TVL:n Vaasan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaitos

Transkriptio

1 SORAVA ROJEN ARVIOINT I TVL:n Vaasan piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Ilpo Kurkinen

2 OSA II Sivu 80 Karttalehti 2212 KARVIA JALASJÄRV I 94 " 2222 SEINÄJOKI LAPUA JEPUA (JEPPO ) 110 H 2321 PIETARSAAR I 118 " 2322 KOKKOLA 124 H 2223 ALAVU S 129 " 2224 KUORTANE ALAJÄRV I EVIJÄRV I KAUSTINE N KANNUS ÄHTÄR I SOINI 179 " 2331 KYYJÄRVI 187 " 2332 PERHO Sivut 1-9 Liite : Yhteenveto massamääristä

3 KARVIA Karttalehti Sar a Muodostuma 1 Hirvikanga s Ohut rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 32 ha, aines pääluokkaa C. Moreenista syntynyt ohut rantakerrostuma, jonka aines on srhk. Kerrospaksuus koillisosassa n. 1, 5 m, muualla todennäköisesti alle 1 m. Vähämerkityksinen alue. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Harjanneva Muodostuma 1 Säkkineva S Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosassa aines on KHk, alaosassa saattaa esiintyä myös soravaltaista ainesta. Vähämerkityksinen alue. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2 Säkkineva N Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman ydinosa on hksr, liepeet srhk. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 3 Säkkiharju Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosan aines on moreeninsekaista kisr, ylisuuria Lo yleisesti. Alaosa on hyvin lajittunutta Hk j a srhk. Arvioitu B m.3, c m3. Kokonaismassamäär ä m 3. Muodostuma 4 Korkiakanga s Pintaosista lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia. Pinta-ala on 34 ha, aines pääluokkaa B. Koekuoppien perusteella aines on ainakin 2 m syvyyteen pikisr alueen itäosissa, länsiosissa välikerroksina on myös KHk. Syvemmällä aines on todennäköisesti heikosti lajittunutta karkeaa kisr. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m.

4 Muodostuma 5 Koivisto Epämääräinen muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Pintaosissa aines on lähinnä pikisr, syvemmällä saattaa esiintyä heikommin lajittunutta materiaalia. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 6 Peräkanga s Laaja rantamuodosturna, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 32 ha, aines pääluokkaa C. Matala rnoreeniselänteiden väliin syntynyt rantakerrostuma jonka aines on srhk. Pienen kerros - paksuuden takia vähämerkityksinen alue. Kokonaismassamäär ä m 3. Muodostuma 7 Pitkäniem i Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodosturnassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Pohjoispäässä pintaosassa esiintyy pikisr, eteläosa on srhk. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Karviankyl ä Muodostuma 1 Mustaluom a Harjuselänne, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuma.sa ol e leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Kaakkoispääss ä oleva selänne on hksr, lievealueella aines on srhk. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Ilvesjoki Muodostuma 1 Saunaneva Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä KHk. Matala, lähes suon tasossa oleva selänne, jolla kulkee tie. Alueen käyttöarvo on vähäinen. Kokonaismassamäärä m 3.

5 Muodostuma 2 Hakoneva Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa B. Pinta - osassa on n. puoli metriä pikisr, alaosa on srhk ja hksr vuonakerroksina. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 3 Mattisaari Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä srhk. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4 Risulahti Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä srhk. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 5 Pitkäniemi Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on kallio ja moreeni. Haittatekijänä on ylisuuret lohkareet aineksessa ja vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pää - luokkaa B. Kallioiden väliin syntynyt huonosti lujittunut rantakerrostuma, jonka aines on pikisr - srhk. Kerrospaksuus vain hieman yli metrin, ylisuuria Lo yleisesti. Vähämerkityksinen alue. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 6 Rummukkakanga s Lievemuodostuma, jonka pohjatasona ovat kallio ja moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4, 5 ha, aines pääluokkaa B. Eteläpäässä aines on hksr, välikerroksina myös hiekkaa. Pohjoispää on luultavasti hieman karkeampaa ainesta mutta myös ohuempi. Arvioitu B rn 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 7 Kohdansal o Harjuselänne, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosassa aines on HHk, syvemmällä hyvin lajittunutta Hk. Kokonaismassamäärä m 3.

6 Muodostuma 8 Korpela Harjuselänne, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Pinta - osissa aines on KHt ja HHk 1-2 m, alaosa on hyvin lajittunutta 1= k. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 9 Siloinen mäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on itäreunalla välikerroksena oleva savi, jonka paksuus on n. 0, 5 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines pää - luokkaa C. Eteläosassa esiintyy hyvin lajittunutta hiekkaa, keskiosiss a välissä on kapea savikiila, alaosassa aines on pikisr. Pohjoisosass a pikisr ja hiekkakerrokset vuorottelevat n. 1 m paksuisina. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 10 Kotasalo Harjuun kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Eteläosissa aines on pinnasta HHk, keskiosissa KHk, pohjois - päässä KHt, alaosassa hyvin lajittunutta HHk. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 11 Mujunkangas. Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Pinta-ala on 36 ha, aines pääluokkaa C. Pinnalla esiintyy länsiosissa HHk, itäosissa srhk. Keskiosassa soravaltainen aines, pikisr, alkaa 3 m syvyydeltä, mut- ta saattaa kaakkoisosassa olla lähes pinnassa. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 12 Mustakanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat keskiosissa ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha, aines pääluokkaa C. Eteläosassa pintaosassa on 5-6 m hyvin lajittunutta Hk, jonka alla on pikisr. Pohjoispäässä aines on pinnasta alkaen soravaltaista. Länsiosat ovat kokonaan hiekkaa, itäpuolella hietaa. Arvioitu B m3, C m 3. Kokonaismassamäärä m 3.

7 Muodostuma 13 Kettukangas Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 12, 5 ha, aines pääluokkaa B. Pintaosissa on n. 1 m kisr, alapuoli on lähinnä hksr, eteläpääss ä myös KHk. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Hoseu s Muodostuma 1 Mäntykanga s Rantamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haitta - tekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines pääluokkaa B. Eteläpäässä aines on lähinnä srhk, pohjoisosassa pikisr tai hksr. Muodostuman parhaat osat jo käytetty. Arvioitu B m.3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2 Sikamäki Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijöin ä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosa on huonosti lajittunutta kisr, päällä 1-2 m 3 Lo erikoisesti itäreunalla. Alaosa on?_yvin. lajittunutta HHk, pohjoispäässä myös THt. K okon.ai srnassamnäärä m3. Muodostuma 3 Korpiluom a Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty 7 aikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C. Eteläpäässä aines on hyvin lajittunutta HHk, pohjoisosa on pintaosista srhk ja hksr, mutta todennäköisesti ohuempi. Arvioitu C m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Kosku e Muodostuma 1 Hakola Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjoispäässä pohjavesi, eteläosissa moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - -ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. intaosassa esiintyy srhk n. 1 metri, alaosa on melko hyvin lajittunutta Hk. Eteläpäässä haittana pinta.lohkareet. Arvioitu R m 3, c m 3. Kokonaisrnassamäär ä m3.

8 Muodostuma 2 Korkiamäki Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijöin ä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla ja aineksessa. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Pinta - osissa aines on moreeninsekaista, runsaslohkareista, alaosiss a esiintyy etäläpäässä hyvin lajittunutta Hk. Pohjoisosissa mun 1,21 mal i voi olla lievästi routivaa. Vähämerkityksinen alue. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Liikajärvi Karttalehden alueella ei ole lajittuneita muodostumia.

9 JALASJÄRV I Karttalehti Ikkeläjärvi Muodostuma 1 Mäntymäki Epämääräinen muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on pohjoisosassa ylisuuret lohkareet pinnalla ja vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokka a C. Eteläosa on selänne pintaosasta srhk, syvemmällä esiintyy myö s hksr. Pohjoisosa on pinnalta kisr ja luultavasti huuhtoutunutta moreenia. Vähämerkityksinen alue. Eteläosan massamäärä on n m 3. Muodostuma 2 Hirvenhaudanmäki Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä KHk. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 3 Järvikanga s Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 12 ha, aines pääluokkaa B. Pohjoisosa on pintaosista pikisr, eteläosissa soravaltaisen aineksen alla esiintyy hyvin lajittunutta Hk. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4 Marjokangas Pintaosista lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haitta - tekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuma on todennäköisesti ohut, moreenista huuhtoutumalla syntynyt rantakerrostuma. Pohjoisosissa aines on pikise, eteläosissa hksr. Lievealueet ovat srhk, mutta paksuus on todennäköisesti suurimmassa osassa alle 1 m, joten massamäärä ä ei ole arvioitu. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5 Vahakanga s Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä KHk. Kokonaismassamäärä m3.

10 Karttalehti Ponsikylä Muodostuma 1 Ponsirnaa Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa B. Kauni s rantavalli, jonka aines on karkeaa kisr, pohjoisosissa moreenia sisältä - vää karkeaa sorneroa, jossa A-luokan osuus huomattava. Arvioitu A m 3, B m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Kangasniemi Lievemuodostuma, jonka pohjatasona ovat kallio ja moreeni. Haittatekijänä on länsiosassa vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa B. Länsiosiss a aines on kisr ja pikisr, jossa myös A-luokkaa. Keskiosa on hyvin lajittunutta Hk, itäpuolinen selänne on pintaosista hksr. Arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Housujärv i Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aine s pääluokkaa B, lähinnä pikisr. Kokonaismassamäärä rn 3. Karttalehti Luop a Muodostuma 1 Satulakivenmäki Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa C. Huonosti lajittunutta rantakertaa, jonka kerrospaksuus on vähäinen. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2 Kaihtavuor i Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on kallio ja moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C, valtaosin srhk. Kokonaismassamäärä m3.

11 Karttalehti Mantila Muodostuma 1 Alakylä Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on lähinnä pohjavesi, keskiosass a kallio. Haittatekijänä on itäosissa peittävä siltti, jonka paksuus on yli 1 m, ja pohjavedenpinnan läheisyys eteläosissa. Arvioinnin apun a on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 31 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosassa esiintyy KHt useita metrejä, koillisosissa päällä on lisäks i silttiä. Alaosa on hyvin lajittunutta Hk eteläosissa myös KHk. Kerros - paksuus on keskiosissa vain muutamia metrejä, paikoin kallio ulottu u pintaan asti. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2 Hautakalli o Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Länsiosan selänne on heikosti lajittunutta kisr, itäpuolinen tasanne srhk. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Jyränoj a Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä o n peittävä hiesu, jonka paksuus on jopa 4 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Eteläosa muodostumaa on peittynyt kerrallisella hiesulla, jonka paksuus kasvaa reunoille päin 2-4 metriin. Alaosa on hyvin lajittunutta Hk, pohjaveden tasoss a alkaa hksr. Pohjoisosassa hiesua esiintyy vain kapeina välikerroksina, aines on srhk. Massoista on käytetty jo puolet, jäljellä oleva massa - määrä m3. Muodostuma 4 Vänni Pieni rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Huonosti lajittunut rantavalli, jonka aines on kisr. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 5 Sikavuori Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijöinä ova t ylisuuret lohkareet pinnalla ja vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa B. Koe - kuoppien perusteella aines on hksr, kerrospaksuus alle 2 m. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3.

12 Muodostuma 6 Larvakyl ä Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä srhk. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 7 Korvakanga s Rantarnuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja moreeni. Haittatekijänd on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa B. Koillisosassa esiintyy huonosti lajittunutta kisr, lounaispää on pikisr ja srhk. Muodostuman massat lähes loppuunkäytetty. Muodostuma 8 Kurikkaper ä Dyynimuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä HtHHk. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 9 Kiimakalli o Laaja-alainen lievemuodostuma, jonka pohjatasona on eteläosassa pohjavesi, pohjoispäässä kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha, aines pää - luokkaa C. Kaakkoisosassa aines on HHk, keskiosassa hyvin lajittunutt a Hk; luoteisosa on pikisr ja hksr. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 10 Kahetenmäki Huonosti lajittunut rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa B. Länsiosassa aines on pikisr ja hksr, itäpuolella srhk. Muodostuman paksuin osa on j o käytetty, jäljellä pääasiassa hiekkavaltainen aines. Kokonaismassamäär ä m3. Karttalehti Jalasjärvi Muodostuma 1 Ahonen Laaja hiekkamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. Pohjoispäässä aines on srhk, keskiosassa KHk, eteläosissa HHk ja Ht. Kerrospaksuus on keskimäärin vain 1, 5 m. Kokonaismassamäärä m

13 Karttalehti Luopajärv i Muodostuma 1 Luokkaharju Huonosti lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat länsiosassa ylisuuret lohkareet pinnalla ja vähäine n kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa B. Itäosan aines on heikosti peseytynyttä, tiukkaan puristunutta kisr, vain paikoin löyhää hksr. Länsiosan ranta - kerrostuma on srhk, jossa osittain myös ylisuuria Lo. Arvioitu A m3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Alavall i Muodostuma 1 Mäkiranta Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on peittävä ja välikerroksena oleva moreeni, jonka paksuus on n. 1 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aine s pääluokkaa C. Muodostumassa esiintyy vuorokerroksina harmaata hsm r ja srhk. Länsiosan rantakerrostuma on hksr. Vähämerkityksinen alue. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Hirvijärv i Muodostuma 1 Kiväärikangas Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa B, lähinnä hksr. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Ristirämäkkä Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa B, jossa pikisr ja hksr esiintyy vuorokerroksina. Pääosa massoista jo käytetty. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Muodostuma 1 Marjomäk i Huuhtoutunut moreenimuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa B. Aines on karkeaa huuhtoutunutta soramoreenia, jossa esiintyy runsaasti A-luokan

14 ainesta. Pohjoisosa voi olla vaikeasti kaivettavaa. Arvioitu A m 3, B m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Kangassaari Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa B. Moreenista huuhtoutunutta heikosti lajittunutta kisr. Vähämerkityksinen alue. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Kalakosk i Muodostuma 1 Kytökanga s Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5, 5 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä KHk. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2 Pyssykangas Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi, paikoin kallio. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 27 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosiss a aines on hiekkavaltaista, pohjoispäässä on välikerroksina pikisr, eteläosissa hksr. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 3 Raatoneva Tasoittunut harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haitta - tekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. Eteläosassa esiintyy pääasiassa srhk, pohjoisosa on hyvin lajittunutta Hk. Muodostuman massoista käytetty jo puolet. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4 Korpisalo S Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä srhk. Kokonaismassamäärä m 3.

15 Muodostuma 5 Korpisalo W Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 7, 5 ha. Pintaosissa esiintyy hksr, mutta syvemmällä aines voi o? a moreeni nsekaista, joten koekuopat ovat tarpeen massamäärien selvillesaamiseksi, Muodostuma 6 Pettusal o Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona mn pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C, valta - osin HHk. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Peräseinäjoki Muodostuma 1 Korteskylä Harjumuodostuma b jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoi ttaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 17 ha, aines pääluokkaa C. Eteläpäässä aines on kisr ja srhk, keskiosassa hksr, liepeiden ollessa hyvin lajittunutta Hk. Pohjoisos a on pikisr ja srhk. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Hanhikoski Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 12, 5 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosa on kisr, liepeillä esiintyy srhk. Pohjoisosa on hiekkavaltainen ja ohut. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Jokiniemi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa B. Ydinosassa on eteläpäässd hksr, pohjoisosassa myös pikisr. Liepeet ovat hiekka, pohjoisosissa myös hietaa. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Pasto Muodostuma 1, Majakanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3.

16 Muodostuma tulee jäämään tekoallasalueelle. Sen aines käytetään tekoaltaa n materiaaliksi. Muodostuma 2, Rontola Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuma sisältää pienikivistä soraa n %. Lievealueet ja pohjoispää ovat hiekkavaltaisia. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Harjun eteläpää tullaan käyttämään tekoaltaan materiaaliksi. Muodostuma 3, Lehmijok i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa C. Soravaltaista ainesta on pääasiassa eteläosassa. Pohjoisosa on hiekkavaltainen. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Vaasan vesipiiri on varannut alueen. Muodostuma 4, Sikaharj u Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on ylisuuret lohkareet pinnalla Sikaharjun alueella. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 34 ha, aines pääluokkaa C. Karttaan merkityllä soravaltaisella alueella on soran osuus %. Pohjoisosa muodostumasta on hiekkavaltaista. Arvioitu A m 3, B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Vaasan vesipiiri on varannut eteläosan muodostumasta.

17 SEINÄJOK I Karttalehti Ilmajok i Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti Könni Muodostuma 1 Harjunmäki Kapea harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on eteläpäässä peittävä siltti, jonka paksuus on alle 1 m. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa B. Kapea ydinosa on pikisr ja hiek. kaista soraa. Eteläpäässä harjuaines on peittynyt siltillä, pohjoispääss ä pintaosa on hietaa. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2 Tammelanharj u Osa harjumuodostumaa, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa B, lähinn ä hksr, eteläpäässä myös srhk. Arvioitu B m3, c n 3. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Vittink i Muodostuma 1, Vittinki Kapea harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haitta - tekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa B, etupäässä pienikivistä soraa. Muodostuman paksuimmat osat jo käytetty. Arvioitu A m 3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3, Muodostuma 2, Ylänkö Matala harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa B, lähinnä kivistä soraa. Pääosa massoista jo käytetty. Arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3.

18 Muodostuma 3, Tammelanharju Kapea harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjoispäässä peittävä siltti, jonka paksuus on n. 1 m ja vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman pääosa on jo käytetty. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Pojanluom a Muodostuma 1 Kirkkoharj u Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa C, kokonaan HHk. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Hongistonmäki Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pintaala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Pohjoisosa on huonosti lajittunutta srhk, eteläpää HHk. Kerrospaksuus vain hieman yli 1 m, vähämerkityksinen alue. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Landen Hautamäk i Huonosti lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja moreeni. Haittatekijänä on luultavasti suuri kaivuvaikeus pintaosaa lukuun - ottamatta. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 15 ha. Todennäköisesti muodostuma on pää - osin moreenia, vain huuhtoutunut pintaosa on käyttökelpoista 1-2 m paksulti. Karttalehdet Jouppila, Munakka,222207Ammälänmaa, Seinäjoki Karttalehtien alueella ei ole lajittuneita muodostumia. Karttalehti Nurm o Muodostuma 1 Kohtakanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on itäosassa peittävä siltti, jonka paksuus on alle 1 m. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosassa esiintyy hietaa 2-3 m, alaosa on hyvin lajittunutta HHk, pohjaveden tasolt a alkaa KHk. Kokonaismassamäärä m3.

19 Karttalehti Koura Muodostuma 1 Loueskanga s Tasoittunut harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys eteläpäässä. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa B. Pohjoisosass a esiintyy ydinalueella hksr ja hieman pikisr, eteläosa on huonosti lajittunutta kisr, liepeet HHk. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Takunneva Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pää - luokkaa B. Keskiosissa esiintyy soravaltaista ainesta, liepeet ovat srhk. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Iso-Kettukangas Kapea harjumuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 3, 5 ha, aines pääluokkaa B. Eteläosa on lähinnä srhk, paikoin pikisr. Pohjoisosa on huonosti lajittunutta moreeninsekaista kisr, jossa myö s A-luokkaa kohtalaisesti. Arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Kurjennev a Ei muodostumia. Karttalehti Tiisijärvi Muodostuma 1 Hirvijärv i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijän ä on pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostuman käyttöä rajoittaa Hirvijärven säännöstely. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 17, 5 ha, aines pääluokkaa C, valtaosin Ir Hk. Pääosa muodostumaa o n jäänyt veden alle Hirvijärven säännöstelyn yhteydessä. Alueen käyttö - arvo on vähäinen. Kokonaismassamäärä n m 3. Muodostuma 2 Hietasenmäki Rantamuodostuma, jonka pohjatasona on kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä HHk. Kokonaismassamäärä m'.

20 LAPUA Karttalehdet 01, 02, 03, on käsitelty Laihian karttalehden (1333 ) yhteydessä. Karttalehti Malkamäki Muodostuma 1 Topparla Hiekkamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi.. Haittatekijänä on pohjoisosassa vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä HHk. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2 Liipantönkkä Matala harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat eteläpäässä peittävä hieno hieta, pohjoispäässä pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosassa esiintyy hksr, joka on pääosaksi jo käytetty. Eteläpää on HHk ja hietaa, itäpuolella hyvin lajittunutta Hk. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Kirkkokalli o Tasoittunut harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Eteläpäässä esiintyy kallioiden välissä hksr, pohjoisosa on hyvin lajittunutta Hk, soravaltaine n aines on pohjaveden pinnan alapuolella. Arvioitu B m 3, c 50. :x : _-t Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Kosola Muodostuma 1 Lamminkangas Harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. tekijänä on eteläosissa välikerroksena olevat silttikerrokset, joiden p_- suus on cm. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ali 19 ha, aines pääluokkaa C. Eteläosassa esiintyy kapeita välikerroks i silttiä, muuten aines on hyvin lajittunutta Hk, pohjavedenpinnan alapuole]_ - la myös srhk. Kokonaismassamäärä m 3. L-1 _

21 -98 - Karttalehti Ylihärmä Muodostuma 1 Tikkurämäkk ö Tasoittunut harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 46 ha, aines pääluokkaa C. Pohjavedenpinnan yläpuolinen osa, keskimäärin 2 m, on valtaosin HHk. Syvemmällä aines on karkeampaa. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Paloviit a Osa deltamuodostumaa, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä HHk. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Lapua Muodostuma 1 Saarenkanga s Laakea harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on liepeillä peittävä siltti, jonka paksuus on 1-2 m. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 33 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskiosissa aines on hyvin lajittunutta Hk pohjaveden tasolta alkaa srhk. Reunaosissa aines on HH k ja hietaa, pintaosissa päällä on silttiä. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Hellanmaa Muodostuma 1 Puhto Matala harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostuman käyttöä r ajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines pääluokkaa C, pohjavedenpinnan yläpuolinen osa hienoa hiekkaa ja hietaa. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Kangas Matala harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C, lähinnä HHk. Kokonaismassamäärä m3.

22 Karttalehti Liinama a Muodostuma 1 Kaupinkanga s Laaja deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostuman käyttelti rajoittaa sairaala-alue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 141 ha, aines pääluokkaa C. Keskiosan aines on syvimmissä osissa KHk, muuten muodostuma on hyvin lajittunutt a hiekkaa ja karkeaa hietaa. Kokonaismassamäärä 8 milj. m3. Karttalehti Lapuan asema Muodostuma 1 Pitkämäk i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi, Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14, 5 ha, aines pääluokkaa C. Tien kohdalla oleva ydinosa on pikisr, jot a peittää sorainen hiekka, reunaosissa aines on HHk ja hietaa. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Ojutkanga s Harjuselänteen pää, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa B, lähinnä HkSr. Pohjavedenpinnan yläpuolinen osa muodostumasta käytetty. Karttalehti Kauhava Muodostuma 1 Sorvarinkanga s Tasoittunut harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - man käyttöä rajoittaa pohjavedenottamo. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 45 ha, aines pääluokkaa C. Pohjavedenpinnan ylä - puolella on vuorokerroksina HHk ja Ht. Muodostuman massoista käytetty lähes puolet, jäljellä n m3. Muodostuma 2 jutkanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala o n 70 ha, aines pääluokkaa B. Pääosa muodostuman massoista jo käytetty. Ydinosan aines on soravaltaista, kisr - hksr, reunaosissa srhk. Pohjois - osassa soravaltainen aines on pohjavedenpinnan alapuolella, pintaosass a aines on HHk. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3.

23 Muodostuma 3 Ruotsala Matala harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa hautausmaa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha ; aines pääluokkaa C, lähinnä HHk. Muodostuman mas - sat loppuunkäytetty. Selärine jatkuu pohjoiseen hautausmaan kohdalla, mutta aineksen hienoudesta johtuen massoja ei ole arvioitu. Karttalehti Karjanlahti Muodostuma 1 Välinev a Matala harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 34 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosassa on KHt alle metrin, jonka alla aines muuttuu karkeammaksi,: pohjavedenpinnan yläpuolinen osa on kuitenkin pelkästään C-luokkaa. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Nevanperä Tasoittunut harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on eteläpäässä välikerroksena oleva siltti, jonka paksuus on 2-3 m, ja pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 41 ha, aines pääluokkaa C. Alueen keskiosissa aines on huonosti lajittunutta kisr, reunaosissa hksr. Eteläpäässä välikerroksena on jopa 3 m silttiä, alaosa on srhk. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 3 Kappelinmäki Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 15 ha, aines pääluokkaa B. Huonosti lajittunutta hksr oleva lievemuodostuma. Massamäärä lienee vähäinen. Muodostuma 4 Kettula Osa harjumuodostumaa, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on peittävä siltti, jonka paksuus on reunaosissa useita metrejä. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Harjuselänne, joka on peittynyt pakanilia siltti- ja hietakerroksilla. Hiekka - valtainen aines on näkyvissä vain pienellä alueella, pohjaveden tasoss a alkaa soravaltainen aines. Alueen käyttöarvo on vähäinen. Kokonaismassamäärä m3.

24 JEPUA (JEPPO) Karttalehdet 01, 02 ja 03 on käsitelty Oravaisten (1334) alueen yhteydessä. Karttalehti231204Vakkuri Muodostuma 1, Murheeton Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 18 ha, aines pääluokkaa C. Soraisin aines esiintyy muodostuman pohjaosissa, myöskin pohjavedenpinnan alapuolella. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuman kaakkoispäässä on pohjavedenottamo. Muodostuma 2, Hietal a Harjuun kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Aines on todennäköisesti hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-2 m. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 3, Eko Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 25 ha, aines pääluokkaa C. Aines pohjavedenpinnan yläpuolella on hienoa hiekkaa, sen alapuolella ilmeisesti karkeaa hiekkaa. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4, Takahila Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu A m3, B m 3, C m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 5, Ekokanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on lievealueilla pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Karkein aines on ilmeisesti pohjavedenpinnan alapuolella. Arvioitu B m 3, C m 3. Kokonaismassamäärä m3.

25 10 2 Muodostuma 6, Tikkuråmäkkö Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 16 ha, aines pääluokkaa C. Saran osuus vaihtelee 0-20 %. Pai- koin esiintyy aineksessa ylisuuria lohkareita. Arvioitu B m.3, C m 3. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Ekola Muodostuma 1, Heikkil ä Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha, aines pääluokkaa C. Leikkaus - ten perusteella aines on kokonaan C-luokkaa. Silttiä esiintyy välikerroksena. Kokonaismassamäärä m 3. Esiintymässä on pohjavedenottamo. Muodostuma 2, Holmankanga s Laakea harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on paikoin pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 64 ha, aines pääluokkaa C. Soraa esiintyy pienessä määrin välikerroksina. Arvioitu B m3, c 1, 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 2 milj. m 3. Muodostuma 3, Sudenportti Harjujaksoon kuuluva muodosturna, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa C. Silttiä esiintyy väli- - kerroksena. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4, Karkaskanga s Suurehko harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatek jänä on laajoilla alueilla pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 83 ha, aines pääluokkaa C. Kokona.i.sm.assarnäärä 1, 3 milj. m3. Muodostuma 5, Prästkangan Laaja harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on lievealueilla pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 98 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaisrnass.amäärä 2 milj. m. Muodostumassa on pohjavedenottamo.

26 Muodostuma 6, Ekola Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Soraa on muodostuman pohjaosissa ja pohjavedenpinnan alapuolella. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3, Karttalehti Jepp o Muodostuma 1, Gunnarskangan Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 140 ha, aines pääluokkaa C. Soraa on ohuina välikerroksina ja linsseinä. Kokonaismassamäärä 2, 2 milj. m 3. Muodostuma 2, Kangan Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 103 ha, aines pääluokkaa C. Pinnalla on paikoin lentohiekkaa. Kokonaismassamäärä 1, 6 milj. m3. Muodostuma 3, Bredkangan Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 38 ha, aines pääluokkaa C. Karkein aines on osaks i pohjavedenpinnan alapuolella. Ylisuuria lohkareita esiintyy jonki n verran. Arvioitu A r 3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4, Korokangan Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä o n pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha, aines pääluokkaa B. Ydinosa on soravaltainen ja sisältää myös n. 10 % murskauskelpoista ainesta. Lievealueet ova t hiekkavaltaisia. Muodostuma ulottuu melko syvälle pohjavedenpinna n alapuolelle. Arvioitu A m 3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3.

27 Muodostuma 5, Finnkangan Ohut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 9, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on karkeaa hietaa ja hienoa hiekkaa. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Alahärmä Muodostuma 1, Mattil a Eteläosa Knuuttilan muodostumasta. Pohjatasona on pohjavesi. Pinta - ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2, Hakokyl ä Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 43 ha, aines pääluokkaa C. Aines on kokonaisuudessaan hienoa hiekkaa. Kokonaismassamäärä 2, 5 milj. m3. Muodostuma 3, Alahärm ä Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 51 ha, aines pääluokkaa C. Aines on karkeaa hietaa ja hienoa hiekkaa. Kokonaismassamäärä 2, 8 milj. m3. Kirkonkylän asutus, hautausmaa j a pohjavedenottamo vaikeuttavat muodostuman käyttöä. Muodostuma 4, Kankaanpää Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 34 ha, aines pääluokkaa C. Soraa on pienessä määrin välikerroksina. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 5, Kalmoolaks o Hiekkamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 17 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m 3.

28 Muodostuma 6, Alakanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 38 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 7, Haaruskanga s Harjumuodostuma_, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan Läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha, aines pääluokkaa C. Muodostumassa on heikk o soravaltainen ydin. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Voitti Muodostuma 1, Knuuttila Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2, Alakanga s Pääasiassa Alahärmän karttalehdellä oleva rnuodostuma. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3, Mustaisneva I Kapea harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4, Mcskua Kapea harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5, Mustaisneva II Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3. Kerrospaksuus on paikoin vain 1, 5 metri n luokkaa.

29 Muodostuma 6, Jaakkola Ohut hiekkamuodosturna, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m 3. Kerrospaksuus on n. 1, 5 metriä. Muodostuma 7, Haarakangas Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on paikoin pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 49 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosassa on jonkin verran soraa ja A-luokan ainesta. Arvioitu A m 3, B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 8, Kainuunkanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa B. Pinnall a dyyniainesta, harjuaines sen alla on kivistä soraa ja soraista hiekkaa. Arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. 0 Karttalehti Avist Muodostuma 1, Kackurlamp i Pieni harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m. Muodostuma 2, Jeppo hagen Harjuun kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. Aines vaihtelee karkeasta hiedasta karkeaan hiekkaan. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 3, Stenbacken Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinna n läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pintaosissa hienoa, syvemmällä karkea a hiekkaa. Kokonaismassamäärä m 3.

30 Muodostuma 4, Rummelbacken Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha, aines pääluokkaa C. Aines karkeaa hietaa ja hienoa hiekkaa. Pinnalla on paikoin routivaa ainesta, hienoa hietaa. Kerrospaksuus on n. 1, 5 m pohjavedenpinnan yläpuolella. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5, Kärrhagen Matala harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leik L kauksia. Pinta-ala on 7, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines vaihtelee karkeasta hiadasta karkeaan hiekkaan. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 6, Marken Matala harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines pääluokkaa C. Aines on varsin hienoa, lähinnä karkeaa hietaa. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Rintal a Muodostuma 1, Susivuori Matala harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2, Saari Ohut rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Aines on etupäässä karkea a hietaa. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Kortesjärv i Muodostuma 1, Myllykanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on paikoin pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m.

31 Muodostuma 2, Saarijärvi Kolme kapeaa harjumuodostumaa, joitten pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Pohjoisin selänne, Latokangas, on soravaltainen. Keskimmäisen selänteen pohjoispää on soravaltainen, eteläosa hiekkavaltainen. Eteläisimmän selänteen ydinosa on soravaltainen, lievealueet hiekkaa. Soravaltaisissa osissa on myös murskauskelpoista ainesta 5-10 %. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3, Änttikangas Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa C. Soraa esiintyy kapeassa ydin - osassa pohjoisosassa %, etelämpänä %. Pääosa aineksesta on hiekkaa ja karkeaa hietaa. Muodostumasta on käytetty n m 3. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäär ä m3. Karttalehti Sandnabba Muodostuma 1, Rävabacken Moreenista syntyneita rantakerrostumia, joitten pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Aines on karkeaa hietaa ja hiekkaa. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2, Hembacken Rantavalli, jonka pohjatasona on moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa A/B. A-luokan aineksessa on joitakin ylisuuria lohkareita. Arvioitu A m3, B m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 3, Brännorna Ainekseltaan karkea muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pää - luokkaa B. Arvioitu A m 3, B m 3. Kokonaismassamäär ä m 3.