TVL:n Vaasan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaitos

Transkriptio

1 SORAVA ROJEN ARVIOINT I TVL:n Vaasan piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Ilpo Kurkinen

2 SISÄLLYSLUETTEL O OSA I Sivu I V VIII Yleistä Yleiskatsaus Vaasan piirin esiintymiin Muodostumain kuvau s 1 Karttalehti 1231 SIIPYY 4 " 1232 KRISTIINANKAUPUNK I 9 H 1241 NÄRPIÖ KORSNÄ S VAASA 20 " 1332 RAIPPALUOTO HONKAJOKI ISOJOKI 42 " 1243 KURIKKA JURVA LAIHIA 72 " 1334 GRAVAIS 76 " 1343 VEXALA

3 I Vaasan piirin soravarojen arviointi Yleistä Tutkimus tehtiin vuoden 1973 aikana tvl :n Vaasan piirin alueelta TVH : n ja geologisen tutkimuslaitoksen välisenä yhteistyönä. Marraskuussa tehdyn sopimuksen mukaisesti kartoitettiin alueen soraesiintymät ja suoritettiin aineksen laadun ja massamäärien arviointi. Arvioinnissa pidettiin yleissääntönä 2 hehtaarin minimirajaa, mutta soraköyhillä alueill a on huomioitu aineksen laadusta riippuen myös pienemmät esiintymät. Tutkimuksia johti geologisen tutkimuslaitoksen puolesta geologi I. Kurkinen. TVL:n Vaasan piirin yhteysmiehenä toimi maatutkimusinsinööri E. Kivi - pelto. Arvioinnissa -käytetyt työmenetelmät 1. Valmistavat työt. Valmisteluvaiheessa, tammi- huhtikuun aikana, suoritettiin alustava peruskarttatulkinta, jonka tukena käytettiin piirin vuosina lähinnä puutealueilta kokoamaa aineistoa. Ilmakuvatulkintaa käytettiin piirin koillisosissa, Evijärven ja Alavetelin alueilla, jossa peruskarttalehdet ovat korkeuskäyrättömiä. Tulkintojen perusteella suunniteltiin kenttätutkimuks et. 2. Kenttätyöt. Geologinen tutkimuslaitos suoritti esiintymien kartoituksen touko- syys - kuussa. Työhön osallistuneet henkilöt ilmenevät karttaliitteestä sivulla II, Kenttätyössä kohdattiin suurimmat vaikeudet piirin lounaisosissa, joss a valtaosa muodostumista on joko kokonaan tai osittain moreenipeitteisiä. Tämän vuoksi piirin toimesta suoritettu koekuoppaohjelma keskitettii n oletettujen moreenipeitteisten esiintyvien etsimiseen geologisin perustein. Kesä- syyskuun aikana tehtiin 20 peruskarttalehden alueella 139 koekuoppaa. Näitä töitä johtivat rkm. M. Antila ja rkm. M. Itola. Lisäksi suoritti tutkimuslaitos omalle kalustollaan ja henkilökunnallaan seismisiä luotauksia kuudessa kohteessa. Kenttätyön aikana kertynyt tutkimusaineisto ja muodostumiin liittyvät valo - kuvat on arkistoitu geologiseen tutkimuslaitokseen.

4 Kartaitta j at tvi. : n Vaasan piirin a1ueell a JN= Jouko Niemel ä 1K = Ilpo Kurkine n VH= Veikko Hakkaraine n EH = Esko Hanhisat o TH= Tapio Hokk a TL= Timo Liet o MP= Mikko Pelfovirt a SP= Seppo Putkinen ES= Erkki Selin

5 III Lausunto- _ja kartta _aineist o Lausunto noudattaa tutkimussopimuksessa määriteltyjä suuntaviivoja. Siinä käsitellään muodostumat yleiskartan lehtijaon mukaisten 1 : ja 1 : karttojen pohjalta. Jokaisen muodostuman yhteydessä on ilmoitettu pohjataso, mihin massojen arviointi perustuu; useimmissa tapauksissa se on pohjavedentaso. Pääosa massamääristä on laskettu pinta-alaan ja keskipaksuuteen perustuvalla menetelmällä, mutta tietyissä muodostumatyypeissä on käytett y matemaattisia kaavoja. Tutkimuksessa käytetty rakeisuuden pääluokitus on seuraava : A- luokka : murskauskelpoinen aines (f~ yli 60 mm ) B- luokka: soravaltainen aines (~ö 2-60 mm, d50 -menet, ) C- luokka : hiekkavaltainen aines (c 0, 2-2 mm, d50 -menet. ) Aineksen laatua koskevat arviot tarkoittavat yleensä koko muodostumaa. Sen lisäksi on mandollisuuksien mukaan pyritty antamaan kuva kerros - järjestyksestä sekä A- B- ja C- luokkien esiintymisestä muodostuma n eri osissa. Luokituksen ohella on annettu tietoja lajittuneisuudesta, ylisuurten lohkareitten osuudesta, moreenipitoisuudesta ja saven tai siltin esiintymisestä aineksessa. Muodostuman käyttöä rajoittavista tai estävistä tekijöistä on joissain tapauksissa mainittu asutus, julkiset laitokset, suojelualueet tai -suunnitelmat ja tiestö. Muodostumaa koskevat koekuoppa- ja luotaustiedot on huomioitu laatu- j a massa-arvioissa sekä mainittu a. o. muodostuman yhteydessä. Piirin alueen muodostumat on esitetty yleissilmäyskartalla mittakaavassa 1 : Kartta on samalla indeksikartta, koska siinä on peruskarttajaotus ja -numerointi. Muu kartta-aineisto käsittää peruskartan kuultokopiot (kopiointi mieluimmin Tasovalotuslaitteella) sekä niiden väritetyt valojäljennökset. Muodostumat on numeroitu peruskartoittain siten, että muodostuma on käsitelt y kullakin peruskartalla omana yksikkönään. Peruskartoilla käytettyjen merkkien ja -värien selitys on liitteenä sivull a IV.

6 Kctrttcimerkkien(1 : ) selity s 22 9 Muodostuman ydinosa (A/B ) 22 0 Hiekka(C ) Karkea hiet a Moreeni muodostu m a 3 5 Moreen i Aineksen laatu epävarm a Sav i Turv e 70 Kalli o

7 V Karttojen tumman vihreän värin suhteen mainittakoon, että symboli e i aivan ehdottomasti merkitse soravaltaisen aineksen esiintymistä, vaa n sitä on käytetty joissain tapauksissa kuvaamaan myös muodostuman morfologista ydinosaa, jossa geologisin perustein arvioituna on esiintymä n karkein aines. Yleiskatsaus Vaasan piirin esiintymiin. Piirin alueella tähän mennessä suoritettu geologinen kartoitus kivennäismaalajien osalta on ollut suhteellisen vähäistä. Niinpä kartoituksessa on löydetty useita ennen tuntemattomia muodostumia etenkin piirin lounais - ja itäosissa. Sen sijaan varsinaisilla puutealueilla, rannikkoalueella j a toisaalta laajoilla alueilla piirin keskiosassa ei uusia esiintymiä todett u juuri lainkaan. Piirin alue voidaan jakaa geologisesti neljään osaan, joilla kullakin on omat, osittain kallioperästä johtuvat suurpiirteensä, mitkä taas ova t vaikuttaneet muodostumien ja massojen jakaumaan. 1. Läntinen rannikkoalue, joka käsittää linjan Kristiinankaupunki-Laihia - Uusikaarlepyy länsipuolisen alueen saaristoineen. 2. Lounaisosan moreenipeitteisten muodostumien alue. Se ulottuu pohjoisessa Laihian rajalle, idässä Kauhajoen ja Jalasjärven kuntien rajalle. 3. Keskiosan soraköyhä, laaja tasankoalue. Sen itärajana on suunnilleen linja Alavus-Uusikaarlepyy. 4. Itäosan pitkittäisharjujen alue. 1. Läntisellä rannikkoalueella on tyypillistä kallioiden runsaus ja harjuje n puuttuminen lähes kokonaan. Pienet harjumuodostumat ovat kapeita j a niitten aines on usein huonosti lajittunutta, moreeninsekaista. Pohjois-- osaa luonnehtii runsaslohkareisten, kapeiden reunamoreenien runsaus. Rantakerrostumia esiintyy yleisesti, mutta ne ovat pienialaisia ja ohuita; vain pieni osa niistä on tienpitoaineeksi kelpaavaa. 2. Piirin lounaisosassa esiintyy runsaasti lajittuneita muodostumia. Esiintymät ovat melko laajoja, aines on suurelta osin soravaltaista ja hienoimpia lajitteita esiintyy suhteellisen vähän. Arvioinnin perusteella puolet koko piirin soravaltaisesta aineksesta on Kauhajoen lounais- ja eteläpuolisella alueella. Lounaisosaa luonnehtivat moreenipeitteise t harjujaksot. Alueen eteläosassa kokonaisia harjusysteemeitä peittää

8 VI keskimäärin 1-2 m paksu, tiivis moreeni. Se on yleensä runsaasti hieno - ainesta sisältävää, kosteana liettyvää, väriltään tavallisesti lyijynharma ' ta ja heikosti kerroksellista. Niinpä alueella käytetäänkin moreenista yleisesti nimeä "inäkisavi ". Moreenin paksuus on säännöllisesti suurin muodostuman reunaosissa. Lakiosasta moreenivaippa saattaa puuttu a kokonaan. Korkeimmilla selänteillä moreenin päällä voi olla lisäks i 1-2 m huuhtoutunutta kivistä moreenia, mikä vaikeuttaa muodostuma n toteamista ja myös sen hyväksikäyttöä. Kaikissa esiintulleissa tapauksissa raja alla olevan glasifluviaalisen aineksen ja moreenin välillä o n terävä, mikä edellyttää mannerjäätikön aktiivista toimintaa alueella. 3. Piirin keskiosaa voidaan kokonaisuudessaan pitää soraköyhänä alueena. Kapeat harjujaksot ovat ainesmäärältään vähäisiä ja niissä on pitki ä katkeamia. Muodostumia peittää usein savi tai siltti. Alueen pohjois - osissa tasoittuneet muodostumat ovat pintaosastaan pelkästään hiekkaa, soravaltainen ydin on säännöllisesti vasta pohjavedenpinnan tason ala - puolella. 4. Itäosassa esiintyy pitkiä, maisemassa selvästi erottuvia harjujaksoj a ja suuria deltalaajentumia. Korkeilla alueilla harjuaines on karkeaa : a paikoin moreenimaista, varsinkin vedenjakaja-alueella. Luoteeseen.. siirryttäessä soravaltaisen aineksen osuus vähenee ja lähellä rannikko a olevat muodostumat ovat pintaosistaan pelkästään hiekkaa. Koili5sc-aaa& a on tyypillisenä piirteenä pitkittäisten moreeniselänteiden lakiosassa ole - vat vallit, joissa A-luokan osuus on huomattavan runsas. Valli± ovat verraten kapeita, useimmiten vain 2-3 m paksuja ja siitä syystä massamääriltään vähäisiä. Niiden aines soveltuu kuitenkin hyvin murskaukseen. Vaasan piirin massojen kokonaismääräksi on saatu 621 milj. m3. Tästä määrästä valtaosa, n. 250 milj. m3 on Jurvan eteläpuolisella alueella, piirin lounaisosissa. Pelkästään Isojoen 1 : karttalehden (1234 ) alueella ainesmäärä on 158 milj. m3 ja on huomattava, että puolet piiri n soravaltaisesta aineksesta on tällä alueella. Piirin itäosan _massamäärä on n. 263 milj. m3. Eniten ainesta on Kuortaneen karttalehdellä (2224), n. 83, 5 milj.m 3 ja Alavuden (2223 ) alueella, n. 41, 5 milj. m3. Muissa osissa massoja on selvästi vähemmän.

9 VII Rannikkoalueen ja keskiosan yhteinen massamäärä on vain hieman yli 100 milj. m3, vaikka nämä alueet käsittävät noin puolet piiri n pinta -alasta. Soraköyhimpinä voidaan pitää Seinäjoen karttalehtialuetta (2222), jolla on arvion mukaan yhteensä vain 2 milj. m3 ainesta ja Vaasan ympäristöä noin 30 km säteellä, jossa aines - määrä on yhteensä n. 4 milj. m3. Otaniemessä 29 päivänä marraskuuta Geologi Ilpo Kurkinen

10 MUOUOSTUMAIN KUVAUS

11 - 1 - SIIPYY Karttalehti Karttalehden alueella ei ole maininnan arvoisia lajittuneen aineksen muodöstumia. Kart t a l ehti side b Muodostumä 1 Kärret F#ubnosti lajittunut lievemuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on ylistiuret lohkareet aineksessa, ja vähäinen kerrospaksuus. Arviöinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala oh 2, 5 ha, aines pääluokka C. Kokonttisinassamäärä m 3. Karttalehti Karttalehden Vaasan läänin puoleisella osalla ei ale mainittavia lajittuneita esiintymiä. Karttalehti Ömoaaå Muodostuma 1 Kallträskinkanga s Leveä, tasalakinen harjumuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia; Pinta-ala on 166 ha, aines pää.luokkaa C. Muodostuman ydinosa on pintaosista 1-2 m paksulti KiSr, jossa esiintyy myös A-luokkaa, alaosa on pikisr tai hksr. Liepeet ovat kokonaan C-luokkaa. Arvioitu A m3, B m 3, c 3, 5 milj. m3. Kokonaismassamäärä n. 4 milj. m3. Muodostuma 2 Hede n Länsiosistaan moreenin ja louhikon peittämä harjumuodostuma, jonk a pohjatasona ovat pohjavesi ja moreeni. Haittatekijöinä ovat peittäv ä moreeni, jonka paksuus on ^01 m, ja ylisuuret lohkareet pinnall a muodostuman länsiosissa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta- ala on 91 ha. Pintaosissa aines on heikosti peseytynyttä länsiosassa, alla esiintyy pääasiassa soraista hiekkaa. Arvioitu a- luokan määrä m 3, B- luokan m 3, j a C- luokan määrä 4 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 5 milj. m 3.

12 - 2 - Muodostuma 3 Kiviringit Moreenipeitteinen muodostuma. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha. Muodostuma on pintaosista moreenia, joka etelä - päässä on huuhtoutunutta, Leikkausten puuttuessa aineksen laatu j a massamäärä on epävarma a Karttalehti123112Siiro Muodostuma 1 Ylitalo Moreenipeitteinen harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on 1-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 32, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman päällä olev a moreeni on pohjoisosissa lähes 2 m, eteläosissa n. 1 m paksu. Moreenin alla on srhk, ainakin 3 m syvyyteen asti. Kokonaismassamäärä 1, 5 milj. m3. Muodostuma 2 Siiro Moreenipeitteinen harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjaves i ja moreeni. Haittatekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on n. 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskiosassa on koekuopan perusteella pinnalla n, 2 m moreenia, jonka alapuolella on srhk. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Mäki Moreenipeitteinen, kapea harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohja - vesi. Haittatekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on 1, 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pintavala on 7,5 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman keskiosassa moreenia on pinnalla n, 1, 5 m, Sen alapuolella on KiSr, jossa esiintyy myös A-luokkaa, ainakin 3 m syvyyteen asti.. Arvioitu A m3, B 80,000 m 3, c m3, Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4 Tarmaanmäki Moreenipeitteinen harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on 1, 5 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa B, Koekuopan perusteella moreenipeitteen paksuus on eteläpääs-sä 1, 5 m, jonka alla on pikisr 3 metriin

13 3 - saakka. Arvioitu B m3, m 3. c m 3, Kokonaismassamäär ä Muodostuma 5 Sorvarinmäki Pääosin moreenipeitteinen harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohja - vesi. Haittatekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on 0-2 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia. Pinta-ala on 50 ha, aihes pääluokkaa C. Koekuoppien perusteella moreenipeite on ohuempi inuodostuman länsiosissa jossa se paikoin puuttuu kokonaan. Itäpuolella moreenipeitteen paksuus on n. 2 m; jonka alla alkaa HHkt Kokoriai s massamäärä 1,5 milj. m3, Muodostuma 6 Mustasaar i Moreenipeitteinen, todennäköisesti lajittunut muodostama, jonka pohja - tasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Matala moreenipeitteinen selänne, joka saattaa olla lajittunutta syvemmällä. Pohjaveden yläpuolella oleva massamäärä on kuitenkin vähäinen.

14 - 4 - KRISTIINANKAUPUNKI Karttalehdet Karttalehtien alueilla ei ole maininnan arvoisia lajittuneen aineksen eslirntytniä. Karttalehti I. Kär1er}koski Muodostuma 1 Bäråsliden Pieni rantamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Sandheden Kallioselänteen itärinteen rantamuodostuma, jonka pohjatasona ovat kallio ja moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman eteläosa on koekuoppien perusteell a HHk, keskiosa pikisr, pohjoispää KiSr, jossa hieman ylisuuria Lo. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Sandbac k Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 34 ha, aines pääluokkaa C. Laajan deltamuodostuman eteläkärki, jonka aines on valtaosin C-luokkaa. Pohjoisosassa esiintyy vuorokerroksina myös hksr, pintaosassa kisr. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 4 Lakiakangas Tasoittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia. Pinta-ala on 95 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosa on pintaosista HHk ainakin 3 m syvyyteen. Keskiosa on pikisr, aines muuttuu karkeammaksi Kenkäharjun alueella, jossa on myös hieman A-luokan ainesta. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä 2,4 mili. m `.

15 5 - Muodostuma 5 Flaggberget Rantamuodostuma, jonka pohjatasona ovat kallio ja moreeni. Haittatekijänä on vähåinen kerrospaksuus. Arvioinnin dpuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3 i Muodostuma 6 Tuominen Moreenipeitteinen paksu harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohja - vesi. Haittatekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on 1-2 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia. Pinta-ala on 39 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuma on lakiosaa lukuunottamatt a moreenin peittämä. On todennäköistä että moreenikerroksen paksuu s kasvaa reunoille päin. Aines on pohjoisosissa srhk - pikisr vuorokerroksina n. 10 m paksulti, jonka alla esiintyy kisr ainakin 5 m. Arvioitu A m3, B 1, 3 milj. m3, c 1 milj. m3. Kokonaism.assa- - määrä 2, 5 milj m 3. Muodostuma 7 Ranta Moreenipeitteinen harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on 1-3 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia. Pinta-ala on 22 ha, aines pääluokkaa B. Peittävä moreenikerros on pohjoispäässä n, 1, 5 m, eteläosassa koekuopan perusteella yli 3 m. Moreenin alla oleva aine s on todennäköisesti B-luokkaa. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 8 Korkeaharju-Maunula Laaja-alainen, ohut rantamuodostuma, jonka pohjatasona ovat kallio j a moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apun a on käytetty leikkauksia ja koekuoppia. Pinta-ala on 120 ha, aines pää - luokkaa C. Muodostuma on paksuin eteläosistaan, jossa aines on HHk yli 3 m paksuudelta. Keski- ja pohjoisosa ovat luultavasti paljo n ohuempia. Laajuudestaan huolimatta alueen käyttöarvo on vähäinen. Aines on pelkästään suodatinmateriaalia. Kokonaismassamäärä 1, 5 milj. 3 m.

16 - 6 - Karttaleht,12,3.2,14,lgsm,ax k Muodosturna 1 Bergå.sen Paksu deltamuodostuma, jonka pohjatasona on länsiosassa pohjavesi, itäosissa kallio ja moreeni : Haittatekijöinä ovat muodostuman länsi - osissa peittävä moreeni, jonka paksuus on n. 1 m, sekä ylisuure t lohkareet pinnalla ja aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 159 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman paksuin osa, Risåsen, on pintaosistaan ylisuurten Lo peittämä, pohjoisosiss a päällä on paikoin moreenia 1 m. Alaosassa aines on KiSr - HkSr, A-luokkaa esiintyy paikoin. Itäosa on kallio ja moreenialustalle kerrostunut; aines on hiekkavaltaista. Bergåsenin itäpuoli on luultavast i ohutta rantakerrostumaa. Arvioitu A m 3, B 1, 7 milj. m3, C 3, 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 5 milj. m3.. Leikkauksista on valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 2 Byåsen Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on kallio ja moreeni.. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pää - luokkaa C. B m 3, c m3. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 3 Fågelber. get Pelkästään someroa oleva muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on ylisuuret lohkareet aineksessa ja vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa A. Muodostuman aines on kokonaan A-luokkaa, yli - suurten Lo suuri osuus vähentää muodostuman käyttöarvoa. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4 Villuri Moreenipeitteinen harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on jopa 4 m, sek ä pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 81 ha. Muodostuma on kokonaan moreenia pintaosista. Mäen talon kaivossa on peittävän moreenin paksuus 4 m, jonka alla on HHk ainakin saman verran. Moreenikerroksen paksuudesta johtuen muodostuman käyttöarvo on pie - ni ja massamäärää vaikea arvioida.

17 Muodostuma 5 Ohriluoma Keski- ja eteläosistaan noreenin peittämä muodostuma, jonka pohjatasona o n pohjavesi. Haittatekijänä on pääosan muodostumaa peittävä moreeni, jonka pa k- suus on ti 1 m, sekä ylisuuret lohkareet muodostuman pinnalla pohjoisosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuopnia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosa on pinnasta alkaen HHk, keskiosas - sa sen päällä on moreenia < 1 m. Eteläosassa moreenipeite vaikuttaa paksumnalta, eikä aineksen laatu ole selvillä. Kokonaismassamäärä 2 milj.m3. Muodostuma 6 Rävåsen Osittain moreenipeitteinen muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat pohjoispäässä peittävä moreeni, jonka paksuus on> 2m, sekä ylisuuret lohkareet aineksessa. Muodostuanassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 36 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma on pintaosasta n. 1 m paksuudelta HkSr jonka alla esiintyy hyvin lajitt u- nutta HHk ja Ht. Kokonaismassamäärä 1 milj.m3. Muodostuma 7 Mäkel ä Matala, moreenipeitteinen harjunuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on peittävä mnreeni, jonka paksuus on > 2 *n. Muodosttmlassa e i ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty tietoja alueella olevista kai - voista. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa C. Kaivotietojen perusteell a usean metrin paksuisen moreenin alla esiintyy C-luokan ainesta. Moreenin vahvuudesta johtuen nmodostuinan käyttöarvo on vähäinen. Muodostuma 8 Mössåsen Laaja moreenipeitteinen muodostuma, jossa on leikkauksen ja koekuoppien peru s- teella 0-3 m rroreenia pinnalla. Se ilmeisesti yhtyy nux dostumaan 6. Kerrospaksuus on ilmeisesti yli 5 m keskimäärin. Pinta-ala on 142 ha. Aines on pää-, luokkaa C. Kokonaismassamaar3 on 7 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 2 milj.m3, C 4,8 milj.m3. Karttalehti Karijoki Muodostuma 1 Susivuori-Äijöönneva Tasoittunut, keskiosista noreenipeitteinen harjtanuodostuma, jonk a pohjatasona on pohjavesi, eteläpäässä moreeni. Haittatekijänä on muodostuman keskiosissa peittämä tai valikerroksena oleva moreeni, jonka paksuus on 0,5-2 m, sekä vähäinen kerro spaksuus alueen

18 - 8 - pohjoisosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 181 ha, aines pääluokkaa C. Muodostaman pinnalla esiintyy länsiosiss a n. 1 m paksuinen rantakerrostuma KiSr, jonka alla on lyijynharma a moreenikerros ; sen paksuus vaihtelee 0,5-2 m. rloreenin alla esiinty y eteläpäässä hiekkavaltaista ainesta, keski- ja pohjoisosissa myös hksr. Muodostuvan keskiosissa moreenin päällä orsivettä. A-luokkaa esiintyy runsaammin vain muodostuman lounaisosassa. Arvioitu A m3, B m3, C 5,2 mu.lj.m3. Kokonaismassamäärä 6,2 mi1j.m3. Muodostumasta, leikkauksista on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostama 2 Isomäki Pääosin moreenipeitteinen harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjoisosissa pohjavesi, eteläpäässä kallio ja moreeni. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva moreeni, jonka paksuus on 1-3 m, sekä vähäinen kerrospaksuus Tnuodo s- tuman eteläpäässä. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 122 ha, aines pääluokkaa B. Pintaosassa rwdostuman päällä on n. 2 m karkeaa rantakerrostumaa, jossa esiintyy myös A-luokkaa. Tämän alla on harmaa, väi ä- kivinen moreeni, jonka paksuus muodostuman lakiosassa on n. 2 m. Moreenin alla alkaa hksr, joka on hyvin lajittunutta. Arvioitu A 1 milj.m3, B 5 milj.m3, C 5 milj.m3. Kokonaismassam7äärä 11 milj.m3. Muodostuma 3 Marjoneva Reunammodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leik - kauksia. Pinta-ala on 9,5 ha. Leikkausten puuttuessa aineksen laatu on ep ä- varma, joskin on todennäköistä, että aines on hiekkavaltaista. Kokonaismassamäärä m3. Muodostama 4 Ketomäki Pieni reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Aines on eteläosassa heikosti lajittunutta KiHk, pohjoisosa voi sisältää myös soravaltaista ainesta. Kokonaismassaäärä m3. Muodosturna 5 Loirroo Moreenipeitteinen hiekkamuodostuma, jossa on todettu yli 10 m lajittunutta ainesta. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamiåärä on 1 milj.m3, josta arvioitu B m3 j a C m3.

19 - 9 - NÄRPIÖ Karttalejidet ' Karttalehtien alueilla ei ole maininnan arvoisia lajittuneen aineksen esiintymiä. Karttalehti Närpe s Muodostuma 1 Sandheden Rantamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja moreeni. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman länsiosa on pikisr, jonka päällä itäpuolella on HHk. Jäljellä oleva aines on kokonaan B-luokkaa. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2 Mandelström Rantamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja moreeni. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 11,5 ha, aines pääluokkaa C. Pääosa soravaltaisesta aineksesta käytetty, jäljellä oleva aines lähinnä HHk. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Rangsby Muodostuma 1 Furuedet Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa B. Pääosa massoista jo käytetty, jäljellä oleva aines pikisr sekä hieman KiSr. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Bäcklide n Muodostuma 1 Kankaanmäki Pohjoisosista moreenipeitteinen harjumuodostuma, jonka pohjatason a ovat pohjavesi ja moreeni. Haittatekijöinä ovat peittävä moreeni, jonka paksuus on 1 m, ylisuuret lohkareet aineksessa muodostu - man itäosassa sekä vähäinen kerrospaksuus muodostuman eteläpäässä. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 131 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosassa ohuen moreenikerroksen alla esiintyy SrHk - HkSr. Kankaanmäen itäpuolella aines on

20 ' 10 - KiSr ja someroa, jossa ylisuurten Lo osuus on paikoin huomattava. Eteläosassa aines on hyvin lajittunutta Hk. Arvioitu A m3, B m3, C 2, 4 milj, m3. Kokonaismassamäärä 3, 3 milj. m3. Muodostuma 2 Klockstapeiåsen Rantarnuodosturna, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7, 5 ha, aines pääluokkaa C. Jäljellä oleva aines on HHk. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Östra Yttermar k Muodostuma 1 Lilla Varberget Huonosti lajittunut rantamuodostuma, jonka pohjatasona ovat kalli o ja moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa B. Pääosa muodostumasta on jo käytetty; jäljellä oleva aines on moreeninsekaista KiSr. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 2 Bredåsen Selännemäinen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-3 m kivirikasta ainesta. Soveltuu lähinnä, murskaukseen. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassarr rä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Karttalehti Övermark Muodostuma 1 Bergströ m Moreenipeitteinen harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat peittävä moreeni, jonka paksuus lienee n. 1 m sekä ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha. Leikkausten puuttuessa aineksen laatu on epävarma. Luultavasti muodostuman itäosassa esiintyy soravaltaista ainesta. Kokonaismassamäärä n. 2, 5 milj. m3. Muodostuma 2 Trornmossen Moreenipeitteinen harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on n. 1 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Muodostuman pintaosassa aines on kisr, joka todennäköisesti on melko ohutta rantakerrostumaa. Ydinaineksen laatu on epävarma. Kokonaismassamäärä m3.

21 11 - Muodostuma 3 Högmossen Moreenipeitteinen muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Leikkausten puuttuessa aineksen laatu epävarma. Muodostuma 4 Högmossen Moreenipeitteinen muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Moreenipeitteinen selänn e joka todennäköisesti ytimeltään on harjuainesta. Muodostuma 5 Fäbodbacken Vallimainen moreenimuodostuma,jonka aines on vahvasti huuhtoutunutta. Aine k- sessa jonkun verran ylisuuria lohkareiti. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostuma 6 Räfsbäck Muodostuma on pinnaltaan moreenia, mutta on aihetta epäillä., että se saattaa kuulua Karijoen kautta kulkevaan harjujaksoon. Koekuopat ja mandollisesti seisminen tutkimus on tarpeen, sillä. muodostuma on soraköyhällä alueella. Karttalehti Perälä Muodostuma 1 Pappilankanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 102 'ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisreunalla on aineksen päällä paikoin hieman moreenia. Moreenikerros on kuitenkin niin ohut, ettei se haittaa rnuodostuman käyttöä. Aines on koko muodostumassa hiekkavaltaista vain keskiosassa ole - vassa rantavallissa esiintyy B-luokan ainesta. Kokonaismassamäärä 5 mi1j. m3, Karttalehti Teuva Muodostuma 1 Paskounharju Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat kallio ja moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa C. Kallioselänteen luoteisrinteellä oleva ohut reunamuodostuma. Eteläosissa aines on pikisr, pohjoisosissa Srlik. Soravaltainen aines lähes loppuun käytetty. Kokonaismassamäärä m 3.

22 Karttalehti Horonkvl ä Muodostuma 1 Valsberg Moreenipeitteinen harjumiuodostuna, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatek i- jöinä ovat peittävä moreeni, jonka paksuus on < 1 m, sekä ylisuuret lohkaree t pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 56 ha, aines pääluokkaa C. Kauttaaltaan runsaslohkareisen moreenin peittämä harjuselänne. Eteläosissa aines on hiekkavaltaista joskin välikernoksina esiintyy myös B-luokkaa. Pohjoisosassa aines on valtaosin KiSr, yläosassa A-luokan osuus o n paikoin huomattava. Arvioitu A m3, B'1 milj.m3, C 1,3 milj.rr3. Kokonaismassaniäärä 2,5 Milj.m3. Muodostuma 2 Horonpää Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 46 ha, aines pääluokkaa C. Soravaltaista ainesta esiintyy mzodostumzan länsi- ja itäosissa, keskus on hiekkavaltaista. Soravaltainen aines on pääasiassa pikisr, A-luokan osuus on alle 10 %. Arvioitu A m3, B m3, C m?. Kokonaismassamäirä 1,6 milj.m3. Muodostuma 3 Horonkylä Harjumnbdostuna, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on luoteisosassa peittävä moreeni, jonka paksuus on 'L 1 m. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioi nnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 26 ha, aines paäluokkaa C. Harjuselänteen luoteisosa on moreenin peittämä, keski- ja eteläosa ovat pinnasta alkaen srlk. B-luokkaa esiintyy vain kapeana ytimenä, lähellä pohjaveden tasoa. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4 Ruosteluom a Matala harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat reunaosia ja eteläpäätä peittävä moreeni, jonka paksuus on ti 1 m, sekä ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 53 ha, aines päälubkkaa C. Harjuselänne, jonka laelta moreeni on huuhtoutunu t pois ; moreen3kerroksen paksuus reunoilla on n. 1 m. Aines on valtaosin vaakakerroks llista Hk, B-luokkaa esiintyy pohjoispäässä muodostuman pintaosissa. Arvioitu B m3, C 1,2 milj. m3. Yokonaismassamäärä 1,6 milj.m3. Muodostuva 5 Ruosteluoma S Moreenipeitteinen muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat peittävä moreeni, jonka paksuus on yli 1 m, ylisuuret lohkareet pinnalla sekä pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Muodostuma on kokonaan moreenin peittämä, joten aineksen laatu o n epävarma. Pohjavedenpinnan yläpuolella oleva massamäärä on luultavasti vähäi - nen.

23 KORSNÄS Karttalehti Karttalehden alueella ei ole maininnan arvoisia lajittuneita muodostumia. Karttalehti Korsnäs Muodostuma 1 Boviksande n Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttö ä rajoittaa pohjaveden suojelualue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa B. Pohjoisosissa esiintyy paikoin moreeninsekaista KiSr - hksr, eteläpäässä pikisr ja srhk. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Långkärr Kapea harjumuodostuma, jonka pohjatasona on eteläosassa pohjavesi, pohjoispäässä moreeni. Haittatekijöinä ovat pohjoisosissa ylisuuret lohkareet pinnalla ja aineksessa, sekä vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa B. Eteläpään selänne on lähinnä pikisr, pohjoisosa huonosti lajittunutta, moreeninsekaista KiSr, jossa myös A-luokkaa kohtalaisesti. Arvioitu A m3, B m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Leikkauksista on valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 3 Mobacken Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijöinä ova t ylisuuret lohkareet pinnalla ja aineksessa sekä vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pää - luokkaa B. Karkeasta, moreeninsekaisesta aineksesta koostuva harjuselänne, jonka pintaosassa on runsaasti ylisuuria Lo. Kaivuvaikeus on todennäköisesti suuri. Arvioitu A m3, B m 3. Kokonaismassamäärä m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 4 Korsnä s Muodostuma, pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha. Pinnaltaan runsaslohkareinen selänne, jonka aineksen laatu ei ole selvillä. Käyttökelpoinen massamäärä lienee vähäinen.

24 Karttalehdet Karttalehtien alueella ei ole maininnan arvoisia lajittuneen aineksen esiintymiä. Karttalehti Molpe Muodostuma 1 Gammelvike n Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on eteläosissa pohjavesi, pohjois - päässä moreeni: Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus muodostuma n pohjoisosissa. Muodostuman käyttöä rajoittaa hautausmaa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä HHk. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Pörtmosse n Muodostuma 1 Källåsbacke n Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman itäosa on pikisr, länsiosa srhk. Kerrospaksuus on vain n. 1, 5 rn. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2 Östra mossen Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa B. Ranta - valli, jonka aines on valtaosin pikisr, A-luokkaa esiintyy hieman muodostuman eteläreunalla. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Risnäsmossen Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 8 ha, aines pääluokkaa B. Kapea rantavalli, jonka aines on pohjois - osassa B-luokkaa eteläpäässä huonosti lajittunutta KiSr, jossa hiema n ylisuuria Lo. Pääosa massoista jo käytetty, jäljellä n m3 KiSr. Karttalehdet , Karttalehtien alueella ei ole maininnan arvoisia lajittuneita muodostumia.

25 Karttalehti Muodostuma 1 Dahlsbac k Rantamuodostuma, jonka pohjatasona ovat kallio ja moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuusi Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pfiäluokkaa B. Moreenialustalle kerrostunut rantamuodostuma, jonka aines on pohjoisosassa KiSr, eteläosass a pikisr. Kokonaismassamäärä m3. Kar'ttalehti Svarvar Muodostama 1 Kiimaneva Lfevemuodostuma, jonka pohjatasona on kallio ja moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus muodostuman eteläosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Pohjois - osan selänne on kokonaan pikisr, eteläosa on pääosin srhk. Soravaltainen aines on lopussa, jäljellä on hiekkavaltaista ainesta n m3. Karttalehti124212Övermalax Muodostuma 1 Kolnebacken Osittain tasoittunut, leveä harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohja - vesi. Haittatekijöinä ovat pohjoispäässä peittävä tai välikerroksena olev a moreeni, jonka paksuus on n. 1 m, sekä ylisuuret lohkareet aineksessa. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjaveden suojelualue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia. Pinta-ala on 80 ha, aines pääluokkaa B. Pohjoisosassa aines on karkeaa someroa, jossa on runsaast i A-luokan ainesta, Paikoin on välikerroksena harmaata moreenia n. 1 m. Ylisuurten Lo osuus on pintaosissa paikoin huomattava. Keskiosassa on aines pikisr - HkSr, liepeiden ollessa srhk. Eteläpäässä soravaltaista ainesta esiintyy tien kohdalla, muu osa on käytetty pohjaveden pinna n tasoon, osin allekin. Arvioitu A m3, B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostumasta on valokuvia gt:n arkistossa. Muodostama 2 Kolma s Tasoittunut harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat eteläosassa pohja - vesi, pohjoisosassa kallio ja moreeni. Haittatekijöinä ovat, muodostuman kaakkoisosassa peittävä moreeni, jonka paksuus on 0, 5-1 m, sekä vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koe - kuoppia. Pinta-ala on 41 ha, aines pääluokkaa C. Kaakkoisosa muodostumasta on KiSr, joka on osittain moreenin sekaista. Länsiosissa aines

26 on hyvin lajittunutta Hk, pohjoispäässä huonosti lajittunutta srhk, paikoin pikisr. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäär ä m3.

27 VAASA Karttalehdet Karttalehtien alueella ei ole maininnan arvoisia lajittuneita esiintymiä. Karttalehti Malax Muodostuma 1, Gåsmossen Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus ja pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. Aines kelpaa vain suodatinmateriaaliksi. Kokonaismassamäär ä m 3. Muodostuma 2 Mobergen Huuhtoutunut moreenimuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna on käytett y leikkauksia. Pinta-ala on 5, 5 ha, aines pääluokkaa A. Esiintymä on loppuunkäytetty syksyllä -73. Karttalehti Sundo m Muodostuma 1, Hiihtomaj a Huonosti lajittunut harjumuodostuma, jonka pohjatasona on eteläosiss a pohjavesi, pohjoispäässä moreeni. Haittatekijänä on ylisuuret lohkaree t aineksessa, muodostuman pohjoisosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 9, 5 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman S osa on pikisr, keskiosa srhk, pohjoisosa KiSr, jossa runsaasti ylisuuri a Lo. Pääosa massasta jo käytetty. Arvioitu A m3, B m 3, C m 3. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Via s Muodostuma 1 Kalasar Ohut rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 15, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines kelpaa vain suodatinmateriaaliksi. Kokonaismassamäärä m 3.

28 18 - Muodostuma 2 Pölnebacken W Ohut rantamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä srhk. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Kunnanraja Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa B. Kapea rantavalli, jonka aines on karkea a KiSr; ylisuuria Lc on itäosissa hieman. Arvioitu A m3, B m3. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Vaas a Muodostuma 1 Kappelinmäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat muodostuman pohjoisosassa peittävä silttikerros, jonka paksuu s on 1-2 m, ylisuuret lohkareet aineksessa muodostuman itäosissa sek ä vähäinen kerrospaksuus eteläpäässä. Muodostuman käytön esteenä on pohjaveden suojelualue sekä luonnonsuojelunäkökohdat. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 27 ha, aines pääluokkaa C. Karttalehti Karper ö Muodostuma 1 Vesilaito s Tasoittunut harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjaveden suojelualue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pohjavedenpinnan yläpuolella etelä - osassa KHt, pohjoisosassa silttiä. Näiden alla esiintyy HHk useita metrejä. Muodostuma 2 Granholm Tasoittunut harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat eteläosassa peittävät siltti- ja hietakerrokset, paksuus on 1-2 m, sekä ylisuuret lohkareet pinnalla muodostuman itäosissa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa C. Jäljellä oleva aines on pelkästään suodatinmateriaalia. Kokonaismassamäär ä m 3.

29 Muodostuma 3 Slätören Kapea harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa B, lähin - nä pikisr. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3.

30 RAIPPALUOTO Karttalehti Björköby Muodostuma 1 Backflada n Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-al a on 11 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä KHk. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Petsm o Muodostuma 1 Holmträsket Matala harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4, 5 ha, aines pääluokkaa B, lähinnä hksr. Arvioitu B m3, c rn 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2 Pad a Huonosti lajittunut harjumuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on ylisuuret lohkareet aineksessa muodostuman keskiosissa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pää - luokkaa B. Muodostuman S osa on KiSr, jossa on hieman A-luokkaa, keskiosa karkeaa, pintaosista moreeninsekaista someroa, jossa on ylisuuria Lo runsaasti, pohjoispäässä esiintyy pikisr. Arvioitu A m 3, B m 3. Kokonaismassamäärä m 3.

31 HONKAJOKI Karttalehti Lehden alueella ei ole mainittavia lajittuneen aineksen esiintymiä. Karttalehti Suojoki Muodostuma 1 Näätäviita Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä HHk. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2 Ketunpesänharj u Dyynimuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä HHk. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Leppikorp i Dyynimuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4 Typpykeidas Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 5 Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoispäässä aines on soravaltaista, muu osa muodostumasta on huonosti lajittunutta Hk. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 6 Rantalanharj u Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa C. Länsiosassa aines on kisr, jossa esiintyy hieman A-luokkaa, itä- ja pohjoispää ovat hiekkavaltaista ainesta. Koekuoppien perusteella kerrospaksuus on keskiosassa vain 1.5 m, etelä - päässä alle metrin. Arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3.

32 Muodostuma 7 Lintusaarenkeida s Dyynimuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohvedenpinnan läheisyys. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C, valtaosin HHk. Kokonaismassamäärä m. Karttalehti Karttalehden Vaasanläänin puoleisella alueella ei ole mainittavia lajittuneita esiintymiä. Karttalehti123306Kodesjärvi Muodostuma 1 Korte : harju llarjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus muodostuman pohjoisosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 119 ha, aines pääluokkaa C. Ydinalueen eteläpäässä, Korkeaharjun alueella aines on hiekkavaltaista. Kiviharjun pohjoispuolinen ydinalue on pintaosista KiSr, A-luokan osuus on kuitenkin epävarma. Pohjoisosa on tasoittunut C-luokan esiintymä, jonka kerrospaksuus on vain 1-2 m. Arvioitu B 1 milj. m3, C 1,7 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2, 7 milj. m3. Muodostuma 2 Sarvikanga s Tasoittunut deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla muodostuman eteläpäässä ja vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 112 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pintaosissa on soravaltaista rantakertaa 1-2 metriä paksulti, muuten aines on C -luokkaa. Etelä - osissa haittana ovat ylisuuret pintalohkareet. Arvioitu B m3, C 1, 4 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 8 milj. m3. Muodostuma 3 Salomäki Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa B. Pieni rantavalli, jonka aines on huonosti lajittunutta. Käyttöarvo ja massamäärä vähäinen.

33 Muodostuma 4 Hurttakangas Tasoittunut harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjoisosissa pohja - vesi, eteläpäässä moreeni. Haittatekijöinä ovat eteläosissa ylisuure t lohkareet pinnalla ja vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 64 ha, aines pääluokkaa C. Eteläpääss ä pinnalla esiintyy KiSr joka länsireunalla on moreeninsekaista rantakertaa, itäpuolella pikisr, jota peittää hyvin lajittunut Hk, Pohjoisosa on pintaosista HHk, ainakin 2 m paksulti, Arvioitu B m3, C m 3, Kokonaismassamäärä 1, 2 milj. m 3. Muodostuma 5 Kaskelankanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus muodostuman länsiosissa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 196 ha, aines pääluokkaa C. Kaskelankangas on laakea deltamuodostuma, jossa esiintyy vuorokerroksin a B- ja C-luokkaa. Länsiosa on tasoittunut ohut hiekkakenttä, vain Puukkoharjunmäen alueella saattaa löytyä kisr. B 1, 6 milj. m3, c 3,4 milj. m 3. Kokonaismassamäärä n. 5 milj. m3. Muodostuma 6 Nalinkanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 128 ha, aines pääluokkaa C. Soravaltaista ainesta on pintahavaintojen perusteella löydettävissä ainoastaan muodostuman länsiosista ; muun osan ollessa pelkästään C-luokkaa. Arvioitu B m 3, c 2, 3 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2, 5 milj. m 3. Muodostuma 7 Haisunkanga s Laakea muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 28 ha, aines pääluokkaa C, soravaltaista ainesta esiintyy vai n muodostuman itäreunassa. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3.

34 Muodostuma 8 Pesäkanga s Tasoittunut harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 182 ha, aines pääluokkaa C. Keskiosan itä-länsi suuntainen selänne on valtaosin b-luokkaa, muu osa muodostumasta on hiekka valtaista, aineksen muuttuessa hienommaksi reunoille päin. Arvioitu B m 3 j C 2, 5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 3 milj. m3 Muodostuma 9 Hessoonkangas Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa B. Pintaosassa esiintyy kisr, jossa hieman ylisuuria Lo. Aines saattaa syvemmällä olla moreeninsekaista. Vähärnerkityksinen alue. Karttalehti Lauhala Muodostuma 1 Korsukanga s Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat pohjoisosassa ylisuuret lohkareet pinnalla sekä vähäinen kerrospaksuu s alueen reunaosissa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 120 ha, josta lievealueen osuus 40 ha. Keskiosa muodostumaa on kokonaan ylisuurien Lo peittämä ja aineksen laatu on epäselvä leikkauste n puuttuessa. Pinnan perusteella moreenia on ainakin päällä useita metre - jä. Lievealueella oleva rantakerrostuma on hksr ja srhk ; sen paksuus on vain metrin luokkaa, ja massamäärä n m3. Muodostumasta on valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 2 Siioninkeida s Ohut rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12,5 ha, aines pääluokkaa C. Pinnan perusteella pohjoispäässä esiintyy soravaltaista ainesta, lähinnä pikisr, n m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 3 Eskonkanga s Tasoittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on ylisuuret lohkareet pinnalla muodostuman eteläpäässä ja vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha, aines pääluokkaa C, soravaltaista ainesta esiintyy vain muodostuman etelä - päässä. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäär ä m 3.

35 ISOJOKI Karttalehti Villamo Muodostuma 1 Jokela Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys alueen itäosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Kerrospaksuus on keskimäärin vain 1, 5 m. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Kankaanmäk i Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Moreenimäen rinteellä oleva ohut rantakerrostuma, jonka aines on huonosti lajittunutta. Vähämerkityksinen alue. Muodostuma 3 Mäntymäki Pieni harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosissa esiintyy srhk, joka muuttuu soravaltaiseksi syvemmällä. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4 Jätinmäki Reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja moreeni. Haittatekijöinä ovat muodostuman keskiosassa ylisuuret lohkareet pinnalla, sekä vähäinen kerrospaksuus länsiosissa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia. Pinta-ala on 87 ha, josta lievealueen osuus 53 ha. Muodostuman keskus on pintaosista runsaslohkareinen, koekuoppien perusteella aines on moreenia; vain kaakkoisreunalla on pikisr olevaa rantakertaa yli 3 m. Länsiosan lievealue on hiekkavaltaista, luoteisosassa kerros - paksuus on n. 2 m, lounaisosissa luultavasti vähemmän. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 5 Ristikanga s Osittain moreenipeitteinen harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat alueen keskiosissa peittävä moreeni, jonka paksuus o n 1-2 m, ylisuuret lohkareet pinnalla sekä vähäinen kerrospaksuus muodostuman eteläpäässä. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia.