POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Henkilöstökertomus 2012

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstökertomus 2012

2 Sisältö Saatteeksi...3 Henkilöstövoimavarat...4 Virat ja toimet...4 Henkilöstömäärän kehitys...5 Henkilöstön rekrytointi...6 Henkilöstön ikärakenne...7 Eläkepoistuma 2012 ja ennuste tuleville vuosille...8 Henkilöstön muu vaihtuvuus...9 Henkilöstön työpanos...10 Henkilötyövuodet...10 Poissaolot...11 Sairastavuus...12 Henkilöstömenot...14 Sopimusmuutokset lisäsivät henkilöstömenoja...14 Palkkakehitys tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin...14 Mistä henkilöstömenot koostuvat...16 Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen...18 Henkilöstön täydennyskoulutus...18 Koulutusyhteistyö...20 Työhyvinvointia ja tuloksellisuutta yhdessä kehittämällä...21 Työyhteisöliikunta ja terveyttä edistävät elämäntavat...21 Työhyvinvoinnin tavoitteellinen kehittäminen...21 Työsuojelutoiminnalla terveyttä ja turvallisuutta Työssä jatkamisen tuki terveydentilan muuttuessa ja työterveysyhteistyö...24 Yhteistoiminta...28 Yhteistoiminta...28 Työsuojelun yhteistoiminta...28 Ammattijärjestöt...29 Henkilöstö toiminnan kehittäjänä...29 Vaparista virkistystä vapaa-ajalle...31 Viestintä...32 Liiteosa Taulukkoluettelo Kuvioluettelo 2

3 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Saatteeksi Tämä on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 15. henkilöstökertomus. Henkilöstökertomuksen sisällössä on otettu huomioon kunta-alan henkilöstöraportointia koskeva suositus. Henkilöstökertomus antaa sairaanhoitopiirin henkilöstövoimavarojen arvioinnista kokonaiskuvan sekä tukee sairaanhoitopiirin strategista henkilöstöjohtamista organisaation kaikilla tasoilla. Henkilöstökertomus toimii samalla mittarina ja hahmottaa tulevien vuosien kehittämistä. Toimintavuoden strategiasta johdetut henkilöstönäkökulman toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuudessaan hyvin. Henkilöstömenot kuitenkin ylittivät talousarvion noin 7,3 miljoonaa euroa. Ylitys muo dostui lomapalkkavelan muutoksesta, ennakoimattomasta henkilöstömäärän kasvusta sekä lisä- ja ylityökorvausten osuuden kasvusta. Toi mintavuonna valmistauduttiin Poh jois-suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän (Nordlab) toiminnan aloittamiseen Vuoden aikana käynnistyi myös uuden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Monetra Oy) toiminta. Henkilöstö on ollut vahvasti mukana uusien organisaatioiden toiminnan valmistelussa ja suunnittelussa. Sairaanhoitopiirin strategian mukaista toiminnan kehittämistä on jatkettu toimintavuoden aikana aktiivisesti. Olemme mukana loppuvuodesta 2012 alkaneessa jak so työaikakokeilussa. Jaksotyöaikakokeilusta on sovittu KVTES:n allekirjoituspöytäkirjassa. Jaksotyöaikakokeiluyksiköksi on valittu lasten ja naisten tulosalueelta synnytysten, naistentautien ja gene- tiikan vastuualue. Yksiköissä työskentelee noin 250 jaksotyötä tekevää ammattilaista. Kokeilun tavoitteena on saada nykyistä selkeämmät ja yksinkertaisemmat jaksotyöaikaa koskevat määräykset, jotka myös edistävät työhyvinvointia ja palvelutoiminnan tuloksellisuutta. Otimme toimintavuoden aikana käyt töömme sähköisen palkkalaskelman, ns. verkkopalkan. Verkkopalkkalaskelma julkaistaan sähköisessä muodossa työntekijän omaan verkkopankkiin. Tämä nopeuttaa palk kalaskelman toimittamista ja alen taa tulostus- ja postituskustannuksia. Toimistoalaan kuuluvien teh tävien työn vaativuuden mukainen palkkausjärjestelmä uudistettiin toimintavuoden aikana. Projektin aikana määriteltiin toimistoalan tehtävien vaativuustekijät ja niiden tasot ja painotukset. Toimistoalan työtehtävien tehtäväkohtaiset vaativuuden arvioinnit ja palkkatasojen määrittely saatiin valmiiksi loppuvuodesta Työaikapankkijärjestelmä otettiin käyttöön sairaanhoitopiirissä alkaen. Työaikapankkijärjestelmän tarkoitus on tukea monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä sekä huomioida yksilölliset tarpeet mm. työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Työaikapankkijärjestelmä on otettu henkilöstön osalta hyvin vastaan ja sen piiriin kuului vuoden lopussa noin henkilöä. Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen strategiaan perustuen tehtiin paikallinen virka- ja työehtosopimus vuosilomien siirtymisestä OYS-erva alueen sairaanhoitopiirien kesken. Sopimusta sovelletaan erikoistuviin lääkäreihin, jotka suorittavat erikoislääkärin tutkinnon mukaista palvelusta sopimuksen hyväksyneissä sairaanhoitopiireissä. Erityisvastuualueen strategiassa sovittu työmarkkinayhteistapaaminen järjestettiin Kajaanissa. Toimintavuoden aikana on valmistunut Viisaat valinnat vuorotyöhön -opas. Oppaan tarkoituksena on auttaa vuorotyötä tekeviä henkilöitä tekemään viisaita valintoja levon, ravitsemuksen ja liikunnan rytmittämiseksi. Työhyvinvointitietoisuuden edistämiseksi on pidetty henkilökunnalle avoimia tilaisuuksia mm. kesäkuussa perinteeksi muodostunut työhyvinvoinnin toripäivä ja syksyllä työhyvinvoinnin syysmarkkinat. Sairaanhoitopiirin osasairausvapaan käyttöä koskeva toimintamalli otettiin käyttöön toimintavuoden aikana. Sairaanhoitopiirin sairauspoissaolojen kokonaismäärä kasvoi hiukan edellisvuosista. Sairauspoissaoloaika oli 16,7 kalenteripäivää/ henkilö, kun se vuonna 2011 oli 16,3 kalenteripäivää/henkilö. Sairaanhoitopiiri osallistui kuuden sairaanhoitopiirin ja kahden sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa Kevan kaari-laskurin kehittämistyöhön. Kaari-laskuri on tarkoitettu työkyvyttömyyskustannusten hallintaan. Kevan asiantuntijaryhmä teki sairaanhoitopiirin osalta mm. seuraavia johtopäätöksiä: Sairaanhoitopiirin työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset suhteessa palkkasummaan olivat alemmalla tasolla kuin vertailu organisaatioissa, työtapaturmat ovat hyvin hallinnassa, työterveysyhteistyötä johdetaan hyvin, sairaanhoitopiirin käytäntöjä osatyökykyisten työllistämisessä kannattaa selkiyttää. Terveisin Juha Jääskeläinen henkilöstöjohtaja 3

4 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstövoimavarat Virat ja toimet Pysyvään palvelussuhteeseen voidaan tehdä nimitys vain, jos hallitus on tehtävää varten perustanut viran tai toimen. Tavoitteena on, että tehtävien edellyttämän henkilöstömitoituksen mukainen henkilöstö on pääosin vakinaisessa palvelussuhteessa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä oli vuoden lopussa yhteensä virkaa ja tointa, joista 85 oli yliopiston sivuvirkoja. Vakanssien määrän lisäys edellisvuodesta oli 49,5. Sairaanhoitopiirissä lääkärien vakanssien lisäys oli 13, hoitohenkilökunnan 16,5, tutkimus- ja hoitohenkilökunnan 7,5, tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan 4, huoltohenkilökunnan 0,5, hallintoja taloushenkilökunnan 8 vakanssia. Sivuvirkaisten vakanssien määrässä ei tapahtunut muutoksia. Sairaanhoitopiiriin kuuluu kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala sekä kehitysvammapalveluja tuottava Tahkokankaan palvelukeskus. Oheisessa taulukossa sairaanhoitopiirin virat ja toimet on esitetty sairaaloittain. Oulun yliopistollisessa sairaalassa psykiatrian osuus vakansseista on esitetty erikseen. Henkilöstökertomuksen liiteosassa vakanssien jakaantuminen on tilastoitu tulosalueittain. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli 626 vakinaista sisäisen sijaisen vakanssia. Sisäisten sijaisten vakanssit jakaantuivat seuraavasti: 45 lääkärivakanssia, 568 hoitohenkilökunnan vakanssia ja 13 muun henkilökunnan vakanssia. Sisäisillä sijaisilla pyritään turvaamaan ensisijaisesti lyhytaikaiset poissaolot. Henkilöstöryhmittäin hoitohenkilöstön vakanssien osuus koko sairaanhoitopiirin vakanssimäärästä on 57,4 %, lääkäreiden 10,6 % ja huoltohenkilöstön 12,3 %. Vuoden lopussa oli vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöä. Hoitohenkilöstön vakanssien täyttöaste on jatkunut korkealla tasolla ollen vuoden lopussa 93,0 %. Lääkäreiden vakanssien täyttöaste nousi hieman ollen 79,3 % (70,7 % vuonna 2011). Vakinaisesti täyttämättä oli 170 lääkärivakanssia. Lukuun ei sisälly amanuenssien vakansseja, joita ei luonteensa perusteella täytetä vakinaisesti. Henkilöstömäärän kehitys Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2012 aikana keskimäärin henkilöä. Luvussa ovat mukana myös eri syistä virka- tai työvapaalla olevat henkilöt sekä heidän sijaisensa. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi edellisestä vuodesta 113 henkilöllä. Palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä vaihteli suuresti eri kuukausina ollen ylimmillään kesäkuussa henkilöä. Henkilöstömäärän vaihteluun vaikuttavat eniten vuo silomat, jotka nostavat kesällä sijaistarvetta. Taulukko 1. Virat ja toimet OYS Psykiatrian tulosalue Oulaskangas- Visalan tulosalue Henkilöstön lukumäärä oli henkilöä. Oulun yliopistolli- Kehitysvammahuollon tulosalue Kaikki yhteensä Sivuvirat 77,0 8,0 0,0 0,0 85,0 Lääkärit *) 533,5 68,0 30,5 5,0 637,0 Hoitohenkilöt 2 593,0 351,0 308,0 192, ,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 151,0 40,0 5,0 40,0 236,0 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 398,5 30,0 49,5 14,0 492,0 Huoltohenkilöt 737,0 1,0 1,0 1,0 740,0 Hallinto- ja taloushenkilöt 330,5 11,0 14,5 10,0 366,0 Kaikki yhteensä 4 820,5 509,0 408,5 262, ,0 *) Lukumäärä sisältää 44 amanuenssin vakanssia OYS:n luvut sisältävät myös OYS:iin linjautettujen yksiköiden vakanssit 4

5 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Kuvio 1. Sairaanhoitopiirin virat ja toimet henkilöstöryhmittäin ,2 % 6,1 % 3,9 % 1,4 % 57,4 % Hoitohenkilöt Huoltohenkilöt Lääkärit 10,6 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat Hallinto- ja taloushenkilöt 12,3 % Tutkimus- ja hoitohenkilöt Sivuvirat Taulukko 2. Virkojen ja toimien täyttöasteet Täyttöaste % Avoinna/täyttämättä vakinaisella % Sivuvirat 55,3 44,7 Lääkärit *) 79,3 20,7 Hoitohenkilöt 93,0 7,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt 82,2 17,8 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 95,9 4,1 Huoltohenkilöt 80,9 19,1 Hallinto- ja taloushenkilöt 92,1 7,9 Täyttöaste yhteensä 87,9 12,1 *) Ei sisällä amanuensseja Kuvio 2. Vakanssit ja henkilökunta keskimäärin 2011 ja 2012 Kuvio 2. Vakanssit ja henkilökunta keskimäärin 2011 ja sessa sairaalassa työskenteli vuoden lopussa henkilöä, Oulaskankaan sairaalassa 367 ja Visalan sairaalassa 147 henkilöä sekä kehitysvammahuollon palveluksessa 306 hen kilöä. Terveydenhuoltoala on var sin naisvaltainen ala, miesten osuus koko henkilöstöstä oli vuoden lo pussa 17,1 % (1 191 miestä), naisten osuus vastaavasti 82,9 % (5 758 naista). Miesten osuudessa tapahtui noin puolen prosenttiyksikön kasvu edellisvuoteen, aiempina vuosina suhteelliset osuudet ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Henkilöstö määrät tulosalueittain ja eri henkilöstöryhmittäin on esitetty liit teenä tämän kertomuksen lopussa. Vuoden lopussa vakinaisessa palvelus suhteessa oli henkilöstöstä 76,0 % (5 278 henkilöä). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevan henkilökunnan suhteellinen osuus nousi noin prosenttiyksikön ollen vuoden lopussa 24,0 % (23,1 % ). Määräaikaista henkilökuntaa oli vuoden lopussa suhteellisesti eniten lääkäreiden ryhmässä, mikä selittyy vakanssien alhaisella täyttöasteella. Osa-aikaisena työskenteli vuoden aika na keskimäärin 744 henkilöä. Osa-aikatyötä tekeviä oli suhteellisesti eniten (14,4 %) lääkäreiden henki- 5

6 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS löstöryhmässä. Lisäksi lakisääteisellä osittaisella hoitovapaalla oli vuoden aikana yhteensä 424 henkilöä. Vuoden lopussa sairaanhoitopiirissä oli käytössä yhteensä 262 eri tehtävänimikettä. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat sairaanhoitaja (2 179 henkilöä), sairaalahuoltaja (372 henkilöä), erikoislääkäri (368 henkilöä), lähihoitaja (319 henkilöä) ja laboratoriohoitaja (268 henkilöä). Henkilöstön rekrytointi Vuonna 2012 avoimia virkoja ja toimia tai niiden sijaisuuksia oli sairaanhoitopiirissä haettavana yhteensä 274, vastaava luku vuonna 2011 oli 293. Hakemuksia avoinna olleisiin tehtäviin tuli 1 699, mikä oli noin 150 vähemmän kuin edellisenä vuonna (1 853). Eniten hakemuksia tuli sairaanhoitajien vakinaisiin toimiin (yhteensä 365 hakemusta). Taulukossa 3 on esitelty avoinna olleet vakinaiset virat ja toimet sekä niihin tulleet hakemukset. Sairaanhoitopiirin virkoihin ja toimiin ei ole ollut vielä käytössä sähköistä hakua. Avoinna olevien virkojen, toimien ja sijaisuuksien rekrytointimenettelynä on käytetty sanoma- ja ammattilehti-ilmoittelua. Sähköisiä ilmoituskanavia on kuitenkin hyödynnetty aiempaa enemmän. Sairaanhoitopiiri vetovoimaisena työpaikkana Sairaanhoitopiirissä toimii keskitetty rekrytointi, jonka toimipiste sijaitsee Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Rekrytointipalvelujen tehtävänä on huolehtia sairaanhoitopiirin hoitohenkilöstön rekrytoinnista keskitetysti, mikä sisältää ulkoisen ja sisäisen rekrytoinnin. Rekrytointipalvelut välittää hoitohenkilöstöä lyhyt- ja pitkäaikaisiin sijaisuuksiin. Taulukko 3. Avoinna olleet virat ja toimet vuonna 2012 Henkilöstöryhmä Rekrytointipalvelut osallistui erilaisiin tapahtumiin tehden tunnetuksi terveydenhuollon työtä ja ammattisisältöjä. Vuonna 2012 osallistuttiin valtakunnallisille sairaanhoitajapäiville yhdessä erityisvastuualueen keskussairaaloiden kanssa. Tarkoituksena on tehdä yhdessä pohjoinen Suomi vetovoimaiseksi työskentelyalueeksi moninaisine työmahdollisuuksineen. Syksyn koulutus- ja työelämämessuilla sairaalamme yksiköt esittelivät rekrytointipalvelujen johdolla konkreettista arjen sairaalatyötä. Messuilla koululaiset näkivät oikeita laitteita ja harjoittelivat haavan ompelua. Keväällä rekrytointiyksikkö vieraili Kastellin yläkoulussa, missä pidettiin infotunti 9-luokkalaisille. Sairaanhoitaja ja kätilö esittelivät terveydenhuollon ammattien sisältöjä ja koulutusväyliä. Tavoitteena oli tehdä terveydenhuolto houkuttelevaksi työpaikaksi jo yläkouluikäisille ja houkutella heitä opiskelemaan alalle. Tärkeä alkuvuoden tilaisuus oli Oulun yliopistollisessa sairaalassa järjestetty Kesärekry -tapahtuma, jonka tarkoitus on tuoda sairaanhoitopiiriä näkyvästi esille työnantajana ja saada alalle opiskelevat ja hoitotyön ammattilaiset kiinnostumaan sairaanhoitopiirissä työskentelystä. Tapahtumassa tulosalueet esittelivät kesätyöpaikkoja ja toimintaansa. Tilaisuus houkutteli paikalle innokkaita kesätyönhakijoita. Avoimet virat/toimet 2012 Saadut hakemukset yhteensä 2012 Lääkärit Erikoislääkäri Erikoistuva lääkäri Muut lääkärit Hoitohenkilöt Sairaanhoitaja Muut hoitohenkilöt Tutkimus- ja hoitohenkilöt Tutkimusta ja hoitoa avustavat 5 78 Huoltohenkilöt Hallinto- ja taloushenkilöt Yhteensä Yhteistyö oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten kanssa Rekrytointipalveluiden, oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten välinen yhteistyö on jatkunut edelleen, tarkoituksena on turvata työvoiman saatavuus. Oppilaat ovat käyneet tutustumassa sairaalaamme ja nuorille suunnattuun työvoimahallinnon rekrytointitapahtumaan osallistuttiin jälleen jakaen tietoa sairaalasta ja kertoen työtehtävistä. Sairaalamme on tarjonnut työharjoittelupaikkoja alaa opiskeleville, joita vuoden aikana on ollut useita satoja. Sairaalamme haluaa työharjoitteluun opiskelijoita myös oman alueemme ulkopuolisista oppilaitoksista ja heille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan harjoittelujaksoja. Terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden käytännön harjoittelun opintoviikkoja vuon na 2012 kertyi 9 841, mikä on vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yksiköiden harjoittelupaikkojen määrää on kuitenkin pyritty lisäämään kehittämällä opiskelijoiden sähköistä työvuorosuunnittelua, jolloin opiskelijat jakaantuvat tasaisemmin eri työvuoroihin. Sairaalamme oli haluttu paikka siviilipalveluksen suorittamiseen. 6

7 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Vuoden 2012 aikana siviilipalveluksen aloittaneita siviilipalvelusmiehiä oli 30 sairaalamme eri yksiköissä. Määrä oli jonkin verran enemmän edellisvuoteen verrattuna (23 palveluksen aloittanutta vuonna 2011). Toimiva sijaishallintajärjestelmä ja sujuva rekrytointiprosessi Käytössä olevaan sähköiseen NextStaff-järjestelmään kirjautui hoitohenkilöstön osalta sijaistarvetilausta, mikä on reilut tuhat tilausta enemmän edellisvuoteen verrattuna. Tilausten täyttöaste laski hieman vuoden 2012 aikana ollen keskimäärin 79,9 % (vuonna ,5 %). Sijaisrekisterien päivittämistä toteutettiin yhteistyössä osastonhoitajien kanssa siten, että rekrytoijat kävivät oman vastuualueensa yksiköissä. Vaikka toimenpide turvaa paremmin osaavan henkilöstön rekrytoinnin, on haasteellisinta rekrytoida osaajia äkillisiin poissaoloihin operatiivisella tulosalueella ja edelleen anestesia- ja leikkaustoimintaan. Vuoden 2012 aikana tehtiin päätös uuden sähköisen sijaishallintajärjestelmän Kuntarekryn käyttöönotosta vuonna Yliopistollisessa sairaalassa toimivan rekrytointipalveluiden palveluaika muuttui loppuvuodesta klo 8-16 (aiemmin klo 8-18), mikä palvelee tehokkaammin eri yksiköitä. Rekrytointiyksikkö vuokrasi edelleen yhteistä keikkakämppää keskusleikkausosaston kanssa, millä mahdollistettiin edullinen yöpyminen myös kauempaa tuleville työntekijöille. Rekrytointipalveluiden hallinnoima varahenkilöstö Yhteispäivystyksessä, tarkkailuosastolla ja teho-osastoilla (Teho 1, Teho 2 ja Lasten teho-osasto 64) jatkoi edelleen työskentelyä rekrytointipalveluiden hallinnoima varahenkilöstö (8 sairaanhoitajaa ja 2 lähihoitajaa), vastaten yksiköiden äkillisiin hoitotyöntekijöiden poissaolotarpeisiin. Työyksiköiden varahenkilöstön käyttöä seurattiin tiiviisti ja yhdessä yksiköiden esimiesten kanssa arvioitiin säännöllisesti varahenkilöiden osaamisen kohdentumista. Varahenkilöiden saaminen äkillisiin lyhytaikaisiin poissaoloihin on vähentänyt tehoosastoilla työskentelevän henkilöstön työvuorojen vaihtoja sekä pitkien vuorojen tekemistä. Varahenkilöstötoiminta on koettu erittäin tarpeelliseksi ja sen laajentamista jatketaan vuonna Sisäinen keikkailu Pätevien sairaanhoitajien saanti lyhytaikaisiin sijaisuuksiin oli välillä vaikeaa. Vuonna 2011 järjestöjen kanssa solmittua sisäisen keikkailun sopimusta jatkettiin joulukuussa. Sopimus mahdollistaa oman hoitohenkilöstön keikkailun sairaalan muilla kuin omalla osastolla ja turvaa osaavien työntekijöiden saannin ja potilasturvallisuuden. Yhteistyö Yhteistyö osastojen kanssa on tärkeää rekrytointiyksikön toiminnalle. Yhteistyö on vahvistunut jälleen vuoden aikana. Keskitetty rekrytointipalvelut laajeni myös kehitysvammahuollon tulosalueelle. Hoitohenkilöstön lisäksi kehitysvammahuoltoon rekrytoidaan sosiaalialan osaajia ja opiskelijoita. Yliopistosairaaloiden kanssa yhteistyö on jatkunut edelleen. Erityisvastuualueella rekrytointiyhteistyö on lisääntynyt. Valtakunnallisesti tiedon jakaminen on toteutunut loppuvuodesta järjestetyillä Rekrytointimessuilla, mihin rekrytointipalvelut osallistui. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön keski-ikä sairaanhoitopiirissä oli 44,0 vuotta. Naisten ja miesten keski-iässä oli noin puolen vuoden ero (miehet 43,5 vuotta, naiset 44,1 vuotta). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,9 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 34,7 vuotta. Henkilöstöryhmittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä oli tutkimusta ja hoitoa avustavien ryhmässä 48,4 vuotta sekä huoltohenkilöillä (48,1 vuotta). Lääkäreiden henkilöstöryhmässä keski-ikä oli alhaisin 42,1 vuotta. Myös ammattinimikkeittäin tarkasteltuna keski-ikä vaihtelee huomattavasti. Keski-ikä oli keskimääräistä korkeampi ylilääkärien (56,5 vuotta), osastonylilääkärien (55,1 vuotta) ja perushoitajien (52,5 vuotta) ryhmissä. Suurimmista nimikeryh- 7

8 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS mistä keski-iältään nuorin oli lähihoitajien ryhmä (39,2 vuotta). Sairaanhoitajien keski-ikä oli 41,2 vuot ta. Keski-iät eri ammattinimikkeittäin on taulukoitu kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin koko henkilöstöstä 48,6 % on yli 45-vuotiaita. Määrä on suurin piirtein sama kuin edellisvuonna. Vakinaisesta henkilöstöstä yli 45-vuotiaiden osuus oli 58,6 %. Suurimman ikäluokan muo dostavat vuotiaat. Yli 60-vuotiaiden määrä lisääntyi 47 henkilöllä. Taulukko 4. Henkilöstön määrä ja keski-ikä henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä Mies Nainen Henkilöitä Keski-ikä yhteensä Lääkärit ,1 Hoitohenkilöt ,6 Tutkimus- ja hoitohenkilöt ,3 Tutkimusta ja hoitoa avustavat ,4 Huoltohenkilöt ,1 Hallinto- ja taloushenkilöt ,7 Muut tilapäinen henkilöstö ,3 PPSHP ,0 Eläkepoistuma 2012 ja ennuste tuleville vuosille Sairaanhoitopiirissä siirtyi eläkkeelle kertomusvuoden aikana 191 henkilöä, lähes saman verran kuin edellisvuonna. Kaikista eläketapahtumista vanhuuseläkkeelle siirtymisen osuus oli yli puolet (59,2 %). Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden aikana 94 henkilöä, uusia osa-aikaeläkeläisiä 15 henkilöä. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä ja osakuntoutustuella vuoden aikana oli 206 henkilöä, määräaikaisella kuntoutustuella 48 henkilöä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vuonna 2012 eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä ja eläkepoistumatiedot eivät ole vielä tämän kertomuksen painoon mennessä tiedossa. Keva, joka huolehtii kuntaalan eläkeasioista, on vuoden 2012 aikana uusinut eläkehakemusten käsittelyjärjestelmän, työnantajamaksujen laskentajärjestelmän sekä näihin liittyviä verkkopalveluja. Uudistuksien käyttöönotosta johtuen Keva julkaisee vuotta 2012 koskevat eläketilastot vasta huhti-toukokuussa. Kuviossa 4 on esitetty Kuntien eläkevakuutuksen rekisteristä saatu arvio Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä vanhuuseläkkeelle henki- Kuvio Henkilöstön ikäjakauma ja ja Taulukko 5. Vuosina eläkkeelle jääneet eläkelajeittain Eläkelaji Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke Määräaikainen kuntoutustuki *) PPSHP *) määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt lökohtaisen eläkeiän saavuttamisen perusteella siirtyvien määrästä vuoteen Arviossa ei ole mukana mahdollisia varhais-, työkyvyttömyys- tai osa-aikaeläkkeitä. Ennuste on laskettu virka- ja työsuhteisista sekä vakinaisista että määräaikaisista työntekijöistä, jotka ovat olleet KuEL-vakuutettuina Iän mukaiselle eläkkeelle on seuranta-ajan kuluessa jäämässä yli henkilöä. 8

9 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota tulevina vuosina koko sosiaali- ja terveyssektorilla. Keväällä 2012 kartoitettiin Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen lääkäreiden ja hoitohenkilöstön työvoiman tarvetta vuoteen 2025 mennessä osana koko OYS-ervaalueen työvoiman ja koulutustarpeiden ennakointia. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella jää vanhuuseläkkeelle vuoteen 2025 mennessä yli eri nimikkeistä sairaanhoitajaa ja lähes 900 lähi- ja perushoitajaa. Myös muissa hoitohenkilöstön nimikkeissä jää vanhuuseläkkeelle suuri määrä ammattihenkilöitä. Uuden hoitohenkilöstön tarve eri ammattiryhmissä vuoteen 2025 mennessä on huomattavasti suurempi kuin vanhuuseläkkeelle jäävien määrä. Suurempi tarve johtuu siitä, että henkilökunnan tulevaa tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon myös muiden eläkemuotojen ja työelämän joustojen kautta tulevat henkilöstötarpeet sekä erilaiset sijaistarpeet. Tämän hetken hoitohenkilöstön koulutuksen sisäänoton, tutkintojen läpäisyn ja vuosittain valmistuvien määrän perusteella voidaan todeta, että kaikkiin tulevaisuuden tarpeisiin ei tulla saamaan osaajia. Tärkeää on ennakoida henkilökunnan saatavuushaasteita mm. uudistamalla työnjakoa eri ammattiryhmien välillä, kehittämällä henkilö-/työkiertoa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ja uudistamalla yhdessä täydennyskoulutuksen käytänteitä. Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden ja koulutustahojen kanssa korostuu. Valtakunnan tasolla tulee huolehtia alueen koulutuspaikkojen riittävyydestä. Kuvio PPSHP:ssä vanhuuseläkkeelle jäävät Henkilömäärä Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) asui vuoden 2012 alussa työikäistä lääkäriä, joista erikoislääkäreitä oli Vuoteen 2025 mennessä lääkärityövoimasta eläkkeelle siirtyy n. 890 henkilöä, ja samana aikana Oulun yliopistosta valmistuu n lääkäriä. Lääkärimäärä siis kasvaa. OYS-erva on kuitenkin ns. nettokouluttaja eli alueelta siirtyy muualle Suomeen sekä lisensiaatteja että erikoislääkäreitä. Jos kaikki Oulusta valmistuneet lisensiaatit jäisivät OYS-ervaan, lääkärimäärä kasvaisi n. 35 % (3 400 lääkäriin), mutta jos muuttoliike jatkuu nykyisellään, lääkärimäärä kasvaa n. 19 % (3 000 lääkäriin). Eläkkeelle siirtyvistä lääkäreistä suurin osa (760) on erikoislääkäreitä. Jos erikoislääkäreitä valmistuu jatkossa yhtä paljon kuin tällä hetkellä ja muuttoliikettä ei saada vähennettyä, uusien erikoislääkärien määrä ei riitä vastaamaan arvioituun erikoislääkäritarpeeseen. Arviossa on huomioitu eläköitymisen lisäksi nykyisen palveluverkoston rakenne, väestön palvelutarpeen kasvu, tämän hetkinen lääkärivaje ja tulevan päivystysasetuksen aiheuttama erikoislääkäritarpeen lisäys Henkilöstön muu vaihtuvuus Vuoden 2012 aikana muusta kuin mää räaikaisen palvelussuhteen päät tymisestä johtuvasta syystä päät tyneitä palvelussuhteita oli yhteensä 329, joista 134 perusteena oli eläketapahtuma. Lisäksi toukokuun alusta noin parisenkymmentä henkilöstö- ja palkkahallinnon sekä laskentapalveluiden työntekijää siirtyi liikkeen luovutuksen yhteydessä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Monetra Oy:n palvelukseen, jonka Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä yhdessä perustivat. Myös kehitysvammahuollon asumispalveluita siirtyi Oulun kaupungille, minkä yhteydessä 22 henkilöä siirtyi Oulun kaupungin palvelukseen liikkeenluovutuksen perusteella. Omaehtoinen vaihtuvuus on viime vuosien tapaan ollut varsin vähäistä. Vuonna 2012 yhteensä 178 palvelussuhdetta päättyi henkilön omasta pyynnöstä (174 vuonna 2011), mikä on 3,4 % vakinaisen henkilöstön määrästä. 9

10 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstön työpanos Henkilötyövuodet Sairaanhoitopiirissä työpanostietoja on seurattu vuodesta 2009 lähtien ammattiryhmittäin kolmesta eri näkökulmasta. Talousnäkökulma: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina = Palvelujaksopäivät, joista työnantaja maksaa palkkaa, tehty työ + palkallinen poissaolo tai vastaavasti kokonaistyöpanos palkaton poissaolo. Palkalliset palvelujaksopäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Käyttämätön resurssi: Palkattomat poissaolot työpanoksina = Voimassa olevan palvelussuhteen palkaton henkilöstöresurssi, mikä ei ole työnantajan käytettävissä. Palkattomat virka-/työvapaapäivät on muutettu vuosityöpanokseksi jakamalla päivät vuoden kalenteripäivillä. Toimintanäkökulma: Tehty työpanos = Tehty työpanos mittaa aktiivista tehtävien hoitamiseen käytettyä työaikaa. Palvelujaksopäivistä on vähennetty kaikki poissaolopäivät (palkalliset ja palkattomat). Työssäolopäivät on jaettu vuoden kalenteripäivien lukumäärällä ja näin saatu laskennallinen vuosityöpanos. Seuraavassa taulukossa on esitetty sairaanhoitopiirin työpanoksessa tapahtunut vuosimuutos Toteutunut palkallisen työpanoksen lisäys oli noin 106 henkilötyöpanosta (1,8 %). Työpanoksen määrän kasvua edellisvuoteen selittää osin avohoitotalon toiminnan käynnistyminen vasta loppukeväästä 2011 painottuen loppuvuoteen. Palkattomien virka-/työvapaiden määrä kasvoi sairaanhoitopiirissä vuoden aikana 1,2 % ollen noin 539 vuosityöpanosta vuonna Taulukko 6. Henkilöstön työpanos vuosina TP 2011 TP 2012 Muutos lkm % TALOUSNÄKÖKULMA: Palkalliset palvelussuhteet työpanoksina PPSHP 6 028, ,2 105,6 1,8 % Lääkärit 746,7 754,3 7,6 1,0 % Hoitohenkilökunta 4 205, ,2 70,5 1,7 % Muu henkilöstö 1 076, ,7 27,5 2,6 % KÄYTTÄMÄTÖN RESURSSI: Palkattomat poissaolot työpanoksina PPSHP 532,9 539,1 6,2 1,2 % Lääkärit 68,4 74,9 6,5 9,5 % Hoitohenkilökunta 410,7 410,7 0 0,0 % Muu henkilöstö 53,8 53,5-0,3-0,6 % TOIMINTANÄKÖKULMA: Tehty työpanos PPSHP 4 818, ,4 87,5 1,8 % Lääkärit 608,6 611,2 2,6 0,4 % Hoitohenkilökunta 3 328, ,2 60,9 1,8 % Muu henkilöstö 882,0 906,0 24,0 2,7 % Kuvio 5. Henkilöstön työpanoksen (palkalliset palvelussuhteet) muutos Lääkärit Hoitohenkilökunta Muu henkilökunta Yhteensä Kertomuksen liiteosassa on tarkemmin esitetty työpanoksen muutos tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin. Määrällisesti eniten palkallisen työpanoksen kasvua oli operatiivisella tulosalueella (2,9 %) ja sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella (2,7 %). Sen sijaan kehitysvammahuollossa palkalliset palvelussuhteet työpanoksina vähentyivät lähes 5 %. 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 1,0 % 1,7 % 1,8 % 2,6 % 10

11 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 PPSHP Lääkärit Hoitohenkilökunta Muu Henkilöstö Tehty työpanos Kuvio 6. Tehty työpanos ammattiryhmittäin vuosina (vuosi 2008 = 100) PPSHP Tehty työpanos ,3 110,3 Lääkärit ,4 104,2 106,4 106,9 Hoitohenkilökunta ,5 106,8 108,6 110,6 Muu henkilöstö ,6 111,6 Kuviossa 6 on esitetty toimintanäkökulmasta tehdyn työpanoksen kehitys sairaanhoitopiirissä vuosina Sairaanhoitopiirin työpanos on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana hieman yli 10 %. Suurin määrällinen työpanoksen kasvu tapahtui vuonna 2010, jolloin Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiiri yhdistyi sairaanhoitopiiriin. Työn tuottavuutta voidaan kuvata vertaamalla suoritteiden määrän ja ihmistyön (esim. henkilötyövuodet) suhdetta. Sairaanhoidossa ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä kokonaissuoritetta kuvaavaa mittaria, joten työn tuottavuuden kehitystä on mitattu vertaamalla sairaanhoitopiirin neljän suoritteen (avohoitokäynnit, hoitojaksot, hoitopäivät, hoidetut potilaat) kehittymistä henkilötyövuotta kohti. Seuraavassa kuviossa on mukana vain sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto, ei kehitysvammahuoltoa. Hoitopäivät vähenivät edelleen henkilötyövuotta kohti, sen sijaan avohoitokäynnit lisääntyivät. Hoitoa kokonaisvaltaisimmin kuvaavaan suorit- Kuvio 7. Suoritteet henkilötyövuotta kohti PPSHP erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto Avoh.käynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidetut potilaat Suoritteita/henkilötyövuosi 2012 Suoritteita/henkilötyövuosi 2011 Suoritteita/henkilötyövuosi ,5 12,2 12,7 26,1 26,1 26,1 teeseen hoidetut potilaat verrattaessa työn tuottavuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Kehityssuuntaus on kaikilta osin ollut sairaanhoitopiirin strategian mukainen. Poissaolot 56,4 59,2 62,5 113,9 111,1 108, Poissaolojen kokonaismäärä kasvoi sairaanhoitopiirissä 1,8 % vuosina Vuosilomat ovat määrällisesti suurin poissaolon laji. Lakisääteiset poissaolot (mm. äitiyslomat, vanhempainvapaat ja hoitovapaat) lisääntyivät 2,6 %. Edellisestä vuodesta poiketen myös sairauspoissaolojen määrä lisääntyi vuoteen 2011 verrattuna, kasvua 4,2 % (4 671 kalenteripäivää). Kuntoutuspoissaolot lisääntyivät vuonna 2012 määrällisesti yli 28 %. Koulutuspoissaolot oli ainoa poissaoloryhmä, 11

12 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS missä oli vähennystä edellisvuoteen (8,8 %), määrän ollessa kuitenkin vuoden 2010 tasolla. Vuorotteluvapaalla vuonna 2012 oli 136 henkilöä, määrässä on jonkin verran kasvua edellisvuoteen (113 henkilöä vuonna 2011). Vuorotteluvapaata käytettiin yhteensä päivää, mikä on henkilöä kohti keskimäärin 157 päivää. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna 2012 on kuvattu seuraavassa kuviossa. Työhön käytetyn ajan osuus oli keskimäärin 73,4 % koko palveluksessaoloajasta, määrä on pysynyt samana edellisvuoteen verrattuna. Sairastavuus Vuonna 2012 sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi sairauspoissaolopäivää eli 16,7 kalenteripäivää henkilöä kohden (jakajana käytetty vuoden keskimääräistä henkilöstömäärää). Poissaoloja aiheuttivat sairaudet päivää, työtapaturmat päivää, liikennevahingot 234 päivää ja vapaaajan tapaturmat 20 päivää. Taulukko 7. Poissaolopäivät vuosina Laji Muutos % Muutos % Vuosilomat *) ,8 1,3 Sairauspoissaolot ,3 4,2 Muut lakisääteiset ,7 2,6 Kuntoutuspoissaolot ,8 28,5 Koulutuspoissaolot ,6-8,8 Opintovapaapoissaolot ,2 0,9 Muut poissaolot ,9 0,1 Yhteensä ,0 1,8 *) Vuosilomapoissaoloihin sisältyy vuosilomat, vaihtovapaat, säästövapaat Kuvio 8. Poissaolopäivien osuus henkilöstön palveluksessaoloajasta vuonna ,3 % 6,0 % 0,2 % 4,8 % 3,1 %0,6 % 0,6 % 73,4 % Työtapaturmat lisääntyivät vuoteen 2011 verrattuna päivää. Ammattitaudeista johtuvia poissaoloja ei vuonna 2012 ollut lainkaan. Työpanos Vuosilomat Lakisääteiset Sairauspoissaolot Muut poissaolot Koulutuspoissaolot Opintovapaapoissaolot Kuntoutusvapaapoissaolot Sairauspoissaolojen kokonaismäärä lisääntyi 4,2 % eli kalenteripäivää. Sairauspoissaolopäivien määrä henkilöstöryhmittäin ja muutosprosentti edellisvuoteen verrattuna on nähtävissä taulukossa 9. Sairauspoissaolopäivien osuus palveluksessaoloajasta oli 4,8 % (4,7 % vuonna 2011). Suhteellisesti vähiten poissaoloja oli lääkäreillä sekä tutkimus- ja hoitohenkilökunnalla. Tulosmittareissa hälytysarvona on pidetty yli 5,0 % sairauspoissolojen osuutta henkilöstön palveluksessaoloajasta. Tämä raja täyttyy sairaanhoitopiirin hoitohenkilöstöl- Taulukko 8. Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö vuosina Sairauspoissaolot kalenteripäivinä/henkilö ,7 17,0 17,1 16,3 16,7 lä sekä huomattavassa määrin tutkimusta ja hoitoa avustan henkilöstön (6,9 %) ja huoltohenkilöstön (6,7 %) kohdalla. Sairastavuuden suurin suhteellinen muutos edellisvuoteen on tapahtunut hallinto- ja taloushenkilöstön ryhmässä. Sairauspoissaolopäiviä vuonna 2012 kertyi henkilölle. Näistä 12

13 HENKILÖSTÖKERTOMUS henkilöä tuotti 50 % kaikista poissaoloista. Yli 4 vuorokauden mittaisten sairauspoissaolojaksojen määrä lisääntyi 3,1 %. Henkilöllä on oikeus olla sairauslomalla oman ilmoituksen perusteella enintään kolme päivää kerrallaan, jos sairauden syynä on infektio, päänsärky tai muu selkeä syy. Omailmoitukseen perustuvia poissaoloja oli päivää eli 12,7 % kaikista sairauspoissaoloista. Kasvua omailmoitukseen perustuvissa poissaoloissa oli 5,5 % verrattuna edelliseen vuoteen. Taulukko 9. Sairauspoissaolopäivät henkilöstöryhmittäin vuosina Henkilöstöryhmä Muutos % Lääkärit ,0 Hoitohenkilökunta ,4 Tutkimus- ja hoitohenkilöt ,7 Tutkimusta ja hoitoa avustavat ,7 Huoltohenkilöt ,3 Hallinto- ja taloushenkilöt ,3 Muut henkilöt ,0 Yhteensä ,2 OYS:n sairauspoissaolot diagnooseittain vuosina on esitetty myöhemmin työterveyshuollon raportoinnin yhteydessä. Taulukko 10. Sairauspoissaolojen osuus palveluksessaoloajasta henkilöstöryhmittäin Henkilöstöryhmä Palvelujaksopäivät 2011 Sairauspoissaolopäivät 2011 Osuus % Palvelujaksopäivät 2012 Sairauspoissaolopäivät 2012 Lääkärit , ,5 Hoitohenkilöt , ,0 Tutkimus- ja hoitohenkilöt , ,2 Tutkimusta ja hoitoa avustavat , ,9 Huoltohenkilöt , ,7 Hallinto- ja taloushenkilöt , ,5 Muut henkilöt , ,8 Yhteensä , ,8 Osuus % Taulukko 11. Sairauspoissaolojaksot vuosina 2011 ja 2012 PPSHP Muutos % Sairauspoissaoloja tuottaneet henkilöt ,2 Väihintään 50 % kaikista sairauspoissaolo- 544= 517= päivistä tuottaneet henkilöt 9,9 % 9,3 % Lyhyet 1-4 vrk:n sairauspoissaolojaksot ,4 Yli 4 vrk:n sairauspoissaolojaksot ,1 13

14 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstömenot Sopimusmuutokset lisäsivät henkilöstömenoja Sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen 2012 henkilöstömenot olivat yhteensä 339,5 milj. euroa. Henkilöstömenojen kokonaiskasvu oli yli 22 milj. euroa. Henkilöstömenot nousivat 7,1 % edellisestä vuodesta. Vuoden 2012 palkkojen nousuun vaikuttivat vielä edellisvuoden sopimuskorotukset 0,9 %. Lisäksi vuosien uuden kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen vaikutus henkilöstömenojen kasvuun oli toimintavuonna 3,9 %. Eri sopimusmuutosten kokonaisvaikutus vuonna 2012 oli yhteensä arviolta 4,8 %. Suurin sopimuskorotusvaikutus oli lääkäreiden henkilöstöryhmässä. Virka- ja työehtosopimusten kustannusvaikutus henkilöstömenoihin oli arviolta 13 milj. euroa. Lisäksi lomapalkkavelan laskentatavassa tapahtui muutos, kun uudessa kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa B-vuosilomataulukot poistettiin ja lomakorvaus määräytyy jatkossa ns. vanhojen A-taulukoiden vuosilomapäivien mukaan. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistuksen mukaan lomapalkkavelka kirjattiin varovaisuuden periaatetta noudattaen jo edellisvuoden tilinpäätökseen uusien vuosilomasäännösten mukaan. Ylimääräinen 3 milj. euron varaus purettiin vuonna Varauksen purkamisen jälkeen laskettu lomapalkkavelan laskentatavan nettovaikutus vuonna 2012 oli arviolta 6,1 milj. euroa, mikä nosti henkilöstömenoja 1,8 %. Loput henkilöstömenojen kasvusta (n. 3 milj. euroa) johtuivat toimintamuutoksista, hoitotakuun purkuun ja hoitohenkilökunnan saannin varmistamiseen tehdyistä paikallisista sopimuksista sekä ennakoimattomasta henkilöstömäärän kasvusta. Palkkakehitys tulosalueittain ja henkilöstöryhmittäin Vuosina eri tulosalueiden välillä oli merkittäviä eroja palkkojen kehityksessä. Tulosalueiden palkkojen ja palkallisen työpanoksen muutos on esitetty kuviossa 9. Kuvio 9. Palkkojen ja palkallisen työpanoksen muutos tulosalueittain vuosina (%) Yhtymähallinto Medisiininen tulosalue Operatiivinen tulosalue Lasten ja naisten tulosalue Psykiatrian tulosalue Kehitysvammahuollon tulosalue Oulaskangas-Visalan tulosalue Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue Ppshp yhteensä -4,7-0,5 Suurimmat palkka- ja työpanosmuutokset ovat operatiivisella ja sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella. Operatiivisella tulosalueella työpanoksen muutokseen vaikutti avohoitotalon toiminnan käynnistyminen vasta loppukeväästä 2011 painottuen loppuvuoteen. Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella palkallisen työpanoksen kasvu oli suurinta potilashoidon palvelujen sekä sairaala- ja välinehuollon palvelujen vastuualueella. Kehitysvammahuollon palkkamenot ovat laskeneet toiminnan siirryttyä enemmässä määrin kuntien hallintaan. Palkat, muutos % Palkallinen työpanos, muutos % 0,5 0,8 0,4 1,3 2,3 1,8 2,9 2,7 3,9 4,9 5,9 7,1 7,1 7,1 8,1 8,

15 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Taulukossa 12 on palkka- ja henkilöstömenojen kehitys tulosalueittain vuosina Euromääräisesti suurin palkkasumma sivukuluineen oli operatiivisella tulosalueella 100,6 milj. euroa ja toiseksi suurin sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella 74,6 milj. euroa. Nämä kaksi tulosaluetta muodostavat yli puolet sairaanhoitopiirin henkilöstömenoista. Kuviossa 10 on esitetty henkilöstöryhmittäin palkkojen muutos ilman sivukuluja ja palkallisen työpanoksen muutos. Kun palkkojen kasvusta vähennetään toiminnallista kasvua osoittava työpanoslisäys, niin palkkojen todellinen nousu vaihtelee henkilöstöryhmittäin 3,0 8,8 %. Erot johtuvat pääosin kunnallisten virka- ja työehtosopimusten erilaisesta sisällöstä. Tarkasteltaessa henkilöstöryhmittäin palkka- ja työpanosjakaumaa lääkärien osuus palkkasummasta oli 25,1 % ja toteutuneista henkilötyövuosista (palkallinen työpanos) 12,3 %. Hoitohenkilökunnan vastaavat osuudet olivat 60,9 % ja 69,7 % sekä muun henkilökunnan 14,0 % ja 18,0 %. Taulukko 12. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tulosalueittain vuosina PPSHP Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % Yhtymähallinto ,0 -palkat ,9 -muut henkilöstömenot ,5 Medisiininen tulosalue ,1 -palkat ,1 -muut henkilöstömenot ,9 Operatiivinen tulosalue ,9 -palkat ,9 -muut henkilöstömenot ,1 Lasten ja naisten tulosalue ,0 -palkat ,1 -muut henkilöstömenot ,7 Psykiatrian tulosalue ,4 -palkat ,9 -muut henkilöstömenot ,5 Kehitysvammahuollon tulosalue ,1 -palkat ,4 -muut henkilöstömenot ,0 Oulaskankaan-Visalan tulosalue ,5 -palkat ,9 -muut henkilöstömenot ,1 Sairaanhoidollisten palvelujen ,0 tulosalue -palkat ,1 -muut henkilöstömenot ,5 PPSHP:N PALKAT YHTEENSÄ ,1 -palkat ,1 -muut henkilöstömenot ,1 Kuvio 10. Palkkojen ja palkallisen työpanoksen muutos henkilöstöryhmittäin vuosina (%) Palkat, muutos % Palkallinen työpanos, muutos % Lääkärit 1,0 9,8 Hoito- ja tutkimushenkilöstö 1,7 5,4 Muu henkilöstö 2,6 5,6 PPSHP yht. 1,8 7,

16 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS Taulukko 13. Sairaanhoitopiirin henkilöstömenot tileittäin vuosina Tilino Tilinimi Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Muutos % TP12/TP11 TP 2012 Suht.osuus % 400 Palkat ,1 79, Luottamushenkilöstö ,1 0, Lääkärit ,8 19, Hoito- ja tutkimushenkilöstö ,4 47, Muu henkilöstö ,6 10, Palkkiot ,0 0, Jaksotetut palkat ,2-0, Lomapalkkavelan muutos ,0 1,9 410 Henkilösivukulut ,1 20, Sos. ja eläkevak.menot ,8 21, Muut henkilöstömenot ,0 0, Henk.korvaukset ja muut henk.men. korjauserät ,1-1,5 PPSHP Henkilöstömenot yhteensä ,1 100,0 Mistä henkilöstömenot koostuvat Palkat Palkkamenot koostuvat tehdyn työajan varsinaisesta palkasta, epämukavan työajan korvauksista ja poissaoloajan palkoista. Vuonna 2012 tehdyn työajan varsinaisten palkkojen osuus oli 63,6 % palkkamenoista (kuvio 11). Tehdystä työstä maksetun varsinaisen palkan osuus on vähentynyt 0,5 % vuodesta Lisä- ja ylityökorvausten osuus palkkasummasta on kasvanut 0,7 %. Poissaoloaikojen palkkojen osuus (21,0 %) on pysynyt edellisvuoden tasolla. Taulukossa 14 on ansainta-ajan mukaiset palkkakulut luokiteltuna palkkalajeittain. Tarkemmin palkkarakennetta tarkasteltaessa merkittävin nousu oli lisä- ja ylityökorvausten määrässä (27,5 %). Lisä- ja ylitöiden palkkamenoja kasvatti etenkin hoitotakuun toteuttaminen määrällisesti suuremmalla volyymilla vuonna Paikallinen sopimus eräiden hoitotoimenpiteiden tekemisestä lisätyönä oli voimassa koko vuoden. Kuvio 11. Palkkojen jakautuminen vuonna ,7 % 12,6 % Varsinaiset palkat Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset Työaika- ja päivystyskorvaukset Sairausloma-ajan palkat 3,3 % 2,8 %1,0 % 1,0 % 63,6 % Lisä- ja ylityökorvaukset Lakisääteiset poissaoloajan palkat Muut poissaoloajan palkat Tehtyihin tunteihin lasketaan säännöllisenä työaikana sekä lisätyö-, ylityö- ja päivystysaikana toteutuneet tunnit. Virka- ja työvapaat eivät kirjaudu tehdyiksi tunneiksi. Kun kaikki maksetut palkat (sisältäen poissaoloajan palkat) jaetaan samana ajanjaksona tehdyillä tunneilla, saadaan tehdyn työn keskihinnaksi 27,81 euroa/tunti ilman henkilösivukuluja. Kasvua vuoteen 2011 verrattuna oli 4,7 %. Henkilöstökertomuksen liiteosassa on esitetty tilinpäätöksen mukainen tulos- ja vastuualueiden palkkojen 16

17 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 ja muiden henkilöstömenojen kehitys vuosina Palkkaerittely sisältää myös ulkopuoliset palkkiot ja lomapalkkavelan muutoksen. Muut henkilöstömenot sisältävät kaikki sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut sekä em. sivukuluja vähentävänä eränä työnantajalle maksettavat sairaus- ja tapaturmavakuutuskorvaukset. Vakinaisen ja määräaikaisen henkilökunnan palkkamuutokset vuosina on esitetty tämän kertomuksen liiteosassa. Sairaanhoitopiirin sisäinen keikkailu kirjautuu palvelujakson ja tuntityön mukaisesti määräaikaisen henkilökunnan palkkamenoihin. Taulukko 14. Ansainta-ajan mukaiset palkkakulut sekä tehdyn työn hinta Palkkalaji Palkat 2011 Palkat 2012 Muutos % Varsinaiset palkat ,0 Työaika- ja päivystyskorvaukset ,8 Vuosiloma-ajan palkat, lomarahat, lomakorvaukset ,3 Sairausloma-ajan palkat ,8 Lakisääteiset poissaoloajan palkat ,7 Muut poissaoloajan palkat ,4 Lisä- ja ylityökorvaukset ,5 Palkat yhteensä ,7 Tehdyn työn hinta 26,56 /h 27,81 /h 4,7 Henkilösivukulut Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut olivat yhteensä 74,1 milj. euroa. Ne olivat henkilöstön palkoista 28,1 %. Henkilöstön sosiaali- ja eläkevakuutusmaksujen osuus palkoista nousi 0,3 prosenttiyksikköä. Nousu aiheutui pääosin palkkaperusteisesta eläkevakuutusmaksusta, jonka suuruus oli 16,35 % vuonna Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksujen kasvu oli 6,5 % vuodesta Sairaanhoitopiirille maksetut henkilöstön sairausvakuutus- ja tapaturmakorvaukset olivat 5,1 milj. euroa. Korvaukset nousivat 4,1 % vuodesta Saadut korvaukset vähentävät maksettuja henkilösivukuluja. 17

18 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen Osaava henkilöstö on sairaanhoitopiirin toiminnan kantava voima. Sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävissä, joissa ihmisten tekemän työn osuus on suuri, henkilöstön osaaminen, pätevyys sekä ammattitaito ja sen kehittäminen ovat erityisen keskeisessä asemassa. Täydennyskoulutuksen avulla ylläpidetään, ajantasaistetaan ja lisätään työntekijän ammattitaitoa ja osaamista välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden ja asiakkaiden kanssa. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan kaikkea sellaista suunnitelmallista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää ja lisätä henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista sekä tukea sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Täydennyskoulutus voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista ja sen tulee olla työnantajan hyväksymää sekä työtehtäviin liittyvää. Täydennyskoulutusta eivät ole työhön perehdytys, työnohjaus, työhön liittyvät kokoukset tai alle puolen päivän mittaiset koulutustilaisuudet, elleivät ne ole osa laajempaa täydennyskoulutuskokonaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen (1194/2003) mukaan työnantaja on velvollinen järjestämään terveydenhuollon ammattihenkilöille säännöllistä täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutukseen ei ole asetettu vähimmäis- tai enimmäismääriä. Valtioneuvoston periaatepäätöksissä (sosiaalihuolto ja terveydenhuolto ) sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi on todettu, että keskimäärin 3 10 täydennyskoulutuspäivää vuodessa voidaan pitää yhtenä täydennyskoulutuksen lähtökohtana. Koulutuksen tarve on riippuvainen työn tekijöiden peruskoulutuksen pituudesta, toimenkuvasta ja sen muuttumisesta sekä työn vaativuudesta ja ammatillisista kehittymis- tarpeista. Myös terveydenhuollon ammattihenkilöllä on terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lain (L 559/1994) mukaan velvollisuus ylläpitää ja kehittää ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa. Henkilöstön täydennyskoulutus Onnistunut ammatillinen täydennyskoulutus parantaa toiminnan ja palvelujen tuloksellisuutta sekä asiakkaiden ja potilaiden tyytyväisyyttä. Koulutuksen avulla tapahtuvan ammatillisen osaamisen tukeminen vaikuttaa merkittävästi myös henkilökunnan työssä jaksamiseen ja työn laatuun. Täydennyskoulutusta linjataan sairaanhoitopiirin strategian lisäksi henkilöstön osaamistarpeiden perusteella. Näitä tarpeita kartoitettiin pääasiassa esimiesten ja henkilöstön välisissä kehityskeskusteluissa. Työolobarometrin tulosten (2011) mukaan käytyjen kehityskeskustelujen kattavuus oli osin vain 40 %, jonka vuoksi koulutuspalvelut järjesti syksyllä esimiehille kaksi kehityskeskustelukoulutusta. Niihin osallistui yhteensä 79 esimiestä. Koulutuspalvelut järjesti vuonna 2012 yhteensä 28 koulutusta, joista alueellisia 17 ja sisäisiä 11 sekä yksi valtakunnallinen koulutustapahtuma. Yhteensä koulutuspalveluiden järjestämissä koulutuksissa oli vuoden aikana osallistujaa. Lisäksi henkilöstölle järjestettiin alkusammutuskoulutukset, joihin osallistui yhteensä henkilöä. Koulutuspalvelujen järjestämien koulutusten lisäksi myös tulosalueet toteuttivat sisäisiä ja alueellisia koulutuksia. Vuoden 2012 keväällä toteutettiin sairaanhoitopiirin seitsemälle tulosalueelle johtoryhmävalmennukset, joiden tavoitteena oli mm. strategiatyön vahvistaminen ja yhteisten sääntöjen ja toimintatapojen muodostaminen johtoryhmätyöskentelyyn. Viisipäiväisen valmennuksen toteutti Tamora Oy ja siihen osallistui noin 110 henkilöä. Meijän Eve -esimieskoulutus verkossa sisällön suunnittelu saatiin kaksi 18

19 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 vuotta kestäneen työskentelyn jälkeen päätökseen toukokuussa. Vuoden lopussa verkkokoulutus pilotoitiin. Tuotantoprosessi ja pilotointi toteutettiin yhteistyössä Medieco Oy:n ja Flumine Oy:n kanssa. Hyvin onnistuneen täydennyskoulutuksen takana on järjestävän tahon lisäksi tiivis tukipalveluverkosto. Monistus-, neuvonta-, laskenta- ja ravintopalvelut ovat keskeisiä yhteistyötoimijoita. Koulutuspalveluiden omaa toimintaa edustaa TVstudio, joka mahdollistaa tärkeän tiedon välittämisen koko OYS:n erityisvastuualueelle. TV-studio huolehtii av-tekniikasta ja on tukena luen toesitysten sekä neuvotteluiden etälähetyksissä. Koko henkilöstöstä noin 70 % osallistui ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuspäiviä oli keskimäärin 3,8 päivää henkilöä kohden kaikki henkilöstöryhmät huomioiden. Vuonna 2012 ulkoisten koulutusten tallennuskäytännöt koulutusjärjestelmään muuttuivat uuden sähköisen matkanhallintajärjestelmän myötä. Tämän seurauksena osa ulkoisista koulutustiedoista on jäänyt kokonaan tallentamatta koulutusjärjestelmään, mikä vaikeuttaa täydennyskoulutustilastojen vertailtavuutta edellisvuoteen. Vuoden 2012 tilastoinnissa on jouduttu tästä syystä käyttämään apuna henkilöstö- ja palkkahallinnon järjestelmää. Sairaanhoitopiirin henkilöstölle kertyi ammatillisia täydennyskoulutuspäiviä noin , jossa on huomioitu koulutuspoissaolojen lisäksi myös koulutusvirkamatkat. Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuoden 2012 kirjanpidon mukaan (ulkoiset menot) 5,1 milj. euroa, mikä on 1,9 % sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen palkkasummasta. Menoihin sisältyvät kurssi- ja osallistumismaksujen lisäksi myös matka-, majoitus- ja ravintokustannukset sekä koulutuspalvelujen osto. Palkallisia koulutuspäiviä myönnettiin päivää. Näiden päivien palkkakustannukset olivat yhteensä milj. euroa. Virkamatkoja koulutukseen myönnettiin päivää, mikä on noin tuhat päivää enemmän kuin edellisenä vuonna, kasvua lähes kolmannes eli 32 %. Verkkokoulutus Perinteisten opetusmenetelmien rinnalla jatkettiin verkkomuotoisen opetuksen käyttöä muutamissa aihealueissa, minkä lisäksi suunniteltiin uusia verkkokoulutuksen aiheita. Verkkokoulutus on tässä vaiheessa todettu toimivaksi ratkaisuksi toistuviin, suuria henkilöstömääriä koskeviin koulutuksiin. Verkkokoulutuksen etuja ovat mm. helppo saavutettavuus sekä tasapuolinen ja tasalaatuinen opetuksen sisältö. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen verkko-opiskeluna on vakiintunut ja hyväksi havaittu toimintatapa lääkehoidon osaamisen varmistamisessa. Sekä laillistetut että nimikesuojatut terveydenhuollon ammattilaiset suorittivat lääkehoidon tenttejä vuoden aikana yhteensä n kertaa. Lääkehoidon perusosaamisen lisäksi vuonna 2012 vakiintuivat epiduraalisen kivunhoidon ja rokottamisen verkkokurssit osaksi lääkehoidon osaamisen varmistamista. Lasten ja naisten tulosalueella jatkettiin aiemmin tuotetun Lapsen elvytys -verkkokurssin hyödyntämistä osana elvytyskoulutusta. Verkkokurssin lisäksi elvytyskoulutukseen kuuluivat lähiopetus ja simulaatioharjoitukset. Verkkokurssiin kuului tentti, jolla työntekijät voivat osoittaa hallitsevansa teoreettisen tiedon. Verkkokoulutuksessa merkittävänä yhteistyökumppanina oli Medieco Oy, jonka omistavat Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymä ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä. Verkkokoulutuksia toteutettiin Medieco Oy:n ylläpitämässä Medieco elearn -verkko-oppimisympäristössä. Etälähetykset Alueellisia täydennyskoulutuksia etälähetettiin vuoden 2012 aikana 650 tuntia. Lisäystä vuoteen 2011 oli 260 tuntia. Etälähetyspaikkakuntia oli yhteensä 36 akselilla 19