Kainuun piirin it gosass a

Transkriptio

1 S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVI, :.n Kainuun piirin it gosass a Osa I Geologinen tutkimuslaitos Esko Iisalo

2 SISXLLYSLUETTELO Osa I Sivu I Yleist ä 1. Arviointi työ t " III Lausunto ja kartta-aineist o " VI Yleiskatsaus Kainuun piirin itäosa n sora- ja hiekkaesiintymii n X Yhteenveto Kainuun piirin itäosa n massamääristä Muodostumain kuvau s Sivu 1 Karttalehti 4322 Puukar i " Ontojok i " Hiisijärv i " Moisiovaar a 47 " 4422 Suomussalm i " Kiannanniem i " Perank a " 79 " 4323 Viek i " Lauvuskylä Kuhmo Osa ' I I Sivut Karttalehdet 4414, 4423, 4424, 4513, 4514, 4342, 4431, 4432, Sivu 203 Yhteenveto massamääristä karttalehdittäin

3 x Kainuun piirin itäosan soravarojen arvioint i Yleistä Arviointitutkimus tehtiin vuosien 1976 ja 1977 aikana TVL : n Kainuun piirin itäosassa tie- ja vesirakennushallituksen j a geologisen tutkimuslaitoksen välisenä yhteistyönä. Joulukuussa 1975 tehdyn yhteistyösopimuksen mukaan kartoitettii n alueen soraesiintymät ja suoritettiin massamäärien arviointi. Vastaava yhteistyösopimus 1977 osalta allekirjoitettiin joulukuussa Tutkimusten eri vaiheitten valvonnan ja ohjauksen suoritti edellämainittujen virastojen välinen projektiryhmä, johon kuuluivat tarkastaja R. Orama ja geolog i M. Suomalainen TVH :sta sekä valtiongeologi R. Kujansuu j a geologi J. Niemelä tutkimuslaitoksesta. Geologi J. Niemel ä toimi geologisen tutkimuslaitoksen puolesta projektin johta - jana. Piirin kenttätutkimukset johti geologi E. Iisalo. TVL :n Kainuun piirin yhteysmiehenä projektissa oli insinööri M. Niskanen. Kairaustyöt suoritettiin rakennusmestari E. Niirase n johdolla. Työhön osallistuneet tutkijat ja tutkimusharjoittelijat ilmenevät karttaliitteestä sivulla II. Seismiset luotaukset suoritti TVH :n maatutkimustoimisto. Luotausten maastotyöt tekivät LuK J. Parviainen ja LuK V. Tolvanen. Luotaus - tulokset on tulkinnut geologi J. Porras. Esiintymien massalaskut suoritti tutkimusapulainen A. Putkinen tutkimuslaitoksessa. Arviointityöt 1. Valmistelevat työ t Soravarojen arviointiin liittyvät valmistelevat työt suoritet - tiin tammi-huhtikuussa 1976 ja Tähän vaiheeseen kuulu i alustava kartta- ja ilmakuvatulkinta piirin sora- ja hiekka - esiintymistä sekä muun olemassa olevan tiedon kokoaminen. Näi - hin kuuluvat rkm Niirasen kokoamat kairaustiedot ja ainespaik - katutkimukset piirin alueelta., 2. Kenttätyö t Geologinen tutkimuslaitos suoritti soraesiintymien kartoituksen touko-syyskuussa 1976 ja Arviointitutkimuksee n liittyvät kairaustyöt tehtiin vuonna 1976 elo-syyskuun aikana

4 II KcirtoittQjat TVL : n plinn itäoscin alueect a Kainuun 197E -1977

5 ja vuonna 1977 huhti-heinäkuun aikana. Lisäksi piirin toimes - ta on suoritettu runsaasti kairauksia arviointitutkimusta j a omia tarpeita varten vuodesta 1975 lähtien. Seismiset luotauk - set tehtiin elokuussa Seismisiä luotauksia tehtiin 20 :ssä eri kohteessa. Luotauslinjojen yhteispituus oli 4350 m. Arvioinnissa noudatettiin yhteistyösopimuksen edellyttämä ä 2 ha :n vähimmäispinta-alaa ja 1,5 m :n vähimmäiskerrospaksuu t- ta. Sora- ja hiekkaesiintymien lisäksi kartoitettiin käyttö - kelpoisia moreenia ja hietaa sisältäviä esiintymiä. Kartoitus suoritettiin geologisin perustein, koska harjuje n esiintyminen ja kerrostumistapa on riippuvainen mannerjääti - kön sulamisvaiheen aikana vallinneista olosuhteista. Olemas - sa olevia leikkauksia käytettiin hyväksi alueellisen kerros - järjestyksen ja aineksen laadun toteamiseen. Kenttätyökauden aikana kertyneet havainnot (muodostuma- j a maaleikkauslomakkeet), peruskarttojen 1 : kenttätyökappaleet ja esiintymistä otetut valokuvat on arkistoitu geologiseen tutkimuslaitokseen. Lausunto ja kartta-aineisto Lausunto noudattaa yhteistyösopimuksen 3. ja 5. kohdassa mää - ritettyjä suuntaviivoja. Lausunnossa käsitellään muodostuma t (= esiintymät) yleiskartan lehtijaon mukaisten 1 : j a 1 : karttojen pohjalta. Muodostumien kuvauksessa esiintymän pohjataso on ilmoitett u vain siinä tapauksessa, että se on jokin muu kuin pohjavesi, tavallisimmin kallioperä tai moreeni. Keskipaksuudesta ta i paksuussuhteista muodostuman eri osissa on myös annettu tietoja kuvausten yhteydessä. Ainesmäärien ja laadun arviointi pohjautuu yleensä osa-alue - käsittelyyn. Muodostumat on arviointia varten jaettu keskipa k- suudeltaan suudeltaan ja/tai ainekse_itaan yhtenäisiin osiin. Osa-alueita ei ole piirretty lopullisille kartöille. Eräitten muodostuma - tyyppien massalaskuissa käytettiin matemaattisia kaavoja. 4

6 IV Vaikka lausunnossa esitetyt ainesmääräarviot ja luokitukse t koskevatkin aina koko muodostumaa, on muodostumien kuvausten yhteydessä pyritty antamaan viitteitä tai selvityksiä raesuu - ruusluokkien jakaumasta muodostuman eri osissa. Tutkimuksessa käytetty rakeisuuden pääluokitus on seuraava : A-luokka : murskauskelpoinen aines (0 yli 60 mm ) B-luokka : soravaltainen aines ( mm d-50-menet. ) C-luokka : hiekkavaltainen aines (0 0,2-2 mm d-50-menet. ) Aineksen laatua kuvattaessa on e.m. luokituksen lisäksi an - nettu tietoja lajittuneisuudesta sekä moreenin ja save n esiintymisestä. Muodostumaa koskevat kairaus-, koekuoppa- j a luotaustiedot on-otettu massamäärien ja aineksen laadun arvioinnissa huomioon. Muodostumien käyttöä rajoittavista tekijöistä on joissai n tapauksissa mainittu tiestö, asutus, julkiset laitokset j a maankäyttösuunnitelmat, joista tärkeimmät koskevat virkistys - ja luonnonsuojelualueita. Piirin alueen muodostumat on esitetty yleissilmäyskartall a mittakaavassa 1 : Karttaa voi myös käyttää indeksinä, koska siinä on peruskarttajaotus ja -numerointi. Muu kartta-aineisto käsittää peruskartan kuultokopio t (kopiointi tasovalotuslaitteella) sekä niiden väritetyt v al o- jäljennökset. Karttamerkkien ja -värien selitys on liitteess ä sivulla V. Muodostumat on numeroitu peruskartoittain. Esiintymät, jotk a ulottuvat useamman peruskartan alueelle, on käsitelty kullakin kartalla omana yksikkönään. Vuoden 1976 aikana valmistuneet valokopiokartat 1 : piirin itäosan hiekka- ja soraesiintymistä luovutettiin pii - rille saman vuoden aikana.

7 V Korttomerkk len (1 :20000) selitys Soravaltai nen aine s Hiekkavaltainen aine s Hiet a Moreenia soravaltaise n aineksen pääll ä Moreeni a hiekkaval tai se n aineksen pääll ä Moreeni muodostum a Moreen i Aineksen laatu epävarm a Sav i 5 70 Turv e Kalli o

8 VI Yleiskatsaus Kainuun piirin itäosan sora- ja hiekkamuodost u - miin Piirin alueelta jo aikaisemmin tehdyistä maaperään kohdistu - vista tutkimuksista ja kartoituksista on mainittava geologi - sen tutkimuslaitoksen maaperäkartat 1 : Suomussalmi, Raate, Hyrynsalmi ja Vuokkijärvi sekä 1 : Nurmes selltyksineen (Sauramo 1926, Virkkala ja Valovirta ). Kainuun seutukaavaliitto on laatinut yleisluontoisen selvityksen alueen hiekka- ja soraesiintymistä. TVL :n omista tutkimuksista on tulokset koottu kairausarkistoon, jonka tiedoil - la oli tärkeä merkitys arviointitutkimukselle erityisesti muodostumien aineksen laadun määrityksessä. Pääosa piirin alueen hiekka- ja soravaroista sisältyy aluee n halki kulkeviin harjuihin. Harjujen kulku noudattaa lähe s aina kallioperän murroslaaksoja ja maastopainanteita. Harju - jen suunta on piirin pohjoisosassa lännestä itään. Pohjoise s - ta piirin eteläosaan siirryttäessä harjujen kulku muuttuu vä - hitellen luode-kaakkoissuuntaiseksi. Alueen halki kulkee 10 pääharjua, joihin liittyy sivuharjuja. Lisäksi esiintyy lyhyitä harjujen latvaosia, jotka jatkuvat kaakkoon aluee n ulkopuolelle. Harjujen väliset etäisyydet ovat useimmite n km. Seuraavassa esityksessä piirin itäosa on jaettu kolmeen aluee - seen : tutkimusalueen pohjoisosaan, jonka etelärajana on linj a Pesiöjärvi-Suomussalmi-Raate, keskiosaan, jonka etelärajana o n Kostamus-rautatie ja eteläosaan. Tutkimusalueen pohjoisos a Alueen keski- ja eteläosien harjut ovat verrattain heikost i kehittyneitä katkeilevia jaksoja, jotka koostuvat alunperi n jäätikkörailoon tai tunneliin kerrostuneista kapeistasoraval - taisista selänteistä. Harjuaineksen puutealue on Kiantajärve n luoteispuolella, missä esiintyy korkeille alueille ominaisi a pienikokoisia harjumuodostumia. Kohtalaisen suuria harjulaa - jentumia ja kumpuja esiintyy ainoastaan alueen suurimmass a harjujaksossa, joka kulkee Pirttijärveltä Kiantajärven yl i Yl.ä-Karttimojärvelle.

9 VII Massamddriltään suurin harjujen yhdistymä sijaitsee aluee n pohjoisreunalla Korvu-anjärven-Hossan alueella. Hossassa on kolmen tai neljän harjun yhtymäkohta, jonka läheisyydess ä esiintyy alnekseltaan soravaltaisia, harjujärvien reunusta - mia kapeita harjuselänteitä, deltoja ja sandureita (jäätik - köjokien suistoja) sekä suurten harjukuoppien rikkomia laajoja reunamuodostumia. Soramuodostumia reunustavat hiekkaval - taiset harjulaajentumat ja laaksontäytteet. Muodostumien pin - nalla esiintyy runsaasti selännemäisiä dyynejä. Lajittuneiden muodostumien lisäksi alueella on laaja moreenikummuista koostuva vyöhyke, jota voidaan. seurata Kuurtojär - veltä Kiantajärven yli E hronjärven eteläpuolelle ja edellee n Hietajärvelle. Moreenin aines on pääosaltaan huuhtoutunutt a hiekkamoreenia. Tutkimusalueen keskios a Alueen halki kulkee kolme pitkää harjujaksoa, joista kaks i eteläisintä sisältää runsaasti massoja. Pohjoisin jakso koos - tuu kapeista katkeilevista sora- ja hiekkaselänteistä. Harju muodostaa Kiantajärven eteläreunalle patona toimivan, mutt a melko heikkorakentei 5en kannaksen. Keskimmäinen, Emäjoelt a Kuumunkylän itäpuolelle kulkeva jakso koostuu kapeista, soravaltaisista selänteistä, joita reunustavat harjukuopat. Runsaasti soraa esiintyy jakson kumpumaisissa laajentumiss a (Havanankylän Ruunasärkkä), harjun katkeamien kaakkoispuolel - ta alkavissa selänteissä (Kuumunkylän Kovalankangas) ja korkeiden kalliokynnysten kaakkoisreunalle kerrostuneissa selän - teissä (Vartiuksenkylän Ahvenlamminkangas). Korkeita kumpuma i - sia deltoja esiintyy eteläisimmässä jaksossa, joka kulkee Hy - rynsalmelta Keskisen kylään. Harjulle on ominaista ainekse n muuttuminen yhä hienorakeisemmaksi siirryttäessä idästä länsi - rajalle päin. Hyrynsalmen lähellä harju koostuu suurista hiek - kavaltaisista laajentumista, joissa alunperin jäätikön railoo n syntyneet, soraa sisältävät ydinselänteet ovat peittyneet pak - sujen, hiekasta koostuvien deltakerrostumien alle. Puutealueena voidaan pitää alueen eteläisintä reunaosaa Ko s- tamus-radan pohjoispuolella, missä tavataan ainoastaan yks i heikosti kehittynyt harjujakso.

10 VII I Tutkimusalueen keskiosasta on tavattu moreenipeitteisiä harjuja, joilla on huomattava merkitys ainespaikkoina. Hyrynsal - melta 10 km kaakkoon esiintyy kolme samaan jaksoon kuuluva a muodostumaa, joille on yhteistä 1-4 m :n vahvuinen moreenipe i - te ja tavanomaisesta harjasta poikkeava moreeniselänteill e ominainen muoto. Muodostumien ulkorajat ja jatkeet ovat mo - reenipeitteisyyden vuoksi epävarmoja. Läntisin, Saeharju-n i - minen selänne on ainekseltaan erittäin tiukkaan puristunutt a runsaskivistä soraa, jonka kerrospaksuus nousee lähell e 20 metriä. Samantyyppinen moreenipeitteinen harju sijaitse e Suomussalmen Laajan kylässä. Mainitut moreenipeitteiset har - jut muistuttavat tyypiltään viimeistä edellisen jääkaude n aikana kerrostuneita harjuja. Tutkimusalueen eteläos a Alueen halki kulkee useita suurehkoja harjuja, joiden välise t etäisyydet kasvavat säteettäisesti kaakkoon. Kun kanden harjun välinen etäisyys on kasvanut yli 15 km :n mittaiseksi o n puoliväliin syntynyt uusi kaakkoon jatkuva harju. Tästä esimerkkeinä ovat Kuhmon Lauvuskylän ja Kiekinkosken harjut. Alueen länsireunalla Sotkamon ja Hyrynsalmen kuntien alueel - la sijaitseville harjuille ovat tyypillisiä laajat hiekkava l - taiset laajentumat, joissa soran osuus on melko vähäinen. Sotkamon-Tipasojan ja Hiisijärven harjut ovat edelläkuvatu n Hyrynsalmen kirkonkylän harjun kaltaisia koostuen suhteelli - sen kapeista harjukuoppien reunustamista keskiselänteistä, joita ympäröivät ja osaksi peittävät laakeat kumpumaiset lievealueet ja tasanteet. Aines on ydinselänteissä karkearakeisi n- ta, mutta vain osittain soravaltaista. Lieveosien aines muuttuu keskeltä reunoillepäin yhä hienorakeisemmaksi. Tämän vuoksi harjujen runsaasti hietaa sisältävät uloimmat lieveosat on esitetty peruskartoilla omalla värillään, eikä niiden sisältä - miä massamääriä ole arvioitu. Tipasojan harju on kokonaismas - soiltaan piirin itäosan suurin yhtenäinen muodostuma. Kuhmon alueella harjut ovat kohtalaisen hyvin kehittyneitä, ja ne noudattavat kulussaan lähes aina murroslaaksojen, pai - nanteiden ja järvialtaiden suuntia, mikä on yleistä koko

11 IX piirin alueella. Harjut koostuvat useimmiten selänteistä, joihin liittyy laakea lievealue ; vain kaikkein pienikokoisimmista harjuista lievealueet puuttuvat. Kuhmon harjuissa esiintyy toistuvasti kolmesta rinnakkaiss e - länteestä koostuva harjurakenne. Usein lähes samankorkuise t selänteet eroavat toisistaan siten, että keskiselänne o n muodoltaan jyrkkäpiirteinen ja teräväharjainen kun taas ri n - nakkaisselänteet ovat loivapiirteisempiä. Toisinaan selänteet 'saattavat yhtyä lakiosastaan tasoittuneeksi laakioksi. Ainekseltaan selänteet eroavat toisistaan selvästi. Keskise - länne on lähes aina soravaltainen reunimmaisten selä.nteide n aineksen ollessa pelkästään hiekkaa, mikä on todettu selvim - min Kuhmon Multikankaan ja Lammasjärven Kylmäkankaan harjui s- sa. Keskiselänteen karkearakeisuus ja reunimmaisten seläntei - den hienorakeisuus johtuu siitä, että harjua kerrostanut jää - tikköjoki kasasi ensin karkeinta ainesta kapeaan jäätikköra i- loon. Railon avartuessa myöhemmin jäätikkölandeksi heikenty - nyt virtaus kerrosti hiekkavaltaiset rinnakkaisselänteet sa - malla kun selänteiden välissä oli sulamatonta jäätä. Muista soravaltaisista muodostumatyypeistä on mainittava suu - ret kumpumaiset ja selännemäiset harjulaajentumat (Kalliojoen Kylmänsärkät, Pitämävaaran Latvakangas), kalliokynnysten itä - rinteille kerrostuneet harjuselänteet (Lentiiran Huotarinvaara, Wivan Kivijärven harju) ja harjujen katkearier_ kaakkois - puolella sijaitsevat selänteet (Lentiiran Haasiosärkkä, Lu t- janjärven harju, Jämäsjoen harju). Kuhmon alueen suurimmat hiekkavaltaiset harjulaajentumat si- j jaitsevat Kellojärven-Hietaperän jaksossa. Laajentumiin o n liittynyt runsasta dyynimuodostusta. Kohtalaisen suuria hiek - kaa sisältäviä laajentumia esiintyy lisäksi Lammasjärven j a Kuikkajärven harjuissa Kuhmon itäosassa. Tutkimusalueen eteläosassa esiintyy harjujen lisäksi matali a rantakerrostumia, joista kaikkein suurimpia on poikkeustapauksina otettu arvioinnissa huomioon. Huuhtoutunutta moreenia ta- - v,ataan laajoissa kumpumoreenivyöhykkeissä Sut:isenjärven-Här-

12 X mänkylän ja Kelloselän alueilla. Moreeniaines on pääosaltaan huuhtoutunutta hiekkamoreenia, jossa esiintyy paikoin lajit - tuneita hiekkalinssejä ja -välikerroksia sekä toisinaan kivista soramoreenia. Huuhtoutuminen on ollut voimakkaint a kummuissa, jotka sijaitsevat lähellä nykyisiä puro- ja joki - uomia. Yhteenveto Kainuunpiirin itäosan massamäärist ä Kainuun piirin itäosan massojen kokonaismääräksi saatiin arvioinnissa 1270 milj.m3, josta A-luokan ainesta o n 20 milj.m 3, B-luokan aines 240 milj.m3 ja C-luokan ainesta 1010 milj.m3. Ainesmäärän jakautuminen peruskarttalehdittäin piirin er i osien kesken on esitetty kartakkeella sivulla XI. Kartake vahvistaa samaa kuvaa, mikä ilmenee yleissilmäyskar_taltakin. Alueen luoteisosassa Kiantajärven pohjois- ja luoteispuole l- la on havaittavissa jo aikaisemmin mainittu soran ja hieka n puutealue. Lisäksi on puutealueita alueen keskiosassa Kost a- mus-radan pohjoispuolella sekä alueen kaakkoisreunalla Jo n- keri- ja Saunajärven ympäristössä. Alueen muissa osiss a esiintyy soraa ja hiekkaa kohtalaisesti verrattain tasaises - ti jakautuneena. Tutkimusalueen pohjoisosassa massamäärät ovat runsaimma t Perangan-Hossan alueella ja keskiosassa Hyrynsalmen-Vuokkijärven vyöhykkeellä. Eteläosassa massoja esiintyy runsaimmi n leveässä vyöhykkeellä, joka ulottuu Kuhmon itäpuolelta Sotk a- mon kunnan itäisiin osiin. Otaniemessä 29 päivänä marraskuuta Geologi J Esko Iisalo

13 XI Soran ja hiekan määräänn jakauma TVL:n Kainuu n piirin itäosassa peruskarttalehdittäi n > 50 milj. m , 2_ 5., 0,5-2 0,1-0,5.. < 0, 1 0 H

14 MUODOSTUMAIN KUVAUS

15 POUKARI Karttalehti Maanselk ä Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti Saviah o Muodostuma 1, Rommakkojok i Selännemäinen harjumuodostuma, joka on kerrostunut kalliori n - teelle jäätikköjoen huuhtomaan murroslaaksoon. Aines on muo - dostuman luoteisosassa kivistä ja hiekkaista soraa. Kaakkois - osa on ainekseltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-9 m. Pinta-al a on 8 ha. Kokonaisriassamäärä on m3, josta arvioit u A m3, B m3, c m 3. Muodostumasta on valo - kuvia GTL :n arkistossa. Muodostuma 2, Rommakkosu o Muodostuman tyyppi ja aines ovat epävarmoja. Karttalehti Rum o Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti Loetta Muodostuma 1, Puukarinkanga s Matala rantakerrostuma, joka sijaitsee moreenivaaran rinteellä. Muodostuman aines käsittää hienoa ja karkeaa hiekkaa. Kerros - paksuus on 1-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 2, Kynkäänkosk i Muodostuma kuuluu harjun uloimpaan lieveosaan ja sen pinnall a ja reunoilla on dyyniselänteitä. Aines on hiekkaista hietaa, jonka massamääriä ei ole arvioitu. Kerrospaksuus on 1-3 m.

16 Muodostuma 3, Hamina Kaksi harjun lievealueesta, osaksi dyyneistä koostuva muodostuma, jonka aines on hiekkaista hietaa. Kerrospaksuus on 1-2 m. Karttalehden alueella esiintyy monin paikoin matalia rantake r- rostumia, jotka sijaitsevat moreenivaarojen rinteillä tavalli - simmin m :n korkeudella. Karttalehti Niemisuo Muoc;lostuma 1, Niemisu o Lajittunut, mandollisesti sulamisveden kerrostama selännemä i- nen muodostuma. Aines on muodostuman pohjoisosassa kivist ä soraa ja eteläosassa hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttö ä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m3, C m3. Muodostuma 2, Telkkäsu o Harjun lieveosaan kuuluva matala muodostuma, jonka aines o n hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-2 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 3, Kärnänjok i Dyyniselänteistä koostuva muodostuma, jonka aines on hiekkai s - ta hietaa. Aineksen hienorakeisuuden vuoksi massamäärää ei ol e arvioitu. Karttalehti Muodostuma 1, Varislaht i Osa laakeaa, deltamaista harjua, jonka pinnalla esiintyy dyyn i - selänteitä. Muodostuman aines on hiekkaa sekä osittain hiek - kaista hietaa. Muodostuman länsiosa on hiekkaista hietaa. Ke r- rospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - al.a on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3.

17 Muodostuma 2, Konttikanga s Järvialtaaseen kerrostunut harjulaajentuma, joka koostuu loiva - piirteisistä kummuista. Kumpujen välissä on laajoja harjukuop - pa-alueita. Muodostuman pinnalla esiintyy dyynejä. Aines vaihtelee hienosta hiekasta hiekkaiseen hietaan. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 136 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 7,0 milj.m3. Muodostuma 3, Repokanga s Osa loivapiirteisistä kummuista koostuvaa harjulaajentumia. Laakean lounaisosan pinnalla esiintyy runsaasti dyyniselänteitä. Muodostuman aines vaihtelee hienosta hiekasta hiekkaiseen hie - taan. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 2,8 milj.m3. Muodostuman lounaispuolella esiintyy dyynialueita, joissa aineksen valtaosa on hietaa. ' Muodostuma 4, Selkäkanga s Osa suurta harjujaksoa, joka kulkee kallioperän murroslaaksossa. Muodostuma koostuu harjukuoppien reunustamasta ydinselänteestä, deltamaisista laakioista ja kumpumaisista lieveosista. Aines o n karkearakeisinta keskiselänteessä, jota voidaan seurata Sammak - kolandesta Talkanluomalammen itäpuolella ja edelleen Syvä-Nie - misen lammen länsipuolitse Kangaslammille. Aines on karkea a hiekkaa, jossa paikoin esiintyy sorakerroksia. Deltamaisen osa n keskivyöhyke on hienoa ja hietaista hiekkaa, jonka pinnall a olevat dyynit sisältävät hiekkaista hietaa. Uloimpien lieve - osien aines on hiekkaista hietaa ja paikoin silttiä, mink ä vuoksi niiden sisältämiä massamääriä ei ole arvioitu. Kerros - paksuus on 2-25 m. Pinta-ala on 281 ha. Arvioinnin apuna o n käytetty TVL :n tekemiä kairauksia ja seismisiä luotauksia. Kokonaismassamäärä on 15,0 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B m3, c 14,3 milj.m3. Muodostuma 5, Kukkoharj u Muodostuma koostuu harjukuoppien reunustamasta ydinselänteestä, joka laajenee eteläosassaan deltamaiseksi tasanteeksi. Selänn e on ainekseltaan kivistä ja hiekkaista soraa. Tasanteen aines

18 käsittää hiekkaa ja soraa vuorokerroksina. Muodostuman lieve - osat koostuvat kummuista ja tasanteista, joiden aines on pää - osaltaan hienoa hiekkaa. Karkeaa hiekkaa ja soraa saatta a esiintyä vähäisessä määrin harjun ydinselänteisiin rajoittu - vissa vyöhykkeissä. Kerrospaksuus on 2-22 m. Pinta-ala on 177 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on 13,1 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 1,98 milj.m3, C 11,0 milj.m 3. Muodostuman länsireunall a esiintyy kerrostuneita dyyniselänteitä, joiden aines on hietaa. Muodostuma 6, Kolmisopenlamp i Osa harjua, joka koostuu matalista kummuista ja tasanteista. Muodostuman pinnalla on dyyniselänteitä. Aines on pääosaltaa n hienoa hiekkaa ja hietaista hiekkaa. Muodostuman rajojen ulko - puolella on matalia lieve- ja dyynialueita, joiden aines o n hietaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkau k - sia. Pinta-ala on 81 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on 2,0' milj.m 3. Karttalehti Portinsalo Muodostuma 1, Pieni-Portt i Kapea harju, joka on kerrostunut kallioperän murroslaaksoon. Muodostuman aines on pääosaltaan kivistä soraa. Kerrospaksuu s on 2-8 m. Muodostumassa ei'ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuma sijaitsee aarnialueella j a on luonnonsuojelun kannalta arvokas. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m 3. Muodostuma 2, Pitkä-Portt i Kalliomurrokseen syntynyt laakea harjuselänne. Muodostuman ai - nes on pääosaltaan kivistä soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuma on luonnonsuojelun kannalta arvokas. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m 3.

19 Muodostuma 3, Oravivaar a Kapea ja matala harjuselänne, joka on kerrostunut kalliorintee l - le jäätikköjoen huuhtomaan murroslaaksoon. Muodostuman aines o n pääosaltaan kivistä soraa. Kerrospaksuus 1-3 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuma sijaitsee luonnonsuojelun kannalta arvokkaassa ympä - ristössä. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A 5000 m3, B m3, C m3. Muodostuma 4, Palolamp i Harjuun kuuluva terasseista ja selänteistä koostuva muodostuma, joka on kerrostunut kalliomurroslaaksoon. Aines käsittää sora a ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-7. m. Muodostumassa ei ole leik - kauksia. Pinta-ala on 5 ha. Muodostuma sijaitsee luonnonsuoj e - lun kannalta arvokkaassa ympäristössä. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m3..muodostuma 5, Palokanga s Osa tyypiltään deltamaista harjulaajentumaa, jonka keskellä o n laakea selänne. Selänteessä arvioidaan esiintyvän sora- j a hiekkakerroksia. Tasanteen aines vaihtelee karkeasta hiekast a hienoon hiekkaan. Kerrospaksuus on 2-9 m. Pinta-ala on 60 ha. Kokonaismassamäärä on 2,2 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B m3, c 1,6 milj.m 3. Karttalehti Iso Tioasjärv i Karttalehden alueella ei ole muodostumia.

20 ONTOJOKI Karttalehti Tipasoj a Muodostuma 1, Riekinkanga s Osa suurta harjulaajentumaa, joka on syntynyt kallioperän laaksopainenteeseen. Muodostuma on laakea selänne, jonka pinnall a on loivapiirteisiä kumpuja sekä lentohiekkaa. Pohjatasona ova t pohjavesi ja muodostuman keskiosassa paikoin kallioperä. Muodostuman aines on pääasiassa hiekkaa, joka reunoilla muuttuu hietapitoiseksi. Muodostuman keskellä olevien harjukuoppie n itäpuolella on kapea, heikosti selännemäinen vyöhyke, joss a esiintyy karkeaa ja paikoin soraista hiekkaa. Muodostuman län - sireunalla on matalia lieve- ja dyynialueita, joiden aines o n hietaa. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia j a seismisiä luotauksia. Kokonaismassamäärä on 15,0 milj. m3, jos - ta arvioitu B m 3, c 14,9 milj.m3. Muodostuma 2, Selkämäk i Harjulaajentuma, jossa voidaan erottaa harjukuoppien reunustama keskiselänne, kummuista ja tasanteista koostuva deltamaine n lieveosa sekä uloimpana erillisiä harjun lieve- ja dyynialue i - ta. Lakiosastaan tasoittunut keskiselänne sisältää sora- j a hiekkakerroksia.selänteen keski- ja kaakkoisosissa soraa peit - tää muutaman metrin vahvuinen hiekkakerros. Muodostuman reunoillepäin aines muuttuu karkeast a - ja soraisesta hiekasta hi e - taiseksi hiekaksi. Uloimpana olevat harjun lieveosat ja dyyn i - alueet ovat ainekseltaan hietaa, jonka massamäärää ei ole ar - vioitu. Kerrospaksuus on 2-45 m. Pinta-ala on 439 ha. Arvioi n- nin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia ja seismisiä lu o- tauksia. Kokonaismassamäärä on 55,0 milj.m3, josta arvioit u A m3, B 6,8 milj. m 3, C 47,5 milj. m3. Muodostumasta o n valokuvia GTL :n arkistossa. Muodostuma 3, Telkkätörm ä Osa harjulaajentumaa, joka koostuu suurten harjukuoppa-alueide n rajoittamista kummuista, selänteistä ja laakioista. Aines o n karkeinta Hiidenlammin itäpuolitse kulkevassa keskivyöhykkee s - sä, joka sisältää karkeaa ja soraista hiekkaa sekä mandollises-

21 ti vähäisiä määriä soraa. Muodostuman pääosa-on hienoa hiekkaa, joka muuttuu itäänpäin hietapitoiseksi. Harjun itäreunan lieve - ja dyynialueet ovat hietaa, jonka määrää ei ole arvioitu. Kerrospaksuus on 2-35 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 77 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on 11,0 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c 10,7 milj.m 3. Muodostuma 4, Hiidensu o Harjun lieveosaan kuuluva deltamainen muodostuma, jonka pinna l- la on pienipiirteisiä kumpuja ja dyyniselänteitä. Muodostuman länsireunalla on harjun lieve- ja dyynialueita. Muodostuman aines on pääosaltaan hienoa ja hietaista hiekkaa. Läntise t osat ovat hietaa. Kerrospaksuus on 2-12 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 96 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 5,4 milj.m 3..Muodostuma 5, Räätäkanga s Osa suurta harjulaajentumaa. Aines on karkeinta keskiosassa, jota rajoittavat harjukuopat. Aines käsittää hienoa ja karkea - ta hiekkaa, soraa saattaa esiintyä pohjakerroksina. Muodostu - man reunoilla aines on hietaista hiekkaa, itäreunalla hietaa. Kerrospaksuus on 2-25 m. Pinta-ala on 272 ha. Aines on pää - luokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty kairauksia ja seismi s- tä luotausta. Kokonaismassamäärä on 40,0 milj.m3. Muodostuma 6, Syväjärv i Harjudeltan lieveosaan kuuluva laakea selänne, jonka pinnall a on pienipiirteisiä kumpuja ja dyynejä. Muodostumaa rajoittava t harjulammet. Muodöstuman aines on pääosaltaan hienoa ja hie - taista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-30 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 145 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 18,0 milj.m3. Muodostuma 7, Peuralammi t Harjukuoppien reunustamasta keskiselänteestä ja kumpuilevast a lieveosasta koostuva harjumuodostuma. Sen uloimmat osat ova t laajojen harjukuoppien rajoittamia lieve- ja dyynialueita. Keskiselänteessä esiintyy hienon ja karkean hiekan ohella

22 soraista hiekkaa sekä mandollisesti vähäisessä määrin sora a väli- ja pohjakerroksina. Lieveosien aines on hienoa ja hietaista hiekkaa. Harjun uloimmat lieve- ja dyynialueet ova t ainekseltaan hietaa, jonka massamäärää ei ole arvioitu. Kerrospaksuus on 2-25 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 247 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 18,0 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, c 17,7 milj.m3. Muodostuma 8, Varisrinn e Harjun lieveosaan kuuluva laakea, pinnastaan kumpuileva alue, jonka aines on hienoa ja hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 44 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 6,6 milj.m 3. Karttalehti Soidinvaar a Muodostuma 1, Jokihaar a. Osa harjun lievealuetta, jonka pinnalla esiintyy dyynejä. Ai - nes on hietaista hiekkaa ja osittain hiekkaista hietaa. Ke r- rospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3. Muodostuma 2, Lautakanga s Harjuun kuuluva hajanainen, laakea muodostuma, jonka pinnall a on loivapiirteisiä kumpuj a' ja dyynejä. Muodostuma on osittai n kerrostunut kumpuilevan kallioselänteen päälle. Aines käsittää hienoa hiekkaa ja karkeaa hiekkaa. Muodostuman eteläpuo - lella on polveileva dyyniselänne. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 32 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,28 milj.m 3. Muodostuma 3, Puolaharj u Luoteisosastaan laajentunut harjuselänne. Kaakkoisselänteess ä esiintyy kivistä soraa, jota on runsaasti otettu käyttöön. Luoteisosassa arvioidaan soraa esiintyvän keskiselänteen ko h- dalla pohjakerroksina. Muodostuman pääosa on hiekkaa. Kerros - paksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 51 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 1,91milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c 1,77 milj.m 3.

23 Muodostuma 4, Sahaharj u Harjulaajentuma, joka koostuu harjukuoppien reunustamasta kapeasta keskiselänteestä, kumpuilevista rinnakkaisselänteistä j a laakeista lievealueista. Muodostuman pinnalla ja reunoill a esiintyy dyyniselänteitä. Keskiselänteen aines on pääosaltaa n soraista hiekkaa. Soraa esiintyy peittävän hiekkakerroksen all a väli- ja pohjakerroksina. Keskiselänteeseen rajoittuvien kumpujen ja selänteiden aines on karkeaa ja paikoin soraist a hiekkaa, joka muuttuu reunoille päin vähitellen hienoksi hie - kaksi. Uloimmat lieveosat ovat hietaista hiekkaa ja hiekkais - ta hietaa. Kerrospaksuus on 2-20 m. Pinta-ala on 153 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismas - samäärä on 8,6 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B m3, c 7,8 milj. m 3. Muodostumasta on valokuvia GTL : n arkistossa. Muodostuma 5, Riekinkanga s, Osa laaja-alaista harjua, joka on kerrostunut koilliseen vie t- tävälle kallioalustalle. Muodostuman pinnalla on loivapiirtei - siä harjukuoppia ja kumpuja sekä dyyniselänteitä. Kumpuje n laella esiintyy paikoin lohkareita, mitä on pidettävä viitteenä kallion pinnan läheisyydestä. Muodostuman aines on pääasiassa hiekkaa, joka on suurelta osin hietapitoista. Sora n esiintymisestä ei ole havaintoja. Soraa saattaa esiintyä välija pohjakerroksina kapeana vyöhykkeenä. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 198 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Arvioinni n apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä o n 8,0 milj.m3, josta arvioitu B m 3, c 7,8 milj.m 3. Muodostuma 6, Valkol a Harjuun kuuluva matala muodostuma, jonka aines on pääosaltaa n hietaa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Aineksen hienorakeisuuden vuok - si massamäärää ei ole arvioitu.

24 Karttalehti Matikan'ärv i Muodostuma 1, Hanhikanga s Polveileva harjuselänne, jonka sisältämä aines on pääosaltaa n hiekkaa. Soraa esiintyy muodostuman pohjoisosassa. Harjun kes - kiosassa soraa esiintyy vähäisessä määrin pinta- ja väliker - roksina sekä mandollisesti pohjakerroksina. Kerrospaksuus o n 2-10 m. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m3, c m 3. Muodostuma 2, Ristisärkk ä Katkeileva harju, joka kulkee suoalueen halki. Muodostumass a esiintyy rinnakkaisselkiä ja vähäisiä laajentumia. Selänteiden aines käsittää kivistä ja hiekkaista soraa. Lieveosie n aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 20 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonais - massamäärä on 1,1 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Muodostuma 3, Selkäkar i Kapea ja jyrkkäpiirteinen harjuselänne, joka rajoittuu suo - alueeseen. Muodostuman aines on pääosaltaan karkeaa ja sorais - ta hiekkaa. Soraa saattaa esiintyä muodostuman pohjoisosass a ja muissa osissa pohjakerroksina. Kerrospaksuus on 2-9 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamää - rä on 1,4 milj. m3, josta arvioitu B m3, c 1,2 milj. m3. Muodostuma 4, Paskolamp i Osa kapeaa, selkämäistä harjua, joka rajoittuu suo- ja järvi - alueisiin. Muodostuman aines on pääosaltaan karkeaa hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän vähäisessä määrin pohjakerroksina. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on 1,0 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

25 Muodostuma 5, Honkokanga s Harjun lieveosaan kuuluva erillinen muodostuma, jonka pohjat a- sona on osaksi moreeni. Aines on pääosaltaan hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pi n- ta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 6, Korppikanga s Harjuselänne, joka jakaantuu eteläosassaan kandeksi rinnakkai s - selänteeksi ; Muodostuman lounaisosassa on deltamainen laajent u- ma. Selänteissä esiintyy hiekkaista ja kivistä soraa väli- j a pohjakerroksina. Laajentuma on hiekkavaltaista ainesta, joss a on arvioitu esiintyvän soraa 10 %. Uloimpien lieveosien aine s on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-18 m. Pinta-ala on 56 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonais - massamäärä on 4,5 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 3,87 milj. m 3. Muodostumasta on valokuvia GTL : n. arkistossa. Muodostuma 7, Väliniitynkanga s Harjun lievealueeseen kuuluva laakea ja matala muodostuma, jonka pinnalla on pienehköjä dyynejä. Aines on pääosaltaa n hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-2 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 8, Koittol a Osa matalahkoaharjuselännettä, jonka itäpuolella on tasoittunut laajentuma. Muodostuma on kerrostunut länteen viettäväll e kallioalustalle. Aines vaihtelee hienosta hiekasta soraisee n hiekkaan. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pirita-ala on 19 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä än m3, josta a r- vioitu B m 3, c m3. Muodostuma 9, Iionkalamminkanga s Harjulaajentuma, jonka pohjoisosassa on jäätikkörailoon kerrostunut ydinselänne. Selännettä reunustavat harjukuopat. Se - länteen eteläpuolelle levittäytyy laaja-alainen, matala harju - delta, jonka kerrostuminen on tapahtunut avartuneeseen jäätikkö-

26 lahteen. Laakion pinnalla on runsaasti dyyniselänteitä. Synty - tavasta johtuen aines on karkeinta selännemäisessä osassa, jossa arvioidaan esiintyvän karkean hiekan ohella soraist a hiekkaa ja hiekkaista soraa. Laajentuman aines on pääosaltaa n hienoa ja hietaista hiekkaa. Dyynien aines on hiekkaista hie - taa. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 141 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on 5,4 milj. m 3, josta arvioi - tu B m 3, c 5,0 milj.m3. Muodostuma 10, Soidinaho Harjun lieveosaan kuuluvista laakeista selänteistä ja tasa n- teista koostuva muodostuma, jonka aines on pääosaltaan hi e - taista hiekkaa. Kerro s paksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3..Muodostuma 11, Konttilanvaar a Moreenivaaran rinteelle kerrostunut loivapiirteinen rantavalli, jonka aines on karkeaa hiekkaa. Muodostuma on osittain käyte t- ty. Kerrospaksuus on 1-2 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Karttalehti Herttua'ärv i Muodostuma 1, Iso-Valkeine n Osa suurta harjulaajentumaa, joka koostuu harjujärviin ja la m- piin rajoittuvista kummuista ja selänteistä. Muodostuman pin - nalla esiintyy dyyniselänteitä, jotka ovat korkeimpia muodos - tuman koillisosassa. Aines on karkeinta keskiselänteessä, joka kulkee Telkkälampien pohjoispuolitse Multilahteen. Selän - teessä arvioidaan esiintyvän karkeaa ja soraista hiekkaa sek ä vähäisiä määriä soraa pohjakerroksina. Lievealueiden aines o n hietaista hiekkaa ja osittain hiekkaista hietaa. Kerrospaksuus on 2-18 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 222 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairauksia, joista suurin osa sijaitsee muodostuman lie - veosissa. Kokonaismassamäärä on 13,0 milj.m 3, josta arvioitu B m3, c 12,75 milj. m3. Muodostumasta on valokuvia GTL : n arkistossa.

27 Karttalehti Ori to j oki Muodostuma 1, Sumpsankanga s Kumpuileva harjulaajentuma, jonka keskellä kulkee suhteellise n kapea, harjukuoppien reunustama selänne. Muodostuman eteläpuo - lella on dyyniselänteistä koostuva alue. Keskiselänne on pää - osaltaan karkeaa ja soraista hiekkaa. Soraa on arvioitu esii n- tyvän selänteen keskiosassa runsaimmin pohjakerroksina. Lieve - alueen keskiosasta aines muuttuu vähitellen reunoillepäi n karkeasta hiekasta hienoksi ja lopulta hietaiseksi hiekaksi. Dyynien aines on säännöllisesti hiekkaista hietaa. Kerrospaksuus on 2-16 m. Pinta-ala on 79 ha. Kokonaismassamäärä on 3,9 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, c 3,7 milj.m3. Muodostuma 2, Konttilamp i Selännemäinen harju, jonka koillisreuna on kerrostunut lounaa - seen viettävälle kalliorinteelle. Pinnastaan kumpuileva j a paikoin lohkareikkoinen keskiselänne sisältää todennäköisest i soravaltaista ainesta. Aines muuttuu keskiosasta reunoillepäi n sorasta asteittain hienoksi hiekaksi. Kerrospaksuus on 2-18 m. Pinta-ala on 43 ha. Kokonaismassamäärä on 2,28 milj. m3, jost a arvioitu A m 3, B m 3, c 1,9 milj.m3. Muodostuma 3, Leppivaar a Kalliovaaran lounaaseen viettävälle rinteelle kerrostunu t tasapintainen harjumuodostuma. Harjun aines on pääosaltaan karkeaa hiekkaa. Soraa esiintyy paikoitellen pinta- ja väli - kerroksina vähäisessä määrin. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta - ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 1,07 milj. m3, josta arvioi - tu B m3, c m 3. Muodostuma 4, Leppisu o Suoalueella sijaitseva harjuselänne lievealueineen. Muodostuman aines on pääosaltaan karkeaa ja hienoa hiekkaa. Sora a esiintyy vähäisessä määrin muodostuman luoteis- ja keskiselänteessä. Kerrospaksuus on 2-9 m. Pinta-ala on 13 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m 3.

28 Muodostuma 5, Hdrkö1amp i Harjuun kuuluva laakea selänne, jonka aines on pääasiassa hiek - kaa. Soraa saattaa esiintyä vähäisessä määrin keskiseläntee n väli- ja pohjakerroksina. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumas - sa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 6, Kypäräisenkanga s Laakea harjumuodostuma, jonka eteläreuna rajoittuu moreenise - länteeseen. Keskiselänteessä esiintyy pintakivisyyttä ja mahdollisesti sorakerroksia. Aines on harjun muissa osissa hieno a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-9 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, jos - ta arvioitu F m 3, c m 3. L Muodostuma 7, Palokanga s Pienehkö rantakerrostuma, joka sijaitsee moreeniselänteen itä - rinteellä. Sen aines on karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m3. Muodostuma 8, Lahtelankanga s Matala rantakerrostuma, joka sijaitsee moreenivaaran juurella. Muodostuman aines käsittää karkeaa ja hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Pinta-ala 'on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä o n m3. Muodostuma 9, Ukonkanga s Moreenirinteellä sijaitseva pienehkö ' rantakerrostuma, jonk a aines käsittää karkeaa ja hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Karttalehden alueella esiintyy lisäksi yleisesti pienehköj ä rantakerrostumia, jotka sijaitsevat moreenivaarojen rinteillä 180 metrin korkeustasolla.

29 Karttalehti Häikiövaar a Muodostuma 1, Hallakanga s Vähäinen rantakerrostuma, jonka aines on karkeaa ja soraist a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Muodosturnassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on m 3. Muodostuma 2, Lautakanga s Drumliinityyppinen moreeniselänne. Muodostuman sisäosiss a esiintyy lajittuneita hiekkakerroksia. Pintaosassa tavataa n moreenin patjarakenteita. Aines on suurelta osin käyttöke l- poista. Muodostumatta on valokuvia GTL :n arkistossa. Karttalehden koillisosassa, Kellojoen varressa on kumpumore e- nialue, joka koostuu huuhtoutunutta hiekkamoreenia sisältävi s - tä kummuista. Karttalehti Jauhovaar a Muodostuma 1, Niskasu o Laakea harjuselänne, joka on kerrostunut kallioalustalle. Muodostuman aines on keskinkertaisesti tai heikosti lajittunutta. Keskiselänne sisältää kivistä soraa ja hiekkakerroksia. Lieve - osassa aines vaihtelee hienosta hiekasta soraiseen hiekkaan. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 12 ha. Muodostuman käy t- töä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on m3, josta a r - vioitu A 5000 m 3, B m3, C m 3. Muodostuma 2, Autioniem i Loivapiirteinen harjuselänne, jonka keskiosa sisältää sora - ja hiekkakerroksia. Paikoin esiintyy-myös kivistä soraa. Ke s- kiselänteen ainesta on osittain otettu käyttöön. Lieveosiss a vaihtelee soraisesta hiekasta hienoon hiekkaan. Kerrospaksuu s on 2-10 m. Pinta-ala on 61 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,9 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c 1,43 milj.m 3.

30 Muodostuma 3, Kuorekanga s Osa selännemäistä harjua, jonka pohjatasona ovat selännemäine n kalliopinta ja pohjavesi. Muodostuman aines on pääosaltaa n hiekkaa. Keskiselänteen pohjoisosassa esiintyy sorakerroksi a runsaimmin pohjakerroksina. Selänteen keskiosassa arvioidaa n esiintyvän soraa väli- ja pohjakerroksina. Lieveosassa aine s muuttuu soraisesta ja karkeasta hiekasta hienoksi hiekaks i keskiosasta reunoillepäin siirryttäessä. Kerrospaksuus on 2-15 m. Pinta-ala on 40 ha. Kokonaismassamäärä on 1,6 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c 1,34 milj.m 3. Muodostuma 4, Kuikkalamp i Osa harjua, jossa voidaan erottaa harjukuoppien rajoittam a keskiselänne ja reunoillepäin mataloituva laakea lievealue. Harjun keskiselänne sisältää hiekkaisia ja kivisiä sorakerroksia sekä hiekkaa. Lievealueet ovat ainekseltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 58 ha. Arvioinnin apun a on käytetty TVL :n kairaustulosta. Kokonaismassamäärä o n 2,2 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m3, C 1,71 milj.m 3. Muodostuma 5, Teerisu o Katkonainen harju, jota rajoittavat harjukuopat ja uomat. Aines on muodostuman keskiselänteissä kivistä soraa ja hiekkaa.'sora esiintyy väli- ja pohjakerroksina. Lievealueiden aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-12 m. Pinta-ala on 45 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustulosta. Kokonais - massamäärä on 1,46 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m3, c 1,24 milj.m3. Karttalehden alueella esiintyy kartoittamattomia matali a rantakerrostumia, jotka sijaitsevat moreenivaarojen rinteill ä m :n korkeudella merenpinnasta lukien. Karttalehti Katerm a Muodostuma 1, Niskal a Harjuun kuuluva matala muodostuma, jonka aines on hiekkaa. Ker - rospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m 3.

31 Muodostuma 2, Pajasaar i Matala harjusaari, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3. Muodostuma 3, Vasikkaniem i Laakea harjuniemeke, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja mahdollisesti paikoin moreeni. Aines on pääosaltaan hiekkaa. Soraa saattaa esiintyä vähäisessä määrin pohjakerroksina muo - dostuman pohjoisreunalla. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumas - sa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluok - kaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 4, Oraviniem i Laakea harjuselänne, jonka pohjoisreuna rajoittuu Outojärveen. Harjun ydinosa sisältää sora- ja hiekkakerroksia. Reunaosien aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 28 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma 5, Järvel ä Harjuselänne lievealueineen. Ydinosan aines käsittää soraa j a hiekkaa. Lievealue on ainekseltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa maisernansuojeluun liittyvä t näkökohdat. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 6, Salmel a Matala rantakerrostuma, joka sijaitsee moreenirinteellä. Muodostuman aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-2 m. Muodostumas - sa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamäärä on m 3 : Muodostuma 7, Ah o Moreenirinteelle syntynyt matala rantakerrostuma, jonka aine s on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3.

32 Muodostuma 8, Kylm ä Matala rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuu s on 1-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Karttalehti Ala-Vieks i Muodostuma 1, Korkeaniem i Osa harjua, joka on kerrostunut kallioperän laaksopainantee - seen. Muodostuma koostuu harjukuoppien rajoittamasta keskis e - länteestä, jonka eteläosaa ympäröi deltamainen laajentuma. Aines on karkearakeisinta keskiselänteessä, joka sisältä ä karkeaa ja soraista hiekkaa. Soraa saattaa esiintyä väli- j a pohjakerroksina. Harjulaajentuman aines on hienoa ja hietai s - ta hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-18 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha. Arvioinnin apuna on käytett y TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on 3,4 milj. m3, jos - ta arvioitu B m 3, c 3,33 milj.m 3. Muodostuma 2, Matikkasärkk ä Harjulampien reunustamasta selänteestä ja deltamaisista lieve - alueista koostuva harju. Aines on keskiselänteessä pääosaltaa n karkeaa ja soraista hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän %. Lievealueilla aines vaihtelee karkeasta hiekasta hi e - taiseen hiekkaan. Kerrospaksuus on 2-20 m. Pinta-ala on 87 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonais - massamäärä on 5,5 milj.m3, josta arvioitu B m 3, C 5,32 milj.m 3. Muodostuma 3, Katiskalamp i Harjun lieveosaan kuuluva muodostuma, joka rajoittuu idäss ä moreeniin. Aines vaihtelee karkeasta hiekasta hietaiseen hie k- kaan. Muodostuman pinnalla esiintyy paikoin ohuelti moreenimaista ainesta ja lohkareita. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta - ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3. 4

33 Muodostuma 4, Saresensu o Harjun lieveosaan kuuluva matalista kummuista koostuva muodo s - tuma, jonka aines on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 5, Mäkisenkanga s Suo- ja moreenialueisiin rajoittuva laakea harjumuodostuma, jonka pinnalla on pienipiirteistä kumpu- ja selännemaastoa. Muodostuman, heikosti kehittynyt keskiselänne sisältää karkea a ja soraista hiekkaa sekä mandollisesti vähäisessä määrin soraa. Muodostuman reunaosien aines on hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 55 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on 2,56 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, c 2,49 milj.m3. Muodostuma 6, Hukankanga s Suurehko harjulaajentuma, jonka pinnalla on hajanaisia kumpuj a ja selänteitä. Muodostuman pohjatasona esiintyy paikoin kallio - perä. Aines on pääosaltaan hiekkaa. Karkeaa hiekkaa esiintyy kummuissa ja lievää pintakivisyyttä pohjoisselänteessä. Hietaa esiintyy muodostuman pinnalla ja reunoilla olevissa dyyneissä. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 128 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apun a on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä o n 4,5 milj.m3. Muodostuma 7, Juurikkaniem i Harjun reunavyöhykkeeseen kuuluva pienehkö muodostuma, jok a on kerrostunut moreenirinteelle. Aines on hiekkaa, jonka ke r- rospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3. Muodostuma 8, Mäkisensu o Harjun uloimpaan lieveosaan kuuluva pienehkö muodostuma, jonk a aines on hiekkaa. Kerro s paksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3.