S O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s

Transkriptio

1 S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan piirin eteläosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Ilpo Kurkinen Senna Koho

2 OSA I I Sivu 110 Karttalehti 4223 JOENSU U " KONTIOLAHT I " KITEE " TOHMAJRRVI (01-07)

3 JOENSUU Karttalehti Leopälaht i Muodostuma 1 Kolmikanta I. Kapea, soravaltainen harjujaksonosa, joka länsiosi.staan on mo - reenialustal.la. Eniten A- luokan materiaalia on jakson keski - osissa. Kerrospaksuus on pieni, vain vajaa 2 in. Muodosturnass a ei ole leikkauksia. Pinta -ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaisrnass.amäärri on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 2 Kolmikanta I I Merkityksetön, hienoa hiekkaa oleva harjuselänne. Kerrospak - suus on vain 1,5 in. Muodostum4ssa ei ole leikkauksia. Pin ta - al.a on 1 ha. Aines on pääluokkaa C, massamä{årä m 3. Muodostuma 3 Sirkkal amn i Mutkitteleva kapea harju-jakson osa, aines on l.änsiosaa lukuunottamatta hiekkaa, itäosissa yleisesti Iny6s hietaa. Va?"2amE:"?"ki" - ty`<: :,i-nen, matala esiintyma. KE1rrcispa.ks!IUS on vain `? m,. Pinta - ala on 11,5 ha.. Aines on nääluok.kaa C. Aineksen }cäytt<:iså, hait - taa itäosassa välikerrok sena oleva hieta. I:okonaislnassema :.i.rr: 3 on m', josta, arvioitu R~`r0 000 m 3, C m?. A1u :;clo s tuma 4 Myllkyr a Moln'E;C-3n1.c1.l.tist ::iz.la oleva harjusclanne. Aines on paaosin kivista soraa, luotoi sosis sa soraista hiekkaa. Ke rrosna.ks'r?.:ts on 1-5 ril. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pa«l.uokkaa. ~'. i-luocåost.uman }cayt: - 7 tc ;~~ rajoittaa tie. Kokon~.ir~marnalnää.r~å on I:"t J, josta arv :z.oitu I: ä G00 m 3, F"y m ', C m 3. h i i 1cdl; s X:u??1 :E. 5 Kie? ri Iy I:1_ e I? t_l F<atk;anaS.rÄoI :, C:ritt :-1 :t n matala h :'.r j uj aksol; occ3 y, åcax.l. io,altrex?3n r'in - i-.ac 5',.`_ T.c~:SSa pl,c._, nikivi`' ~t~l soraa. 1 ~=,._. A5.1":.C'`.. : on ~,_ ~ :.~-2 ;-1, ~1 :i ~tyc ;~F,c.?;1~~i:k :Lz.`J : `; Ii o "i alue. i';ot:' ro :.`7aksi ;iu : x on vain 1-3 m. Muodostumassa ei ol o - leikkauksia, PiIåtc:Y.-ala, on 5 }1c?. Aines on pc`ialu.oi ;}:a ;.. f3. Koko l"lctii" ' rfi c 1 `..; :, :ir>>ai i 3: : c) on m 3, josta a i: S.r :i.oit'.; B m 3, C m 3.

4 Karttalehti Liner i Muodostuma 1 Reposärkk ä Kapea harjujakson osa, jonka länsiosassa esiintyy kohtalaisest i A-luokan materiaalia. Lievealueilla aines on hiekkavaltaist a osaksi hietaakin. Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Pinta-al a on 24 ha. Aines on oääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 1,1 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, A m 3, C m3. Muodostuma 2 Ruotsinkait a Pinnaltaan karkeaa kivistä soraa oleva harjusaari, joka on syy - tä säilyttää luonnontilaisena. Kerrospaksuus on n. 3 m. Muodo s - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 3 Laitasaar i Kumpuileva harjusaari, jonka korkeimmat osat ovat kivistä soraa, painanteet hienoa hiekkaa. Kerros paksuus on 1-5 m. Muodostumas - sa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käytön esteenä on maisemansuojelu. Kokonaismassa - määrä on m3, josta arvioitu A m ', B m 3, C m 3. Muodostuma 4 Selkärant a Matala harjujakson osa joka länsiosastaan on kallioalustalla. Aines pääasiassa hienoa hiekkaa, pintaosassa on hietaa, reu - noilla päällä usein siltt:i.ä jona soraa. Kaakkoisosassa esiinty y myös sa vpilajitteita. Kerrospaksuus on keskimäarin 5 m. Pinta - ala on 12 ha. Aines on naaluokkaa C. Muodostuman käyttöä ra - joitt.atavat asutus ja tiestö, nääosa alueesta on peltoa. Ainek - sen käyttöä haittaavat pai.ttävät siitti- ja savikerrostumat, joiden r>aksuus on ylecns i alle 1 m. Kokonaisina samanra o n m 3, josta arvioitu B m, C m 3. Muodostuma 5 Vainolamp i Paaasia >sa soraa oleva harjujakson osa kalli_oselänteen päässä. Muodoatuman käytön c s :i _z kokonaan jul k.i_set rakennukset : ja tie' s - tö. I ' arrosnak :i. n on 2-5 i. Pinta-ala on 7,5 ha. Aines on naaluokkaa P. Kokcjnaismassama_% rä on m 3, josta arvioitu A in` ', ~ m 3, C aåc

5 Muodostuma 6 Kukkolaht i Suureksi osaksi soraa oleva harjujakson osa, keskiosassa mur s - kauskeinoisen materiaalin. osuus on huomattavan runsas, jop a 30 % massoista. Reunoiliepäin aines hienonee, hienoksi soraksi, joka on peittynyt lieneillä paksuilla hienohieta kerrostumill a (keltainen väri). Hvvälaatuinen esiintymä, valitettavasti mai - semallisesti arassa ympäristössä. Kerrospaksuus on 5-10 m. Ke r - rospaksuus on 5-10 m. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittavat hautausmaa-alue ja asutus sek ä pohjavedenottamo. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostumast a on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 7 Kohonkanga s Katkonainen harjun osa., jonka eteläpää on kerrostunut kallio n päälle. Aines vaihtelee kivisestä sorasta hiekkaan, karkeint a on keskiosa. Kerrospaksuus on keskustassa 5-10 m, muualla vai n 1--4 m. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Karttalehti Viini-iärv i Muodostuma 1 Kirkkosärkkäa Suuren harjujakson osa, jonka aines on pääasiassa hiekkaist a soraa, A-luokan osuus on melko vähäinen, joskin leikkauksien vähälukuisuudesta johtuen, sitä on vaikea arvioida. Kerrospak - suus on lähes 10 m. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käytön esteenä ovat julkiset rakennukset ja mu u asutus pääosassa aluetta. Kokonaismassamäärä on 1,8 milj. m 3, josta arvioitu A m ', B 1 milj.m 3, C m 3. Muodostuma 2 Sorasärkk.ä Pintaosan per usteella nimi on paikkansa pitävä : aines on pak - suiii^la.:ssa seläntee. ssä karkeaa kivistä soraa, länsiosassa esiintyy hiekkaista soraa, osittain hiekkaa, samoin koillisreunalla. Kerrospaksuus on keskiosissa n. 10 m,, reunaosassa vähemmän. do :l± r) a CC )Q ei ole loikkauksia. ȧ Pinta-al. a on 20 ha. Aines on paäåt?r.>l,s.aa B. Tiuodostuman käytte._:i rajoittaa luoteisosassa pohjave - C'o :"iot tarvo. P:okonai ma sam%ar.- on 1,2 mi.i.j. m 3, josta arvioit u A m 3, P m?, C m j.

6 Muodostuma 3 Hiekkasärkkä Nimestään huolimatta korkein selänne on pääasiassa pienikivis - tä soraa, pintaosassa on 2-3 m kerros runsaasti murskauskelpoi s - ta materiaalia käsittävää kivistä soraa. Matala kaakkoisosa n lievealue on kokonaan hiekkaa, reunaosassa on paikoin hieta a päällä vajaa metri. Kerrospaksuus on luoteisosassa m, lievealueilla vain 2-5 m. Pinta-ala on 60 ha. Aines on pääluo k - kaa C, käyttökelpoisin alue on selvästi soravaltainen. Muodos - tuman käyttöä rajoittaa lievealueella asutus. Kokonaismassamää - rä on 3,6 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 1,6 milj. m 3, C 1,8 milj.m 3. Muodostuma 4 Ruunanselkonen Leveä osa suurta harjujaksoa, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Kapea keskiselänne on pääasiassa hiekkaista soraa, pintaosass a myös kivistä soraa. Lievealueilla esiintyy välikerroksina myö s hietaa ; sen osuus kasvaa reunoille päin. Kerrospaksuus ohene e loivasti keskiselä.nteestä reunoille, rajoissa 12-1 m. Pinta-al a on 147 ha. Aines on pääluokk_aa C. Kokonaismassamäärä on 10 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 9 milj.m 3. Muodostuma 5 Kamppurinvaar a Suuresta jaksosta haarautuvan jakson liittvmäkohta, joka koostu u morfologialtaan rauhattoma. ta kuoppa- ja kumnumaastosta sek ä rinnakkaisselänteistä. Aines on Kampnurinvaazan alueella kivi s - tä-hiekkaista soraa n. 12 m paksulti, alaosassa on samanverra n hiekka- ja hietalajitteita, joten alue on merkitty hiekkavalta i - seksi, vaikka käyttöä ajatellen se voisi olla toisinkin. Pohjoiso :m selänteissä soran osuus lienee jo suurempi. Länsiosa on lähes kokonaan hiekkaa, reunaosassa Hinta on ohuelti hietaa t Pinta-'ala on 72,5 ha. Aines on n iäluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 9,5 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, 13 1,5 m113.m 3, C 7,8 milj.m 3. Muodostuma 6 Ko ivul eht o Ilarjujakson reunaosaa, jonka aines on luultavasti kokonaan hick - kalaj ittei_ta. ItiDuoi f1.1 a on p aksu ja hietakerrostumia. Asutu s rajol. taa alueen k<-iv-i :tö. Kerrospaksuus on 5-10 m. Muodostuma s - sa ei ole le_ikk uksid. Pinta-ala on 3 ha. Aines on ndaluokkaa C, m ssalci irä 25=

7 Muodostuma 7 Kanavaar a Edelläkuvattuun jaksoon välittömästi liittyvä osa, joka on pää - asiassa hiekkaa. Tyypillinen piirre tälle osalle on dyynimuo - dostumat alueen keskiosissa, niiden paksuus voi olla jopa 4 m. Pohjoisreunan selänne on geologisin perustein soraa, jossa kar - kein aines lienee pintaosassa. Kerrospaksuus on soraksi merki - tyilä alueella m, ohentuen eteläänpäin. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 73 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 6 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 1 milj.m3, C 4,8 milj.m 3. Muodostuma 8 Heinävaar a Er_ittäin paksu, järvien välisen kannaksen muodostava harjujak - son osa. Keskiselänne on pinnaltaan lohkareinen varsinkin eteläosastaan. Kaska kyseessä on sen osalta matalan veden vaihe, aines on alaosissa hienompaa, osittain hiekkaa, kuten laaja t lievealueet. Kerrosnaksuus on huomattava, keskiselänne jop a m. Lievealueetkin 5-10 m. Pinta-ala on 142 ha. Aines o n pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat julkiset raken - nukset ja maisemansuojelunakökohdat. Kokonaismassamäärä o n 14 r ilj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 2 mil.j.m 3, C 11,6 milj.m 3. Muodostuma 9 Luikeenlamp i Edellisen muodostuman jatke, joka sijaitsee kallioperän mur - roksessa ja on näkyvissä vain pintaosiltaan. Soravaltainen materiaali on tämän vuoksi pääasiassa pohjavesitason alapuolella, soran osuus pohjoisreunalla on vain %, Huttulam - men i taouolella ehkä samansuuruinen. Eteläosan aines on hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus on suurimmalla osalla. 5-].0 m, lounaisosissa vähemmän. Pinta-ala on 123 ha. Aines on uääluok - kaa C. "1uodostuma.n käyttöä rajoittavat maisemansuoje? unäkökoh- dat. Kokonai.smassamdarä on 7 milj.m 3, josta arvioit u B m 3, c 6,8 milj.m 3. Muodostuma 10 Päivöl_ ä P iäa si :a :,a hienoa hiekkaa oleva harjujakson osa, jonka merki - tys on p ieni ; C.3alänteell.ä on asutusta. Kerrosnaksuus on n. 5 nl. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on n ialuokkaa C, massa m 1ara m 3.

8 Muodostuma 11 Kallel a Pintaosistaan hietaa oleva epämääräinen esiintymä, jonka pohj a - rasona on siltti. Aines hietaista hiekkaa. Aineksen hienoude n takia merkityksetön esiintvmä. Pinta-ala on'2 ha. Aines on pää - luokkaa C, massamäärä m 3. Karttal.ehti Tutjuniem i Muodostuma. 1 Kankaanranta Kallioalueen kyljessä oleva harjujakson osa, jonka aines vaih - telee hietaisesta hiekasta pienikiviseen soraan, karkein aine s on kaakkoispäässä. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 3,5 ha. Aims on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 2 Korkeasaar i Pinnaltaan runsaslohkareinen harjusaari, joka on syytä säily t- tää vi.rkistyskäytössä. Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Muo - dostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 3 Roih a Soraista hiekkaa oleva harjusaari, jolla ei ole mataluutens a takia muuta kuin virkistyskäyttöä. Kerrospaksuus on 2 m. Muo- - dostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on alle 1 ha. Aine s on pääluokkaa C, massamäärä m 3. Muodostuma 4 Pieni Laitasaar i Edellisen saaren _jatke, joka jatkuu kauniina saariketjuna Pyhä - sel5ss3. Aines on p innalta kivistä soraa. Alueella on vain vi r - k. i stysk<yttöä. Pinta-ala on alle 1 ha. Aines on naaluokkaa B, ma.ssamaa y.6. ä m 3. Karttali '_1 L3!? `-to1.1kai :1_nlaht l Muodostuma l L pist:c ) 1iarjuol'Antsen }2lek1Cai t i lleveosaa, vain 1änsireunassa o n hieman so ; al a : Ji.L-telt-.t. K rrocnaksuus on 1-5 m, länsiosa o n pak 'ui r. P ;?_ ; -ala cii 4,5 ha. Aines on p äluokkaa C. Muodostuman LäyttöZ rajoittavat asutus ja tiestö. Kokonai_smassamä.ärä on

9 m 31josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 2 Kyläsärkk ä Matala harjujakson osa, jonka aines on pelkästään hiekkalaji t - teita. Reunaosissa voi esiintyä välikerroksina savea, joka nou - see kaakkoispaassä muodostuman rinteille. Vähämerkityksine n alue, asuttua peltoaluetta. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluok - kaa C, massamäärä 1 milj.m3. Muodostuma 3 Peltol a Reunaosistaan siltin peittämä harjuselänne, jonka aines o n hiekkaista soraa. Asutuksen ja tiestön takia alueella ei ol e käyttöä. Kerro s p aksuus on 4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on nääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n rn 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 4 Lamminniem i Länsi ja lounaisosiltaan soraa oleva harjujakson osa, paikoi n murs}auskelpoista materiaalia on runsaasti, vaikka oi_ntaosass a on tuulikerrostumaa. Lievealueet ovat hiekkaa välikerroksina esiintyy hietaa ja siltti ä ; myös itäosassa ninnaila on dyyn i - ainesta. Kerrospaksuus on 2-10 m, keskiosa on naksuin. Pinta - ala on 38 ha. Aines on nääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoi. t- tavat asutus ja tiestö. Kokonaismassamäärä on 1,8 milj. m3, jos - ta arvioitu A m 3, B m 3, c 1 milj.m3. Muodostuma 5 Lotm a Kallio- ja moreenialustalla oleva harjuselänne, jonka karkei n aines on pintaosassa, al.sosat ovat hiekkavaltaisia. Eniten so - ralajitteita on lounaisreunalla, koillis- ja itäosa ovat hiek - kaa. Kerrosnaksuus on keskimäärin 6 m. Pinta-ala on 21,5 ha. Aines on pd il_uokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,2 mi1 j. m 3, jos - ta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 6 Ronkalaht i Reunaos i staan hi cdan ja siltin peittämä harjujakson osa. Keski - ja. et :.31 ::ctsa ovat- sor.ava.?_tai.sia, A-_luokan osuus on kuitenki n r ioni, koska ki'. :f 't:okai:`.t ovat kaneita. Pohjoisosa on soraista

10 hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee keskiosassa n m, pohjois - osa on alle 5 m. Pinta-ala on 10,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 7 Kuikkamak i Edellisen. muodostuman jatke, aines vaihtelee kerroksittain su u- resti, A-luokan määrä on vähäinen, ja rajoittuu nintakerrokseen. Kerrospaksuus on vajaa 4 m. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pää - luokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja asutus. Kokonaismassalnäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 8 Korkeasaar i Pienikivistä soraa oleva harjusaaren pää, joka on syytä jättä ä virkistyskäyttöön. Kerrosnaksuus on 2,5 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on nääluokkaa B, massa - määrä m 3. Muodostuma 9 Kuppel o Yli 3 km pitkä suoraviivainen dyynivalli, jossa hiekkalajitte i - den osuus on vajaa 20 %, lonnu D-luokan materiaalia. Muodostuma 10 Nivankanga s Tasoittunut pääasiassa hietaa oleva glasifluviaalinen tasanne, jolla ei ole käytännön merkitystä laajuudestaan huolimatta. Karttal.ehti Ylä-Mvll" Muodostuma 1 Kuor ink a Hiekkaa oleva suuren harjujakson osa, ainoastaan nohjoisreuna l - la esiintyy hieman soraa. Etelä- ja kaakkoisosissa Hinnalla j a myös välikerroksina esiintyy hietaa. Vähämerkitvksinen alue. Kerrospaksuus on keskiosassa 10 m, reunaosissa 5-10 m. Pinta a on 113 ha. Aines on nääluokkaa C. Muodostuman käyttöä r a- _..µ joittaa J O :lttc~ci T=~ :~i17(]l s.~os a sct ~ asutus. 1 :OkOI2a3..Si'c1s `~cma :lra on 12 I11ilj ITt 3, josta arvioitu B m3, c 11,9 mi_l j.m 3.

11 Muodostuma 2 Tyrälaht i Soraista hiekkaa oleva harjuun kuuluva kumpu, jossa voi esiintyö välikerroksina soraa. Kerrospaksuus on keskimäärin 10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines o n pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 3 Ruumenlamp i Rinnakkaisselänteistä koostuva osa harjujaksoa. Karkein aine s on lounaisreunan sel.änteessä, jossa A-luokan osuus pinnall a huomattava. Myös Ruumenlammen koillisosassa aines on soraval - taista, vaikka pinnalla on löyhää hietamoreenia. Keskiosaan on tehty 1 koekuoppa. Kerrosnaksuus vaihtelee selänteessä m, vain luoteisosan lievealue on ohut. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 43,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemalliset näkökohdat lounaisosassa. Kokonaismassamäärä on 6,3 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 3,2 milj.m 3, C 2,8 milj.m 3. Muodostuma 4 Venepohj å Luoteisreunaltaan moreen ipeitteinen reunamuodostumavyöhykkee n osa. Länsiosassa aines on karkeaa kivistä soraa ja lohkareista, itäosa on soraista hiekkaa, itäosan päällä on hienoa hiekkaa j a hietaa.luoteisosaan on tehty koekuoppa. Kerro paksuus on keski - määrin 16 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 100 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa luo - teisosassa peittävä moreeni, jonka paksuus on 0,5-2,5 m. Koko - naismassamadrä on 16 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 5 milj.m 3, C 10,3 milj.m3. Muodostuma 5 I tkevann i em i Deltamuodostuma, jonka aines on pä aaiassa hietaista hiekkaa. Luoteisosassa oleva selanne on ni.nnalta soraa. Kerrospaksuu s vaihtelee 5-15 i. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 33 ha. Aines on paaluokkaa C. Muodo sturian käyttöä rajoitta a maisemansuojel.u. Kokonaismassamäärä on 3,6 milj. m 3, josta a r- vioitu A m 3, i m 3, c 3,5 milj.m 3.

12 h4uodostuma 6 Särkilamp i Pinnaltaan lohkareinen, luoteisnäästään moreenia oleva osa harjuselännettä, joka rajoittuu koillisosineen moreeniir_. Kosk a }.vsenssä on ylimp:än merirajaan syntynyt s`länne, ei ainekse n tarvitse olla yhtä karkeaa alaosissa. Lounaisosan selentee t ovat luultavasti kivista soraa. Kerrospaksuus on T)iseläntE'C.'s -. _ jopa 30 m. A'uodostn : a.s sa ei ole leikkanksia. Pinta-ala o n 45 ha. Aines on ns:7:1_t:o}-kaa B. Aineksen kz'.yttöä haittaa luoteis - 13 : :"~ : mnoo1-ii., jonka naksuus on 1-1,5 I^. Ko}:onaisn,as - Z samli`y rä on 5,4 milj.m -, josta arvioitu A In 3, B 3 milj. ~ C 2 f 2 mi.,z, 3 MuoOost'_.`..iia 7 - -i ustc'3.1.zm1'7 1 1-:-'a3iamaod.o.` l=.a vj'6hyi :1 ; ;en knmi711.mr-iastoa, jonka aines muuttu u hi".) : :S:13i:si i.!', _~.r.<"~<.sc~ro_ t t ~ c iir.rt.'%t ~'. ` s c, r. ä. i:er _ o c-~>7aksuu c- ~ on kr_ski -.11' ri. :7 vain _ r_., paks ;ii.nta on pohjoisosat. P :uodosttrt;assa e i olo! c:._.. :al'. :_-,. Pinta-ala on 27 ha. Aines on loä3nokkaa C. cr_., ^ i, :~Ir~ : ~.~.._ : r_ on 8( rn 3, josta arvioitu A Ir13 r B 2 ::,O 000 r; 3 C 5 : In 3. Ai uodostum a 8 Pa uhal a Matalia hiekkaa olevia kumnuja, joiden merkitys on vähäinen. Ker]"ospak.sl :1s on vain 2-4 m..muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on uct ; luokkaa C, rnasst_mr ä Ir, 3. Mt':.o ostui:4 9 Tl}ki'or.1t_.'i1_ Laajempaan ):o1,t:;ilaisuueoen kuuluva rounamnoostuma, jonka pint a on l uoteiog`;asna soraa, muualla hienoa hiekkaa. Soran osuus - nonce melko U`_c.:I2J_. Alueelle tcht' 1r1 1 koe1 :votjr}a. j:or3'ospa1:-- sl2ils v < '_ih fi_e _.>i' _ ~~ 7-1~ oc., o ~-, ~ ' ~ ~.~ ~ 7.~ ~ '{ L. a, --. c c S.~- a ei o~_'~oit. <~. :. i :c 1 a. 3~iI~)-. ta-.-'ala on 56 ha. Ai.nc' c> on T7 lii, _ :.' };1--aa C. I :okt7r ;c-?,. sr;i ;-. sn :.mdräi o n 6,2 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, c 5,8 mil_ j.m j. _, _ il-~`~il :~ :.tt~_a 10 _.,0 1~~Y 1 ~~. '...a;_.ic. ;_'-, t_c 3 JyI'-1 : ;-ii,t.oiit. ::Il hc>r jl,..`-,c'1 nrle, jonka ainas on nir,nalla kiv-i ;t~ l sc? : ;'< ;, a1ac : :_.i_s5a lienee hiekkainen sora. Pohj->i. _ ; ;r :?-1 k1 5'..n a c.ito on '.7? ial)alta 1. :.'),`-:ae'loh1 lr(-?1_i_^-_n, osa on h1f'- _ o.. ei. '._ia. 17.'ro.`,n, :.1:ntxus on sri I)tF_'c'.';sZ yli 20 r', T)Q :"ilol_..1._ i'. a ' a 4-6."i. I=li ; x'o _r. 7. ~ ;1 ~'. :S _ ;x i'i ole leikkauksia, f 'o._ c, t.ln :,. ~'17 t. "L'}; : i. _ i 1

13 koekuoppa. Pinta-ala on 48 ha. Aines on pääluokkaa B. Pinta - ala on 48 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa kaakkoisosassa maisemansuojelu. Kokonaismassamäärä. on 6,1 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 3,65 milj.m 3, C 2,3 milj.m 3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 11 Kaksoslammi t Suuren reunamuodostuman jäätikö np uoleinen osa on pinnalta moree - ninsekaista karkeaa soraa, itäosassa moreenia ei esiinny. Keski - ja eteläosassa aines on osittain kallioalustalla ja vaihtelee soraisesta hiekasta hienoon hiekkaan. Pinta-ala on 152 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 29 milj.m 3, jost a arvioitu A m 3, B 7,5 milj.m 3, C 21 milj.m 3. Muodostuma 12 Pärnävaar a Suuren reunamuodostumakokonaisuuden osa, joka on syntynyt mata - laan veteen, luoteisosastaan kallioalustalla. Pohjoisosassa ai - nes on hyvin karkeaa, A-luokan osuus on %. Pärnävaaran lounaisouoli on soraista hiekkaa, itäpuoli hiekkaista sotaa. Kerr_o- n ksuus vaihtelee "leensä m. Pinta-ala on 146 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa kaakkois - osassa maisemansuojelu. Kokonaismassamäärä on 21 milj.m 3, jos - ta arvioitu A m 3, B 11 milj.m 3, C 9,4 milj.m 3. Muodostuma 13 Heinälammi t Edellä kuvatun reunamuodostuma-alueen kaltainen osa, jossa kal - liot pistävät esiin karkealta harjuaineksesta. Erikoisen runsaasti lohkareita on nintaosassa luoteispäässä. Kerrospaksuu s vaihtelee kallionerästä johtuen suuresti keskimäärin se o n alle 10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia, alueelle on teht y koekuc pia. Pinta-ala on 53,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Koko - na.ismassamaara on 4,5 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 3,1 mil j.m 3, C 1 milj.m 3. Muodostuma 14 Peräkyl ä Suuren reunamuodostuman h :; ekkainen d.istaal iosa, kaakkoisosass a vm i_kerroks4.na on myc5s hietaa. Karkein aines on geol ogisin pe - tu : te _n luotoi.skulmnssa, ja Pienen F'ei.nalammen luotei_spuole n selant.eessä. Laojundestaan huol imatt.a vähämerkityksluen alue.

14 Kerrospaksuus on keskimäärin vajaa 10 m. Pinta-ala on 445 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa.länsiosas - sa asutus. Kokonaismassamäärä on 39 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 38,4 milj.m 3. Muodostuma 15 Välikyl ä Reunamuodostuman distaaliosaa, jossa pinta on soraista hiekka a alla pääasiassa hietaista hiekkaa. Vähämerkityksinen alue, jo n- ka käyttää rajoittavat asutus ja tiestö. Kerro s p aksuus on keski - määtin 12 m. Pinta-ala on 102 ha. Aines on pääluokkaa C, massa -, määrä 12 milj.m 3. Muodostuma 16 Ylämyll y Laaja ja paksu jäätikön reunan asemaan kuuluva delta, jonk a syöttävä osa luotei_sr)äässä on runsaasti A-luokan materiaali a käsittävää kivistä soraa. Kaakkoonpäin aines hienonee, nii n että rautatieleikkauksessa aines on jo hietaa. Kerro s p aksuus on keskimäärin 16 i. Pinta-ala on 370 ha. Aines on nääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa varuskunta-alue. Kokonaismassamä ä- rä on 60 miij.m3, josta arvioitu A 1 milj.m 3, B 7 milj.m 3, C 52 milj.m 3. Muodostuma 17 S uo l amp i_ Hiekkaista hiekkaa oleva harjukumpu, jossa hiedan osuus o n %. Mcrkit_yksetön alue. Kerrospaksuus on 7 m. Muodostuma s - sa ei ole loikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä m 3. Muodostuma 18 S o mp a l amp i Suurelta osin hienoa hiekkaa oleva reunamuodostuma, jonka sul a- misvedet ovat uurtaneet uomia. Koillisosan selänno voi sisältä ä valikerrokaina myös soralajltteita. Kerrospaksuus vaihtele e 5-15 m. Pinta-ala on 61,5 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäär ä 7 milj.m 3. Muodostuma 19 Honkalamp i Matalaa reunamuodostuman distaaliosaa, aines on suurelta osin hietaista hienoa [1i_ ;_*kkaa, pinnalla n <<}voin tuulikerrostuma a 1-2 m, V i_hu nni c onsa'i on karkein aines. Merkityksetön alue. Kerro>paksnas on keskimäärin 7 m. Pinta-ala on 264 ha. Aine s on x,-1luol*ea C, maj am iär.ä 20 rni.lj.m3

15 Muodostuma 20 Lehmonsu o Hietaista hiekkaa olevia deltan lievealueita, pintaosassa on reunaosissa c"yynejä. Merkityksetön esiintymä, hiedan osuu s. o n %. massoista. Kerrosoaksuus vaihtele e ' 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 33,5 ha. Aines on pää - luokkaa C, massamäärä 2 milj.m 3. Muodostuma 21 Paha-Särk i Hienoa hiekkaa ja hietaa olevaa harjun lievealueen kumpuja, joi - den käyttöarvo on vähäinen. Kerrospaksizus on keskimäärin 7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 49 ha. Aines o n pääluokkaa C, massamäär ä 3,4 milj.m 3. Muodostuma 22 Rokkapadanmäk i Harjujakson sivulla oleva, hinnaltaan epätasainen kuoi.pa-kumpu - alue, jonka aines on pinnalla hietaa 1,3 m paksulti, alaosiss a lähinnä hienoa hiekkaa. Vähämer_kityksinen alue. Kerrospaksuu s on kcski_määrin 7 m. Pinta-ala on 107 ha. Aines on pääluokkaa C, massaa:lar.ä 7,5 milj.m3. Muodostuma 23 Hovattavaar a Osa laajaa, harjun ja deltojen muodostamaa kokonaisuutta, joss a soraa esiintyy vallitsevana luoteisosissa ja lounaisreunalla, itäosi_en ollessa hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 5-20 m. Pinta-ala on 96,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä ra.jo':tavat asutus ja maisemalliset näkökohdat. Kokonaismass a- määrä on 13,8 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 2,7 mil j. m 3, c 11 milj.m 3. Muodo a tuma 24 Konkkeiovanr a Edellisen muodostuman jatke, joka kasittaa rinnakkaisia selan - tei_tu. Aines on pääosin kivistä ja hiekkaista soraa, luoteis - osissa A-luokan osuus lienee huomattava. Kerrosoaksuus on ylee n- sä m. Muodostumassa ei ole leikkauksia, kaakkoisosaan o n tehty 1 koekuoppa. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa H. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Koko - nai_sna.:a.ssamda.rä on 4,5 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 3 miij.m 3, C 1,25 mtl.j.rn3.

16 Karttalehti Tikansaar i Muodostuma 1 Pieni-Laitasaar i Kapea, pintaosistaan soraa oleva harjusaari, jolla ei ole käy - tännön merkitystä. Kerrospaksuus on keskimäärin vain 2 m. Muodostumassa ei ole leikkuksia. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa B, massamäärä m 3. Muodostuma 2 Laitasaar i Harjusaari, jonka karkein aines on luoteisosissa, keskiosa o n osaksi soraista hiekkaa, ka akkoispää hiekkaista soraa. Kerros - paksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on LI ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käytön esteenä o n luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Muodostuva 3 Issakansaar i Matala harjusaari, joka on pääosiltaan hietaa. Luoteispäässä ai - nes on hietaista hiekkaa, p ieni selanne kaakkoisosassa on pieni - kivistä soraa. Aluec la ei ole käytännön merkitystä. Kerrospaksuus on vain 2-3 m. Pinta-ala on 5,3 ha. Aines on p äluokkaa C, massamäär_ä m 3. Muodostuva 4 Tikanvirt a Länsiosastaan kallio- ja moreenialustalla oleva harjujakson osa, jonka aines on pääasiassa soraa, länsireunalla hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 5-25 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 24,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman kdyttö ä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassam arä on 2 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 1 milj.m3, C m3. Muodon tuma 5 Tikansaar i Edellisen muodostuman jatko, jonka keskus on karkeaa kivista so - raa, kaakkoispti a hiekkaista soraa. Länsiosa rajoittuu moreenii n ja on paoasi<saa hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 5-20 m, vain 1 ;Insireuna on ohuempi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha. Aines on paaluokk.aa B. Muodostuman käyttö ä rajoit-i:aa luo~~nonsuojol.u. Kokonaismassanaara on 1,9 milj. m 3 jaata arvioitu..» m 3, B 1 mil j.m 3, C m 3.

17 Muodostuma 6 Mustalaht i Luoteispäästään erittäin karkeaa someroa ja kivistä soraa olev a harjujakson osa ; osa lohkareista on ylisuurta pintaosassa. Kaakkoispäissä on vallitsevana hie-kainen sora. Kerrospaksuus on 5-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnon - suojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 7 Tikansaar i Kallio- ja moreeniselänteen poikki kulkeva harjujakson osa. A i - nes on luoteispuolisella osalla jonkin verran karkeampaa kui n kaakkoispuolisella. Kerrospaksuus voi vaihdella suuresti keski - osassa, kallioista johtuen. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 61,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäär ä on 5 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 2,5 milj.m 3, C 2 milj.m 3. Muodostuma 8 Vuoniem i Kaunis, pitkälle järveen työntyvä harjuniemi, aines on pinnall a hiekkaista, keskiosassa myös kivistä soraa. Kerrosp aksuus o n keskimäärin 3-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 28,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käytön esteen ä ovat luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 1 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Karttalehti Kaskesnicmi Alue on lähes kokonaan vesistöä, käyttökelpoiset muodostumat puuttuvat. Kartta ehti Joensuu Muodostuma 1 Lentoasem a Reunamuodosturan matalaa Iievealuetta, aines on hieta ysta hiekkaa, hiedan osuus vaihtelee Merkityksetön esiintymä. Kerrosoak ;uus on keskimäärin vain 2 M. Pinta-ala on 21,5 ha. ldnos on raaluokkaa r, massamäär_a m -.

18 Muodostuma 2 Jaamanlamp i Edelliseen liittyvä reunamuodostuman osa, jonka aines on hieno a hiekkaa ja hietaa. Hietalajitteiden osuus vaihtelee %, joten muodostumalla ei ole käyttöarvoa, lisäksi se on lentoken t- täaluetta. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 92 ha. Aines o n pääluokkaa C, massamäärä - n. 3 milj.m3. Muodostuma 3 Suurenkivenvaar a Kallioselänteen rinteellä oleva rantakerrostuma, pääosa hieno a hiekkaa. Merkityksetön alue. Kerrospaksuu on vain 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pädluok- - kaa C, massamäära m 3. Muodostuma 4 Tuomaal a Pienialainen rantavalli, jonka aines on hienoa hiekkaa. Aluee l - la ei ole käyttöarvoa. Kerrospaksuus on 2 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, massarnäärä m 3. Muodostuma 5 Ampumarat a Reunamuodostuman distaaliosaa, joka on k_allioalueen rinteellä ; tämä murros on samalla Höytiäisen pur_kausuomaa, joten osa ai - neksesta on kerrostunut tässä yhteydessä. Pääosa aineksesta o n hiekkaa, pohjaosissa tulee näkyviin myös soralajitteita. Länsi - puolella on paksuja hietakerrostumia, jotka ovat säilyneet ku - lutukselta. Kerrospaksuus on pohjavec?esta johtuen vain 3-5 m. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä m 3. Muodostuma 6 Juhanal a Tasoittunut harjujakson osa, jonka aines on suurelta osin hie - taista hiekkaa, vain koillisreunan selänne on soraa. Vähämerki. - tyksinen alue. Kerrospaksuus on yleensä 5-8 rn, koillisosa o n paksump i. Muodostumassa ei ole leikkauksia, kaakkoisosaan o n tehty koekuoppa rnoreereiin. Pinta-ala on 33 ha. Aines on pääluok - kaa C. Muodostumzm käyttöä. rajoittavat asutus ja tiestö. Koko - naismassamää..r.ä on 3,3 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, C 3,2 mi.lj.rn a.

19 Muodosturna 7 Ruokomäk i Pääosin pienikivistä, tiukkaan ouristunutta harjuainesta olev a selänne, A-luokan osuus on melko runsas keskiosassa. Kokonai - suutena hyvä sora-alue, vaikka reunaosiaa voi esiintyä kapein a väli_kerroksina silttiä. Kerrospaksuus on keskimäärin 8 m. Pi n- ta-ala on 12,5 ha. Aines on p ääluokkaa B. Kokonaisma_ssamäärä on I milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 8 Marjosärkk ä Osa harjujaksoa, jossa soraa on korkeimmassa selänteessä yli pu o - let,, reunaosissa se puuttuu lähes kokonaan ; kaakkoisosassa aine s on hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus on keskustassa n. 10 ni, muualla vain 2-6 In. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai.smassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 9 Kokko särkk ä Runsaasti murskauskelpoista materiaalia sisältävä osa harjua, A-luokan osuus on keskiosissa jopa 50 % massoista. Luoteisnääs - sä on valikerroksina naksuj a hietakerrostumia, kuten myös re u- naosissa tuulikerrostumina. Parhaimmat osat muodostumasta o n käytetty_. Kerrospaksuus on 5-15 m. Pinta-ala on 17 ha. Aines o n pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m 3, josta arvioit u A m 3, B m 3, c m 3. Muodosturna 10 Lehmonsärkk ä Erittäin karkeaa harjuainesta oleva harjujakson osa, itäosass a murskauske).poisen materiaalin osuus nousee lähes vallitsevaksi. Länsiosassa aines on oienikivisempaä, p innalla huonosti paseyty-- nytta. t'ohjoi_srinteellä pa< lia on hietaa, osittain se on tuuli.- ker rostnmaa. K'_i rospaksuus on huomattavan suuri, jopa. 25 m itaos1.ssa, joskii pa u5_mic,at osat on jo I tetty yli 1 n111 i.m 3 ). Pinta-ala on 42,5 ha. Aines on paaluokkaa B. J okonaismassamaara on 5,1 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 2,6 mil.j.m 3, C 1,6 mi. :l. j.m 3.

20 Karttalehti Pyhäselk ä Muodostuma 1 Elovaara Erittäin laaja-alainen, maksu reunamuodostuma, joka suurimmalt a osaltaan on moreenin peittämä. Moreenikerroksen paksuus vaihte - lee suuresti eri osissa, lyhvelläkin matkalla. Paksuin moreeni - peite on todennäköisesti luoteisosassa sekä itäreunalla, 5-10 m. Myös keskiosan päällä moreenia on 0,5-3 m, eteläosassa keskimä ä - rin 4 m. Alla oleva aines on pääasiassa hiekkaa, Elovaaran selänne on soraa n. 40 m paksulti seismisen luotauksen perusteel - la. Selänteistä koostuva luoteisosa on osaksi hiekkaista soraa, köekuoppien ja leikkauksien perusteella. A-luokan osuus o n yleensä vähäinen, joskin länsiosassa sitä voi esiintyä paikall i - sesti. Pinta-ala on 510 ha. Aines on pääluokkaa C. Ainekse n käyttöä haittaa peittävä, ja ehkä osittain, välikerroksena ole - va moreeni, jonka paksuus on 1-8 m, luoteisosassa myös ylisuure t lohkareet. Kokonaismassamäär_ä on 86 milj.m 3, josta arvioit u A m 3, B 5,5 milj.m 3, C 80 milj.m 3. Muodostuma 2 Poikamäk i Edelliseen reunamuodostumaan liittyvä moreenipeitteinen selänne, johon kuuluu pinnaltaan huonosti lajittuneita hiekkakumouj a reunaosissa. Koekuopan perusteella lakiosassa on hietamoreenia yli 4 m. Kerrosaaksuus vaihtelee 2-20 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 56 ha. Aines on pääluokkaa C, massa - määrä 4 milj.m3. Muodostuma 3 Rähäk.kälänmäk i Pinnaltaan kivisen hiekkamoreenin peittämä suuren reunamuodost u- man osa. Moreenikerroksen paksuus vaihtelee jyrkästi, yleens ä se on 2-4 m luokkaa, mutta luoteisosassa jopa 7 m, Alla olev a aines on suureksi osaksi hiekkaa. Hepoharjun alueella väli.kerr_oksina esi_intvvvy sol:alajitteita. Alueen käyttöarvo on paksust a moreenipeitt estä johtuen vähäinen. Kerrospaksuu.s vaihtelee jyrkästi, kutenalueelle on tyvnillistä, keskinaksuus on all e 10 m. Muodostamassa ei ole leeikkauksia, joista moreenin all a oleva kcrrosj%år_ jestvä ilmenisi. Pinta-ala on. 183 ha. Aines o n pa iluokhaa C. KokonaisrnassamT?rä on 15 B , C 14,5 mi.1 j.m 2 Irjil_j.m 3, josta arvioitu

21 .L2ts Muodostuma 4 Rauanvaara Seismisen luotauksen perusteella erittäin paksu, lakiosaa lu - kuunottamatta moreenineitteinen muodostusta. Vaikuttaa siltä, että moreenia on eniten alueen itäosissa, 3-5 m (2 koekuoppaa), kun taas luoteisosassa sitä on vain linsseinä tai alle metri n kerroksena, hiekkavaltaisen aineksen päällä. Pääosa aineksest a on hiekkaa, keskiosa seismisen luotauksen perusteella kivist ä soraa. Kerrospaksuus on keskustassa jopa 50 m, keskimääri n n. 15 m. Pinta-ala on 196 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s- massamäärä on 22 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 4,8 milj.m3, C 17 milj.m 3. *iuodostumasta on valokuvia gt : n arktstossa. Muodostuma 5 Tupakkasärkkä Kapea, pinnaltaan huonosti lajittunutta kivistä soraa olev a harjujakson osa, itäosassa oleva lievealue on hietaista hie k kaa, Alaosissa on vallitsevana hiekkainen sora. Kerrospaksuus on yleensä n. 4 m. Pinta-ala on 53 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostaman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä o n 2,1 milj.m'', josta arvioitu A m 3, B m 3, C 1,3 milj.m 3. Muodostuma 6 Alttina Pohjoi_snäätä lukuunottamatta kivisen hiekkamoreenin peittäm ä selänteistä ja kummuista koostuva esiintymä, joka liittyy la a - jempaan rounamuodo stumaan Rauansalon karttalehdellä. Moreen i- kerroksen paksuus vaihtelee jälleen huomattavasti, 0,5-5 m, paksuin se on ilmeisesti lounai.sreunalla. Itäosan selänne on kivistä soraa, myös keskistassa esiintyy soralajitteita, pää - asiassa pi enikiv :istä soraa (2 koekuopnaa). Pinta-ala on 161 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär< on 15 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 1,4 milj.m3, C 13,5 miij.m 3. Muodostuma 7 Pii. p a.r. inmäk i Osa laajempaa moreonineitteistä. kokonaisuutta. Pohjoisreuna n selänne on huonosti lajittunutta kivistä soraa, A-luokan osuu s on melko pieni. Keski- ja luotei sosa ovat pinnalta hiekkaa, luot.eian ds sd on koc:kuopan pticcrusteeila päällä hienoa hieta a yli 2 m. M zr_jomde n. alueella pintaos, i_ssa aines on moreenia, jon--

22 ka paksuus voi olla useita metrejä, lounaisosan aines voi oll a kokonaan routivaa. Kerrospaksuus vaihtelee 5-15 m. Pinta-al a on 75 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a tiestö. Kokonaismassamäärä on 3,5 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 2,5 milj.m 3. Muodostuma 3 Hammaslaht i Reunamuodostuma on pinnalta hiekkamoreenia, myös syvemmäll ä aines on ilmeisesti moreeninsekaista materiaalia, piirre o n tyypillinen Hammaslanden alueelle. Moreeni on todennäköisest i kovempaa luoteisosassa, kaakkoisreunalla siinä on löyhempiä, kaivuvaikeuxeltaan lähes harjuainekseen verrattavia osueita, mutta aines ori lievästi routivaa joten alueella ei ole käyttöä. Pinta-ala on 60 ha. Muodostuman käytön esteenä on taajama-alue. Muodostuma 9 Kapea ja myös matala harjuselänne, joka on pääasiassa kallio - moreenialustalla. Aines on heikosti peseytynyttä hiekkaist a soraa, keskiosissa myös soraista hiekkaa. Alueen käyttöarvo on vähäinen.. Kerrospaksuus on vain 2-3 m, naksuinta on keski - osa. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 10 Kilpel ä Keskiosistaan kalli_oalustalle kerrostunut harjujakson osa. Aines on pääasiassa hiekkaista soraa, paikoin ninnal_la on yli - suuria ichka.reita. Ke.rr_osnaksuus vaihtelee 2-6 in, paksuin o n keskiosa. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostu - Z man käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä on m', josta arvioitu A m 3, B n 3, c m3. Muodostuma 11 Laviannd d Moreeni.sel.iteen k4r ljessä oleva harjujakson osa, jonka aines o n suurelta osin soraista hiekkaa, luoteisosassa myös hiekkaist a soraa. Kerrospaksuus on vain 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikk.auksi_a. Pinta-ala on 17,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja aantus. Kokonaismassamäärä o n in3, josta arvioitu B ,a 3, c m 3.

23 Muodostuma 12 Saarenkyl ä Kapea keskiselanne on pääasiassa hiekkaista soraa, reunaosie n kumpareet huonosti lajittunutta kivistä hiekkaa. Kerrospaksuu s on vain 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 22,5 ha. Aines on pääluokka.a C. Muodostuman käyttöä rajoittava t asutus ja tiestä. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 13 Rinkunmäk i Pinnalta kivistä hiekkamoreenia oleva selänne, joka keskiosaa n tehdyn koekuopan perusteella on soraista hiekkaa. Moreeni o n paksuin ilmeisesti kaakkoisp äässä, yli 1 m. Kerrospaksuus o n keskimäärin 6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c 1 milj.m3. Karttalehti Ntlttvlaht i Muodostuma 1 Vehkapur o Pääasiassa hiekkaista soraa oleva harjujakson osa, välikerrok- - sina esiintyy yleisesti hienoa hiekkaa ja hietaa. Länsireuna l - la aines on hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 m, paksuin on kaakkoisosa. Pinta-ala on 42 ha. Aines on pääluok - kaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestä. Kokonaismassamäär ä on 1,2 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 2 Suhmur a Harjujakson haarautuma, jossa aines vaihtelee hienosta hiekast a penikiviseen soraan, A-luokan osuus on vähäinen. Länsiosan lieve on hienoa hiekkaa kokonaan. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 12,5 ha. Aines on nää luokkaa B. Muodostuman käyttö ä rajoittavat tiestä ja asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muoclo stuma 3 Särkk ä hiekkaista soraa oleva harjun osa. Kerrosnaksuus on 4 m. Muodo s- tumassa ei ole le f%% oksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluok - kan B. Muouo atumnn 1 Oytön est ;.enä on a ;otus. Kokonaismassamäär ä on irti, josta arvioitu F , 3, C m 3.

24 Muodostuma 4 Yl ä-tyn i Pinnalta hietaa oleva harjuselänne, jonka massamäärä on vähäi - nen, vain n m 3. Muodostuma 5 Kansanop ist o Pintaosistaan hietaista hiekkaa oleva harjujaksonosa ; alaosis - sa aines on ilmeisesti soravaltaista. Alueen käyttö ei ol e mielekästä. Kerros paksuus on vain 2-3 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käytön esteenä on asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 6 Niittylaht i Edelliseen harjuun kuuluvia matalia selänteitä, jotka ovat lähe s kokonaan peittyneet saveen. Aines vaihtelee hiekkaisesta sorasta, kiviseen hiekkaan. Eteläosa on jo käytetty ; merkityksetön esiin - tymä. Kerrospaksuus on vain 1,5 m. Pinta-ala on 2 ha, massamäär ä m 3. Muodostuma 7 Tikunselk ä Huonosti lajittunutta kivistä hiekkaa oleva harjujakson osa, jonka käyttöarvo on vähäinen. Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on nääluok_kaa C. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Karttal.ehti_ Utr a Muodostuma 1 Motell i Osa suurta harjujaksoa, joka jatkuu Joensuun karttalehdell ä ( ). Aines länsiosassa erittäin karkeaa, A-luokan osuu s vaihtelee `b. Keskiosan laajentuma on kokonaan hietaist a hiekkaa, hiedan osuus on luoteisosissa jopa 30 %. Itäosan selänne on pinnalhaan kivistä soraa, alaosissa enimmäkseen hiek - kaista soraa. Eteläreunan lievealue on hietaista hiekkaa. Ke r- rospaksuus on huomattava, jona m itäosassa. Pinta-ala o n 116 ha. Aines on pää nokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittava t tiestö ja asut.ua keskiosa`> maa. Kokonaismassamäärä on 15 milj.m 3, josta arvioitu A m, B 4,7 milj.m 3, C 9,65 milj.m 3.

25 Muodostuma 2 Utranharju I Suuren harjujakson haarautuma, jossa aines on korkeimmissa osis - sa pääasiassa sora.., lievealueilla hietaista hiekkaa, koiilisreunalla on paksuja, (jopa 5 m) dyynikerrostumia, joten tällä osalla ei ole käyttöarvoa. Alueella on tehty koekuoppia. Arvokas, monipuolinen esiintymä. Kerrospaksuus vaihtelee 5-30 m. Muodos - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 130 ha. Aines on pää - luokkaa B. Kokonai_smassamäärä on 21 milj.m3, josta arvioitu A 1 milj.m 3, B 10 milj.m 3, C 10 milj.m 3. Muodostumma 3 Koivukump u Matala ja kallioinen rinnakkai_sselänne, aines on lähinnä hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on vain 1-3 m, merkityksetön jakso. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttö ä rajoittavat asutus ja tiestö. Kokonaismassamäära on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostui a 4 Utranharj u Harjujakson eteläisembi haara, aines on selänteessä soravaltais - ta, joskin suuresta kerrospaksuudesta johtuen selänteessä esiintyy myös hiekkakerroksia. A-luokkaa on eniten pintaosassa., mutta myös välikerroksi_ssa sitä on runsaasti. Lounai_sosa on hiekka - valtaista, päällä on paikoin useita metrejä hietaa. Erittäin hy - vä soraesiintymä. Pinta-ala on 107 ha. Aines on phaluokkaa B. Kokonaismassa.maara on 19 milj.m 3, josta arvioitu A 2,5 miljom 3, B 8, 5 milj.m 3, C 8 milj.m 3, Muodostumasta on valokuvia gt : n a.,_. - kistossa. Muodostuma 5 Kauni.skanga s Edellä ku\~atun harjujakson osa, jonka aines on selvästi hienorakeisempaa. Keskiselänne on luultavasti lähinnä hiekkaista soraa, reunaosat ovat pinnalta usean metrin paksuudelta hietaa varsin - kin eteläreuna.11a, jossa on myös dyyne jä. Kerr_ospaksuus on keski.selänteessä m, ohentuen jyrkästi reunoille. Pinta-al a on 140 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitti - vat maisemansuojel_unakökohdat itäosassa. Kokonaismassamäärä o n 20 milj.m 3, josta arvioitu A ' m 3, B 4,3 milj.m 3, C 15,4 mil j.m 3.

26 Muodostuma 6 Erolanniem i Matala, lähes kokonaan hietaista hiekkaa oleva harjujakson osa. Vain Kuikkalammen lounaispuolella esiintyy seismisen luotaukse n perusteella hieman soralajitteita. Kerrospaksuus on _yleens ä alle 5 m. Pinta-ala on 70 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonais - massamäärä on 3,8 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, C 3,7 milj.m 3. Muodostuma 7 Kulho Osa suurta harjujaksoa, jonka pohjoisosan kumpualue edusta a jään reunan asemaa. Pääselänne on luoteisosasta erittäin kar - keaa, pinnalta moreeninsekaista someroa, ylisuuria lohkareit a on yleisesti, kaakkoonpäin aines muuttuu kiviseksi soraksi. Li.evealue eteläosassa on hietaista hiekkaa, länsi- ja pohjois - osa soraista hiekkaa. Kerro s paksuus on keskimäärin lähes 20 m. Pinta-ala on 151 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttä ä haittaavat pintaosan lietteisyys sekä ylisuuret lohkareet kaak - koisosassa. Kokonaismassamäärä on 27 milj.m 3, josta arvioit u A m 3, B 4,5 milj.m 3, C 22 milj.m 3. Muodostuma 8 Taivaan p ankko Reunamuodostuman osa, joka länsiosastaan on moreenialustalla. Eteläosassa oleva selänne on hiekkaista soraa, muuten aines o n hiekkaa. Alueelle on tehty 3 koekuoppaa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 84 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonais - massamäärä on 4,1 milj.m3, josta arvioitu B m ', C 3,8 milj.m3. Muodostuma 9 Lehtol a Katkonaisen, kapea harjujakson osa, johon liittyy hiekkalieve, itäosan sel_änne on pinnalta kivistä soraa. Kerrospaksuus vai h- telee 2--8 m. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Koko - nai ma.ssamäärä. ori m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 10 Kuikkavaara I farjur:elanteen sivulla kuonpamaastoa, jonka aines on kesk.iosi.s - saa sora val ista, J_ ' ot..' naosiss<a hiekkaa. `:erroapaksuus on 5-10 in. Pinta-ala on 18 ha. Aines on u? iluokkaa C. Kokonaisia :sa.määrd on 1.,1 mi l j.m -, josta arvioitu A m 3, I m 3 r C m 3.

27 Muodostuma 11 Kuikkavaara I I Laaja, ilmeisesti jäätikön railoon syntynyt harjujakson osa, jönka länsiosa on kerrostunut kuivalle maalle. Aines on karkeaa moreeninsekaista, supat ovat täyttyneet hiekkalajitteilla. Kes - kus on nintaosasta hiekkaa, itäosassa on soraa oleva selänne, jossa on myös murskauske.ipoista materiaalia. Kerrospaksuus on keskimäärin yli 20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia, länsi - osaan tehtiin 2 koekuoppaa. Pinta-ala on 156 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassarnärä on 38 milj.m 3, josta arvioit u A m3, B 2,9 milj.m 3, C 35 milj.m 3. Muodostuma 1 2 Edellisen muodostuman jatke, joka'on pintaosaltaan kokonaa n hiekkaa edustaen matalaan veteen syntynyttä deltaa. Alaosass a on ilmeisesti myös soralajitteita, joskin niiden osuus liene e vähäinen, geologisin perustein karkein aines on lähellä länsi- - reunaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia, alueen poikki on teh - ty seisminen luotaus. Pinta-ala on 349 ha. Aines on paäluokka a C. Kokonaismassamäärä on 80 milj. m 3, josta arvioitu B 2 milj. m 3, C 78 milj.m 3. Muodostuma 13 Kerolankanga s Laaja-alainen, suuren harjujaksori sivulle syntynyt matalan ve - den delta. Aines on pääasiassa hiekkaa, pohjoisosassa myös hie - taa. Lansiosan kumnareet ovat todennäköisesti hiekkaista soraa, itäosan harjuhaara on pinnaltaan moreeninsekaista karkeaa ki - vista soraa, alaosassa aines ehkä hiekkaisemrr.a. Alueelle o n tehty 5 koekuoppaa. Kerrosnaksuus vaihtelee jyrkästi, keskimää - rin se on 15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 258 ha. Aines on oäc?luokkaa. C. Kokonaismassamäard on 39 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B 3,73 milj.m 3, C 35 milj.m 3. -# 4 ICCCCc 13 PCOCOO G- `~CGCCon Muodos tu±na 14 Riki_nlamn i Osa leveää har_j u rjaksoa, joka -jatkuu Selkien ( ) karttaleh - dellä, ~Pohjoisrrunan selänne on pinnalta melko karkeaa kivist a soraa, tasainen keskiosa on nääasiassa hiekkaista soraa, pohja osassa m yös kivistä soraa. Lounaisosassa aines on hiekkaa, Di.n - na]i a uloin hietaca. Ks rr.osnaksuus on keskima rin 20 m. Muodos n massa e_i ole leikkauksia, alueen ke äkiosa.an on tehty kooku000i.a

28 ja seisminen luotaus. Pinta-ala on 155 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamaärd on 30 milj. m 3, josta arvioitu A 2 milj. m 3, B ii milj.m 3, C 17 milj.m3. Muodostuma 15 Aittovaara l2 Sl.~ ~"`~~ ~ 13 V Edelliseen jaksoon kuuluva osa, jon a pohjoinen selinne on soravaitainen, itäosassa A-luokan osuus on pintaosissa runsasta. Lounaaseen päin aines hienonee, luoteisosissa päällä on yleises - ti hietaa, reunaosissa ne ovat tuulikerrostumaa. Alueelle o n tehty 1 koekuoopa. Kerrosnaksuus on keskimäärin 15 m, selänne on m paksu. Pinta-ala on 94 ha. Aines on nääluokkaa C. Koko.aismassamäärä on 15 milj.m 3, josta arvioitu A 1 milj.m 3, B 5 milj.m 3, C 9 milj.m 3.

29 KONTIOLAHTI Karttalehti Käsämänsalm i Muodostuma 1, Kalmosalm i Kapea harjuselänne, jonka laki kohoaa 4-8 m ympäröivän järve n pinnasta. Muodostuman pinnalla on kiviä ja lohkareita. Ainekse n arvioidaan olevan kivistä soraa ja hiekkaista soraa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluok - kaa B. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 2 Kalmoniemi I Harjun osa, joka käsittää peräkkäin olevia kumpuja. Muodostuman pohjoisosien aines on hiekkaista soraa, jossa esiintyy väliker - toksina kivistä soraa. Etelä- ja lounaisosissa aines on sorais - ta hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-15 m. Pinta - ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä ra - joittaa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 3 Kalmoniemi I I Harjun itäinen rinnakkaisselänne, jonka luoteisosassa aine o n kivistä soraa ja hiekkaista soraa. Muodostuman reunoilla esiin - tyy hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-20 m. Pinta-ala on 19 ha. Aine s on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on 1,47 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 4 Kaunisniem i Kapea, selkämäinen harju, jonka aines on hiekkaista soraa. Ki - vistä soraa esiintyy välikerroksina. Muodostuman länsireuna o n hienoa hiekkaa. Harjun laki kohoaa ympäristöstään n. 12 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Aines o n pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojel u- näkökohdat ja asutus. Kokonaismassamäärä on 1,0 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3.