Muodostuva 2 Pienialainen tombolo. Muodostuva on kaunista hiekkarantaa, joten sitä ei ole arvioitu.

Transkriptio

1 Rauna Karttalehti Rihtniemi Usk el in saari on pint ahavaint o j en perusteella kivikko a ja 1 ouhikkoa. Siitä on mandollisuus seulonalla saada B-luokan ja murskaus - kelpoista ainesta. Leikkausten puuttuessa se on merkitty epävarmaksi eikä ole arvioitu. Karttalehti Kylmä-Pihlaja, Muodostuva 1 Rauman harjun läntisin jatke. Paksuus on arvioitu pohjaveden j a kallion pintaan. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines luokkaa B. A :n osuus 10 %. Kokonaismäärä 0,1 milj. m3. Muodostuva 2 Pienialainen tombolo. Muodostuva on kaunista hiekkarantaa, joten sitä ei ole arvioitu. Karttalehti Rauma etel. Muodostuva 1 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,01 milj. m3. Muodostuva 2 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 2 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,02 milj. m3. Muodostuva 3 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Alue on peltoa. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,01 milj. m3 Muodostuva 4 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,01 mil j. m3.

2 Muodostuma 5 on tasoittunutta Rauman harjua. Muodostuvan käytön esteenä on tiestö, asutus ja virkistyskäyttö. Pinta-ala on 77 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä mil j. n3. Muodostuma 6, Monna on tasoittunutta Rauman harjua. Paksuus on arvioitu pohjaveden ja kallion pintaan. Muodostumien 5 ja 6 väliltä on lajittunut aines käytetty loppuun. Muodostuvan käytön esteenä on tiestö, asutus ja hautausmaa. Pinta-ala on 7 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,08 mil j. m3. Muodostuva 7 Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuvan käytön esteenä on asutus. Muodostuvassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 mil j.r13. Karttalehti Rauma pohj. Muodostuva 1 Muodostuma kuuluu Raunan harjuun. Paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuvan käytön esteenä on asutus. Pinta-ala on 72 ha, aines luokkaa B. C :n osuus 40 %. Kokonaismäärä 1,2 milj.n3. Muodostuva 2 kuuluu Rauman harjuun. Paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuvan käytön esteenä on tiestö ja kesänökkiasutus. Pinta-ala on 54 ha, aines luokkaa C. Muodostuvan luoteisosa luok - kaa B. B : n osuus 40 %. Kokonaismäärä 1 mil j.n3.

3 Karttalehti Olkiluot o Muodostuva 1, Kuivalanden harjun läntisin jatke. Paksuus o n arvioitu pohjaveden, moreenin ja kallion pintaan. Muodostuvan käytön esteenä on tiestö ja tiheä kesämökkiasutus. Pinta-ala on 38 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,8 milj. m3. Muodostuma 2. Peenialainen ja matala harju. Arvioinnin apuna on käytetty leik - kauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,1 milj. m3. Karttalehti Vasarainen. Muodostuva 1 Rauman harjun tasoittunut jatke. Muodostuman käytön esteenä on tiestö ja hautausmaa, minkä vuoksi sitä ei ole arvioitu. Muodostuma 2 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 7 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,07 milj. m3. Muodostuva 3 Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Pinta-ala on 2 ha, aines luokkaa C. Käytetty lähes loppuun. Muodostuma 4 Pienen tasoittuneen harjun liepeitä. Paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuman kaakkoispuolella on harjun kandalta aines käytetty loppuun. Muodostuman käytön esteenä on viljelykset. Muodostuvassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,04 milj. m3.

4 Muodostuma 5 Pienialainen lajittunut muodostuma, jonka paksuus on arvioit u pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 2 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,02 milj.m3. Muodostuva 6 Pienialainen rantakerrosturma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuman käytön esteenä on viljelykset. Pinta-ala on 1 ha, aines luokkaa C. Käytetty lähes loppuun. Muodostuva 7 Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuma on peltoa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,01 milj.m3. Karttalehti Eurajoki. Muodostuma 1 Pienialainen ja matala harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden ja kallion pintaan. Muodostuman käytön esteenä on tiestö, asutus sekä osittain viljelykset. Arvioinnin apuna on käytett y leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C, B :n osuus 20 %. Kokonaismäärä 0,06 milj.m3. Käytetty lähes loppuun. Muodostuva 2 Pienialainen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuvan käytön esteenä on asutus ja viljelykset. Pinta-ala on 2 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä milj. m3. Muodostuva 3 Laaja rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pin - taan. Hiekan alla paikoin savea. Muodostuman käytön esteenä o n tiestö, asutus ja viljelykset. Arvioinnin apuna on käytetty leik - kauksia. Pinta-ala on 104 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 1 mil j. m3. Muodostur_iassa on vähän paksuudeltaan 1 metrin ylittäviä kohtia.

5 Muodostuva 4 Laaja rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden j a moreenin pintaan. Alueella on tehty seismisiä luotauksia gt :n toimesta. Pinta-al a on 60 ha, aines luokkaa B, A :n osuus paikoin 10 %. C :n osuus 40 %. Kokonaismäärä 0,6 milj.m3. Karttalehti Kuivalahti. Muodostuma 1 Kandesta erillisestä osasta koostuva muodostuma on osa Kuivalah - den harjua. Haittatekijöinä ovat paikoin savikerros, paikoin yli - suuret lohkareet. Muodostuvan käytön esteenä on tiestö, asutus j a liepeillä viljelykset. Pinta-ala on 200 ha, aines luokkaa B, A :n osuus paikoin 10 %. Muodostuman liepeet ovat kokonaan (n. 100 ha) luokkaa C. Myöskin muodostuvan ytimessä on paikoin C :n osuus %. Kokonaismäärä 5 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuvan itäisessä osassa on paxhairinat kohdat otettu jo käyt - töön. Läntisessä osassa on käyttämättömänä vain matala luoteisosa. Muodostuma 2 Kuivalanden harjun matala ja katkonainen länsiosa. Paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuvan käytön esteenä on tiest ö ja paikoin tiheä asutus. Tästä syystä kaikkia osa-alueita ei ol e arvioitu. Pinta-ala on 69 ha, aines luokkaa B. Muodostuman liepeet kokonaan luokkaa C ja ytimessäkin C :n osuus 40 %. Kokonaismäärä 1,2 milj. m3. Muodostuma 3 Matala Pihluksen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pin - taan. Muodostuvan käytön esteenä on tiestö ja asutus eteläosassa. Arvioinnin apuna on käytetty pieniä leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha, aines luokkaa B. C :n osuus 30 %. Kokonaismäärä milj.m3. Kauttaaltaan ohut kerrostuma.

6 Kokemäk i Karttalehti Lappi. Muodostuva 1, Karhunselk ä Pienialainen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Haittatekijänä on liepeillä savikerros. Muodostuman käytön estee - nä on tiestö ja asutus. Pinta-ala on 7 ha, aines luokkaa C, vuodostuma sisältää myös hie - man soraa. Kokonaismäärä 0,1 nilj. m3. Muodostuman luoteispuolell a oleva harjun osa on käytetty loppuun. Muodostuva 2 Katkonainen ja kapea harju, joka on jatkoa muodostumalle 1. Paksuus on arvioitu pohjaveden ja kallion pintaan. Muodostuman lähellä on laajoja kuoppia, joista aines on käytetty loppuun. Haittatekijänä on paikoin savikerros. Muodostuvan käytön esteen ä on tiestö ja asutus. Pinta-ala on 13 ha, aines luokkaa B, sisältää myös hiekkaa. C :n osuus n. 40 %. Kokonaismäärä 0,2 milj.v3. Muodostuma 3 Pienialainen moreenimuodostuna, jonka massoja ei ole arvioitu. Karttalehti Eurajoen asema. Muodostuva 1 Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Arvioinnin apuna on käytetty pieniä leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä mil j. v3. Muodostuva 2 Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Hiekan alla on paikoin savi, paikoin moreeni. Muodostuvassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 milj. v3.

7 Muodostuva 3 Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 1 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,02 milj. m3. Muodostuva 4 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 2,5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,02 milj.m3. Muodostuma 5 Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 1,5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,01 milj. m3. Muodostuva 6 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 2 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,02 nilj. m3. Näiden muodostuneen lisäksi on Eurajoen Tarvolan tilalla teht y tvl :n toimesta koekuoppia. Siellä todettiin moreenin pinnall a n. 1 metrin paksuudelta soraa. Muodostumaa ei ole arvioitu. Karttalehti Irjanne. Muodotuna 1 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuvan käytön esteenä on viljelykset. Pinta-ala on 2,5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,02 milj. m3. Muodostuma 2 Pienialainen rantakerrostuma peltoalueella. Pinta-ala on 5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,05 milj.m3.

8 Muodostuma 3 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuman käytön esteenä on pohjaveden läheisyys. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 milj. m3. Muodostuma 4 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Hiekan alla paikoin savi. Muodostunassa ei ole leik - kauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,0 4 nilj.m3. Muodostuva 5 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 2,5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,02 milj. m3. Muodostuma 6 Eurajoen kahteen osaan jakama Irjanteen harju. Sen paksuus on ar - vioitu pohjaveden pintaan. Haittatekijänä on paikoin liepeill ä savikerros. Muodostuvan länsiosa on parhaimmilta kohdiltaan otet - tu käyttöön. Muodostuman käytön esteenä on tiestö, asutus ja hau - tausmaa. Pinta-ala on 148 ha, aines luokkaa B, A :n osuus ytimessä paikoi n 10 %, muodostuman liepeet hiekkaa. C :n osuus 25 %. Kokonaismäärä n. 5 nilj. m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkis - tossa. Muodostuma 7 Pienialainen rantakerrostuma peltoalueella, jonka paksuus on arvi - oitu pohjaveden pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,04 milj. m3.

9 Karttalehti Naarjoki. Muodostuva 1 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 2,5 ha, aines luokkaa C, Kokonaismäärä 0,03 mil j. m3. Muodostuva 2 Pienialainen rantakerrosturia, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan, Pinta-ala on 5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 vilj.m3. Muodostuva 3 Pienialainen rantakerrostuva peltoalueella. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,05 nilj.m3. Muodostuva 4 Pienialainen, tasoittunut harju, jonka paksuus on arvioit u pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 7 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 milj. m3. Karttalehti Kiukainen. Muodostuva 1 Keskikokoinen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käytön esteenä on tiestö ja asutus. Pinta-ala on 16 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,4 mil j. m3. Muodostuva 2 Keskikokoinen harju, jatkoa vuodostunalle 1. Sen paksuus on arvi - oitu pohjaveden pintaan. Muodostuvan käytön esteenä on tiestö j a asutus. Pinta-ala on 22 ha, aines luokkaa B, muodostuvan liepeet luokkaa C. 0 :n osuus 20 %. Kokonaismäärä 0,6 milj.m3. Muodostuman parhaa t kohdat on otettu käyttöön.

10 Muodostuma Pääosa Vaarriin harjusta. Sen paksuus on arvioitu pohjaveden pin - taan. Muodostuvan käytön esteenä on tiestö sekä. asutus itäpäässä. Pinta-ala on 74 ha, aines luokkaa B, muodostuman liepeet luokkaa C. C :n osuus 20 %. Kokonaismäärä 2,5 milj. m3, Leikkauksista valokuvia gt :n arkistos - sa. Harju jatkuu tastä kaakkoon päin. Saven alta esiinpistävi ä harjukumpuj a ei ole arvioitu, koska niiden päällä on asutusta monet on otettu pohjaveden tasoon saakka. Karttalehti Panelia. Muodostuva 1 Laaja rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pin - taan. Hiekan alla todettu paikoin savea. Pinta-ala on 274 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 6 milj. m3. Muodostuva 2 Keskikokoinen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käytön esteenä on tiestö ja asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha, aines luokkaa C. B :n osuus 20 % (muodostuvan keskiosissa). Kokonaismäärä 0,5 milj. m3. Muodostuma 3 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 6 ha, aines luokkaa C. B :n osuus 20 %. Kokonaismäärä 0,08 milj.m3. Muodostuma 4 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 2 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,02 milj.m 3. j a

11 Muodostuma 5 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,04 milj. m3. Muodostuma 6, Uotinväk i Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C, muodostuman pohjoisreunall a hieman karkeampaakin asinesta. Kokonaismäärä 0,03 milj. m3. Muodostuma 7 Pienialainen rantakerrostuma peltoalueella. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 milj. m3. Muodostuma 8 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,04 milj. m3. Karttalehti Kauttua. Muodostuma 1 Pienialainen rantakerrostuma peltoalueella. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,02 milj. m3. Muodostuva 2 Kapea Kauttuan harju, jonka liepeillä laajat rantakerrostumat. Muodostuvan käytön esteenä on tiestö ja asutus. Vain muodostuman eteläosalla jonkinlaista käyttöarvoa. Arvioinnin apuna on käytet - ty leikkauksia. Pinta-ala on 166 ha, aines luokkaa C, muodostuman ydinalueilla luokkaa B (n. 25 ha). Kokonaismäärä 3,5 milj. m3. TIuodostunasta valokuvia gt :n arkistossa.

12 Muodostuma 3 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,05 milj.m3. Muodostura 4 Keskikokoinen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 23 ha, aines luokkaa B. C :n osuus 30 %. Kokonaismäärä 0,2 nil j.n3. Muodostuma 5 Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuman käytön esteenä on viljelykset. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4,5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,04 mil j. m3. Muodostuma 6 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines luokkaa B, A :n osuus 5 %. Kokonaismäärä 0,09 rnilj. m3. Muodostuma 7 Keskikokoinen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu raoreeni n ja kallion pintaan. Pinta-ala on 18 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,15 milj.m3 Kerrostuma ei juuri ylitä 1,5 metrin paksuutta. Muodostuma 8 Kauttuan-Säkylän harjun jatketta sekä siihen liittyviä rantahiek - koja. Muodostuvan käytön esteenä on tiestö, asutus sekä kauni s hiekkaranta. Pinta-ala on 86 ha, aines luokkaa C, hieman luokkaa B (n. 5 ha). Kokonaismäärä 1,2 milj. m3. Vain nuodostuman kaakkoisosassa hieman käyttökelpoista.

13 Karttalehti Eura. Muodostuva 1 Pienialainen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Kirkon luona olevaa nuodostumaa ei ole arvioitu. Muodostuman käytön esteenä on tiestö, asutus, hautausmaa ja rauhoitett u Käräjamdki. Pinta-ala on 11 ha, aines luokkaa C, muodostuman ytimessä myö s soraa. B :n osuus 25 %. Kokonaismäärä 0,2 milj.m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Käyttökelpoista ainesta vain muodostuman etel äpäässä. Muodostuma 2, Lintur i Keskikokoinen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu moreeni n ja kallion pintaan. Pinta-ala on 12 ha, aines luokkaa B, Kokonaismäärä 0,1 milj. m3. Muodostuma 3 Pienialainen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä milj. m3. Muodostuma 4 Laaja, tasoittunut harju, jonka liepeellä rantakerrostumia. Sen paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käytön estee - nä on tiestö ja ravirata. Muodostumalla on myös virkistysaluekäyt - töä. Pinta-ala on 500 ha, aines luokkaa C, muodostuman luoteisosassa Lootinnummi, on hiema n (n. 6 ha) soraa n m3. Kokonaismäärä 9 milj.m3. Muodostuva 5 Pieni, katkonainen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Muodostuvan koillispuolella oleva Kaijanäki on aineksel - taan epävarma. Pinta-ala on 8 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,1 milj. m 3.

14 Muodostuma 6 Keskikokoinen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuman käytön esteenä on tiestö ja asutus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,15 mil j. m3. Muodostuma 7 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-al a on 11 ha, aines luokkaa B. C :n osuus 30 %. Kokonaismäärä 0,1 milj. m3. Muodostuma 8 Pienialainen, tasoittunut harju, jonka paksuus on arvioitu pohja - veden pintaan. Muodostuman käytön esteenä on tiestö ja asutus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines luok - kaa C. Kokonaismäärä 0,05 milj.m3. Muodostuman käyttömandollisuu - det vähäiset. Muodostuma 9 Keskikokoinen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 16 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,15 milj. m3. Muodostuva 1 0 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 8 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,06 milj. m3.. Karttalehti Peipohja. Muodostuva 1, Järilänvuor i Harjavallan harjun (muod.2) jatketta sekä sen liepeillä laaja t rantakerrostunat. Haittatekij änä saattaa lieveal ueilla esiinty ä savikerros. Tällöin savikerroksen päällä esiintyvä orsivesi estä ä aineksen käyttöä. Järilänvuoren kivipellot suositellaan rauhoitet - tavaksi geologisesti merkittävänä muinaisrantana. Arvioinnin apuna

15 on käytetty leikkauksia. Alueella on tehty kairauksia ja luotauk - sia, jotka on suoritettu gt :n toimesta. Pinta-ala on 1053 ha, aines luokkaa C, muodostuman ydinosassa (n. 100 ha) luokkaa B. B :n osuus 5 milj.m3. Kokonaismäärä 40 milj.m3. Muodostunasta ja leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Harjavallanvuor i Harjavallan harjun ydinosa sekä sen liepeillä valtavan laaja t rantakerrostumat. Lievealueilla saattaa hiekan alla esiinty ä savea. Muodostuman käytön esteenä on tiestö ja virkistyskäyttö. Harjavallanvuoren kivikot suositellaan rauhoitettavaksi geologi - sesti merkittävänä muinaisrantana. Arvioinnin apuna on käytett y leikkauksia. Pinta-ala on 685 ha, aines luokkaa C, muodostuma n ytimessä (n. 90 ha) luokkaa B. B :n osuus 8 milj.m3. Kokonaismäärä 35 milj.m3. Muodostumasta valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 3 Harjavallan harjun tasoittunutta jatketta. Muodostuman käytön es - teenä on rantatie ja lentokenttä. Arvioinnin apuna on käytett y leikkauksia. Pinta-ala on 374 ha, aines luokkaa C, muodostuma n ydinosassa myös hieman soraa. Kokonaismäärä 10 milj.m3. Muodostuma 4, Koomankangas. Harjavallan harjun tasoittunuta jatketta. Muodostuman käytön es - teenä on tiestö, asutus, hautausmaa, pohjaveden suojelualue sek ä uimaranta-alueet. Pinta-ala on 377 ha, aines luokkaa C, muodostuvan ydinosa sisältä ä myös paikoin soraa. Kokonaismäärä 9 milj. Muodostuman käyttäarvo vähäinen.

16 Karttalehti Säkylä. Muodostuva 1 Säkylän harju Iso-Säkylän alueella. Muodostuman käytön esteenä o n tiestö, tiheä asutus ja hautausmaa. Arvioinnin apuna on käytett y leikkauksia. Pinta-ala on 88 ha, aines luokkaa C, muodostuvan ydinosassa luokkaa B. Kokonaismäärä 2,5 milj.m3. Käyttöarvo aivan vähäinen. Muodostuva 2 Kapea ja tasoittunut harju sekä sen liepeillä laajoja rantakerros - tunia. Muodostuvan käytön esteenä on tiestö ja tiheä asutus sek ä viljelykset. Alueell a on tehty kairauksia, jotka on suoritettu gt :n toimesta. Pinta-ala on 137 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 1 milj. m3. Käytön esteenä on mainittava lisäksi kerrostuman vähäinen paksuus, joka harvoin ylittää 1,5 m. Muodostuva 3 Tasoittunut harju laajoine rantakerrostumineen. Muodostuvan Köyliön kirkon alla olevaa osaa ei ole arvioitu. Muodostuman käytö n esteenä on tiestö ja asutus, pohjaveden suojelualue sekä liepeill ä viljelykset. Pinta-ala on 644 ha, aines luokkaa C, muodostuman ytimessä myö s soraa (Palonummi, n. 40 ha). B :n osuus 5 milj. m3. Kokonaismäärä 18 milj.m 3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuva 4 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuvan käytön esteenä on asutus ja viljelykset. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 milj.m3.

17 Muodostuma 5 Keskikokoinen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja kallion pintaan. Pinta-ala on 15 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 milj.m3. Muodostuva 6 Säkylän harjun jatkoa Vähä-Säkylässä (jatkoa muodosturnalle 1). Muodostuman käytön esteenä on länsiosassa tiestö ja asutus sek ä itäosassa varuskunta-alue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauk - sia. Pinta-ala on 415 ha, aines luokkaa C, muodostuvan ytimess ä myös soraa. Kokonaismäärä 12 milj. m3. Muodostunalla on sen suuruudesta huolimatta vain vähän käyttöarvoa. Muodostuva 7, Kiviharj u Kanden harjun yhtymisestä koostuva laaja kompleksi. Lievealueell a vaihtelevan muotoisia rantavalleja ja dyynejä. Muodostuman käytö n esteenä on Porin prikaatin sotilasalue. Arvioinnin apuna on käy - tetty leikkauksia. Alueella on tehty kairauksia ja luotauksia, jot - ka on suoritettu gt :n toimesta. Pinta-ala on 732 ha, aines luok - kaa C, muodostuman ydinosa, Kiviharju (n. 80 ha) luokkaa B. B :n osuus 6 milj.m3. Kokonaismäärä 20 milj.m3. Muodostunasta ja leikkauksista valokuvia valokuvia gt :n arkistossa. Ydinosa sisältää myös murskauskelpoista ainesta, mutta kiviaines on valtaosaltaan hiekkakiveä. Karttalehti Köyliönjärvi. Muodostuma 1 Keskikokoinen, tasoittunut harju, jonka paksuus on arvioitu pohja - veden pintaan. Muodostuvan käytön esteenä on tiestö, asutus j a viljelykset. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 milj.m 3. Muodostuman käyttöarvo vähäinen.

18 Muodostuma 2 Laaja ja tasoittunut Köyliönjärven harju, joka on jatkoa lehde n muodostumille 3 ja 4.Kirkkosaaressa ja Kaukosaaressa ole - via muodostuman osia ei ole arvioitu. Muodostuman käytön esteen ä on tiestö, asutus ja viljelykset. Arvioinnin apuna on käytett y leikkauksia. Pinta-ala on 92 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,9 milj. m3. Käyttökelpoista vain muodostuman luoteispäässä. Muodostuva 3 Laaja rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden j a moreenin pintaan. Haittatekijänä on paikoin ylisuuret lohkareet. Muodostaman käytön esteenä on tiestö, asutus ja viljelykset. Myö s pohjaveden läheisyys haittaa. Arvioinnin apuna on käytetty leik - kauksia. Pinta-ala on 148 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 1 milj. m3. Kerrostunan ohuuden ja aineksen laadunvaihtelun vuoks i muodostuvan käyttöarvo on pieni. Muodostuva 4, Mustao j a Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuvan käyttöä rajoittaa tiestö. Pinta-ala on 7 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,05 milj.m3. Muodostuma 5, Maalevonkanga s Laaja rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjaveden läheisyys. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 42 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,4 milj.m3.

19 Muodostama 6 Keskikokoinen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuva on jatkoa lehden muodostunalle 3. Muodostuman käytön esteenä on tiestö ja asutus. Arvioinnin apun a on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha, aines luokkaa C, muodostuma sisältää myös sorakerroksia. Kokonaismäärä 0,4 ni1j. m3 Suuri osa otettu jo käyttöön. Karttalehti Kokemäki. Muodostuma 1 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,08 milj. m3. Muodostuma 2 Säpilänharjun-Ronkankankaan jakson pohjoisosa. Sen paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittaa paikoi n tiestö, asutus ja rautatie. Rautatien lähellä oleva alue onkin j o suureksi osaksi käytetty. Pinta-ala on 196 ha, aines luokkaa B, A :n osuus paikoin 10 %, muodostuvan liepeet (n. 60 ha) luokkaa C. C :n osuus 20 %. Kokonaismäärä 6 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Käyttökelpoisin osa on rauta-tien pohjoispuolella. Muodostuma 3, Ronkankanga s Harjujakson eteläosa, jatkoa rluodostumalle 2. Paksuus on arvioit u pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Pinta-ala on 338 ha, aines luokkaa C, A :n osuus paikoin %. B :n osuus n. 4 milj.m3. Kokonaismäärä 8,5 milj.m3.

20 Huittinen Karttalehti Rutava Muodostuma 1 Komea Porsaanharju laajoine liepeineen. Paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman länsi- ja lounaisosa on sotilas - aluetta. Porsaanharjua on ehdotettu rauhoitettavaksi. Pinta-ala on 571 ha, aines luokkaa C. Muodostuman korkeat ydinosat sisältävät vaihtelevia hiekka- ja sorakerroksia sekä jonki n verranskauskelpoista ainesta. Kiviaines kuitenkin valtaosi n hi ekkakiveä. Kokonaismäärä 30 milj.m3. Karkeiden aineksien määrä ja kerrospaksuus vähenevät muodostuma n reunaosiin, koilliseen ja itäänpäin. Karttalehti Muodostuma 1 Keskikokoinen harju, joka on Ronkankankaan jatketta. Sen paksuu s on arvioitu pohjaveden pintaan. Tänä harju jatkuu kapeana Ronkansuon eteläpuolitse, mutta on tiestön ja asutuksen alla tai loppuu n käytetty, eikä sitä ole arvioitu. Muodostuman käyttöä rajoitta a tiestö. Pinta-ala on 21 ha, aines luokkaa C, ydinosa luokkaa B. Kokonaismäärä 0,6 milj.m3. Muodostuma 2 Ronkanharjun jatke, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman länsipuoli on käytetty loppuun. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksi a Pinta-ala on 1, 5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 milj. m3.

21 Muodostuva 3 Pieni ja kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden piz taan. Pinta-ala on 1,5 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,03 milj. m3. Muodostuva 4, Tonginkangas-Ristikangas Pienialainen, kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Pääosa harjusta on niin kapeaa, että se on täysin tien ja asutuksen alla, tai se on käytetty kokonaan, ettei niitä ol e arvioitu. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Pinta-ala on 6 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,2 milj. m3. Karttalehti Karhiniemi Muodostuva 1 Pieni ja kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa B, A :n osuus 20 %. Kokonaismäärä 0,1 milj.m3. Muoclostuna 2 Keskikokoinen kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Pinta-ala on 17 ha, aines luokkaa B, A :n osuus %, liepee t luokkaa C. Kokonaismäärä 0,6 milj.m3, josta C :n osuus n. 0,1 milj.m3. Muodostuva 3 Pieni ja kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 5,5 ha, aines luokkaa B, lievealue hiekkaa. Kokonaismäärä 0,15 rlil j,m3.

22 Muodostuma 4 Keskikokoinen,kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Haittatekijänä on savikerros muodostuman eteläosassa. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Pinta-ala on 26 ha, aines luokkaa B. A :n osuus %, muodos - tuman pohjoisosassa hiekkaa. Kokonaismäärä 0,7 milj.m3. Muodostuma 5 Keskikokoinen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Etenkin muodostuman eteläosa on lähes täysin tiiviin yhtenäisen asutuksen alla. Pinta-ala on 40 ha, aines luokkaa C, muodostuvan luoteispää. (n 6 ha) on luokkaa B. Kokonaismäärä 1 milj.m3. Karttalehti Kukonharj a Muodostuma 1 Kookas harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus kaakkoispäässä. Alueella on tehty koe - kuoppia tvl :n toimesta. Pinta-ala on 96 ha, aines luokkaa B, A :n osuus %, liepee t luokkaa C. Kokonaismäärä 3,2 milj. m 3, josta C :n osuus 1,5 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Karttalehti Lauttakyl ä Muodostuma 1 Pieni ja kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 9 ha, aines luokkaa B, A :n osuus %. Kokonaismäärä 0,3 milj.m3.

23 Muodostuma 2 Keskikokoinen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden ja kal - lion pintaan. Pinta-ala on 28 ha, aines luokkaa B, A :n osuus %, lie - peillä, hiekkaa. Kokonaismäärä 1 milj.m3. Muodostuman eteläosa on käytetty lähes loppuun. Muodostuma 3 Paikoin tasoittunut harju, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Pinta-ala on 43 ha, aines luokkaa C, ytimessä luokkaa B. Kokonaismäärä 0,9 milj. m3, josta B : n osuus n. 30 %. Muodostuman pohjoispää on käytetty loppuun. Muodostuma 4 Vakkilan harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Pinta-ala on 42 ha, aines luokkaa B, A :n osuus %, liepeo i hiekkaa. Kokonaismäärä 1 milj,m 3. Muodostuma 5 Vakkilan harjun jatke ja siihen liittyvä kapea sivuhaara. Paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia, Pinta-ala on 27 ha, aines luokkaa B, A :n osuus %, liepeil - lä hiekkaa. Kokonaismäärä 0,8 milj.m 3. Muodostuma 6 Vakkilanharjun jatke, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Alueella on tehty koepuoppia tvl :n toimesta. Muodostumassa vain yksi pieni leikkaus. Pinta-ala on 20 ha, aine s luokkaa B, A :n osuus %, käyttökelpoinen esiintymä. Kokonaismäärä 0,7 milj.m3.

24 Karttalehti Keiky ä Lehden kaakkoiskulmassa on moreenimäki, jonka pintaosa on jonki n verran huuhtoutunut. Lehdellä ei ole lajittuneita muodostumia. Karttalehti Kanteenmaa Muodostuma 1 Osa Huhtamon harjusta, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pin - taan. Muodostuvan käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Alueella on tehty koe - kuoppia tvl :n toimesta. Pinta-ala on 29 ha, aines luokkaa B, A :n osuus %, muodostu - man lounainen lieve on luokkaa C. Kokonaismäärä 1 milj.m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Lintukanga s Pieni ja kapea rantakerrotuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja moreenin pintaan. Pinta-ala on 11 ha, aines luokkaa B, liepeet hiekkaa. Kokonaismäärä 0,15 milj.m3. Muodostuva 3 Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Pinta-ala on 10 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,2 milj. m3. Muodostuva 4 Huhtamon harjun komea eteläosa, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuvan käyttöä rajoittaa tiestö. Alueella on tehty koe - kuoppia tvl :n toinsta. Pinta-ala on 59 ha, aines luokkaa B, A :n osuus %, liepeill ä hieman hiekkaa. Kokonaismäärä 7 milj.m3.

25 Muodostuma 5 Huhtamon harjun keskiosa, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Alueella on tehty koe - kuoppia tvl :n toimesta. Pinta-ala on 65 ha, aines luokkaa B. A : n osuus %, liepee t luokkaa C. Kokonaismäärä 3 milj.m3, josta C :n osuus 1,2 milj.m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Karttalehti Vanttil a Muodostuma 1 1 Navettakangas Keskikokoinen muodostuva, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Muodostuvan käyttöä rajoittaa tiestö. Pinta-ala on 40 ha, aines luokkaa B, muodostuman keski- ja itäosa luokkaa C. Kokonaismäärä 0,5 milj. m3, josta C :n osuus 0,2 milj. m3. Muodostuman eteläosassa vain pieniä ja matalia kuoppia. Kairauksil - la ja koekuopilla voisi varmistaa tuleeko syvemmällä vastaan moreeni ja kallio, kuten on arvioitu, vai jatkuuko lajittunut aines. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2 Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikk saksia. Pinta-ala on 3,5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 milj. m3.

26 Muodostuma 3 Aivan pieni ja kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus sekä ainekse n huono lajittuneisuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 hae aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,04 milj. m3. Karttal 'ehti HoYikaj ärvi Muodostuva. 1 Roismalan harjun jatke, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuvan käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Pinta-ala on 62 ha, aines luokkaa B, A :n osuus paikoin %, liepeet lo.okkaa C. Kokonaismäärä 1,2 milj.m3. Muodostuma 2 Honkajärven harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Pinta-ala on 92 ha, aines luokkaa C, muodostuman ydinosat luokkaa B, jossa myös murskauskelpoista. Kokonaismäärä 1,5 mil ;j.m3, josta B :n osuus n. 30 %. Muodostuma 3 Honkaj ärven harjun jatke, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Pinta-ala on 9 ha, aines luokkaa B, liepeellä hiekkaa. Kokonaismäärä 0,15 milj.m3.

27 Muodostuva 4 Harjun leventymä, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 16 ha, aines luokkaa B, sisältää noin puolet hiekkaa. Kokonaismäärä 0,3 milj.n3. Muodostuva 5 Pieni ja kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 1 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,02 milj. m3. Muodostuva 6 Pienialainen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 5,5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 milj. m 3. Muodostuma 7 Pienialainen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 4,5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,08 m 3. Muodostuma 8 Pienialainen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,05 milj. m3. Muodostuma 9 Pieni ja tasoittunut harju, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,05 milj. m 3

28 Muodostuma 1 0 Pieni harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,01 milj. m3. Muodostumien 9 ja 10 välillä harju on niin kapea ja epämääräinen, että sitä ei ole arvioitu. Muodostuva 1 1 Pienialainen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan, Pinta-ala on 6 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,1 milj. m3. Muodostuva 1 2 Pieni harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines luokkaa B. Aineksen laatu hieman epävarma. Kokonaismäärä 0,02 milj.m3. Karttalehti Punkalaidu n Muodostuva 1 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Pinta-ala on 6,5 ha, aines luokkaa B, sisältää myös hiekkaa. Kokonaismäärä 0,08 milj.m3. Muodostuva 2 Pienialainen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Alueen eteläosa uimarantana. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6,5 ha, aines luokkaa B, Ann osuus 20 %, liepeill ä hiekkaa. Kokonaismäärä 0,2 milj.m3.

29 Muodostuma 3 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 2 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,02 milj. m3. Muodostuva 4 Pienialainen muodostuva, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pin - taan. Muodostuvan pääosa Häneen piirin puolella. Pinta-ala on 11 ha, aines luokkaa C, ydinosa luokkaa B. Kokonaismäärä 0,2 milj.m3. Muodostuva 5 Pieni ja kapea harjumuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 5 ha, aines luokkaa B. A : n osuus 10 %. Kokonaismäärä 0,12 milj.m3. Muodostuva 6 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 3,5 ha, aines luokkaa C, sisältää myös soraa. Kokonaismäärä 0,06 milj.m3. Muodostuva 7 Pienialainen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,04 milj. m3.

30 Karttalehti Liitsol a Muodostuma 1 Pieni harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,02 nilj. m3. Muodostuma 2 Pienialainen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 8 ha, aines luokkaa B, liepeillä hiekkaa. Kokonaismäärä 0,2 milj.m3. Muodostumien 1 ja 2 välillä harju on niin kapea ja epämääräinen, ettei sitä ei ole arvioitu. Muodostuma 3 Keskikokoinen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 14 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,2 milj. m3. Muodostuma 4 Pienialainen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa B, A :n osuus 20 %. Kokonaismäärä 0,06 milj.m3. Karttalehti Samnal j ok i Muodostuma 1 Jatkoa Honkajärven harjulle. Sen paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Pinta-ala on 52 ha, aines luokkaa B, A :n osuus %, liepeill ä luokkaa C. Kokonaismäärä 2 milj.m3, josta C :n osuus n. 0,4 milj.m3.

31 Muodostuma 2 Pieni ja kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 6,5 ha, aines luokkaa B, kaakkoispää luokkaa C. Kokonaismäärä 0,2 milj. m Muodostuma 3 Pieni ja kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutu s Pinta-ala on 2 ha, aines luokkaa B Kokonaismäärä mil j,m3. Muodostuva 4 Pieni ja kapea harju ; jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan, Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Pinta-ala on 6 ha/ aines luokkaa B, länsiosa hiekkaa. Kokonaismäärä 0,2 milj,m 3. Muodostuma 5 Pienialainen, tasoittunut harju, jonka paksuus on arvioitu pohja - veden pintaan. Pinta-ala on 9 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,3 milj. m3. Päällä teitä ja asutusta. Muodostuma 6 Pienialainen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 milj.m3.

32 Muodostuma 7 Pieni ja kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuvan käytön esteenä on tiestö. Pinta-ala on 1 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,02 milj.m. Muodostumien 6 ja 7 välillä harju on niin kapea ja kokonaan tien alla, ettei sitä ole arvioitu. Muodostuma 8 Pienialainen, tasoittunut harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 mil j.m3. Muodostuma 9 Pienialainen, kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Muodostuvan käyttöä rajoittaa tiestö. Pinta-ala on 5 ha, aines luokkaa B, eteläosa hiekkaa. Kokonaismäärä 0,06 milj. m3, josta C :n osuus n 40 %. Muodostuma 1 0 Pieni ja kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 2,5 ha, aines luokkaa B, sisältää myös hiekkaa. Kokonaismäärä 0,06 milj.m3. Muodostuma 1 1 Pienialainen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 1 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,02 milj.m3.

33 Toijal a Karttalehti Nuutajärvi Muodostuva 1 Pienialainen muo do stuna, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,04 mil j. m3. Karttalehti Halkivah a Ei muodostuvia. Karttalehti Krääkkj i Muodostuva 1 Keskikokoinen kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Pinta-ala on 12 ha, aines luokkaa B, liepeillä hiekkaa. Kokonaismäärä 0,3 milj.m3.

34 Luvi a Karttalehti Luvian saarist o Muodostuma 1 Pienialainen ja kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostumassä ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,15 milj. m3. Karttalehti Laukoor i Muodostuma 1, Oosinselk ä Keskikokoinen, kapea rantavalli, jonka paksuus on arvioitu pohja - veden pintaan. Haittatekijänä on paikoin ylisuuret lohkareet. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha, aines luokkaa B, A :n osuus %. Kokonaismäärä 0,15 milj.m3. Karttalehti Yyterin sannat Muodostuma 1 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,06 milj. m3. Muodostuma 2 Yyterin sannat Laaja rantahiekkojen ja dyynien kompleksi, jonka paksuus on arvi - oitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiest ö ja tiheä asutus, lomakylä ja uimaranta. Rantavyöhyke suojelemisen arvoinen. Pinta-ala on 887 ha, aines luokkaa C. Muodostuman pohjavedenpin - nan yläpuolelle ulottuva osa ei sisällä hiekkaa karkeampaa aines - ta. Vain muodostuman koillisosasta kannatt q, suunnitella ottoa, mutta aines sielläkin hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Kokonaismäärä 15 milj.m3. Muodostumasta valokuvia gt :n arkistossa.

35 Karttalehti Luvi a Muodostuma 1 Keskikokoinen, huuhtoutunut moreenimuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 30 ha, aines luokkaa B, A :n osuus %, muodos - tuman itäosa luokkaa C. Kokonaismäärä 1,2 milj.m3. Muodostuma 2 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Arvioinnin apuna on käytetty pieniä leikkauksia. Pinta-ala on 5,5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä milj. m3. Muodostuma 3 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Pinta-ala on 10 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,15 milj. m3. Muodostuma 4, Knapernummi Huuhtoutunut moreenimuodostuma ja sen liepeellä rantakerrostumia, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha, aines luokkaa C, muodostuman koillisosa moreenia, jonka aines huuhtoutunutta ja lähellä luokkaa B. Kokonaismäärä 0,4 milj.m3. Muodostuma 5 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,06 milj. m3.

36 238 - Karttalehti Viasves i Muodostuma 1, Oosinselk ä Keskikokoinen rantavalli, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia., Pinta-ala on 11 ha, aines luokkaa B. Alla on todennäköisest i moreenia. Kokonaismäärä 0,15 milj.m3. Muodostuma 2 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja moreenin pintaan. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,04 milj. m3. Muodostuma 3 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C, alla savi ja pohjavesi. Kokonaismäärä 0,05 milj.m 3. Muodostuma 4 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Pinta-ala on 5 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,05 milj.m3. Muodostuma 5 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu. pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 7 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,06 mil j. m 3. Muodostumasta valokuvia gt :n arkistossa.

37 - e-= Muodostuma 6 Laaja rantakerrostuman ja dyynien kompleksi, jonka paksuus o n arvioitu pohjaveden pintaan Arvioinnin apuna on käytetty leik - kauksia. Pinta-ala on 57 ha, aines luokkaa C. Aines tasarakeista ja hyvi n lajittunutta hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Kokonaismäärä 1 milj. m3. Lohjan Kalkki on tutkinut aluetta aineksen suuren kvartsipitoi - suuden johdosta. Muodostuma 7 Kolmesta erillisestä osasta koostuva rantakerrostuma, jonka pak - suus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostumassa ei ole leik - kauksia. Pinta-ala on 22 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,2 milj.m3. Muodostuma 8 Keskikokoinen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohja - veden pintaan. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus ja pohja - veden läheisyys. Pinta-ala on 39 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,3 milj.m3. Muodostuma 9 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 8 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 milj.m3. Muodostuma 1 0 Laaja rantakerrostuman ja dyynien kompleksi, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pohjavesi ja kallion pintakin on varsin lähellä. Pinta-ala on 61 ha, aines luokkaa c, aines hyvin lajittunutt a hienoa hiekkaa, jonka kvartsipito.isuus on poikkeuksellisen korkea. Kokonaismäärä 1 milj.m3. Muodostumasta ja leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa.

38 Muodostuva 1 1 Matalia rantavalleja lounaaseen viettävällä rinteellä. Paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Arvioinnin apuna on käytetty 1 eikkauksia. Pinta-ala on 19 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,25 milj. m3. Muodostuma 1 2 Rantakerrostumia ja rantavalleja, joiden paksuus on arvioit u pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 20 ha, aines luokkaa B, A :n osuus %, muodos - tuman levein osa luokkaa C Kokonaismäärä 0,3 milj,m 3, josta 0 :n osuus on 0,1 milj.m3. Muodostuma 1 3 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohja - veden ja moreenin pintaan. Alla on ilmeisesti moreenia. Alue on TVH :n tutkima. Pinta-ala on 8 ha, aines luokkaa B, A :n osuus 30 %. Kokonaismäärä 0,15 milj.m3. Muodostuma 1 4 Rantakerrostumia ja rantavalleja. Paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Pinta-ala on 67 ha, aines luokkaa C, muodostuman lounaisosa sisäl - tää soraa. Kokonaismäärä 0,7 milj.m3,

39 Karttal ehti Pihl ava Muodostuma 1 Keskikokoinen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuma jatkuu lehdellä muodostumana 14. Pinta-ala on 11 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 milj. m 3. Muodostuma 2 Erittäin laaja, mutta matala rantakerrostuma, joka on syntyny t Harjavallan harjun tasoittuneelle jatkeelle. Haittateki jänä on pohjaveden läheisyys ja siitä johtuva vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö, asutus, rautatie ja vil - jelykset. Pinta-ala on 1588 ha, aines luokkaa C. Aines on koko alueelt a hienoa (hienoa hiekkaa ja liepeillä hietaa). Se rajoittuu monast i silttiin tai saveen. Kerrospaksuus ylittää vain harvoin 1,5 m. Kokonaismäärä 15 milj.m3. Valtavasta laajuudesta johtuen muodostuman kokonaismääräkin o n varsin huomattava, mutta sen käyttöarvo lienee vähäisen kerros - paksuuden ja aineksen hienouden johdosta rajoitettu. Muodostuma 3 Rantahiekkoja ja kasvillisuuden sitomia dyynejä. Paksuus on arvi - oitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjavede n läheisyys. Pinta-ala on 311 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 5 milj. m3. Muodostuman eteläosa on alavaa, missä pohjavesi on lähellä pintaa. Muodostumien pohjoisosassa on dyynejä, joiden aines on hieno a hiekkaa. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa.

40 Pori Karttalehti Leistilänjärv i Muodostuma 1 Pienialainen ja kapea harju, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Pinta-ala on 9 ha, aines luokkaa B, hieman murskauskelpoistakin. Kokonaismäärä 0,15 milj.m3. Muodostuma 2 Keskikokoinen, kapeahko harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja kansa - koulu. Pinta-ala on 26 ha, aines luokkaab, läntisin osa-alue on luokkaa C, mutta sekin sisältää n. 30 % soraa. Kokonaismäärä 0,6 milj.m3, josta C :n osuus n. 30 %. Muodostumien 1 ja 2 välisellä alueella harju esiintyy niin heik - kona ja ainekseltaan epämääräisenä, ettei sitä ole arvioitu. Muodostuma 3, Pyssykanga s Paras osa Pyssykankaan harjusta. Sen paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Pinta-ala on 33 ha, aines luokkaa B, muodostuvan länsiosa o n kerrospaksuudeltaan selvästi ohuenpaa kuin itäosa. Kokonaismäärä 1 milj.m3, josta C :n osuus n. 10 f, Muodostuma 4 Hajanaisia rantakerrostumia moreeni- ja kalliomäen rinteillä. Huuhtoutuneen kerroksen paksuus vaihtelee 0,5-1,0 mztriin ja ai - nes hiekasta murskauskelpoiseen. Muodostumien epämääräisyyden j a vaihtelevuuden johdosta niitä ei ole arvioitu.

41 Karttalehti Pori etel. Karttalehden eteläreunalla on paikoin ohuita rantakerrostumia, joista on kuorittu ainesta moreenin pintaan saakka. Niitä ei ole arvioitu. Karttalehti Pori pohj. Muodostuma 1 Pienialainen harju, joka on osa Noormarkun-Harjakankaan harju - jaksosta. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Pinta-ala on 7 ha, aines luokkaa B, sisältää myös hiekkaa. Suuri osa muodostumasta on jo käytetty. Kokonaismäärä 0,1 milj. m3. Karttalehti Nakkil a Muodostuma 1 Pienistä erillisistä kuvpareist a koostuva katkonainen harju. Lajittunutta ainesta saattaa jatkua kumpareiden väliselläki n alueella saven alla. Hiekka ja sora on käytetty lähes loppuun, joten muodostunia ei ole arvioitu. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2 Tasoittunut harju, joka on jatkoa Harjavallan harjulle. Sen paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Pinta-ala on 10 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,3 milj.m3. Muodostuma 3 Pienistä, erillisistä kumpareista koostuva katkonainen harju, jonka päällä teitä ja asutusta. Käyttökelpoinen aines on lähe s kaikki otettu.

42 Muodostuma 4 Tasoittunut harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuvan käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus luote,späässä. Arvioinnin apuna on käytetty le,kkatksia i Pinta-ala on 53 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 3 # 5 mil j. m3 s Muodostuma 5 Laaja-alainen tasoittunut harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Sairaala-aluetta ei ole arvioitu. Muodostuvan päällä myös peltoja. Alueella on tehty kai - rauksia gt :n toimesta. Paksuimmillaan hiekka- ja sorakerrokse t ovat etelä- ja keskiosassa noin 30 m. Pinta-ala on 216 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 20 milj. m3. Muodostuma 6 Harjavallan harjun tasoittuneita jatkeita. Paksuus on arvioit u pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö,,.. asutus ja rautatie. Pinta-ala on 148 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 6 milj. m3. Muodostumassa on hiekkaa karkeamman aineksen osuus hyvin pieni. Myöskin käytännöllinen merkitys lienee vähäinen. Karttalehti Muodostuma Kaasmarkku Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,06 milj.m3. Muodostuva 2 Laaja tasoittunut harju, joka on jatkoa Harjavallan harjulle. Sen paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Pinta-ala on 100 ha,