SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978

Transkriptio

1 AK 6i(j M 19/4121/-78/1/10 2 Rautj ärvi H. Seppänen SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää jäätikön liikesuunta Rautjärven kunnan Väärämäen kylän luoteispuolella, ja sen perusteella arvioida Väärämäen kylästä löytyneen kuparikiisua sisältäneen lohkareen kulkeutumissuunta. Lohkare oli löytynyt moreenista n. 0,5 m :n syvyydestä. Kuljetussuunnan selvittämiseksi tutkimusalueella kaivettiin traktorikaivurilla 13 koekuoppaa moreenin suuntauslaskuj.a varten. Pohjavesioloista johtuen suuntauslasku voitiin tehdä vain 8 kuopassa. Alueella tehtiin lisäksi 41 uurrehavaintoa. Geokemiallista analyysiä varten kerättiin 21 moreeninäytettä. Lisäksi otettiin 30 näytettä kvartsirakeiden sulkeumatutkimusta varten. Aluekuvaus -Tyypillistä tutkimusalueen karttakuvalle.on kalliopaljastumien runsaus. Lähes kaikki kohoutumat ovat paljaaksi huuhtoutuneita tai niitä peittää hyvin ohut moreenikerros. Kohoutumien väliset tasaisemmat ja alavammat alueet ovat voimakkaasti soistuneet sekä SS L :n etelä- että pohjoispuolella. Salpausselkävyöhykettä lukuun ottamatta maapeite on kauttaaltaan ohutta. Itsenäisiä moreenimuotoja ei tutkimusalueella ole. Moreeni esiintyy ohuena kerroksena kallion päällä ja mäkien rinteillä. SS I :n eteläpuolella moreeni on voimakkaasti. huuhtoutunutta ja paikoitellen sitä peittää n. 1 m :n pak.suinen

2 - 2 - HHk- tai Si-kerros. SS I :n Pohjoispuolella moreenin hienoainespitoisuus on runsaampaa. Nurmijärven ja Hatikaisten järvien välisellä alueella moreeni on erittäin voimakkaasti huuhtoutunutta. Tämä johtuu alueen läpi kulkevan harjujakson synnyttäneiden sulamisvesivirtausten toiminnasta. Koko alueella moreenin kiviaines on voimakkaasti pyöristynyttä. SS I kulkee tutkimusvyöhykkeen poikki n. 3-4 km Väärämäestä luoteeseen. Tällä kohdalla Salpausselkä on matala eikä muodosta laajoja yhtenäisiä selänteitä. SS I :n ensimmäiset lievehiekat sijaitsevat Väärämäestä n. 3 km luoteeseen. SS I :n kaakkoi.spuolella esiintyy pienehköjä lajittuneita rantakerrostumia joko suoraan kallion päällä tai moreenin peitteenä. Alueella on myös pieniä glasifluviaalisia muodostamia. Kuunjoen laaksossa on usean metrin paksuisia Sikerroksia. SS I :n luoteispuolella Vertasenlahde :ssa.on_ pienehköjä lajittuneita muodostamia. Nurmijärven luoteispuolella on suuri harjujakso, joka tulee tutkimusalueelle Kalpialan-Hatikaisen ja Keski-Hatikaisen välisestä kannaksesta. Sen jälkeen se -häviää epämääräi.siksi hiekkakerrostumiksi kallioiden väleihin ja ilmestyy uudelleen selvänä näkyviin Kankaisen länsija etelärannalla jatkuen Nurmijärven rantaan.vertasenlahdessa olevat pienet lajittuneet muodostamat saattavat kuulua tähän samaan jaksoon. Uurrehavainnot Uurrekartoituksen kannalta suotuisia alueita olivat uudet metsäautotiet, joilla oli runsaasti tuoreita paljastumia, talojen pihakalliot sekä Nurmijärven rantakalliot. Uurrehavaintoja tehtiin 41 paljastumalta seuraavasti : karttalehti

3 kpl, kpl ja kpl. Uurteiden suunnat jakaantuivat seuraavasti : kpl, kpl, kpl ja kpl. Ristikkäisiä uurresuuntia samalta paljastumalta ei löytynyt. Suuntien 310 ja 315 välillä ei ole havaittavissa selvää alueellista jakautumaa vaan molemmat suunnat esiintyvät tasaisesti koko tutkimusalueella. Uurrehavaintojen perusteella voidaan olettaa, että jäätikön virtaus alueella on ollut luode-kaakko suuntainen. Moreenista Tutkimusalueella ei ole laajoja yhtenäisiä pohjamoreenialueita. Moreeni esiintyy kallioselänteiden päällä ohuena (< 0,5 m) kerroksena tai mäki.en rinteillä ja niiden välisissä laaksoissa. Laaksopaikoissa moreenialueet ovat yleensä soistuneet. Uurrehavaintojen perusteella moreenitutkimuksen koekuopat pyrittiin sijoittamaan lohkareen löytöpaikasta luoteeseen aukeavaan sektoriin. Koekuoppien sijoitusta vaikeutti moreenin niukkuus ja maaston soistuminen, joka vaikeutti traktorikaivurin liikkumista. Koekuoppia kaivettiin kaikkiaan 14 kpl, joista yhdestä ei moreenia löydetty. Tämä kuoppa sijaitsi. Kuunjoen länsirannalla n. 0,5 km lohkareen löytöpaikasta luoteeseen. Kuoppa kaivettiin n. 2,5 m :n syvyyteen saakka, jolloin pohjaveden virtaus keskeytti kaivamisen. Aines oli koko ajan homogeenista silttiä. Kyseistä kuoppaa ei ole merkitty liitteenä olevaan karttaan. Kuopat 1-3 kaivettiin Kuunjoen ja Pienen Palomäen väliselle alueelle n m :n etäisyydelle lohkareen löytöpaikasta. Kuopassa 1 tavattiin kallio n. 1,3 m :n syvyydessä. Sen sijaan

4 4 kuoppien 2 ja 3 kaivaminen jouduttiin. keskeyttämään voimakkaan vedentulon vuoksi n. 2,5 m :n syvyydessä. Jokaisessa paikassa moreenin päällä oli n. 1 m :n paksuinen Si- ja HHkkerros. Lajittuneen aineksen alla oli ruskeanh.armaata homogeenista HkMr :a, jonka tunnusomainen piirre oli väh.äkivisyys ja kiviaineksen huomattava pyöristyneisyys. Moreenitutkimuksen pyöristyneisyysluokittelun mukaan kivet kuuluivat pääasiassa luokkiin 3 ja 4. Kuoppien nopean sortumisen vuoksi suuntauslaskuja ei tehty. Kuoppa 4 kaivettiin lohkareen löytöpaikan viereen paikkaan, jossa moreenipatja oli n. 2 m paksu. Materiaali oli huuhtoutunutta HkMr :a, jossa oli melko runsaasti lohkareita. Kiviaines oli voimakkaasti pyöristynyttä, kuten kuopissa 1-3. Suuntauslaskussa saatiin melko selvä suunta 310. Noin 20 m :n päässä kuopasta olevassa kalliopaljastumassa mitattiin uurresuunta 315. Kuopat. 5-7 kaivettiin lounas-koillinen suuntaiseen linjaan n. 2,5 km löhkareen löytöpaikasta luoteeseen. Kuopissa 5 ja 6 moreenikerroksen paksuus oli n. 1,5 m. Aines homogee nista, huuhtoutunutta, Vähäkivistä HkMr :a, jonka kivet voimakkaasti pyöristyneitä. Moreenin aineksessa oli selvästi havaittavia lajittuneita linssejä. ja ohuita hiekkaisia raitoja. Kuopassa 5 moreenin suuntaus oli 320 ja kuopasta Kuoppa 7 sijaitsi melko lähellä jyrkästi luoteeseen viettävää.kallioseinämää. Moreenikerroksen paksuus oli n. 2,5 m. Moreenin pintakerros n. 1 m :n paksuudelta oli erittäin voimakkaasti huuhtoutunutta, syvemmälle mentäessä hienoaineksen osuus jonkin verran kasvoi. Kivet olivat hyvin pyöristyneitä ja joidenkin pyöreimpien kivien ympärillä oli ohut Hk-kerros. Aineksen suuntaus hieman epämääräinen 320, lisäksi lähes yhtä voimakas suunta 360. Kuopat 8 ja 9 sijaitsevat edellisistä n. 400 m luoteeseen, n :o 8 selänteen päällä ja n :o 9 koilliseen viettävässä

5 5 loivassa rinteessä. Kuopassa 8 moreenikerroksen paksuus oli n. 1 m. Aines huuhtoutunutta HkMr :a, jossa heikohko suuntaus Kuopassa 9 pinnassa n. 1 m HHk, jonka alla n. 1,5 m :ä harmaata silttipitoista HkMr :a. Pohjavesi virtasi kuoppaan nopeasti hiekan ja moreenin, rajasta estäen suuntauslaskun teon. Kuopat kaivettiin SS I :n luoteispuolelle n. 6 km :n etäisyydelle lohkareen löytöpaikasta. Kuoppa 10 sijaitsee kalliopaljastuman distaalipuolelle syntyneen moreeniselänteen reunassa. Pintakerros n. 0,5 m oli HkMr :a, jonka alla n. 2 m :n paksuinen HHk-patja, jossa joitakin lohkareita. Kuopasta otettiin ainoastaan näyte kvartsiraeanalyysiä varten aivan kallion pinnasta. Kuopat ovat suhteellisen tasaisella alueella, jossa moreenin paksuus on n. 1,5 m. Moreenin aines sisältää selvästi runsaammin hienoja lajitteita kuin SS 1 :n kaakkoispuolella sijainneissa kuopissa. Muuten moreeni on saman tyyppistä ruskeanharmaata HkMr :a, jonka kiviaines on voimakkaasti pyöristynyttä. Kuopassa 11 aineksen suuntaus oli. selvä 310, kuopassa 12 lähes tasaarvoiset suunnat 300 ja 310 0, samoin kuopassa 13, jossa oli myös havaittavissa melko voimakas suunta Kuopan 12 pohjalla mitattiin kalliosta uurresuunta, joka oli Väärämäen ja Nurmijärven väliseltä alueelta kaivettiin lapiolla lisäksi 9 näytettä kvartsiraeanalyysiä varten. Näytteet pyrittiin ottamaan aivan kallion ja moreenin kontaktista. Nurmijärven luoteispuolelle ei koekuoppia enää kaivettu, koska sopivien kaivupaikkojen löytäminen osoittautui vaikeaksi. Maasto oli pääasiassa muutaman kymmenen cm :n paksuisen moreenin peittämää kalliota. Lisäksi Hatikaisten välistä tulevan harjujakson vaikutuksesta moreenin aines on poikkeuksellisen voimakkaasti huuhtoutunutta. Keski-Hatikaisen eteläpuolelta löytyneen mielenkiintoisen näköisen paljastuman vuoksi kaivettiin Hatikaisten ja Nurmijärven väliseltä

6 6 alueelta lapiolla 9 näytettä geokemiallista analyysiä varten. Näytteet pyrittiin valitsemaan vähiten huuhtoutuneista kohdista. Tästä huolimatta analyysitulosten merkitys saattaa olla vähäinen, sillä moreenin hienoainespitoisuus oli alueella pieni. Geokemialliset analyysit Geokemiallista analyysiä varten otetuista 21 näytteestä tehtiin kaksi analyysiä kustakin : fraktio < 0,05 - nm ja -. 0,05-0,5 mm. Tulokset on esitetty liitteenä olevissa taulukoissa. Taulukoista havaitaan, että Cu-pitoisuus on kaikkialla vähäistä, joten se ei anna uutta tietoa Väärämäen lohkareen alkuperästä. Tarkasteltaessa analyysituloksia on kuitenkin muistettava, että moreenin erittäin voimakas huuhtoutuneisuus saattaa vääristää tuloksia. Erityisesti tämä on totta niiden näytteiden osalta, jotka on otettu Hatikaisten ja Nurmijärven välisen harjujak.son vaikutuspiiristä (näytteet 28731), sillä kyseisten näytteiden aines oli hyvin hiekkaista ja huuhtoutunutta. Kaivinkonekuopista otettujen näytteiden analyysitulosten perusteella voi sen sijaan olettaa, että näytepisteiden läheisyydessä ei kalliossa ole korkeita Cu-pitoisuuksia. Tuloksia Jäätikön liikesuunta alueella on ollut Moreenin aines on todennäköisesti kulkeutunut pitkän matkaa ennen kerrostumista, koska kiviaines on voimakkaasti pyöristynyttä. Kulkeutumista arvioitaessa on otettava huomioon mahdollinen kaksoiskuljetus ensin glasifluviaalisena materiaalina sen jälkeen moreenina.

7 7 Geokemiallisten tulosten valossa ei. Cu-anomalioita esiinny. Hatikaisten itäpuolella olevaan ruhjevyöhykkeeseen liittyvä paljastuma saattaa sisältää kuparia, vaikka sitä ei moreenin hienoaineksessa olekaan. Tämä saattaa johtua poikkeuksellisen voimakkaasta huuhtoutumisesta. Tutkimuksia tuskin kannattaa jatkaa Nurmijärven kaakkoispuolella. Sen sijaan mahdolliset jatkotutkimukset tulisi keskittää Hatikaisten ja Kankaisen väliselle alueelle. Espoossa 15 pnä marraskuuta 1978 Hannu Seppänen Liittenä : Suuntauslaskulomakkeet Uurrehavaintolomakkeet Analyysitulokset Kartat j

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26