Geologinen tutkimuslaito s

Transkriptio

1 S 0 R A V A R 0 ~.T E Tv A R V I O I N T I TVL :n Kainuun piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1974 Seppo Koho

2 SISÄLLYSLUETTEL O OSA I Sivu. I Yleist ä I Arviointityö t VI Lausunto ja kartta-aineist o VIII Yleiskatsaus Kainuun piirin länsiosa n sora- ja hiekkamuodostumiin. Muodostumien kuvau s 1 Karttalehti 3413 PYHÄNTÄ. 3 " 3414 KESTILÄ 9 " 3423 UTAJÄRVI 14 TT 3342 SUKEVA 15 TT 3431 KAJAANI OULUJÄRVI 36 " 3/M1 PUOKI OVAT 68 TT 3)1'12 PUOLANKA OSA II Sivut Karttalehdet 3531, 3343, 3344, 3433, 3434, 3443, 3444, Liite Yhteenveto massamääristä

3 I Kainuun piirin l nsiosan soravarojen arvioint i Yleistä Soravarojen arviointitutkimus tehtiin vuoden aikana TVL : n Kainuun piirin länsiosassa tie- ja vesirakennushallituksen j a geologisen tutkimuslaitoksen välisenä yhteistyönä. Alueen sora - ja hiekkaesiintymät kartoitettiin maaliskuussa tehdyn yh - teistyösopimuksen mukaan ja suoritettiin aineksen laadun ja massamäärien arviointi. Tutkimusten eri vaiheiden valvonnan ja ohjauksen suoritti em. virastojen välinen projektiryhmä, joho n kuuluivat tarkastaja R. Orama ja geologi M. Suomalainen TVH :st a sekä geologit R. Kujansuu ja J. Niemelä geologisesta tutkimuslai - toksesta. Geologi J. Niemelä toimi geologisen tutkimuslaitoksen puolesta projektin johtajana. Kenttätutkimuksia johti geologi S. Koho Kainuun piirin yhteysmie - henä projektissa oli insinööri M. Niskanen. Kairaustyöt suoritettiin rakennusmestari E. Niirasen johdolla. Työhön osallistuneet tutkijat ja tutkijaharjoittelijat ilmevevät karttaliitteos - tä sivulla II. TVL :n kairausryhmässä työnjohtajana toimi laborant - ti R. Koponen, joka on myös suorittanut maalajien silmämäär_äise n määrityksen. Seismiset luotaukset tehtiin TVH :n kalustolla. Luotausten maastotöitä tekivät aluksi J. Parviainen ja J. Tolvanen ja myöhemmin rakennusmestari T. Pitkänen. Luotaustulokset on tulkinnut geologi J. Porras ja rkm. T. Pitkänen. Kartoitustöiden tarkastukset suoritti geologi S. Koho, joka on myös kir - joittanut muodostumien kuvauksen. Arviointityöt 1. Valmistelevat työt Soravarojen arviointiin liittyvät valmistelevat työt suoritettiin

4 II Ka.rtoitto.jQt t : n Kainuun piirin t VH = Veikko Hakkaraine n SK Seppo Koh o TL Timo Liet o SP = Seppo Putkine n MV= Matti Vänskä

5 II I tammi-huhtikuussa Tähän vaiheeseen kuului alustava karttatulkinta piirin sora- ja hie.kkaesiintym_istä sekä muun olemassa - olevan tiedon kokoaminen. Näistä mainittakoon rkm Niirasen kokoamat kairaustiedeot piiristä sekä piirissä aiemmin tehtyje n seismisten luotausten tulokset 6 alueelta (yht m). 2. Kenttätyö t Kartoitu]set aloitettiin toukokuussa mutta myöhäisestä kevääntul.osta johtuen ne pääsivät täyteen vauhtiin kesäkuun alussa. Työ t saatiin loppuun syyskuun alkuun mennessä. Töihin liittyviä tarkastuksia suoritettiin vielä kuitenkin noin kuukauden ajan Sotka - mon ja Kajaanin eteläpuolella sekä Puolangan alueella. Kaivaukset ja koekuoppatutkimukset aloitettiin heinäkuun alussa ja saatiin pääpiirteittäin loppuun marraskuun alkuun mennessä. Seismiset luotaukset suoritettiin elo-syyskuun aikana. Arvioinnissa noudatettiin pääsääntönä yhteistyäsopimuksen edellyttämää 2 ha :n vöhimmäispinta-alaa ja 1,5 m :n vähimmäiskerrospaksuutta. Kartoituksessa on kuitenkin otettu mukaan yllämainittuja pienempiä sora- ja hiekkaesiintyniä soraköyhillä alueilla. Soraköyh_illä alueilla on sora- ja hiekkaesiintymien lisäksi kar - toitettu myös pieniä routimatonta moreenia tai routimatonta hieta a sisältäviä esiintymiä. Tutkimus pohjautuu geologisten perusteitten hyväksikäytön lisäks i leikkauksista (sora- ja hiekkakuopista) saatuihin havaintoihin. Aineksen laadun ja kerrospaksuudeen arviointia on myös tarpee n mukaan pyritty tarkistamaan kaivausten ja seismisten luotauste n avulla. Ainoastaan pieni osa tutkituista muodostumista on jouduttu jättämään aineksen laadun suhteen epävarmojen ryhmään.

6 I V Kenttätyökauden aikana kertyneet havainnot (muodostuma- ja maa- - leikkauslomakkeet), peruskarttojen (1 :20 000) kenttätyökappaleet ja leikkauksesta otetut valokuvat on arkistoitu geologisee n tutkimuslaitokseen. Kairauksia ja koekuoppia tehtiin kaikkiaan yli 200 kpl 40 perus - karttalehden alueella.. Kairausohjelmat laadittiin geologise n tutkimuslaitoksen esityksen mukaan. Lausunto ja kartta-aineist o 1. Muodostumien numerointi ja nime t Muodostumissa on käytetty juoksevaa numerointia peruskarttalehdit- - täi_n. Lisäksi useimmille muodostumille on annettu nimi kartass a olevan nimistön perusteella. Muodostumat (esiintymät), jotka ulot - tuvat usean karttalehden alueelle on käsitelty kullakin karttaleh - dellä omana yksikkönään. Tästä ovat poikkeuksena vain pienet toiselle karttalehdelle ulottuvat muodostuman osat, jotka on käsitel - ty pääosan yhteydessä. Suurimmat muodostumat on kuvausten helpottamiseksi jaettu osiin. Eräissä tapauksissa on myös useita pieni ä lähekkäisiä erillisiä esiintymiä liitetty yhdeksi muodostumaksi... Näin on tehty erikoisesti siinä tapauksessa, jos alueilla on ainek - sen laatu ollut samankaltaista. Peruskartat on käsitelty numerojärjestyksessä, 1 : karttaleh- - dittäin, jotka sensijaan on käsitelty riveittain etelästä pohjoiseen alkaen alueen länsiosasta.

7 vl 2. Karttamerkinnät Peruskartoilla käytettyjen merkkien selitys on esitetty sivull a V. Merkinnät ovat yksisel=itteisiä, lukuuriotuamatta merkin - tää "hieta", jota on varsinaisen merkityksensä lisäksi käytett y osoittamaan kartalla alle 1,5 m kerrospaksuutta. Yleiskartta mittakaavassa 1 : on samalla indeksikartt a koska siinä peruskarttajaotus ja -numerointi. Soravaltaise t alueet on esitetty mustalla ja hiekka- sekä hietavaltaiset aluee t punaisella var..illä. Moreenimuodostumat on jätetty pois yleiskar - tasta. ;. Aineksen luokitu s Aineksen laatua koskevat arviot lausunnossa tarkoittavat yleens ä koko muodostumaa tai sen selvästi erottuvaa osaa. Aineksen rakeisuusluokituksessa on käytetty kolmea pääluokkaa : A-luokka : murskauskelpoinen aines, aineksen läpimitta m m B-luokka : soravaltainen aines, 50 % tai enemmän 0 2 mm aines - ta. C-luokka : hiekkavaltainen aines, 50 % tai enemmän 0 0,2-2 mm ainesta. Mikäli mandollista on A-luokasta pyritty lisäksi ilmoittamaan, onk o aineksen läpimitta pääasiassa 6-30 cm vai cm tai molempia ryhmiä. Mandoll=isuuksien mukaan on muiden pääluokkaan (B ta i C) sisältyvien lajitteiden määrä ilmoitettu yleensä 5 % arviointivälein. 4. Kerrospaksuus ja massalaskent a Yleensä muodostamien pohjatasona on pohjavesi. Massamäärät o n arvioitu tähän tasoon. Tätä ei ole kuvauksissa erikseen mainit - tu. Niissä tapauksissa, jolloin pohjatasona on kallio tai

8 VI I moreeni, on tämä mainittu. Muodostumien ke skipaksuude sta j a paksuussuilteista niiden eri osissa on myös annettu tietoja lausun - noissa. Muodostuman keskipaksuus on saatu jakamalla kukin muod.os - tuma sopivasti osa-alueisiin ja arvioimalla kerrospaksuus tämä n jälkeen korkeuskäyrien avulla. Osa-aluemerkinnät on kuitenkin jä - tetty pois lopullisista kartoista. Muutamien esiintymien massa - laskuissa on käytetty hyväksi matemaattisia kaavoja, mikäli muodostuma on ollut muodoltaan niin säännöllinen, että tämä on ollu t mandollista. Hietåmassat on luettu C-luokkaan kuuluvaksi, mikäli ei hietaå ol e todettu niin runsaasti, että aines on ollut hietavaltaista. Mahdollista pintamaan poistoa ei ole massalaskennassa otettu huomioon. Pintamaan poistolla on suurin vaikutus massamääriin luonnollisest i sellaisissa muodostumissa, joiden kerrospaksuus on pieni. 5. Muodostumien käyttöä rajoittavat tekijä t Muodostamien käyttöä rajoittavista tekijöistä on kuvauksissa mainittu tiestö, asutus, hautausmaat, sotilasalueet ja luonnonsuojelunäkökohdat. Aineksen käyttöä haittaavista tekijöistä on mainittu ylisuuret lohkareet, moreeni- ja silttikerrokset sekä ainekse n heikko lajittuneisuus. 6. Arvioinnin tarkkuudest a Arvioinnin tarkkuus on useimmiten suurin sellaisissa hiekka- j a hietavaltaisissa muodostumissa, joissa on riittävästi leikkauksia. Usein voidaan jo pelkästään pintahavaintojen perusteella päätell ä onko kyseessä hiekka- tai hietavaltainen muodostama. Mikäli muodostumassa on lisäksi leikkauksia, voidaan soralajitteen likimää - räinen es :iintymispr_osentti helposti arvioida.

9 VII I Soravaltaisen aineksen suhteen on ainesmäärien arviointi huomattavasti vaikeampi. Soravaltaisen aineksen esiintyminen on monasti epätasaista ja usein esiintyy soravaltaista ainesta vai n pintakerroksessa tai pohjakerroksessa hiekkavaltaisten kerroste n alla. Mikäli massalaskenta joudutaan tekemään, niin ettei aineksen laadusta soravaltaiseksi oletetulla alueella ole tarkkaa tie - toa, tulevat B-luokan arvioidut ainesmäärät helposti liian suurik - si. Tätä haittaa on kuitenkin voitu vähentää tekemällä ainekse n laadun suhteen epäselvillä alueilla riittävästi kairauksia ja koe - kuoppia. A-luokan määrän tarkka arviointi on yleensä mandotonta, mikäli alueella ei ole suuria leikkauksia. Likimäärin voidaan A-luokan esiintyminen kuitenkin selvittää seismisillä luotauksil - la ja koekuopilla. Yleiskatsaus Kainuunpiirin länsiosan sora- ja hiekkamuodostumii n Tutkimuksessa todettujen muodostumien lukumäärä piirin alueell a on 704. Koska alue käsittää 1311 peruskarttalehteä, tulee karttalehteä kohti 5 muodostumaa. Nuodostumia ei kuitenkaan esiinny tasaisesti koko piirin länsiosan alueella. Muodostumat kuuluva t pääasiassa pitkittäisharjuihin, jotka ovat luode-kaakkois-suuntai - sia. Vaara-alueella harjut sijaitsevat vaarojen välisissä laaksoissa ja noudattavat paikallisia laaksojen suuntia. Piirin lounais, -etelä- ja kaakkoisosassa esiintyy pääasiassa vai n ohuita rantakerrostumia ja huuhtoutuneita moreeneita, joiden mas - samäärät.ovat vähäisiä. Mainittu alue on Kainuun piirin länsi - osan pahin puutealue. Puutealueena on myös pidettävä Paltamo n ja Jaalangan välistä aluetta. Esiintymät ovat tälläkin alueell a pieniä ja niiden lukumäärä on vähäinen. Pitkittäisharjuvyöhyke alkaa linjan Vaala-Sotkamo pohjoispuolel - ta. Pitkittäisharjut esiintyvät alueella keskimäärin noin kahdenkymmenen kilometrin välein. Tyypillistä Vaalasta Sotkamoon

10 IX suuntautuvassa harjujaksossa on aineksen hienous. Pääosa täst ä harjujaksossa on hietavaltaista, ja karkeampia aineksia esiinty y vain harvoissa paikoissa. Hiedan määrä harjuaineksessa vähene e siirryttäessä seuraavalle harjujaksolle (Törmänmäen harju). Kuitenkin myös tässä harjujaksossa esiintyy useita sellaisia muodostumia, joissa aines on hietavaltaista. Seuraava harjujakso on noi n 10 km Törmänmäen harjun pohjoispuolella. Tätä harjua voidaan kutsua Kbtilan har.jtiksi. Se alkaa Kotilan karttalehden poh j oisosas - ta. Karkeaa harjuainesta esiintyy tässä harjujaksossa vain em : n karttalehden pohjoisosassa ja Reporinteessä Ristijärvellä. Aine s on enimmäkseen hiekkavaltaista ja hiedan määrä lisääntyy vähitel - len kaakkoa kohti. Harjujaksossa, joka kulkee Hyrynsalmen kautta Puolangalle, on aine s hiekka- ja soravaltaista. Hietaa esiintyy tässä harjujaksossa hyvin vähän. Merkittävimmät soravaltaiset alueet ovat Ison Tuomivaaran karttalehdellä ja Portinsärkässä Hyrynsalmen karttalehden luoteisosassa. Pohjoisin suuri harjujakso kulkee vaarojen välisessä laaksoss a Ahvelasta Kempasvaara n., Joukokylän ja Naulavaaran kautta Neuliko n karttalehdelle. Lännem.pänä harju muuttuu katkonaiseksi, mutt a Pirttijoen ja Kalhamajärven karttalehdillä olevia muodostumia voi - daan pitää samaan harjuun kuuluvina. Merkittävimmät esiintymä t tässä harjujaksossa ovat Naulaperän, Joukokylän ja Kempasvaara n karttalehdillä. Tutkimusten perusteella esiintyy tässä harjujaksossa eniten hietaa Kempasvaaran lehdellä Kinkelikankaan itäosas - sa ja sen pohjoispuolella. Piirin länsiosan harjuissa ei ole tavattu moreenia. Ainoa tunnet - tu paikka, jossa esiintyy lajittuneen aineksen päällä 1-3 m paksui - nen moreeni_kerros, on Myllyvaarassa Yli-Näljängällä (kl ). Tässä muod.ostumassa on moreenikerr.os ohuimmillaan muodostuma n korkeimmalla kohdalla ja tulee vähitellen paksummaksi reunoja koh - ti. Muita moreenipeitteisiä lajittuneita muodostumia ei piirin

11 X alueelta ole toistaiseksi löydetty. Muista muodostumat yypeistä on syytä mainita vielä vaarojen rinteillä olevat pienehköt esiin - tymät, joiden aines on pääasiassa kivikkoa. Kivet ovat niissä muodoltaan sepelimäisen särmikkäitä. Aines on todennäköisest i syntynyt kalliosta pakkasrapautumisen tuotteena. Kainuun piirin 1änsiosän arvioitu kokonaismassamäärä on n. 724 milj. m3. Tästä on A-luokkaa 2.6 milj. m 3, B-luokkaa 1138 milj. m3 ja C-luokkaa 560 milj. m3. Massamääriä käsittelevästä yhteenvedosta on jätetty pois kaikki - aan 157 kartoille merkittyä esiintymää, koska niiden aines o n hietavaltaista tai moreenia. Hietamassat sisältyvät kuitenki n sellaisissa tapauksissa hiekkavaltaiseen ainekseen, jos ainekse n sisältämä hiedan määrä ei ylitä 50 prosenttia. Massamäärien jakauma peruskarttalehdittäin piirin länsiosass a on osoitettu sivulla XI olevassa kartakkeessa, josta ilmenee so - ra- ja hiekkaesiintymäin keskittyminen suuriin pitkittäisharjui - hin. Tarkemmin ilmenevät ainesmäärät tutkimusalueen eri osissa lausun - non II osan loppuun liitetystä taulukosta, jossa on esitetty ai - nesmäärät (milj. m3 ) peruskartoilla (1 :20 000) ja 1 : kaavaisilla kartoilla. Piirin länsiosaa koskeva tarkempi aluejako, ainesmäärien jakauma ja katsaus tärkeimpiin muodostumiin esitetään koko Kainuun piirin tutkimusten tultua suoritetuksi. Otaniemessä marraskuun 30 päivänä Geologi Seppo Koho

12 ri U OD OSTUMIEN KUVAUS

13 - 1 - PYTHTVTÄ Karttalehti Ei käyttökelpoisia muodostumia. Karttalehti Itämöki Ei käyttökelpoisia muodostumia. Karttalehti Kuurajärv i Nuodostuma 1, Hautakanga s Pieni rantakerrostuma, jonka aines on srhk. Jonkinverran esiintyy myös A-1k. Kerrospaksuus alueella on keskimäärin vain 0,7 m. Nuodostumassa ei ole leikkauksia. Finta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Nuodostuma 2, Pölj ä Kallion pinta on muodostuman kohdalla varsin korkealla, jote n kerrospaksuus on suhteellisen pieni n. 0,7 m. Aines on srhk. Finta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä 7 7 on m 3, josta arvioitu B m J, C m3. Karttalehti Sa.are smäk i Nuodostuma I, Aittokanga s Aines srhk. Kerrospaksuus alueella on keskimäärin 1,2 m. Finta - ala on 2.5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on josta arvioitu B m', C m3. Karttalehti Vaivaissu o Nuodostuma 1, Hautakanga s Hyvin huuhtoutunut, alkuaan mo.r.eenimuodostu-.ma, jossa aines o n hksr ja kihk. Kerrospaksuus on keskimäärin 1,5 m. Pinta-al a on 18 ha. Aines on päöluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa pintalohkareet. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3.

14 - 2 - Muodostuma 2, Mäntyrinn e Huuhtoutunut, alkuaan moreenimuodostuma, jonka aines on pääasi - assa hiekkaa. Jonkinverran esiintyy myös srhk. Kerrospaksuu s on keskimäärin 1m. Pinta-ala on 80 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa pintalohkareisuus. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Karttalehti Käkilakt i Muodostuma 1, Isokanga s Laaja muodostuma, jossa kuitenkin esiintyy kallio lähellä. Aines on pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy alueella hyvin vähän. Kerrospaksuus on keskimäärin 0,75 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Ainekse n käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 2, Rimpikanga s Aines pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy korkeintaan 15 %. Kerrospaksuus on keskimäärin 0,9 m. Kerrospaksuus on huomattavi n eteläreunalla. Fohjoisreun_alla on kallio lähellä pintaa. Pintaala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 3, Följänar o Alue on tuskin käyttökelpoinen. Kerrospaksuus on nimittäin vai n 0,5 m. Aines on pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy korkeintaan 5 %. Pinta-ala on 6,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m, josta arvioitu B m 3, c m 3.

15 - 3 - KESTILA 3414 Karttalehti Tuuli j ärvi Käyttökelpoisia muodostumia ei ole. Karttalehti Rivinner ä Nuodostuma 1, Ahonkanga s Huuhtoutunut, alunperin moreenimuodostuma. Aines on pääasiass a soraista hiekkaa. Lisäksi esiintyy jonkinverran kiviä. Kerros - paksuus on keskimäärin 1,2 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pää - luokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa lakiosassa runsas lohkareisuus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m 3. Karttalehti Veneheitt o Käyttökelpoisia muodostumia ei ole. Karttalehti Pels o Nuodostuma 1, Tervati e Alue kuuluu osana karttalehtien ja muodostumil - le. Aines on pääasiassa hietaa. Hiekkaa esiintyy korkeintaan %. Kerrospaksuus on 1,5-2 m. Muodostuma 2, Vasikkakaart o Aines pääasiassa Ht.. Kerrospaksuus 1,0-1,5 m. Karttalehti Enonkyl ä Nuodostuma I, Turkkisu o Alueella esiintyy kallio useimmissa paikoissa lähellä pintaa. Aines on pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy hyvin vähän. Kerros - paksuus on n. 0,9 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3.

16 - 4 - Muodostumna 2, Pikku Turkkisu o Alue käsittää kaksi erillistä n. 2 ha esiintymää. Kallio on lähellä molermilla alueilla. Aines on pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy hyvin vähän. Kerrospaksuus on keskimäärin 0,9 m. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostama 3, Metsälamminkanga s Ohut rantakerrostuma, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 1,2 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismåssamäärä on m 3, josta arvioit u C m 3 Muodostama 4, Ahonkanga s Huuhtoutunut moreenikerrostuma, jossa esiintyy hiekkaa ja vähän so - raa. Jonkinverran esiintyy ylisuurta lohkareita. Kerrospaksuus on keskimäärin 0,9 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaism_assamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Karttalehti , Säräisniem i Nuodostuma I, Vanhainkodin alu e Alue kuuluu karttalehtiin ja muodostniien n :o 1 lieveosaan. Aines on pääasiassa hietaa_ Hiekkaa esiintyy vai n rantavalleissa. Pintakerros on monin paikoin tuulikerrostumaa. Kerrospaksuus on 1,5-2 m. Karttalehti Neittäv ä Nuodostuma I, Kiviharj u Aines on kisr muodostuman soravaltaisessa osassa. A-lk esiintyy täällä n. 25 %. Hiekkavaltaisessa osassa aines on hthhk ja I-. Lievealue on pääasiassa hietaa. Pintakerroksessa on runsaast i tuulikerrostumia. Lievealueella saattaa paikoin esiintyä hthhk. Kerrospaksuus on muodostuman sora- ja hiekkavaltaisissa osissa

17 m. Kokonaismassamäärä on 3,3 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3, C 2,45 milj. m3. Muodostuma 2, Hautakanga s Alueen hiekkavaltainen osa sisältää HHk ja Ht. Lievealue on pääasiassa Ht. Hiekkaa esiintyy tässä osassa muodostumaa vai n rantavallien pintakerroksissa. Samoin esiintyy runsaasti tuulikerrostumia, joiden aines on yksinomaan hietaa. Kerrospaksuus muodostuman hiekkavaltaisessa osassa on keskimäärin 9 m. Muodostaman hiekkavaltaisen osan pinta-ala on 45 ha. Käyttö ä rajoittavana tekijänä esiintyy muodostuman kaakkoispäässä huo - mattavia silttikerroksia. Kokonaismassamäärä on 2,4 milj. m3, josta arvioitu C 2,4 milj. m3. Muodostuma 3, Palokanga s Alueen hiekkavaltainen osa on pääasiassa I ja Ht. Lievealue on enimmäkseen Ht ja HHk esiintyy korkeintaan 25 %. Lievealueen pintakerroksessa on runsaasti rantavalleja ja tuulikerrostumia. Rantavalleissa saattaa olla jonkinverran hiekkaa. Sensijaan tuulikerrostumat ovat yksinomaan hietaa. Kerrospaksuus muodostuman hiekkavaltaisessa osassa on keskimäärin 5 m ja tämän osa n pinta-ala on 48 ha. Kokonaismassamäärä on 1,6 miij. m3, jost a arvioitu C 1,6 milj. m3. Muodostuma 4, Tiukumäk i Alueen hiekkavaltainen osa on etelä- ja pohjoispäässä pääasiassa hiekkaa. Keskiosassa sensijaan esiintyy srhk, jossa on sora a n. 30 %. Lievealue on enimmäkseen hietaa. Hiekkaa saattaa kuitenkin tällä alueella olla rantavallien pintakerroksissa. Lieve - alueella on myös runsaasti tuulikerrostumia, joiden aines on hietaa. Kerrospaksuus hiekkavaltaisessa osassa vaihtelee 2-4 metriin. Muodostaman hiekkavaltaisen osan pinta-ala on 51,5 ha. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj. m3, josta arvioitu B m3, c 1,2.5 milj. m3

18 - 6 - Muodostuma 5, Kukonpelt o Alueen pintaosissa esiintyy ohuita rantakerrostumia, joiden aines on htkhk. Pääosiltaan aines on kuitenkin hietaa ja hiekan osuus on hyvin vähäinen. Kerrospaksuus on tällä alueella 1-2 m. Muodostuma 6, Sirkkapur o Aines on alueella pääasiassa HHk ja Ht. Ainoastaan pintakerrok - sessa esiintyy jonkinverran htlk. Kerrospaksuus alueella vaihtelee 1-4 metriin. Muodostuma 7, Torakkavaara Alueella esiintyvä aines on pääasiassa hietaa. Pintaosat ova t tuulikerrostumia, jotka ovat paikoin jopa 25 m korkuisia. Tuuli - kerrostumien välissä esiintyy paikoin htl, mutta kairauste n perusteella vain pinnassa.nikäli arvioidaan hienon hiekan osuu s aineksessa, voidaan sen esiintymisprosentiksi ilmoittaa Kerrospaksuus on alueella, johtuen lukuisista tuulikerrostumist a hyvin vaihteleva. Muodostuma 8, Keskimmäine n Aines pääasiassa hietaa. Ainoastaan pinnassa esiintyy jonkinver - ran ht}hk. Kerrospaksuus alueella on vähäinen. Muodostuma 9, Neittävä Aines pääasiassa hietaa. Alueella on runsaasti tuulikerrostumia, varsinkin keskiosassa. Hienon hiekan osuus aineksessa on n %. Kerrospaksuus on alueella vaihteleva, johtuen lukuisist a tuulikerrostumista. Muodostuma 10, Pikku-Roku a Aines pääasiassa hietaa. Hienon hiekan osuus aineksessa on n %. Alueella on runsaasti tuulikerrostumia, joista mone t ovat jopa 20 m korkuisia. Tuulikerrostumien välisillä alueill a aines on kairausten perusteella myös osoittautunut yllämainitun

19 - 7 - kaltaiseksi. Kerrospaksuus on hyvin vaihteleva, johtuen lukui - sista tuuliker rostumista. Karttalehti janper ä Nuodostuma I, Ahvenkaarr e Kapea rantavalli Oulujärven rannalla. Aines on hienoa hiekkaa. Luonnonsuo jelunäkökohtien perusteella ei suositella ainekse n käyttöä. Kerrospaksuus on keskimäärin 2 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, jost a arvioitu C m3. Karttalehti Ykspistonselk ä Nuodostuma I, Säräisniem i Aines on alueen hiekkavaltaisessa osassa, keski- ja kaakkois - päässä suhteellisen hyvää hiekkaa. Luoteispää on hthk., joss a Ht. n. 30 %. Ympäröivä lievealue on enimmäkseen Ht. Kuitenki n saattaa tällä alueella esiintyä hthel. monin paikoin. Kerros - paksuus on hiekkavaltaisella alueella 7-10 m. ja tämän osan pin - ta-ala on n. 45 ha. Kokonaismassamäärä on 3,1 milj. m3, jost a arvioitu 3,1 milj. m3. Nuodostuma 2, Säräisniem i Alueen hiekkavaltaisessa osassa aines on hietaista hiekkaa, jos - sa hietaa n. 20 %. Ympäröivä lievealue on enimmäkseen hietaa, mutta tälläkin alueella saattaa esiintyä hthhk monin paikoi n ohuina kerroksina. Kerrospaksuus hiekkavaltaisessa osassa o n n. 5 m ja pinta-ala on n. 40 ha. Kokonaismassamäärä on 1,6 milj. m3, josta arvioitu C 1,6 milj. m 3. Karttalehti Nimisjärvi Nuodostuina 1, Kiviharj u Soravaltaisessa osassa esiintyy kisr pintakerroksessa n. 3,5 m. Tämän alla on aines pääasiassa hiekkaa. Lievealue on enimmäkseen

20 -8 - hietaa. Soravaltaisesta aineksesta on suurin osa käytetty. Kerrospaksuus muodostuman hiekkavaltaisessa osassa on n. 4-7 m. Pinta-ala on 25,5 ha._ Aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 1,52 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 1,40 milj. m3. Muodostuma 2, Lähdesu o Aines pääasiassa hietaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-3 metriin.

21 - 9 - UTAJARVI Karttalehti Rckua Muodostuma 1, Rokuanj ä.rven alu e Aines enimmäkseen Ht. Aineksessa esiintyy HE'I` (0,2-0,6 mm) n %. Syvällä saattaa paikoin esiintyä hiekkaa ja jopa soraakin. Rantavalleissa muodostuman länsiosassa esiintyy jonkin - verran hiekkaa pinnassa. Kerrospaksuus vaihtelee muutamast a metristä neljäänkymmeneen. Karttalehti 3423 o7nuocia Muodostuma 1, Murtokanga s Soravaltaisessa osassa aines on kisr ja hksr. A-lk ainesta e i esiinny. Hiekkavaltaisella alueella esiintyy soraa %. Alue, joka on merkitty ainekseltaan epävarmaksi on pintakerrok - sessa moreenia ja alla on todennäköisesti hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2,5-5 metriin. Pinta-ala on 23,0 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä_ on m3, josta arvioi - tu B m3, c 'i'i m 3. Muodostuma 2, Murtokanga s Hatala harj usel enne, joka kaakkoi sp äässä rajoittuu moreeniin, joka on heikosti lajittunutta. Soravaltainen alue on srhk j a kisr. Jonkinverran esiintyy myös A-lk ainesta. Hiekkavaltaine n lievealue sisältää soraa n. 10 %. Kerrospaksuus vaihtelee 1-3 metriin. Muodostuassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m', jost a arvioitu A m3, B m3, c m3. Nuodostuma 3, Murtokanga s Huuhtoutunut moreenimuodostum an lakiosa. Aines on srhk ja kihk. Kerrospaksuus on 1-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on n. 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu A 300 m3, B m3, c m3.

22 Muodostuma 4, Syrjävaar a Hiekkavaltaiseksi merkityllä alueella esiintyy kisr ja Idi keski - määrin 3,5 m kerros pinnassa. Kerros sisältää A-1k keskimääri n 35 % ja ylisuurta lohkareita on hyvin vähän. Kerroksen alapuolella on aines yksinomaan hiekkaa. Reunaosat ovat enimmäksee n kisr, mutta A-lk esiintyy huomattavasti vähemmän kuin keskiosassa. Kerrospaksuus muodostaman keskiosassa on n. 12 m. Pinta-ala o n 79 ha. Aines on pääluokkaa B ja C. Kokonaismassamäärä on 5, 9 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 1,6 milj. m3, c 3, 8 milj. m3. Muodostuma 5, Syrjävaar a Aines on alueella olevan leikkauksen perusteella kisr ja hks r A-lk ainesta esiintyy 5-10 %. Ylisuuria lohkareita esiintyy hy - vin vähän. Kerrospaksuus on alueella 5-6 m. Pinta-ala on 29, 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1,37 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m3 Muodostuma 6 Aines pääasiassa Hk ja srlk. Paikoin esiintyy myös jonkinverra n hksr ja kisr. Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassaiäärä on m 3, z josta arvioitu B m', C m'. Nuodostuma 7, Saarijärv i Aines on koko alueella pääasiassa hietaa. Hienoa hiekkaa (0,2-0,6 mm) esiintyy aineksessa %. Alueella on erittäin runsaasti tuulikerrostumia, joista monet ovat jopa 35 m korkeita. Tuulikerrostumien välialueilla esiintyy paikoin hthhk pinnassa. Kerrospaksuus vaihtelee muutamasta metristä 40 :een. Muodostumas - sa ei ole leikkauksia. Karttalehti Naamajok i Käyttökelpoisia muodostumia ei ole.

23 - II - Karttalehti Vaal a Muodostuma I, Yläjärvi Alueen länsiosa on enimmäkseen hiekkavaltaista ainesta, joss a esiintyy soraa n. 15 %. Itäpäässä esiintyy soravaltaista ainesta pintaosissa ja C-luokkaa alla. Kerrospaksuus vaihtelee 3-4 metriin. Pinta-ala on 9,2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 2, Kankaan j ok i Aines on alueella pääasiassa hiekkaa. Soraa esiintyy n %. Muodostaman keskiosassa on pieni 0,6 ha alue, jossa aines on hksr. Alueella on myös hietaa, mutta ei kovin suuria määriä. Kerrospaksuus on keskimäärin 3-4 m. Pinta-ala on 11,6 ha. Aines on pääluok - kaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3. C m3. Muodostuma 3, Vastaskanga s Alueen kaakkoispää on enimmäkseen karkeaa harjuainesta. Pääosa on soraa ja lisäksi esiintyy A-lk n. 15 %. Mucdostuman länsipä ä on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 4, 3 ha. Aines on pääluokkaa B. KokonaismassaTMäärä on m3, jost a arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostama 4, Laajakanga s Aines on muodostaman hiekkavaltaisessa osassa htll}. Ympäröiv ä lievealue saattaa myös sisältää samanlaista ainesta mutta tämä n alueen kerrospaksuus on pieni. Alueella esiintyy runsaasti matalia tuulikerrostumia. Kerrospaksuus vaihtelee 2-3 metriin. Pinta-ala on 40 ha. Aines on pääluokkaa C. Koska aineksen hieta - pitoisuus on todettu varsin suureksi, saattaa olla, että aines o n eräiltä osin hietavaltaista. Kokonaismassamäärä on 1,13 milj. m3, josta arvioitu C 1,13 milj. m 3. Muodostuma 5, Laajanlampi Pohjois-etelä suuntainen selänne, jossa aines on pääasiassa hietaa Ainoastaan pohjoispää on vähän karkeampaa ainesta(hthk).aineksess a esiintyy hietaa n. 40 %. Kerrospaksuus on keskimäärin 3,5 m.

24 12 - Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m', josta arvioitu C m3. Iluodostuma 6, Laajalamp i Aines on alueen länsiosassa enimmäkseen hiekkaa. Soraa esiin - tyy vain 5 %. Aineksen sorapitoisuus kasvaa muodostuman itäpäätä kohti ja täällä on soran osuus n. 20 %. Kerrospaksuu s on 2-3 m. Pinta-ala on 40 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 7, Heteperänkanga s Pääosa alueesta on hiekkavaltaista ja soraa on korkeintaa n. 5 %. Muodostuman keskiosan matalassa selänteessä esiintyy pinnass a 1-4 m kerros kisr ja hksr. Allaoleva aines on hiekkaa. Kerros - paksuus alueella vaihtelee 1-4 metriin. Pinta-ala on 86 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,1 milj. m3, jost a arvioitu A m3, B m3, c 1,8 milj. m3. Muodostuma 8, Heteperän kanga s Alueen keskiosan itä- länsisuuntainen selanne on pintaosast a kisr. Tässä kerroksessa on A-1k. n. 20 % ja sen paksuus on n. 2,5 m. Alla esiintyy hiekkaa n. 3,5 m paksuinen kerros. Itäpäässä soravaltaiseksi merkityllä alueella esiinty y hksr. n. 7 m. A-lk esiintyy muodostuman tässä osassa kuitenki n vain 5 %. Muodostuman muut osat ovat pääasiassa hiekkaa. Muodostumaan liittyvä hietavaltainen lievealue on laakea ja kerros - paksuus vähäisen. Pinta-ala on 119, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,9 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m3, c 3,3 milj. m3. Muodostuma 9, Isoselkä Aines huuhtoutunutta kivistä moreenia. Kerrospaksuus keskimääri n 1 m. Pinta-ala on 3,2 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamää- 7, -A rä on m', josta arvioitu A m', B m', C m'

25 Muodostuma 10, Pyöreäsu o Tuulikerrostuma jonka aines on pääasiassa Ht. 1-2,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Kerrospaksuus o n Karttalehti Naama Muodostuma I, Vatimaa Muodostuma.n soravaltainen osa on enimmäkseen hksr. Jonkinverra n esiintyy myös kisr. (A-1k ainesta n. 5 %). Pohjoisreuna on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus 1,5-2 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m3. Muodostuma 2, Koivukanga s Ohut rantakerrostuma. Aines pohjoispäässä srhk. Länsipään aine s on hienompaa, hthk, jossa Ht n. 20 %. Kerrospaksuus 1,5 m. Pinta - ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen kuljetus on vaikeaa tien puuttuessa. Kokonaismassamäärä on m 3, jost a arvioitu B m3, c Muodostuma 3, Taimenkanga s Ohut rantakerrostuma, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Kerros - paksuus 2 m. Pinta-ala on I ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tien puuttuminen. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu C m3. Karttalehti Potku Käyttökelpoisia muodostamia ei ole.

26 SU VA 3342 Karttalehti Puolinmäk i Käyttökelpoisia muodostumia ei ole. Karttalehti Hatulanmäk i Käyttökelpoisia muodostamia ei ole.. Karttalehti Kalliomäk i Muodostama 1, Kukkokanga s Aines huuhtoutunutta moreenia. Ainesta käytetty n. 9/10. A--lk ainesta esiintyy n. 20 %. Kerrospaksuus n. 1,5 m. Karttalehti Kölkänjärv i Ei käyttökelpoisia muodostumia. Karttalehti Raudanves i Ei käyttökelpoisia muodostumia.

27 KAJAANI Karttalehti 3431Cl I,e uni'_ l ä Muodostuma 1, Paukunkanga s Huuhtoutunut moreenimuodostuma. Aines lähinnä hksr. Kerros - paksuus keskimäärin 0,9 m. Pinta-ala on 8,8 ha. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on m3. Karttalehti Otanmäk i Muodostuma 1, Humpinmäk i Moreenista huuhtoutunut rantakerrostuma. Aines srik. Kerros - paksuus on keskimäärin 0,7 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pää luokkaa C. Aineksen käyttö ä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on n m3 Muodostuma 2, Koninkanga s Moreenista huuhtoutunut rantakerrostuma. Aines on pääasiass a hthk. Kerrospaksuus on keskimäärin 0,75 m. Pinta-ala on 12 ha, Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerros - paksuus. Kokonaismassamäärä on n m 3. Muodostuma 3, Kotiah o Moreenista huuhtoutunut ohut rantakerrostuma. Aines : hthhk. Kerrospaksuus on keskimäärin 0,7 m. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on n m?. Karttalehti Vuolijok i Muodostuma 1, Palokanga s Moreenista huuhtoutunut, ohut rantakerrostuma. Aines on enimmäk - seen hiekkaa. Lisäksi esiintyy vähän soraa. Kerrospaksuus on

28 keskimäärin 0,7 m. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on m3. Karttalehti Hyyrönsuo Käyttökelpoisia muodostamia ei ole. Karttalehti Vuottolaht i Muodostuma I, Saenkanga s Moreenista huuhtoutunut, ohut rantakerrostuma. Aines on sr?rx., jossa soraa n. 20 x. Kerrospaksuus on keskimäärin 1 m. Pinta - ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haitta a vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on n m3. Muodostuma 2, Laajakanga s Aines huuhtoutunutta kivistä moreenia. Aines vastaa B- ja A- luokkia. Kolmesta erillisestä selänteestä pohjoisimmasta on aines lähes loppuun käytetty. Kerrospaksuus on keskimäärin 0,7 m. Pinta-ala on 14 ha. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospak - suus. Kokonaismassamäärä on n m 3. Karttalehti Ouna s Muodostuma 1, Kumpuniem i Aines pääasiassa ht. Hietaa esiintyy aineksessa lähes puolet. Kerrospaksuus on keskimäärin 1,5 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 2, Kumpuniem i Kapea rantavalli Oulujärven rannassa. Aines pääasiassa hieno a hiekkaa. Kerrospaksuus keskimäärin 1,5 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Nuodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asu - tus. Kokonaism.assamäär_ä on m3.

29 Muodostuma 3, Varpaniemi Huuhtoutunut moreenimuodostuma. Aines vastaa karkeudeltaan B-lk. Jonkinverran esiintyy myös A-lk ainesta. Kerrospaksuus on keski - määrin 1,0 m. Pinta-ala on 2,5 ha. Aineksen käyttöä haitta a vähäinen kerrospaksuus ja ylisuuret lohkareet. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 4, Kolokaarr e Aines on samanlaista kuin muodostamassa 3. Ylisuuria lohkareit a esiintyy runsaasti muodostuman luoteis- ja kaakkoisosassa. Keskiosassa esiintyy vähälohkareisin aines. Tästä osasta on aineksesta kuitenkin suuri osa käytetty. Kerrospaksuus on keskimääri n 0,9 m. Pinta-ala on 2 ha. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus ja ylisuuret lohkareet. Kokonaismassamäärä on n m3. Muodostuma 5, Kolokaarr e Huuhtoutunut moreenimuodostuma. Aineksesta on n. 1/10 vielä jäljellä. Kerrospaksuus on keskimäärin 0,7 m. Pinta-ala on 2 ha. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Muodostuma 6, Arjänsaar i Aines on pääasiassa Hll ja L^tHHk. Nuodostuman pohjakerroksess a saattaa esiintyä jonkinverran karkeampaa ainesta. Kerrospaksuu s on keskimäärin 16 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Fintaala on 48 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käytön esteen ä on alueen käyttö Kajaani Oy :n virkistysalueena. Kokonaismassamää - rä on 7,6 milj. m3, josta arvioitu C 7,6 milj. m 3. KarttalehtL Murtomäk i Muodostama I, Moisalan kanga s Ohut, pääasiassa hiekkaa sisältävä rantakerrostuma. Lisäksi esiintyy jonkinverran soraa ja hietaa. Kerrospaksuus on

30 keskimäärin vain 0,6 m. Pinta-ala on 10,5' ha. Aines on pääluok - kaa C. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismas samäärä on n Irma. Muodostuma 2, Roninkanga s Ohut,pääasiassa hienoa hiekkaa sisältävä rantakerrostuma. Kerrospaksuus on keskimäärin n. 0,8 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines o n pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on n m3. Muodostuma 3, Koljosenkanga s Ohut rantakerrostuma, jonka aines on todennäköisesti soraist a hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 0,7 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on m3. Karttalehti Masnua Muodostuma 1, Sarvisuo Huuhtoutunut moreenimuodostuma. Ainesta on vielä jäljellä n. 1/10 osa. Kerrospaksuus on n. 3 m. Pinta-ala on 2,4 ha. Muodostuma 2, Pennasenpur o Huuhtoutunut moreenimuodostuma. Karkeudeltaan aines vastaa B - ja A-luokkia. A-luokkaa on n. 15 % ja B-luokkaa n. 70 % kokonaismassamäärästä. Ylisuuria lohkareita ei alueella esiinny. Kerrospaksuus on keskimäärin 4,0 m. Pinta-ala on 4,5 ha. Aine s on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioi - tu A m3, B m 3, C m 3. Muodostama 3, Pennasenpur o Matala huuhtoutunut moreenimuodostuma. Kerrospaksuus n. 1,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,4 ha.

31 Muodostuma 4, Pennasenpur o Aines on pääasiassa hu>>htoutunutta moreenia. Eteläosassa esiin - tyy kuitenkin paremmin lajittunutta ainesta (srhk). Tämä aine s on kuitenkin lähes loppuun käytetty. Kerrospaksuus on keskimäärin n. 1,5 m. Pinta-ala on 13,2 ha. Kokonaismassamäärä on m 5. Muodostuma 5, Hankapuro Aines huuhtoutunutta kivistä moreenia. Lisäksi esiintyy alueella suhteellisen runsaasti lohkareita. Kerrospaksuus on n. 1,5-2 m. Finta-ala on 12 ha. Aineksen käyttöä haittaa runsas lohkareisuus. Muodostuma 6, Hankapur o Aines pääasiassa soraista hiekkaa (Sr. n. 15 %). Kerrospaksuu s on keskimäärin 1,2 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m.3, C m3. Karttaiehti Vuoreslaht i Muodostuma 1, Lautavaar a Alueen luoteisosa on huuhtoutunutta moreenia. Kaakkoispää o n enimmäkseen hiekkaa. Muodostuman hiekkatnassoista on n. puole t käytetty. Kerrospaksuus on keskimäärin vain 0,6 m. Pinta-al a on 24 ha. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on n m 3. Muodostuma 2, Isokanga s Aines huuhtoutunutta moreenia. Kiviä ja lohkareita esiinty y runsaasti. Muodostuman kaakkoispäässä esiintyy hiekkaa. Huomattava osa aineksesta on käytetty. Kerrospaksuus alueella o n hyvin pieni, vaihdellen 0,4-0,6 m. Pinta-ala on 21,5 ha. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on n m3.

32 Muodostuma 3, Kukkok_anga s Kapea ja ohut rantakerrostuma. Aines on hienoa hiekkaa ja hietaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 1,0 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerr. ospaksuus. Kokonaismassamäärä on n m 3. Muodostuma 4, Sääskikanga s Kaksi huuhtoutunutta moreenisel'ännettä.. Pienemmissä selänteessä esiintyy pintalohkareita. Muualla lohkareisuus on vähäistä. Isomman selänteen kaskkoispäässä on ohut kerros soraista hiekkaa. Kerrospaksuus alueella on hyvin pieni vaihdellen 0,5-0,6 m. Pinta-ala on 17 ha. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerros - paksuus. Kokonaismassamäärä on n m3. Muodostuma 5, Myllyniemi _ Aines pääasiassa hietaa. Lisäksi alueella esiintyy silttiä j a jonkinverran hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on alueella keski - määrin 2,5 m. Pinta-ala on 72 ha. Kokonaismassamäärä on 1, 8 milj. m3. Karttalehti A' kovaar a Huodos u= 1, Ala yl a Jäljellä oleva aines on pääasiassa huuhtoutunutta kivistä mo - reenia. Lisaksi esiintyy ylisuuri a lohkareita. Kerrospaksuus on n. 1,5 m. Pinta-ala on 1,2 ha. Aineksen käyttöä haitta a aineksen lohkareisuus. Muodostuma 2, Alakyl ä Aines pääasiassa hiekkaa ja vähän soraa. Noin 3/4 osaa aluee n massoista käytetty. Kerrospaksuus on n. 1,5 m. Pinta-ala o n 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on n m3. Karttalehti Kivimäk i Muodostuma 1, Aines huuhtoutunutta kivistä moreenia. Karkeudeltaan aines vastaa

33 B-lk. A-lk esiintyy n. 15 % ja C-lk n. 20 %. Kerrospaksuus on n. 2,5 m. Pinta-ala on 3,2 ha. Kokonaismassamäärä on n m3. Muodostuma 2. Kuusivaaksane n Aines kivistä,huuhtoutunutta moreenia. Karkeudeltaan aine s vastaa B-1k. A-lk ainesta on n ja C-lk %. Paikoin nousee A-lk määrä alueella 30 % kokonaismassamäärästä. Muodostumaan itäpäässä on pintalohkareita huomattavasti enemmä n kuin länsipäässä. Kerrospaksuus on alueella keskimäärin 3 m. Pinta-ala on 25,6 ha. Aineksen käyttöä haittaa p aikoin ylisuuret lohkareet. Kokonaismassamäärä on n m3. Muodostuma 3, Petäjäpuronkanga s Aines todennäköisesti kivistä ja lohkareista huuhtoutunutta mo - reenia. Lohkareita esiintyy alueella paikoin runsaasti. Kerrospaksuus vaihtelee alueella 1,5-7 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 19,2 ha. Aineksen käyttöä haittaa paikoin runsas lohkareisuus. Kokonaismassamäärä on n m3. Muodostuma 4, Kataikonkanga s Aineksen laatu epävarma. Aines on todennäköisesti samantapaist a kuin muodostumassa 2. Kerrospaksuus on keskimäärin 2 m. Nuodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 17,6 ha.,kokonais - massamkdrä on m 3. Muodostuma 5, Hankakanga s Aines todennäköisesti huuhtoutunutta kivistä ja lohkareista mo - reenia. Varsinkin länsi- ja keskiosassa on runsas pintalohkareisuus. Parhaiten lajittunut aines esiintyy alueen itäpäässä. Kerrospaksuus on n. 1,5 m, paikoin 2 m. Pinta-ala on 31,6 ha. Aineksen käyttöä haitta ylisuuret lohkareet. Kokonaismassamää-- rä on n m3.

34 Muodostama 6 Aines todennäköisesti kivistä huuhtoutunutta moreenia. Alueella esiintyy pintalohkareita. Kerrospaksuus vaihtelee 1-1,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8,8 ha. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on n m3. Muodostuma 7, Hankalamp i Aines suhteellisen hyvin lajittunutta kivistä ainesta. Karkeudeltaan aines vastaa B-1k. A-lk ainesta esiintyy n. 40 %. Lohkåreita esiintyy alueella hyvin vähän. Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 8, Aineksen laatu epävarma. Todennäköisesti aines on huuhtoutunut - ta kivistä moreenia. Kerrospaksuus on n. 1,5 m. Pinta-ala on 10 ha. Muodostuma 9, Rokanpur o Aines on todennäköisesti huuhtoutunutta kivistä moreenia. Erikoisesti muodostuman itäpäässä esiintyy runsaasti lohkareita. Kerrospaksuus on keskimäärin n. 3,5 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aineksen käyttöä haittaa yli - suuret lohkareet. Kokonaismassamäärä on n m3. Muodostuma 10, Pieni Rokk a Aines on todennäköisesti huuhtoutunutta kivistä moreenia. Ylisuuria lohkareita esiintyy runsaasti pinnassa koko alueella. Kerrospaksuus on n. 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5,6 ha. Aineksen käyttöä haittaa runsas lohkareisuus. Kokonaismassamäärä on n m3. Muodostuma Vuorijärvenkanga s Aines on todennäköisesti huuhtoutunutta kivistä moreenia.

35 -23 - Ylisuurta lohkareita esiintyy runsaasti muodostaman keski- j a itäosassa. Kerrospaksuus on keskimäärin 3,5 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 36 ha. Aineksen käyttöä haittaa runsas lohkareisuus. Kokonaismassamddrä on n. 1,26 milj. m3. Muodostuma 12, Santamäk i Aines erittäin kivistä huuhtoutunutta moreenia. Muodostuvan itäosassa esiintyy pinnalla runsaasti ylisuuri a lohkareita. Länsiosassa olevien kuoppien perusteella voidaan todeta, että aine s karkeudeltaan vastaa B-lk. A-lk ainesta on n. 2.5 % ja C-lk %. Kerrospaksuus alueella vaihtelee 2-8 m, keskimääräise n arvon ollessa n4 m. Pinta-ala on 85,6 ha. Aineksen käyttö ä haittaa itäosassa runsas lohkareisuus. Kokonaismassamäärä on 3,12 milj. m3. Muodostuma 13, Suolamp i Aines huuhtoutunutta hiekka- ja soramoreenia. Kivisyys vähäinen. Kerrospaksuus on keskimäärin 1,5 m. Pinta-ala on 4 ha. Kokonaismassamäärä on n m3. Muodostuma 14, Tuomikkokanga s Muodostuman pohjoisreuna on huuhtoutunutta kivistä moreenia, jossa paikoin esiintyy myös runsaasti lohkareita. Eteläreun a on paremmin lujittunut. Tässä osassa muodostumaa aines on pää - asiassa hiekkaa. Lisäksi esiintyy myös vähän soraa. Kerros - paksuus on keskimäärin 1,5 m. Pinta-ala on 22 ha. Kokonaismassamäärä on n m3. Muodostuma 15, Mammonniitty Aines on tällä alueella hiekkaa. Lisäksi esiintyy vähän soraa. Ainesta on n. 1/10 osa enää jäljellä. Kerrospaksuus on keski - määrin 1,5 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C.

36 Muodostuma 16, Rirmunper ä Aines on huuhtoutunutta kivistä moreenia. Karkeus on lähinn ä B-lk. Lisäksi esiintyy A-lk. n. 10 % ja C-lk n. 30 %. Ylisuurta lohkareita on alueella hyvin vähän. Kerrospaksuus on keski - määrin 1,5 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on n m3. Muodostu-na 17, Santamäk i Aines on todennäköisesti pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus o n n. 1,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on n m3. Muodostuma 18, Patam a Alueella esiintyvä aines on kivistä ja lohkareista huuhtoutunut - ta moreenia. Aines vastaa karkeudeltaan B-lk. A-lk ainesta on n. 30 %. ja C-1k enintään 20 %. Ylisuuria lohkareita on suhteellisen runsaasti. Kerrospaksuus on keskimäärin n. 3,5 m. Pinta-ala on 10,4 ha. Aineksen käyttöä haittaavat ylisuure t lohkareet. Kokonaismassmäärä on n m3. Muodostuma 1 9 Osittain huuhtoutunut moreenimuodostuma. Aines kivistä ja lohkareista ja on l ä 1ries loppu= käytetty. Kerrospaksuus on n. 1, 5 m. Pinta-ala on 7,6 ha. Muodostuma 20 Huuhtoutunut moreenimuodostuma. Aines on hyvin kivistä. Noin 2/3 alueen massoista on käytetty. Kerrospaksuus on n. 1,5 m. Pinta-ala on 13 ha. Kokonaismassamäärä on n m3. Karttalehti Kajaan i Käyttökelpoisia muodostumia ei ole.

37 -25 - OULUJÄRVI Karttalehti Unelanner ä Nuodostuma I, Pal j akant örm ä Aines pääasiassa hthhk. Paikoin esiintyy jonkinverran HHk j a jopa KEk. Pohjoisreunalla esiintyy hiekan lisäksi kiviä. Välikerroksina esiintyy mandollisesti routivaa hietaa. Alue on kairattu n. 3 m syvyyteen ja todettu aineksen olevan hiekka a vielä tällä syvyydellä. Syvemmällä aines mandollisesti on hienompaa. Kerrospaksuus on n. 23 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 84 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 19,3 mi l j. m). Nuodostuma 2, Manamansal o Laaja hietavaltainen alue. Ainoastaan rantavallien pintaosissa esiintyy jonkinverran hiekkaa. Paikoin esiintyy alueell a runsaasti tuulikerrostumia. Kerrospaksuus alueella vaihtele e muutamasta metristä kahteenkymmeneen. Karttalehti Manamansal o Nuodostuma 1, Takkuke ga s Alue on Kuostonsaaren harjun lievealuetta. Hiekkavaltaisess a osassa aines on hiekkaa ja hietaista hiekkaa. Myös hietavaltainen osa sisältää jonkinverran hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimadrin 3,5 m. Nuodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on n m3. Hietamassat jätetty arvioinnin ulkopuolelle. Mucdostuma 2, Pienikanga s Alueen hiekkavaltainen osa on pääasiassa hiekkaa, ja soraa esiin - tyy aineksessa n. 10 %. Muodostuman länsiosassa esiintyy kuitenkin n. 5 ha. alalla soraa pintakerroksessa. Tämä kerros on n. 2,5 m paksui..nen. Kyseessä oleva B-luokan aines on lähinnä hiek - kaista soraa. Muodostumaan liittyvä laaja lievealue on

38 enimmäkseen hietaa. Kerrospaksuus muodostuman hiekkavaltaises - sa osassa vaihtelee 5-12 m. Pinta-ala on 46 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4,15 milj. m), josta arvioi - tu A m3, B m 3, C 3,7 milj. m3. Muodostuma 3, Kappamäk i Alueen hiekkavaltaisessa osassa aines on pääasiassa hietaist a hiekkaa, jossa hietaa esiintyy %. Lievealue on sensijaa n enimmäkseen hietaa. Kerrospaksuus on hiekkavaltaisessa osass a muodostumaa n. 2-4 m. Pinta-ala on 5,0 ha. Aines on pääluok - kaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu C z m'. Muodostuma 4, Kaivosojanlamp i Alueen itärannalla aivan Oulujärven rannassa on kapea harjuselänne, jonka aines on srhk. Aines sisältää soraa n. 20 %. Selänne rajoittuu länsi- ja eteläreunaltaan hietavaltaiseen ainek - seen. Kerrospaksuus itäosan selänteessä on n. 7 m. Pinta-al a on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on n m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 5, Teeriniem i Aines pääasiassa hiekkaa. Teerilammen eteläpuolella olevass a selänteessä esiintyy kuitenkin kivistä soraa n. 1 m kerros pinnassa. Kerrospaksuus alueella vaihtelee 3-10 metriin. Pinta-al a on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a leirintäalue. Kokonaismassamäärä on 1,67 milj. m3, josta arvioi - tu A m.), B m 3, c 1,63 milj. m3. Luonnonsuojelun kan - nalta arvokas muodostuma. Muodostuma 6, Pantiokanga s Alueen pintaosassa esiintyy hiekkaa n. 2 m kerros. Alla olev a aines on todennäköisesti hietavaltaista. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu C m3. Hie - tamassat jätetty arvioinnin ulkopuolelle.

39 Muodostuma 7, Kokko järv i Kapea harjualue, jossa esiintyy kivistä soraa n. 4 m kerro s pinnassa. Aines sisältää A-lk n. 25 %. Yllämainitun karkean kerroksen alla aines on pääasiassa hietaa. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Nuodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m 3. Luonnonsuojelun kannalta arvoka s muodostuma. Muodostuma 8 Aines htllrk. Mainittu kerros esiintyy pinnassa ja on n. 2,5 m paksuinen. Syvemmällä aines muuttuu hienommaksi, hietavaltaiseksi. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, jost a arvioitu C m3. Luonnonsuojelun kannalta arvokas muodostuma. Muodostuma 9, Kiviharju Aines pääasiassa hiekkaa. Välikerroksina saattaa esiintyä jonkinverran hietaa. Saattaa olla, että hiekkakerros on vain 4-5 m paksuinen ja syvemmällä aines on hietaa. Kerrospaksuus on alueella keskimäärin 11 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m3. Luonnonsuojelun kannalta arvokas muodostuma. Muodostuma 10, Säynäyskanga s Kapea harju alue, jossa esiintyy n. 1,5 m kerros kivistä sora a pinnassa. TT =imän_ kerroksen alla on aines pääasiassa hiekka a 4-5 m syvyydellä. Pohjakerrokset ovat todennäköisesti hietaa. Kerrospaksuus alueella vaihtelee metriin. Muodostamass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokona i smassamäärä on n m3. Luonnonsuojelun kannalta arvokas muodostuma.