Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Transkriptio

1 Selvitys 1 (8) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lakiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a lukuun Vesienhoitolakia täsmennettiin pohjavesialueen rajojen määrittämisen ja luokituksen perusteiden osalta valtioneuvoston asetuksella vesienhoidon järjestämisestä lisätyssä 2a luvussa. Pohjavesialueiden luokitus Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) muuttuivat 1 ja 2 luokkaan. Sen lisäksi käytössä ollut IIIluokka (muut pohjavesialueet) poistui. Pirkanmaalla on ainoastaan I ja II luokan alueita. Uuden lainsäädännön mukaan pohjavesialue luokitellaan 1luokkaan, mikäli alueen vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2luokkaan luokitellaan pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu vedenhankintaan. Alue kuuluu pääsääntöisesti 2luokkaan, kun siellä muodostuu pohjavettä yli 100 m 3 /d, jos se myös muutoin ominaisuuksiltaan soveltuu vedenhankintaan. Uutena luokitukseen tulee mukaan Eluokka. Eluokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen un pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi tai maain. Uuden lainsäädännön myötä luokkia on nyt viisi; 1, 2, 1E, 2E ja E. Pohjavesialueiden rajaus Pohjavesialueiden rajaus perustuu ainoastaan luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Rajausmuutokset perustuvat uuteen tutkimustietoon. Valtioneuvoston asetuksessa vesien ja merenhoidon järjestämisessä on tarkennettu, että muodostumisalue rajataan kohtaan, jossa maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Suomen ympäristökeskuksen laatimassa ohjeluonnoksessa (Pohjavesialueet määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat) tarkennetaan vielä, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienonhiekan tasoa (D50 = >0,060,2). Pohjavesialueen raja määritellään kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Ohjeistuksessa mainitaan riittävän tiiviiksi kerroksiksi mm. yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D50 = <0,002 mm). Pohjavesialueiden luokat kertovat alueen vedenkäytöstä ja suojelutarpeesta. Pohjavesialueiden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. Pohjavesialueiden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina kuten ympäristösuojelulain kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. PIRKANMAAN ELINKEINO, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 297, Tampere Ytunnus kirjaamo.pirkanmaa@elykeskus.fi

2 Selvitys 2 (8) Taulukko 1. Yhteenveto Kihniö pohjavesialueiden muutoksista. Pohjavesialue Rajausmuutos Vanha luokka Uusi luokka Jokikylä B I 1 Kirkonkylä I 1 Linnankylä A I 1 Naarmijärvi I 1 Pyhäniemi I 2 Linnankylä B Yhdistetään Mäntylänharjun kanssa. II 2 Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta: > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > (valitse) Pirkanmaan ELYkeskus Pohjavesialueet määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat, Luonnos, Suomen ympäristökeskus Ritva Britschgi ja Jari Rintala. Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a luku Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 2a luku

3 Selvitys 3 (8) Pohjavesialue Jokikylä B B 1luokka Alue luokitellaan 1luokkaan, koska alueella on vedenottamo, josta otetaan talousvettä yli 10m 3 /d tai yli 50 henkilön tarpeisiin. Pohjavesialue rajautuu soihin ja hienoaineskerrostumiin. Alue on osa pohjoiseteläsuuntaista harjua, jonka topografia on vaatimaton varsinkin Korhosjärven pohjoispuolella. Aines on pääosin hiekkaa, paikoin karkeampaakin ainesta. Harjun keskiosat ovat kivistä karkeaa hiekkaa kivistä soraa. Kerrospaksuudet ovat muutamia metrejä. Liepeet ovat hienoa ainesta ja soistuneet. Veden päävirtaussuunta on harjun pituussuunnan mukainen. Pohjavesi purkautuu Pääojanuomaan sekä pohjoisosassa muodostuman itäpuolella. Pisteessä 2 tutkittu vesi täyttää hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset, kun taas pisteessä 126 tutkittu vesi ei täytä em. laatuvaatimuksia. Kihniönkylän vedenottamolta otettiin vettä 48 m 3 /d vuonna 2015.

4 Selvitys 4 (8) Pohjavesialue Kirkonkylä luokka Alue kuuluu 1luokkaan, koska alueella on vedenottamo, josta otetaan vettä 125 m 3 /d. Ottamo sijaitsee alueella, jossa on pääasiallisesti tiiviitä maakerroksia. Ottamon kaakkoispuolella oleva Pappilanvuori on kohtuullisen rakoillut kalliomäki. Mäen rinteillä on moreenipeite. Kaiken kaikkiaan kalliopohjaveden muodostumismahdollisuudet ovat alueella tyydyttävät. Alueella on kalliopohjavedenottamo, josta otettiin vettä 125 m 3 /d vettä vuonna 2015.

5 Selvitys 5 (8) Pohjavesialue Linnankylä A A 1luokka Alue kuuluu 1luokkaan, koska alueella on vedenottamo. Pohjavesialue rajautuu länsireunaltaan kallioihin ja itäreunalta turvekerrostumiin. Alue on osa pohjoiseteläsuuntaista harjujaksoa. Aines on pääosin hienoa hiekkaa tai hiekkaa ja vähäisemmältä osin soraa. Alueen eteläosassa aines on hiekkavaltaisempaa. Harjun liepeillä aines on hienompaa. Pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus on paksuimmillaankin alle 6 metriä. Kalliopinnan korkeudesta johtuen kerrospaksuudet ovat ohuita. Muodostuman ympäristö on suurelta osin suota. KorkonmäkiKiviahdelinjassa kulkee pohjavedenjakaja. Soraa on otettu paikoin pohjaveden pinnan alapuolelta. Pohjaveden virtaussuunta on harjun pituussuunnassa kohti pohjoista. Harjun pohjoispäästä purkautuu pohjavettä pellon ojasta Mustakulmalle menevän tien länsipuolella. Harjun alueella tehdyissä tutkimuksissa on todettu veden olevan hyvää talousvettä. Nerkoon vedenottamosta otettiin vettä 160 m 3 /d vuonna 2015.

6 Selvitys 6 (8) Pohjavesialue Naarmijärvi B 1luokka Alue kuuluu 1luokkaan, koska alueella on vedenottamo, josta otetaan vettä n. 90 m 3 /d. Pohjavesialue rajautuu moreeni ja turvekerrostumiin. Vaatimaton harjumuodostuma, jonka aines on soraista hiekkaa. Aines ei ole hyvin lajittunutta, vaan sisältää jonkin verran hienoa silttistä ainesta. Syvemmällä kerrokset ovat karkeampaa ainesta. Muodostuman pinnalla on ohut lajittumaton, moreenimainen kerros. Alue rajoittuu länsipuolelta Heinijokeen ja muodostuman itäpuoli rajoittuu suoalueisiin. Alueelta on otettu hiekkaa ja soraa. Paikoin otto on ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle. Veden päävirtaussuunta lienee kohti etelää. Koepumppauspaikalla on pohjavesilammikko, josta vettä virtaa itäpuoliselle suolle. Lammikon laskuojan kaivaminen on saattanut laskea pohjaveden pintaa pysyvästi lammikon ympäristössä. Vesi on alueella laadultaan hyvää ja täyttää lääkintöhallituksen laatuvaatimukset happamuutta lukuun ottamatta. Kankarin vedenottamosta otettiin vettä 90 m 3 /d vuonna 2015.

7 Selvitys 7 (8) Pohjavesialue Pyhäniemi A 2luokka Alue siirretään Iluokasta 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottoa. Vedenottamo on ollut pois käytöstä 20 vuotta ja sitä ei käytetä varavedenottamona. Pohjavesialue rajautuu Kankarinjärveen ja moreenikerrostumiin. Alue kuuluu koillislounaissuuntaiseen harjujaksoon, joka päättyy Kankarinjärven Pyhäniemeen. Muodostuma on matala loivamuotoinen selänne. Aines on soraista hiekkaa ja hiekkaista soraa. Pyhäniemessä harjun aines on pääasiassa hiekkaa ja soraista hiekkaa. Vanhan ottamon kohdalla ainesta on 7,7 metriä. Vedenvirtaussuunta on harjun pitkittäissuunnassa kohti Kankarinjärveä. Alue lienee hydraulisessa yhteydessä Kankarinjärveen. Vesi on hieman rauta ja mangaanipitoista. Alueen ottamo on ollut pois käytöstä 20 vuotta ja alueen leirikeskus on liittynyt kunnan verkostoon.

8 Selvitys 8 (8) Pohjavesialue Linnankylä B B 2luokka Mäntylänharju Alue kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottoa tai suunniteltua vedenottoa. Mäntylänharjun pohjavesialueeseen yhdistetään Linnankylä B pohjavesialue Kihniön puolelta. Pohjavesialueiden raja on kulkenut aiemmin kunnanrajalla. Pohjavesi virtaa pohjoisesta etelään nykyisen pohjavesirajan yli. Muutos koskee ainoastaan pohjavesialueiden välisiä rajoja. Mäntylänharjun pohjavesialue rajautuu pohjoispäästä kalliokynnykseen ja muutoin hienoaineskerrostumiin. Mäntylänharju on osa Ikaalisista Parkanon läpi Kihniöön kulkevaa harjujaksoa. Harjun maaaines on pääasiassa soravaltaista, välissä voi olla kivisempiä kerroksia. Harjun liepeillä aines on hienompaa. Maaperän vedenläpäisevyys on hyvä. Maan pintaosassa alueen keskivaiheilla maaaines on hienoa hiekkaa. Maaainesta on otettu monin paikoin pohjavedenpintaan saakka. Pohjoisosassa pohjaveden yläpuolisen maakerroksen paksuus on alle 6 metriä. KorkonmäkiKiviahdelinjassa kulkee kalliokynnys pohjavedenjakajana. Kallionpinta viettää pohjoisesta ja etelästä alueen keskiosaa kohti. Pohjavesi virtaa harjun pohjoisosassa pohjoisesta etelään ja eteläosassa pohjaveden virtaussuunta on etelästä pohjoiseen purkautuakseen keskivaiheilta Linnanjärveen. Pohjavettä purkautuu myös Linnajärveen laskevaan Lehmiluomaan, joka kulkee harjun poikki. Veden kloridipitoisuus on ollut koholla mutta laskusuunnassa. Ei nykyistä tai suunnitteilla olevaa vedenottoa. LIITTEET Karttaaineisto kaikkien pohjavesialueiden osalta, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen punaisella rajauksella.