TVL:n Kymen piiriss ä
|
|
- Raimo Elstelä
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho
2 Sisällysluettel o Osa I~ s. 112 Karttalehti 3042 Hamina 138 Karttalehti 3131 Taavetti 180 Karttalehti 3132 Savitaipale 211 Karttalehti 3141 Ristiina 218 Karttalehti 3044 Muurikkala 223 Karttalehti 3133 Simola
3 HAMINA Karttalehti Summa Muodostuma i larhusuo Deltamuodostums., jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat kaakkofsosaa peittävä savi, jonka paksuus on 1 m sekä paikoitelieh luoteisosa.a peitt.vä moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauk - Pihta-ala on i2 ha, aines pääluokkaa C. Deltan luoteisosa sisältää % soraa. Muualla aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2 Kivimäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat paikoitellen välikerroksena oleva savi sekä ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 58 ha, aines pää - luokkaa B. Muodostuman kaakkoisosassa runsaasti murskauskelpoista ainesta, käyttöä haittaavat ylisuuret lohkareet, luoteisosassa kivisyys vähäisempää, ja aines pääasiassa hiekkaista soraa. Arvioitu A 1 milj. m3, B 1, 9 milj. m3, C 1, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 4, 6 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 3 Mäkelänkanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat luoteis- ja keskiosissa välikerroksena oleva savi ja moreeni sekä ylisuuret lohkareet pinnalla ja aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 150 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydin - osassa aines melko huonosti lajittunutta. B-luokan osuus %. Paikoitellen vähän murskauskelpoista ainesta. Lieveosat pääasiassa hiekkaa, joukossa hieman soraa. Arvioitu A 0, 6 milj. m3, B 1, 3 milj. m 3, C 4, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 6, 6 milj. m 3. Muodostuma 4 Puuropytty Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva savi ja ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 90 ha, aines pää - luokkaa C. Harjun ydinosasta on suuri osa poistettu, jäljellä oleva aines huonosti lajittunutta, sisältää jonkin verran soraa ja murskauskelpoisi a kiviä. Lievealueet hiekkaa. Arvioitu A 0, 1 milj. m3, B 0, 3 milj. m3, C 3, 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 5 milj. m 3.
4 Muodostuma 5 Uusi-Summ a Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovatpohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva savi, sekä ylisuuret lohkareet aineksessa. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 140 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinosasta valtaosa käytetty, jäljellä oleva aines sisältää % B-luokkaa ja jon - kin verran murskauskelpoista kiveä. Runsaimmin soraa muodostuma n pohjoiskärjessä. Arvioitu A 0, 1 milj. m3, B 0,? milj. m3, C 5, 4 milj. m. Kokonaismassamäärä 6, 2 milj. m3. Muodostuma 6 Hillonniemi Rantakerrostuma, jonka pohjatasona ovat kallio ja moreeni. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva siltti sekä moreeni. Muodostuman käyttö ä rajoittaa varastoalue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 100 ha, aines pääluokkaa C. Melko ohut kerrostuma, josta paras materiaali jo käytetty, Jäljellä pääasiassa melko huonosti lajittunutt a hiekkaa. Arvioitu B 0, 5 milj. m 3, C 2., 3 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 2, 8 milj. m 3. Karttalehti Reitkalli Muodostuma 1 Pitkäkosk i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ova t välikerroksena oleva savi, sekä vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala. on 13 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman länsiosa hiekkaa. Itäosassa olevan kallion lähellä jonki n verran B-luokan ainesta. Arvioitu C m 3. Kokonaismassamäär ä m 3. Muodostuma 2 Viidankanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on välikerroksena oleva savi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskiosat sisältävät % soraa ja paikoitellen hieman A-luokan ainesta. Reuna - osat pääasiassa hiekkaa, joukossa hieman hietaa. Arvioitu B 1 milj. m3, C 2, 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 3, 5 milj. m.
5 Muodostuma 3 Uutela Harjumuodosturna, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on eteläosaa peittävä moreeni, jonka paksuus on 1 m. Muodostuman käytön esteenä on asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1,.5 ha, aines pääluokkaa C.. Jäljellä oleva aines huonosti lajittunutta. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4 Mäyrä Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on muodostumaa peittävä moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines huonosti lajittunutta hiekkaista soraa. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 5 Siianvuori Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man luoteisosassa jonkin verran B-luokan ainesta jäljellä. Suurin osa muodostumasta käytetty. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 6 Tupatöyrynmäk i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Aines luultavasti karkeinta muodostuman pohjois- ja keskiosissa, Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 7 Suurivuor i Rantakerrostuma, jonka pohjatasona ovat kallio ja moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines pää - asiassa C-valtaista ja heikosti lajittunutta. Paikoitellen hieman hiekkaista soraa. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäär ä m 3. Muodostuma 8 Ahol a Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Pohjoisosissa aines moreenimaista. Arvioitu B m3, c 160,000 m3. Kokonaismassamäärä m 3.
6 Muodostuma 9 Lakiakanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva savi, ylisuuret lohkareet aineksessa se - kä verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Pääosa muodostumasta kartalla Aines heikosti lajittunutta. Pinta monin paikoin moreenimaista. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 10 Santamäki Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta runsaimmin kalliopaijastumien ympäristössä. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 11 Salmenkylä Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytön esteenä on hautausmaa. Muodostuma 12 Husula Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytö n esteenä on asutus. Muodostuma 13 Klemola Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostuman käytön esteenä on asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosat hiekkaa, sen alla paikoitellen savikerros. Luoteisosassa pohjalla jonkin verran soraa. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m. Muodostuma 14 Suutarinmäki Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Aines kokonaisuudessaan hienoa hiekkaa. Kokonaismassamäärä m3.
7 Muodostuma 15 Hietojanvuori Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on paikoitellen välikerroksena oleva savi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosa karkeaa rantakerrostumaa, sen alla hienompaa ainesta. Lounaisosassa vai n hiekkaa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 16 Tommola Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - ma valtaosaltaan karkeaa hiekkaa. Luoteisosissa myös B-luokan ainesta. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m. Muodostuma 17 Suuri Sikovuor i Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - massa B-luokan osuus %. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 18 Pöllinlaht i Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa B. Aines melko karkeaa, korkeimmassa kohdassa pinnassa jonkin verran A-luokan kiviä. Arvioitu B rn 3, C m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 19 Haukijärvi Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pintaala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma pääasiassa hiekkaa, B-luokan osuus %. Arvioitu B m3, C m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 20 Valklampi Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. C-luokan lajitteista vallitsevana karkea hiekka. Muodosturnassa myös runsaasti B-luokan ainesta. Eniten ilmeisesti lounaisosassa. Arvioitu B 0, 4 milj. m3, C 0, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 1 milj. m3.
8 Muodostuma 21 Harjuj enniitty I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aines on pinnasta päätellen hiekkaa, soran osuus pieni. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 22 Harjujenniitty I I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Pinnasta päätellen aines sisältää runsaasti soraa. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassam.äärä m 3. Muodostuma 23 Harjujenniitt y Harjumuodostuma., jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ova t ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa B. Hyvin kehittynyt harjuselänne, johon yhtyy lännestä pieni päätemoreeni. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 24 Konkkelinkangas Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man laakeus viittaa hiekkavaltaiseen ainekseen. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 25 Runansuo Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C. Arvioi - tu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 26 Tönnönen Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Soran osuus hyvin pieni. Kokonaismassamäärä m3.
9 Karttalehti Sippola Muodostuma 1 Pyttylänmäk i Lievemuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on koko muodostumaa peittävä savi, jonka paksuus on 0, 5-2 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pää - luokkaa C. Muodostuman aines hiekkaa, välikerroksina silttiä. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Taka-Uutela Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines pääluokkaa C. Joukko erillisiä kumpareita, joista kaakkoisimmassa aines karkeinta. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Kytökanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. Suurin osa muodostumasta hiekkaa. Deltan keskiosissa pohjalla 4-5 m:n syvyydessä B-valtaista ainesta. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4 Hirvel ä Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 30 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman itäosista mandollisuu s saada soraista hiekkaa. Arvioitu B 0, 4 milj. m3, C 1, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 1 milj. m 3. Muodostuma 5 Löylykangas Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan aines puuttuu kokonaan. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 6 Myllyvuor i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 43 ha, aines pääluokkaa C. Muosotuman keskellä olevan kalliopaljastuman ympärillä B-valtaista ainesta. Reunaosat pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 0, 9 milj. m3, C 1, 6 milj. m3. Kokr naismassamäärä 2, 5 milj. m 3.
10 Muodostuma 7 Luomakanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 85 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskiosat B-valtaisia. Reunoilla soran osuus %. Arvioitu B 2, 1 milj. m3, c 3, 5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 5, 6 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 8 Sikokanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Kaakkoispäässä muodostuman keskellä B-valtainen alue. Reunoilla soran osuus %. Arvioitu B 0, 7 milj. m3, C 1, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 1 milj. m3. Muodostuma 9 Palannekanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 95 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjois- ja keskiosassa olevat selänteet B-valtaisia. Reunoilla soran osuus on %. Arvioitu B 1, 6 milj. m3, c 3, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 5 milj. m3. Muodostuma 10 Lamminmäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on monin paikoin peittävä siltti. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Aines melko heikosti lajittunutta, sisältää jonkin verran soraa. Arvioitu B m3, c m3, Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 11 Keisarinmäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Saran osuus %, eteläpää karkein. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 12 Suoniemenkanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma on itä-länsi-suuntainen selänne, joka jatkuu kartalle Ydinosa
11 B-valtainen reunoilla soran osuus %. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaisma sahäåra m3. Muodostuma 13 Harjula Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aihes pääluokkaa C. B-luokan osuus vähäinen, Arvioitu B 20,000 m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m3 1 Muodostuma 14 Turpä ä Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona oh pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Aines kokonaan hiekkaa. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 15 Rantaharj u Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on välikerroksena oleva savi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Pinnassa melko karkeaa rantakerrostumaa saveen saakka, jonka alla pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 16 Palmumäki Rantakerrostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta ei ole. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 17 Harju Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on muodostumaa osittain peittävä savi. Muodostuman käytön esteenä on asutus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 18 Heikkilänmäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytön esteenä on asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosassa melko runsaasti soraa. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3.
12 Muodostuma 19 Metsäranta Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosat hiekkaa, mutta pohjoisreunalla syvemmällä ilmeisesti B-luokan ainesta. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 20 Haapaporras Lajittunut muodosturna, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan osuus vähäinen. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Hamin a Muodostuma 1 Revonkangas Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva siltti, ylisuuret lohkareet aineksessa sekä vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittaa hautausmaa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines pääluokkaa C. Aines huonosti lajittunutta, soran osuus vähäinen. Arvioi - tu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Tervaskanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha, aines pääluokkaa C. Aines pääasiassa hiekkaa, soraa vain paikoitellen. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Halkosaari Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa B. Aines pääasiassa soraa ja karkeaa hiekkaa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4 Honkaniemenkanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on välikerroksena oleva savi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 70 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskiosass a 5-10 % soraa, reunoilla vain hiekkaa. Arvioitu B 0, 1 milj. m3, C 2, 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2, 6 milj. m3.
13 Muodostuma 5 Vanhakylä Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan osuus vähäinen. Arvioitu B m 3, c 170, 000 m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 6 Ristiniemi Rantakerrostuma., jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla sekä vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pää - luokkaa C. Soran osuus vähäinen. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 7 Vasteeninkangas Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on j 45 ha, aines pääluokkaa C. Soran osuus vähäinen. Arvioitu B 0, 2 milj, m `", C 1 milj.m 3. Kokonaismassamäärä 1, 2 milj. m. Muodostuma 8 Pitkäthiekat Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 60 ha, aines pääluokkaa C. Soran osuus vähäinen. Arvioitu B 0, 1 milj. m3, c 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 1 milj. m3. Muodostuma 9 Hamin a Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytön esteenä on Haminan kaupunki. Muodostuma 10 Kypäraukia Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 4, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m". Muodosturna 11 Mäntykanga s Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pää - luokkaa C. Soraa vain ohuina välikerroksina., Arvioitu B 0, 3 milj. m.3, C 1,. 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 8 milj. m3.
14 Muodostuma 12 Varinkorpi Lievemuodostum9., jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus, Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma kuuluu kartalla sijaitsevaan harjusysteemiin. Soran osuus vähäinen. Arvioitu B m3, C m3. Kokoriaismasss.mää.rå m 3 i Karttalehti Paijärvi Muodostuma 1 Sikokangas Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on välikerroksena oleva moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoispääss ä oleva selänne B-valtainen. Ydinosa sisältää lisäksi A-luokan ainesta, jonka esiintyminen tosin epätasaista. Reunat pääasiassa hiekkaa. Arvioi - tu A 0, 1 milj. m 3, B 1 milj..rn3, C 2 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 1 milj. m 3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 2 Teirikanga s Lajittunut muodostuma,. jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on välikerroksena oleva siltti. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Soraa ohuina välikerroksina, aines huonosti lajittunutta. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Kinttumäki Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat huono lajittuneisuus sekä välikerroksena oleva savi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4 Villinginkangas Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman kaakkoisosassa sijaitseva selänne on B-valtainen ja sisältää hiukan myös A-luokan ainesta. Muualla muodostumassa soran osuus %. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3.
15 Muodostuma 5 Kirkkokallio Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7, 5 ha, aines pääluokkaa C. Soran osuus muodostamassa on %. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 6 Kiviojankanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa C. Pintaosat hiekkaa, joukossa jonkin verran hietaa. Muodostuman pohjalla kivistä soraa, karkea kerros kuitenkin melko ohut. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 7 Kuusel a Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu ] man keskiosassa melko runsaasti B-luokan ainesta. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 8 Leirinkanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat paikoitellen ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa C. Luo - teis- ja keskiosissa jonkin verran B-luokan ainesta. Muualla pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 0, 4 milj. m3, C 1, 7 milj. m3. 2, 1 milj. m 3. Kokonaismassamäär ä Muodostuma 9 Neikkarorsi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 62 ha, aines pääluokkaa B. Harjun ydinosa melko karkea a B-valtaista ainesta, sisältää 5-10 % A-luokkaa. Myös lievealueilla soraa %. Arvioitu B 1, 8 milj. m3, C 1, 5 milj. m3. Kokonaismassam.äärä 3, 3 milj. m3. Muodostuma 10 Poussinmäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytön esteenä on asutus.
16 Karttalehti Pyhättö Muodostuma 1 Letkonkanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio, Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 88 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines pääasiassa hiekkaa, reunoilla joukossa hietaa. Molempien osien keskiosissa jonkin verran soraa. Arvioitu C 1, 8 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 8 milj. m3. Muodostuma 2 Rottivuori Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man länsi- ja kaakkoisosissa pieniä. B-valtaisia alueita, joissa myös vähän A-luokan ainesta. Myös muualla % soraa. Arvioitu A 10,000 m3, B m3, c m3. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 3 Mäntykangas Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha, aines pääluokkaa C. Luoteisosan selänteen ydin B-valtaista ainesta. Selänteen liepeet ja muodostuman kaakkoisosa lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäär ä m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 4 Kärmevuori Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Aines hyvin lajittunutta, kallioiden ympäristössä jonkin verran soraa. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 5 Suoniemenkanga s Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 43 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosassa B-valtainen selänne, jota ympäröivä hiekkainen lievealue sisältää % soraa. Arvioitu B 0, 6 milj. m 3, C 1, 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 7 milj. m3.
17 Muodostuma 6 Kotosuo Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosissa jonkin verran soraa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Klarvila Muodostuma 1 Uski Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. C-luokan aines on monin paikoin hietaista hienoa hiekkaa. Hietaa esiintyy myös erillisinä patjoina. Kivistä soraa paikoitellen erillisin ä linsseinä, pääasiassa muodostuman pohjois- ja keskiosissa. Arvioitu B m3,c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Lintuvuori Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosa melko karkeaa B-luokan ainesta, jossa myös murskauskelpoisi a kiviä. Etelä- ja keskiosista sora puuttuu lähes kokonaan. Arvioitu A m3, B m3, C 1, 3 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m3. Muodostuma 3 Valkjärvi I Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostuman käyttöä rajoittaa sotilasalue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 35 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoispäässä B-valtaista ainesta, josta suurin osa jo käytetty. Lisäksi kiviaines on heikkoa. Etelä- ja keskiosat pääasiassa hiekkaa, soraa vain paikoitellen. Arvioitu B 0, 1 milj. m3, C 0, 9 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 1 milj. m3. Muodostuma 4 Valkjärvi II Rantakerrostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittaa sotilasalue. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C. Pintakerrokset sisältävät jonkin verran soraa. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3.
18 Muodostuma 5 Laivakalli o Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa C. Soraa jonkin verran muodostuman pohjoisosassa. Eteläosa hiekkaa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä 1, 1 milj. m3. Muodostuma 6 Järvenkyl ä Rantakerrostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aine s soraista ja hietaista hiekkaa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 7 Paatniemi Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haitta - tekijänä on reunoilla välikerroksena oleva savi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Kalliopaljastumien välissä hieman B-valtaista ainesta. Muualla soran osuus %. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 8 Tinkane n Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Hait tatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman aine s pääasiassa soraa ja karkeaa hiekkaa. Sisältää myös paikoitellen moreenia. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Onkama a Muodostuma 1 Luotosenjärvi Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 29 ha, aines pääluokkaa C. Soraa pääasiassa ohuena pintakerroksena. Runsaimmin muodostuma n pohjoisosassa. Arvioitu B 0, 1 milj. m3, C 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 1 milj, m3.
19 Muodostuma 2 Kallaanmäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 47 ha, aines pääluokkaa C. Harjuselänteen ydinosat B-valtaisia ja sisältävät myös murskauskelpoista kiveä. Lievealueilla soran osuus alle 10 %. Arvioitu B 0, 7 milj. m3, C 1, 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2, 2 milj. m3. Muodostuma 3 Palanutkanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosass a oleva selänne on B-valtaista ainesta. Lievealueilla soran osuus ilmeisest i vähäinen. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassarnäärä m3. Muodostuma 4 Tervakangas Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva savi sekä verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman itäreunassa kapea hiekka-alue. Muualla aines B-valtaista ja sisältää jonkin verran murskauskelpoisia kiviä. Arvioi - tu A m3, B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Lapjärvi Muodostuma 1 Tervamäki Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Soraa esiintyy vain muodostuman pohjoisosissa. Arvioitu B 0, 3 milj. m 3, C 1, 2 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 5 milj. m3. Muodostuma 2 Hämeenkanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. Aines todennäköisesti kokonaan hiekkaa. Kokonaismassamäärä m 3.
20 Muodostuma 3 Kärpänsu o Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man aines kokonaan hiekkaa. Ydinosassa se on moreenimaista, liepeillä hienoa hiekkaa. Kokonaisrnassamäärä m3. Muodostuma 4 Lähdevuor i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C. Runsaimmin B-luokan ainesta muodostuman pohjoisosissa. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5 Salo-Miehikkälä Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 53 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosassa melko runsaasti soraa, paikoitellen aine s ilmeisesti on B-valtaista. Etelä- ja kaakkoisosassa soran osuus vähäinen. Arvioitu B 0, 8 milj. m3, 2, 9 milj. m3. c 2, 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä Karttalehti Virolahti Muodostuma 1 Harjula Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat peittävä, välikerroksina olevat savi ja moreeni sekä ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa C. Soraa pääasiassa muodostuman pohjoisosissa. Aines huonosti lajittunutta. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Suursuo I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on itä- ja keskiosissa vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 145 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man keskiosissa vähäinen B-valtainen alue. Länsi- ja eteläosissa soran osuus aineksesta n. 20 %. Muualla muodostumassa aines on lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 0, 7 milj. m3, c 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 4,7 milj. m 3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa.
21 Muodostuma 3 Sysimäki Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Kanden kalliopaljastuman välissä oleva muodostuma, jossa jonkin verra n soraa. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4 Huosiossuo Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on välikerroksena oleva siltti ja savi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 54 ha, aines pääluokkaa B. Matala harju, jonka ydinosa melko heikosti lajittunutta B-valtaista ainesta. Reunoilla soran osuu s %. Arvioitu A 0, 1 milj. m3, B 1, 3 milj. m3, C 1, 2 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2, 6 milj. m3. Muodostuma 5 Suursuo I I Rantakerrostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines on todennäköisesti soraista hiekkaa. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 6 Reskopinsu o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet aineksessa sekä verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 45 ha, aines pää - luokkaa C. Muodostuman keskiosissa kulkee kapea B-valtainen vyöhyke, jossa myös A-luokan ainesta. Reunoilla soran osuus vähäinen. Arvioitu B 0, 4 milj. m 3, C 1 milj.m 3 Kokonaismassamäärä 1, 4 milj. m. Muodostuma 7 Tyyräänmäki Rantakerrosturna, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Aines pää - asiassa hienoa hiekkaa. Kokonaismassamäärä m3.
22 131 - Muodostuma 8 Härmänkanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla sekä verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 240 ha, aines pääluokkaa C. Soraa esiintyy jonkin verran muodostuman pohjoisosassa sek ä eteläosan koillisreunassa, jossa sen osuus on %. Arvioitu B 0, 6 milj. m3, c 5, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 6 milj. m3. Muodostuma 9 Virolahti Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 80 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman eteläosissa jonkin verran soraa. Arvioitu B 0, 3 milj. m 3, C 2, 3 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 6 milj. m3. Muodostuma 10 Selkärannankallio t Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Aines todennäköisesti kokonaan hiekkaa. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 11 Rännäne n Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 88 ha, aines pääluokkaa C. Kalliokumpareiden keskelle syntynyt muodostuma, jonka keskimääräine n kerrospaksuus vähäinen. Todennäköisesti muodostuman keskiosissa me).- ko paksuja kerrosturnia. Arvioitu B 0, 3 milj. m3, C 2, 8 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 1 milj. m3. Muodostuma 12 Harju Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haitta - tekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3.
23 Karttalehti Miehikkäl ä Muodostuma 1 Valkjärv i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostu - man käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjois - osan selänne melko karkeaa B-valtaista ainesta, jossa runsaasti murskauskelpoista kiveä. Lievealueet ja eteläosa hiekkavaltaisia, soran osuu s %. Karkeinta aines on lounaisreunassa. Arvioitu A 0, 1 milj. m3, B 0, 7 milj. m 3, C 1, 2 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m 3. Muodostuma 2 Kirkkohuikku Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva savi, sekä.ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostuman pohjoisosan käytön esteenä on asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man pohjoisosa B-valtaista ainesta, josta A-luokan kivet puuttuvat lähe s kokonaan. Eteläosa melko hienoa C-luokkaa, soran osuus %. Arvioitu B 0, 6 milj. m3, c 1, 1 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 7 milj. m3. Muodostuma 3 Tiikinkorpi I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa B. Pienehkö sora-valtainen selänne, jossa hiukan A-luokan ainesta. Muodostuman eteläosassa ohut hiekkainen lieve. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 4 Tiikinkorpi I I Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa B. Muodostu - man kaakkois- ja keskiosat karkeahkoa B-valtaista ainesta. Luoteis- j a pohjoisosa matalaa hiekkaista lievealuetta. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5 Miehikkälä Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytön esteenä on asutus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 0, 3 milj. m3, C 0, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m 3.
24 Muodostuma 6 Taarinvuor i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytö n esteenä on asutus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 7 Saivikkala Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on välikerroksena oleva siltti. Muodostuman käyttöä rajoittaa asu - tus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aine s pääluokkaa C. Muodostumalla on melko kapea ja ohut ydin jossa A- ja B-luokan ainesta, valtaosa kuitenkin hiekkaa. Arvioitu B 0, 1 milj. m3, C 1, 8 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 9 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 8 Riihikorvenkanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Kaksi pien - tä kumparetta joiden aines pääasiassa hienoa hiekkaa. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 9 Sianselkä Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä o n välikerroksena oleva savi. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Kapea harjuselänne, joka todennäköisesti sisältää melko runsaasti B-luokan ainesta. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 10 Kuivakanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 27 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines todennäköisesti C-valtaista, mutta sisältää myös soraa. Tarkempi määritys vaatisi koekuoppia. Arvioitu B 0, 4 milj. m3, C 0, 9 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 3 milj. m3.
25 Muodostuma 11 Lappila Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines pääluokkaa C. Lähes kokonaan hiekkaa oleva muodostuma, vain pohjoisosissa hiema n soraa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 12 Lakiasuo Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C. Melko matala selänne, joka hiekan lisäksi sisältää jonkin verran soraa. Arvioitus B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m. Muodostuma 13 Hyhmävuori Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Kartalla olevan muodostuman lievealuetta. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Suur-Miehikkäl ä Muodostuma 1 Kummikorpi Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on välikerroksena oleva savi, jonka paksuus on 0, 5 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosa, varsinainen deltta on pääasiassa karkea a hiekkaa. Pohjoisreunalla myös soraa. Muodostuman eteläosa on ohu t rantakerrostuma, jossa muutamia ylisuuria lohkareita. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Suonkanta Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on huono lajittuneisuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa C. Kallioiden välissä oleva melko matala muodostuma, jossa soraa vain ohuina välikerroksina. Arvioi - tu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3.
26 Muodostuma 3 Pellinkangas Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 80 ha, aines pääluokkaa C. Pääasiassa hiekkaa oleva rnatalahko muodostuma. Kerrospaksuus on suurin alueen eteläosassa. Soran osuus aineksesta %. Arvioitu B 0, 6 milj. m3, c 3, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 4 milj. 3 m. Muodostuma 4 Pulakorpi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 43 ha, aines pääluokkaa C. Pohjois - osassa ja länsireunassa olevat selänteet ovat B-valtaisia ja sisältävät myös A-luokan ainesta. Muu osa muodostumasta lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 0, 4 milj. m3, C 1, 5 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 1, 9 milj. m 3. Muodostuma 5 Melulamminkanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 125 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinosat todennäköisesti B-valtaisia ja sisältävät A-luokan ainesta. Lievealueet hiekkavaltaisia. Arvioitu B 4, 2 milj. m 3, c 6 milj. m3. Kokonaismassamäärä 10, 2 milj. m3. Muodostuma 6 Lähdelamminkanga s Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 70 ha, aines pääluokka a C. Muodostuman pohjois- ja keskiosan selänteet B-valtaisia ja sisältä - vät hieman A-luokan ainesta. Lievealueet pääasiassa hiekkaa. Soran osuus %. Arvioitu B 1, 4 milj. m3, c 3, 6 milj. m3. Kokonaismassamäärä 5 milj. m 3. Muodostuma 7 Rajavartiost o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostuman kaakkoisosan käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa C. Luoteis- j a kaakkoisosan selänteet todennäköisesti sisältävät melko runsaasti B-luokan ainesta. Lievealueet lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 0, 8 milj. m3, c 2, 8 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 6 milj. m3.
27 Muodostuma 8 Eittusenlamp i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosa B-valtainen. Lievealueella soran osuus aineksesta %. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 9 Juurikkojärvi Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 5 ha, aines pääluokkaa C. Pintahavaintojen perusteella aines kokonaan hiekkaa. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 10 Terttusu o Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines suurimmaksi osaksi hiekkaa. Arvioitu B 0, 2 milj. m3, C 1, 9 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 1 milj. m3. Muodostuma 11 Hirsikanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Valtaosa aineksesta todennäköisesti hiekkaa. Arvioitu B m 3, C m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 12 Läsönmäk i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 13 Heittosuonniitt y Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinosa todennäköisesti sisältää myös B-luokan ainesta. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m3.
28 Muodostuma 14 Pauniosu o Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Soraa hyvin niukasti. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3.
29 TAAVETTI Karttalehti Enäjärvi Muodostuma 1 Hietakanga s Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Pinta - havaintojen perusteella aines sisältää melko runsaasti soraa, erityisesti pohjoisreunalla aines karkeaa. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2 Pallorottu Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma sisältää runsaasti hietaa ja hieman soraa. Paikoitellen silttiä välikerroksina. Arvioitu B m 3, c m3, hietaa m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Tykkärinkanga s Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. B-valtaista ainesta esiintyy todennäköisesti muodostuman pohjois- ja luoteisreunalla sek ä keskiosissa. Muualla aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 0, 8 milj. m3, C 2, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 5 milj. m3. Muodostuma 4 Kurkela Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Aines hiekkaa. Suurimmaksi osaksi käytetty. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5 Jussila Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Muodosturnan itäreunassa hieman B-valtaist a ainesta. Länsiosan lievealue hiekkaa. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3.
30 u Muodostuma 6 Puuskar i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisosassa B-valtaista ainesta. Eteläosissa kerrospaksuu s vähäinen ja aines pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 7 Ampumarata Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Koillisosassa jonkin verran B-valtaista aines - ta. Lounaisosa pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 8 Teerisu o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma on pääasiassa hiekkaa, mutta pohjois - osassa on ilmeisesti hieman soraa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 9 Perilä I Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 14 ha, aines pääluokkaa C. Keskiosissa hieman soraa. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 10 Saarits a Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Pintahavaintojen perusteella aines on hiekkaa. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 11 Turpa a Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on pohjoisosassa vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman itäosa sisältää melko runsaasti soraa. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3.
TVL:n Kymen piiriss ä
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho Sisällysluettel o Osa III s. 251 Karttalehti 3134 Lappeenranta 288 3143 Puumala 308 " 4111 + Imatra
LisätiedotTVL:n Kymen piiriss ä
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho Sisällysluettel o Osa IV s. 350 Karttalehti 4121 Torsantaka s. 430 4114 + Simpele 412 3 s. 457 "
LisätiedotS O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon
S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon SISÄLLYSLUETTELO OSA IV Sivu 37 6 Karttalehti 2134 LAMMI (08-12
Lisätiedot-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0. .. Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X .197 6 ... . - ., - I ~.
-S O A V A R O E. -.N A R V Z. O X N T X TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0.. Geologinen tutk4..mus.lai-tas.197 6....., -., - I ~.p~ Kurkisen OSA II Sivu 90 Karttalehti 4122 LOHIKOSKI 112 - - 4211 SAVONLINNA
LisätiedotTVL:n Vaasan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaitos
SORAVA ROJEN ARVIOINT I TVL:n Vaasan piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Ilpo Kurkinen OSA II Sivu 80 Karttalehti 2212 KARVIA 86 2221 JALASJÄRV I 94 " 2222 SEINÄJOKI 97 2311 LAPUA 101 2 312 JEPUA
LisätiedotTVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E N 1 A R V I O I N T I TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s 1971, 1978 Ilpo Kurkinen Jaakko--"fi.kkanen S I SXLLYSLUETTEL O OSA I I Sivu 101 Karttalehti 2243 REISJXRVI
LisätiedotMuodostuva 2 Pienialainen tombolo. Muodostuva on kaunista hiekkarantaa, joten sitä ei ole arvioitu.
- 203-113 2Rauna Karttalehti 113204 Rihtniemi Usk el in saari on pint ahavaint o j en perusteella kivikko a ja 1 ouhikkoa. Siitä on mandollisuus seulonalla saada B-luokan ja murskaus - kelpoista ainesta.
LisätiedotGeologinen tutkimuslaito s
S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I TVL :n Oulun piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1974 Esko Iisalo Sisällysluettel o Osa I I Sivu 115 Karttalahti 3324 Salahmi " 119 Karttalehti 3413 Pyhdnt
LisätiedotS O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon
S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon SISÄLLYSLUETTELO OSA II Sivu 122 Karttalehti 2042 KARKKILA 155
LisätiedotS 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T. TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a
S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a Geologinen tutkimuslaito s 1976 1977 1 Esko Iisalo Seppo Koho Jaakko Tikkanen SIS -1LLYSLUETTELO Osa I I Sivu 100 Karttalehti
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja
LisätiedotTVL:n Kymen piiriss ä
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho SISÄLLYSLUETTEL O OSA I Sivu I IX Kymen piirin soravarojen arviointi Kymen piirin hiekka- ja soraesiintymien
LisätiedotS O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan piirin eteläosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Ilpo Kurkinen Senna Koho OSA IV Sivu 379 Karttalehti 4242 ENO (07-12 ) " 420 4243 MiHKO
LisätiedotS O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon
S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon SISÄLLYSLUETTELO OSA I Sivu I Yleist ä IV VI Lausunto ja kartta-aineist
LisätiedotTVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E N 1 A R V I O I N T I TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s 1971, 1978 Ilpo Kurkinen Jaakko--"fi.kkanen Sivu I I III IV X XIII SISÄLLYSLUE'TEL O OSA I Yleist ä Arviointityöt
LisätiedotSotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset
LIITE/Kuulutus KAIELY/576/2017 Sotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko
LisätiedotUtajärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto
POPELY/1249/2018 Utajärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus luokittelee ja rajaa pohjavesialueet
LisätiedotGeologinen tutkimuslaitos
S O R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I T4'Lsn Oulun piirin itäosass a Geologinen tutkimuslaitos 1975 S I S A L L Y S L U E T T E L O Osa I7. Sivu 68 Karttalehti 4522 VasaraPer ä 78 Karttalehti 4611 Kitka
Lisätiedot-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa* Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X , - I ~.
-S O A V A R O E. -.N A R V Z. O X N T X TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0.. Geologinen tutk4..mus.lai-tas.197 6....., -., - I ~.p~ Kurkisen SISXLL'YSLUETTELO OSA 1 Sivu I Xleis.tä IV Z.ausun-to ja ' karttai-aineå:st;a
LisätiedotS O R A V A R O J E N A R V I O I N T I. TVL :n Kuopion piirin länsiosass a. Jaakko Tikkane n Jouko Niemelä
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Kuopion piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Jaakko Tikkane n Jouko Niemelä SISÅLLYSLUETTELO Sivu I Yleistä I Arviointityöt III Lausunto ja
LisätiedotS O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan piirin eteläosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Ilpo Kurkinen Senna Koho SISXLLYSLUETTELO OSA I Sivu I Yleist ä " IV Lausunto ja kartta-aineist
LisätiedotS O R A V A R O J E 1V A R V I 0 I N T. Tvl :n Turun piiriss ä. Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E 1V A R V I 0 I N T I Tvl :n Turun piiriss ä Geologinen tutkimuslaito s 1972 Geologi Pentti Lindroos Sisällysluettelo : Sivu 1 Yleistä 12 1031 Ut ö 13 1033 Rosala 17 2011 Hanko 18 1032
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 45 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 45 2.5 Kerimäki Savonlinnan Kerimäen alueelta valittiin 11 potentiaalista kohdetta, joista Kuutinkukkulan, Ahmalahti Hangaslammen ja Sorvalammen alueilla suoritettiin
LisätiedotOsa I I. Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Kainuun piirin itäosass a Osa I I Geologinen tutkimuslaito s 1976-1977 Esko Iisalo SISÄLLYSLUETTEL O Osa I I Sivu 113 Karttalehti 4414 Lentiir a " 129 4423
LisätiedotS 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T TVI :n Keski-Pohjanmaan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaito s Esko Iisalo
S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T TVI :n Keski-Pohjanmaan piiriss ä I Geologinen tutkimuslaito s 1 973 Esko Iisalo SISÄLLYSLUETTELO S. II Yleist ä I Nuodostumain l uvau s S. 1 Karttalehti 2314 Evijärvi
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotHaapaveden pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto
POPELY/64/2018 Haapaveden pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus luokittelee ja rajaa pohjavesialueet
LisätiedotSELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/606/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 2.7 Savonlinna Savonlinnan kaupungin alueelta valittiin kymmenen potentiaalista kohdetta, joista Tetrikankaan ja Ryöpänharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva
LisätiedotRauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotMaskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3793/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (16) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lisättiin vesien ja merenhoidon
LisätiedotPohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/423/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Sodankylän kunta Jäämerentie 1 (PL 60) 99601 Sodankylä Pohjavesialueiden luokitusten muutokset, Sodankylä Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 89 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 89 2.4 Pertunmaa Pertunmaan kunnan alueella tehtiin tutkimuksia seitsemällä kohteella, joista Multakankaalla, Hiekkakankaalla, Pirttiharjulla, ja Susihaudankankaat
LisätiedotSELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/605/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS VIROLAHDEN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUS- TEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotSauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden
LisätiedotS 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T. TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a
S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a Geologinen tutkimuslaito s 1976 1977 1 Esko Iisalo Seppo Koho Jaakko Tikkanen SISRLLYSLUETTELO Sivu I I III VI VIII
LisätiedotUtö 63193/ Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella.
Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella. Jurmo 63193/33-2fc Saari on pääasiassa II1 SS:ä (SrHk). Saaren N-reunalla on runsaasti kalliopaljastumia ja irtomaapeite on todennaköisesti
LisätiedotHautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana
Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät
LisätiedotTaivalkosken pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto
POPELY/40/2019 Taivalkosken pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus luokittelee ja rajaa pohjavesialueet
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 Savonlinnan seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 2.6 Sulkava Sulkavan kunnan alueelta valittiin kahdeksan potentiaalista kohdetta, joista Siikakosken, Iijärvenkankaan, Musta-Olhavinharjun ja Remesmäen alueilla
LisätiedotPudasjärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto
POPELY/1857/2017 Pudasjärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus luokittelee ja rajaa pohjavesialueet
Lisätiedot2. Yleiskuva kesän 2015 kaivausalueiden sijainnista. Etualalla kesällä 2014 täytetty alue 2. SW-NE GH.
YLEISKUVAT TUTKIMUSALUEESTA 1. Yleiskuva kesän 2015 kaivausalueiden sijainnista. Etualalla kesällä 2014 täytetty alue 1. SE-NW. 25.5.2015. GH. 2. Yleiskuva kesän 2015 kaivausalueiden sijainnista. Etualalla
LisätiedotMaa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE
526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (8) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden
LisätiedotKehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ
Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Akaan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten
Selvitys 1 (6) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Akaan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta en määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden
LisätiedotTVL:n Vaasan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaitos
SORAVA ROJEN ARVIOINT I TVL:n Vaasan piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Ilpo Kurkinen SISÄLLYSLUETTEL O OSA I Sivu I V VIII Yleistä Yleiskatsaus Vaasan piirin esiintymiin Muodostumain kuvau s 1 Karttalehti
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 36 Mikkelin seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 36 2.2 Mikkeli Mikkelin kaupungin alueella tehtiin tutkimuksia kuudessa kohteessa, joista Kaamalonkankaalla, Valkeajärvellä, Palokankaalla ja Hiidensilmäkankaalla
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/2370/2017 13.11.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotLAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005
1 LAPPEENRANTA Ruohosaaren muinaisjäännösinventointi 2005 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta 1: 20 000... 5 Kansikuva: Ruohosaaren
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 2.2 Juva Juvan kunnan alueelta tutkittiin seitsemän kohdetta, joissa oli yhdeksän osa-aluetta (taulukko 1 ja karttakuva 1). Kohteiden pinta-ala oli yhteensä
LisätiedotYlitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/460/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Ylitornion kunta Alkkulanraitti 55 95600 Ylitornio Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotEtelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Pieksämäen seutu
Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.1 Joroinen Joroisten kunnan alueelta tutkittiin Maavedenkankaan muodostuma (taulukko 1 ja karttakuva 1). Maavedenkankaalla maa-aineksia on yhteensä noin 2,45
LisätiedotEurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/523/2018 13.3.2018 Liitteet 1 kpl Eurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausuutokset Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Eurajoen alueella
LisätiedotKuopion piirin itäosass a. Geologinen tutkimuslaitos
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Kuopion piirin itäosass a Geologinen tutkimuslaitos 1976 Jaakko Tikkanen SISÄLLYSLUETTELO Sivu I I III IV VI Yleist ä Arviointityöt Lausunto ja kartta-aineisto
LisätiedotSELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978
AK 6i(j M 19/4121/-78/1/10 2 Rautj ärvi H. Seppänen 1978-11-15 SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää jäätikön liikesuunta Rautjärven
LisätiedotMaaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
LisätiedotSELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA
Selvitys KASELY/602/2018 Etelä-Savo 7.5.2018 SELVITYS KOTKAN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS
Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Pälkäneen kunnan pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (10) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Pälkäneen kunnan pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL
LisätiedotSelvitys, pääsijaintikunnaltaan Valkeakosken kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta
Selvitys 1 (7) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Valkeakosken kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta en määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella
KUULUTUS VARELY/4160/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Paimion kaupungin alueella Paimion pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen
LisätiedotSaarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila
1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2
LisätiedotHanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus
Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:
LisätiedotJÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS
JÄÄKAUDEN JÄLJET SUOMEN MAAPERÄSSÄ OLLI RUTH, YLIOPISTONLEHTORI GEOTIETEIDEN JA MAANTIETEEN LAITOS Pohjois-Euroopan mannerjäätiköiden laajimmat levinneisyydet ja reuna-asemat Jäätiköitymishistorialla keskeinen
LisätiedotKUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002
1 KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 Timo Jussila Mikroliitti Oy Kustantaja: Pohjois-Savon Liitto
LisätiedotKeski-Suomen POSKI 2008. Moreenikohteet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 87 / 2012 31.12.2008 Keski-Suomen POSKI 2008 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 3 1.2 Murskauskelpoiset
LisätiedotLaukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotPellon kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/458/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Pellon kunta Kunnantie 4 95700 Pello Pellon kunnan pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon
LisätiedotLaukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotMontsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia
46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää
LisätiedotPohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus
POSELY/1779/2018 7.1.2019 Pohjavesialueiden kuvaukset, luokat ja rajaukset pääsijaintikunta Varkaus Luokka ja rajausmuutokset Varkauden alueella on kaksi pohjavesialuetta, joiden osalta luokitus ja rajaukset
LisätiedotEtelä-Savon POSKI 2009. Moreenikohteet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 31. 12. 2009 89 / 2012 Etelä-Savon POSKI 2009 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 2 1.2 Murskauskelpoiset
LisätiedotPyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotS O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s
S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan piirin eteläosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Ilpo Kurkinen Senna Koho OSA I I Sivu 110 Karttalehti 4223 JOENSU U " 136 4224 KONTIOLAHT
LisätiedotKuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Honkajoen kunnan alueella
KUULUTUS VARELY/2061/2018 5.11.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Honkajoen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
LisätiedotPohjois-Savon POSKI 2009. Moreenikohteet
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 88 / 2012 31.8.2009 Pohjois-Savon POSKI 2009 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 2 1.2 Murskauskelpoiset
LisätiedotENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen
1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...
Lisätiedot3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m
2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi
LisätiedotHAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.
Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS
LisätiedotHämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007
1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...
LisätiedotVANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS
Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija
LisätiedotMaatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää
Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotLAPELY/2761/2018. Pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys RANUA
LAPELY/2761/2018 Pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys RANUA LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 14.1.2019 2/38 Sisällys 1. JOHDANTO... 4 1.1 Yleistä... 4 1.2 Aikaisempi tutkimusaineisto...
LisätiedotPohjavesialueiden luokitus- ja rajausehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat
Liite 1 Pohjavesialueiden luokitus- ja rajausehdotukset perusteluineen sekä pohjavesialuekartat Ennen luokitustarkistusta Korsnäs on ollut pääsijaintikuntana 6 vedenhankintaa varten tärkeällä I luokan
LisätiedotPIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys
PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen
LisätiedotLankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09
VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A
LisätiedotTervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila
1 Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: TuuliWatti Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotVarkauden keskeinen kulutusalue
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio / 2012 Varkauden keskeinen kulutusalue Sora- ja hiekkamuodostumat Hannu Rönty ja Tapani Tervo Pieksämäen Tervaruukinsalon maa-ainesottoalue (323211-010-184).
LisätiedotGeologinen tutkimuslaito s
S 0 R A V A R 0 ~.T E Tv A R V I O I N T I TVL :n Kainuun piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1974 Seppo Koho SISÄLLYSLUETTEL O OSA I Sivu. I Yleist ä I Arviointityö t VI Lausunto ja kartta-aineist
LisätiedotParkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011
1 Parkano Vt. 3 parannusalue välillä Alaskylä vt. 23 liittymä muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Destia Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3
LisätiedotEuran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset
KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden
Lisätiedot