Kuopion piirin itäosass a. Geologinen tutkimuslaitos

Transkriptio

1 S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Kuopion piirin itäosass a Geologinen tutkimuslaitos 1976 Jaakko Tikkanen

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu I I III IV VI Yleist ä Arviointityöt Lausunto ja kartta-aineisto Yleiskatsaus Kuopion piirin itäosa n sora- ja hiekkaesiintymii n Katsaus Kuopion piirin itäosan massamääriin sek ä koko Kuopion piirin massamäärä Muodostumien kuvau s Sivu 1 Karttalehti 3234 Varkau s " 3 Karttalehti 3243 Leppävirt a 7 Karttalehti 3244 Vehmersalmi 19 Karttalehti 3333 Juankosk i " 35 Karttalehti 3334 Nilsi ä " 55 Karttalehti 3343 Rautavaar a " 70 Karttalehti 3344 Laakajärv i " 72 Karttalehti 4221 Heinäves i " 73 Karttalehti 4222 Outokump u " 83 Karttalehti 4311 Sivakkavaar a " 92 Karttalehti 4312 Yläluost a " 96 Karttalehti 4321 Nurme s " 98 Yhteenveto Kuopion piirin itäosan massamääristä

3 I Kuopion piirin itäosan soravarojen arviointi Yleistä Kuopion piirin itäosan arviointitutkimus noudattaa samoja suunta - viivoja kuin vuonna 1975 suoritettu piirin länsiosan soravaroje n arviointi, ja se suoritettiin vuoden 1976 aikana TVL :n Kuopio n piirin itäosan alueella tie- ja vesirakennushallituksen ja geol o- gisen tutkimuslaitoksen välisenä yhteistyönä. Marraskuussa sovitun yhteistyösopimuksen mukaan kartoitettiin alueen soraesiintymät ja suoritettiin aineksen laadun ja massamäärien arviointi. Tutkimuksen eri vaiheitten valvonnan ja ohjauksen suoritti ede l - lämainittujen virastojen välinen projektiryhmä, johon kuuluiva t tarkastaja R. Orama ja geologi M. Suomalainen TVH :sta sekä va l- tiongeologi R. Kujansuu ja geologi J. Niemelä GTL :sta. Geologi J. Niemelä toimi GTL :n puolesta projektin johtajana. Piirin kenttätutkimukset johti geologi J. Tikkanen. TVL :n Kuo - pion piirin yhteysmiehenä projektissa toimi ins. M. Tinkala. Arviointityöt 1. Valmistelevat työ t Valmistelevat työt suoritettiin tammi - huhtikuussa Täss ä työvaiheessa suoritettiin alustava peruskarttojen tulkinta sek ä koottiin piirin soraesiintymiä koskevat tiedot. Nämä valmistel e - vat työt suoritti geologi J. Tikkanen. 2. Kenttätyöt Geologinen tutkimuslaitos suoritti soraesiintymien kartoitukse n touko - syyskuussa Työhön osallistuneet geologit ilmenevä t kartasta sivulla II. Kartoitus suoritettiin geologisin perustein, koska muodostumat kuuluvat yleensä laajoihin harjusysteemeihin. Olemassa olevia leikkauksia käytettiin hyväksi alueellisen ke r- rosjärjestyksen sekä aineksen laadun toteamiseen. Alueille, mi s - sä leikkauksia on vähän, perustui kerrosjärjestyksen arviointi

4 Kartoittajat TVLn Kuopion piirin itäosassa EI=Esko Iisal o J N= Jouko Niemelä J T = Jaakko Tikkanen

5 II I ja aineksen raekoon määrittely muodostumien syntytapaan ja morf o- logisiin piirteisiin. Kenttätyön aikana kertynyt primaarinen tu t- kimusaineisto on arkistoitu geologiseen tutkimuslaitokseen. Kuopion piirin itäosan arviointitutkimuksiin liittyvä koekuopp a- ohjelma tehtiin yhteistyössä piirin ja tutkimuslaitoksen välillä. TVL :n Kuopion piiri teki koekuoppatutkimukset heinäkuussa rak. mest. L. Väänäsen johdolla. Koekuoppia tehtiin yhteensä noin 3 0 kpl Kuopion, Tuusniemen, Juankosken ja Nilsiän kuntien alueella. Lausunto ja kartta-aineist o Lausunto noudattaa yhteistyösopimuksen 3. ja 5. kohdassa määri - teltyjä suuntaviivoja. Lausunnossa käsitellään muodostuma t (= esiintymät) yleiskartan lehtijaon mukaisten 1 : j a 1 : karttojen pohjalta. Lausunto-osan on laatinut kukin kartoittaja omalta kartoittama l - taan alueelta, joka näkyy kartasta sivulla II. Muodostumien kuvauksessa esiintymän pohjataso on ilmoitettu vai n siinä tapauksessa, että se on jokin muu kuin pohjavesi, tavall i- simmin siis kallioperä tai moreeni. Keskipaksuudesta tai paksuus - suhteista muodostuman eri osissa on myös annettu tietoja kuvaus - ten yhteydessä. Ainesmäärien ja laadun arviointi pohjautuu yleensä osa-aluekäsi t- telyyn. Muodostumat on arviointia varten jaettu keskipaksuude l - taan ja/tai ainekseltaan yhtenäisiin osiin. Osa-alueita ei ol e piirretty lopullisille kartoille. Eräitten muodostumatyyppie n massalaskuissa käytettiin matemaattisia kaavoja. Vaikka lausunnossa esitetyt ainesmääräarviot ja luokitukset ko s- kevatkin aina koko muodostumaa, on muodostumien kuvauksen yhte y- dessä pyritty antamaan viitteitä tai selvityksiä raesuuruusluo k- kien jakaumasta muodostuman eri osissa. Rakeisuuden pääluokitus on seuraav a A-luokka : muskauskelpoinen aines (0 yli 60 mm ) B-luokka : soravaltainen aines ( d50 -menet. ) C-luokka : hiekkavaltainen aines ( mm d.-.-menet.)

6 IV Aineksen laatua kuvattaessa on e.m. luokituksen lisäksi annett u tietoja lajittuneisuudesta, ylisuurien lohkareitten määrästä se - kä moreenin ja saven esiintymisestä. Muodostumien käyttöä rajoittavista tai estävistä tekijöistä on mainittu tiestö, asutus, julkiset rakennukset ja maankäyttösuunnitelmat, joista tärkeimmät koskevat virkistys- ja luonnonsuoj e - lualueita. Piirin itäosan muodostumat on esitetty yleissilmäyskartalla mi t- takaavassa 1 : Karttaa voi myös käyttää indeksinä, kosk a siinä on peruskarttajaotus ja -numerointi. Muu kartta-aineisto käsittää peruskartan kuultokopiot (kopioint i mieluimmin tasovalotuslaitteella) sekä niiden väritetyt valojä l- jennökset. Karttamerkkien ja -värien selitys on sivulla V. Muodostumat on numeroitu peruskartoittain. Esiintymät, jotk a ulottuvat usean peruskartan alueelle, on käsitelty kullakin ka r- talla omana yksikkönään. Yleiskatsaus Kuopion piirin itäosan hiekka- ja soraesiintymii n Piirin itäosan alueelta ei ole aikaisemmin tehty soratutkimuksia. Ainoat geologiset kartat ovat vanhoja 1 : mittakaavaisi a painettuja maalajikarttoja. Piiri on suorittanut runsaasti pai - kallisia sora- ja hiekkatutkimuksia tienpito- ja -rakennustarko i - tuksia varten. Huomattavimmat lajittuneet muodostumat ovat pitkittäisharjuja. Piirin pohjoisosassa on useita laaja-alaisia deltakompleksej a (muinaisten jäätikköjokien suistoja). Rantakerrostumien suhtee n on menetdlty samoin kuin piirin länsiosassakin. Kun vertaa piirin länsiosaa itäosaan, niin itäosassa on lukumääräisesti enem - män harjuja ja deltoja. Lisäksi nämä ovat jakautuneet suhteell i- sen tasaisesti koko alueelle. Piirin eteläosassa on kaksi katkeilevaa harjusysteemiä. Välittömästi näiden pohjoispuolella on noin km leveä vyöhyke, jos-

7 Karttome rkk ien (1 :20000 ) selity s Soravaltai nen aine s Hiekkavaltainen aine s Hiet a Moreenia soravaltaise n aineksen pääll ä Moreenia hiekkavaltaise n aineksen pääll ä Moreenimuodostum a 3 5 Moreen i Aineksen laatu epävarm a Sav i 5 Turv e 70 Kalli o

8 V I ta harjut puuttuvat. Tämä puutealue on sama, joka alkaa Kuopio n kaupungin etelä- ja länsipuolelta ja jatkuu Heinävedelle Mikke - lin piirin alueelle. Lukumääräisesti eniten ja tiheimmin harju - ja on piirin keskiosassa. Yhtenäisin ja massamäärältään suuri n harju kulkee Tuusniemen, Riistaveden kautta Rissalan lentoasemalle. Erikoispiirteenä tällä pitkittäisharjuvyöhykkeellä on, että harjut muodostavat yhtymäkohtia. Tutkimuksissa on havaitt u tällaisten solmukohtien sisältävän keskimääräistä enemmän soraa. Eteläisin solmukohta on Koljanlandesta Vehmersalmelle kulkevassa harjussa Ruskilan karttalehdellä. Muita yhtymäkohtia ova t Mäkränsärkkä (kl ) ja tästä 2-3 km luoteeseen oleva Ypy k - kämäki. Neljäs vastaavanlainen alue on Vuotjärven karttalehde l- lä. Harjuvyöhykkeen länsiosaan, Nilsiän ja Riistaveden harjuja k - sojen väliin jää pienehkö muodostumaköyhä alue. Tämä johtuu siitä, että Ypykkämäen kohdalla haarautuvan harjun pohjoisempi ha a- ra päättyy Muuruvedelle ja eteläisempi haara loppuu Kotasalmeen. Syvärin - Vuotjärven altaan koillispuolella on peräkkäin useita laaja-alaisia ja paikoin paksujakin deltamuodostumia. Huomatt a- vimpia ovat Säyneisten, Hankamäen, Keyritynjoen ja Harsukankaan deltat. Aines deltamuodostumissa on pääasiassa hiekkaa. Delta a syöttävä harju sekä harjun ja deltan yhtymäkohta ovat useimmi - ten käyttökelpoisimpia alueita soranoton kannalta. Deltavyöhykkeen pohjoispuolella on pitkittäisharjuja. Katsaus Kuopion piirin itäosan massamääriin sekä koko Kuopio n piirin massamäärä Piirin itäosan kokonaismassamääräksi saatiin 664 milj. m3, jost a on A-luokkaa 7,3 milj. m3, B-luokkaa 127,7 milj. m3 ja C-luokka a 529 milj. m3. A- ja B-luokan osuus on noin 20 % kokonaismassamää - rästä. Tämä suhde on hiukan pienempi kuin piirin länsiosassa. Raesuuruusluokkien suhteet ovat suunnilleen samanlaisia pitki t- täisharjujen osalta koko piirin alueella, mutta itäosassa oleva t suuret hiekkaiset deltamuodostumat vaikuttavat A- ja B-luoka n osuuden pienenemiseen C-luokan suhteen. Massamäärien jakauma peruskarttalehdittäin piirin itäosan alueel - la on esitetty kartakkeella sivulla VII. Ainesmäärältään huomat - tavimmat muodostumat ovat aikaisemmin mainitut Harsukangas

9 VII Soran ja hiekan määrän jakauma TVL : n Kuopion piirin itäosassa peruskarttalehdittäi n > 5O milj. m a,5-2 0,2-0, 5 < 0, 2 0

10 VII I (n. 115 milj. m3 ) ja Hankamäen deltakompleksi (n. 70 milj. m3 ). Suurin harjusysteemi kulkee Tuusniemen ja Riistavede n (n. 110 milj. m3 ) kautta. Toinen merkittävä harju on Nilsiä n Karjalaisenkankaan välinen harjusysteemi (n. 55 milj.m3 ). Kartakkeesta (sivu VII) ilmenee, että piirin keski- ja pohjois - osassa lajittunedt muodostumat ovat jakautuneet suhteellise n tasaisesti ja kuljetusmatkat jäävät kohtuullisiksi. Piirin ete - läosassa on noin km leveä puutealue Vehmersalmen, Tuus - niemen ja Leppävirran kuntien alueella. Koko Kuopion piirin yhteenlaskettu massamäärä on 1654 milj. m3. Tästä on A-luokkaa 28,2 milj.m 3, B-luokkaa 375,7 milj.m3 j a C-luokkaa 1250,1 milj.m3. Otaniemessä 24 päivänä marraskuuta Jaakko Tikkanen

11 M U O D O S T U M I E N K U V A U S

12 VARKAUS Karttalehdillä 02 (Kuvansi), 03 Varkaus sekä 05 (Harjuranta) ei ole käyttökelpoisia esiintymiä. Karttalehti Rauhamäk i Muodostuma 1 Kiperonsaar i Lohkarepintainen, kapea, paikoin jyrkkärinteinen harjusaari. Siinä ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluok - kaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m3, c m 3. Muodostuma 2 Hiisimäk i Harjun deltamainen laajentuma. Se on kerrostunut kalliokumpuje n päälle, mistä syystä ainesmäärälaskelmat on tehty varovaisesti. Pinta-ala on 67 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä rajoittaa pohjavedenottamo ja sen suoja-alue. Kokonaismassamä ä- rä on 4,2 milj. m3, josta arvioitu B m3, c 3,4 milj. m3. Muodostuma 3 Kankaal a Harjumuodostuma. Siinä on suuri leikkaus sekä hautausmaa, mink ä vuoksi käyttöönsaatavissa oleva ainesmäärä on vähäinen. Pinta - ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 4 Lankil a Kallioperän murroslaakson sivulle kerrostunut harjumuodostuma. Se on osaksi hienojen sedimenttien alla. Kerrospaksuus on suurimmillaan n. 10 metriä. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 5 Uusital o Tien ja asutuksen alla oleva harjumuodostuma. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3.

13 Muodostuma 6 Kilkanlamp i Matala, kapea, merkityksetön harjuselänne. Siinä ei ole lei k- kauksia. Pinta-ala on 2.5 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteens ä m3. Karttalehdellä Kangaslamp i ei ole käyttökelpoisia muodostumia piirin alueella.

14 LEPBAVI.RTA 32:43 Karttalehti Unnukk a Muodostuma 1 Majoonlamp i Kapea ja melko matala harjumuodostuma. Pinta-ala on 7.5 ha. Ai - nes on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta a r- vioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 2 Myllyharj u Eräs Varkauden seudun edustavimpia harjuja. Pohjoisosa on sora - valtainen kapea selänne, keskiosa laakea hiekkakangas ja eteläosa Punkaharju-tyyppinen muodostuma. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioi - tu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 3 Riihijärv i Kapea järven rantaa kulkeva harjuselänne. Sillä ei ole merkitys - tä soranoton kannalta. Muodostuma 4 Pieni Riihijärvi Osa laaja] oa harjumuodostumaa. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m3, c m3. Karttalehti Leppävirt a Muodostuma 1 Savela Kapea ja matala harjuselänne. Kerrospaksuus on keskimäärin vai n 3 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3.5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 2 Mäkränniemi Soranoton kannalta lähes merkityksetön muodostuma. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteensä n m 3. Muodostuma 3 Koskiniem i Epämääräinen, ilmeisesti harjusysteemiin kuuluva muodostuma. Kerrospaksuus on keskimäärin alle 2 metriä. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteensä m 3. 1 fc i.s / -

15 Muodostuma 4 Karvonkanga s Harjun laajentuma. Länsiosa on ilmeisesti soravaltainen, itäos a hiekkavaltainen. Pinta-ala on 40 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa idässä hautausmaa. Kokonaismassamäär ä on 2,5 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C 1,55 milj.m3.harju jatkuu kallioalueen yli luoteeseen. Muodostuma 5 Kaidansaari Harjusaari. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteens ä m 3. Muodostuma 6 Norol a Pieni harjumuodostuma. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteensä m3. Muodostuma 7 Ahvenjok i Pieni selänne. 1 ha m 3 hiekkaa. Muodostuma 8 Tienpolv i Harjun päämassat ovat pohjavedenpinnan alapuolella. Pintaosa n aines on havaitojen perusteella hiekkaa. Ai ej C NO Oou n, 3.104)-hA Karttalehti Länsi-Saamaine n Muodostuma 1 Kirnuvuor i Komea harjuselänne, lähes käyttämätön vielä. Kaakkoisosass a hautausmaa. Muodostuman korkein osa on varsin lupaava sora n saannin kannalta. Pinta-ala on 95 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 5 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 1,750 milj.m3, C 3,1 milj.m3. Muodostuma 2 Takkukangas Soravaltaiseksi arvioitu harjumuodostuma. Kerrospaksuus on k.m. 4 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 3 Reinikkal a Kanden edellisen muodostuman jatke. Se saattaa olla osaksi soravaltainen. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonais - massamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3.

16 Karttalehti Moninmäk i Muodostuma 1 Riihilaht i Itäosa harjumuodostumasta. Soraa esiintyy vain linsseinä j a välikerroksina. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 2 Hietasaar i Harjusaari, jolla ei ole sanottavaa merkitystä soranoton kannal - ta. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamä ä - rä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 3 Kiperonsaar i Harjusaari. 4 ha. Aines hiekkaa, m 3. Karttalehti Kurjal a Muodostuma 1 Kaatronen I Harjukumpujen muodostama selänne. Kerrospaksuus on keskimääri n 3-5 metriin. Aines on hieman lietteistä. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 2 Kaatronen I I Epämääräinen harjumuodostuma. Kerrospaksuus on muutamia metrejä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m3, c m3. Muodostuma 3 Sinikonrinne Geologisesti omalaatuinen muodostuma. Synnyltään ilmeisest i harjun kaltainen. Aines on osaksi moreenimaista. Pinta-ala o n 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 4 Hilskonmäk i Korkea kumpumainen muodostuma, jonka pinnalla on moreenimaist a ainesta. A- ja B-luokan todennäköisyyden vuoksi ovat jatkotu t- kimukset tarpeen. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m 3. Muodostumasta on valokuvia gt : n arkistossa.

17 o'5 Muodostuma 5 Himmansalo Kallioperän ruhjeessa laakson täytteenä on harjuainesta. Länsi - osassa on 2 ha :n alue,joka on todennäköisesti varsin karkeaa aines - ta. Tämän alueen kaakkoispuolella on selänne, joka saattaa oll a osittain moreenia. Keskiosan aines on B-luokkaa ja kerrospaksuus 5-1O metriä.itäosassa on tasoittuneita hiekka-alueita,joskin Kylmäpuron vieressä oleva selänne voi olla B-luokkaa. Pinta-ala o n yhteensä 16 ha ja kokonaismassat m 3, josta arvioit u A m3, B m 3 ja C m 3. Muodostuma 6 Tuomaanjok i Lievemuodostuman aines on kokonaan hiekkaa. Kerrospaksuus o n 4 ha :n alueella 2-3 m ja massat n m3. Muodostumat 7 ja 8 Rantakerrostumat ovat ainekseltaan soraa ja hiekkaa vuorokerroksi - na. Soran osuus on %. Yhteinen pinta-ala on 5.5 ha ja massat m3.1' "'"'".2-' L ) L! p Karttalehti324307Niinimäk i Muodostuma 1 Huuhkonvuori Harjuselänne, jonka kaakkoisosa tulee Mikkelin piirin puolelle. Soraa tuskin muodostumassa merkittävästi on. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 2 Harpunnev a Leikkausten perusteella soravaltainen, lupaava muodostuma. Kerrospaksuus on suurimmillaan n. 15 metriä. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, jost a vkr arvioitu A m 3, B m3, c m3. 6o A Muodostuma 3 Riihilahti Harjun laajentuma, joka linssejä ja välikerroksia lukuunottamat - ta lienee hiekkavaltainen. Pinta-ala on 52 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,5 milj.m 3, josta arvioit u A m 3, B 1 milj.m 3, C 2,4 milj.m 3. <% 0 k, (st), a f t 7 c 0, a-s- - Muodostuma 4 Turpeensalm i Selväpiirteinen harjumuodostuma. Siinä on vain yksi leikkaus. Kerrospaksuus vaihtelee 2-12 metriin. Pinta-ala on 22 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,3 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3.

18 VEHMERSALM I Karttalehti Puutosmäk i Karttalehden alueella on muutamia moreenin päälle syntyneitä rantakerrostumia, joilla on vain paikallista merkitystä. Karttalehti Litmalaht i Muodostuma 1 Rytökyl ä Matala, laakea Vehmersalmen harjuun kuuluva selänne. Soran osuu s on arvioitu 10 prosentiksi. Pinta-ala on 51 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,5 milj.m 3, josta arvioit u B m 3, c 2,25 milj.m3. Muodostuma 2 Ritoniem i Keskiosaa lukuunottamatta matala, kalliokumpujen rikkoma hiekk a- esiintymä. Kerrospaksuus vaihtelee kandesta lähes 20 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 113 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa lomakylä ja maise - mansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 5 milj.m3, josta arvioitu B m 3, c 4,1 milj.m3. Muodostuma 3 Papinsal o Matalahko harjumuodostuma, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 14 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteensä m 3. Muodostuma 4 Iivarinsal o Pääosa samannimistä saarta. Kerrospaksuus on joitakin metrejä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 32 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa sijainti. Kokonai s - massamäärä on 1,3 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, C 1,2 milj.m3.

19 Karttalehti Vaajasal o Muodostuma 1 Kurkiharj u Matala harjumuodostuma, jossa kerrospaksuus on 1,5-5 m. Harj u rajoittuu itäosastaan kalliomäkeen. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Ytimessä on linsseinä ruosteista kivistä soraa. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja maantie. Kokonaismass a - määrä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 2 Riihirant a Kalliomäen kupeessa harjuainesta. Kerrospaksuus on keskimääri n 3 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on luokkaa C lähes kokonaan. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 3 Välikanga s Harjun pohjatasona on suurimmaksi osaksi pohjavesi, mutta reunoilla pistävät kalliokohoumat esiin. Kallio saattaa olla pohja - tasona myös harjuselänteessä. Kerrospaksuus on suurin, noin 10 m, muodostuman eteläosassa ja vähenee kahteen metriin Honkalan taloon päin mentäessä. Pinta-ala on 35 ha. Aines on pääluokkaa C. Käyttökelpoista soraista hiekkaa on supan luoteis- ja länsipuolella. Pohjoisosassa on hiekkaista soraa rantakerrostumana har - jun päällä. Liepeillä etenkin harjun eteläosassa, on siltti ä peittävänä pintakerroksena. Kokonaismassamäärä on 1,7 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c 1,4 milj.m 3. Muodostuma 4 Hiekkaharj u Kaksi erillistä merkityksetöntä harjumuodostumaa, joissa aine s on C-luokkaa. Pinta-ala on 4,5 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Aineksen käyttöä haittaa paikoin peittävä silttikerros. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 5 Hiekkasu o Moreeni- ja kalliomäen kupeessa on lajittunutta ainesta. Muodo s - tuman etelä- ja pohjoisosassa on hyvin lajittunutta hiekkaa j a soraista hiekkaa. Keskiosan selänteessä aines on epätäydellise s - ti huuhtoutunutta pienikivistä soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuu s on 1-3 m. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonais - massamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3.

20 Karttalehti Enonlaht i Muodostuma 1 Horkanlaht i Lievealue harjumuodostumasta. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteensä m 3. Muodostuma 2 Lempelänniem i Kapea ja matala harjumuodostuma, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 3 Savonsaar i Selväpiirteinen pitkittäisharjuselänne, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on J 1,3 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m3. Muodostuma 4 Jänissal o Harjusaari, jolla ei sijaintinsa vuoksi ole sanottavaa merkitys - tä soranoton kannalta. Pinta-ala on il ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Karttalehti Vehmersalm i Muodostuma 1 Ritokanga s Vehmersalmen harjun muodostuma. Aines on ilmeisesti kokonaa n hiekkaa. Pinta-ala on 51 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjavedenottamo suoja-alueineen. Kokonaismas - samäärä on 2,6 milj.m3, josta arvioitu B m 3, C 2,5 milj.m3. Muodostuma 2 Korholankanga s Mitä tyypillisin pitkittäisharjuselänne rinnakkaisselkineen. Lännessä sen käyttöä rajoittavat kirkko, asutus ja hautausmaa. Itäosa on ilmeisesti pääasiassa soravaltaista ja varsin käyttö - kelpoista. Pinta-ala on 64 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonais - massamäärä on 3,2 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 1,3 milj.m 3, C 1,8 milj.m 3.

21 Muodostuma 3 Horkanlaht i Kapea harjuselänne. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteensä m 3. Karttalehti Riistaves i Muodostuma 1 Sormulanvaar a Harjun selänne on pintaosiltaan soraista hiekkaa. Aines muuttuu syvemmällä soraksi ja kiviseksi soraksi. Välikerroksina on hiekkaa. Etelälieve on hiekkaa. Kerrospaksuus on suurimmillaa n noin 35 m. Pinta-ala on 26 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonais - massamäärä on 1,8 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 1,25 milj.m3. Muodostuma 2 Riistaves i Tä11ä harjujakson osalla sijaitsee Riistaveden taajama, jote n aineksenotto on tuskin mandollista. Kerrospaksuus on 5-30 m. Pinta-ala on 103 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 7,2 milj. m3, josta arvioitu B 1,1 milj. m 3, C 6,1 mi1j. m3. Muodostuma 3 Pirtinniem i Muodostuma on lähes kokonaan käytetty loppuun. Kerrospaksuus o n vähäinen. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C, soraista hiekkaa. Massamäärä on m 3. Muodostuma 4 Petäjäharj u Kallio on pohjatasona länsiosassa ja itäosassa alarinteessä poh - javesi. Kerrospaksuus on vähäinen länsiosassa, mutta keski- j a itäosassa saattaa kerrospaksuus olla jopa 10 m. Pinta-ala o n 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttökelpoisin koht a on avatun kuopan kohdalla, jossa aines on pienikivistä soraa. Aines muuttuu liepeillä hiekkaisemmaksi. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

22 Karttalehti Mustinlaht i Muodostuma 1 Hietasal o Matala harjusaari, sen itäosa. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pää - luokkaa C, yhteensä m 3. Muodostuma 2 Syvälaht i Matala harjumuodostuma. Soran osuus aineksesta on noin 10 %. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 3 Jänissalo I Harjukumpumainen muodostuma. Kerrospaksuus on suurimmillaan lä - hes 10 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 4 Jännissalo I I Merkityksetön hiekkamuodostuma. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pää - luokkaa C, yhteensä m 3. Muodostuma 5 Venälänpelt o Harjuselänne, jonka aines on heikosti peseytynyttä, lietteistä. Soran osuus saattaa olla arvioitua suurempi. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 6 Koivikk o Edellisen muodostuman kaltainen esiintymä, jossa ei ole leikkau k- sia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 7 Kukkomäk i Teräväpiirteinen, pinnaltaan lohkareinen ja moreenimainen harj u- muodostuma. Soran osuus voi olla alla arvioitua huomattavast i suurempi. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismas - samäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 8 Kaislostenjärv i Eteläosa suuremmasta muodostumasta. Pinta-ala on 3 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m 3, c m 3.

23 Muodostuma 9 Parol a 2 km pitkä harjuselänne. Havaintojen perusteella siinä tuskin o n laajoja soravaltaisia osia. Pinta-ala on 32 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 1, 07? i j a~tr 3. Muodostuma 10 Kiiskiniemenkangas Harjun laajentuma, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 69 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4,2 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 1,37 milj.m3, C 2,7 milj.m3. Karttalehti Litmaniemi Muodostuma 1 Litmaniemi Kaksi harjusysteemiin kuuluvaa selännettä. Kaakkoisemman laji t- tuneisuus on hieman epävarma. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 2 Haapokangas Suurehko harjumuodostuma, jossa kerrospaksuus on laajoilla alu - eilla vähintään 10 metriä. Leikkaukset osoittavat, että sora n osuus on %. Pinta-ala on 60 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4,2 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B 1 milj.m3, C 3,1 milj.m3. Karttalehti Tuusjärv i Muodostuma 1 Vaar u Selväpiirteinen harju, jossa korkein selänne on suurimmaks i osaksi B-luokkaan kuuluvaa ainesta. Kivistä soraa on ydinaluee l- la välikerroksina. Keskiselänteessä liepeillä aines muuttuu ai - ka jyrkästi lähes kokonaan hiekaksi ja ulkolieve on jo hieno a hiekkaa. Kerrospaksuus on suurimmillaan yli 20 metriä Rissala n- lammen etelä- ja kaakkoispuolella. Pinta-ala on 200 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat maantie j a maisemalliset näkökohdat, joista mainittakoon Laatanvaar4n ha r- juselänne. Kokonaismassamäärä on 18 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 4,6 milj.m3, C 13,1 milj.m3.

24 Muodostuma 2 Muuranmäk i Laaja-alainen tasoittunut harjun laajentuma, jossa aines on su u- rimmaksi osaksi hiekkaa. Oletettavasti karkein aines, sorainen hiekka, on linjalla Virilahti muodostuman luoteiskärki. Etelä - lieve on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostamass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 150 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä o n 8 milj.m3, josta arvioitu B 1 milj.m3, C 7 milj.m3. Muodostuma 3 Tuusjärv i Suppalampien rikkoma harju, jossa keskiselänne on muodostuma n käyttökelpoisinta aluetta. Siinä aines vaihtelee hiekasta kivi - seen soraan siten, että pintaosissa on 2-6 metriä hiekkaa j a ydinosassa hiekkaista soraa ja kivistä soraa. Lievealueet ovat hiekkaa. Kerrospaksuus keskiselänteessä on suurimmillaan noin m. Pinta-ala on 53 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö. Kokonaismassamäärä o n 3,4 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C 2,5 milj.m3. Muodostuma 4 Orivaar u Harjualueella pohjatasona on suurimmaksi osaksi pohjavesi, mutt a eteläosan kummuissa voi kallio olla monin paikoin lähellä pintaa. Muodostuman pohjois- ja koillisliepeillä pohjatasona saattaa esiintyä kallio. Kerrospaksuus on suurimmillaan m Orilampie n pohjois- ja eteläpuolella. Muodostumassa on leikkauksia vain län - sipäässä. Pinta-ala on 141 ha. Aines on pääluokkaa C. B-luokan ainesta on oletettavasti Orivaarun selänne ja liepeille päin ai - nes muuttuu asteittain lähes kokonaan hiekaksi. Muodostuman käy t- töä rajoittaa tiestö ja luonnonsuojelun kannalta Orivaarun morf o - logisesti selväpiirteinen harjuselänne. Kokonaismassamäärä o n 10 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 1,65 milj.m3, C 8,3 milj.m3.

25 Karttalehti Ruskil a Muodostuma 1 Lintumäk i Muodostuma on kanden jäätikköjoen yhtymäkohdassa. Yleensä harju - jen solmukohdat on todettu ainekseltaan karkeiksi. Laskennall i- sesti se hiekkaisen pohjoisosan takia tulee hiekkavaltaiseksi. Pinta-ala on 77 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 5,5 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 2,3 milj. m3, C 2,9 milj.m3. Muodostuma 2 Ruskil a Soran ja A-luokan kannalta lupaava muodostuma. Pinnalla on hei - kosti lajittunutta moreenimaista ainesta. Pinta-ala on 42 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,6 milj. m3, jost a arvioitu A m 3, B 1,13 milj.m3, C 1,4 milj.m3. Muodostuma 3 Kansakoul u Merkityksetön (matala) hiekkaesiintymä. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteensä m 3. Muodostuma 4 Metsäpur o Hiekkaesiintymä, jolla on merkitystä vain paikalliskäytössä. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteensä m3. Muodostuma 5 Lahnane n Kanden edellisen muodostuman tyyppinen hiekkavaltainen esiintymä. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteensä m3. Muodostuma 6 Törisevä Karttalehden muodostumien 1 ja 2 kaltainen A- ja B-luokkaa sisäl - tävä esiintymä. Pinta-ala on 32 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 2,6 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 1,38 milj.m3, C 1,1 milj.m3. Karttalehti Tuusniem i Muodostuma 1 Tuusniem i Tuusniemen kirkonkylä on harjun päällä, jotenka aineksenott o tuskin tulee kysymykseen Kerrospaksuus on 2-12 m. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c 1 milj.m3.

26 Muodostuma 2 Käärmevaar u Käärmevaarun harjuselänteen kaakkoisosa on kivistä soraa, Mor - fologisin perustein on keskiselänne merkitty B-luokkaan kuul u- vaksi. Paikoin päällä on 4-6 m hiekkaa ja syvemmällä soraa. Kerrospaksuus on suurimmillaan selänteessä yli 20 m. Pinta-al a on 39 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a tiestö. Kokonaismassamäärä on 2,2 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 1,45 milj.m3. Karttalehti Pajumäki Muodostuma 1 Marjaharj u Tasoittunut harju,jossa selännemuotoa on vain muodostuman S-osassa. Kerrospaksuus on selänteellä 5-10 m. Pinta-ala onl2 8ha. Aines on pääluokkaa C. B-luokan ainesta saattaa olla eteläosas - sa karttalehden rajalla noin 1,5 hehtaarin alue. Muodostuman käyttöä rajoittaa osittain asutus ja tiestö. Kokonaismassamäär ä on 2,6 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, c 2,4 milj.m3. Muodostuma 2 Peuro Harju rajoittuu lounais- ja koillisosistaan kallioseinämään.nämä osat ovat todennäköisesti muodostuman karkeinta ainesta, hiekkaista soraa ja kivistä soraa. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on B-luokkaa. Massamäärä m 3, josta B m 3 ja C m3. Muodostuma 3 Pukkimäk i Harjusysteemiin kuuluva muodostuma. Eteläosan selänne on toden - näköisesti käyttökelpoisinta soraa ja hiekkaa.kallioiden välissä N-osassa on soraa. Kerrospaksuus on 5-12 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala onle ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostama 4 Tuohilamp i Laajan harjumuodostuman osa, jossa etelä- ja keskiosan aines o n lähes kokonaan C-luokkaa. Pohjoisosassa saattaa olla soraa välikerroksina. Muodostuma on vinolla kallioalustalla. Kerrospaksuu s on suurimmillaan joen varressa m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 27 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s - massamäärä on 1 milj.m3, josta arvioitu B m 3, C m 3.

27 Muodostuma 5 Myllyntausniitt y Pienialainen harjuun kuuluva muodostama, jonka pohjatason suu - rimmaksi osaksi muodostaa kallio. Kerrospaksuus on vähäinen. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C, soraista hiekkaa. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 6 Telkkämäk i Maantien alle jää tämän harjun käyttökelpoisin selänne. Tämän selänteen molemmin puolin on lukuisia harjukumpuja ja -selän - teitä, joissa soran osuus on noin 5-20 %, kun B-luokan osuu s keskiselänteessä on %. Kerrospaksuus on 5-15 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 112 ha. Aines on pääluok - kaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäär ä on 7 milj.m3, josta arvioitu B 1 milj.m3, C 6 milj.m3. Muodostuma 7 Kankaisensaar i Kolme erillistä harjumuodostumaa, joilla ei ole käytännön merki - tystä aineksenoton kannalta. Kerrospaksuus on keskimäärin 2 m. Muodostumissa ei ole leikkauksia. Yhteinen pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 8 Palokanga s Osa harjumuodostumaa, jonka pohjatasona on pohjavesi, mutta myö s kalliot pistävät monin paikoin esiin varsinkin etelä- ja itäosas - sa muodostumaa. Maantien alle jäävä keskiselänne sekä mandolli - sesti Tuppurainen lammen lounaispuolella olevat kohoumat ova t muodostuman parhaita osia. Niissä aines on soraa ja hiekkaa, se - kä kerrospaksuus on metrin luokkaa. Muodostumassa on vähäi - siä leikkauksia. Pinta-ala on 101 ha. Aines on pääluokkaa C. Muo - dostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä o n 6 milj.m3, josta arvioitu B 1 milj.m3, C 5 milj.m 3. Muodostuma 9 Viitamäk i Tämän harjumuodostuman osan käyttökelpoisimpia alueita ovat Vii - tamäen koilliskupeessa oleva selänne sekä noin 400 metriä tämän karttalehden puolelle jatkuva Orivaarun selänne, jossa aines o n varmaankin A- ja B-luokkaa. Kerrospaksuus on suurimmillaan keski - selänteessä noin 30 m. Viitamäen kupeessa kalliopinnan läheisyys

28 destä johtuen kerrospaksuus vaihtelee 2-15 metriä. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 56 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa maisemalliset näkökohdat Orivaaru n selänteen osalta. Kokonaismassamäärä on 4,7 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 1,1 milj.m3, C 3,55 milj.m3. Muodostuma 10 Petäismäk i Keskikarkeaa ja hienoa hiekkaa oleva osaksi maantien alle jääv ä selänne, jossa kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 11 Mustinmäki Lounaisosa on morfologisesti selvä harjuselänne, Muodostuma on jatketta Mustilampien harjulle. Aines on B-luokkaa,joskin on mah - dollista huono lajittuneisuus. Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Harjuselänteen pinta-ala o n 5,5 ha. Aines on pääluokkaa B, soraa, hiekkaa sekä kivistä soraa. Kokonaismassamäärä onl60000 m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 12 Rajolampi Harjun keskiosa on selväpiirteinen selänne ja todennäköisest i ainekseltaan parhaiten lajittunutta. Länsiosassa saattavat kallio t olla lähellä pintaa ja itäosan kumpare heikosti lajittunutta. Pinta-ala on 4 ha ja massat m 3,josta B m3,c m3 Muodostuma 13 Mustinkallio t Vinolla kallioalustalla lajittunut muodostuma,joka muuttuu-it ä osassa kallioperän ruhjeeksi ja siinä aines on todennäköisesti ' 3-4 metriä kivistä soraa. Pinta-ala on 15 ha. Aines o n pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaavat pinnalla olevat loh - kareet. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B I m3, c m3. Muodostuma 14 Voutilankangas Harjuainesta on kalliomäkien välissä. Käyttökelpoisinta soraista hiekkaa ja mandollisesti B-luokan ainesta on muodostuman luoteis - osassa. Lievealueet ovat hiekkaa. Alueella on tehty kaksi koekuoppaa, joissa aines on C-luokkaa. Kerrospaksuus on suurin muo - dostuman luoteisosassa, vaikka kallionpinta saattaa nousta lä-

29 helle maanpintaa. Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia. Pintaala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 15 Mäkränsärkk ä Luonteeltaan tämä muodostuma on lajittuneen reunamuodostuman tyyppinen. Geologisin perustein voi olettaa, että korkein se - länne olisi B-luokan ainesta ja jossa olisi myös murskauskel - poista A-luokkaa. Muodostuman luoteisosaan tehtiin 3 koekuoppaa, 2-3 metriä syviä. Niissä aines oli kivistä soraa ja A-luoka n osuus %. Lievealueelle pohjois- ja itäosaan tehdyt koekuo - pat (2 kpl) osoittavat aineksen pinnalla olevan joko siltti ä tai ohut kerros moreenia ja alla hyvin lajittunut hiekka. Muodostuma rajoittuu itäosastaan kalliomäkeen, lounaisliepeess ä kanden metrin syvyydessä on kallio. Pohjavesi on noin me t- riä ylempänä muodostuman eteläliepeellä kuin"pohjoisreunaliå«i Mnödöstumassa'on vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 93 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa maisemalliset n ä- kökohdat. Kokonaismassamäärä on 9,8 milj.m3, josta arvioitu A m3, B 3 milj.m3, C 6,2 milj.m3. Muodostuma 16 Vuorisjok i Tämä muodostuma on edellisen muodostuman jatke. Yhden koekuopa n perusteella aines on karkeaa hiekkaa ja soraista hiekkaa. Kerros - paksuus on keskimäärin 5-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 17 Vuorisenkanga s Vinolla kallioalustalla 1,5-5 metriä hiekkaa. Etelä- ja luoteis - osassa on soraista hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä rajoittaa metsätie. Kokonaismassamäärä on m3, josta a r- vioitu B m 3, c m 3.

30 JUANKOSK I Karttalehti Jännevirt a Muodostuma 1 Rissal a Harjumuodostuman pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C, soraista hiekkaa. Muodostuman käytön esteenä ovat lentokentt ä ja sotilasalue. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 2 Jännesaar i Pienialainen harjusaari, jolla ei ole merkitystä aineksenoto n kannalta. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 3 Jänneniem i Matala harjumuodostuma. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 26 ha. Aines on luokkaa C lähes kokonaan. Muodostuman käyttö ä rajoittaa tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 4 Heteharj u Laaja-alainen ja matala harju, jossa B-luokan ainesta on kape a selänne muodostuman itäosassa. Lievealueet ovat hiekkaa ja pai - koin päällä on peittävänä kerroksena silttiä. Kerrospaksuus s e - länteessä on yli 10 m ja muualla 2-7 m. Pinta-ala on 155 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 7,5 milj. m3, jost a arvioitu B 1,1 milj.m3, C 6,4 milj.m3. Muodostuma 5 Vaittilansaar i Harjusaari. Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus. Kokonaismassamäär ä on 1 milj.m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 6 Kurkiharj u Pohjatasona harjussa on pohjavesi ja kallio. Kerrospaksuus o n 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on luokkaa C lähes kokonaan. Kokonaismassamäärä o n m 3.

31 Muodostuma 7 Kotkatniemi I Rantakerrostuman käyttökelpoisin osa on moreeni- ja kalliomäkie n välissä pohjoisosassa. Tämä rantakerrostuma jatkuu ohuena mäe n länsirinteessä. Eteläkärjessä on pieni alue, jossa kerrospaksuu s on yli 2 m ja aines hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 8 Kotkatniemi I I Rantakerrostuman aines on hiekkaa. Soraa on jonkin verran pinta - osissa. Kerrospaksuus on keskimäärin 2 m. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Karttalehti Tihvonjärv i Muodostuma 1 Rissal a Harjumuodostuma, jossa kerrospaksuus on 5-15 m. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käytön esteenä ova t sotilasalue ja lentokenttä. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c 1,25 milj.m3. Karttalehti Sänkimäk i Ei käyttökelpoisia sora- ja hiekkamuodostumia. Karttalehti Kotasalm i Muodostuma 1 Ryönänkanga s Leveä harjumuodostuman osa, jossa todennäköisesti käyttökelpo i- sin aines on linjalla Silmäsuo-Väärämäki. Aines on pintaosiltaa n hiekkaa, mutta ydinosassa on todennäköisesti soraakin. Lieve - alueet ovat pääasiassa hiekkaa ja alalieve silttiä. Kerrospak - suuteen vaikuttaa pohjavesipinnan eri tasot, Kangaslammin j a Ryönänlanden korkeusero on noin 33 m. Keskilinjalla kerrospak - suus on noin 20 metrin luokkaa ja vähenee liepeille päin. Alueella on tehty koekuoppia (4 kp), joissa aines on ollut hiek - kaa. Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 155 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa länsiosass a asutus ja tiestö. Kokonaismassamäärä on 14,8 milj. m3, josta arvioitu B 2,3 milj.m3, C 12,5 milj.m 3.

32 Muodostuma 2 Pieni Kangaslamp i Kolme erillistä harjun lievealueella olevaa lajittunutta muodo s- tumaa. Läntiseen selänteeseen tehty koekuoppa osoitti aineksen olevan hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-4 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C ja massa - määrä m 3. Muodostuma 3 Vartial a Harjun selänteessä on osueita, joissa on hyvää B-luokan ainest a sekä murskauskelpoista kivistä soraa, mutta myös runsaast i C-luokkaa. Lievealueet ovat hiekkaa. Kerrospaksuus selänteess ä on m. Pinta-ala on 125 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodo s- tuman käyttöä rajoittaa tiestö. Aineksen käyttöä haittaa paikoi n peittävänä kerroksena oleva siltti. Kokonaismassamäärä o n 13 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 1,85 milj.m3, C 11,1 milj.m3. Muodostuma 4 Munakkalamp i Harjumuodostuman käyttöä rajoittaa länsiosassa asutus ja tiestö. Itäosa on Sormulanvaarun pohjoislievettä, jossa aines on kivist ä soraa ja ulkolieve soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimä ä - rin 5-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c 1,085 milj.m3. Muodostuma 5 Kettukanga s Kalliomäen eteläpuolitse kaartaa harjumuodostuma, jossa selän - teet ovat koekuoppien (3 kpl) perusteella kivistä soraa. Länsi - päässä, pohjoiseen suuntautuva selänne, on noin 1-1,5 metri ä pinnaltaan heikosti lajittunutta, mutta lajittuneisuus parane e syvemmälle päin. Kerrospaksuus on 5-20 m vaihdellen kalliopi n- nan mukaan. Muodostumassa on vain liepeellä leikkauksia. Pinta - ala on 45 ha. Aines on pääluokkaa C, mutta selänteissä on ru n- saasti (10-20 %) murskauskelpoista ainesta. Kokonaismassamäär ä on 4,2 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 1,5 milj. m3, C 2,2 milj.m3. Muodostuma 6 Koiralaht i Harjun selänteessä aines on hiekkaa ja välikerroksina sora a noin 20 %. Liepeet ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on suurimmillaa n noin 15 m. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonais-

33 massamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 7 Viitasalo Harjuselänne kulkee Viitasalon saaren poikki. Korkein selänn e olisi käyttökelpoista C ja B-luokan ainesta, mutta maisemallise t näkökohdat pitäisi ottaa huomioon. Kerrospaksuus on paikoi n yli 20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 39 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,3 milj. m3, jost a arvioitu A m 3, B m3, c 2,5 milj.m3. Muodostuma 8 Pitkäniemi Harjuniemi. Pohjatasona on pohjavesi, mutta kalliot pistävä t esiin harjun korkeimmalta kohdalta. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa maisemall i - set näkökohdat. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 9 Soidinlaht i Matala ja tasoittunut harju, jossa kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta - ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Paikoin pintaosassa on soraista hiekkaa. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m 3, c m 3. Karttalehti Kesämäk i Karttalehden alueella ei ole käyttökelpoisia sora- ja hiekkamuodostumia. Karttalehti Halun a Muodostuma 1 Joenpolv i Matala harju. Kerrospaksuus on keskimäärin 3-5 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Muodostumaan tehtiin kaksi koekuoppaa. Pi n- ta-ala on 17 ha. Aines on luokkaa C lähes kokonaan. Muodostuman käyttöä rajoittaa maantie. Aineksen käyttöä haittaa peittävän ä kerroksena oleva siltti, jonka paksuus muodostuman luoteisosass a on 2-4 m ja muissa osissa vähemmän. Kokonaismassamäärä on m 3.

34 Muodostuma 2 Suosaar i Kapea harjuselänne, jonka pinnalla on ohut kerros moreenia. Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 3 Kokkolamp i Pohjatasona harjussa on pohjavesi, mutta itäreunalla kallio t pistavät esiin 120 metrin tasosta. Ydinalueella hiekkaa, sora a ja kivistä soraa on vuorokerroksina. Kerrospaksuus on 5-15 m. Pinta-ala on 45 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa liepeillä paikoin peittävänä kerroksena oleva siltti. Kokonaismassamäärä on 3 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 1 milj.m3, C 1,93 milj.m3. Muodostuma 4 Haukimäk i Harjun keskiselänteet ovat leikkausten ja morfologian perusteell a oletettu olevan B-luokkaan kuuluvaa soraa ja hiekkaa. Kerrospak - suus on suurimmillaan 20 m. Pinta-ala on 82 ha. Aines on pääluok - kaa C. Aineksen käyttöä haittaa lounaisreunalla ja paikoin pääl - läkin peittävänä kerroksena oleva siltti. Kokonaismassamäärä o n 7,75 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 2,1 milj.m3, C 5,6 milj.m3. Muodostuma 5 Pokkulasu o Rantakerrostuman pohjatasona on pohjavesi ja moreeni. Aines on hiekkaa ja soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-2 m. Pinta-al a on 2 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 6 Hiekkaharj u Rantakerrostuma, jossa kerrospaksuus on 1-2 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C j a massamäärä m3. Muodostuman käytön esteenä on hautausmaa. Muodostuma 7 Rättiharj u Muodostuman aines on hienoa hiekkaa. Soraista hiekkaa on pien i alue pohjoisosassa. Pohjatason muodostavat kallio, moreeni j a pohjavesi. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 9,5 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioi - tu B m3, c m 3.

35 Karttalehti Västinniem i Muodostuma 1 Ypykk ä Harjumuodostumassa Ypykkämäki on käyttökelpoisinta soraa, hiekka a ja kivistä soraa. Käntinkangas on pintaosastaan hiekkaa, mutta syvemmällä voi olla soraa ja hiekkaa vuorokerroksina. Kerrospa k- suus on Ypykkämäessä yli 20 m ja Känänkankaassa 10 metrin luokkaa. Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 49 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa osittai n tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on 3,1 milj. m3, josta a r- vioitu A m 3, B m3, c 2,4 milj.m3. Muodostuma 2 Ihalankanga s Ihalankankaan pohjatasona on suurimmaksi osaksi kallio. Soraa, hiekkaa ja kivistä soraa on Narvasjärven pohjoisrannalla oleva s - sa syöttävässä harjussa. Kerrospaksuus harjuselänteessä on 5-20 m ja itäosassa 5-10 m. Pinta-ala on 74 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,9 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C 3,12 milj.m3. Muodostuma 3 Mustikkamäk i Harjukumpu. Morfologian ja vähäisten leikkausten perusteella aines olisi B-luokkaa siten, että karkeinta kivistä soraa olis i selänteen luoteisosassa. Kallio saattaa olla pohjatasona. Ker - rospaksuus on parhaimmillaan noin 20 m. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. m3, josta Muodostuma 4 Metsokanga s Hiekkavaltainen muodostuma. Käyttökelpoisinta soraista hiekkaa on lounaisosassa. Itään ja pohjoiseen päin aines muuttuu hienom - maksi ja lajittuneisuus on epätäydellistä. Pohjoiskärki on j o hyvin lajittunutta hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-al a on 7,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 5 Sileäkanga s Pienialainen, lähes kokonaan hiekkaa oleva muodostuma, joss a kerrospaksuus on 1-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 2 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä m 3.

36 Muodostuma 6 Alanko Lähes kokonaan hiekkaa oleva muodostuma, jossa kerrospaksuus o n 2-3 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on luokkaa C ja massamäär ä m 3. Muodostuma 7 Huuhvekanga s Maantien alle jäävä harjuselänne olisi tämän harjun osan käyttö - kelpoisinta ainesta. Siinä B-luokan osuus on %. Huuhvekan - kaan pohjoisosassa saattaisi olla jonkin verran soraa. Lieve - alueet ovat enimmäkseen hiekkaa. Kerrospaksuus on 5-20 m. Pinta - ala on 55 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 2,9 milj.m3, josta arvioitu B m 3, c 2,2 milj.m3. Muodostuma 8 Susihaudanrinn e Morfologisin perustein keskiselänne on merkitty B-luokan ainek - seksi. Keski- ja pohjoisosassa aines pitäisi olla hiekkaista soraa ja välikerroksina kivistä soraa. Eteläosa on todennäkö i- sesti hiekkapitoisempaa. Liepeet ovat hiekkaa ja soraista hiek - kaa. Kerrospaksuus on 2-20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 38 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä rajoittaa osittain maantie. Kokonaismassamäärä on 2,7 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 1,1 milj. m 3, C 1,5 milj. m 3. Muodostuma 9 Pihlajamäk i Kapea ja suhteellisen matala harju. Maantie ja asutus rajoitta - vat muodostuman käyttöä keski- ja itäosassa. Länsipäässä oleva lohkareitten peittämä selänne on tämän muodostuman paras osa. Kerrospaksuus länsipäässä on keskimäärin 7 m ja muualla 3-5 m. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa C. Länsipäässä on arvioi - tu soraa olevan % ja mandollisesti myös kivistä soraa. Kokonaismassamaärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 10 Ylä-Jokel a Matala harju. Kallio saattaa olla pohjatasona Narvaslammen eteläpuolella olevassa harjulaajentumassa. Tämän laajentuman koillis - osassa voi olla moreenia. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asu - tus ja maantie. Aineksen käyttöä haittaa paikoin peittävänä ker - roksena oleva siltti. Kokonaismassamäärä on m 3, jost a arvioitu B m 3, c m 3.