Geologinen tutkimuslaitos

Transkriptio

1 S O R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I T4'Lsn Oulun piirin itäosass a Geologinen tutkimuslaitos 1975

2 S I S A L L Y S L U E T T E L O Osa I7. Sivu 68 Karttalehti 4522 VasaraPer ä 78 Karttalehti 4611 Kitka " 85 Karttalehti Aholanvaar a 86 Karttalehti 4514 Hoss a " 90 Kart.talehti Poussu " 98 Karttalehti Kuusamo " 110 Karttalehti 4613 Rukatuntur i " 122 Kax ttaj.ehti 4614 Selkäi. ä Liite Yhteenveto massamxäristä

3 VASARAPERA Karttalehti Soilunjok i Muodostuma 1 Soilunjok i Jokilaaksossa sijaitseva selännemäinen, lajittunut muodostuma, jonka aines on karkeaa hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Muodostuman pinnalla ja sen pohjoispuolella on dyynejä. Kerrospaksuus o n 2-6 m. Muodostuma on suurelta osin käytetty. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 2 Pikku-Purn u Lajittunut, kumpumainen muodostuma, jonka aines on hiekkaa j a soraista hiekkaa. Muodostuma on suurelta osin käytetty. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 3 Kurkijok i Muodostuma on osa laakeaa ja matalaa, lajittunutta reunamuodos -, tumaa. Muodostuman pinnalla on lentohiekkaa ja dyyniselänteitä. Aines on hienoa ja karkeaa hiekkaa. Dyyniaines on hiekkaist a hietaa. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Karttalehti Lohirant a Muodostuma 1 Jäkälälampi. Livojärveltä Kuusamoon suuntautuvan,suuren harjun osa, jok a sijaitsee piirin rajalla. Aines on muodostuman pohjoiskulma s - sa soravaltaista. Muodostuma on pääosaltaan hiekkaa. Kerros - paksuus on 2-25 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 56 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 5, 0 milj.m3, josta arvioitu B m 3, C 4,7 milj.m 3. Karttalehti Hvväniem i,karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti Majav a Muodostuma 1 Taviharj u Kapea harjuselänne, jonka laki kohoaa 5-10 m ympäristöstään.

4 Aines on soraa ja hiekkaa, jonka karkein osa sijaitsee harju n keskikohdalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m3. Muodostuma 2 Joutenharj u Harjuselänne, jonka aines on soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuu s on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 3 Särkilamp i Harjuselänne, joka sijaitsee kallioperän murroslaakson reuna l - la. Aines on pääosaltaan karkeaa hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Kivistä soraa esiintyy paikoin vähäisessä määrin. Muodostuma on suurelta osin käytetty. Kerrospaksuus on 3-8 m. Pinta-al a on 3 ha. Aines on pääluökkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 4 Kokkoharj u Kapea harjuselänne, jonka aines on soraa ja hiekkaa. Kerros - paksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Kokonai s - massamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma 5 Majavasu o Katkonaisia selänteitä käsittävä kapea harju. Harjun aines on hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonais - massamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3 C m 3. Muodostuma 6 Majav a Pienehkö harjuselänne, jonka aines on soraista hiekkaa. Kerros - paksuus on 4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3.

5 Muodostuma 7 Palolamn i Kumpumainen moreenimuodostuma, jonka laki kohoaa n. 12 m ympä - ristöstään. Aines on huuhtoutunutta hiekkamoreenia, jossa-o n kivistä soraa ja hiekkaa linsseinä ja väiikerroksina. Karttalehti Peurasuo Muodostuma 1 Telkkäharju, Harju, jonka kaakkoisreunalla kulkee-rinnakkaisselänteitä käsit - tävä ydinosa. Luoteinen, laaja lievealue on muodostunut loivapiirteisistä kummuista. Aines on ydinselänteissä hiekkaista so - raa, jossa esiintyy hiekkaa ja kivistä soraa välikerroksina. Hiekkavaltainen lieveosa on karkeaa ja hienoa hiekkaa. Muodostu - man pohjatasona on kaakkoisreunalla kallioherä. Kerrospaksuus on 4-20 m. Pinta-ala on 363 ha. Kokonaismassamäärä o n 32,0 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B 5,2 milj. m 3, C 26,4 milj.m 3. Muodostuma 2 Rönnynharj u Harjun lievealueeseen kuuluva muodostuma, joka käsittää loiva - piirteisiä kumpuja. Aines on osaksi karkeaa, osaksi hieno a hiekkaa. Muodostuman hinnalla on lentohiekkaa ja dyynejä, joi - den aines on hiekkaista hietaa. Kerrospaksuus on 2-20 m. Muo - dostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,3 milj.m 3. Muodostuma 3 Ruoppijärv i Harjun osa, joka kulkee kallioperässä olevan rotkolaakson lävitse. Matalan harjuselänteen aines on soraista hiekkaa. Pohj a tasona esiintyy muodostuman itäosassa kallioperä. Kerrospak - suus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 4 Valkeaine n Kalliovaarojen välisessä laaksossa kulkeva harju. Sen kaakkois - reunalla on r.innakka.isselänteistä muodostunut vdinosa, jonk a aines on hiekkaista soraa. Hiekkaa ja kivistä soraa esiinty y välikerroksina. Muodostuman pohjoisosa käsittää loivapiirteisiä kumpuja ja har.jukuonpia, joiden aines on hiekkaa. Kerros-

6 paksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 79 ha.. Kokonaismassamäärä on 4,2 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, C 3,5 milj.m 3. Muodostuma 5 Iso Ronkonlamp i Harjun lievealueeseen kuuluva muodostuma, jonka pohjatason a on kallioperä. Kerrospaksuus on 2-4. m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3..Muodostama 6 Kolmilamp i Harjun uloimpaan lieveosaan viimeisenä kerrostunut muodostuma, joka käsittää loivapiirteisiä kumpuja ja kuoppia. Muodostuman pinnalla esiintyy peitemäistä lentohiekkaa ja hyvinkehittynei -. ta dyynejä. Muodostuman aines on hietaa, jonka massamäärää e i ole arvioitu. Kerrospaksuus on 3-15 m. Karttalehti Haataj a. Muodostuma 1 Jäkälälaht i Laakea, mandollisesti harjuun kuuluva muodotuma, jonka aine s on hiekkaista soraa. Kivistä soraa esiintyy välikerroksin a jonkin verran. Muodostuman pohjatasona on eteläosassa kallio - ' perä. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines o n pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioi - tu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 2 Kallioharju I Jyrkkärinteinen, selkämäinen harju, jonka laki kohoaa ympäri s - töstään n. 20 m. Aines on muodostuman pinnalla ja reunoill a hiekkaa. Soraa esiintyy muodostuman ydinosassa. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,0 milj. m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 3 Kallioharju I I Jyrkkäpiirteinen harju, jonka laki kohoaa lähes 30 m pohjois - puolella olevan lammen pinnan yläpuolelle. Aines on ydinosa s - sa hiekkaista ja kivistä soraa. Hiekkaa esiintyy muodostuma n pinta- ja reunaosissa. Pinta-ala on 21 ha. Muodostuman käy t- töä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä

7 on 1,8 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 4 Rukkilamp i Kapea, selkämäinen harju, jonka aines on karkeaa ja soraist a hiekkaa. Kivisiä sorakerroksia esiintyy vähäisessä määrin. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluok - kaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m 3, c m 3. 'Muodostuma 5 Kalliolamp i Jyrkkäpiirteisen selänteen muotoinen harju, joka kohoaa ympä - ristöstään m. Aines on hiekkaista soraa, jossa on väli - kerroksina kivistä soraa ja hiekkaa. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1,6 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 6 Löytölamp i Harjun lievealueeseen kuuluva, kumpuja ja selänteitä käsittä - vä muodostuma, jonka aines on karkeaa ja hienoa hiekkaa. Muodostuman pinnalla esiintyy dyynejä. Kerrospaksuus on 2-12 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 87 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4,5 milj.m 3. Muodostuma 7 Syrjäsuo Harjun uloimpaan lieveosaan kuuluva muodostuma, jonka aines o n hietaa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostuman pinnalla esiintyy dyynejä. Karttalehti Tuuliaine n Muodostuma 1 Taviharj u Kapea, jyrkkäpiirteinen harjuselänne, jonka laki kohoaa ympä - ristöstään luoteessa 5-8 m ja kaakossa 8-15 m. Aines on hiek - kaista soraa, jossa on välikerroksina kivistä soraa ja karkeaa hiekkaa. Pinta-ala on 16 ha. Kokonaismassamäärä on 1,0 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3.

8 Muodostuma 2 Riihilamp i Kapea harjuselänne, jonka lakikorkeus on 3-7 m. Aineksen arvioi - daan olevan soraista hiekkaa. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Karttalehti Meskusvaar a Muodostuma 1 Pieni Ronkonlamp i Harjun ydinosaan kuuluva, kumpumainen muodostuma, joka sijai t- see jäätikköjoen huuhtomassa kallioperän murroslaaksossa. Muo-. dostuman aines on hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 3-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aine s on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma on maisemallisest i ja geologisesti arvokas ja tulisi säilyttää luonnontilaisena. Muodostuma 2 Vasaralamminkanga s Harjun lievealueeseen kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona o n.kallioperä ja pohjavesi. Aines on tasarakeistahiekkaa. Kerros - paksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 132 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 6,6 milj.m 3. Muodostuma 3 Hiisiper ä Muodostuma on Livojärveltä Kuusamoon suuntautuvan suuren har - jujakson osa. Harjun soravaltaiset ydinosat ovat itäosass a pinnastaan tasoittuneita selänteitä ja länsiosassa lähes ymristönsä tasalla olevia vyöhykkeitä, jotka rajoittuvat pie - niin harjukuoppiin. Ydinosien aines on pääosiltaan hiekkaist a soraa, jossa esiintyy karkeaa hiekkaa sekä kivistä soraa väli - ja pohjakerroksina. Laaja hiekkavaltainen muodostuman osa käsittää lovapiirteisiä selänteitä ja tasanteita, joiden aine s on hienoa ja karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuus on 4-18 m. Muodo s - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 156 ha. Arvioinni n apuna on käytetty koeku000ia. Kokonaismassamäärä on 14,5 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 2,7 milj. m3, C 11,7 milj. m 3.

9 Muodostuma 4 Singorpal o Harjun lievealueeseen kuuluva,laakea muodostuma, jonka pohja - tasona on pohjavesi ja luoteisreunalla moreeni. Muodostuman pinnalla esiintyy paikoin matalia dyynejä. Aines on hiekkaa, josta pääosa on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muo - dostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 94 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,6 milj.m3. Muodostuma 5 Junganharj u.kanden harjun yhtymäkohta. Pohjoisen harjun laki kohoaa yl i 20 m ympäröivien harjulampien pinnasta. Harjujen ydinselän - teiden aines on hiekkaista soraa, jossa esiintyy jonkin verran väl.ikerroksina kivistä soraa. Lievealueiden Aines on karkeaa ja hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 4-22 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 163 ha. Muodostuman käyt - töä rajoittavat paikoin maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 8,8 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 1,45 milj.m3, C 7,3 milj.m3. Muodostuma 6 Rakinharj u Harjuun kuuluva muodostuma, jonka keskiosassa on soravaltaisi a ydinselänteitä. Aines on karkeinta Rakinlammen länsipuolella, missä esiintyy kivistä soraa ja hiekkaista soraa. Muodostuma n hiekkavaltainen osa on keskiosissa karkeaa hiekkaa ja reunaosissa hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-20 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 310 ha. Arvioinnin apuna o n käytetty koekuoppia. Kokonaismassamäärä on 21,0 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 3,15 milj.m 3, C 17,4 milj.m 3. Muodostuma 7 Ukonlamp i Hajanaisia selänteitä ja kumpuja käsittävä harjun osa. Muodo s - tuman ydinvyöhyke on pinnastaan hiekkaa. Sisäosissa arvioidaan esiintyvän sorakerroksia. Hiekkavaltainen osa on keskellä kar - keaa hiekkaa ja reunoilla hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus o n 2-20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 142 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus. Kokonaismassamä ä- rä on 10,5 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c 9,7 milj. m 3.

10 Muodostuma 8 Nälkämöah o Harjun uloimpaan lieveosaan kuuluva muodostuma, joka käsittä ä hajallaan olevia matalia kumpuja ja selänteitä. Pohjatasona esiintyvät pohjavesi ja paikoin moreeni. Aines on hiekkaa, josta pääosa on hienoa hiekkaa. Muodostuman pinnalla esiinty y monin paikoin dyynejä. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 192 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat tiestö ja huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on 5,7 milj.m 3. Muodostuma 9 Porolamp i Harjun uloimpaan lieveosaan kuuluva, laakea ja matala muodo s - tuma, jonka aines on hiekkaista hietaa. Muodostuman pinnall a. on monin paikoin dyynejä. Dyyni, joka kulkee Housusuon halki, on yli kilometrin pituinen. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Massoj a ei ole arvioitu. Muodostuma 10 Majavasu o Harjun uloimpaan lieveosaan kuuluvia, matalaan veteen kerrostu - neita, laakeita selänteitä käsittävä muodostuma, jonka pinnal - la on monin paikoin dyynejä. Aines on pääasiassa hiekkaist a hietaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Karttalehti Oivank i Muodostuma 1 Ylisuvant o Jyrkkäpiirteinen, kapea harju, jonka aines on hiekkaista j a kivistä soraa. Kerrospaksuus on 3-25 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1,05 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 2 Kiviharju t Harjulaajentuma, jossa esiintyy runsaasti harjukuoppia ja kumpuja. Aines on pintahavaintojen perusteella. verrattain karke a rakeista, kivistä soraa. Kerrospaksuus on 4-15 m. Pinta-al a on 28 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 2,2 0 milj.m 3, josta arvioitu A :m., B 1,35 milj.m 3, C m3.

11 Muodostuma 3 Iso-Hyypi ö Harjulaajenturnaan liittyvä reunamuodostuma, jonka laella o n tasanne ja uomia. Aines on pääosaltaan karkeaa ja soraist a hiekkaa sekä länsireunalla osittain soraa. Kerrospaksuus on m. Pinta-ala on 40 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,2 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, C 2,6 milj.m3. Muodostuma 4 Naatikkajok i Matala, lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohja - vesi ja kallioperä. Aines on hienoa ja karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3. Muodostuma 5 Pikku-Hyypi ö Harjuun kuuluva, kalliorinteen juurella sijaitseva muodostuma, jonka aines on karkeaa ja soraista hiekkaa. Kerrospaksuus o n. 2-3 m. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismas - samäärä on m3. Muodostuma 6 Välivaar a Harjun osa, joka käsittää rinnakkaisseldnteitä, harjukuoppia ja kumpuja. Pohjatasona esiintyy kallioperä muodostuman pohjoisreunalla. Aines on hiekkaista ja. kivistä soraa, joka on karkeinta itäosassa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m3. Muodostuma 7 Pitkälamp i Kapea, jyrkkärinteinen harju, jonka yläpinnastaan tasoittunu t laki kohoaa ympäristöstään m. Muodostuvan keskiosass a on rinnakkaisselänteitä. Aines on hiekkaista soraa, joss a esiintyy välikerroksina kivistä soraa. Pinta-ala on 34 ha. Kokonaismassamäärä on 2,83 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B 1,2 milj.m 3, C 1,5 milj.m 3.

12 Muodostama 8 Singersaar i Harjun osa, jonka aines on keskiosassa soraa ja reunaosiss a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Muodostuman käyttöä rajoitta a tiestö. Kokonaismassamäärä on 1,0 milj.m 3, josta arvioit u B m3, C m 3. Muodostuma 9 Kaakkurilamp i Harjun uloimpaan lieveosaan kuuluva, matala muodostuma, jonk a aines on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pinta-ala on 40 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 10 Sammalsu o Harjun lievealueeseen kuuluva, matala muodostuma, jonka aine s on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 11 Pietarinlampi Harjun uloimpaan lievealueeseen kuuluva, laakea muodostuma, joka sijaitsee moreeniselänteiden välisellä,alavalla alueella. Aines on pääosaltaan hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj.m 3. Muodostuma 12 Vasaralamp i Harjun lieveosaan kuuluva, pinnastaan kumpuileva muodostuma, jonka aines on karkeaa ja hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus o n 2-12 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 37 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,1 milj.m 3. Muodostuma 13 Monnonkanga s Harjun uloimpaan lievealueeseen kuuluva, laakea muodostuma, joka sijaitsee moreeniselänteiden rinteillä. Aines on hieno a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonais - massamäärä on 1,0 milj.m 3.

13 KITKA Karttalehti Noukavaar a _a a Muodostuma 1 Noukajärv i Laakea ja matala harjuun kuuluva muodostuma, jonka aines o n soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. -Muodostuma 2 Suova_j ärv i Kapea, selkämäinen harju, jonka laki kohoaa ympäröivän järve n pinnasta 3-7 m. Aines on soraista hiekkaa. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 3 Avolaminharjut, Verrattain matalia rinnakkaisselänteitä käsittävä harju, jok a sijaitsee kallioperän murroslaaksossa järvialtaiden reunoilla. Aines on karkeinta länsiosassa, missä esiintyy hiekkaista j a kivistä soraa. Itäisten selänteiden aines on hiekkaa. Kerros - paksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 36 ha. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj.m 3, josta arvioit u B m3, c m 3. Muodostuma 4 Matoharj u Har.juselänne, jonka aines on hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, jos - ta arvioitu B m 3, C m 3. Karttalehti Nurkamokump u Muodostuma 1 Tokkoleht o Harju, jonka luoteisosa on kumpumainen. Kaakkoisosa käsittää matalia rinnakkaisselänteitä. Muodostuman aines on hiekkai s - ta soraa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leik - kauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostumaan

14 on tehty koekuoppia. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 2 Lauttalamp i Peräkkäisiä harjuselänteitä käsittävä muodostuma, jonka aine s on pääosaltaan hiekkaista sotaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 3 Salmijärv i Harjuselänne, jonka aines on karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuu s on 3-5 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s- massamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma 4 Länkkänäkumpu Selännemäinen moreenimuodostuma, jonka aines on huuhtoutunutt a soramoreenia. Kerrospaksuus on 4-8 m. Karttalehti Tolva Muodostuma 1 Kankaal a Harjulaajentuma, joka on pinnastaan tasoittunut. Muodostaman karkein aines sijaitsee keskivvöhykkeessä, joka on luodekaakkosuuntainen. Sen luoteisosassa esiintyy soraa, jota saat - taa esiintyä myös Mehtikananlammin pohjoispuolella hiekkake r- rosten alla. Muodostuman lounainen ja koillinen reuna ova t ainekseltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 75 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a tiestö. Kokonaismassamäärä on 2,5 milj.m 3, josta arvioit u B m 3, c 2,3 milj.m 3. Muodostuma 2 Kutkunsaar i Muodoltaan Selännemäinen harjusaari, jonka korkeus on 5-8 m. Aines on soraista hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyt - töä rajoittaa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c 1l0 000 m 3.

15 Muodostuma 3 Kaijanlaht i Harjusaaren luoteisosa. Aines on hiekkaa, jossa esiintyy väli - kerroksina pienikivistä soraa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pintaala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 4 Häpränniem i Selännemäinen harju, jonka pinnalla esiintyy dyynejä. Aines o n hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 3-8 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodo s- tuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Karttalehti Petoniem i Muodostuma 1 Kivilandenkanga s Kumpuja ja selänteitä käsittävä harju, jossa lieveosa on pi n- nastaan tasoittunut. Aines on ydinosassa hiekkaista soraa, jossa esiintyy paikoin kivisiä sorakerroksia. Lievealue on tasarakeista hiekkaa. Kerro spaksuus on 2-10 m. Pinta-ala o n 31 ha. Kokonaismassamäärä on 1,3 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 2 Kuolemalamminah o Laakea, heikosti selännemäinen harju, jonka aines on karkea a kivistä soraa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m 3. Muodostuma 3 Simonkorp i Matalia hiekkaseläntei.tä käsittävä harjun osa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

16 +i Y Karttalehti Piilooer ä Muodostuma 1 Piiloper ä Matala harjuselänne, jonka aines on karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-5 m. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa suurelta osin tie. Kokonaismassa - määrä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 2 Välisuo Pienehkö harjuselänne, joka kuuluu kallion murroslinjaa seu - raavaan,heikosti kehittyneeseen harjujaksoon. Aines on soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 3 Pihlajaleht o Kalliovaaran alarinteelle syntynyt rantakerrostuma, jonka aines on karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pinta-ala o n 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Karttalehti Vi.rrankvl ä Muodostuma 1 Rauhal a Harjuun kuuluva, pienehkö muodostuma, jossa esiintyy hiekka a ja soraa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leik - kauksia. Pinta-ala on 3 ha : Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 2 Putikk a Jyrkkäpiirteinen harju, jonka ydinselänteet kohoavat yli 20 m ympäristöstään. Muodostuma käsittää rinnakkaisia selkiä sek ä kuoppa- ja kumpumaastoa. Ydinosan aines on hiekkaista soraa, jossa esiintyy kivistä soraa ja karkeaa hiekkaa välikerroksina. Lievealue on keskellä soraista hiekkaa ja reunoilla hieno a hiekkaa. Pinta-ala on 65 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on 4,6 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B 1,75 milj.m 3, C 2,7 milj.m 3.

17 Muodostuma 3 Noiviojok i Jyrkkäpiirteinen harju, jonka ydinosa käsittää rinnakkaisi a selänteitä, harjukuoppia ja kumpuja. Harjun keskellä on luo - teeseen suuntautuva haarautuma, jonka jatkeena on karttaleh - den luoteisosassa sijaitseva Kaijanharju. Ydinosan aines o n kivistä ja hiekkaista soraa. Lieveosa on soraista hiekkaa j a hienoa hiekkaa. Aines on hienorakeisinta muodostuman reunoil - la. Kerrospaksuus on 3-25 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 84 ha. Kokonaismassamäärä on 8,0 milj. m 3, jost a arvioitu A m3, B 2,6 milj.m 3, C 5,0 milj.m3. Muodostuma 4 Sivakkaharj u Selkämäinen harju lievealueineen. Ydinosan aines on hiekkaist a soraa, jossa esiintyy lisäksi kivistä soraa ja karkeaa hiekkaa. Lieveosan aines on hiekkaa, jossa esiintyy välikerroksina so - raa vähäisessä määrin. Kerrospaksuus on 2-20 m. Pinta-ala o n 96 ha. Kokonaismassamäärä on 7,4 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 2,2 milj.m3, C 5,0 milj.m 3. ' Muodostuma 5 Mutkalammit I Selännemäinen harju, jonka keskiselänteessä esiintyy kivist ä soraa ja karkeaa hiekkaa. Lieveosa on pääasiassa hiekkaa. Muodostuma on osittain käytetty. Kerrospaksuus on 2-15 m. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 32 ha. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj. m 3, josta arvioitu A m 3,.B m3, C 1,1 milj.m 3. Muodostuma 6 Mutkalammit I I Harjuselänne, joka mataloituu itäänpäin. Aines on hiekkaist a soraa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassa - määrä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 7 Kaijanharj u Jyrkkäpiirteinen harjusaari, jonka laki kohoaa yli 15 m järve n pinnasta. Aines on muodostuman pinnalla ja reunaosissa hieno a hiekkaa. Sisäosissa arvioidaan esiintyvän myös kivistä ja hiek - kaista soraa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat

18 maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 8 Kelovaar a Moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 2-6 m :n vahvuinen kerro s huuhtoutunutta hiekkamoreenia. Moreenissa esiintyy lajittuneita hiekka- ja soralinssejä ja välikerroksia. Karttalehti Virranniem i Muodostuma 1 Kaijanniem i Harjuselänteitä läsittävä muodostuma, jonka aines on länsiosas - sa hiekkaista soraa ja itäosassa karkeaa ja soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 7 ha. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 2 Naaraper ä Selkämäinen harju, jossa on paikoin rinnakkaisselänteitä. Ai - nes on kivistä soraa ja hiekkaista soraa. Kerrospaksuus o n 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, jos - ta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 3 Pikku Räväjärv i Kapea, järvestä kohoava harjuselänne, jonka kaakkoisosassa o n laajentuma. Aines on ydinosassa hiekkaista soraa. Muodostuman itäosan aines on soraista hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Muodostuman länsiosa on käytetty. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala o n 19 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 4 Kaunisniem i Järven halki kulkeva harju, joka käsittää peräkkäin olevia se länteitä. Muodostuman aines on soravaltaista. Kerrospaksuu s on 2-8 m. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonais - massamaärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m3.

19 Muodostuma 5 Keräsaari Selkämäinen harju, jonka aines on kivistä ja hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 5,5 ha. Kokonaismassamä ä- rä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m 3. Karttalehti Kuntakkivaar a Muodostuma 1 Kuntakkivaar a Erillään oleva kumpumainen muodostuma, jonka aines on karkea a ja hienoa hiekkaa. Muodostuman pinnalla on ohut kerros moree - nia. Kerrospaksuus on 4 m. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamädrä on m 3.

20 $ AHOLANVAARA Karttalehti Ritakorki a Muodostuma 1 Sarvivaara Vaaran rinteen juurella sijaitseva muodostuma, joka käsittä ä sulamisvesien kerrostamia kumpuja. Kumpujen korkeus on 2-4 m. Niiden aines on soraista hiekkaa ja karkeaa hiekkaa. Pintaala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 2 Kolisijanrimpi Pinnastaan laskea, lajittunut muodostuma, jonka pinnalla o n moreenipeite. Aines on pääosaltaan karkeaa hiekkaa, jossa o n välikerroksina oleva moreenipatja. Moreenipeitteisyyden vuoksi muodostuman ulkorajat ovat epävarmat. Kerrospaksuus o n 3-6 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaisma s - samäärä on rn 3. Karttalehti Oulank a Karttalehden alueella ei ole lajittuneita muodostumia.

21 HOSSA Karttalehti Syrji-Some r Muodostuma 1 Ala-ölkk y Osa harju,laajentumaa, joka on kerrostunut Julman ölkyn rotko - laakson eteläpäähän. Muodostuman pinta käsittää selänteitä, kumpu- ja kuoppamaastoa sekä uomia. Aines on kivistä ja hie k - kaista soraa. Kerrospaksuus on 3-15 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaisirassamäärä on 4,4 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 2,4 milj.m 3, C 1,8 milj.m 3. Karttalehti Julma-ölkk v Muodostuma 1 ölkynkanga s Harjulaajentuma,jonkaovat) errostaneetjulman-ölkyn murroslaakso n kautta virranneet sulamisvedet. Muodostuman pinnalla on sen p i- tuusakselin suuntaisia rinnakkaisia selänteitä, harjukuoppi a ja -kumpuja sekä uomia, jotka viittaavat kerrostumisen tapaht u- neen kuivalle maalle tai matalaan veteen. Muodostuman aines o n erittäin karkearakeista luoteisosassa, missä esiintyy kivikko a ja lohkareikkoa. Muodostuman keskiosassa aines vaihettuu kivi - seksi soraksi ja eteläosassa hiekkaiseksi soraksi, jossa kivi s- tä soraa esiintyy paikoitellen. Kerrospaksuus on 2-20 m. Pinta - ala on 118 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä ra - joittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä o n 11,0 milj.m3, josta arvioitu A 1,0 milj.m3, B 7,0 milj.m 3, C 3,0 milj.m3. Muodostuma 2 Kirppukanga s Harjuun kuuluva muodostuma, joka käsittää osittain kuivalle maa l - le syntyneitä rinnakkaisselänteitä, uomia sekä kuoppa- ja kump u - maastoa. Pohjoisosassa olevan harjulaajentuman pohjatasona o n koilliseen viettävä kallioperä. Harjun soravaltaisen ydinosa n aineksen arvioidaan olevan kivistä ja osittain hiekkaista soraa. Pohjoinen lievealue on ainekseltaan hiekkaa. Kerrospaksuus o n 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 215 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonai.smassamäärä o n 14.0 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 5,2 milj.m 3, C 8,0 milj.m 3

22 Muodostuma 3 Kuusikanga s Mittava harju, joka sijaitsee kallioperän murrosvyöhykkeessä. Pohjatasona oleva kallioperä viettää pohjoiseen. Muodostuman epäsäännöllisiä kumpuja ja selänteit ä ' käsittävä ydinosa on a i - nekseltaan kivistä soraa ja osaksi hiekkaista soraa. Hiekkaval - taisen reunaosan aines on pääosaltaan hiekkaa, josta osa on s o - raista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-18 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 183 ha. Kokonaismassamäärä o n 15,0 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 5,8 milj.m 3, C 8,4 milj.m 3. Karttalehti Teerirant a Muodostuma 1 Kolmiloukk o Harjulaajentumaan kuuluva muodostuma, jonka pinnalla on harju n pituussuunnassa olevia selänteitä, harjukuoppia ja kumpuja se - kä uomia. Muodostuman aines on pääosaltaan hienoa soraa j a hiekkaista soraa. Kivistä soraa esiintyy runsaimmin muodostuma n luoteisosassa. Kerro sp aksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 306 ha. Ai - nes on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 19,0 milj. m 3, josta arvioitu A 1,0 milj.m 3, B 9,0 milj.m 3, C 9,0 milj..m 3. Muodostuma 2 Ahvenine n Harjulaajentuma, joka on kerrostunut jäätikön reunan eteen. Muodostuman pohjoisosa käsittää kuoppa- ja kumpumaastoa. Eteläos a on pinnastaan tasaisemoi ja siinä esiintyy uomia. Soravaltaise n muodostumanosan aines on pääasiassa hiekkaista soraa. Hiekkava l- taisen alueen luoteisosan arvioidaan olevan soraista hiekkaa. Etelä- ja itäosien aines on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus o n 2-8 m. Pinta-ala on 604 ha. Kokonaismassamäärä on 26,0 milj. m 3, josta arvioitu B 6,0 milj.m3, C 20,0 milj.m 3. Muodostuma 3 Hypä s Harjun lieveosaan kuuluva, matala muodostuma, jonka aines on karkeaa ja hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostuma s - sa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamäärä on m 3.

23 Muodostuma 4 Palloniem i Harjun lieveosaan kuuluva, matala muodostuma, jonka aines o n hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, Muodostuma 5 Teeriniem i Harjun tyyppinen, selännemäinen muodostuma, jonka aines on hie - noa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala. on 46 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 1, 6 ' milj. m3. Karttalehti Romevaar a Muodostuma 1 Salmikangas. Sulamisvesien kerrostama,deltamainen muodostuma, joka on synty - nyt kallioperän murroslaakson itäosaan. Muodostuman aines o n hienoa soraa, kivistä soraa ja karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuu s on 2-8 m. Pinta-ala on 58 ha. Kokonaismassamäärä on 2,1 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, C 1,3 milj.m 3. Muodostuma 3 Kalettomanvaar a Harjulaajentuman osa, jonka aines on hiekkaista ja kivistä soraa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 29 ha. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. 1 Karttalehti Iso Harsuvaar a Karttalehden alueella ei ole muodos.tumia. Kar_ttalehti Kurvinen Muodostuma 1 Teeripuro Kapea, selännemäinen harju, jonka aines on soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia.

24 Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa.c. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 2, Hanhiharj u Kapea, oinnastaan kumnuileva harjuselänne, joka seuraa kallio - perän kivilajikontaktia. Aines on soraista hiekkaa. Kerrospak - suus on 3-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,0 milj. m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 3 Rautavaar a Kapea, selkämäinen harju, jonka aines on soraista hiekkaa. Ke r- rospaksuus on 3-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 17 ha. Aines on nääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

25 POUSSU Karttalehti Iso-Ker o Muodostuma 1, Kuorink i Matala harju, joka on suurelta osin käytetty. Muodostuman aine s on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Pinta-ala on 11 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 2, Niemel ä Matala harju, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuu s on 1,5-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Karttalehti Poh' ~ a lanvaar a Muodostuma 1, Hietajok i Kapea harju, jonka laki kohoaa 4-8 m ympäristöstään. Muodostuman aines on pääosaltaan hiekkaa. Harjun ydinosassa esiinty y hiekkaista soraa %. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 2, Takane n Matala harjuselänne, joka kohoaa 1-3 m ympäristöstään. Muodostuman aines on hiekkaa, josta osa on soraista hiekkaa. Pinta - ala on99 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haitta a paikoin vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 3 Kontiovaar a Matala harjumuodostuma moreeni- kalliomäen kupeessa. Aine s on B- luokkaa ja pintaosistaan heikosti lajittunutta. Pintaala on 9 ha ja kokonaismassamäärä m3, josta arvioit u A m 3, B m 3 ja C m 3 : Muodostuma 4 Tyvel ä Harjuniemessä aines on soraista hiekkaa. Luoteiseen päin harj u kapenee ja muuttuu B- luokan ainekseksi. Pinta- ala 20 ha j a massamäärä m 3, josta B m3 ja C m 3..

26 90 b Muodostuma 5 Tussunvaara Harjun korkeus vaihtelee 5-10 metriä. Peittävänä kerroksen a on moreenia, jonka paksuus on 1-3 metriä.vähäisten leikkauste n perusteella lietteisyyttä näyttäisi esiintyvän myös lajittuneess a aineksessa. Käyttökelpoisimpia alueita olisivat kaakkois- j a luoteisosan selväpiirteiset selänteet, joissa aines todennäköisesti on B- luokkaa ja osittain murskauskelpoista. Pinta-al a on 16 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B 400 OOOm3 ja C m 3. Muodostuma 6 Kuparijok i Suuren kallio- moreenivaaran kaakkoispuolella kulkeva harju. Keskiosan selänteet ovat erittäin karkeaa murskauskelpoist a kivistä soraa. Itäreunalla aineksen lajittuneisuus saattaa oll a epätäydellistä. Eteläosa on soraista hiekkaa ja jokivartt a luoteeseen päin muuttuu soraisemmaksi. Pinta-ala on 60 ha. Kokonaismassamäärä on 2,1 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3 ja C I milj. m3. Muodostuma 7 Raatelamp i Noin 1-2 metriä suon pinnasta kohoava, tasoittunut harju - muodostuma. Aines on C - luokkaa. Pinta-ala on 8 ha. Kokonaismassamäärä m3, josta B m3 ja C m3. ' Karttalehti Pouss u Muodostuma 1, Hoikariniemi Selännemäinen harju ; jonka pinnalla esiintyy paikoin moreeni a 0,5-1,5 m :n vahvuinen kerros. Muodostuma on pääosaltaan hiekkaa. Sen keskiosassa esiintyy soraa kapeana vyöhykkeenä. Muodostuma on suurelta osin käytetty. Kerrospaksuus on 3-12 m. Pinta-ala on 12 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m3.

27 Muodostuma 2, Puukkolamp i Tasoittunut, harjuun kuuluva muodostuma, jonka pinnalla o n 0,5-1,5 m :n vahvuinen moreenipeite. Muodostuman aines on tasa - rakeista hiekkaa, josta osa on karkeata hiekkaa. Muodostum a on suurelta osin käytetty. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-al a on 6 ha. Aines on nääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. I4uodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 3, Akonlamp i Matalia ja pinnastaan tasoittuneita selänteitä käsittäva harju. Muodostuman aines on tasarakeista hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa paikoi n vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 4, Jokilammi t Muodoltaan laakea moreenikumpu, joka käsittää 1-3 m :n vahvuisen kerroksen huuhtoutunutta hiekkamoreenia. Muodostuma 5, Hoikanah o Selännemäinen muodostuma, jonka korkeus on 5-10 m. Muodostuma n pinta on moreenia. Aineksen laatu on syvemmältä epävarma. Karttalehti Murtovaar a Muodostuma 1, Rytikanga s Harjulaajentuma, jonka pohjatasona on pohjavesi ja lounaisosa s- sa paikoin moreeni. Muodostaman luoteisosa on kivistä soraa j a soraa. Kaakkoisosassa aines on tasarakaista hiekkaa, lounais - osassa esiintyy hietaista hiekkaa ohuina kerroksina. Kerro s paksuus on 1,5-10 m. Pinta-ala on 210 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamäärä on 7 mi],j.m 3, josta arvioit u A m 3, B 1,55 milj. m3 ja C 5,3 milj. m3. Muodostuma 2, Repokallionvaar a Pohjoisosan harjuselänne rajoittuu koillisreunastaan kallio - vaaran rinteeseen. Harjun todennäköiset jatkeet kaakkoon ova t kolme erillistä muodostumaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia, mutta aines on todennäköisesti B - luokan tavaraa joski n pintaosassa heikosti lajittunutta. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 22 ha ja kokonaismassamäärä 1,1 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3 ja C m 3. j

28 Karttalehti Soivi o Muodostuma 1, Raakunjärv i Harju, jonka keskiselänne kohoaa 5-20 m ympäröivän vesistö n pinnan yläpuolelle. Muodostuma on hiekkavaltainen. Sen keski - selänteessä arvioidaan esiintyvän soraa 40 %. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 32 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj. m 3, josta arvioitu B m 3, C 1,0 milj.m3. Muodostuma 2, Raakkul a Harjuselänne, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja muodostuma n itäreunalla osittain kallioperä. Muodostuman aines on soraa j a hiekkaa. Aines on karkearakeisinta muodostuman keski- ja kaak - koisosassa. Kerrospaksuus on 4-9 m. Pinta-ala on 44 ha. Aine s on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 2,0 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c 1,1 milj.m 3. Muodostuma 3, Penikkajok i Pienehkö harjuselänteen osa, jonka aines on kivistä soraa j a hiekkaa. Kerrospaksuus on 4 m. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines o n pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Karttalehti Siikalaine n Muodostuma 1, Korkeasaar i Pinnanmuodoltaan harjumainen muodostuma, jonka pinta-aines o n moreenia. Aineksen laatu on syvemmältä epävarma. Karttalehti Närängänvaar a Muodostuma 1, Kaarronharj u Vesistön ympäröimä harjumuodostuma, johon kuuluu varhaisempan a vaiheena kerrostunut ydinselänne ja sitä myöhemmin syntyny t deltamainen lievealue. Lievealueen pohjatasona ovat pohjaves i ja paikoin moreeni. Aines on ydinosassa soraa ja lievealueell a hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-9 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 300 ha. Muodostuman käyttöä rajoittava t luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 11,0 milj. m 3, josta arvioitu B 1,6 milj.m 3, C 9,4 milj.m3.

29 Muodostuma 2, Tavikankaa t Harju, johon kuuluu hajanainen lievealue. Muodostuman pohjata - sona ovat pohjavesi ja lievealueella paikoin moreeni. Harju n ydin kulkee muodostuman pohjoisosassa. Sen aines käsittä ä hiekka- ja sorakerroksia. Lievealue on hiekkaa. Kerrospaksuu s on harjun ydinosassa 4-9 m ja lievealueella 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 176 ha. Kokonaismassamäär ä on 6,8 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B 1,7 milj.m 3, C 5,0 milj.m 3. Muodostuma 3, Salmikanga s Harju, johon kuuluu laaja-alainen lievealue. Muodostuman pohj a taso.nna övat pohjavesi ja lievealueella paikoin moreeni. Harjun ydinosa on ainekseltaan hiekkaista soraa. Lievealue on hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pi n- ta-ala on 1ll ha. Kokonaismassamäärä on 5,1 milj. m3, josta a r- vioitu B m 3, c 4,5 milj.m 3. Karttalehti Pikkaraine n Muodostuma 1, Penikkajok i Kapea, muodoltaan jyrkkäpiirteinen harjuselänne, jonka aine s on pääasiassa hiekkaista soraa. Välikerroksina esiintyy kivistä soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-14 m. Pinta-ala o n 51 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman itäosan käyttöä r a - joittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä o n 2,3 milj.m 3, josta arvioitu, A m 3, B 1,0 milj.m 3, C 1,2 milj.m3. Muodostuma 2, Männikk ö Harjuun kuuluva selännemäinen muodostuma, jonka aines on kar - keaa ja hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-5 m. Pinta-ala o n 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 3, Tuuliniem i Jyrkkäpiirteinen harju, jonka kaakkoisosassa on deltamaine n laajentuma. Harjun ydinosa on hiekkaista ja osittain kivist ä soraa. Harjun laajentuma on ainekseltaan soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia.

30 79 4 :z3 u b Pinta-ala on 63 ha. Kokonaismassamäärä on 3,8 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 1,7 milj.m3, C 2,0 milj.m3. Muodostuma 4, Loukkuharj u Harjulaajentuma, jossa esiintyy rinnakkaisselänteitä ja harju - kuoppia. Aines on karkeinta muodostuman keskiselänteessä, jok a sisältää hiekkaista ja kivistä soraa. Harjun reunaosat ovat ai - nekseltaan soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on keskiosass a 5-15 m ja lieveosassa 2-8 m. Pinta-ala on 53 ha. Kokonaismassamäärä on 3,8 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 1,4 milj. m3, c 2,3 milj.m 3. Karttalehti Kemil ä Muodostuma 1, Rajajok i Harjun tyyppinen, selännemäinen muodostuma. Muodostuman keski - osa on ainekseltaan hiekkaista soraa, jossa on välikerroksin a kivistä soraa. Aines vaihettuu moreeniksi muodostuman reunoil - la. Moreeni on laadultaan huuhtoutunutta kivistä soramoreenia. Kerrospaksuus on 4-10 m. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pää - luokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 2, Marjapur o Moreenikumpuja käsittävä muodostuma, jonka aines on jonkinver - ran huuhtoutunutta hiekkamoreenia. Moreenissa esiintyy lajit - tuneita hiekkalinssejä ja välikerroksia. Muodostumatyyppi ä esiintyy melko yleisesti laaksopainanteissa laajalla alueella. Kerrospaksuus on 3-8 m. Karttalehti Nel'äs Kuikkalamo i.muodostuma 1, Alimmainen ölkk y Selkämäinen harju, jossa on kaksi deltamaista laajentumaa. Harjun ydinselänne kohoaa ympäristöstään 8-15 m. Sen aines on soraa, jossa esiintyy kivistä soraa ja hiekkaa välikerroksina. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 42 ha. Kokonai s- massamäärä on 2,1 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 1,2 milj.m 3.

31 Karttalehti Yli-Värtt ö Muodostuma 1, ölkynharj u Harju, joka koostuu mutkittelevista selänteistä, jotka paikoi n jakaantuvat rinnakkaisselänteisiin. Harjun pohjatasona on poh-, javesi, jonka pinta viettää lounaaseen. Luoteisosa on rinteess ä ja aines voi olla myös Mr. Ydinselänteet ovat ainekseltaan pää - asiassa soraa, joka on jyrkkäpiirteisissä selänteen osissa kivistä soraa. Tasoittuneissa, deltamaisissa osissaan harju sisältää runsaimmin hiekkakerroksia. Kerrospaksuus on 3-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 161 ha. -Aine s an pääluokkaz B. Kokonaismassamäärä on 10 milj.m3, josta arvioitu A m3, B 5,4 milj.m3, C 4 milj.m 3. Muodostuma 2, Loukkulamp i Harjuun kuuluva ruodostuma, jonka ydinosa on ainekseltaan hiek - kaista soraa ja lieveosa hiekkaa. Kerrospaksuus 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Kokonaismassa - määrä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Karttalehti Lämsänkyl ä Muodostuma 1, Kirn u Selännemäinen harju, jonka jyrkkäpiirteinen keskiharjanneko - hoaa yli 10 m ympäröivän vesistön pinnan tasosta. Sen aine s on pintahavaintojen perusteella hiekkaista ja paikoin kivist ä soraa. Matalia kumpuja ja selänteitä käsittävä lievealue o n hiekkaa, josta osa on soraista hiekkaa. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-Ala on 41 ha. Muodostuman käyttöä rajoitt a- vat luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 2,7 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C 1,8 milj.m 3. Muodostuma 2, Piiksilamp i Harjulaajentuma, jonka keskellä on jyrkkäpiirteinen, yli 20 m korkea ydinselänne. Sen aines on pintahavaintojen perusteell a hiekkaista ja kivistä soraa. Ympäröivä lievealue on pinnastaa n tasoittunut. Aines on pääasiassa tasarakeista hiekkaa. Sorai s - ta hiekkaa saattaa esiintyä lievealueen keskiosan paksummiss a osissa. Kerrospaksuus on lievealueella 3-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 90 ha. Muodostuman käyttö ä rajoittavat osaksi luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamä ärä

32 45Z~ 1 Z on 6,5 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 1,3 milj. m 3, C 5,1 milj.m 3. Muodostuma 3, Ukonahonsu o Harju, jonka keskiselänne kohoaa ympäristöstään m. Se n aines on kivistä soraa ja hiekkaista soraa. Lievealue käsittä ä loivapiirteisia kumpuja ja selänteitä, joiden aines on tasara - keista hiekkaa ja paikoin hienoa hiekkaa. Pinta-ala on 145 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa osittain alueen virkistyskäyttö. Kokonaismassamäärä on 11,6 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 2,6 milj.m 3, C 8.8 milj.m 3. Karttalehti Parvanpäälline n Muodostuma 1, Parvanpäälline n Jyrkkäpiirteinen, järvialueen halki kulkeva selkämäinen harju. Aines on ydinosassa kivistä soraa ja hiekkaa. Lieveosa on pää - asiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-20 m. Muodostamassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 45 ha. Muodostuma sijaitsee rajavyöhykkeellä. Kokonaismassamäärä on 2,5 milj.m3, josta arvioit u A m3, B m 3, c 1,5 milj.m3. Karttalehti Kummuntakane n Muodostuma 1, Likojok i Kapea ja matala harju, jonka aines on soraa ja hiekkaa. Kerros - paksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Muodostuma on osittain käy - tetty. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m 3, c m 3. Muodostuma 2 Polvilamp i Kapea harjuselänne, jonka aines on hiekkaista soraa. Kerrospak - suus on 2-8 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Koko - naismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 3 Koukkulamp i Kapea, suoalueen halki kulkeva harju, jonka aines on kivistä j a hiekkaista soraa sekä hiekkaa. Kerro s paksuus on 2-8 m. Muodo s - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pää-

33 luokkaa B. Kokonaismassamäärä on.200 B m 3, c m m3, josta arvioit u Karttalehti Kuurna - Muodostuma 1 Hautalampi Harjuun kuuluva, loivapiirteisiä kumpuja käsittävä muodostuma, jonka aines on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pintaala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 2 Kaisk o Harjuun kuuluvia matalia selänteitä. Pinta-ala 9 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3 ja C m 3.

34 KUUSAMO Karttalehti Kuusamo Muodostuma I Akonlammi t Kapea, selkämäinen harju, johon kuuluu laaja-alainen ja matal a lievealue. Ydinselänne on ainekseltaan soraa, jossa esiinty y runsaasti kivisiä sorakerroksia. Muodostuman lievealue..on hiek - kaa. Kerrospaksuus on ydinosassa 5-10 m ja lievealueella 1,5-3 m. Muodostuman ydinosa on suurelta osin käytetty. Pinta-ala o n 100 ha. Kokonaismassamäärä on 3,0 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 2,54 milj.m 3. Muodostuma 2 Ristikankaa t Harjulaajentuma, jonka halki kulkee puron synnyttämä eroosio - laakso. Muodostuma käsittää selänteitä ja kumpuja, joiden kor - keus on 4-12 m. Muodostuman ydinselänteiden arvioidaan sisältä - vän hiekkaista ja kivistä soraa. Muodostuman eteläosa on hieno a hiekkaa sisältävää lievealuetta. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 68 ha. Aineksen käyttöä haittaa vähäinen ke r- rospaksuus muodostuman eteläosassa. Kokonaismassamäärä o n 3,0 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B m3, C 2,56 milj.m3. Muodostuma 3 Torankijärv i Pinnastaan tasoittunut, laaja-alainen muodostuma, jonka aine s on hietaa. Muodostuma on Kuusamon kk :n luoteispuolella sijait - sevan harjun ulointa lievealuetta. Muodostuman länsipuolell a esiintyy silttikerroksia. Hienorakeisuuden vuoksi massamääri ä ei ole arvioitu. Muodostuman kerrospaksuus on 2-4 m. Karttalehti Saa punk i Muodostuma 1 Rääpyslamp i Harjun lievealueeseen kuuluva, laaja-alainen ja hajanainen muo - dostuma, jonka pinnalla esiintyy paikoin dyynejä. Muodostuman kerrospaksuus on 2-5 m. Aines on hiekkaa, josta suurin osa o n hienoa hiekkaa. Pinta-ala on 185 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä o n 6,5 :nilj. m 3. Muodostuman itäpuolella Peräkankaan alueella o n dyynimuodostuma, joka käsittää 3-10 m :n vahvuisia kerroksi a hkht :a.