POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PL 10, OYS Puhelin (08) Faksi (08)

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ PL 10, OYS Puhelin (08) Faksi (08) Henkilöstökertomus 2015

2 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vuoden 2015 henkilöstökertomus Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen... 3 Henkilöstövoimavarat... 5 Henkilöstömäärä... 5 Henkilöstön ikärakenne...7 Henkilöstön rekrytointi...7 Henkilöstövoimavarojen ennakointi OYS:n erityisvastuualueella... 9 Henkilöstön työpanos...11 Eläköityminen...15 Henkilöstön muu vaihtuvuus Työvoimakustannukset Palkitseminen...20 Kehittämistoimet Luottamus ja yhteistyö Innovatiivinen ja hyvinvoiva henkilöstö toiminnan kehittäjänä...24 Työhyvinvointi ja terveyden edistäminen Työturvallisuus...28 Osaava työvoima...31 Liiteosa POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

3 TOIMINTAKERTOMUS 2015 Henkilöstöstrategia ja sen toteutuminen Tämä on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 18. henkilöstökertomus. Henkilöstökertomuksen sisällössä on otettu huomioon Kuntatyönantajien (KT) ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen antama suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseksi. Tämä raportti tukee strategista henkilöstöjohtamista, päätöksentekoa sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä. Henkilöstöraportti on tarkoitettu sekä työyhteisöjen, johdon että poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Sairaanhoitopiirin strategian Tavoitteena terveyttä mukaista toiminnan kehittämistä on jatkettu toimintavuoden aikana aktiivisesti. Toimintavuosi oli strategiakauden viimeinen. Strategiakauden yhtenä tavoitteena oli sairauspoissaolopäivien väheneminen alle 15 kalenteripäivään henkilöä kohden strategiakauden loppuun mennessä. Tämä tavoite jäi niukasti saavuttamatta, vaikka sairauspoissaolot henkilöä kohden vähenivät huomattavasti aiemmista vuosista ollen vuonna ,8 kalenteripäivää henkilöä kohden. Strategiankauden tavoitetilaksi asetettiin myös se, että eläkkeelle jäävien keski-ikä nousee yhdellä vuodella vuoden 2008 tasosta. Tavoite saavutettiin reilusti, sillä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuonna 2015 oli 60,4 vuotta (57,3 vuotta vuonna 2008). Sairaanhoitopiirin vuoden 2015 toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyi tavoiteasetanta, jossa oli asetettu tavoitteet ja mittarit kullekin strategiselle linjaukselle. Vetovoimaisen työpaikan ja osaavan henkilöstön näkökulmasta tavoitteet saavutettiin hyvin. Sairaanhoitopiirin valtuuston asettama sitova tavoite ei täyttynyt kannustavan palkitsemisen osalta. Muilta osin seurattavat ja sitovat tavoitteet toteutuivat. Kuva: Tiina Mäki, OYS valokuvaus Juha Jääskeläinen, henkilöstöjohtaja VETOVOIMAINEN TYÖPAIKKA JA OSAAVA HENKILÖSTÖ Johtaminen perustuu avoimuuteen Mittari Yksikkö Tavoitearvo Vertailuarvo Seurantajakso Tyyppi Toteuma 2014 Toteuma 2015 Sairastavuus % % Vähenevät TP 2014 arvo 4 kk:n välein Sitova 4,8 % 4,5% Ammatillinen työnjako Kannustava palkitseminen Etenee TP 2014 arvo Vuosittain Seurataan Edennyt Edennyt Lisääntyy TP 2014 arvo Vuosittain Sitova Lisääntynyt Ei ole lisääntynyt Eläköitymisikä Vuotta Nousee TP 2014 arvo Vuosittain Seurataan 59,6 60,4 Työaikapankki Käyttö lisääntyy TP 2014 arvo Vuosittain Sitova Lisääntynyt Lisääntynyt POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3

4 TOIMINTAKERTOMUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

5 Henkilöstövoimavarat Henkilöstömäärä Virat ja toimet Hallitus on vahvistanut virkojen ja toimien perustamiskäytännön sairaanhoitopiirissä. Pysyvää virkasuhdetta tai toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta ei voi tehdä, ellei tehtävää varten ole hallituksen perustamaa virkaa tai toimea (vakanssia). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä virkaa ja tointa, joista 78 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrä kasvoi edellisvuodesta 43. Uusia vakansseja perustettiin mm. Oulun kaupungin gastroenterologisen toiminnan siirtymisen johdosta ja tulevaisuuden sairaala 2030 rakennuttajaorganisaation tarpeisiin. Myös virkapankista uudelleen käyttöönotetut virat ja toimet lisäsivät vakanssien määrää. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala sekä kehitysvammapalveluja tuottava Tahkokankaan palvelukeskus. Oheisessa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Henkilöstökertomuksen liiteosassa vakanssien jakaantuminen on tilastoitu tulosalueittain. Taulukko 1. Virat ja toimet OYS Psykiatrian tulosalue Oulaskangas - Visalan tulosalue Kehitysvammahuollon tulosalue Kaikki yhteensä Sivuvirat 70,0 8,0 0,0 0,0 78,0 Lääkärit *) 544,0 75,0 31,0 6,0 656,0 Hoitohenkilöt 2 423,0 401,0 294,0 189, ,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 127,0 41,0 4,0 12,0 184,0 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 371,0 31,0 52,0 35,0 489,0 Huoltohenkilöt 747,0 0,0 1,0 1,0 749,0 Hallinto- ja taloushenkilöt 357,0 13,0 16,0 10,0 396,0 Kaikki yhteensä 4 639,0 569,0 398,0 253, ,0 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia OYS:n luvut sisältävät myös OYS:iin linjautettujen yksiköiden vakanssit Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 613 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 48 lääkärivakanssia, 551 hoitohenkilökunnan vakanssia ja 14 muun henkilökunnan vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan vakinaisen henkilöstön poissaoloja. Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 56,4 %, lääkäreiden 11,2 % ja huoltohenkilöstön 12,8 %. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 5

6 Kuvio 1. Sairaanhoitopiirin virat ja toimet henkilöstöryhmittäin ,8 % 3,1 % 1,3 % Hoitohenkilöt 8,4 % Huoltohenkilöt Lääkärit 11,2 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat Hallinto- ja taloushenkilöt 12,8% 56,4 % Tutkimus- ja hoitohenkilöt Sivuvirat Henkilöstömäärän kehitys Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2015 aikana keskimäärin henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä laski edellisestä vuodesta 34 henkilöllä. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuosilomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Henkilöstön lukumäärä oli henkilöä. Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa henkilöä, Oulaskankaan ja Visalan sairaalassa yhteensä 489 henkilöä sekä Tahkokankaan palvelukeskuksessa 168 henkilöä. Terveydenhuoltoala on varsin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden lopussa 19,1 % (1 252 miestä), naisten osuus vastaavasti 80,9 % (5 304 naista). Henkilöstömäärät tulosalueittain ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liitteenä tämän kertomuksen lopussa. Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa oli henkilöstöstä 76,7 % (5 031 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus laski, määrä oli vuoden lopussa 23,3 % henkilöstöstä (25,4 % ). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä. Tämä selittyy mm. määräaikaisessa palvelussuhteessa toimivien erikoistuvien lääkäreiden osuudella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aikana keskimäärin 727 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten lääkäreiden (16,2 %) sekä tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä (14,8 %). Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 468 henkilöä. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli käytössä yhteensä 242 eri tehtävänimikettä. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat sairaanhoitaja (2 246 henkilöä), sairaalahuoltaja (380 henkilöä), erikoislääkäri (380 henkilöä) ja lähihoitaja (308 henkilöä). Taulukko 2. Henkilöstömäärä Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos % ed.vuodesta Vakinaiset ,6 Määräaikaiset ,3 Yhteensä ,1 6 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

7 Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,6 vuotta, hieman korkeampi kuin edellisvuonna. Naisten ja miesten keski-iässä oli noin puolentoista vuoden ero (miehet 43,3 vuotta, naiset 44,9 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,3 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 35,6 vuotta. Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä 48,9 vuotta. Lääkäreiden ja tutkimus- ja hoitohenkilöiden henkilöstöryhmissä keski-ikä oli alhaisin, hieman yli 42 vuotta. Myös ammattinimikkeittäin tarkasteltuna keski-ikä vaihtelee huomattavasti. Keski-ikä oli keskimääräistä korkeampi ylilääkäreiden (55,6 vuotta), osastonylilääkäreiden (55,4 vuotta) ja perushoitajien (54,9 vuotta) ryhmissä. Suurimmista nimikeryhmistä keski-iältään nuorin oli lähihoitajien ryhmä (40,9 vuotta). Sairaanhoitajien keski-ikä oli 42,2 vuotta. Keski-iät eri ammattinimikkeittäin on taulukoitu kertomuksen liiteosassa. Taulukko 3. Henkilöstön ikärakenne Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle , , , , ,1 66 ja yli 36 0,6 Yhteensä ,0 % Keski-ikä 44,6 vuotta Sairaanhoitopiirin henkilöstöstä 36,5 % oli yli 50-vuotiaita. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 50-vuotiaiden osuus oli 44,2 %. Suurimman ikäluokan muodostavat vuotiaat. Henkilöstön rekrytointi Sairaanhoitopiiri on vetovoimainen työpaikka Sairaanhoitopiirissä rekrytointipalvelut huolehtii keskitetysti sairaanhoitopiiriin työskentelemään tulevan hoitohenkilöstön rekrytoinnista; tarkastaa opintosuoritukset ja todistukset sekä arvioi soveltuvuuden eri tehtäviin. Rekrytointipalvelut välittää hoitohenkilöstöä lyhyt- ja pitkäaikaisiin sijaisuuksiin. Kun sairaanhoitopiirimme vetovoimaisuutta arvioidaan nuorten terveydenhuoltoalalle opiskelevien keskuudessa, Kesärekry tapahtuma osoitti, että suuri määrä opiskelijoita haluaa meille töihin. Tammikuussa järjestetyn Kesärekry -tilaisuuden tarkoitus oli tuoda sairaanhoitopiiriä näkyvästi esille työnantajana ja saada alalle opiskelevat ja hoitotyön ammattilaiset kiinnostumaan työskentelystä sairaanhoitopiirin eri yksiköissä. Tilaisuudessa tulosalueet esittelivät menestyksekkäästi kesätyöpaikkoja ja toimintaansa. Valtakunnallisille sairaanhoitajapäiville rekrytointipalvelut osallistui yhdessä Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 7

8 ja Kokkolan terveyskeskuksen kanssa. Tarkoituksena oli tehdä yhdessä pohjoinen Suomi vetovoimaiseksi työskentelyalueeksi moninaisine työmahdollisuuksineen. Syksyn koulutus- ja työelämämessuilla Ouluhallissa sairaalamme on jo tuttu näky, yksiköt esittelivät siellä konkreettista arjen sairaalatyötä. Messuilla koululaiset näkivät oikeita laitteita ja harjoittelivat mm. haavan ompelua ja intubointia. Yhteistyö oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa Työvoiman saatavuuden turvaamiseksi rekrytointipalvelut teki yhteistyötä oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa. Oppilaat kävivät tutustumiskäynneillä sairaalassamme ja nuorille suunnatussa työvoimahallinnon rekrytointitapahtumassa rekrytointipalvelut jakoi tietoa sairaalamiljööstä, työtehtävistä ja kouluttautumisesta. Sairaalamme on tarjonnut työharjoittelupaikkoja useille sadoille alaa opiskeleville. Sairaalamme haluaa työharjoitteluun opiskelijoita myös oman alueen ulkopuolisista oppilaitoksista ja heille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan harjoittelujaksoja. Sairaalamme oli haluttu paikka siviilipalveluksen suorittamiseen. Vuoden 2015 aikana siviilipalveluksen aloittaneita siviilipalvelusmiehiä oli 42 sairaalamme eri yksiköissä. Määrä oli huomattavasti suurempi edellisvuoteen verrattuna (33 palveluksen aloittanutta vuonna 2014). Sujuva rekrytointiprosessi ja toimiva sijaishallintajärjestelmä Sairaanhoitopiirissä on käytössä työpaikkojen hakumenettely Kuntarekry -järjestelmän kautta. Hakuprosessi on kokonaisuudessaan jämäköitynyt ja sähköisen käsittelyn myötä hakuprosessin läpimenoaika on lyhentynyt. Sähköisen hakumenettelyn avulla hakijayhteenvedot ovat helposti saatavissa järjestelmästä. Rekrytointipalvelut vastaa työpaikkailmoitusten sähköisestä julkaisemisesta Kuntarekry -järjestelmässä. Kuntarekry -järjestelmän kautta toimiva sijaishallintajärjestelmä nopeuttaa yksiköiden sijaistarpeisiin vastaamista, koska avoimet tehtävät ovat paremmin työntekijöiden nähtävillä ja haettavissa. Vuonna 2015 rekisteröitiin yhteensä sijaistarvetta (9 239 sijaistarvetta vuonna 2014), joista myöhemmin peruttiin 1 608, koska yksikkö ehti tilauksen jälkeen omilla järjestelyillään täyttää sijaisuuden. Rekrytointipalveluiden avulla pystyttiin täyttämään sijaistarpeista 90 %, 978 tilausta jäi täyttämättä. Vuonna 2014 avoimia virkoja ja toimia oli haettavana 197 ja saatuja hakemuksia Vuoteen 2015 verrattuna avoimien toimien ja virkojen määrä on noussut 5 % ja saatujen hakemusten yli 30 %. Taulukko 4. Avoinna olleet virat ja toimet vuonna 2015 Henkilöstöryhmä Avoimet virat/toimet 2015 Saadut hakemukset yhteensä 2015 Lääkärit Erikoislääkäri Erikoistuva lääkäri Muut lääkärit Hoitohenkilöt Sairaanhoitaja Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat Huoltohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt Yhteensä POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

9 Varahenkilöstö, apu äkillisiin henkilöstötarpeisiin Varahenkilöstötoimintaa päätettiin laajentaa leikkaussali- ja anestesiahenkilöstöön kuuden sairaanhoitajan työpanoksella. Sairaanhoitopiirin toiminnassa on jo aiemmin ollut yhteispäivystyksessä, tarkkailuosastolla sekä teho-osastoilla (teho 1 ja 2 sekä lasten teho-osasto 64) työskentelevä rekrytointipalveluiden hallinnoima varahenkilöstö (8 sairaanhoitajaa ja 2 lähihoitajaa) sekä synnytysosaston, osasto 13:n ja vastasyntyneiden teho-osaston varahenkilöstö (3 kätilöä). Kokemukset varahenkilöstön käytöstä ovat olleet erittäin myönteisiä. Osaavan varahenkilön saaminen äkillisiin lyhytaikaisiin poissaoloihin on vähentänyt osastoilla henkilöstön työvuorojen vaihtoja sekä pitkien vuorojen tekemistä ja näin edistänyt henkilöstön jaksamista. Maaliskuussa perustettiin myös varahenkilöstötoiminta vierihoitoon medisiiniselle ja operatiiviselle tulosalueelle, yhteensä 5 vierihoitajan verran. Kokemukset vierihoitajatoiminnasta ovat olleet erittäin positiiviset. Rekrytointipalveluiden alaisuudessa on yhteensä 24 varahenkilöä. Sisäinen keikkailu Pätevien sairaanhoitajien saaminen lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on välillä vaikeaa. Vuonna 2011 järjestöjen kanssa solmittua sisäisen keikkatyön sopimusta on jatkettu edelleen. Sopimus mahdollistaa oman hoitohenkilöstön keikkailun sairaalan muilla kuin omalla osastolla ja turvaa osaavien työntekijöiden saannin ja potilasturvallisuuden. Lisäksi sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa henkilöstön osaamisen laajentamista muiden kuin oman kotiyksiön tehtäviin. Henkilöstövoimavarojen ennakointi OYS:n erityisvastuualueella OYS:n erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit (Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri) tekevät tiivistä yhteistyötä turvatakseen alueen osaajien riittävyyden. Lääkärityövoima OYS:n erityisvastuualueella Koulutusmäärien perusteella lääkärityövoimatarjonta vuonna 2025 on lääkäriä, lisäystä vuoteen 2012 verrattuna 34 %. Aiemman kokemuksen mukaan noin 62 % Oulusta valmistuneista lääkäreistä jää alueelle, muualta alueelle hakeudutaan selvästi vähemmän. Jos muuttoliike pysyy entisenä, lääkäritarjonta tulee olemaan noin lääkäriä (+18 %) vuonna Erikoislääkäreiden sijoittumisessa eri sairaanhoitopiirien alueille on merkittäviä eroja. Jotta lääkärimäärä riittää tulevaisuuden tarpeisiin, pitää Oulun yliopistosta valmistuneet lääkärit sitouttaa töihin Pohjois-Suomeen. Erityinen huomio tulee kiinnittää siihen, että valmistuneet lääkärit erikoistuvat niille erikoisaloille, joilla jo nyt on työvoimavajetta tai joilla eläkkeelle siirtyminen on suurta tai niille aloille, joilla palvelutarpeen odotetaan kasvavan. Erikoisaloja, joilla nykyinen koulutusmäärä ei riitä korvaamaan eläköitymistä, ovat mm. yleislääketiede, psykiatria, sydän- ja rintaelinkirurgia, sisätaudit, fysiatria ja kliininen kemia. Hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstön tarve, hoitohenkilöstön eri ammattiryhmissä, vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä. Tämä johtuu siitä, että henkilökunnan tulevaa tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös muiden eläkemuotojen ja työelämän joustojen kautta tulevat henkilöstötarpeet sekä erilaiset sijaistarpeet (mm. vuosiloma- ja sairauspoissaoloihin liittyvät sekä muut sijaistarpeet). Tämän hetken koulutuksen sisäänoton, tutkintojen läpäisyn ja vuosittain valmistuvien määrän perusteella voidaan todeta, että Oulun seudun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutus ei tule kattamaan koko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto) sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajatarvetta. Muissa OYS-ervan ammattikorkeakouluissa on hoitotyön koulutusta tällä hetkellä varsin kohtuullisesti huomioiden alueiden tarve vuoteen 2025 mennessä. Lähihoitajia koulutetaan useassa oppilaitoksessa ja tämän hetken aloituspaikkamäärät riittänevät tulevaan tarpeeseen. Työelämän ja koulutuksen yhtei- POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 9

10 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 nen haaste tulee olemaan se, miten sosiaali- ja terveysalalle saadaan opiskelijoita, miten alan tutkintojen läpäisy kehittyy ja miten paljon ammattilaisia todellisuudessa valmistuu tulevina vuosina. Lisäksi nähtäväksi jää, miten röntgenhoitajien, laboratoriohoitajien ja ensihoitajien alueellinen saatavuus toteutuu koko eritysvastuualueella. OYS:n erityisvastuualueella on tehty kiinteää yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa hoitohenkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Poikkeuskoulutuksena on aloitettu 30 bioanalyytikon ja 30 röntgenhoitajan koulutus, joka toteutetaan monimuoto-opetuksena. Koulutuksesta vastaa Metropolia -ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneina koulutuksen toteuttamisessa ovat Lapin ammattikorkeakoulu, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Centria -ammattikorkeakoulu. Yhteistyö rekrytoinnissa ja osaamisen hallinnassa ovat tärkeää koko erityisvastuualueelle. Osaavaa hoitohenkilöstöä tarvitaan koko sosiaali- ja terveyssektorilla ja niukkoja henkilöstöresursseja joudutaan tulevina vuosina allokoimaan. Tärkeää on myös ennakoida henkilökunnan saatavuushaasteita mm. uudistamalla työnjakoa eri ammattiryhmien välillä. Tulevaisuudessa yhteistyö koulutustahojen kanssa korostuu nykyisestään. Valtakunnan tasolla keskeistä on vaikuttaa ja huolehtia oman alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä. 10 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Toimenpiteet hoitohenkilöstön mitoituksen korjaamiseksi Syksyllä 2014 päättyneen hoitohenkilöstön mitoitushankkeen tulosten pohjalta jatkettiin kertomusvuonna toimenpiteitä mitoitusepäkohtien korjaamiseksi. Keskeisinä toimenpiteinä olivat vakanssi- ja henkilösiirrot tulosalueiden sisällä sekä laillistettujen ja nimikesuojattujen ammattihenkilöiden välisen suhteen tasaaminen vastuuyksiköiden välillä. Kliinisten harjoittelujen ja opiskelijaohjauksen määrää pyrittiin tasaamaan ja kliinisiä harjoitteluja kohdennettiin enemmän myös avohoidon puolelle. Teknologian käyttöönottoa edistettiin mm. käynnistämällä vastaajapalvelun ja nettiajanvarauksen pilotoinnit. Mitoitushankkeen tulosten pohjalta käynnistettiin hoitotyön esimiestyön rakenteen ja tehtävien uudelleen tarkastelu huomioiden Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tulevat tarpeet. Esimiehille tehtiin kysely mitoitushankkeen tulosten toimeenpanoon liittyen syksyllä 2015 ja kyselyn tulosten pohjalta toimenpiteitä mitoitusepäkohtien korjaamiseksi tullaan jatkamaan pitkäjänteisesti.

11 Henkilöstön työpanos Henkilötyövuodet Sairaanhoitopiirissä työpanostietoja seurataan ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo tai vastaavasti kokonaistyöpanos palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Seuraavassa taulukossa on esitetty sairaanhoitopiirin työpanoksessa tapahtunut vuosimuutos Taulukko 5. Henkilöstön työpanos vuosina TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina TP 2014 TP 2015 Muutos lkm % PPSHP 5 949, ,8 11,8 0,2 % Lääkärit 770,8 783,7 12,9 1,7 % Hoitohenkilökunta 4 024, ,6 7,1 0,2 % Muu henkilöstö 1 153, ,5-8,2-0,7 % KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP 471,7 436,0-35,7-7,6 % Lääkärit 64,9 56,4-8,5-13,1 % Hoitohenkilökunta 356,1 333,2-22,9-6,4 % Muu henkilöstö 50,7 46,4-4,3-8,5 % TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP 4 752, ,8 8,0 0,2 % Lääkärit 625,1 634,5 9,4 1,5 % Hoitohenkilökunta 3 183, ,5 4,1 0,1 % Muu henkilöstö 944,3 938,8-5,5-0,6 % Palkallinen työpanos kasvoi edellisvuodesta maltillisesti vain 11,8 henkilötyöpanosta (0,2 %). Työpanoksen kasvu kohdentui lääkäreiden henkilöstöryhmään. Muutos on nähtävissä medisiinisellä ja Oulaskankaan-Visalan tulosalueella, missä molemmissa lääkäreiden palkallisen työpanoksen kasvu oli yli 6 %. Hoitohenkilöstön työpanos on pysynyt lähes ennallaan ja vastaavasti muun henkilöstön palkallinen työpanos väheni. Palkattomien virka-/työvapaiden määrä oli vuoden aikana 436 vuosityöpanosta, vähennystä edellisvuoteen lähes 8 %, suuntaus on viime vuosina ollut selvästi vähenemään päin. Vielä vuonna 2012 määrä oli noin 100 palkatonta henkilötyöpanosta enemmän. Tämä on osin voinut vaikuttaa sijaismäärän kehitykseen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 11

12 Kertomuksen liiteosassa on esitetty tarkemmin talousnäkökulmasta työpanoksen muutos tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin. Määrällisesti eniten palkallisen työpanoksen kasvua oli yhtymähallinnossa (n. 4 %), mihin vaikuttaa mm. rekrytointipalveluiden hallinnoiman varahenkilöstötoiminnan laajentaminen. Kehitysvammahuollossa palkalliset palvelussuhteet työpanoksina vähentyivät aiempien vuosien tapaan, muutos oli 21 %. Kuviossa 3 on esitetty toimintanäkökulmasta tehdyn työpanoksen kehitys sairaanhoitopiirissä vuosina Työpanoksen määrällisiin muutoksiin on vaikuttanut vuonna 2011 uuden avohoitotalon käyttöönotto ja vuonna 2013 Pohjois-Suomen laboratorio liikelaitoskuntayhtymän (NordLabin) perustaminen. NordLabin henkilöstösiirtojen vaikutus tehtyyn työpanokseen oli noin 240 henkilötyövuotta. Oulun kaupungin ja sairaanhoitopiirin välillä on vuosina tehty useita erillisiä toimintojen siirtoja ja ulkoistuksia, joiden johdosta sairaanhoitopiiriin on siirtynyt työpanosta merkittävästi. Kuvio 2. Henkilöstön työpanoksen (palkalliset palvelussuhteet) muutos Lääkärit Hoitohenkilökunta -0,7 % Yhteensä 0,2 % Muu henkilöstö 0,2 % 1,7 % -1 % -0,5% 0% 0,5% 1% 1,5% 2% Kuvio 3. Tehty työpanos henkilöstöryhmittäin (vuosi 2010 = 100) PPSHP Tehty työpanos Lääkärit Hoitohenkilökunta Muu henkilöstö Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Seuraavassa kuviossa on mukana vain sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, ei kehitysvammahuoltoa. Hoitopäivät vähenivät edelleen henkilötyövuotta kohti, sen sijaan avohoitokäynnit lisääntyivät selkeästi. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suoritteeseen - hoidetut potilaat - verrattaessa työn tuottavuus kasvoi edellisvuosiin. 12 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

13 Kuvio 4. Suoritteet henkilötyövuotta kohti PPSHP erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto Avoh. käynnit 126,3 122,1 121,1 Hoitojaksot 11,2 11,5 12,0 Hoitopäivät 54,8 56,6 57,9 Hoidetut potilaat 27,3 26,7 27, Suoritteita/henkilötyövuosi 2015 Suoritteita/henkilötyövuosi 2014 Suoritteita/henkilötyövuosi 2013 Poissaolot Poissaolojen kokonaismäärä väheni sairaanhoitopiirissä 1,8 % vuosina Sairauspoissaolot, kuntoutuspoissaolot sekä lainmukaiset opintovapaapoissaolot vähenivät edellisvuodesta. Lakisääteiset poissaolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) ja vuosilomat lisääntyivät jonkin verran sekä koulutuspoissaolot hieman yli 7 % verrattuna vuoteen Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2015 on kuvattu kuviossa 5. Työhön käytetyn ajan osuus oli keskimäärin 74,3 % koko palveluksessaoloajasta, määrä nousi hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuorotteluvapaalla oli toimintavuonna 110 henkilöä, määrässä on jonkin verran vähennystä edellisvuoteen (141 henkilöä vuonna 2014). Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä päivää, mikä on henkilöä kohti keskimäärin 154 päivää. Taulukko 6. Poissaolopäivät vuosina Laji Muutos % Vuosilomat *) ,2 Sairauspoissaolot ,9 Muut lakisääteiset ,8 Kuntoutuspoissaolot ,0 Koulutuspoissaolot ,2 Opintovapaapoissaolot ,2 Muut poissaolot ,7 Yhteensä ,8 *) Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 13

14 Kuvio 5. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna ,3 % 4,5 % 2,7 % 0,7 % 0,6 % 0,1 % Työpanos Vuosilomat 11,8 % Lakisääteiset Sairauspoissaolot Muut poissaolot Opintovapaapoissaolot Koulutuspoissaolot 74,3 % Kuntoutuspoissaolot Terveysperusteiset poissaolot Vuonna 2015 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi sairauspoissaolopäivää eli 15,8 kalenteripäivää henkilöä kohden (jakajana käytetty vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää). Sairaanhoitopiirin strategian Tavoitteena terveyttä Hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö -osa-alueen yksi tavoite oli, että sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden vähenevät alle 15 kalenteripäivään strategiakauden loppuun mennessä. Tämä tavoite jäi saavuttamatta, vaikka vuoden 2015 sairauspoissaolot henkilöä kohden vähenivät huomattavasti aiemmista vuosista. Suurimman yksittäisen sairauspoissaoloryhmän muodostivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Seuraavaksi eniten poissaoloja aiheuttivat hengityselinsairaudet ja mielenterveyteen liittyvät sairaudet. OYS:n sairauspoissaolot diagnooseittain vuosina Taulukko 7. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/ henkilö vuosina Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö ,1 16,3 16,7 16,5 16,7 15, on esitetty myöhemmin Työhyvinvointi, työturvallisuus ja terveyden edistäminen -osiossa. Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessaoloajasta laski edellisvuodesta ollen 4,5 % (4,8 % vuonna 2014). Sairauspoissaolojen hallintaa edistävät monimuotoiset työkyvyn tukitoimet, joita hyödynnetään sairaanhoitopiirin eri tulosalueilla. Taulukko 8. Sairauspoissaolojen osuus palveluksessaoloajasta henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä Palvelujaksopäivät 2014 Sairauspoissaolopäivät 2014 Osuus % Palvelujaksopäivät 2015 Sairauspoissaolopäivät 2015 Lääkärit , ,1 Hoitohenkilöt , ,9 Tutkimus- ja hoitohenkilöt , ,2 Tutkimusta ja hoitoa avustavat , ,9 Huoltohenkilöt , ,3 Hallinto- ja taloushenkilöt , ,3 Muut henkilöt , ,2 Yhteensä , ,5 Osuus % 14 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

15 Suhteellisesti vähiten sairauspoissaoloja on lääkäreillä. Huoltohenkilöstön kohdalla sairastavuus on suurinta (6,3 %). Sairastavuuden suurin suhteellinen muutos edellisvuoteen on tapahtunut tutkimus- ja hoitohenkilöiden sekä huoltohenkilöiden ryhmässä. Kertomuksen liiteosassa on esitetty tulosalueittain henkilöstön sairastavuusprosentit vuosina Sairaanhoitopiirissä 530 henkilöä tuotti vähintään 50 % kaikista sairauspoissaoloista. Mutta vastaavasti lähes henkilöllä ei ollut lainkaan vuoden 2015 aikana terveysperusteisia poissaoloja, määrä on 17,4 % vuoden keskimääräisestä henkilöstömäärästä. Luvut ovat pysyneet edellisvuoden tasolla. Henkilöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella enintään kolme päivää kerrallaan, jos sairauden syynä on infektio, päänsärky tai muu selkeä syy. Omailmoitukseen perustuvia poissaoloja oli päivää eli 12,8 % kaikista sairauspoissaolopäivistä, suhteellinen osuus nousi hieman edellisvuoden tasosta. Taulukossa 9 on kuvattu terveysperusteisten poissaolojen lukumäärä sairauspoissaolojakson pituuden mukaan sekä niiden suhteellinen osuus kaikista sairauslomatodistuksista. Verrattuna vuoteen 2014 on pitkien yli 4 päivää kestävien sairauspoissaolojaksojen suhteellinen osuus kaikista terveysperusteisista poissaoloista vähentynyt. Suurin muutos oli päivää kestävien sairauspoissaolojaksojen suhteellisessa osuudessa (10 % vuonna 2014). Taulukko 9. Terveysperusteiset poissaolot 2015 (OYS ja Kehitysvammahuolto) Sairauspoissaolojakson pituus, %-osuus lkm 1-3 pv , pv , pv , pv 511 2,9 yli 90 pv 180 1,0 Yhteensä ,0 Eläköityminen Eläkkeelle siirtyneet Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 196 henkilöä, hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (61,7 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden aikana 64 henkilöä, uusia osa-aikaeläkeläisiä oli 15 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja määräaikaisella osakuntoutustuella vuoden aikana oli 235 henkilöä, uusia heistä oli 38 henkilöä, mikä on enemmän kuin vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä (22). Suuntaus on hyvä, koska työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista maksua, kun työntekijät jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkkeestä tai osakuntoutustuesta varhe-maksua ei aiheudu. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden (sisältävät kuntoutustuet) osuus koko henkilöstön määrästä oli 0,3 % ja keski-ikä 52,3 vuotta. Taulukko 10. Vuosina eläkkeelle jääneet eläkelajeittain Eläkelaji Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke/ määräaikainen osakuntoutustuki Määräaikainen kuntoutustuki *) PPSHP *) määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt Sairaanhoitopiirin strategian yhtenä kriittisenä menestystekijänä ja tavoitetilana on ollut hyvinvoiva työyhteisö ja henkilöstö. Tavoitetasoksi asetettiin, että eläkkeelle jäävien keski-ikä nousee yhdellä vuodella vuoden 2008 tasosta. Tavoite saavutettiin, sillä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuonna 2015 oli 60,4 vuotta (57,3 vuotta vuonna 2008). Kuviossa 6 on esitetty PPSHP:ssä eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuosina POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 15

16 Kuvio 6. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä vuosina Keski-ikä 61,0 60,5 60,0 59,5 59,0 58,5 58,0 57,5 57,0 56,5 56,0 55, Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen varsinaista vanhuuseläkeikää ei ole ollut, vaan vanhuuseläkkeelle on voinut siirtyä joustavasti vuoden iässä. Työntekijät siirtyivät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle keskimäärin 63,7 vuoden iässä. Kuviossa 7 on esitetty Kevalta saatu arvio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrästä vuoteen 2035 mennessä. Ennuste perustuu vuoden 2013 lopussa vakuutettuna olleiden työ- ja virkasuhteisten tilanteeseen sekä vuoden 2016 alun organisaatiotilanteeseen. Vanhuuseläkkeet sisältävät varhennetut vanhuuseläkkeet. Vuoden 2017 eläkeuudistusta ei ole vielä huomioitu. Kuvio 7. PPSHP:ssä vanhuuseläkkeelle jäävät Eläkepoistumaennuste, Keva Lukumäärä Eläkemaksut Eläkekustannusten seurannan avulla voidaan ennakoida kustannuksia ja vaikuttaa niihin. Työnantajan KuEL-maksut koostuvat palkkaperusteisesta maksusta sekä eläkemenoperusteisesta maksusta, jota maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet sairaanhoitopiirin palveluksessa ennen vuotta Lisäksi työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista varhe-maksua, työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle, eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Taulukossa 11 on nähtävissä sairaanhoitopiirin mak- 16 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

17 samien eläkemaksujen määrä varhe-maksun ja eläkemenoperusteisen maksun osalta. Vuoden 2015 euromäärät on tilastoitu tammikuussa 2016 Kevan antamien tilinpäätösarvioiden perusteella. Kevan arvio perustuu lähes lopullisiin tietoihin. Sekä varhe-maksun että eläkemenoperusteisen maksun osuus palkkasummasta on jonkin verran pienentynyt edellisvuodesta. Taulukko 11. Eläkemaksut vuonna 2015 PPSHP Maksut euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhe-maksu ,8 Eläkemenoperusteinen maksu ,8 Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Mm. eläkemenoperusteisena kerättävä osuus jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken, kerättävä määrä väheni vuosina noin 60 milj. euroa, millä oli vaikutusta myös sairaanhoitopiirin eläkemenoperusteisen maksun kokonaismäärään. Henkilöstön muu vaihtuvuus Vuoden 2015 aikana muusta kuin määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä johtuvasta syystä päättyneitä palvelussuhteita oli yhteensä 329, joista 143 perusteena oli eläketapahtuma. Omaehtoinen vaihtuvuus on viime vuosien tapaan ollut varsin vähäistä. Vuonna 2015 yhteensä 164 palvelussuhdetta päättyi henkilön omasta pyynnöstä (149 vuonna 2014), mikä on 3,3 % vakinaisen henkilöstön määrästä. Työvoimakustannukset Tilinpäätöksen henkilöstömenot ja sopimusmuutosten vaikutus Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2015 henkilöstömenot olivat yhteensä 337,1 milj. euroa. Henkilöstömenot kasvoivat 4,7 milj. euroa, muutos 1,4 % edellisestä vuodesta. Henkilöstömenojen kasvu pysyi maltillisena suurimman henkilöstöryhmän hoito- ja tutkimushenkilöstön palkkasumman sekä palkallisen työpanoksen pysyessä lähes entisellä tasolla. Henkilöstömenoja kasvatti vuonna 2015 lähinnä lääkäreiden palkkasumman kasvu, muutos edellisvuoteen oli 4,7 %. Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen mukainen yleiskorotus 0,3 % toimeenpantiin lääkäreille Lisäksi vuoden alusta tuli voimaan päivystysmääräyksiä koskeva uudistus, mihin sisältyi myös maksettavien päivystyskorvauksien uudelleenmäärittely. Toimintavuoden aikana oli jaossa sopimuksen mukaista paikallisesti sovittua järjestelyerää sairaalahammaslääkäreille 0,42 % vuoden alusta sekä teknisen sopimuksen mukainen järjestelyerä 0,29 % alkaen. Lisäksi kunnallisen yleisen virkaja työehtosopimuksen sopijaosapuolten päätöksellä käytettiin jaossa ollut sopimuskorotuserä 0,3 % seuraavasti: Työaikaluvun jaksotyöaikamääräysten uudistaminen, eräiden palkkahinnoitteluliitteiden (mm. hallinnon asiantuntijatehtävien ja toimistoalan tehtävien palkkahinnoittelu) uudistaminen sekä eräiden palkkahinnoittelukohtien peruspalkkojen korottaminen (mm. sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstö). Paikallinen sopimus eräiden hoitotoimenpiteiden tekemisestä lisätyönä oli voimassa saakka. Koska sopimuksen jatkamisesta käydyt neuvottelut ammattijärjestöjen kanssa päättyivät tuloksettomina, sopimuksen päättymisellä oli myös suora henkilöstömenoja vähentävä vaikutus loppuvuonna. Sairaanhoitopiiri otti käyttöön työaikapankkijärjestelmän vuoden 2012 aikana. Työaikapankin käyttö osana monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä on lisääntynyt myös vuoden 2015 aikana. Sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen kirjattiin työaikapankkivelan muutosta sivukuluineen noin euroa. Sen sijaan sairaanhoitopiirin lomapalkkavelka pysyi lähes muuttumattomana edellisvuoteen ja kokonaisvelka hieman laski. Osana kannustavaa palkkausjärjestelmää vuoden 2015 tilinpäätökseen kirjattiin lisäksi tulospalkkion maksamista varten yhteensä euron varaus yksittäisten vastuualueiden henkilöstömenoihin. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 17

18 Taulukko 12. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tileittäin vuosina Tilinimi Tilinpäätös 2014 Tilinpäätös 2015 Muutos % TP14/TP15 TP 2015 Suht.osuus % Palkat ,3 79,1 Luottamushenkilöstö ,1 0,0 Lääkärit ,7 21,4 Hoito- ja tutkimushenkilöstö ,0 46,0 Muu henkilöstö ,5 11,6 Palkkiot ,1 0,1 Jaksotetut palkat ,6-0,1 Lomapalkkavelan muutos ,4 0,0 Henkilösivukulut ,9 20,9 Sos. ja eläkevak.menot ,2 22,3 Henk.korvaukset ja muut henk.men. korjauserät ,6-1,4 Henkilöstömenot yhteensä ,4 100,0 Vuosina eri tulosalueiden välillä oli hyvin vaihtelevia eroja palkkojen kehityksessä. Yhtymähallinnon kohdalla henkilöstömenoja lisäsi rekrytointipalveluiden hallinnoiman varahenkilöstötoiminnan laajentaminen, varahenkilöstön työpanos kohdentuu kokonaisuudessaan sairaanhoidollisiin yksiköihin. Henkilöstömenot kasvoivat muita tulosalueita enemmän myös medisiinisellä sekä Oulaskankaan-Visalan tulosalueella. Medisiinisellä tulosalueella henkilöstömenoja kasvatti Oulun kaupungin gastron erikoissairaanhoidon järjestäminen vuoden 2015 alusta sairaanhoitopiirin toimintana (vatsakeskus). Oulaskankaan-Visalan tulosalueella henkilöstömenojen kasvu johtuu lastenlääkäripäivystystoiminnan laajentamisesta. Suurin henkilöstömenojen vähennys edellisvuoteen on nähtävissä kehitysvammahuollon kohdalla (-21,1 %), mihin vaikuttavat valtakunnallisten tavoitteiden mukainen kehitysvammaisten laitosasumisen vähentäminen ja samalla sen suorat vaikutukset henkilöstöön. Euromääräisesti suurin palkkasumma sivukuluineen oli operatiivisella tulosalueella 103,8 milj. euroa ja toiseksi suurin sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella 62,1 milj. euroa. Nämä kaksi tulosaluetta muodostavat lähes puolet sairaanhoitopiirin henkilöstömenoista. Taulukko 13. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tulosalueittain vuosina PPSHP Tilinpäätös 2014 Tilinpäätös 2015 Muutos % Yhtymähallinto ,7 Medisiininen tulosalue ,6 Operatiivinen tulosalue ,0 Lasten ja naisten tulosalue ,7 Psykiatrian tulosalue ,2 Kehitysvammahuollon tulosalue ,1 Oulaskankaan-Visalan tulosalue ,5 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue ,3 Yhteensä ,4 18 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

19 Palkkojen kehitys palkkalajeittain Palkkamenot koostuvat tehdyn työajan varsinaisesta palkasta, työaika- ja päivystyskorvauksista, lisäja ylityökorvauksista sekä poissaoloajan palkoista. Vuonna 2015 tehdyn työajan varsinaisten palkkojen osuus oli 63,4 % palkkamenoista (kuvio 8). Varsinaisten palkkojen osuus palkkamenoista laski hieman. Suurin muutos edelliseen vuoteen oli työaikaja päivystyskorvauksien osuuden nousu yli 13 prosenttiin (12,7 % vuonna 2014). Lisä- ja ylityökorvausten osuus palkkasummasta pysyi samana. Myös poissaoloaikojen palkkojen osuus (21,1 %) on pysynyt edellisvuoden tasolla. Taulukossa 14 on ansainta-ajan mukaiset palkkakulut luokiteltuna palkkalajeittain. Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virkaja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sisältäen poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 29,02 euroa/ tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2014 verrattuna oli 0,3 %. Kuvio 8. Palkkojen jakautuminen vuonna ,3 % 3,3 % 2,2 % 0,9 % 0,7 % Varsinaiset palkat Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset Työaika- ja päivystyskorvaukset Sairausloma-ajan palkat Lisä-ja ylityökorvaukset 16,2 % Muut poissaoloajan palkat 63,4 % Lakisääteiset poissaoloajan palkat Taulukko 14. Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut sekä tehdyn työn hinta Palkkalaji Palkat 2014 Palkat 2015 Muutos % Varsinaiset palkat ,8 Työaika- ja päivystyskorvaukset ,1 Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset ,2 Sairausloma-ajan palkat ,0 Lakisääteiset poissaoloajan palkat ,7 Muut poissaoloajan palkat ,8 Lisä- ja ylityökorvaukset ,2 Palkat yhteensä ,6 Tehdyn työn hinta 28,93 /h 29,02 /h 0,3 Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut olivat yhteensä 75,3 milj. euroa. Maksut olivat henkilöstön palkoista 28,3 %. Sairaanhoitopiirille maksetut henkilöstön sairausvakuutus-, tapaturma ym. henkilöstökorvaukset olivat 4,7 milj. euroa. Saadut korvaukset vähentävät maksettuja henkilösivukuluja. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilökunnan palkkamuutokset vuosina on esitetty tämän kertomuksen liiteosassa. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 19

20 Palkitseminen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin vuosien strategian mukaan sairaanhoitopiiri haluaa olla innovatiivinen, uudistuva ja tuloksellinen terveydenhuollon huipputoimija sekä erikoissairaanhoidon arvostetuin ja vetovoimaisin työpaikka. Palkitseminen on yksi keskeisistä keinoista tavoitteen saavuttamisessa. Henkilöstön palkitsemista toteutetaan strategian mukaisesti. Sairaanhoitopiirissä on käytössä eri toimintatasoille soveltuva malli palkita henkilökuntaa sairaanhoitopiirin tuottavuuden paranemisesta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kannustavan palkkauksen ja palkitsemisen toimintamalli on otettu käyttöön vuonna Palkitsemisen kokonaisuus sisältää palkkausjärjestelmään, henkilöstöetuihin sekä henkilökohtaiseen kehitykseen, positiiviseen työympäristöön ja aineettomaan palkitsemiseen liittyvät osiot. Palkkaus Palkkausjärjestelmä perustuu tehtäväkohtaiseen palkkaan, henkilökohtaiseen lisään, työkokemuslisään ja tulospalkkioon. Palkkauksessa noudatetaan voimassa olevia kunnallisia työ- ja virkaehtosopimuksia sekä paikallisia sopimuksia. Sairaanhoitopiirissä on aktiivisesti kehitetty tehtävien vaativuuteen perustuvia palkkausjärjestelmiä ja kehitystyötä tehdään edelleen pitkäjänteisesti. Teknisten sopimuksen mukaista palkkausjärjestelmän uudistamista jatkettiin vuonna Tehtäväkohtaisia tavoitepalkkatasoja on seitsemän. Sairaalahuoltopalvelujen työnjohtajien ja työnohjaajien tehtävät tulivat myös tehtävän vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän piiriin. Teknisten sopimuksen piirissä olevien tehtävien suurimpien palkkausepäkohtien korjaamiseen käytettiin paikallista järjestelyerää. Palkkausjärjestelmän uudistamista jatketaan henkilökohtaisen lisän arviointiperusteiden uudistamisella ja henkilökohtaisten työsuoritusten arvioinnilla. Vaativien hoitoalan ammattitehtävien tehtävän vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän uudistamisen projektista tehtiin päätös loppuvuodesta Projekti tullaan toteuttamaan yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa ja näin ennakoidaan tulevaa Sote-alueen toimintaa. Hoitoalan ammattitehtävien ja toimistoalan tehtävien analyyttisen mallin mukaiset palkkausjärjestelmät toimivat jo vakiintuneen käytännön mukaan. Sairaanhoitopiirissä on myös käytössä paikallisesti sovitut palkkausjärjestelmät mm. lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden, psykologien, puheterapeuttien ja fyysikoiden tehtävistä. Paikallinen sopimus Eräiden hoitotoimenpiteiden tekeminen lisätyönä päättyi syyskuussa Potilaiden hoitoon pääsyn turvaamiseksi ja hoitotakuulain mukaisten aikarajojen toteutumisen varmistamiseksi päädyttiin suunnittelemaan pysyvämpiä ratkaisumalleja. Lääkäreitä koskeva paikallinen sopimus kliinisen lisätyön korvausperusteista potilaiden hoitoon pääsyn nopeuttamiseksi tehtiin lokakuussa Tulospalkkiojärjestelmän tavoitteena on edistää strategisten tavoitteiden toteutumista, lisätä palvelutuotannon taloudellisuutta, toiminnan tuloksen parantamista sekä laadukasta ja vaikuttavaa palvelua. Sairaanhoitopiirin tulospalkkioon oikeutettujen henkilöiden tulospalkkion saamisen kriteerit uudistettiin vuoden 2015 aikana ja niitä sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden 2014 tulospalkkioiden maksamiseen. Vuoden 2015 toiminnan ja tuloksen perusteella tulospalkkiovarauksia tehtiin yhteensä euroa. Tulospalkkion piirissä ovat kuvantamisen toimialue sekä sairaala- ja välinehuollon ja potilashoidon palvelujen vastuualueet. Nopean palkitsemisen malli, Säpäkkä, on antanut mahdollisuuden huomioida nopeasti merkittävät tapahtumat ja hyvät työsuoritukset. Menettelymallin tarkoituksena on ollut palkita sairaanhoitopiirin ja yksikön tuottavuutta lisäävästä tavoitteiden mukaisesta työstä. Säpäkkä -palkkioihin on kohdennettu euroa, johon sisältyvät myös työnantajan sivukulut. Vuonna 2015 palkkioihin varatusta määrärahasta käytettiin 86 %, viisi prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstöetuudet Palvelussuhteeseen perustuvat edut ovat osa palkitsemisen kokonaisuutta. Nämä edut ovat myös kilpailutekijä työmarkkinoilla. PPSHP haluaa edistää henkilöstönsä hyvinvointia sekä työssä että työajan ulkopuolella. Kesäjuhlat Sairaanhoitopiirin kesäjuhlista nautittiin Nallikarissa elokuun puolivälissä. Energinen Raketti-ryhmä nostatti juhlatunnelmaa ennen illan päätähden esiintymistä. Ikinuori Virve Rosti ja Sata salamaa räiskyivät kilpaa pimenevässä illassa. Yli sairaanhoitopiirin työntekijää nautti rennosta yhdessäolosta, ruuasta, juomasta ja mukavasta tunnelmasta. Palaute kesäjuhlista on ollut pääosin myönteistä ja niinpä tapahtuma tullaan järjestämään myös seuraavana vuonna. 20 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

21 Sairaanhoitopiirin kesäjuhlista nautittiin Nallikarissa festarihengessä. Joustava ja sujuva työmatkaliikenne Työnantaja pyrkii kehittämään joukkoliikennettä yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa siten, että aikataulut ja reitit soveltuvat paremmin sairaanhoitopiirin henkilöstön työvuoroihin. Työterveyshuolto Sairaanhoitopiirin työterveyshuolto kattaa ennalta ehkäisevän, työkykyä ylläpitävän ja lakisääteisen työterveyshuollon sekä yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Työpaikkaruokailu Työantaja pitää tärkeänä monipuolista ja ravitsevaa työpaikkaruokailua, joka edistää henkilöstön jaksamista ja työvireyttä. Kaikille sairaanhoitopiirin palveluksessa oleville turvataan hyvä, ravitseva ja kohtuuhintainen työpaikkaruokailu, myös etäpisteissä työskenteleville. Työsuhdeasunnot Sairaanhoitopiirin omistamat yhtiöt tarjoavat ensisijaisesti sairaanhoitopiirin uusille työntekijöille edullisia asuntoja. Palveluvuosista palkitseminen Henkilöstöä palkitaan sairaanhoitopiirin palveluvuosien perusteella palkallisilla vapailla seuraavasti: - 20 vuotta palvelua, 2 palkallista vapaapäivää - 30 vuotta palvelua, 4 palkallista vapaata - 40 vuotta palvelua, viikko palkallista vapaata vuotiaaksi töissä, ylimääräinen bonuslahja, ei vapaata. Merkkipäivälahjat ja eläkkeelle siirtyminen Sairaanhoitopiiri on muistanut henkilökuntaansa 50- ja 60-vuotissyntymäpäivinä kristalliesineillä. Vaihtoehtoisesti yksiköt ovat voineet hankkia muun samanarvoisen lahjan päivänsankarin toivomuksia kuultuaan. Työnantaja muistaa eläkkeelle siirtyviä yhteisesti sovitulla lahjalla. Vastuuyksiköt ovat yleensä järjestäneet eläkkeelle siirtyvälle kahvitilaisuuden. Lomamökit Sairaanhoitopiirin omistuksessa on henkilöstön virkistyskäyttöön vuokrattavia lomamökkejä. Vaparista virkistystä vapaa-ajalle Vapari on rekisteröity yhdistys, jonka jaostot järjestävät henkilökunnalle monipuolista vapaa-ajan toimintaa. Varat Vaparin toimintaan saadaan OYS:n virkistysrahastosta, josta kuntayhtymän hallitus myönsi vuodelle 2015 avustusta euroa. Vapari tarjosi liikunnallisia kokemuksia henkilöstölle, laajentaen ryhmämuotoista toimintaa mm. Bodypump -tuntien muodossa. Lisäksi Vapari vastasi tukirankaperäisten oireiden ennaltaehkäisyyn kolmella Pilates -ryhmällä, joissa oli mukana lähes 200 osallistujaa. Vaparin 22 liikunnallista, erilaisiin kädentaitoihin, harrastuksiin ja kulttuuriin suuntautuvaa jaostoa tarjoavat henkilöstölle runsaasti vapaa-ajan virkistys- ja toimintamahdollisuuksia. Taidejaosto pitää näyttelyjä, joista kaikki pääsevät nauttimaan ja kulttuurijaosto tarjoaa elämyksiä tuetuin lipputoiminnoin. Vaparin hallitus järjesti joulukuussa perhepikkujoulun, joka sai suurta kiitosta henkilöstöl- POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 21