SELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA

Transkriptio

1 Selvitys KASELY/606/2018 Etelä-Savo SELVITYS MIEHIKKÄLÄN POHJAVESIALUEIDEN RAJAUSTEN JA LUOKITUSTEN TARKISTAMISESTA Tausta Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty uusi 2a luku, jossa säädetään pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta. Lisäys astui voimaan (1263/2014) ja sitä täydentävä asetus (929/2016). Pohjavesialueiden luokitus Lakimuutoksen myötä pohjavesialueluokitus uudistuu. Pohjavesialueet luokitellaan vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1-luokka: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /vrk tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin 2-luokka: muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1-luokan mukaiseen käyttöön. E-luokka: pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Aiemmin käytössä olleet pohjavesialueluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) korvataan siis uusilla luokilla 1 ja 2. Pohjavesialueluokka III (muu pohjavesialue) poistuu luokituksesta, ja aiemmin III-luokkaan kuuluneet alueet luokitellaan uudelleen joko 1-, 2- tai E-luokkaan tai poistetaan luokituksesta. Mukaan luokitukseen tulee uusi E-luokka. E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen, muun lainsäädännön nojalla suojeltuun, pohjavedestä suoraan riippuvaiseen, merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. Jos 1 tai 2 -luokan pohjavesialueet samalla ylläpitävät edellä mainittua pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä, niille lisätään E- merkintä (1E tai 2E). Pohjavesialue voidaan luokitella pelkästään E-luokkaan silloin, kun pohjavesialue ei sovellu antoisuutensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön, mutta alue kuitenkin täyttää pohjavesialueen kriteerit ja ylläpitää edellä kuvailtua pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä. Uuden lainsäädännön myötä pohjavesialueet luokitellaan seuraaviin luokkiin: 1, 2, 1E, 2E ja E. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Vaihde Salpausselänkatu 22 PL 1041, Kouvola

2 KASELY/606/2018 2/7 Pohjavesialueiden rajaus Pohjavesialueiden rajaus perustuu luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan pohjavesialueen raja määritetään hydrogeologisten olosuhteiden perusteella kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Suomen ympäristökeskuksen laatimassa ohjeluonnoksessa (Pohjavesialueet - määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat) mainitaan, että riittävän tiiviiksi kerroksiksi katsotaan muun muassa yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D50 = <0,002 mm). Asetuksen mukaan muodostumisalueen rajalla osoitetaan alue, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Ohjeistuksessa tarkennetaan, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienonhiekan tasoa (D50 = <0,06-0,2). Pohjavesialueiden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. Pohjavesialueiden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina muun lainsäädännön, kuten ympäristönsuojelulain, kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. Miehikkälän pohjavesialueet ja tehdyt muutokset Taulukko 1. Yhteenveto Miehikkälän pohjavesialueiden muutoksista. Pohjavesialueen nimi Vanha luokka Uusi luokka Rajausmuutos Muutosten perustelut Pellinkangas I 1E kyllä Pohjavesialueen rajausta on supistettu pohjavesialueen eteläosasta. Rajaus siirretään kulkemaan avokallioalueen lakialueen tuntumaan. Kallioalueen eteläpuolelta ei ole hydrogeologista yhteyttä pohjavesimuodostumaan. Pohjavesialueen länsiosassa, Laajanpohjasuon itäreunalla sijaitsee yksi metsä- ja vesilain nojalla suojeltu, luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen, pohjavedestä suoraan riippuvainen, merkittävä pintavesi- ja/tai maaekosysteemi. Muurikkala A I 1 - Merikangas I 1 - Haukilamminkangas/ Luotokangas Salo-Miehikkälä Saivikkala I 1 - II 2E - Pohjavesialueen itäreunalla, Suurenlähteensuolla ja Hononsuon pohjoisosassa sijaitsee kaksi metsä- ja vesilain nojalla suojeltua, luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista, pohjavedestä suoraan riippuvaista, merkittävää pintavesi- ja/tai maaekosysteemiä. II 1 - Pohjavesialueella sijaitsee Miehikkälän kunnan Salo-Miehikkälän vedenottamo.

3 KASELY/606/2018 3/7 Melulamminkangas Lähdelamminkangas A Lähdelamminkangas B Heinäsuonmäki IV (aiemmin luokituksesta poistettu) 2 kyllä Aiemmin luokituksesta poistettu pohjavesialue on tarkasteltu uudelleen vesienhoitolain kriteerien pohjalta. Pohjavesialueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 900 m 3 /vrk. Pohjavesialueella tehtyjen maatutkaluotausten perusteella alue täyttää vesienhoitolain mukaiset pohjavesialueen kriteerit. I 1E kyllä Lähdelamminkangas A ja Lähdelamminkangas B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne yhdistetään yhdeksi pohjavesialueeksi: Lähdelamminkangas Muodostumisalueen rajaa on siirretty osittain kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Pohjavesialueen itäosassa, Lähdelammen ympäristössä sijaitsee metsä- ja vesilain nojalla suojeltu, luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen, pohjavedestä suoraan riippuvainen, merkittävä pintavesi- ja/tai maaekosysteemi. II 1E kyllä Lähdelamminkangas A ja Lähdelamminkangas B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne yhdistetään yhdeksi pohjavesialueeksi: Lähdelamminkangas Muodostumisalueen rajaa on siirretty osittain kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Pohjavesialueen itäosassa, Lähdelammen ympäristössä sijaitsee metsä- ja vesilain nojalla suojeltu, luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen, pohjavedestä suoraan riippuvainen, merkittävä pintavesi- ja/tai maaekosysteemi. IV (aiemmin luokituksesta poistettu) 2E kyllä Aiemmin luokituksesta poistettu pohjavesialue on tarkasteltu uudelleen vesienhoitolain kriteerien pohjalta. Pohjavesialueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 850 m 3 /vrk. Pohjavesialueella sijaitsee yksi metsäja vesilain nojalla suojeltu, luonnontilainen/luonnontilaisen kaltainen, pohjavedestä suoraan riippuvainen, merkittävä pintavesija/tai maaekosysteemi. Pellinkangas , 1-luokka Pellinkankaan pohjavesialue on matala hiekka-soralajitteinen pitkittäisharjumuodostuma. Harjun liepeillä karkeita maa-aineksia peittää hienon hiekan ja siltin kerrostumat. Maakerrosten paksuus muodostuman keskiosassa vaihtelee noin 4-13 m välillä. Rakolantien pohjoispuolella kallio kohoaa paikoin pohjaveden pinnan yläpuolelle ollen noin 2 m syvyydellä maanpinnasta. Harjualue rajoittuu idässä, etelässä ja monin paikoin myös lännessä ympäristöään korkeammalle kohoaviin kallioharjanteisiin. Muilta osin pohjavesialue rajautuu suo-alueisiin.

4 KASELY/606/2018 4/7 Pohjaveden pinta on muodostuman keskiosassa noin 2-5 m syvyydellä maanpinnasta, tasolla noin m mpy. Muodostuman kaakkoisosassa, Rakolantien tuntumassa pohjaveden pinta on tasolla noin m mpy. Pohjavettä purkautuu pohjavesialueen länsi- ja kaakkoispuolen suoalueille, todennäköisesti myös suoalueille pohjavesialueen lounais- ja pohjoisosissa. Pohjaveden hyvästä happitilanteesta huolimatta pohjaveden rautapitoisuus on koholla ja ylittää talousveden laatusuosituksen mukaisen enimmäispitoisuuden. Pohjavedessä on havaittu paikoin laboratorion määritysrajan ylittäviä, pieniä määriä styreeniä, jonka päästölähdettä ei kuitenkaan ole tunnistettu. Pohjavesialueella sijaitsee Miehikkälän kunnan Pellinkankaan vedenottamo. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1E lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen rajausta on supistettu pohjavesialueen eteläosasta. Muurikkala A, 1-luokka Muurikkalan pohjavesialue on osa luode-kaakkosuuntaista pitkittäisharjumuodostumaketjua. Maaaines muodostumassa on hiekkaa ja soraa. Kerrospaksuudet vaihtelevat. Muodostuman keskiosassa Kangasmiehenahon alueella maa-aineskerrokset ovat noin m paksuja. Pohjavesialue rajautuu itä- ja luoteisosistaan kallioalueisiin, etelässä Urpalanjokeen ja muutoin hienoainesja turvekerrostumiin. Pohjaveden pinta on Kangasmiehenahon alueella noin 7 m syvyydellä maanpinnasta, tasolla noin m mpy. Pohjaveden pinta laskee etelään päin mentäessä ja on Kangasmiehenahon eteläpuolen peltoalueiden pohjois-/luoteisreunalla noin m mpy. Pääasiallinen pohjaveden virtaussuunta on etelään. Alueelta purkautuu pohjavettä ympäröiville suo-/peltoalueille sekä vesistöön. Pohjaveden happipitoisuus on korkea ja pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet täyttävät pääsääntöisesti talousveden laatusuositukset. Fluoridipitoisuus pohjavedessä on ollut <0,1...0,4 mg/l täyttäen siten talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen. Pohjavesialueella sijaitsee Miehikkälän kunnan Muurikkalan vedenottamo. Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Merikangas , 1-luokka Merikankaan pohjavesialueelle on kerrostunut moreenialueen päälle ohuelti hiekkaa ja soraa. Pohjavesialue rajautuu koillis- ja länsiosista kallioalueisiin ja muutoin heikommin vettä johtaviin maaaineskerrostumiin. Pohjavesialueella sijaitsee Merikankaan vedenottamo/kaivo. Kaivo on liitetty Miehikkälän kunnan runkolinjaan ja sitä käytetään tarvittaessa varavedenottoon.

5 KASELY/606/2018 5/7 I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Haukilamminkangas/Luotokangas , 2E-luokka Haukilamminkankaan/Luotokankaan pohjavesialue on luode-kaakkosuuntainen pitkittäisharjumuodostuma. Harju on kerrostunut kallioalueiden väliin ja osittain myös kallioharjanteen päälle. Maaaines muodostumassa on hiekkaa ja soraa. Rantavoimat ovat tasoittaneet muodostumaa ja levittäneet harjuainesta ympäristöön. Maakerrosten paksuus vaihtelee. Pohjavesialueen pohjoisosassa kallio kohoaa pitkittäisharjun suuntaisena harjanteena hiekka- ja sorakerrosten yläpuolelle. Pohjavesialue rajautuu kallio- ja suoalueisiin. Kallion pinta ohjaa pohjaveden virtausta erityisesti pohjavesialueen pohjoisosassa. Pohjavettä purkautuu ympäröiville suoalueille. Pohjavesialueen itäreunalla, Suurenlähteensuolla ja Hononsuon pohjoisosassa sijaitsee kaksi metsä- ja vesilain nojalla suojeltua, luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista, pohjavedestä suoraan riippuvaista, merkittävää pintavesi- ja/tai maaekosysteemiä. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2E lain 1299/2004 mukaisesti. Salo-Miehikkälä , 1-luokka Salo-Miehikkälän pohjavesialue on osa pohjois-eteläsuuntaista pitkittäisharjumuodostumaa. Harju on kerrostunut kallioalueen reunalle. Maa-aines on vaihtelevaa. Harjun länsipuoleiset reuna-alueet ovat osittain savikoiden peitossa. Pohjavesialue rajautuu itä- ja luoteisosista kallioalueisiin ja muutoin tiiviisin, vettä heikosti johtaviin hienoaineskerrostumiin. Pääasiallinen pohjaveden virtaussuunta on pohjois-etelä. Kallio todennäköisesti ohjaa pohjaveden virtausta myös länteen. Pohjavettä purkautuu ympäristön pelto- ja metsäalueiden ojiin. Pohjavesialueella sijaitsee Miehikkälän kunnan Salo-Miehikkälän vedenottamo. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Saivikkala , 1-luokka Saivikkalan pohjavesialue on luode-kaakkosuuntainen pitkittäisharjumuodostuma. Maa-aines on muodostuman pintaosissa hiekkavaltaista. Harjun keskiosissa on myös karkeampia soravaltaisia maakerroksia. Maakerrosten paksuus muodostuman eteläosissa vaihtelee noin 4-22 m välillä. Pohjavesialue rajautuu pohjois- ja eteläosista kalliomäkiin, itäosista heikosti vettä johtaviin savikerroksiin ja lännessä suoalueisiin. Harjumuodostuman luoteis- ja keskiosissa pohjaveden virtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Pohjavettä purkautuu pohjavesialueen itä- ja länsipuolen suo- ja peltoalueiden ojiin.

6 KASELY/606/2018 6/7 Pohjaveden rautapitoisuus on paikoin luontaisesti korkea ylittäen talousveden laatusuosituksen. Fluoridipitoisuus pohjavedessä on ollut 0,3 mg/l täyttäen siten talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen. Pohjavesialueella sijaitsee Miehikkälän kunnan Suurikylän vedenottamo. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Melulamminkangas , 2-luokka Melulamminkankaan pohjavesialue on osa luode-kaakkosuuntaista pitkittäisharjumuodostumaa. Maa-aines muodostumassa on pääasiassa hiekkaa. Harjun ydin koostuu todennäköisesti karkeammasta aineksesta. Rantavoimat ovat tasoittaneet muodostumaa, mutta harjulle tyypillinen topografia on säilynyt hyvin ja luonnontilaisena. Maakerrosten paksuus vaihtelee noin m välillä. Melulammen luoteispuolella kallio kohoaa paikoin lähemmäs maanpintaa ja maakerrosten paksuudet ovat noin 5-7m. Pohjavesialue rajautuu suo- ja kallioalueisiin. Pohjaveden pinta on muodostumassa pääosin yli 10 m syvyydellä maanpinnasta. Harjun reunoilla pohjavesi on lähempänä maanpintaa. Pohjavesikerroksen paksuus vaihtelee muodostuman eri osissa. Pohjavesialueen pohjois-, etelä- ja keskiosassa pohjavesikerros on noin 5-10 m paksu. Melulammen eteläpuoleisilla alueilla pohjavesikerroksen paksuus on paikoin ohuempi, noin 2-5 m. Melulammen luoteispuolella kallion pinta kohoaa pohjaveden pinnan yläpuolelle jakaen pohjaveden virtausta alueella. Pohjavettä purkautuu ympäröiville suoalueille. Aiemmin luokituksesta poistettu Melulamminkankaan pohjavesialue on tarkasteltu uudelleen vesienhoitolain kriteerien pohjalta. Pohjavesialueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 900 m 3 /vrk. Pohjavesialueella tehtyjen maatutkaluotausten perusteella alue täyttää vesienhoitolain mukaiset pohjavesialueen kriteerit. Alue luokitellaan pohjavesialueeksi ja luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Lähdelamminkangas A ja B pohjavesialueiden yhdistäminen Lähdelamminkangas , 1E-luokka Lähdelamminkankaan pohjavesialue on osa pidempää, kallioiden katkomaa, luodekaakkosuuntaista pitkittäisharjujaksoa. Maa-aines harjumuodostumassa on hiekkaa ja soraa. Maakerrosten paksuus vaihtelee kalliopinnan ja harjumuodostuman topografiasta riippuen. Valkjärven ja Savanjärven välisen maakannaksen pohjoispuolella sijaitsevan harjumäen alueella maakerrosten paksuus on noin 20 m. Pohjavesialue rajautuu kallio- ja suoalueisiin sekä pohjavesialueen keskiosassa vesistöön. Kallion pinta kohoaa Valkjärven ja Savanjärven välisen maakannaksen pohjoispuoleisella alueella pohjaveden pinnan yläpuolelle jakaen pohjaveden virtausta pohjavesialueella. Kallion pinta ohjaa todennäköisesti muuallakin pohjaveden virtausta pohjavesialueella. Pohjavettä purkautuu ympäröiville suoalueille ja vesistöön.

7 KASELY/606/2018 7/7 Pohjavesialueen itäreunalla, Lähdelammen ympäristössä sijaitsee metsä- ja vesilain nojalla suojeltu, luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen, pohjavedestä suoraan riippuvainen, merkittävä pintavesi- ja/tai maaekosysteemi. Lähdelamminkangas A ja Lähdelamminkangas B pohjavesialueet ovat samaa geologista muodostumaa ja ne on yhdistetty yhdeksi pohjavesialueeksi: Lähdelamminkangas Pohjavesialue on muutettu I- ja II-luokasta luokkaan 2E lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen muodostumisalueen rajausta on siirretty kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Heinäsuonmäki , 2E-luokka Heinäsuonmäen pohjavesialue on osa pidempää, kallioiden katkomaa, luode-kaakkosuuntaista pitkittäisharjujaksoa. Alueelle on kerrostunut hiekkaa ja soraa vaihtelevan paksuisesti. Pohjavesialue rajautuu kallio- ja suoalueisiin sekä koillisessa vesistöön. Kalliokynnykset jakavat todennäköisesti pohjaveden virtausta. Pohjavettä purkautuu ympäröiville suoalueille sekä vesistöön. Pohjavesialueen itäreunalla, Huosiaiskorven alueella sijaitsee metsä- ja vesilain nojalla suojeltu, luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen, pohjavedestä suoraan riippuvainen, merkittävä pintavesi- ja/tai maaekosysteemi. Aiemmin luokituksesta poistettu Heinäsuonmäen pohjavesialue on tarkasteltu uudelleen vesienhoitolain kriteerien pohjalta. Pohjavesialueella on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 850 m 3 /vrk. Pohjavesialueella sijaitsee yksi metsä- ja vesilain nojalla suojeltu, luonnontilainen/luonnontilaisen kaltainen, pohjavedestä suoraan riippuvainen, merkittävä pintavesi- ja/tai maaekosysteemi. Alue luokitellaan pohjavesialueeksi ja luokkaan 2E lain 1299/2004 mukaisesti. Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > (valitse) Kaakkois-Suomen ELY-keskus Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) 2a luku (1263/2014) Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) 2a luku (929/2016) Pohjavesialueet määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat; luonnos Ritva Britschgi ja Jari Rintala, Suomen ympäristökeskus.