TVL:n Kymen piiriss ä

Transkriptio

1 S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho

2 SISÄLLYSLUETTEL O OSA I Sivu I IX Kymen piirin soravarojen arviointi Kymen piirin hiekka- ja soraesiintymien pääpiirteet Muodostumain kuvau s 1 Karttalehti 3022 Lapinjärvi Lahti Heinol a Kotka Karhula 43 H 3113 Kouvol a 78 " 3114 Vuohijärvi Mäntyharj u Haapasaari

3 Kymen piirin soravarojen arvioint i Yleiskatsä.u s Arviointitutkimus oh thhty vuodet 1973 aikahs. TVL:n Kymen piirin alueelta tie- ja vesirakennushallituksen ja geologisen tutkimuslaitoksen välisen ä yhteistyönä. Alueen sora- ja hiekkaesiintymät kartoitettiin joulukuuss a 1972 tehdyn tutkimtissopimuksen mukaan ja suoritettiin aineksen laadun ja massamääräin arviointi. Arvioinnissa pidettiin påäsääntönä tutkimussopimuksen edellyttämää 2 hehtaarin pinta-alan ja 1, 5 m keskipaksuuden minimirajaa. Soraköyhill ä alueilla kartoitettiin kuitenkin myös pienempiä esiintymiä varsinkin niiss ä tapauksissa, kun muodostumat ovat osoittautuneet soravaltaisiksi. Tutkimuksia johtivat geologisen tutkimuslaitoksen puolesta geologi S. Koho ja TVL:n Kymen piirin puolesta insinööri J. Raappana. Töiden tarkastuksia ovat suorittaneet geologit J. Niemelä, S. Koho ja J. Tikkanen. Kartoittajien koulutuksesta on vastannut pääasiassa geologi J. Niemelä. Muodostumien kuvauksen ovat pääasiassa kirjoittaneet seuraavat geologit : H. Seppänen, J. Tikkanen, S. Koho ja J. Niemelä. Arviointityöt 1. Valmistelevat työt. Valmistelevat työt suoritettiin tammi-huhtikuussa Valmisteluvaiheessa koottiin piirin valmiit soraesiintymiä koskevat tiedot. Näistä mainittakoon harjuaineskartta mittakaavassa 1 : , johon on merkitty piirin länsiosasta harjuaineksen alueellinen esiintyminen. Lisäksi oli käytettävissä rakennusmateriaalin tarvetta koskevat tiedot piirin eri osissa. Valmisteluvaiheeseen kuului myös alustava karttatulkinta, jossa käytettiin apuna geologisilta maaperäkartoilta saatavaa aineistoa. 2. Kenttätyö t Kartoitus aloitettiin samanaikaisesti piirin eri osissa. Työt saatiin pääpiirteittäin loppuun Työhön liittyviä tarkistuksia tehtiin tämän jälkeen vielä noin kuukauden ajan läänin pohjoisosassa Savitaipaleen ja Vuohijärven välisellä alueella.

4 II Työhön osallistuneet henkilöt ja heidän kartoittamansa alueet on esitett y karttaliitteessä sivulla III. Kartoitus perustuu suurelta osalta leikkaushavaintoihin ja mikäli leikkauksia ei ole ollut käytettävissä, geologisiin perusteihin. Kenttätyössä suu - rimmat vai keudet kohdattiin Salpausselkävyöhykkeessä. Tällä alueella o n muodostumain aineksen laadun arviointi monesti mandotonta ilman seismisiä luotauksia ja koekuoppatutkimuksia. Muodostumain suureen luku - määrään nähden kuitenkin vain pieni osa niistä jouduttiin jättämään aineksen laadun suhteen epävarmojen ryhmään. Kenttätyökauden aikana kertyneet käsinkirjoitetut havainnot (muodostumaja maaleikkauslomakkeet), 1 : peruskarttojen kenttätyökappaleet j a leikkauksista otetut valokuvat on arkistoitu geologiseen tutkimuslaitokseen. Valmiiden leikkausten lisäksi perustuvat tutkimukset koekuoppiin, jotka on kaivettu piirin alueella TVL :n toimesta geologisen tutkimuslaitokse n esittämän ohjelman mukaisesti. Koekuoppaohjelma käsitti koko piirin länsiosan Imatralta alkaen. Koekuoppia kaivettiin kenttätyökauden aikan a kaikkiaan noin 1000 kpl. Mainitut työt on suoritettu rak. mest. M. Hassisen johdolla. Koekuoppaohjelmat on toimitettu peruskarttojen 1 : valojäljennöksillä TVL:n Kymen piiriin. Koekuopat on numeroitu muodostumittain siten, että karttoihin on merkitty vastaavan muodostuman numero ja raja. Koe - kuoppien kaivamisen yhteydessä otetut näytteet on tutkittu TVL :n Kymen piirin laboratoriossa Kouvolassa. Koska kaikkia koekuoppatuloksia ei ole ehditty käyttää hyväksi karttoje n korjauksissa ja lausuntoa kirjoitettaessa, suositellaan, että piiri jatkaa tätä työtä samalla kun koekuoppien kaivamista jatketaan vielä myöhemmin piirin itäosassa. Koekuoppien lisäksi suoritettiin piirin alueella TVH:n toimesta seismisiä luotauksia geologisen tutkimuslaitoksen ohjelman mukaan kaikkiaan 18 kohteessa. Nämä tutkimukset keskitettiin sellaisille alueille, missä kerros - paksuus on suuri ja todennäköisesti odotettavissa soravaltaista ainesta. Hiekka- ja soravarojen arviointi suoritettiin myös saaristoalueilla (Sai - maan- ja Kotkan saaristo). Samassa yhteydessä on suoritettu myös veden - alaisten hiekkaesiintymien sijainnin arviointi Kotkan saaristossa. Tämä on voitu tehdä pääpiirteittäin ilman näytteenottoa saarissa olevien harjumuodostumien perusteella.

5 Kartoittajat tvi : Kymen piiri n alueella n J.N. = Jouko Niemel ä H S.K. = Seppo Koh o J. T. = Jaakko Tikkane n H.S. = Hannu Seppäne n K.H. = Kalevi Hokkane n J.J. = Juhani Joutse n E. I. = Esko Iisal o J. I. = Jouko Innane n J. T. Korjaukset : J. Tikkanen

6 IV Kartoituksen yhteydessä on lisäksi tehty esityksiä luonnonsuojelukohteista. Nämä esitykset on otettu lausunnossa huomioon. Lausunto ja kartta-aineist o 1. Numerointi ja muodostumien nimet. Muodostumien numerointi noudattaa juoksevaa numerointia peruskarttalehdittäin (1, 2, jne. ). Lisäksi useimmat muodostumat on voitu nimittä ä kartalla olevan nimistön perusteella. Muodostumat, jotka ulottuvat useamman karttalehden alueelle, on käsitelty kullakin peruskartalla omana yksikkönään. Lausunnossa on peruskarttalehdet käsitelty 1 : yleis - kartan lehtijaon mukaisessa järjestyksessä. 2. Muodostumien rajat Muodostumat on rajattu karttoihin tutkimussopimuksen edellyttämän 1, 5 m keskimääräisen kerrospaksuuden mukaan. Rajaukset koskevat pääasiassa vain itse muodosturnaa. Muut maalajit kuten moreeni, hieta, savi, turv e sekä avokalliot on rajattu karttaan vain siinä tapauksessa, että ne ovat muodostuman alueen sisäpuolella. Joissakin tapauksissa on soravaltaine n aines hiekkavaltaisessa muodostumassa jätetty rajaamatta, mikäli sen esiintyminen alueella on osoittautunut epätasaiseksi. Muodostumalla tarkoitetaan erillistä esiintymää tai monessa tapauksess a suuremman muodostuman osaa. Eräissä tapauksissa on myös useita pieniä lähekkäisiä, erillisiä esiintymiä kuvattua yhdeksi muodostumaksi. Siinä tapauksessa, että suurempi muodostuma on jaettu osiin, on raja t lisäksi pyritty valitsemaan niin, että aineksen laatua on voitu helposti kuvata lausunnossa. 3. Karttamerkinnät Karttamerkinnöillä on pääasiassa pyritty esittämään aineksen rakeisuussuhteita. Peruskarttojen kuultokopioilla on aineksen laatua esittävät rasterimerkinnät. Peruskarttojen valojäljennöksissä on lisäksi myös vastaa - vat värit. Karttamerkkien selitys on esitetty sivulla V. Merkinnät ovat yksiselitteiset lukuunottamatta merkintöjä: hieta ja aineksen laatu epävarma. Merkintää "hieta" on varsinaisen merkityksensä lisäksi käytetty kartoilla osoittamaan alle 1, 5 m kerrospaksuuksia. Näillä alueilla saattaa siis esiintyä hiekkaa ja joskus soravaltaistakin ainesta. Karttamerkintä " aineksen laatu

7 Kcirttcimerkk len (1 :20000 ) selitys Sorava l ta i ne n aine s Hiekkavaltainen aine s Hiet a Moreenia soravalta ise n aineksen pääll ä Moreenia hiekkavaltaise n aineksen pääll ä Moreeni muodostum a Moreen i Aineksen laatu epävarm a Sav i 5 Turv e 70 Ka i l i o

8 V I epävarma ".merkitsee piirin alueella monessa tapauksessa sitä, että muodostaman päällä on moreenia ja alla todennäköisesti lajittunutta ainesta. 4. Aineksen laatu Aineksen laatua koskevat arviot lausunnossa tarkoittavat yleensä koko muodostumaa tai sen selvästi erottuvaa osaa. Aineksen rakeisuuden luokitus on selvitetty tutkimussopimuksen mukaisesti käyttämällä kolme a pääluokkaa, jotka ovat seuraavat : A-luokka: murskauskelpoinen aines, aineksen läpimitta mm. B-luokka: soravaltainen aines, 50 % tai enemmän 0 yli 2 mm ainesta. C-luokka: hiekkavaltainen aines, 50 % tai enemmän 0 0, 2-2 m m ainesta. Kartoilla on käytetty vain kahta pääluokkaa. A-luokan määrä on esitetty ainoastaan lausunnossa arvioimalla A-luokan määrä prosenttilukuina kokonaismassamäärästä. Mikäli mandollista on tässä yhteydessä pyritty lisäksi ilmoittamaan, onko aines pääasiassa cm vai cm tai molempia ryhmiä. Pääsääntönä voidaan sanoa, että aines on yleensä arvioitu olevan C - tai B-luokkaa. Samalla on ilmoitettu mandollisuuksien mukaan muiden pääluokkaan sisältyvien lajitteiden määrä tavallisesti 5 % arviointivälein. Edelleen on arvioitu alueella esiintyviä ylisuurten lohkareiden määriä, hietamassoja sekä moreenin ja saven mandollinen esiintyminen muodostumassa. 5. Kerrospaksuus ja rnassalaskenta Jokaisen muodostuman yhteydessä on ilmoitettu pohjataso, mihin massa - määrien arviointi perustuu. Yleensä pohjatasona on pohjavesi. Eräiss ä tapauksissa on pohjatasona kallio tai moreeni. Suhteellisen runsaasti on kuitenkin sellaisia muodostumia, joiden pohjatasona on pohjavesi ja kallio, s. o. muodostumassa on kallio paikoin pohjaveden yläpuolella. Esiintymien keskipaksuus on saatu jakamalla alue sopivasti osa-alueisiin ja arvioimalla keskipaksuus tämän jälkeen korkeuskäyrien perusteella. Massamäärät on saatu kertomalla keskipaksuus k. o. alueen pinta-alalla. Eräitten muodostumatyyppien massalaskuissa on käytetty matemaattisia kaavoja, mikäli muodostuma on muodoltaan ollut niin säännöllinen, ett ä tämä on ollut mandollista. Eri pääluokkien kuutiomäärät on saatu kokonaismassamäärästä arvioitujen prösenttisuhteiden perusteella. Saadut

9 VII kuutiomäärät on lopuksi pyöristetty sopiville lähimmille tasaluvuille. Mandollista alueilla suoritettavaa pintamaan poistoa ei ole massalaskuissa otettu huomioon. 6. Muodostumien käyttöä rajoittavat tekijä t Muodostumien käyttöä rajoittavista tai estävistä tekijöistä on mainittu luonnonsuojelunäkökohdat, suojelusuunnitelmat, asutus, tiestö ja sotilasalueet. 7. Yleiskartt a Piirin kaikki muodostumat on esitetty yleiskartalla (mittakaava 1 : ). Kartta on samalla indeksikartta, josta ilmenee peruskarttajaotus ja -nuna erointi. Yleiskartassa on soravaltainen aines esitetty mustalla ja hiekkavaltainen aines on sen valojä7 jennöksessä merkitty punaisella värillä. 8. Muu kartta-aineist o Muu kartta-aineisto käsittää peruskartan kuultokopiot sekä edellisten väritetyt valojäljennökset. Piirin koillisosassa on kartoitus tehty 1 : kenttälevykopioille. Näistä kartoista toimitetaan ainoastaan kenttätyökappaleet. Kartoitustulokset siirretään myöhemmin 1 : peruskartoille, kun ne ovat ilmestyneet. 9. Arvioinnin tarkkuudest a Arvioinnin tarkkuus on todennäköisesti parhaimmillaan hiekkavaltaisiss a muodostumissa, joissa on riittävästi leikkauksia. Useassa tapauksess a voidaan pelkästään muodostuman muodon ja pintahavaintojen perusteell a päätellä, onko kyseessä hiekkavaltainen muodostuma. Mikäli muodostumassa on lisäksi leikkauksia, voidaan soralajitteen likimääräinen esiintymisprosentti helposti arvioida. Soravaltaisen aineksen suhteen tilanne on kuitenkin toinen. Aineksen esiintyminen on monesti epätasaista ja usein esiintyy soravaltaista aines - ta vain pintakerroksissa. Massalaskennat on kuitenkin tehty niin, että rajatuilla soravaltaisilla alueilla on soravaltaisen aineksen oletettu jatkuvan pohjatasoon asti. Soravaltaiset alueet sijoittuvat lisäksi yleensä muodostuman niihin osiin, missä kerrospaksuus on huomattava. Mikäli kerros - järjestys muodostumassa on sellainen, että aines on syvemmällä hiekka - valtaista ja jos samalla soravaltaisen aineksen esiintymisalue arvioidaan

10 VIII liian suureksi, aiheutuu tästä suhteellisen suuri virhe kyseisen päälu - kan kohdalla. Ylläoleva koskee kuitenkin vain sitä tapausta, ettei leikkauksiin perustuvia havaintoja ole riittävästi saatavissa kyseiseltä alueelta. A-luokan määrien arviointi on yleensä mandotonta, mikäli leikkaushavaintoja ei ole käytettävissä. Aines esiintyy yleensä hyvin epätasaisesti ja esiintymisalueet ovat tavallisesti pieniä. A-luokan ainesta esiinty y muodostumissa vain soravaltaisilla alueilla ja aines on tuskin missään päälajitteena. Kun massat on arvioitu keskimääräisinä prosenttilukuina, on yleensä käytetty pieniä arvoja (5, 10 tai 15 %) johtuen yllämainituista syistä. 10. Muodostumien lukumäärä, massat ja kallioperä Kartoitettujen muodostumien lukumäärä koko piirin alueella on Tämä määrä jakaantui niin, että linjan Joutseno-Peltoi itäpuolella o n 1204 muodostumaa ja loput 1556 muodostumaa piirin länsiosassa. Kun itäisen osan pinta-ala on huomattavasti pienempi kuin länsiosan, o n muodostumien esiintymistiheys itäosassa hyvin suuri. Peruskarttalehteä kohti on tällä alueella keskimäärin 40 muodostumaa. Länsiosassa on muodostumien esiintymistiheys peruskarttalehteä kohti keskimäärin 13. Länsiosassa on lisäksi huomattava, että muodostumien esiintymistihey s on suurempi I Salpausselän pohjoispuolella kuin rannikkoalueella. Piirin alueella on vain muutamia peruskarttalehtiä, joilla ei esiinny käyttökelpoisia muodostumia. Myös piirin ilmoittamilla puutealueilla, Lappeenrannan kaakkoispuolelta ja Sippolasta on löydetty pääasiassa hiekka - valtaisia muodostumia. Piirin ilmoituksen mukaan on rakennusmateriaalin tarve suurin Kymenlaaksossa sekä Kotkan ja Karhulan seudulla. Tältä alueelta ei ole isoja uusia esiintymiä enää löydettävissä. Kotkan ja Karhulan seudulla on kuitenkin mandollisuus käyttää saarissa olevie n esiintymien lisäksi vedenalaisia hiekkaesiintymiä, joista huomattavimmat ovat Kaunissaaren ja Ristisaaren välinen alue sekä Lehmäsaare n eteläpuoli. Tarkemmat arvioinnit merihiekoista toimitetaan myöhemmin piirin käyttöön. Massamäärät piirin alueella jakaantuivat seuraavasti. Arvioitu kokonaismassamäärä piirin koko alueella yhteensä 7, 0 mrd. m 3. Tästä määrästä tulee 4, 7 mrd. m3 yllämainitulle piirin länsiosalle ja 2, 3 mrd. m 3 alueen itäosaan.

11 IX Tulosten perusteella muodostumien kerrospaksuus on piirin länsiosassa huomattavasti suurempi kuin itäosassa. Myös pääluokkien keskinäisissä suhteissa on eroa itä- ja länsiosan välillä. A- ja B-luokan ainesta on tulosten perusteella havaittu esiintyvä n suhteellisesti runsaammin itäosassa. Tämän katsotaan johtuvan lähinn ä kallioperästä, joka länsiosassa on pääasiassa rapakiveä ja itäosasta taas rapakivi puuttuu kokonaan. Mainittu ero on vielä selvempi, mikäli vertailtavat alueet valittaisiin niin, että alueista toinen sisältäisi yksin - omaan rapakivestä peräisin olevaa ainesta. Karttaliitteessä sivulla X on esitetty rapakiven levinneisyys Kymen piirissä. Rapakivialue on kivilajin suhteen melko yhtenäinen. Vaihteluna esiintyy pääasiassa vain rapakiven eri muunnoksia, joista yleisin o n viborgiitti. Itäosassa sensijaan esiintyy useita kivilajeja. Tällä alueella ovat kiillegneissit yleisimpiä. Lisäksi esiintyy alueella yleisinä graniitteja, granodioriitteja, kvartsidioriitteja ja pegmatiittigraniittia. Harvinaisemmista kivilajeista tällä alueella mainittakoon gabrot ja amfiboliitti. Kallioperän lähempää tarkastelua varten suositellaan käytettäväksi geologisen tutkimuslaitoksen julkaisemia 1 : mittakaavaisia kallioperäkarttoja. Saatavana ovat ainakin seuraavat lehdet: 3041 Haapasaari, Kotka, 3024 Karhula, 3114 Vuohijärvi, 3113 Kouvola., Savitaipale, 3134 Lappeenranta ja Imatra. Geologisessa tutkimuslaitoksessa on lisäksi saatavana näiden karttojen selitykset. Kymen piirin hiekka- ja soraesiintymien pääpiirtee t Itäiselle rannikkoalueelle tyypillisiä muodostumia ovat harjut. Harjut ovat enimmäkseen melko matalia, kapeita ja lyhyehköjä harjujaksojen osia. Keskimäärin on aines tämän alueen harjuissa hiekkavaltaista. Soraa esiintyy tämän alueen harjuissa keskimäärin %. Soravaltaiset alueet ovat yleensä kapeita ja pienialaisia ja aines on tavallisest i hksr ja kisr. Soramateriaali esiintyy alueen harjuissa yleensä välikerroksina, vuorotellen hiekkavaltaisten kerrosten kanssa. Alueen harjuihin liittyy usein laajoja hiekka-alueita, jotka ovat alkuperältään harjuainesta, mutta joita aallokko on merivaiheen aikana kerrostanut uudelleen.

12 Rapakiven levinneisyy s Kymen läänin alueella ~ Rapakive ä Kiillegneissi ä ja granodioriitti a Graniittia

13 X I Varsinaiset rantakerrostumat ovat syntyneet yllämainitulla tavalla aallokon huuhdonnan tuloksena. Yleensä ovat tämän alueen rantakerrostumat helposti tunnettavissa siitä, että niissä esiintyy tavallisesti hie - kan alla savikerros. Rannikkoalueen voidaan katsoa päättyvän I Salpausselkään, joka muodostaa piirin laajimman yhtenäisen muodostuman. Koska kyseessä o n reunamuodostuma, on todennäköistä, että alueella esiintyy ainekse n laadun suhteen hyvin suurta vaihtelua. Tutkimusten perusteella on kuitenkin käynyt ilmeiseksi, että aines I Salpausselällä on enimmäksee n hiekkavaltaista länsipäästä ainakin Lauritsalan tienoille asti. Alueelle on tyypillistä, että muodostuman pohjoisreunalla esiintyy päällä karkeampaa ainesta muutamia metrejä ja moroutuvia rapakivilohkareita. Soravaltaisen aineksen levinneisyys tällä alueella voidaan selvittää vai n tarpeeksi laajalla koekuoppatutkimuksella ja seismisillä luotauksilla. Pääsääntönä voidaan kuitenkin sanoa, että soravaltaista ainesta on parheiten löydettävissä pohjoisreunalta ns. proksimaaliosasta. Lisäksi on ilmeistä, että I Salpausselällä esiintyy myös sellaisia alueita, miss ä aines on pääasiassa hietaa. Lauritsalan ja Imatran välillä esiintyy I Salpausselällä jonkin verra n runsaammin soravaltaista ainesta, mutta aineksen esiintyminen on hy - vin epätasaista so. aines voi vaihdella kivisestä sorasta hietaan hyvi n lyhyellä matkalla. Lisäksi aines sisältää moreenia monin paikoin. Imatralta itäänpäin mentäessä esiintyy I Salpausselän pohjoisreunall a paikoin huomattavia soravaltaisia alueita. Tällaisia ovat mm. Imatralla Korvenkylän alue, Immolassa Petsamon alue ja Laikonkangas Simpeleen lähellä. Kerrospaksuudet pienenevät ja Immolan itäpuolella ei esiinny enää yhtenäistä pitkään muodostumajaksoa, vaan sen katkaisevat usein kallio- ja moreenimäet. Tavallista on myös, että pohjoisreunoilla esiintyy moreenia pintakerroksessa ja paikoin ylisuuria lohkareita. Salpausselkien välisellä alueella, joka on keskimäärin noin 20 km levyinen, ovat samoin kuin rannikkoalueella harjut ja deltat tyypillisiä muodostumia. Linjan Joutseno-Taipalsaari länsipuolella esiintyy monessa muodostumassa runsaasti soravaltaista ainesta. Soravaltaista ainesta esiintyy tämän alueen rnuodostumissa selvästi enemmän kui n rannikkoalueen harjuissa. Aines esiintyy kuitenkin melko epätasaisest i siten, että samassa harjujaksossa voi peräkkäisten osien aines olla hy-

14 XII vin erilaista. Salpausselkien välinen alue linjan Joutseno-Taipalsaar i itäpuolella käsittää pääasiassa harjuja ja niiden deltamaisia laajentumia. Kapeissa pitkittäisharjuissa aines on yleensä kivistä soraa. Myös murskauskelpoista ainesta esiintyy melko runsaasti tämä n alueen harjuissa. Muodostumien pintaosassa esiintyy yleisesti moreenia ja paikoin ylisuuria lohkareita. Harjujen deltamaiset laajentuma t ovat säännöllisesti hiekkavaltaisia. II Salpausselkä ei muodosta missään piirin alueella kovin pitkää yhtenäistä muodostumajaksoa. Kun on kysymys reunamuodostumasta, voi aineksen laatu vaihdella suuresti pienelläkin alueella. II Salpausselän länsiosa on Savitaipaleelta alkaen n. 10 km rapakivialueen pohjoisrajan eteläpuolella. Tällöin voi alueella esiintyä rapakiven lisäksi myö s pohjoisempana olevalta graniittialueelta peräisin olevaa mannerjäätikön kuljettamaa kiviainesta. Kuten yleensä reunamuodostumissa esiintyy II Salpausselälläkin karkein aines pohjoisreunalla (proksimaa-. liosa). Piirin suurin lajittunut muodostuma on II Salpausselän osa Solkein ja Peltoin karttalehdillä. Alueella tehtyjen seismisten luotausten perusteella pohjoisosassa esiintyy runsaasti soravaltaista ainesta. Aines sisältää kuitenkin myös moreenia huomattavia määriä, koska seismisillä luotauksilla saadut maanopeudet ovat paikoin suuri a ( m/sek). Varsinkin Saimaan itäpuolella esiintyy II Salpausselän pohjoisreunalla pintakerroksessa säännöllisesti moreenia ja yli - suuria lohkareita. Kymen piirin länsiosassa II Salpausselän pohjoispuolella jatkuvat samansuuntaiset harjut kuin rannikkoalueella ja Salpausselkien välisell ä alueella. Näiden harjujen sisältämä aines on kuitenkin huomattavast i karkeampaa kuin viimeksi mainituissa. Rapakiven osuus kiviaineksessa vähenee, siirryttäessä II Salpausselältä läänin pohjoisrajalle. Yhteisenä piirteenä rapakivialueen hiekka- ja soramuodostumille voidaan vielä pitää ylisuuria rapakivilohkareita, jotka monessa tapauksessa esiintyvät vain muodostumien pintaosissa ja syvemmällä e i lohkareita juuri esiinny. Saimaan alueella esiintyvät harjut sisältävät kivistä- ja hiekkaista soraa. Kuitenkin ne ovat luonnonsuojelumielessä ja monesti myös geologisessa mielessä arvokkaita esiintymiä. Tästä syystä ne tulisi kokonaan jättää sorankäyttösuunnitelmien ulkopuolelle. Otaniemessä 17 päivänä joulukuuta Geologi Seppo Koho

15 M U O D O S T U M A I N K U V A U S

16 - 1 - LAPINJARVI Karttalehti Vaivalankyl ä Kymen piiriin kuuluvassa karttalehden osassa ei ole muodostumia. LAHTI Karttalehti Nastol a Karttalehden Kymin piiriin kuuluvan kaakkoisosan kautta kulkee heikk o harjujakso. Sen muodostumat ovat pienialaisia ja massamääriltään mitättömiä. Karttalehti Hietan a Muodostuma 1, Muikkula Osaksi kalliokumpujen rikkoma muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on välikerroksena oleva savi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha, aines pääluokkaa C. Ainoassa tuoreessa leikkauksessa on B-luokan ainesta n. 30 %, mutta ko - ko muodostumassa sen osuus on enintään 20 %. Arvioitu.B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2, Nurminoj a Kallioselänteen rinteellä oleva muodostuma, jonka pohjatasona on kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4, 5 ha, aine s pääluokkaa C. B-luokan ainesta on muodostumasta tuskin löydettävissä. Arvioitu C m 3. Muodostuma 3, Riihikalli o Muodostuma, jonka pohjatasona on kallio.. Pinta-ala on 2 ha. Aineksen laatu on epävarma.. Pinnan lohkareisuus viittaa moreenin mandollisuuteen. Samantyyppiset kalliokumpujen eteläsivulla olevat muodostumat ovat usein kuitenkin lajittuneita.. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4, Kaukaansu o Muodostuman pohjatasona on pääosiesm. kallio, liepeillä pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 48 ha,. aines pääluokkaa B. Ydinosassa (tumma vihreä) B-luokan ainesta on %. Lievealueill a aines on keskikarkeaa hiekkaa.. Arvioitu B m 3, C 1, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 3 milj. m3. Leikkauksista (2) valokuvia gt:n arkistossa.

17 2 - Muodostuma 5 1 Leirinmäki Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on paikoin välikerroksena oleva savi, jonka paksuus on m, Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 29 ha, aines pääluokkaa Ca Soraa esiintyy 1ir sseiriä ja välikerroksihal Se n osuus on paikoin eteläreunalla 3d %o, Arvioitu m 3, C 900z 000 m3. Kokonaismassamäärä 1, 2 milj. m3 z Muodostuma 6, Korppil a Lajittunut muodostama, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia4 Pinta-ala on 1 ) 2 ha, aines pääluokkaa B. Aines on pääosin soraa. Muodostuma on varsin pieni ja asutuksen alla Arvioitu B m3. Muodostuma 7, Laurila Kalliokummun eteläsivun muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjaves i ja kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus, joka johtuu kallio- - perän läheisyydestä. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu C m3. Karttalehti Mankal a Muodostuma 1, Marjokanga s Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys eteläosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 27 ha, aines pääluokkaa C. Soraa esiintyy pienellä alueella luoteisosassa. C-Iuokan aineksesta os a varsinkin eteläreunalla on arkeaa hietaa. Arvioitu B m3, C m 3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 2, Sitikkal a I Salpausselkään kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on länness ä pohjavesi ja idässä etupäässä kallio. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnassa. Syvemmällä niitä ei paljon esiinny. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 61 ha, aines pääluokkaa C. Soraa esiintyy jonkun verran Sitikkalan-Lettulan välisellä alueella muodostuma n pohjoissivulla. Eteläosa on kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 1 milj. m3, C 4, 5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 5, 5 milj. m

18 - 3 - Muodostuma 3, Mankal a I Salpausselän muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 59 ha, aine s pääluokkaa C. Itäosa, Väntynkangas, on käyttöarvoltaan vähäinen. Länsiosa, jossa ei ole leikkauksia, saattaa sisältää jossain määrin sor- a pohjoisrinteen puolella. Lohkareisuus koskee muodostuman pintaosia. Arvioitu B 1, 5 milj. m3, C 3, 2 milj. m3. Kokonaismassamäärä 4, 7 milj. 3 m. Muodostuma 4, Salpausselkä I Salpausselän pohjoisreunaa. Varsinainen selänne on Uudenmaan piiri n puolella. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5, Metsänhoitokoulu Pitkittäisharju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11, 5 ha, aines pääluokkaa B. Geologisin perustein voidaan soran esiintymistä pitää todennäköisenä. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 6, Hiiriäispelto Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 7, Mäkelä Harjuselänne, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa C. B-luokkaa saattaa olla pohjoisosassa jopa 50 %. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 8, Nytämäk i Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman arvokkain osa on jo käytetty. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3.

19 - 4 - Ntuodostuma 9, llalkikorvenmltki Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on välikerroksena oleva savi, jonka paksuus on m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta esiintyy korkeimman kohdan pintakerroksena. C-luokka on lähinnä karkeaa hiekkaa. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Leikkauksista (2) valokuvia gt:n arkistoss a Muodostuma 10, Paavola. Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa B. Soraa esiintyy leikkauksessa pinnalla sekä välikerroksina syvemmällä. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 11, Rintala Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat peittävä savi ja vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5, 5 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3. Vähäarvoinen muodostuma, jonka aines - ta ei asutuksen vuoksi voida sanottavasti ottaa. Muodostuma 12, Säyhteenmäki I Lievemuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 13, Säyhteenmäki I I Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on kallio. Haittatekijänä on paikoin vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa C. Muodostumassa on myös sora - valtaisia osia, varsinkin kaakkoiskulmassa. Arvioitu B m3, C m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodosturna 14, Mäntylä Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttö ä rajoittaa asutus. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m 3.

20 - 5 - Muodostuma 15, Kirkkolampi Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on paikoin vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 13, 5 ha, aines pääluokkaa C. Sora a esiintyy linsseinä ja välikerroksina pohjoisrinteen puolella. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Arrajärvi Muodostuma 1, Säyhte e Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8, 5 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta on välikerroksina muodostuman pohjoisosassa. Eteläos a on kokonaan hiekkaa. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2, Kotojärvi Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 6 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3, Isotalo I Harjumainen muodostuma, jonka pohjatasona on kallio. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa B. Soran esiintyminen on arvioitu muodostumatyypin perusteella. Arvioitu B rn 3, C m3, Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4, Isotalo I I Lievemuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio (pohjoisosassa). Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä m3. Vähäarvoinen muodostuma. Muodostuma 5, Isotalo III Pieni muodostuma, jonka pohjatasona on kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 2 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3. Käyttöarvoltaan mitätön muodostuma.

21 - 6 - Muodostuma 6, Saksanmäk i Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja lounais - osassa kallio. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman korkein osa on arvioitu pääluokkaan B. Ainoa leikkaus on muodostuma n lievealueella. Arvioitu B m 3, c m3. Kckonaismassamäärä m 3. Geologisin perustein arvioituna muodostuma on var - sin lupaava. Muodostuma 7, Veljestenharju Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on mandollisesti välikerroksena oleva moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 52 ha, aines pääluokkaa C, B-luokan osuus on laskettavissa n. 40 %:ksi. Leikkauksen perusteella on ydinosa pääasiassa soraa. Pohjakarttaan merkitty pintalohkareisuus itä - osassa ei ole haittaavan suuri. Arvioitu B m 3, C 1 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 9 milj. m 3. Koekuopat ja seismiset luotaukse t ovat tarpeen aineksen laadun varmistamiseksi. Muodostuma 8, Puustellinsaar i Matala harjusaari, jonka käyttö maisemallisista syistä ei ole suositeltavaa. Muodostuma 9, Säynäsma a Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha, aines pääluokkaa C. Massamäärien laskelma perustuu siihen, että kallioperä, ei muodosta merkittäviä kumpuja esiintymän alla. B-luokan esiintyminen on todennäkäisintä pohjoisrinteen puolella. Arvioitu B m 3, c 3 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 3.75 milj. m3. Muodostuma 10, Kananoj a Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3. Muodostu - man käyttöarvo on mitätön.

22 - 7 - Muodostuma 11, Mustakoski Harjumainen muodostuma, jonka pohjatasona on Kymijokeen viettävä kallioperä.. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 17, 5 ha, aines pääluokkaa C. Pohjoisosassa olevan leikkauksen aines sisältää B-luokkaa n. 30 %, mutta sen osuus saattaa olla suurempikin. Matalampi eteläosa on C-luokkaa. Arvioitu B m3, C 1, 3 milj, m3. Kokonaismassamäärä 1, 750 milj. m3. Muodostuma 12, Metsälä Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia, Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa B. Länsiosan kumpu on C-luokkaa, itäinen korkea selänne pääosaltaan hiekkaista soraa leikkauksen perusteella. Mainittu selänne on ilmeisesti erittäin käyttökelpoinen. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä 1, 1 milj. m3. Leikkauksista (1) valokuvia gt:n arkistossa. Osa muodostumaa on Kymentakan (311303) karttalehdellä. Muodostama 13, Tuhkurilamp i Pieni lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia.. Pinta-ala on 1, 2 ha, aines pää - luokkaa B. Sora-aineksessa on jonkun verran lietettä, mikä alentaa muodostuman käyttöarvoa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 14, Kolli Pieni muodostama, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 15, Kylliäisjärvi Harjutyyppinen muodostama, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuman käyttöarvo on vähäinen.

23 - 8 - Muodostuma 16, Huutovuori Muodostuman pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on välikerroksena oleva savi, jonka paksuus on 1-2 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5, 5 ha, aines pääluokkaa C. Eteläosan harjukummussa on soran osuus yli 50 % leikkauksessa. Pohjoisosa on hiekkavaltaista. Arvioitu A m3, B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 17, Soukkionpohj a Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines saattaa olla reunamuodosturnan tapaan heikosti lajittunutta. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3.

24 - 9 - HEINOLA Karttalehti Vierumäki Muodostuma 1, Tuhkamäki II Salpausselkään kuuluva reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohja - vesi ja kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus muodostuman keskiosan pohjoispuolisella alueella. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 60 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan osuus on 10 %:n luokkaa. Arvioitu B m3, c 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 4, 45 0 milj. m3. Muodostuma 2, Kullaanlähteet Vierumäen suuren reunamuodostuman lievealuetta, jonka pohjatasona o n pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa B. Soraa esiintyy ilmeisesti muodostuman korkeimmissa kummuissa. Niitten välialueet ovat hiekkaa. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismas 'samäärä m3. Muodostuma 3, Terrisuo I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa C. Soraa esiintyy Terri - suon viereisissä kummuissa. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4, Terrisuo I I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan osuus n. 30 %. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Vuolenkoski Muodostuma 1, Kömmistö Epämääräinen lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi j a kallio. Haittatekijänä on paikoin vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa B. Soraa esiintyy eniten paksuimmassa osassa, liepeillä hiekka on vallitseva. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3.

25 -10 - Muodostuma 2, Kunnaslamp i Osa II Salpausselän reunamuodostumaa. Pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Lähellä pohjoisrinnettä on v TVH; n toimesta tehty seisminen luotaus. Pinta-ala on 110 ha, aine s pääluokkaa C, B-luokan ainesta on varmimmift muodostuman pobjoisrinteen puolella, Lähellä eteläreunaakin on soraa % aineksesta, Arvioitu B 5 milj. m3, c 8 m3. Kokot aismassamäärä 13 milj. m3, Pintahavaintojen perusteella muodostuman pinnalla oh ainakin pohjois - osassa moreenia, joka on paikoin varsin suurilohkareista. Muodostuma 3 Pieni epämääräinen muodostuma, jonka pohjatasona on kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m 3. Aines on heikosti lajittunutta ja Tietteistä. Muodostuman käyttöarvo on mitätön. Muodostuma 4, Vuolenkosk i II Salpausselkään kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on pääasiass a pohjavesi. Haittatekijöinä ovat peittävä moreeni, jonka paksuus on ri ja ylisuuret lohkareet pinnalla pohjoisosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia, jotka ovat etelärinteellä. Pinta-ala on 255 ha, aines pää - luokkaa C. B-luokan osuus arviolta 50 % pohjoisrinteen puolella, 20 % etelärinteellä. Arvioitu B 2, 6 milj. m 3, c 4, 8 milj. m 3. Muodostuma n poikki on tehty v TVH:n toimesta seisminen luotaus. Muodostuma 5, Mustila Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan siintyminen ainakin välikerroksina länsiosassa on mandollista. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 6, Pirttimänty Pinta-ala on 1, 6 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 7, Harjula Osa II Salpausselkää. Pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on peittäv ä moreeni, jonka paksuus on 1-2 m. Moreenia esiintyy laella ja pohjoisrinteen puolella kaikkialla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 44 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan aines esiintyy leikkauksissa

26 erillisenä kerroksena. Arvioitu B 1, 5 milj. m3, c 3, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 5, 2 milj. m3. Leikkauksista (6) valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 8, Letku Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4, 5 ha, aines pääluokkaa B. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 9, Nuppikalli o Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on peittävä moreeni, jonka paksuus on n. 1 m. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 10, Iiskol a Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - man käyttöä rajoittaa asutus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 1,5 ha, aines pääluokkaa B. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 11, Piilaht i Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 12, Kanga s Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pää - luokkaa B. Aines on reunamuodostuman tapaan osaksi lietteistä, mutt a silti käyttökelpoista. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 13, Siltasaari Ilmeisesti lajittunut reunamuodostuma. Sen käyttö soranottoon ei maisemallisista syistä ole suositeltavaa.

27 Muodostuma 14, Luotoinvuori Pieni lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi,. osaksi mandollisesti kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 2 ha, aines pääluokkaa B. Arvioitu A m3, B m 3, c m 3.. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 15, Nikkil ä Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttö ä rajoittaa asutus. Sen käyttömandollisuus on vähäinen. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B" m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 16, Voimalaito s Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittateki jöinä ovat peittävä savi, jonka paksuus on 0, 5-1 m ja välikerroksena oleva moreeni. Muodostuman käyttöä rajoittavat asutus ja tiestö. Pinta - ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuman arvokkain osa on lähe s kokonaan jo käytetty. Muodostuma 17, Somero Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on kallio. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Aines on heikosti lajittunutta.. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3, Muodostuman käyttöarvo on vähäinen. Karttalehti Konnivesi Karttalehdestä piiriin kuuluvalla alueella ei ole muodostumia.

28 KOTKA Karttalehti Vahterpää Muodostuma 1 Flakani s Laaja muodostuma, jonka pohjatasona ovat paikoin pohjavesi, paikoin kallio tai moreeni. Haittatekijöiriä ovat ylisuuret lohkareet paikoin pin - nalla ja mandollisesti aineksessa vähäinen kerrospaksuus ja pohjaveden - pinnan läheisyys. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 71 ha, aines pääluokkaa C. Muodostumassa esiintyy soraa todennäköisesti vähän. Arvioitu B m3, c 3, i milj. m3. Kokonaismassamäärä 3,44 milj. 3 m. Karttalehti Pyhtää Muodostuma 1, Korkiaharj u Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on yli - suuret lohkareet. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 84 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa srhk, josta soraa n. 20 %. Hautausmaan itäpuolella oleva kapea alue on soravaltainen. Täällä esiintyy jonkin verran myös A-luokan ainesta. Arvioitu A m 3, B m3, C 1, 9 milj. m 3. Kokonaismassamäärä n. 2, 6 milj. m3. Muodostuma 2 Hevossu o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio. Haittatekijänäon paikoin ylisuuret lohkareet ja reuna-alueella vähäinen kerros - paksuus. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 67, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines ydinosassa todennäköisesti B-luokkaa. Muut osat muodosturnasta ovat hiekkavaltaisia, josta soraa enintään 10 %. Arvioitu A m3, B m3, c 1,2 milj. m3. Kokonaismassamäärä n. 1, 6 milj. m3. Muodostuma 3, Korkiaharj u Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio. Haittatekijänä on ylisuuret lohkareet pinnalla ja mandollisesti aineksessa. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Arvioinnin apun a on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 105 ha, aines pääluokkaa C ja B. Muodostuman ydinosat ovat arvioinnin perusteella B-luokkaa, josta n. 10 % A-luokan ainesta. Muut osat p. o. lievealueet ovat C-luokkaa, josta sora a enintään 10 %. Arvioitu A m3, B m3, c n. 1, 9 milj. m3. Kokonaismassamäärä n. 2, 8 milj. m 3.

29 Muodostuma 4. Lantaniemi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on paikoin ylisuuret lohkareet. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 59 ha, aines pääluokkaa C ja B. Aines on arvioinnin perusteella B-lk muodostuman keskiosassa ja pienellä alueella itä- ja länsiosassa. Muodostuman hiekkavaltaisissa osissa on soraa suhteellisen vähän, enintään n. 10 %. Arvioitu B n m3, c 1,4 milj. m3. Kokonaismassamäärä n. 1, 8 milj. m3. Muodostuma 5, Munapirtti Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on paikoin ylisuuret lohkareet ja lievealueella vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 85 ha, aines pääluokkaa C. Pienet osat muodostuman keskiosassa ovat B-lk. Hiekkavaltaisissa osis - sa muodostumaa esiintyy hiekan lisäksi soraa enintään 10 %. Arvioitu A m 3, B m 3, C n. 1,4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 7 m 3. Muodostuma 6 Stengård Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on paikoin ylisuuret lohkareet. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C ja B. Länsiosassa oleva soravaltainen alue on hksr ja KiSr. Jonkin verran esiintyy myös A-lk:n ainesta. Itäosassa aines on hiekkavaltaista. Myö s soraa esiintyy muodotuman tässä osassa jonkin verran, enintään 10 %. Arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Kokonaismassamäär ä n m3. Muodostuma 7 Skejsande n Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on paikoin vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus j a luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 24, 5 ha, aines pääluokkaa B ja C. Aines muodostuman soravaltaisissa osissa on hksr. KiSr esiintyy vähän. Hiekkavaltaisissa osissa on soraa hiekan lisäksi n %. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä n m 3.

30 Muodostuma 8, Brunnimalmen Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio. Haittatekijänä on ylisuuret lohkareet. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 74 ha, aines pääluokkaa B ja C. Soravaltaista ainesta esiintyy arvioinnin mukaan ydinosassa, jossa aines on kisr ja hksr. Lieve - alueet ovat pääasiassa Hk ja soran osuus näillä alueilla on yleensä alle 10 %, Arvioitu A m3, B m3, C n. 2, 1 milj. m 3. Kokonaismassamäärä n. 2, 9 milj. m 3.. Muodostuma 9, Verssonkanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja paikoin kallio. Halttatekijänä on ylisuuret lohkareet. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 87, 5 ha, aines pääluokkaa B ja C. Arvioinnin perusteella soravaltaista ainesta on muodostuman ydinosassa (hksr). A-lk. esiintyminen alueella sensijaan on epävarma. Lievealueet ovat pääasiassa Hk. Soraa voi L.ii- tenkin näilläkin alueilla esiintyä monin paikoin, enintään n. 20 %. Arvioi - tu B m 3, C 1, 9 m3. Kokonaismassamäärä n. 2, 6 milj. m3. Muodostuma 10 Morsnäsudde n Pienialainen muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijän ä on mandollisesti välikerroksena oleva savi, paikoin ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines srhk. Soraa enintään 20 %. Arvioitu B m3, C m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 11 Bredviken Keskikokoinen muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja monin paikoin kallio, ja mandollisesti paikoin moreeni. Haittatekijänä on savi, suurelta osin vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoitta a luonnonsuojelunäkökohdat. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha, aines pääluokkaa B ja C. Soravaltainen alue muodostumassa on arvioinnin perusteella muodostuman luoteisosassa oleva selänne. Muut alueet ovat hiekkavaltaisia (srhk), jossa soran osuus o n enintään 20 %. Arvioitu B n m3, C. n m3. Kokonaismassamäärä n. 1, 1 milj. m, 3

31 16 - Muodostama 12, Majholmen Matala ja kapea muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa Hk. Soraa kuitenkin esiintyy mandollisesti jonkin vet ran, enintään n. 20 %. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 13, Kolabotten. Keskikokoinen muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatek1 änä on reunaosissa välikerroksena oleva savi ja vähäinen kerrospaksuus. Ntuodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C, Aines pääasiassa Hk. Soraa enintään 10 % massamääristä. Arvioitu B m3, c m3, Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 14, Koivumäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on välikerroksena oleva savi, enimmäkseen vähäinen kerrospaksuus. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta ala on 14 ha, aines pääluokkaa C. Aine s pääasiassa Hk. Soraa esiintyy alueella arvioinnin perusteella % eniten muodostuman pohjoisosassa. Arvioitu B n m3, C m3. Kokonaismassamäärä n m3. Muodostuma 15, Känkänge n Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa Hk. Soraa esiintyy alueella enintään 10 % kokonaismassamäärästä. Arvioitu B n m3, c m 3. Kokonaismassamäär ä n m3. Muodostuma 16, Korskirret Ohut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on reuna - alueella välikerroksena oleva savi, vähäinen kerrospaksuus ja pohjaveden - pinnan läheisyys. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Aine s pääasiassa Hk. Soraa esiintyy alueella enintään 20 % kokonaismassamäärästä. Arvioitu B n m 3, c m3. Kokonaismassamäärä n m 3.

32 Muodostuma 17, Korpela Laaja muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 22, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa Hk, josta soraa enintään 10 % kokonaismassamäärästä. Alueen keskiosassa esiintyy soraa pienellä alueella jonkin verran enemmän. Arvioitu B n m3, C m3. Kokonaismassamäärä n m3. Muodostuma 18, Ykspään saari ja Kistholmen Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäine n kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa Hk. Arvioitu C m3. Kokonaismassamäärä n m3. Muodostuma 19, Puutisholma, Långholmen, Sandholmen Muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on yht. 4, 8 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa Hk. Soraa on alueella enintään 10 %. Arvioi - tu B m 3, c n m3. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Pitkäviiri Muodostuma 1, Pitkåviiri Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on ylisuuret lohkareet. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 40, 8 ha, aines pääluokkaa b. Karkea aines hksr ja KiSr esiintyy muodostuman ydinosassa. Lievealueet ovat hiekkavaltaisia. Arvioitu A m3, B m3, C m3. Kokonaismassamäärä 1, 9 milj. m 3. Muodostuma 2, Ristisaar i Matala muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet ja vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnopsuojelunäkökohdat. Pinta-ala on 9, 2 ha, aines pääluokkaa B ja C. Karkein aines (hksr ja KiSr) esiintyy etupääss ä saaren luoteispäässä. Arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3.