Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Transkriptio

1 Selvitys 1 (16) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lisättiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004, vesienhoitolaki) 2a lukuun Vesienhoitolakia täsmennettiin pohjavesialueen rajojen määrittämisen ja luokituksen perusteiden osalta valtioneuvoston asetuksella vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) lisätyssä 2a luvussa. Pohjavesialueiden määrittämistä ja luokitusta koskeva ohje julkaistiin 11/2018. Pohjavesialueiden luokitus Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) muuttuivat 1 ja 2 luokkaan. Sen lisäksi käytössä ollut IIIluokka (muut pohjavesialueet) poistui. Pirkanmaalla on ainoastaan I ja II luokan alueita. Uuden lainsäädännön mukaan pohjavesialue luokitellaan 1luokkaan, mikäli alueen vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2luokkaan luokitellaan pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu vedenhankintaan. Alue kuuluu pääsääntöisesti 2luokkaan, kun siellä muodostuu pohjavettä yli 100 m 3 /d, jos se myös muutoin ominaisuuksiltaan soveltuu vedenhankintaan. Uutena luokitukseen tulee mukaan Eluokka. Eluokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen un pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi tai maain. Uuden lainsäädännön myötä luokkia on nyt viisi; 1, 2, 1E, 2E ja E. Pohjavesialueiden rajaus Pohjavesialueiden rajaus perustuu ainoastaan luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Rajausmuutokset perustuvat pääsääntöisesti uuteen tutkimustietoon. Valtioneuvoston asetuksessa vesien ja merenhoidon järjestämisessä on tarkennettu, että muodostumisalue rajataan kohtaan, jossa maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Ympäristöhallinnon laatimassa ohjeessa (Pohjavesialueet opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan) tarkennetaan vielä, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienonhiekan tasoa (D 50 = >0,060,2mm). Pohjavesialueen raja määritellään kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Ohjeistuksessa mainitaan riittävän tiiviiksi kerroksiksi mm. yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D 50 = <0,002 mm). Pohjavesialueiden luokat kertovat alueen vedenkäytöstä ja suojelutarpeesta. Pohjavesialueiden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. Pohjavesialueiden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina, kuten ympäristösuojelulain kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. PIRKANMAAN ELINKEINO, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 297, Tampere Ytunnus kirjaamo.pirkanmaa@elykeskus.fi

2 Selvitys 2 (16) Taulukko 1. Yhteenveto Sastamalan pohjavesialueiden muutoksista. Pohjavesialue Rajausmuutos Vanha luokka Uusi luokka Heinijärvi Kyllä I 2 Houhajärvi A Kyllä I 1 Houhajärvi B Kyllä I 2 Hyynilänkangas Kyllä I 1 Kinnala B I 1 Koppalaisenmaa I 1 Salmi I 1 Sammaljoki A I 1 Suodenniemi kk Kyllä I 1 Houhajärvi C II 2 Kinnala A II 2 Kurjenniemi II 2 Nokari II 2 Roismala II 2 Sammaljoki B II 2 Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta: > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > (valitse) Pirkanmaan ELYkeskus Britschgi, Rintala ja Puharinen. Pohjavesialueet opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2018. Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a luku (1299/2004). Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 2a luku (1040/2006).

3 Selvitys 3 (16) Pohjavesialue Heinijärvi luokka Pohjavesialueen luokkaa muutetaan I luokasta 2luokkaan, koska alueella olleen Heinijärven vedenottamon lupa sekä suojaalueen päätös on rauetettu 10/2018. Alueen arvioitu antoisuus ylittää 100 m 3 /d. Muodostumisaluetta muutetaan vastaamaan muodostumisalueen kohdalta Heinijärven rantaviivaa. Alue rajautuu pääasiassa soihin, moreeneihin ja savikkoihin. Alue on matala itälänsi suuntainen harju, joka kulkee vedenalaisena Heinijärven poikki. Järven länsipuolella harjun ydinosan aines on heikosti lajittunutta kivistä soraa, joka on suureksi osaksi kaivettu pois pohjavedenpintaan asti. Itäosa on pintaosistaan kerroksellista hiekkaa. Harjun ydinosan leveys on vain metriä ja silttisavi liepeet ulottuvat paikoin melkein harjun päälle. Pohjaveden yläpuolinen kerrospaksuus on 3 5 metriä. Alueen itäosissa kallion ja maanpinta laskee merkittävästi kohti järveä. Pohjaveden virtaussuunta on itäosassa kohti järveä ja länsipäässä länteen. Heinijärven länsirannalla Kaitalonnokan kohdalla muodostuma on hydraulisessa yhteydessä järveen. Alueella muodostuu pohjavettä arvioilta 1100 m 3 /d. Ei vedenottamoita.

4 Selvitys 4 (16) Pohjavesialue Houhajärvi A A 1luokka Houhajärvi A on 1luokan pohjavesialue, koska alueella on Houhajärven vedenottamo, josta otetaan yli 10 m 3 /d pohjavettä. Houhajärvi A:n ja B:n välistä rajaa siirretään noin 800 metriä luoteeseen vastaamaan paremmin pohjaveden virtausoloja. Lisäksi muodostumisaluetta muutetaan vastaamaan Houhajärven rantaviivaa. Alue rajautuu etelässä Houhajärveen ja savikerrostumiin. Pohjoispuolella on laajasti soita ja paikoin moreeni ja kalliomaita. Kaakkois ja luoteispäissä alue rajautunee kalliokynnyksiin. Alue on osa laajempaa luodekaakko suuntaista harjujaksoa. Harju on suurimmalta osin kapea, leveydeltään noin 100 metriä ja topografialtaan verrattain matala, 1015 metriä korkea. Harjuselänteen aines on kohtalaisesti lajittunutta kivistä soraa, jossa esiintyy hiekkaa välikerroksina. Paikoin sorassa tavataan ohuita tiukkaan iskostuneita ruosteisia kerroksia. Alueella on ollut runsaasti soranottoa, joka ulottuu usein pohjaveden tasoon ja paikoin kallioon asti. Tästä johtuen kerrospaksuudet ovat nykyään monin paikoin ohuet. Vedenottamon kaivojen kohdalla kairauksissa todetut pohjaveden yläpuolisten kerrosten paksuudet ovat 2 4 metriä. Pohjavedenpinnan alapuolisten kerrosten paksuudet vaihtelevat 5 10 metrin välillä. Pohjaveden virtaus suuntautuu kaakosta luoteeseen. Pohjaveden purkautumista tapahtuu Lamminsuon alueelle. Luoteispäästä vesi virtaa kohti kaakkoa. Alueen kaakkoispäätä lukuun ottamatta pohjaveden pinnankorkeuksissa ei ole suuria vaihteluita, joka viittaa hyvään vedenjohtavuuteen. Houhajärven kohdalla, jossa muodostumisalue ulottuu rantaan asti, pohjaveden pinta on lähellä järven tasoa. On todennäköistä, että muodostuma on yhteydessä järveen. Järven luoteispäässä harjuun suotautuva vesimäärä on tutkimuksissa tulkittu kuitenkin vähäiseksi. Pohjaveden rautapitoisuus kasvaa syvemmälle mentäessä. Alueen arvioitu antoisuus on 830 m 3 /d, mutta on mahdollista, että rantaimeytyminen kasvattaa tätä. Alueella on Sastamalan veden Houhajärven vedenottamo, jolla on kolme kaivoa eri puolilla aluetta. Vuonna 2017 pohjavettä otettiin alueelta keskimäärin noin 700 m 3 /d.

5 Selvitys 5 (16) Pohjavesialue Houhajärvi B B 2luokka Pohjavesialue kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoa eikä sellaista ole suunnitteilla. Alueen arvioitu antoisuus ylittää 100 m 3 /d. Houhajärvi B:n ja A:n välistä rajaa siirretään noin 800 metriä luoteeseen vastaamaan paremmin pohjaveden virtausoloja. Alue rajautuu pääasiassa soihin, moreeneihin ja savikerrostumiin sekä paikoitellen kalliopaljastumiin. Alue on osa luodekaakko suuntaista laajempaa harjujaksoa. Houhajärvi B pohjavesialue rajautuu luoteessa alueeseen, jossa kalliokynnykset todennäköisesti rajoittavat veden virtausta luoteeseen. Tämä on havaittavissa suurina pohjaveden korkeuseroina rajan eri puolin. Häntyrinkankaan kohdalla muodostuma on deltamainen hiekkojen reunustama laajentuma, jossa esiintyy myös soraisia kerroksia. Tästä muodostuma jatkuu katkonaisena kohti kaakkoa rajautuen todennäköisesti kalliokynnykseen alueen kaakkoispäässä. Häntyrinkangasta lukuun ottamatta muodostuman aines on pääosin kohtalaisesti lajittunutta kivistä soraa, jossa esiintyy hiekkaa ja hienoa hiekkaa välikerroksina. Paikoin sorassa tavataan ohuita tiukkaan iskostuneita ruosteisia kerroksia. Alueella on ollut runsaasti soranottoa, joka ulottuu usein pohjaveden tasoon ja paikoin kallioon asti. Tästä johtuen kerrospaksuudet ovat nykyään monin paikoin ohuet. Pohjaveden virtaus suuntautuu pääasiassa luodetta kohti. Pohjavettä purkautuu harjua reunustaville suoalueille ja Maunuksenojaan. Kaakkoisosassa virtaus rajoittunee kalliokynnyksiin. Pohjavettä alueella muodostuu arviolta 1420 m 3 /d. Ei vedenottamoita.

6 Selvitys 6 (16) Pohjavesialue HyynilänkangasSuodenniemi luokka HyynilänkangasSuodenniemi kuuluu 1luokkaan, koska alueella on Hyynilänkankaan ja Suodenniemen vedenottamot. Hyynilänkangas ja Suodenniemi kk pohjavesialueet yhdistetään, koska alueiden väliselle rajalle ei ole hydrogeologisia perusteita. Pohjavettä virtaa nykyisen pohjavesialueiden välisen rajan yli kohti länttä. Pohjavesialue rajautuu pääasiassa moreeneihin, soihin ja savikoihin sekä Jyrmysjärveen alueen länsiosassa. Muodostuma on itälänsi suuntainen harju. Muodostuman keskiosa on pinnasta huuhtoutunutta ja lohkareista soraa. Reunat ovat monin paikoin rantavoimien tasoittamia hiekkoja. Keskiosassa pintaosan sorakerroksen paksuus on 23 metriä, jonka jälkeen aines muuttuu syvemmällä hiekkavaltaisemmaksi. Pohjaveden yläpuolinen kerrospaksuus on harjun keskiosissa 1020 metriä ja reunoilla 15 metriä. Itäpäässä pintaosan aines on huonommin lajittunutta kuin keskiosissa. Länsipäässä harjuselänteen alueella pintaosan aines on huonosti lajittunutta kohtalaisesti pyöristynyttä kivistä ja paikoin lohkareista soraa. Tämän alapuolella on hienoa hiekkaa, joka syvemmällä vaihettuu kiviseksi soraksi tai moreeniksi. Harjun länsipään reunaalueet ovat pintaosiltaan silttiä. Leipomolaakson kohdalla harju kulkee kaakkoluode suuntaisen kalliolaakson yli. Pohjaveden päävirtaussuunta on alueen itäosissa itään, jossa harjun sisäinen kallioselänne ohjaa virtausta. Alueen länsiosissa pohjavesi virtaa pääasiassa länteen. Muodostuman keskiosassa virtaus on kohti Leipomolaaksossa sijaitsevaa ruhjetta ainakin ruhjeen länsipuolella. Pohjavettä purkautuu muodostuman pohjoispuolella oleville soille sekä alueen länsipäässä Suodenniemen vedenottamon lähteestä. Jyrmysjärvestä imeytynee vettä muodostumaan, jonka ansiosta alueen todellinen antoisuus ylittäneen laskennallisen antoisuuden, joka on 2600 m 3 /d. Alueella on Hyynilänkankaan ja Suodenniemen vedenottamot. Hyynilänkankaan vedenottamolla on kuusi kaivoa eri puolilla aluetta ja vuonna 2017 niistä otettiin vettä keskimäärin 890 m 3 /d. Suodenniemen vedenottamon kahdesta kaivosta otettiin vettä yhteensä 184 m 3 /d vuonna 2016.

7 Selvitys 7 (16) Pohjavesialue Kinnala B 1luokka Kinnala kuuluu 1luokkaan, koska alueella on Kinnalan vedenottamo ja Ruotsilan vedenottamo, joista otetaan pohjavettä yhteensä yli 10 m 3 /d. Ei rajausmuutoksia. Alue rajautuu luoteessa kallioalueeseen ja kaakossa Kokemäenjokeen. Muuten alue rajautuu pääasiassa savikoihin ja paikoin moreeneihin. Pohjavesialue sijaitsee Kiikan taajaman koillispuolelta kulkevalla luodekaakko suuntaisella kapealla ja matalalla harjulla. Harju on HouhajärvenSammaljoen harjujakson jatkeita. Pohjavesialueen luoteispää sijaitsee Rajakallion kalliokohoumalla, kaakkoispäässä alue rajoittuu Kokemäenjokeen. Muodostuman leveys on metriä, ja ydinosan paksuus 510 metriä. Jokilaaksojen läheisyydessä muodostuma on tasoittunut. Harjun ydinosa on hyvin pyöristynyttä kivistä soraa. Harjun päällä ja varsinkin reunaalueilla aines on hiekkaa. Luoteispäässä aines on huonommin lajittunutta ja välissä on silttikerroksia. Kaakossa harju rajoittuu valtaosin savialueisiin ja luoteessa pääasiassa moreeni ja kallioalueisiin. Pohjavesi virtaa kaakkoisosassa Santanummen kohdalta asti kohti Kokemäenjokea. Kokemäenjoen ja muodostuman välillä on hyvä hydraulinen yhteys. Santanummen luoteispuolella pohjavesi virtaa luoteeseen kohti Kikkelänjokea. Rajakallion ja Kikkelänjoen välisellä alueella pohjaveden virtaus on kohti kaakkoa. Ennen Kinnalan vedenottamon käyttöönottoa pohjavettä purkautui Kikkelänjokeen. Vedenottamoiden läheisyydessä pohjavesi on noin seitsemän metrin syvyydessä maanpinnasta. Kikkelänjoen kaakkoispuolella vanhoilla soranottoalueilla soraa on otettu monin paikoin pohjaveden pintaan asti. Paikoin vesi on näkyvissä. Alueen arvioitu antoisuus on 220 m 3 /d. Alueella on Kinnalan ja Ruotsilan vedenottamot. Vuonna 2017 Kinnalan vedenottamon vedenotto oli 240 m 3 /d ja Ruotsilan vedenottamon vedenotto oli 30 m 3 /d.

8 Selvitys 8 (16) Pohjavesialue Koppalaisenmaa luokka Koppalaisenmaa on 1luokan pohjavesialue, koska alueella on Sarvanniemen vedenottamo, jonka vedenotto 10 m 3 /d. Ei rajausmuutosta. Alue rajautuu kaakossa Kiimajärveen ja luoteessa moreeneihin ja kallioihin. Lännessä on suota ja savikoita. Idässä alue rajautuu moreeneihin ja savikoihin. Alue kuuluu katkeilevaan harjujaksoon. Alueella harju on leveydeltään m ja harju on tasoittunut kohoten vain vähän ympäristöstään. Harjun ydinosa on hyvin lajittunutta soraa. Harjun päällä ja reunoilla on ohut kerros hiekkaa, jota on levinnyt paikoin hieman harjuselänteen ulkopuolelle. Kairausten perusteella vedenottamon läheisyydessä kerrospaksuus on noin 8 metriä ja pohjaveden pinnan yläpuolisten kerrosten paksuus on noin 1,5 2 metriä. Harjun luoteisosassa hiekka ja sorakerrostumat ovat ohuempia ja aines muuttuu luodetta kohti huonommin lajittuneeksi soraiseksi moreeniksi. Luoteispäässä savet ja siltit peittävät harjua. Sarvaniemellä harjulla on hydraulinen yhteys Kiimajärveen. Harju rajoittuu kaakkoispäässä Kiimajärven rantaalueisiin ja peltoihin, joiden kohdalla harjua reunustavat silttisavi liepeet saattavat ulottua melkein harju päälle asti. Luoteispäässä harju rajoittuu moreenialueisiin. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakkoon kohti Sarvaniemeä, josta pohjavettä purkautuu Kiimajärveen. Etenkin harjun koillisosassa soraa ja hiekka on otettu pohjaveden pinnan alapuolelle. Alueen arvioitu antoisuus on 180 m 3 /d. Alueella on Sarvanniemen vedenottamo, jonka vedenotto oli vuonna 2017 keskimäärin noin 120 m 3 /d.

9 Selvitys 9 (16) Pohjavesialue Salmi luokka Salmi kuuluu 1luokkaan, koska alueella on Salmin vedenottamo, jonka vedenotto ylittää 10 m 3 /d. Ei rajausmuutoksia. Alue rajautuu kallio ja moreenialueisiin sekä savikoihin lännessä. Alue sijoittuu laajan kalliomäen reunaan, joka on alaosastaan moreenipeitteinen. Pohjaveden päävirtaussuunta on mäeltä pellolle, jossa pohjavettä on purkautunut pellolla sijainneesta lähteestä. Alueen arvioitu antoisuus on 40 m 3 /d. Alueella on Salmin vedenottamo, josta on otettu vettä vuonna 2017 keskimäärin 12 m 3 /d.

10 Selvitys 10 (16) Pohjavesialue Sammaljoki A A 1luokka Sammaljoki A on 1luokan pohjavesialue, koska alueella on Sammaljoen vesiosuuskunnan vedenottamo, josta otetaan vettä yli 10 m 3 /d. Ei rajausmuutoksia. Pohjavesialue rajautuu pääasiassa savikoihin ja paikoin moreeneihin. Alue sijaitsee kalliolaaksoon syntyneellä pääosin itälänsi suuntaisella kapealla harjulla. Selänteen leveys on alle 100 metriä. Topografialtaan harju on länsiosassa selväpiirteinen. Kerrospaksuudet ovat verrattain suuret. Lajittuneen aineksen kerrokset ovat paksuimmillaan 10 metriä. Harju rajoittuu suurimmaksi osaksi peltoalueisiin. Harjuselänteen aines on lajittunutta soraa ja paikoin hiekkaa, jossa esiintyy ohuita kivisiä välikerroksia. Kyseisissä karkearakeisissa kerroksissa on tiukkaan iskostunutta rauta ja mangaanisakkaa. Pintakerroksena on paikoin moreenimaista huonosti vettäläpäisevää ainesta. Pohjaveden päävirtaussuunta on Mustanojanharjulla luoteesta kaakkoon. Pohjaveden taso on varsin lähellä eteläpuolisten peltoalueiden maanpintaa. Pohjavettä purkautunee harjun poikki kulkeviin ojiin. Alueen arvioitu antoisuus on 180 m 3 /d. Alueella on Sammaljoen vesiosuuskunnan vedenottamo, josta otettiin vettä vuonna 2017 keskimäärin 36 m 3 /d.

11 Selvitys 11 (16) Pohjavesialue Houhajärvi C C 2luokka Houhajärvi C kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoa eikä sellaista ole myöskään suunnitteilla. Alueen arvioitu antoisuus ylittää 100 m 3 /d. Ei rajausmuutoksia. Alue rajautunee luoteessa kalliokynnykseen. Kaakkoisosissa on kallioita ja savikerrostumia. Muuten alue rajautuu soihin ja moreeneihin. Alue on osa luodekaakko suuntaista laajempaa harjujaksoa. Houhajärvi C pohjavesialueella muodostuman leveys vaihtelee metrin välillä ja on leveimmillään muodostuman luoteisosissa kaveten kaakkoa kohti mentäessä. Topografialtaan muodostuma on matalahko ollen alempana kuin ympäröivät kallioalueet. Alueella on ollut runsaasti soranottoa, joka ulottuu usein pohjaveden tasoon ja paikoin kallioon asti. Tästä johtuen kerrospaksuudet ovat nykyään monin paikoin ohuet. Muodostuman aines on kohtalaisesti lajittunutta kivistä soraa, jossa esiintyy hiekkaa välikerroksina. Paikoin sorassa tavataan ohuita tiukkaan iskostuneita ruosteisia kerroksia. Kalliokynnys erottanee alueen luoteispuolella olevasta Houhajärvi B:n pohjavesialueesta. Pohjaveden virtaussuunta ainakin alueen keskiosissa on kaakkoa kohti. Pääasiallinen purkauspaikka on Papinsuo. Muodostuman arvioitu antoisuus on 450 m 3 /d. Ei vedenottamoita.

12 Selvitys 12 (16) Pohjavesialue Kinnala A 2luokka Kinnala kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoa eikä sellaista ole myöskään suunnitteilla. Alueen arvioitu antoisuus ylittää 100 m 3 /d. Ei rajausmuutoksia. Alue rajautuu pääasiassa kallioihin ja moreeneihin. Pohjavesialue sijaitsee Kiikan taajaman koillispuolelta kulkevalla luodekaakko suuntaisella kapealla ja matalalla harjulla. Harju on HouhajärvenSammaljoen harjujakson jatkeita. Pohjavesialue rajoittuu kaakossa Rajakallion kalliokohoumaan ja luoteessa pääasiassa metsätalouskäytössä oleviin moreeni ja kallioalueisiin. Muodostuman leveys on metriä, ja ydinosan paksuus 5 10 metriä. Aines on huonommin lajittunutta kuin Rajakallion kaakkoispuolella jatkuvassa osassa ja välissä on silttikerroksia. Pohjaveden päävirtaussuunta on rajakalliolta luoteeseen. Pohjavesi purkautuu pääosin harjun pohjoispuolelle. Alueen arvioitu antoisuus on 240 m 3 /d. Ei vedenottamoita.

13 Selvitys 13 (16) Pohjavesialue Kurjenniemi luokka Kurjenniemi kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoa, mutta alue soveltuu tutkimusten mukaan vedenhankintakäyttöön. Ei rajausmuutoksia. Alue rajautuu idässä ja pohjoisessa savikoihin. Muualla alue rajautuu pääasiassa moreeneihin. Alue on osa Houhajärven harjujakson eteläpuolella kulkevaa pientä katkeilevaa harjumuodostumaa. Alueella aines on hiekkavaltaista ja kerrospaksuudet ovat ohuet. Kairausten perusteella hiekkakerroksen paksuus on 36 metriä. Pohjavedenpinta on 12 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden virtaussuunta on koilliseen. Alueen laskennallinen sekä koepumppauksen perusteella arvioitu antoisuus on 50 m 3 /d ja vesi on hyvälaatuista. Ei vedenottamoita.

14 Selvitys 14 (16) Pohjavesialue Nokari luokka Nokari kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoa eikä sellaista ole suunnitteilla. Alueen arvioitu antoisuus ylittää 100 m 3 /d. Ei rajausmuutoksia. Alue rajautuu pääasiassa moreeneihin ja paikoin kallioihin sekä savikoihin. Alue on pieni itälänsi suuntainen harju, johon liittyy moreenialue, josta pohjavesi virtaa harjun suuntaan. Harjun ydinosan aines on soraa ja soraista hiekkaa. Aines on huonosti lajittunutta, ja sisältää kiviä ja lohkareita. Moreenialueen aines on kohtalaisesti vettä läpäisevää hiekkamoreenia. Harjussa pohjaveden virtaussuunta on itään. Hiekkamoreenialueelta virtaus on kohti harjua. Alueen arvioitu antoisuus on 105 m 3 /d. Ei vedenottamoita.

15 Selvitys 15 (16) Pohjavesialue Roismala luokka Roismala kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoita eikä sellaista ole suunnitteilla. Alueen arvioitu antoisuus ylittää 100 m 3 /d. Ei rajausmuutoksia. Alue rajautuu etelässä kalliokynnykseen. Pohjoisessa alue rajautuu savikoihin ja muualla moreeneihin ja paikoin kallioihin. Alue on osa HouhajärvenSammaljoen harjujaksoa, josta Roismalan kohdalla lähtee pohjoiseen kapea laajentuma. Aines on maatutkatulosten perusteella pääosin kivistä silttistä hiekkaa. Maatutkatulosten perusteella ei voida tarkalleen sanoa pohjaveden tai kallion pinnankorkeutta. Pohjavettä purkautuu muodostuman pohjoispäässä olevasta lähteestä. Vedenhankinnan kannalta alue on pienialainen ja alue on valtaosaltaan asutusaluetta. Alueen arvioitu antoisuus on 170 m 3 /d. Ei vedenottamoita. Maatutkaluotaustutkimusraportti: Sastamala/Urjala, , GeoWork Infra Oy.

16 Selvitys 16 (16) Pohjavesialue Sammaljoki B B 2luokka Sammaljoki B kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoa eikä sellaista ole suunnitteilla. Alueen arvioitu antoisuus ylittää 100 m 3 /d. Ei rajausmuutoksia. Alue rajautuu pääasiassa savikoihin. Itäosassa alueen eteläpuolella on suo. Alue sijaitsee kalliolaaksoon syntyneellä pääosin itälänsi suuntaisella kapealla harjulla. Selänteen leveys on alle 100 metriä. Topografialtaan harju on matala johtuen korkealle harjulle ulottuvista silttisaviliepeistä. Maaaineksen kerrospaksuudet ovat verrattain suuret ollen muodostuman reunaosissa noin 10 metriä ja muodostuman keskiosissa todennäköisesti yli 20 metriä. Harju rajoittuu suurimmaksi osaksi peltoalueisiin. Harjuselänteen aines on lajittunutta soraa sekä hiekkaa, jossa esiintyy ohuita kivisiä välikerroksia. Kyseisissä karkearakeisissa kerroksissa on tiukkaan iskostunutta rauta ja mangaanisakkaa. Pintakerroksena on paikoin moreenimaista huonosti vettäläpäisevää ainesta. Pohjaveden pinta on lähellä eteläpuolisten peltoalueiden maanpinnan tasoa. Pohjavettä purkautuu harjun poikki kulkeviin ojiin. Sianojankankaalla vettä purkautuu harjun eteläpuolelle lähteestä. Alueen arvioitu antoisuus on 190 m 3 /d. Ei vedenottamoita. LIITTEET Karttaaineisto kaikkien pohjavesialueiden osalta, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen punaisella rajauksella. Maatutkaluotaustutkimusraportti: Sastamala/Urjala, , Geo Work Infra Oy.