensä tuntia. 30 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

31 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Osaava työvoima Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen osaamisen johtamisen näkökulmasta Osaamisen johtaminen sairaanhoitopiirissä on suunnitelmallista johtamistyötä ja osa strategista henkilöstöjohtamista, jonka tarkoituksena on turvata tavoitteiden ja päämäärien edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Osaamisriskien tunnistaminen luo pohjan henkilöstön osaamisen kehittämiselle. Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä tuli voimaan (laki 1136/2013). Laissa käytetty termi koulutussuunnitelma on PPSHP:ssä korvattu termillä henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma. Koulutuspalvelut on yhdessä eri toimijoiden kanssa mallintanut osaamisen johtamisen toimintaprosessin osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua. Henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) laaditaan moniammatillisesti vastuuyksiköissä osaamisriskien perusteella. Henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnittelun apuna on olemassa tietojärjestelmä. HOKS:aan kirjataan keskeiset osaamisriskit osaamisalueittain sekä suunnitelma niiden korjaamiseksi eikä siihen kirjata yksittäistä työntekijää koskevia koulutuksia. Toimintamalli oli osittain käytössä sairaanhoitopiirissä vuoden 2018 toimintaa ja taloutta suunniteltaessa. Lisäksi osaamista arvioidaan vuosittain kehityskeskusteluissa. Kehityskeskustelussa esimies ja työntekijä ovat arvioineet osaamiseen tulevaisuudessa kohdistuvat muutokset ja työntekijän mahdolliset osaamisriskit. Henkilöstön täydennyskoulutus Onnistunut ammatillinen täydennyskoulutus parantaa toiminnan ja palvelujen tuloksellisuutta sekä asiakkaiden ja potilaiden tyytyväisyyttä. Koulutuksen avulla tapahtuvan ammatillisen osaamisen tukeminen vaikuttaa merkittävästi myös henkilökunnan työssä jaksamiseen ja työn laatuun. Koulutuspalvelut järjesti vuonna 2017 yhteensä 35 koulutusta, joista alueellisia 21 ja sisäisiä 14. Alueellisista koulutuksista viisi oli säteilysuojelukoulutuksia, joihin vuoden aikana osallistujia oli paikan päällä ja etäyhteydellä yhteensä 268 henkilöä. Lisäksi yhteensä 182 henkilöä ilmoittautui yhdelle tai useammalle säteilysuojelun verkkokurssille. Yhteensä koulutuspalveluiden järjestämissä koulutuksissa oli vuoden aikana osallistujaa, joista paikan päällä ja etäyhteydellä Lisäksi järjestettiin henkilöstölle alkusammutuskoulutukset, joihin osallistui yhteensä 676 henkilöä. Koulutuspalveluiden järjestämien koulutusten lisäksi myös tulosalueet toteuttivat alueellisia koulutuksia 31, joihin osallistui yhteensä henkilöä. Vuoden 2017 aikana järjestettiin esimiesvalmennus, johon kuului 10 koulutuspäivää. Tämän kokonaisuuden suoritti 85 esimiestä. Valmennus sisälsi management- ja leadership -osiot. Management-osio sisälsi kattavan tietoiskun sairaanhoitopiirin käytännöistä ja ohjeista. Kouluttajina management-osiossa toimivat sairaanhoitopiirin sisäiset asiantuntijat. Leadership-osiossa vahvistettiin roolia esimiehenä sekä annettiin valmiuksia johtamis- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä muutoksen johtamiseen. Leadership-osiossa kouluttajana toimi ulkopuolinen asiantuntija. Valtioneuvoston periaatepäätöksissä on todettu, että keskimäärin 3 10 täydennyskoulutuspäivää vuodessa voidaan pitää sosiaali- ja terveysalan täydennyskoulutuksen lähtökohtana. Vuonna 2017 sairaanhoitopiirin henkilöstöstä lähes 73 % osallistui ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 3,4 päivää osallistujaa kohden kaikki henkilöstöryhmät huomioiden. Taulukossa 16 on kuvattu täydennyskoulutukseen osallistuneet henkilöstöryhmittäin. Aktiivisinta kouluttautuminen oli lääkäreiden ryhmässä. Sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi ammatillisia täydennyskoulutuspäiviä noin Koulutukseen liittyvien virka-/työvapaiden palkkakustannukset olivat yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. Virkamatkoja koulutukseen myönnettiin päivää. Koulutuspoissaolojen määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla. Täydennyskoulutuspäivien jakautuminen sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuoliseen koulutukseen on esitetty kuviossa 10 aihealueittain. Aihealueet on päivitetty vastaamaan henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmassa olevia alueita (HOKS). Kuntayhtymän johtoryhmä on linjannut toi - minta- ja taloussuunnittelukaudelle osaa misen painopistealueeksi palveluosaamisen (asiakas/potilaslähtöinen toiminta), turvallisuusosaamisen (potilasturvallisuus) sekä johtamis- ja muutososaamisen. Johtamis- ja esimieskoulutukseen osallistui vuoden aikana 474 henkilöä, joille kertyi koulutuspäiviä keskimäärin 4,6 päivää osallistujaa kohden. Sen sijaan henkilöstö osallistui palveluosaamiseen painottuvaan koulutukseen vuonna 2017 vielä hyvin vähän. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 31

32 2017 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukko 16. Täydennyskoulutukseen osallistuneet vuonna 2017 Henkilöstöryhmä Henkilöstön lukumäärä Täydennyskoulutukseen osallistuneet Lukumäärä %-osuus Täydennyskoulutuspäiviä keskimäärin /osallistuja Lääkärit ja hammaslääkärit ,5 % 6,3 Muu korkeakoulutettu sosiaali- ja ,9 % 5,4 terveydenhuollon henkilöstö Sos. ja terveysalan ammattikorkeakoulu ,4 % 3,1 tai opistoasteen tutkinnon suorittaneet Sos. ja terveysalan perustutkinnon tai ,4 % 1,6 kouluasteen tutkinnon suorittaneet Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö ,5 % 1,8 PPSHP yhteensä ,5 % 3,4 Kuvio 10. Henkilöstön osallistuminen PPSHP:n sisäisiin ja alueellisiin sekä ulkopuolisten organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin vuonna 2017, jakauma aihealueittain (%) Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuoden 2017 kirjanpidon mukaan (ulkoiset menot) 3 milj. euroa, mikä on 1,1 % sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen palkkasummasta. Määrä on pysynyt samana edellisvuoteen verrattuna. Menoihin sisältyvät kurssi- ja osallistumismaksujen lisäksi myös matka-, majoitus- ja ruokailukustannukset sekä koulutuspalvelujen osto. Kunnilla ja kuntayhtymillä on mahdollisuus saada kolmelta ensimmäiseltä säännösten mukaiselta koulutuspäivältä/työntekijä taloudellista tukea, ns. koulutuskorvausta. Koulutuskorvausta haetaan ja sen myöntää Työttömyysvakuutusrahasto. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sai koulutuskorvausta vuonna 2017 yhteensä euroa edellisvuodelta. Koulutuskorvaus on 10 prosenttia koulutuskorvauksen perusteena käytettävästä palkkakustannuksesta. Verkkokoulutus Verkkokoulutuksia toteutettiin edelleen tiiviissä yhteistyössä Medieco Oy:n kanssa. Mediecon omistavat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan 32 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

33 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 sairaanhoitopiirit sekä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä ja Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Soite. Medieco Oy:n omat verkkokoulutukset toteutetaan Mediecon ylläpitämässä Medieco elearn -verkko-oppimisympäristössä. Lisäksi Medieco koordinoi ulkopuolisilta palveluntarjoajilta hankittuja verkkokoulutuksia OYS erityisvastuualueella. Mediecon tuottamien verkkokoulutusten käyttö on kasvanut tasaisesti vuosittain. Erityisesti lääkehoidon osaamisen varmistaminen verkko-opiskeluna on vakiintunut ja hyväksi havaittu toimintatapa. Lääkehoidon verkkokursseja suorittavat sekä laillistetut että nimikesuojatut terveydenhuollon ammattilaiset. Vuoden 2017 on päivitetty nimikesuojatuille suunnattu Lääkehoidon perusteet -koulutus sekä laillistettujen terveydenhuollon ammattilaisten Vaativan neste- ja lääkehoidon toteuttaminen -koulutus ja Lasten, nuorten ja raskauden ajan lääkehoito. Tehosairaanhoitajan lääkekoulutus otettiin käyttöön alkuvuodesta Oppiportti Duodecimin Oppiportti -palvelu on OYS erityisvastuualueen julkisten toimijoiden käytössä Mediecon hankkimana. Duodecim Oppiportti on terveydenhuollon ammattilaisten täydennyskoulutuspalvelu, joka tarjoaa ajasta ja paikasta riippumattoman mahdollisuuden ammattitaidon kehittämiseen. Oppiportti sisältää yli 30 verkkokoulutusta terveydenhuollon ammattilaisille, yli 40 oppikirjaa ja eri koulutuskokonaisuuksia. Oppiportin koulutukset eivät korvaa sairaanhoitopiirissä jo käytössä olevia verkkokoulutuksia mm. lääkehoidon perusosaamisen, potilasturvallisuuden ja säteilysuojelun aihealueilta. Sairaanhoitopiirissä on käytössä Potilasturvaportti-verkkopalvelun toimittama ja Mediecon OYS-ervan alueelle koordinoima Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus (PTT), jonka jokaisen sairaanhoitopiirin työntekijän tulisi suorittaa. Verkkokoulutuksen tavoite on varmistaa terveydenhuollon ammattilaisille yhtenäinen, samansisältöinen perustieto potilasturvallisuuden hallinnan keskeisistä periaatteista, käytännöistä ja toimista. Koulutus on tarjolla OYS-ervan sairaanhoitopiirien sekä niiden alueiden kuntien/ kuntayhtymien palveluksessa olevalle henkilöstölle sekä käytännön harjoittelua näissä organisaatioissa suorittaville opiskelijoille. Vuodesta 2013 käytössä olleen PTT-verkkokoulutuksen on sairaanhoitopiirin henkilöstöstä suorittanut noin 64 % ja ympäristössä OYS:n vastuualueella yhteensä reilut työntekijää. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 33