S O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s

Transkriptio

1 S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan piirin eteläosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Ilpo Kurkinen Senna Koho

2 OSA IV Sivu 379 Karttalehti 4242 ENO (07-12 ) " MiHKO " ILOMANTSI " 502 Yhteenveto TVL :n Pohjois-Karjan piirin etel osan 'massoista

3 Muodostuma 15 Vinoniem i Matala, pinnalta lietteistä, lohkareista soraa oleva harjun osa, jonka kerrospaksuus on vain 1-2 m ; alueen käyttö ei ole mielekastä. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3. Muodostuma 16 Tulilamminkanga s Harjuselänne, jonka aines on pääasiassa huonosti lajittunutt a hiekkaa, pohjoisosassa p inta on moreenia, ylisuuria lohkareit a on runsaasti. Vähämerkityksinen esiintymä. Kerrosp aksuus o n 1-4 m, keskiosa on paksuin. Pinta-ala on 7,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Karttalehti Silkk u Muodostuma 1 Tammikanga s Matala reunamuodostuma, jonka aines on enimmäkseen kivistä j a hiekkaista soraa. Alueella on % A-luokkaa, joka on kool - taan 6-25 cm. Materiaali voi paikoin sisältää myös moreenia. Kerros paksuus 2,5 m. Pinta-ala 9,5 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3 j a C m3. Muodostuma 2 Pienivaara V P't Matala ja kapea harjumuodostuma, jonka aines on kivistä j a hiekkaista soraa. Alueella esiintyy A-luokkaa Pinnassa on ohut kerros moreenia. Kerrospaksuus 2,5 m. Pinta-ala 2 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3 ja C m3. Muodostuma 3 Aukearimp i Matala harjumuodostuma, jonka aines on soravaltaista.. Alueell a esiintyy todennäköisesti myös A-luokkaa. Pinnassa on ohut ke r - ros moreenia. Kerrospaksuus on muodostuman oääselänteessä 3, 5 m. Pinta-ala 3,5 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, jost a arvioitu A m 3, B m 3 ja C m 3.

4 Muodostuma 4 Herasensuo r O Matala moreenipeitteinen reunamuodostuma. Aines kivistä ja hie k - kaista soraa. Alueella on 5-10 % A-luokkaa, joka on kooltaan 6-40 cm. Ylisuuria lohkareita esiintyy hyvin vähän. Kerrospak - suus 5 m. Pinta-ala 5 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma 5 Herasensuo 5' I V 0e' Aines kivistä ja hiekkaista soraa. A-luokkaa on alueella hyvi n vähän. Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Pinta-ala 4,3 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3 j a C m3. Muodostuma 6 - Paksuniemi O PV Matala harjumuodostuma, jonka aines on hiekkaista ja kivist ä soraa. A-luokkaa esiintyy alueella verraten vähän. Kerrospak - suus 3,5 m. Pinta-ala 1,3 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3 ja C m 3. Muodostuma on luo n- nonsuojelun kannalta arvokas. Muodostuma 7 Herasensärkät 5- O Harjualue, jossa on kaksi rinnakkaista selännettä. Aines o n kivistä ja hiekkaista soraa. Alueella esiintyy n. 10 % A-luok - kaa, joka on kooltaan 6-30 cm. Kerrospaksuus on 4-5 m. Pintaala 17 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma on luonnonsuojelun kannalta arvokas. Muodostuma 8 Piilionsal o Laaja harjumuodostuma, jonka aines on enimmäkseen kivistä j a hiekkaista soraa. Materiaali on karkeinta alueen luoteisosass a ja Piilionrimmen etelänuolella olevassa selänteessä. Näiss ä osissa muodostumaa on n. 25 % A-luokkaa, joka vaihtelee kooltaa n 6-60 cm. Ylisuuria lohkareita esiintyy todennäköisesti vain mu o - dostuman luoteisosassa. Muodostuman kaakkoisosassa aines on vä - hän hienompaa ja tää11ä A-luokan määrä vaihtelee 5-15 %. Kerros - paksuus on pääosassa aluetta 8-9 m. Pinta-ala 39,5 ha. Kokonai s - massamäärä on 2,9 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 1,3 milj.m3 ja C 1,0 milj.m 3.

5 Muodostuma 9 Markunlahti 5- O A- - Harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma, jonka aines on pienik i - vistä ja hiekkaista soraa. A-luokan määrä on alueella vähäinen. Kerrospaksuus 3,5 m. Pinta-ala 2 ha. Kokonaismassamäärä or i m 3, josta arvioitu B m 3 ja C m3. Muodostuma 10 Laskulamni T Muodoltaan epämääräinen harjumuodostuma. Aines kivistä ja hie k- kaista soraa. Alueella on % A-luokkaa, joka on kooltaa n 6-60 cm. Lisäksi alueella on jonkin verran ylisuuria lohkareita. Pintakerros on moreenia. Myös syvemmällä saattaa alueella paikoin esiintyä moreenia. Moreenikerros on paksuin alueen pohjois - osassa. Kerrospaksuus vaihtelee 5-7 metriin. Pinta-ala 17,5 ha. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj. m 3, josta arvioitu B m 3, B m3 ja C m3. Muodostuma 11 Lehmilamp i Matala harjuselänne. Aines kivistä ja hiekkaista soraa. A-luc k- kaa on %. Pintakerros moreenia. Kerro spaksuus 3 m. Pintaala 2 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3 ja C m 3. Muodostuma 12 Matilaisvaara Laaja harjumuodostuma, jonka aines on erittäin karkeaa, käsit - täen kivistä soraa, kivikkoa ja louhikkoa. C-luokkaa esiintyy alueella vain välikerroksina. A-luokan määrä vaihtelee 5-40 %, keskimäärän ollessa %. Aines on karkeinta muodostuman itä - osassa olevissa selänteissä. Tälla alueella esiintyy kuitenki n myös ylisuuria lohkareita suhteellisen runsaasti. Kerrospaksuu s on alueen itäosassa 11 m ja länsiosassa 4-5 m. Pinta-ala 26,5 ha. Kokonaismassamäärä on 1,6 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3 ja C m3. Aineksen käyttöä haittaavat pai - koin ylisuuret lohkareet. Muodostuma 13 Kontiojoki 12 2 i Lajittunut reunamuodostuma, jonka itäosa on soravaltainen. Lansiosa on matala ja laakea Hiekan lisäksi voi tällä alueell a esiintyä % soraa. Muodostuman itäpuolella olevassa reun a - moreenissa voi paikoin esiintyä lajittunutta ainesta. Kerrospak.-

6 suus on itäosassa 4 m ja länsiosassa 2,5 in. Pinta-ala 16,5 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3 ja C m3. Muodostuma 14 Pieni-Nokotti ) 5 Q L A- Matala enimmäkseen hiekkaa sisältävä alue. Kerro s paksuus 4 m. Pinta-ala 6,5 ha. Kokonaismassamäärä C on m 3. Muodostuma 15 Pieni-Nokotti 22 DA-'r Matala hiekkavaltainen muodcstuma. Aines pääasiassa hiekkaa. Muodostuman selänneosissa voi esiintyä lisäksi myös vähän soraa. Kerrospaksuus 3,5 m. Pinta-ala 10,5 ha. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m3 ja C m 3. Muodostuma 16 Herasenkangas Herasen ja Pienen I:eskila<<en välillä sijaitseva harjualue. Ai - nes on soravaltaista muodostuman pohjois- ja koillisosassa. A-luokkaa on hyvin vähän. Eteläosa on hiekkavaltainen. Tälläki n alueella voi soraa esiintyä selänneosissa ja välikerroksina. Kerrospaksuus on muodostuman soravaltaisessa osassa 5 m ja hiek - kavaltaisessa 3,5 m. Pinta-ala 12 ha. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B 160 0'00 m 3 ja C m 3. Muodostuma 17 Valkealamni /R- Alue käsittää kaksi erillistä harjuselännettä. Selänteet ova t matalia ja pienialaisia. Aines on todennäköisesti pienikivist ä ja hiekkaista soraa. Kerrosnaksuus 2 m. Pinta-ala yhteensä 2 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3 j a C m 3. Muodostuma 18 Vääräjoki D(01- Matala moreenineitteinen muodostuma Vääräjoen länsinuolella. A i - nes on todennäköisesti soravaltaista, pääasiassa pienikivistä ja hiekkaista soraa. Kerrosnaksuus 3,5 m. Pinta-ala 8 ha. Koko - naismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m ' ja C m 3. Muodostuma 19 Pieni Keskilamn _ Alue käsittää kaksi erillistä muodostumaa.ala-vääräsuun ja Pienen Keskilammen välillä. Alueen soravaltaiset osat ovat hiek-

7 kaista ja pienikivistä soraa. A-luokkaa on todennäköisesti vähän. Hiekkavaltainen osa muodostumasta on soraista hiekkaa, jossa so - ran määrä on n. 25 %. Kerrospaksuus vaihtelee alueella 2,5-5 met - riin. Pinta-ala 3,8 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3 ja C m 3. Muodostuma 20 Paskopuro 22 Alue käsittää kaksi erillistä lajittunutta muodostumaa. Aines o n soravaltaista alueen selänneosissa. Soravaltainen osa on pohjoi - sempana sijaitsevalla alueella niin pieni, että alue on merkitt y kokonaan hiekkavaltaiseksi. Muodostuman hiekkavaltainen aines o n pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 1,5-2,5 metriin. Pinta-ala yhteensä 3,7 ha. Kokonaismassamäärä on m3, jost a arvioitu B m 3 ja C m3. Muodostuma 21 Paskolampi?-!2- DA Matala pääasiassa hiekkaa sisältävä muodostuma. Kerrospaksuu s 2,5 m. Pinta-ala 3 ha. Kokonaismassamäärä C on m 3. Muodostuma 22 Virsulamni /2,2-- Korkea harjumainen selänne. Aines on todennäköisesti enimmäksee n hiekkaa. Kerrospaksuus 6 m. Pinta-Ala 3 ha. Kokonaismassamäär ä C on m 3. Muodostuma 23 Tammikanga s Matala lajittunut muodostuma, jonka aines on todennäköisesti eni m- mäkseen hiekkavaltaista, jossa esiintyy välikerroksina paikoi n soraa. Alueella on soravaltaista ainesta vain länsiosissa. Kerros - paksuus vaihtelee 2,5-5 metriin. Pinta-ala 1 '3 ha. Kokonaismass a - määrä on m 3, josta arvioitu B m 3 ja C m3. Muodostuma 24 Takimainen Pirttijärv i Matala harjumuodostuma, jonka aines on soravaltaista. A-luokka a esiintyy jonkin verran alueen pohjoisosassa ja etelämpänä pieni s - sä selänteissä. Muuten aines on pienikivistä ja hiekkaista, soraa. Muodostumaan kuuluu lisäksi matala erillinen selänne Yläjoensuu n pohjoispuolella. Kerrospaksuus on muodostuman laajemmassa pohjois - osassa 2,5 m. Eteläosassa on kerrospaksuus 1,5 m. Pinta-ala 21, 3 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3 ja C m 3.

8 Muodostuma 25 Litmonpuro 20 Of -` Matala ja pienialainen soravaltainen muodostuma. Aines on eninmäkseen kivistä soraa. Alueella on % A-luokkaa, joka on kooltaan 6-30 cm. Suuria lohkareita ei esiinny. Pinnassa o n n. 0,5 m kerros moreenia. Kerrospaksuus 3 m. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3 j a C m3. Muodostuma 26 Pykälälammit 2 Co vet- `~- Matala soravaltainen muodostuma. Aines on todennäköisesti hiek - kaista soraa. A-luokan määrä on alueella vähäinen. Kerrospaksuu s 4 m. Pinta-ala 5,5 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3 ja C m 3. Muodostuma 27 Litmonlammit ~& O A -L!- Soravaltainen harjualue Pykälävaaran kaakkoispuolella. Aines o n enimmäkseen hiekkaista ja pienikivistä soraa. Muodostuman poh - joisosassa esiintyy jonkin verran myös A-luokan ainesta. Kerros - paksuus vaihtelee alueella 1,5-7 metriin. Pinta-ala 5 ha. Koko - naismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3 j a C m 3. Muodostuma 28 Keskinäinen Pirttijärvi Z q D- Z Matala lajittunut muodostuma, jonka aines on alueen pohjoisosas - sa pienikivistä ja hiekkaista soraa. Eteläosassa esiintyy pääasiassa soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on soravaltaisessa osas - sa 5 m ja hiekkavaltaisessa osassa 2 m. Pinta-ala 5 ha. Kokonai s massamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3 j a C m3. Muodostuma 29 Salmenkorva 's?, L Matala hiekkavaltainen muodostuma. Aines sisältää hiekan-lisäks i todennäköisesti myös vähän soraa. Kerrospaksuus 4,5 m. Pinta-al a 2 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3 ja C m 3.

9 Muodostuma 30 Pihlajalahti 3 2 Matala pääasiassa hiekkaa sisältävä muodostuma. Alueen pohjois - osassa saattaa esiintyä välikerroksina myös vähän soraa. Kerrospaksuus on pohjoisosass a. 5 m ja alueen muissa osissa n. 2,5 m. Pinta-ala 5,5 ha. Kokonaismassamäärä C on m3. Muodostuma 31 Pirttijoki 13 O < Matala ja pienialainen pääasiassa hiekkaa sisältävä muodostuma. Kerrospaksuus 2,5 m. Kokonaismassamäärä C on m 3. Muodostuma 32 Pirttijärvenkangas 32 D L~ Hiekkavaltainen muodostuma Etummaisen Pirttijärven eteläpuole l - la. Aines on pääasiassa hiekkaa. Välikerroksina voi paikoi n esiintyä myös vähän soraa. Kerrospaksuus on alueen keskellä ole - vassa selänteessä 7 m ja lievealueella n. 4 m. Pinta-ala o n 10 ha. Kokonaismassamäärä C on m 3. Muodostuma 33 Tasanko Matala todennäköisesti soravaltainen muodostuma. Pintakerro s hietamoreenia. Kerrospaksuus 2 m. Pinta-ala 2 ha. Kokonaismas - samäärä on m3, josta arvioitu B m3 ja C m3. Alueen käyttöarvo on vähäinen. Muodostuma 34 Tasanko Matala soravaltainen muodostuma. Pintakerros hietamoreenia. Aines saattaa sisältää myös moreenia. Kerrospaksuus 2.m. Pintaala 2 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m3 ja C m 3. Muodostuma 35 Kataikkosu o Matala soravaltainen harjumuodostuma. Aines on enimmäkseen pie - nikivistä ja hiekkaista soraa. A-luokkaa on suhteellisen vähän. Kerrospaksuus 3 m. Pinta-ala 9 ha. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3 ja C m 3. Muodostuma 36 Matilaisvaara 04 m Matala lajittunut muodostuma. Aines on todennäköisesti kivist ä ja hiekkaista soraa. Alueella saattaa esiintyä jonkin verra n myös A-luokkaa. Pintakerros moreenia. Kerrospaksuus 2,5 m. Pin-

10 ta-ala 2,5 ha. Kokonaismassamaarä on m 3, josta arvioit u B m 3 ja C m3. Muodostuma 37 Haapojärv i Laaja soravaltainen harjualue. Aines on enimmäkseen hiekkaist a ja kivistä soraa. Materiaali on karkeinta alueen luoteisosassa. A-luokkaa esiintyy keskimäärin 10 %. Moreenia esiintyy muodos - taman pintaosassa etenkin alueen länsi- ja pohjoisreunalla. Kerrospaksuus 6 m. Pinta-ala 27 ha. Kokönaismassamäärä on 1,6 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m3 ja C m 3. Muodostuma 38 Saarijärvenkanga s Laaja soravaltainen harjualue, jonka aines on pääasiassa B- j a A-luokkaa. A-luokan määrä on keskimäärin %. Paikoin vo i A-luokan määrä nousta %. Murskauskelpoinen aines on alueel - la läpimitaltaan enimmäkseen 6-30 cm. Ylisuuria lohkareita o n yleensä vähän. Pinnassa on paikoin ohut kerros moreenia. Kerros - paksuus vaihtelee alueella 2,5-7 metriin. Pinta-ala 93 ha. Koko - naismassamäärä on 5,3 milj. m3, josta arvioitu A 1,2 milj. m3, B 2,4 milj.m3 ja C 1,7 milj.m3. Muodostuma 39 Lahnalamp i Aines soraista hiekkaa. Alueella esiintyy n. 25 % soraa. Kerros - paksuus 3 m. Pinta-ala 4 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3 ja C m 3. Muodostuma 40 Saarijärvenharju L1'3 DPI- 2 Alue käsittää neljä erillistä muodostumaa, joiden aines on sor a- valtåista. Myös alueen itäpuolella olevat Saarijärven saaret si - sältävät todennäköisesti lajittunutta ainesta. Materiaali o n karkeinta muodostuman pääselänteessä, jossa esiintyy vähän myö s A-luokan ainesta. Kerrospaksuus on keskimäärin 2,5 m. Pinta-al a 5,1 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u A m 3, B m 3 ja C m 3.

11 Muodostuma 41 Umpilammenkanga s Soravaltainen harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma. Aines on hiekkaista ja pienikivistä soraa. Alueella voi esiintyä paikoi n myös A-luokan ainesta. Kerrospaksuus 6 m. Pinta-ala 8,3 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3 j a C m 3. Muodostuma 42 Netsinlössä / Da - Kapea harjumuodostuma Netsinlössän ja Paavilan välillä. Aine s on kivistä ja hiekkaista soraa. A-luokkaa esiintyy keskimääri n 15 %. A-luokan aines on kooltaan pääasiassa 6-40 cm. Läpimital - taan yli 40 cm lohkareita on hyvin vähän. Kerrospaksuus 4 m. Pinta-ala 4,5 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta a r - vioitu A m3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma 43 Paavila L( `3 O L Kapea harjuselänne Paavilan länsirannalla. Aines kivistä j a hiekkaista soraa. Alueella esiintyy n. 15 % A-luokkaa, joka o n kooltaan 6-60 cm. Kerrospaksuus 3,5 m. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu A m3, B m3 ja C m 3. Muodostuma 44 Paavila Li 3 O H Kapea ja pienialainen harjumuodostuma Paavilan luoteispuolella. Aines kivistä ja hiekkaista soraa. Alueella on n. 15 % A-luok - kaa. Kerrospaksuus 3 m. Kokonaismassamaarä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma 45 Koveronjärvi ~f3 O& Jr, Matala ja kapea harjumuodostuma Koveronjärven eteläpuolella. Muodostuman itäosa on kivistä hiekkaista soraa. A-luokka a esiintyy korkeintaan 10 %. Länsiosa on enimmäkseen hiekkaa. Ker - rospaksuus 2,5 m. Pinta-ala 2,5 ha. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3 ja C m 3. Muodostuma 46 Koveronjärvi ~t 9( Z Pienialainen pääasiassa hiekkaa sisältävä muodostuma. Soraa esiintyy välikerroksina korkeintaan 10 %. Kerrospaksuus 2 m. Kokonaismassamäär_ä C on m 3

12 Muodostuma 47 Koveronjärvi 41- Soravaltainen harjuselänne Koveronjärven luoteispuolella. Aine s on kivistä ja hiekkaista soraa. A-luokkaa esiintyy n. 15 $. Ke r- rospaksuus on alueen kdskiselänteessä 4,5-5' m. Pinta-ala 4 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3 ja C m3. ` Muodosturna 48 Mustalampi Ohut ja pienialainen soraista hiekkaa sisältävä muodostuma. Kerrospaksuus 1,5 m. Kokonaismassamäärä m3, josta arvioitu B m 3 ja C m3, Muodostuman käyttöarvo on vähäinen. Muodostuma 49 Iso-Nimetön Lt U ''l- -~ Alue käsittää kaksi erillistä hiekkavaltaista muodostumaa. Aine s on hiekkaa ja hietaa. Kerrospaksuus 1,5 m. Pinta-ala 3 ha. Koko - naismassamäärä C on m 3. Muodosturna 50 Iso-Nimetön Laaja pääasiassa hiekkaa sisältävä muodostuma. Kerrospaksuus 2 m. Pinta-ala 14 ha. Kokonaismassamäärä C on m 3. Muodostuma 51 Ki imal ampi L '!' Matala hiekkaa sisältävä muodostuma. Kerrospaksuus 1,5 m. Pintaala 5 ha. Kokonaismassarnäärä C on m3. Aines saattaa s i- sältää paikoin runsaasti hietaa. Muodosturna 52 Hirsisärkk ä Soravaltainen harjumuodostuma. Aines on hiekkaista ja kivist ä soraa. Alueella esiintyy A-luokkaa n. 15 %.-Kerrospaksuus 3,5 m. Pinta-ala 3,5 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3 ja C m 3. O R-. i n Muodosturna 53 Heposärkkä 0 Tr _ A- Korkea ja kapea harjuselänne. Aines on hiekkaista ja kivist ä soraa. Alueella esiintyy A-luokkaa n. 15 %. Kerrospaksuus kes - kimäärin 5 m. Pinta-ala 5 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3 ja C m3.

13 Muodostuma 54 Ahvenlampi 5-5 O(. Matala reunamuodostuma, jonka aines on pienikivistä ja hiekkai s - ta soraa. Kerrospaksuus 1,5 m. Pinta-ala 5,5 ha. Kokonaismassa - määrä on m3, josta arvioitu B ' m3 ja C m3. Muodostuma 55 Häkkäräouro i5--s- v')- - Matala soravaltainen reunamuodostuma. Aines on pienikivistä j a hiekkaista soraa. Paikoin esiintyy vähän myös A-luokan ainesta. Kerrospaksuus 2 m. Pinta-ala 11 ha. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m3 ja C m 3. Muodostuma 56 Ketvelonvaara T( Matala soravaltainen reunamuodostuma. Aines on pienikivistä so - raa ja hiekkaa. Kerrospaksuus 2 m. Pinta-ala 2,5 has Kokonai s massamäärä on m3, josta arvioitu B m3 ja C m. Muodostuma 57 Juttusuo D/ -Z :( Ohut soraista hiekkaa sisältävä muodostuma. Aines sisältä ä n. 15 % soraa. Kerrospaksuus 1,5 m. Pinta-ala 1,5 ha. Kokonai s- massamäärä C on m 3. Muodostuma 58 Juttusuo 5-5- l Ohut hiekkaa ja hietaa sisältävä muodostuma. Kerrospaksuus 1,5 m. Pinta-ala 2,2 ha. Kokonaismassamäärä C on m 3. Muodostuma 59 Seulalampi 60 F ~ Pienialainen soravaltainen muodostuma. Alueella olevan leikkauk - sen perusteella aines on hiekkaista soraa. Kerrospaksuus 2 m. Kokonaismassamäärä m3, josta arvioitu B m 3 j a C m3. Muodostuma 60 Huuhmarisvaara J -Jr Laaja ja matala hiekkavaltainen alue. Aines on enimmäkseen so - raista hiekkaa. Pintakerroksessa on lisäksi monin paikoin kiviä. Soravaltaista ainesta esiintyy pieniä määriä ainoastaan muodostu - man luoteisosassa. Kerrospaksuus on keskimäärin 2 m. Pinta-al a 26,3 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3 ja C m3. Muodostuman käyttöarvo on pieni, johtuen vähäisestä kerrospaksuudesta.

14 Muodostuma 61 Sotkulamp i Pintakerros hieta- ja hiekkamoreenia. Aines on todennäköisest i soravaltaista. Kerrospaksuus 6 m. Pinta-ala 5 ha. Kokonaismass a - määrä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3 ja C m 3. Muodostuma 62 Seulavaar a Kapea soravaltainen harjualue. Aines on hiekkaista ja kivist ä soraa. Alueella esiin tyy A-luokkaa 5-10 %. Läpimitaltaan yl i 30 cm lohkareita on hyvin vähän. Kerrospaksuus 4 m. Pinta-al a 4 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m3 ja C m 3. Muodostuma 63 Havukkalamp i Harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma. Aines on todennäköisesti hiekkaista soraa. Mandollisesti alueen luoteisosassa esiinty y myös A-luokan ainesta. Muodostuman.kaakkoisosa on hiekkavaltai - nen. Kerrospaksuus on muodostuman soravaltaisessa osassa 5 m. Pinta-ala 5,7 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta a r- vioitu A m 3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma 64 Laatokk a Laaja harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma. Aineksen laatu o n alueella vaihtelevaa. Paikoin voi esiintyä myös moreenia. Alue on todennäköisesti soravaltainen ja varsinkin alueen itäosass a voi esiintyä runsaasti A-luokkaa. Pintakerros on moreenipeittei - nen ja pintalohkareisuus on yleensä vähäinen. Kerrospaksuus on alueen itäosassa 7 m ja länsiosassa n. 4 m. Pinta-ala on 32 ha. Kokonaismassamäärä on 1,7 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma 65 Tetrisärkk ä Korkea ja kapea harjumuodostuma. Aines pääasiassa kivistä j a hiekkaista soraa. A-luokkaa voi alueella esiintyä paikoin %.. A-luokan aines vaihtelee kooltaan 6-60 cm. Ylisuurten lohkarei - den määrä on yleensä vähäinen. Havaintojen perusteella myös C - luokan määrä on suhteellisen pieni. Kerrospaksuus on keskimääri n 5 m. Pinta-ala 15 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3 ja C m 3.

15 Muodostuma 66 Hakolammenkanga s Laaja soravaltainen harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma. A-luokkaa esiintyy eniten Hakolammen ja Vääräjärven välisell ä alueella. Muodostuman muut osat ovat enimmäkseen hiekkaista s o - raa, jossa voi paikoin esiintyä myös kivistä soraa. A-luokka a esiintyy alueella pääasiassa välikerroksina. Kerrospaksuus vaih - telee alueella 5-7 metriin. Pinta-ala 33 ha. Kokonaismassamäär ä on 1,7 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m 3 j a C m 3. Muodostuma 67 Sammakkolamp i Laaja soravaltainen harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma. Aines on enimmäkseen hiekkaista ja pienikivistä soraa. Myös A-luok - kaa voi alueella esiintyä jonkin verran. A-luokkaa on etupääss ä välikerroksina ja pienillä alueilla muodostuman reunaosissa. Kerrospaksuus on muodostuman soravaltaisessa osassa 4 m. Pintaala 20,5 ha. Kokonaismassamäärä o n, m 3, josta arvioit u A m 3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma 68 Huosiissärkkä Korkea soravaltainen harjumuodostuma. Alue on pituudeltaan n. 2,5 km, alkaen etelässä Vääräjärven pohjoispuolelta ja ulottue n pohjoisessa Ukonsuun it äpuolelle. Aines on alueen keskiselänteessä kivistä ja hiekkaista soraa. A-luokan määrä on keskimä ä- rin n. 25 %. Paikoin saattaa A-luokan määrä nousta %. A-luokan aineksen koko on muodostuman keskiselänteessä 6-40 cm. C-luokkaa esiintyy alueella pääasiassa välikerroksina. Kerros - paksuus on muodostuman keskiselänteessä 6-7 m. Pinta-ala 30, 5 ha. Kokonaismassamäärä on 1,6 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma 69 Huosiispur o Matala ja pienialainen harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma. Aines on enimmäkseen hiekkaista soraa. Kivistä soraa esiinty y suhteellisen vähän. Kerrospaksuus 3 m. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3 ja C m 3. Muodostuma 70 Kivilammenvaara Matala hiekkavaltainen muodostuma. Soraa esiintyy alueella väli-

16 kerroksina n. 10 %. Kerrospaksuus 2,5 m. Pinta-ala 3,5 ha. Koko - naismassamäärä C on m 3. Muodostuma 71 Kärjenlöss ä Laaja moreenipeitteinen harjumuodostuma. Aines on todennäköises - ti soravaltaista. Mysö A-luokkaa lienee alueella suhteellise n runsaasti. Aineksen laadun lähempää tutkimista varten tarvitaa n koekuoppia. Kerrospaksuus on n. 9 m. Pinta-ala 28 ha. Kokonai s - massamäärä on 2,5 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B 1,0 milj.m3 ja C 1,0 milj.m 3. Muodostuma 72 Rantavaar a Matala harjumuodostuma, jonka aines on todennäköisesti soraval - taista. Kerrospaksuus 2,5 m. Pinta-ala 3 m. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3 j a C m 3. Muodostuma 73 Mieronah o Korkea moreenipeitteinen harjumuodostuma. Aines on todennäkö i- sesti soravaltaista. Myös A-luokkaa voi alueella esiintyä suh - teellisen runsaasti. Kerrospaksuus on muodostuman keskiselän - teessä 12 m. Pinta-ala 13,5 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma 74 Mieronah o Matala harjumuodostuma, jonka aines on pienikivistä ja hiekkais - ta soraa. A-luokkaa esiintyy hyvin vähän. Kerrospaksuus 3 m. Pinta-ala 4 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m 3 ja C m 3. Karttalehti Luhtapohj a Muodostuma 1 Paskolamp i Alueen luoteisosa käsittää korkean soravaltaisen harjumuodostuman, jonka aines on kivistä ja hiekkaista soraa. Kaakkoisosassa o n hiekkavaltaiuen lievemuodostuma, joka sisältää soraa pääasiass a välikerroksina. Kerrospaksuus on soravaltaisessa osassa 6-7 m ja hiekkavaltaisella lievealueella n. 3 m. Pinta-ala 14 ha. Ko - konaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3 ja C m 3.

17 Muodostuma 2 Kiimalamp i Matala soravaltainen harjumuodostuma. Aines on pääasiassa kivis - tä soraa. A-luokkaa esiintyy n. 30 %. Ylisuuria lohkareita e i ole. Kerrospaksuus 2,5 m. Pinta-ala 1,5 ha. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3 j a C m 3. Muodostuma 3 Kiimakanga s Laaja harjualueeseen kuuluva hiekkavaltainen muodostuma. Aine s on soravaltaista ainoastaan alueen luoteisosassa. Materiaali on täällä pienikivistä ja hiekkaista soraa. A-luokkaa esiintyy kor - keintaan 5-10 %. Hiekkavaltainen osa sisältää soraa välikerroksina 5-10 %. Alueen eteläreunoilla saattaa esiintyä lisäksi pai - koin hietaa. Kerrospaksuus on soravaltaisessa osassa 7 m ja pää - osassa hiekkavaltaista aluetta n. 5 m. Pinta-ala 64 ha. Kokonais - massamäärä on 2,9 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3 ja C 2,33 milj.m 3. Muodostuma 4 Rajalamp i Matala ja pienialainen pääasiassa hiekkaa sisältävä muodostuma. Kerrospaksuus 2 m. Pinta-ala 1,5 ha. Kokonaismassamäärä C o n m3. Muodostuman käyttöarvo on vähäinen. Muodostuma 5 Harjualueeseen kuuluva heikkavaltainen lievemuodostuma. Aines o n pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy välikerroksina korkeintaa n 5 %. Kerrospaksuus on muodostuman keskiosissa n. 10 m. Pinta-al a 8 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3 ja C m3. Muodostuma 6 Matala harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma. Luoteisosa on ainekseltaan hiekkaista soraa. Eteläosa on huomattavasti hienompa a sisältäen enimmäkseen hiekkaa ja välikerroksina vähän soraa. Ker - rospaksuus 2,5 m. Pinta-ala 2 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3 j a C m 3.

18 Muodostuma 7 Latulamminsärkk ä Korkea soravaltainen harjumuodostuma. Aines on pääasiassa kivi s- tä ja hiekkaista soraa. A-luokkaa esiintyy runsaasti keskimääri n n. 25 %. Kerrospaksuus 9 m. Pinta-ala 13 ha'. Kokonaismassamäär ä on 1,1 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3 j a C m 3. Muodostuma 8 Pirttilamp i Korkea soravaltainen harjumuodostuma, jonka aines enimmäksee n kivistä ja hiekkaista soraa. Muodostuman selänneosissa esiintyy n. 25 % A-luokkaa, joka on kooltaan 6-60 cm. Lisäksi monin pai - koin on alueella ylisuuria lohkareita. C-luokkaa on yleens ä vain välikerroksina. Kerrospaksuus on alueen keskiosissa 6 m. Pinta-ala 19 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioi - tu A m 3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma 9 Pirttilamp i Matala harjualueeseen kuuluva pääasiassa hiekkaa sisältävä mu o- dostuma. Kerrospaksuus 1,5 m. Pinta-ala 1,5 ha. Kokonaismass a- määrä C on m 3. Muodostuma 10 Pirttivaara Kapea soravaltainen harjuselänne. Aines on kivistä ja hiekkaist a soraa. A-luokkaa esiintyy keskimäärin 25 %. Kerrospaksuus 4,5 m. Pinta-ala 3 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u A m 3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma 11 Simanansärkkä Kapea soravaltainen harjuselänne, jonka aines on kivistä ja hiek - kaista soraa. A-luokkaa on keskimäärin 25 %. Kerrospaksuus 5 m. Pinta-ala 2 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma 12 Simananlaht i Kapea soravaltainen harjuselänne. Aines on kivistä ja hiekkaist a soraa. A-luokkaa esiintyy alueella n. 25 %. A-luokan aines o n yleensä kooltaan 6-30 cm. Kerrospaksuus 3 m. Pinta-ala 2 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3 ja C m 3.

19 Muodostuma 13 Ahmoniem i Alueen itäosassa oleva harjuselänne on soravaltainen sisältäen kivistä ja hiekkaista soraa. A-luokan määrä on n. 25 %. Muodo s- tumar. muut osat ovat enimmäkseen hiekkaa. Kerrospaksuus on so - ravaltaisessa osassa 10 m ja hiekkavaltaisessa osassa 7 m. Pinta-ala 5 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u A m 3, B m 3 ja C m3. fl Muodostuma 14 i \f Matala ja peinialainen harjusaari. Aines soravaltaista. Kerros - paksuus 2 m. Kokonaismassamäärä B on m 3. Muodostuman käy t- töarvo on pieni. Muodostuma 15 Uuronsuonharj u Matala soravaltainen harjumuodostuma. Aines on kivistä ja hiekkaista soraa. A-luokan määrä on alueella vähäinen. Pintakerro s on hietaa tai hietamoreenia. Aines muuttuu monin paikoin ala s pain karkeammaksi. Kerrospaksuus 5 m. Pinta-ala 8 ha. Kokonai s- massamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B i.3 ja C m3. Muodostuma 16 Palojok i Matala soravaltainen harjumuodostuma. Aines on pääasiassa hiekkaista ja pienikivistä soraa. A-luokkaa on hyvin vähän. Kerros - paksuus 3 m. Pinta-ala 3 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3 ja C m 3. Muodostuma 17 Metsämajankorpi Matala soravaltainen harjuselänne. Aines o n. hiekkaista ja pieni - kivistä soraa. A-luokkaa on hyvin vähän. Kerrospaksuus 2,5 m. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3 j a C m 3. Muodostuma 19. Mäkipää Matala hiekkavaltainen muodostuma. Aines sisältää hiekan lisäk - si soraa %. Kerro spaksuus 2 m. Pinta-ala 6,5 ha. Kokonai s - massamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3 j a C m 3.

20 Muodostama 20 Hiekkasärkänkanga s Laaja hiekkavaltainen muodostuma. Aines sisältää hiekan lisäks i n. 15 % soraa. Kerro s p aksuus 5 m. Pinta-ala 17 ha. Kokonaisma s - samäärä on m 3, josta arvioitu B m 3 ja C m3. Muodostusta 21 Hiekkasärkkä Laaja hiekkavaltainen muodostuma. Aines sisältää hiekan lisäks i % soraa. Kerrospaksuus 5 m. Pinta-ala 27,5 ha. Kokonaismassamäärä on 1,3 milj.m 3, josta arvioitu B m3 j a C 1,1 milj.m3. Muodostuma 22 Louhivaar a Alue kuuluu osana karttalehdelle jatkuvaan harjualuee - seen. Aines on muodostuman selänneosissa hiekkaista ja kivist ä soraa. A-luokkaa esiintyy korkeintaan 10 %. Lievealueet ova t soraista hiekkaa, jossa on n. 20 $. soraa. Kerrospaksuus vaihte - lee muodostuman selänneosissa 3,5-6 metriin. Pinta-ala on 5,5 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma 23 Rantorinn e Laaja soravaltainen muodostuma, joka on syntynyt vaaran länsi - rinteeseen. Aines on kivistä soraa, kivikkoa ja louhikkoa. A- luokkaa esiintyy n. 20 %. Ylisuuria lohkareita on hyvin vähän. Karkein aines esiintyy alueella yleensä 2-3 m paksuisessa'pinta - osassa. Muodostuman länsiosassa olevan leikkauksen perusteell a C-luokan määrä on suhteellisen pieni. Kerrospaksuus 12 m. Pinta - ala 23 ha. Kokonaismassamäärä on 2,6 milj. m 3, josta arvioit u A m 3, B 1,6 milj.m 3 ja C m 3. Muodostuma 24 Sileäkanga s Laaja todennäköisesti soravaltainen muodostuma, joka on syntyny t vaaran länsirinteeseen. Alueella ei ole leikkauksia, mutta aine s on todennäköisesti samankaltaista kuin muodostumassa n :o 23. Kerrospaksuus 10 m. Pinta-ala 21 ha. Kokonaismassamäärä o n 2 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 1 milj.m 3 j a C m 3.

21 Muodostuma 25 Soilinvaar a Matala ja pienialainen hiekkaa sisältävä muodostuma. Kerrospaksuus 2,5 m. Kokonaismassamäärä C on m 3. Muodostuman käyttöarvo on pieni. Muodostuma 2 6 Ohut pääasiassa hiekkaa sisältävä alue. Kerrospaksuus 1,5 m. Pinta-ala 3 ha. Kokonaismassamäärä C on m 3. Karttalehti Timoska Muodostuma 1 Pesäsal o Matala soravaltainen harjumuodostuma. Aines on hiekkaista j a pienikivistä soraa. A-luokkaa on alueella hyvin vähän. Kerros - paksuus 2,5 m. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3 ja C m 3. Muodostuma 2 Pesäsal o Matala ja pienialainen harjuselänne, jonka aines on pääasiass a hiekkaista soraa. Tähän muodostumaan ilmeisesti päättyy kartta - lehdelle jatkuva harjujakso. Karttalehdellä esiintyy runsaasti harjun tai reunamuodostuman muotoisia muodos - tumia, jotka kuitenkin ovat yleensä reuna- tai kumpumoreeneja. Kerro s paksuus 2 m. Kokonaismassamäärä B on m3. Muodostuman käyttöarvo on pieni. Karttalehti Sonkaj a Muodostuma I Miikkulansuo Harjuselänteen osa, jonka aines on kivistä soraa ja hiekkaist a soraa. A-luokan aineksen määräksi arvioidaan n. 25 %. Ylisuuri a lohkareita esiintyy jonkin verran. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pää - luokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 2 Lapinsuon harju 5 Kapea, selkämäinen harju. Keskiselänteen aines on kivistä soraa, jossa esiintyy A-luokan ainesta 25 %. Kivien läpimitta on all e 30 cm. Kerrospaksuus on 2-9 m. Muodostuma on osittain käytetty.

22 Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu A m 3,. B m3, C m3. Muodostuma 3 Myllykorven harj u Kapea harju, jonka aines on kivistä ja hiekkaista soraa. A-luokan ainesta, jonka läpimitta on alle 31 cm, esiintyy % muodostuman keski- ja pohjoisosassa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttö ä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on m3, jossa arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 4 Iljanaho I v ` Harjuun kuuluvia pienehköjä kumpuja käsittävä muodostuma, jonk a aines on soraa. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonai s- massamäärä on m 3, josta arvioitu A 1000 m 3, B 5000 m3, C 6000 m 3. Muodostuma 5 Iljanaho II ` Matala, harjuun kuuluva selänne, jonka aines on kivistä ja hiek - kaista soraa. Pinnalla esiintyy ohut kerros moreenia. Kerros - paksuus on n. 2 m. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu A 3000 m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 6 Iljanaho IV 0('t- - Pieni harju, jonka pinnalla esiintyy ohuelti moreenia. Aines o n kivistä soraa, jossa kivien läpimitta on alle 30 cm. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c l0 000 m 3. Muodostuma 7 Iljanaho V '~ T--" Matala harjuselänne, jonka aines on hiekkaista ja kivistä soraa. Pinnalla esiintyy hietamoreenikerros. Kerros paksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines o n pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m 3, c m 3.

23 Muodostuma 8 Lieponvaara R O 1, 1 Harjuun kuuluva selänne, jonka aines on pääosaltaan kivistä soraa. A-luokan ainesta esiintyy n. 25 %. Kivien läpimitta o n yleensä alle 30 cm. Kerrospaksuus on 2-9 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuma on osittain käytetty. Ainek - sen käyttöä haittaavat jonkin verran ylisuuret lohkareet j a muodostuman pinnalla esiintyvä ohut moreenipeite. Kokonaismas - samäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m3, C m 3. Muodostuma 9 Kivilampi -_ c* Kapea, selännemäinen muodostuma, jonka aineksen arvioidaan ole - van soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on oääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma 10 Silkunsärkkä Kapea, suon halki kulkeva selännemäinen harju. Aines on pääasias - sa kivistä ja hiekkaista soraa. Karkein aines sijaitsee pääselän - teessä, jossa arvioidaan olevan n. 25 % A-luokan ainesta. Kerros - paksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 12 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m3. Muodostuma 11 Pieni Kivilamp i Harjuun kuuluva muodostuma, jonka aines on todennäköisesti ki - vistä soraa. Pintakerroksessa esiintyy moreenia. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A 7000 m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 12 Kumpula 11 CIA <<, Lajittunut muodostuma, jonka aineksen arvioidaan olevan kivist ä soraa. Kerrospaksuus 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on p ääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m3.

24 Muodostuma 13 Silkku 0 c ~~ Kumpumainen muodostuma, jonka aines on keskinkertaisesti laji t- tunutta kivistä soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala o n I ha. Aines on pääluokkaa B. I:okonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 14 Silkunpur o Harjuun kuuluva muodostuma, jonka aines on hiekkaista ja kivi s- tä soraa. A-luokan ainesta arvioidaan esiintyvän 10 %. Kerrospaksuus on 2-9 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Ko - konaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 15 Louhilammenharj u Laaja harjumuodostuma, joka käsittää selänteitä, kumpuja ja harjukuoppia. Aines on pääosaltaan kivistä ja hiekkaista soraa. Karkein aines sijaitsee muodostaman selännemäisissä osissa, missä A-luokan osuus saattaa olla 30 %. Muodostumassa esiintyy pie - nehköjä osia, joissa aines on hiekkavaltaista. Peitemäistä mo - reenia esiintyy paikoitellen ohuina pintakerroksina. Kerrospaksuus on 3-15 m. Pinta-ala on 90 ha. Aines on pääluokkaa B. Koko - naismassamäärä on 8,9 milj. m3, josta arvioitu A 1,3 milj. m 3, B 3,9 milj.m3, C 3,7 milj.m 3. Muodostuma 16 Lammaslössä I 1,(0 U PT _ Harjun lieveosaan kuuluva muodostuma, jonka aines on hiekkaa. Muodostuman pinnalla esiintyy hietaa ja silttiä. Kerrospaksuu s on 2-3 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonais - massamäärä on m 3. Muodostuma 17 Lammaslössä II 16 2 O' r Edellisen kaltainen lajittunut muodostuma. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1,3 ha. Aines on pääluokkaa C. Koko - naismassamäärä on m 3. Muodostuma 18 Myllyvaar a Harjuun kuuluva muodostuma, jonka pinnalla esiintyy ohut more e - nipeite. Aines on pohjoisosassa kivistä soraa, kivikkoa ja loh - kareikkoa. Lisäksi saattaa esiintyä moreeninsekaista ainesta.

25 Aines on muodostuman keski- ja eteläosassa vaihtelevaa soraa j a hiekkaa. A-luokan ainesta, jonka kivet ovat läpimitaltaan all e 15 cm esiintyy keskimäärin 10 %. Kerrospaksuus on 3-10 m. Pintaala on 12 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m 3. Muodostuma 19 Selkiinaho Harjun lieveosaan kuuluva, pinnanmuodoltaan verrattain laake a muodostuma, jonka aines on pääosaltaan hiekkaa. Pienikivisi ä sorakerroksia esiintyy vähäisiä määriä erityisesti muodostuma n itäosassa. Pohjoisosassa on kivistä soraa sisältävä kapea s e Tänne. Kerrospaksuus on 2-9 m. Pinta-ala on 32 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,7 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 1,34 milj.m3. (- C7, Or\- T- _ Muodostuma 20 Palokangas Harjun lieveosaan kuuluva laakea ja hiekkavaltainen muodostuma. Soraa arvioidaan esiintyvän pinta- ja välikerroksina n. 10 %. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 21 Kokonaho ' 90 0( ~ Harjun lieveosaan kuuluva edellisen kaltainen muodostuma. Pinta - ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 22 Ruuhikangas Z o O ( - Harjun lieveosaan kuuluva muodostuma. Muodostuman keskiosa n aines on kivistä ja hiekkaista soraa. Reunaosa on ainekseltaa n hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkau k - sia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on p ääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on m3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m3, C m3. Muodostuma 23 Louhilamminkanga s Lajittunut muodostuma, jonka keskiosa on ainekseltaan hiekkais - ta ja kivistä soraa. Muodostuman reunaosa on hiekkaa. Kerrospak-

26 suus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 24 Loikkaannore e Pieni harju, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuu s on 2-3 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä. on m3, josta arvioitu B 2000 m 3, c m3. Muodostuma 25 Sonkaj a Laakea ja matala lajittunut muodostuma, jonka aines on hietaist a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 26 Myllypur o Osa lajittunutta muodostumaa, jonka aines käsittää hiekkaista j a kivistä soraa sekä paikoin heikosti lajittunutta, moreenimaist a ainesta. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkau k- sia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamä ä- rä on m3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m 3. Karttalehti Tokrajarv i Muodostuma 1 Tienhaar a Laaja harjumuodostuma, jonka luoteisosa on todennäköisesti sora - valtainen. Tällä alueella esiintyy pintakerroksessa moreenia. Muodostuman keski- ja kaakkoisosat ovat hiekkavaltaiset. Aine s sisältää hiekan lisäksi % soraa. Kerro s p aksuus vaihtele e alueella 3-5 metriin. Pinta-ala 38 ha. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj.r 3, josta arvioitu B m 3 ja C 1,0 milj.m3. Muodostuma 2 Koveronpur o Matala harjujaksoon kuuluva hiekkavaltainen muodostuma. Ainoa s - taan alueen länsiosassa on soravaltaista ainesta pieni määrä. Muu osa muodostuman massoista on käytetty. Jäljellä oleva mas - samäärä C on 2000 m 3.

27 Muodosturna 3 Pahakalanlamp i Pienialainen harjujaksoon kuuluva muodostuma. Aines on todenn ä- köisesti hiekkaista ja pienikivistä soraa. Kerrospaksuus 3 m. Kokonaismassamäärä on m3, josta arviöitu B in a j a C m 3. Muodosturna 4 Myllypu.ro 0& --c-- Matala hiekkavaltainen harjumuodostuma. Aines sisältää hiekan lisäksi n. 25 % soraa. Kerrospaksuus 3 m. Pinta-ala 1,6 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3 j a C m 3. Muodosturna 5 Kotiranta 1t Olo} T' Harjujaksoon kuuluva hiekkaa ja hietaa sisältävä alue. Muodo s - tuman massat ovat lähes loppuun käytetty. Muodosturna 6 Kakonlamoi /-1-1_i:A- : Matala ja kapea harjuselänne, jonka aines on hiekkaista soraa. Lounaisosassa olevalta hiekkavaltaiselta alueelta aines on lähe s loppuun käytetty. Kerrosnaksuus 2 m. Pinta-ala 1,8 ha. Kokonai s- massamäarä on m 3, josta arvioitu B m 3 ja C m 3. Muodostuma 7 Kiikinsu o Matala hiekkavaltainen alue. Aines on pääasiassa hietaista hie k- kaa. Soraa esiintyy hyvin vähän. Kerrospaksuus 2 m. Pinta-al a 2,5 ha. Kokonaismassamäärä C on m 3. Muodostuma 8 Käkinsuo f 04 L_ ' Aines on todennäköisesti samankaltaista kuin muodostumassa n :o 7. Kerrospaksuus 2 m. Kokonaismassamäärä C on m 3. c,) Muodostuma 9 Volotinsuo C-) Matala ja pienialainen harjujaksoon kuuluva muodostuma. Aines o n todennäköisesti soravaltaista. Kerrospaksuus 3 m. Kokonaismass a - määrä on m 3, josta arvioitu B m 3 ja C m 3. Muodostuma 10 Volotinsuo Utu -i! Matala ja pienialainen harjujaksoon kuuluva muodostuma. Aines on

28 todennäköisesti soravaltaista. Kerrospaksuus 2,5 m. Kokonai s - massamäärä on r_1 3, josta arvioitu B m 3 j a C m 3. Muodostuma 11 Volotinsuo C-( OA ]T, Matala ja pienialainen harjujaksoon kuuluva muodostuma. Aines o n todennäköisesti soravaltaista. Kerrospaksuus 2 m. Kokonaismassa - määrä on m 3, josta arvioitu B m 3 ja C m3. Mucdostuma 12 Koveropuro!r Matala ja pienialainen harjujaksoon kuuluva muodostuma. Aines o n todennäköisesti soravaltaista. Kerrospaksuus 2 m. Kokonaismass a- määrä on m 3, josta arvioitu B 6000 m 3 ja C 6000 m3. Muodostuma 13 Koveropur o Matala ja pienialainen harjujaksoon kuuluva muodostuma. Aines o n todennäköisesti soravaltaista. Kerrospaksuus 2 m. Kokonaismass a- määrä on m 3, josta arvioitu B 5000 m3 ja C 5000 m3. Muo - dostumien 8-13 käyttöarvo on kyseenalainen. Muodostuman 13 kaak - koispuolella oleva muodostuma saattaa sisältää lajittunutta ai - nesta. Muodostuma 14 Kuusikanga s Lajittunut reunamuodostuma, jonka länsiosa on soravaltainen. Aines on pääasiassa hiekkaista ja pienikivistä soraa. Materiaa - lin laatu on todennäköisesti epätasainen kuten reunamuodostumis - sa tavallisesti. Muodostuman itäosa on pääasiassa hiekkaa j a hietaa. Kerrospaksuus on soravaltaisessa osassa n. 7 m. Pintaala 14 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m 3 ja C m 3. Muodostuma 15 Heinäsu o Matala harjumuodosturaa, jonka keskiselänne on todennäköisest i soravaltainen. Lievealueet ovat kapeita ja sisältävät pääasias - sa hiekkaa. Kerrospaksuus on keskiselänteessä 4-5 m. Pinta-al a 3,5 ha. Kokonaismassam<iärä on m 3, josta arvioit u B m 3 ja C m 3.

29 Muodostuma 16 Louhimäk i Matala harjumuodostuma, jonka aines on todennäköisesti hiekkai s- ta soraa. Kerrospaksuus 3 m. Pinta-ala 1,3 ha. Kokonaismassamää - rä on m3, josta arvioitu B m3 ja C m3. Muodostuma 17 Matinvaara Matala harjujaksoon kuuluva muodostuma. Ainoastaan alueen länsi - osassa esiintyy hiekkaista soraa pieni määriä. Muu osa alueest a on enimmäkseen hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5 m. Pinta-ala 2 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B 8000 m3 j a C m 3. Muodostuma 18 Kurenharj u Korkea harjumuodostuma, jonka keskiselänne on kivistä ja hiek - kaista soraa. Alueella esiintyy keskimäärin n. 25 % A-luokkaa. Muodostuman lievealueet ovat hiekkaa ja soraista hiekkaa. Ke r- rospaksuus on keskiselänteessä 18 m ja lievealueella 3-5 m. Pinta-ala 12,5 ha. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m3, josta a r- vioitu A m 3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma 19 Pappilanniem i Laaja harjualue, jonka aines on enimmäkseen hiekkavaltaista. Karttaan merkityillä kohdilla soravaltaisella osa-alueella aine s on todennäköisesti hiekkaista soraa. Hiekkavaltainen aines si - sältää hiekan lisäksi paikoin runsaasti hietaa. Kerrospaksuus o n soravaltaosessa osassa 12 m ja hiekkavaltaisessa osassa n. 6 m. Pinta-ala 20,7 ha. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj. m3, josta ar - vioitu B m 3 ja C 1,1 milj.m3. Muodostuma 20 Kurunharj u Kapea harjumuodostuma, jonka keskiselänne on soravaltainen. Ai - nes on hiekkaista ja kivistä soraa. A-luokan määrä on todennä - köisesti %. Lievealueet ovat verraten kapeat ja sisältä - vät hiekkaa ja hietaa sekä välikerroksina paikoin soraa. Kerros - paksuus on muodostuman keskiselänteessä n. 5 m. Pinta-ala 13 ha. Kokonaismassamäärä on :13, josta arvioitu A m3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma 21 Juurikkasuo Matala harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka aines on hiekkai s - ta ja kivistä soraa. A-luokkaa esiintyy alueella verraten vähän.

30 moi. Kerrospaksuus 1,5 m. Kokonaismassamäärä B on m 3. Muodostuma 22 Karjosuo Kangasvaaran läns i puolella sijaitseva harjualue. Muodostuznan keskiselänne on soravaltainen ja sisältää pääasiassa soraist a hiekkaa. Lievealueella voi välikerroksina esiintyä hiekan li - säksi vähän soraa ja reunaosissa paikoin hietaa. Kerrospaksuus vaihtelee alueella 2,5-7 metriin. Pinta-ala 6,5 ha. Kokonais - massamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3 j a C m 3. Muodostuma 23 Kangaskoskensärkk ä Laaja harjumuodostuma, jonka keskiselänne on korkea ja kapea. Aines kivistä ja hiekkaista soraa. A-luokan määrä on %. Ylisuuria lohkareita ei esiinny. Lievealue on pinnanmuodoiltaan vaihteleva. Aines on todennäköisesti enimmäkseen hiekkavaltais - ta, mutta B-luokkaa voi pieniä määriä esiintyä myös tässä osas - sa aluetta. Lievealueen reunaosissa on paikoin runsaasti hietaa. Kerrospaksuus vaihtelee keskiselänteessä metriin. Lievealueella kerrospaksuus on 6-7 m. Pinta-ala 27 ha. Kokonaismas - samäärä on 2,4 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B m 3 ja V 1,6 milj.m 3. Muodostuma on luonnonsuojelun kannalta a r- vokas. Muodostuma 24 Surmasuo Laaja harjumuodostuma, jonka itäosa muodostaa deltamaisen laa - jennuksen. Muodostumassa on soravaltaista ainesta todennäköise s- ti vain länsiosassa olevassa harjuselänteessä. Aines on enimmäkseen hiekkaista ja pienikivistä soraa. A-luokan määrä on site n vähäinen. Alueen itäosassa esiintyy hiekan lisäksi todennäköi - sesti runsaasti hietaa. Harjuselänteen kerrospaksuus on 8 m j a hiekkavaltaisessa itäosassa kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj. m 3, josta arvioitu B m 3 ja V 1,2 milj.m3. Muodostuma 25 Lehmijoenpolvi Matala harjumuodostuma, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus 3,5 m. Pinta-ala 1,5 ha. Kokonaismassamäärä C o n m 3.