-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa* Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X , - I ~.

Transkriptio

1 -S O A V A R O E. -.N A R V Z. O X N T X TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0.. Geologinen tutk4..mus.lai-tas , -., - I ~.p~ Kurkisen

2 SISXLL'YSLUETTELO OSA 1 Sivu I Xleis.tä IV Z.ausun-to ja ' karttai-aineå:st;a VI 'Y1e:iskatsaus = Mi.kkalin piirin itaosa n sora-e.silntyati3:n VIII Katsaus i~ikka:lirt..spiirr.in itaosan :massamaär3.in Muoäostunilen leuvaus Sivu 1 K~arttaleht RAUTALAMP I., ",. ""- 323:1 HaAUKIVUORI " PIEKSXMXK I SUONENJOKI 56 -" -- 3.:233 JUVA VARKAOS 76 -" I+EPPXV2RTA : -" TORSANTAKA OSA II Sivu 90 Kartta%ehti 4122 LOHIXOSKI "s' 4211,SAVONLINNA f 132 -"-' 4212 SAVONRANTA " HEINXVESI 143 -" PUNKAHARJU " KERIMp,KI " RÅXKKYLÄ 189 Yhteenveto TVL :z3 Mikkelin piirin itäosan massoist a peruskarttalehdittäin.

3 I. Sdravarojen arviointi TVL :n Mikkelin piirin"itäosass a Yleistä Arviointitutkimus tehtiin vuoden-1976 aikana tie- ja vesirakennushallituksen ja geologisen tutkimuslaitoksen välisenä yhteistyönä. Alueen soraesiintymat kartoitettiin ` sekäarvioitiin'nii - den aines ja massamaärät joulukuussa 1916 allekirjoi"tetunyh - -teistyösopimuksen mukaisesti. Alue käsittää suunnilleen pudle t, piirin pinta-alasta. 'Tutkimuksen eri vaiheiden. valvonnan ja ohjauksen suoritti em. 'virastojen välinen projektiryhmä, johon kuuluivat tarkastaj a R. Oramaja geologi M. Suomalainen TVH :sta seka valtiongeolog i R. Kujansuu ja geologi J. Niemelä tutkimuslaitoksesta. Viimemainittu 'toimi tutkimuslaitoksen puolesta projektin johtajana. Kenttätutkimuksia johti geologi I. Kurkinen. Geologi Niemelä toimi itsenäisenä tutkijana piirin `pohjoisosassa sekä myös Salrpausselkä-vyöhykkeellä. Geologi S. Koho tbimi tutkijana' piirin luoteisosassa n. kuukauden ajan-ja geologi"e."iisalo piirin kaakkoisosassa vajaan kuukauden. Haukivuoren ympäristö (kartta - lehti 323-1) kartoitettiin kokonaan jo v. 1972, samoin osia Juvan (3233) karttalehdestä. Osia näistä. alueista kartoitti LuK E. Hanhisalo Nyt niiden revidoinnin suoritti geologi Kurkinen. TVL :n, tikkelin piirin yhteysmiehenä toimi dipl.ins. H. Teittinen. Arviointityöt 1. Valmistelevat työ t Tammi-huhtikuun aikana 1976 tehtiin alustava peruskartta-anälyysi ja koottiin muu tutkimuslaitoksella oleva geologinen aineisto tutkimusalueelta. Työn suoritti geologi Kurkinen. 2. Kenttätyö t Geologinen tutkimuslaitos kartoitti soraesiintymät touko-syys - kuussa Työhön osallistuneet tutkijat ilmenevät kartakkees - ta sivulla III. Kartoitus suoritettiin geologisia perustein, koska mannerjäätikön sulamisvaiheen muodostamat kuuluvat yleen-

4 I I sä jäätikön reunaan nähden joko pitkittäisiin (harjut) tai po i- kittaisiin (reunamuodostumat) systeemeihin. Aineksen laadun arvioinnissa käytettiin hyväksi olemassaolevia leikkauksia. Piirin kaakkoisosassa, II Salpausselän vyöhykkeelsä, missä lei k- kauksia on muodostumien lukumäärään nähden hyvin vähän, peru s - tuu laadunarviointi muodostumien syntytapaan ja niiden morfol o- gisiin piirteisiin. Kenttätyössä vaikein alue oli juuri viimemainittu Salpausselän osa, n. 50 km pitkä, 5-10 km leveä, piirin kaakkoisreunaan r a- joittuva vyöhyke Punkaharjun kunnan Särkilanden ja Vaaran k y- lien välillä. Täällä muodostumatiheys on suuri. Muodostumie n pinnalla on yleisesti moreenia. Savonlinnan eteläpuolisess a saaristossa esiintyy myös moreenipeitettä, mutta koekuoppie n kaivo ei tieyhteyksien puuttumisen takia tullut kyseeseen. Kenttäkauden aikana tehtiin edellämainituilla alueilla seism i- siä luotauksia 10 :ssä kohteessa, pääasiassa juuri II Salpaus selän vyöhykkeellä. Arviointiin liittyvä koekuoppaohjelma tehtiin yhteistyössä piirin ja tutkimuslaitoksen välillä. Työ suo - ritettiin kesä-elokuun aikana, ja sitä johti rkm. K. Häkkine n apunaan rkm. M. Vornanen. Ohjelman ensisijaisena tehtävänä ol i selvittää ennakkotulkinnassa epävarmoiksi luokiteltujen esii n- tymien luonne ja kerrosjärjestys. Pääosa 104 :sta koekuopasta tehtiin moreenipeitteis&in reunamuodostumiin piirin kaakkois -. osassa. Harjuvyöhykkeellä kuoppia kaivettiin vain muutami a johtuen esiintymien harvalukuisuudesta ja kapeudesta. Kenttätyön aikana kertynyt alkuperäinen tutkimusaineisto sek ä muodostumiin liittyvät valo- ja diakuvat on arkistoitu tutk i- muslaitokseen.

5 'III Kartoittajat TVL :nmikkeli n piirin itäosassa

6 Lausunto ja kartta-aineist a Lausunto noudattaa yhteistyös o p imuksen 3. ja 5. kohdassa määri - teltyjä suuntaviivoja. Lausunnossa käsitellään muodostuma t (= esiintymät) yleiskartan lehtijaon mukaisten 1 : j a 1 : karttojen pohjalta. Muodostumien kuvauksessa esiintymän pohjataso on ilmoitettu vain siinä tapauksessa, että se on jokin muu kuin pohjavesi, tavallisimmin siis kalliooerä tai moreeni. Keskipaksuudesta tai paksuussuhteista muodostuman eri osissa on myös annett u tietoja kuvausten yhteydessä... Ainesmäärien ja laadun arviointi pohjautuu yleensä osa-aluekäsittelyyn. Muodostumat on arviointia varten jaettu keskipa k- suudeltaan ja/tai ainekseltaan yhtenäisiin osiin. Osa-alueit a ei ole piirretty lopullisille kartoille. Eräitten muodostum a- tyyppien massalaskuissa käytettiin matemaattisia kaavoja. Vaikka lausunnossa esitetyt ainesmääräarviot ja luokitukset koske - vatkin aina koko muodostumaa, on.muodostumien kuvauksen yhte y- dessä pyritty antamaan viitteitä tai selvityksiä raesuuruu s - luokkien jakaumasta muodostuman eri osissa. Rakeisuuden pääluokitus on seuraav a A-luokka : murskauskelpoinen aines (0 yli 60 mm ) B-luokka : soravaltainen aines (! 2-60 mm d5 0 -menet. ) C-luokka : hiekkavaltainen aines (j 0,2-2 mm d50-menet. ) Aineksen laatua kuvattaessa on e.m. luokituksen lisäksi annettu tietoja lajittuneisuudesta, ylisuurien lohkareitten määräst ä sekä moreenin ja saven esiintymisestä. Muodostumien käyttöä rajoittavista tai estävistä tekijöistä o n mainittu tiestö, asutus, julkiset rakennukset ja maankäyttösuunnitelmat, joista tärkeimmät koskevat virkistys- ja luonnon - suojelualueita. Piirin alueen muodostumat on esitetty yleissilmäyskartalla mi t - takaavassa 1 : Karttaa voi myös käyttää indeksinä, kosk a siinä on peruskarttajaotus ja -numerointi. Muu kartta-aineisto käsittää oeruskartan kuultokopiot (kopioi n - ti mieluimmin tasovalotuslaitteella.) sekä niiden väritetyt valo - jäljennökset. Karttamerkkien ja -värien selitys on sivulla V.

7 Kcirttomerkk len (1 :20000 ) selitys Soravalta inen aine s Hiekkavattainen aine s Hiet a Moreenia soravattaise n aineksen pääll ä Moreenia hiekkavattaise n aineksen päält ä Moreeni muodostum a 3 5 Moreen i Aineksen laatu epävarm a Sav i 5 ) Turv e 70 Kalli o

8 VI Yleiskatsaus Mikkelin piirin itäosan soraesiintymii n Piirin itäosasta on julkaistu Savonlinnan maalajikartta vuonn a 1903 mittakaavassa 1 : Siitä voidaan jo havaita piiri n kaakkoisrajaa seuraileva II Salpausselkä sekä suurimmat pitki t- täisharjut, mutta toisaalta systemaattinen tutkimus, luotaukse t ja koekuopat ovat johtaneet aikaisemmasta poikkeavaan käsity k - seen varsinkin reunamuodostumavyöhykkeellä. Voidaan arvioida, että valtaosa muodostumista on ollut tiedos - sa jo ennestään, ainoastaan osia katkonaisista harjujaksoist a on tullut esiin sora-arvioinnin yhteydessä. Mikkelin piirin itäosa voidaan geologisin perustein jakaa ka r- keasti kolmeen vyöhykkeeseen, joilla kullakin on omat, kallio - perästä sekä mannerjäätikön toiminnasta johtuvat suurpiirtee n- sä. Nämä,seikat ovat taas olleet vaikuttamassa muodostumien, massojen sekä myös raesuuruussuhteiden jakaumaan. 1. II Salpausselän vyöhyk e 2. Keskiosan'pitkittäisharjuvyöhyk e 3. Koillisosan muodostumaköyhä vyöhyk e 1. II Salpausselän vyöhyk e Mikkelin piirin itäosan suurimmat muodostumat liittyvät lähe s poikkeuksetta II Salpausselän vyöhykkeeseen, joka esiintyy a i- noastaan 5-10 km leveänä, kaarevana jaksona piirin kaakkoisr a- jalla. Osa vyöhykkeestä jää Kymen ja Pohjois-Karjalan läänie n alueille. Vyöhykkeelle on ominaista moreenipeitteisyys ja suuri muodost u- matiheys. Itäreunalla sekä korkeimpien selänteiden päällä o n moreenia, jonka paksuus on koekuoppien perusteella yleens ä 1-3 m, joskin se voi paikoin olla huomattavasti suurempikin. Luoteeseen siirryttäessä moreenipeite häviää, joskin sit ä esiintyy paikoin vielä harjuvyöhykkeelläkin. Pintaosia lukuun - ottamatta aines on.yleensä hiekkaa. Karkein aines esiintyy ka - peissa syöttävissä harjuissa, mutta niiden massamäärät ova t melko pieniä verrattuna jäätikön reunan suuntaisiin muodostumiin.

9 VI I Piirin itäosan paksuimmat muodostumat ovat tällä vyöhykkeellä. Seismisten luotausten perusteella ovat metrin kerrospa k- suudet yleisiä. Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Kymen piirie n rajalla oleva Hirvivaara on lähes 100 m paksu, joskin 1/3 sii - tä on pohjavedenpinnan alapuolella. II Salpausselän vyöhykkeeseen kuuluvat muodostumat ovat aine k- seltaan pääasiassa hiekkaa. Syöttävien harjujen lisäksi sora a esiintyy ainoastaan deltojen proksimaaliosan pintakerroksess a sekä paksuimmissa moreenipeitteisissä reunamuodostumissa väli - kerroksina. 2. Keskiosan pitkittäisharjuvyöhyke II Salpausselän vyöhykkeen luoteispuolella on laaja pitkittäi s - harjujen luonnehtima alue, johon kuuluu pääosa Mikkelin piiris - tä. Lähellä Salpausselkää harjut ovat katkonaisia ja niitä o n verraten tiheässä, 2-6 km välein. Savonlinnan kaakkoispuolella, n. 30 km matkalla, esiintyy korkeimpien selänteiden päällä löy - hää hiekkamoreenia 0,2-2 m. Savonlinnasta luoteeseen olevalla alueella harjut ovat melk o yhtenäisiä, poikkeuksena vain suurten järvialtaiden aiheutt a- mat katkokset. Harjujen välimatkat ovat keskimäärin km, mutta tutkimusalueen lounaisosassa, Haukivuoren alueella jop a yli 20 km. Alueen merkittävin harju on keskiosan kautta luoteesta kaakkoo n kulkeva jakso, joka alkaa II Salpausselältä Haukiharjuna. Se jatkuu Pakkasharjun, Punkaharjun, Kulennoisharjun, Seppäharju n ja Kaijanharjun nimisenä selänteenä Haukiveden itäreunalle, jossa se haarautuu kahtia. Itäisempi haara suuntautuu luote e - seen, jatkuen kapeina saarina Haukiveden pohjoisosan kautt a Kangaslammen kirkolle. Läntisempi haara jatkuu Haukiveden län - sipuolelle katkonaisena Rantasalmen ja Joroisten pohjoispuoli t- se Jäppilän kautta piirin luoteiskulmaan. Joroisten-Jäppilä n välillä siihen kuuluu erittäin leveitä ja paksuja laajentumia, joista suurimmat ovat Huutokosken karttalehdellä oleva Terva - ruukinsalo ja Joroisten karttalehdellä oleva Kotkatharju.Edel - lisen massamäärä on n. 140 milj. m 3, jälkimmäisen n. 53 milj. m 3.

10 VII I 3. Koillisosan muodostumaköyhä vyöhyke Piirin koil.lisosa, joka käsittää n. 30 km leveän, kaakko-luod e suuntei.sen vyöhykkeen, eli suunnilleen Savonrannan ja Heinäve - den kuntien alueet, on varsin muodostumaköyhä. Vyöhyke jatku u saman levyisenä läpi Kuopion piirin. Mannerjäätikön sulamisva i - heessa tässä vyöhykkeessä ei ole tapahtunut juuri lainkaan jä ä- tikköjokiaineksen kerrostumista. Itäosassa on kaksi katkonaist a ja kapeaa harjujaksoa, jotka nekin päättyvät Heinäveden kaakkoispuolelle. Harjujen aines on tällä alueella keskimääräist ä karkeampaa, sill ä.l_ieveålueetpuuttuvat lähes kokonaan. Harjui l- le on tyypillistä teräväpiirteinen morfologia. Katsaus Mikkelin piirin itäosan massamäärii n Mikkelin piirin itäosan massamääräksi on saatu n. 1,434 mrd. m3. Tästä määrästä on A-luokkaa n. 31,3 milj.m 3, B-luokka a n. 360 milj. m3 ja C-luokkaa yli 1 miljardi m 3. Jos lasketaan mukaan v arvioitu piirin länsiosa, voidaan todeta, että Mik - kelin piirin hiekka- ja soravarat ovat yhteensä n. 2 miljardia m3. Pääosa aineksesta sisältyy pitkittäisharjuihin, tästäkin yli pu o- let on Punkaharjulta Jäppilään kulkevassa jaksossa. Tämä näky y myös kartakkeesta sivulla IX, jossa on esitetty ainesmäärän ja - kauma piirin' itäosassa peruskarttalehdittäin. Voidaan havaita, että Joroisten luoteispuolisella alueella ainesta on milj. m 3 peruskarttalehteä kohti. Muissa harjuvyöhykkeen osiss a ainesta on keskimäärin 1-5 milj. m3, Savonlinnan länsipuolist a aluetta lukuunottamatta, jossa ainesmäärä peruskarttalehteä ko h- ti on alle 1 milj.m 3. Harjujen aines on enimmäkseen hiekkaa. Soralajitteiden yhteen - laskettu osuus on n. 30 %, josta A-luokan osuus on vajaa 3 %. II Salpausselän vyöhyke käsittää vain pienen osan Mikkelin pii - rin itäosasta, sen sisältämä massamäärä on n. 460 milj. m 3. Tämä tekee peruskarttalehteä kohti n milj. m3. Soralajitte i - den yhteenlaskettu osuus on selvästi pienempi kuin harjuvyöhy k- keellä, n. 20 %, A-luokan osuus siitä on n. 1,5 %.

11 IX Soran ja hiekan määrän jakauma TVL. n Mikkelin piirin itäosassa perus karttatehdittäin

12 A Piirin koillisosan muodostumaköyhällä vyöhykkeellä on ainesmä ä- rä vain vajaa 10 milj. m3. Pinta-alayksikköä kohti laskettuna.se on pienimpiä Järvi-Suomen alueella. On huomattava, että sam a puutealue jatkuu Kuopion ja pohjois-karjalan piirien alueilla. Piirin koillisosan muodostumissa aines on usein varsin karkeaa. Kapeissa harjuissa on soraa keskimäarin 40 %, A-luokan osuu s vaihtelee 2-6 %. Jos verrataan Mikkelin piirin itäosaa aikaisemmin tutkittuu n länsiosaan voidaan todeta, että itäosan ainesmäärä on selväst i suurempi. Myös muihin TVL :n piireihin verrattuna itäosan massa - määrää voidaan pitää varsin tyydyttävänä. Otaniemessä marraskuun 26 päivänä Geologi Ilpo Kurkinen

13 M U O D O S T U M I E N K U V A U S

14 RAUTALAMP I Karttalehti Armisves i Muodostuma 1 Mikkokangas k- L Matala, lajittunut muodostuma, jonka etelä- ja itäosa on sorava l- tainen. Alueella esiintyy pienikivistä ja hiekkaista soraa. Muodostuman pohjoisosassa aines on soraista hiekkaa, jossa on n. 30 % soraa. Kerrospaksuus keskimäärin 1,5 m. Pinta-ala on 2,5 ha. Mu o- dostuman käyttöä rajoittaa vähäinen kerrospaksuus. Kokonaismass a- määrä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Karttalehti Mataramäk i Karttalehden alueella ei ole lajittuneita muodostumia HAUKIVUOR I Karttalehti Pullial a Muodostuma 1 Kurjenlaht i Kapea harjujakson osa, jonka ydin on kivistä soraa eteläosissa, pohjoisosassa soraista hiekkaa. Pintaosassa esiintyy yleens ä 1-2 m hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m. Pinta-al a on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 2 Likolampi 1'" _`- rl Harjujakso, joka pohjoispäästään on kerrostunut kallioalustalle. Aines on pintaosissa soraista hiekkaa, alaosissa hienoa hiekkaa, eteläosissa myös hietaa. Vain keskiosassa on vallitsevana pieni - kivinen sora. Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 m, eteläosat ovat pa k - suimmat. Pinta-ala on 45 ha. Aines on pääluokkaa C, soran osuu s on pieni. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä on 1,8 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C 1,7 milj.m 3.

15 Karttalehti Kyyvesi t, Muodostuma 1 Kirkonkylä'R-N- 4 v-c l Laaja-alainen, mutta ohut esiintymä moreenin päällä. Aines on hu o- nosti lajittunutta kivistä hiekkaa, joukos.ya myös ylisuuria lohk a- reita. Vähämerkityksinen esiintyrnä, kerrospaksuus on vain 1,5-3 m. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja hautausmaa-alue. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. i t (,, i^.. etr a' :..,~..p'..p,.. e t.,.:`.. ) Le.-.'-"e.. C'.t 2 (/. Z S d2., t,f L,+^- 61. i C.:.. G Karttalehti Kurkisensaari Muodos tuma 1 Multamäk i Kapea ja matala harjujakson osa, jonka aines on pääosin soraist a hiekkaa, eteläpäässä on välikerroksina myös soraa. Kerrospaksuus on yleensä vain 2-3 m. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa päällä oleva tie. Kokonaismassamä ä- rä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 2 Hiidensilmäkanga s Harjujakson osa, joka lounaisosiltaan on kerrostunut kallioalu s - talle. Keskiosan laajentuma on soraa, A-luokan osuus on koilli s- osassa huomattava, joskin ylisuuria lohkareita esiintyy haitta a- vasti. Reunaosien aines on kivistä hiekkaa. Kerrospaksuus o n keskustassa 5-10 m, reunaosissa vain 2-3 in. Pinta-ala on 46 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 3 Pennankangas.., Edellisen muodostuman jatke, jossa soraa esiintyy vain kapeass a selänteessä länsireunalla, muun osån ollessa hiekkaa, paikoi n myös hietaa reunaosissa. Kerrospaksuus on keskimäärin 2-3 m. Pinta-ala on 28 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 4 Hänn sniemi v z,ka--> > Harjujakson eteläosa on pääosin kivistä soraa, pintaosassa on ru n- saasti murskauskelpoista materiaalia. Pohjoisosan aines on sorai s - ta hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m, joten alueen käyttöarvo o n melko pieni. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonais-

16 3 32" massamddrä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m 3. Muodostuma 5 Huosiuskangas,%;`r-< e,-ky,, w Deltamainen laajenturna pääasiassa hienoa hiekkaa. Keskiosassa on pinnalla ja välikerroksina kivistä soraa, vallitsevana on sora i- nen hiekka. Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta a r- vioitu B m 3, c m3. - Muodostama 6 Hovinsalo ~' -, a Moreenimäkien välissä olevaa rantakerrostumaa, paikoin suoraa n kallion päällä. Aines on soraista hiekkaa. Kerrospaksuus n. 2-3 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä m 3. Kartta-lehti Kalvits a Muodostuma 1 Kuivistonsuo ' r Harjuselänteen pää, jonka aines on hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on vain pari metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostama 2 Syrjäharju (, r Selväpiirteinen harjuselänne, johon liittyy länsiosassa hiekka a olevia kumpuja. Selänteen aines on pinnalta hiekkaista soraa, keskiosassa esiintyy todennäköisesti myös A-luokan ainesta. Kerrospaksuus on 2-6 m, paksuin on pohjoispää. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostu - man käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamä ä- rä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m q,l_c. f_ e Muodostuma 3 Petäjäkangas 1 Osa harjujaksoa, joka länsiosaltaan on kerrostunut kalliolle. Etelä- ja keskiosa ovat pinnalta kivistä soraa, länsipuoli sorai s - ta hiekkaa, itäosassa on vallitsevana hieno hiekka. Kerrospaksuu s on keskimäärin 5 m, keskiosa on yli 10 m paksu. Pinta-ala on 44 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjoisosass a huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on 2,1 milj. m3, josta arvioitu A m j, B m 3, c 1,4 milj.m 3. i

17 Muodostuma 4 Raaskanlahti /',,, Rinnakkaisselänteistä koostuva harjujakson osa, karkein aines o n länsipuolisessa selänteessä, jossa vallitseva lajite on hiekka i- nen sora. Itäpuolinen selänne on pinnalta sotaa, välikerroksina esiintyy runsaafti hiekka- ja hietalajitteita, pohjaosa on kivist ä soraa (pääosa pohjavedenpinnar. alapuolella). Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostu - man käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Aineksen käyttö ä haittaa keskiosassa välikerroksena oleva siltti, jonka paksuus o n 0,5-1 m. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 5 Kaipol a Erittäin kapea ja matala harjuselänne suon keskellä. Aines on pää - osin kivistä soraa. Merkityksetön esiintymä, kerrospaksuus o n vain 1-2 m. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaisma s - samäärä on 5000 m 3, josta arvioitu A 1000 m 3, B 4000 m3. Karttalehti Haukivuor i Karttalehden alueella ei ole riittävän laajoja ja paksuja lajitt u- neita esiintymiä, ainoastaan ohuita rantakerrostumia. Keskiosass a karttalehteä on kumpumoreenialue, jonka pintaosassa on routimato n - ta materiaalia alle 1 m. Karttalehti Letkunkyl ä Muodostuma 1 Tervalahti! d._~ 'z y Moreeni- ja kallioalustalla oleva ohut esiintymä, jonka aines o n pääosin hienoa hiekkaa, lounaiskulma on tuulikerrostumaa. Koilli s - reunalla esiintyy myös soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on vai n 1-3 m. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäär ä m3. Muodostuma 2 Oininginsalo Moreeniselänteiden suojapuolella olevaa rantakerrostumaa. Länsiosa on pääasiassa hienoa hiekkaa, itäosa kivistä hiekkaa. Kerrospaksuus on vain 1-3 m, merkityksetön esiintymä. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa Cr massamäärä m 3.

18 Muodostuma 3 Ilmalammi t Osa harjujaksoa, jonka pinta on pääosin soraista hiekkaa..keski osassa esiintyy vallitsevana hiekkainen sora, A--luokan osuus o n paikoin runsas, mutta kiviaines on heikkoa serisiittiliusketta. Ohut eteläosa on reuna-alueet ovat hietaista hiekkaa. Kerrospa k - suus vaihtelee 2-8 m. Pinta-ala on 66 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,8 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 1,4 milj.m3. Muodostuma 4 Noronniemi ~`- Eteläosan selänne on morfologisin perustein soraa, pohjoisosa n kames-alue soraista hiekkaa, reunaosissa hienoa hiekkaa. Saarie n aines on soraista hiekkaa, mataluutensa takia niillä ei ole käy t- töä. Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m. Muodostumassa ei ole lei k- kauksia. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat,alueella on myös huv i- la-asutusta. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m 3. % ((3,f-U- -) c, s (A i r.s +, 0, a r o,zos c z a.n y Karttalehti Hyötyy Muodostuma 1 Harjanne r,t Matala harjujakson osa, jossa vallitsevana on hietainen hiekka. Vain kapea selänne on soravaltainen, A-luokan osuus on kuitenki n pieni. Kerrospaksuus on keskimäärin vain 2 m. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A 5000 m3, B m 3, c m3. Muodostuma 2 Iso-Mujune n Erittäin matala ja kapea harjujakson osa suoalueella. Aines on pääosin hiekkaista soraa, kerrospaksuus yleensä alle 2 m. Muodos - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluo k - kaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C 5000 m3 %a", 7' :_ - Muodostuma 3 Halmelamp i Kapea harjuselänne, pohjoisosistaan moreenimäen kyljessä. Aine s on pääosin kivistä soraa, eteläosissa myös soraista hiekkaa. Länsiosan kummut ovat hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pintaala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C, selänne on kuitenkin sorava l - tainen. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u if A m 3, B m 3, c m3.

19 r '< Muodostuma 4 Pekolankorpi ` ` f".- _ '''' - Edellisen Edellisen muodostuman jatke, jonka aines on lähinnä pienikivist ä soraa, pohjoispäässä esiintyy myös murskauskelpoista ainesta %. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pää - luokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. ', 7 f3 = 0,62 = l Karttalehti Vuorenma a Muodostuma 1 Tammenkanga s Matala reunamuodostuma, jonka aines on pääasiassa hienoa hiekkaa, reunaosissa myös hietaa. Soran osuus ilmeisesti melko pieni, arviolta n % massoista. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala o n 44 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c 1 milj.m3. v rw Muodostuma 2 Tutusenjoki ''' - Edelliseen liittyvä osa laajempaa reunamuodostumaa. Aines on luoteisosassa soraista hiekkaa, eteläosassa hienoa hiekkaa. Kerros - paksuus vaihtelee 2-6 m. Muodostuinassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 3 Kertokangas,,- - e Osa matalaan veteen kerrostunutta, selänteistä ja kummuista koo s - tuvaa harjujaksoa. Aines on enimmäkseen pienikivistä soraa, kaakkoisosassa kivistä soraa, jossa A-luokan osuus huomattava. Kerros - paksuus vaihtelee 2-6 m, kaakkoisosa on paksuin. Pinta-ala o n 38 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. v Muodostuma 4 Latvanen v Edellisen muodostuman jatke, joka eteläosastaan on kokonaan hie k- kaa. Keski- ja pohjoisosa ovat soraista hiekkaa, soraa esiintyy vain keskiselänteessä vallitsevana, A-luokan osuus on kuitenki n pieni, 5-10 %. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 43 ha. Aine s on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonai s - massamäärä on 1,3 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C 1,1 milj.m 3.

20 Karttalehti Hällinmäk i -2 1) Muodostuma 1 Harjakangas s ~L t`, ~' L Laaja-alainen harjujakson osa, johon kuuluu rinnakkaisia selänte i - tä ja kumpuja. Paksu eteläosa on hiekkaista soraa, länsireunall a on myös murskauskelpoil>ta ainesta. Reunaosissa päällä on useita metrejä hienoa hiekkaa, osittain myös hietaa. Kerrospaksuus vai h- telee 2-10 m, keskipaksuus on yli 4 in. Pinta-ala on 142 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 5,9 milj. m3, josta arvioi - tu A m3, B 1,7 milj.m3, C 4 milj.m3. Muodostuma 2 Salonselkä!`,, re r:f Laakea, harjuun kuuluva esiintymä, jonka pinta on luoteisosass a moreeninsekaista soraa. Reunaosien aines on hienoa hiekkaa, pa i- koin esiintyy ylisuuria pintalohkareita. Kerrospaksuus on keski - määrin 4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1 milj. m3, josta arvioitu-a m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 3 Niskalampi " ;- = (. Matala harjun osa kallioalustalla, aines on kivistä hiekkaa, osittain moreeninsekaista. Kerrospaksuus on vain 1-3 m. Pinta-al a on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä m 3. Muodostuma 4 Junn onmäki = ' Laajan reunamuodostuman lievealuetta, pinnaltaan pääosin soraist a hiekkaa. Korkeimmat selänteet sisältävät todennäköisesti n. 50 % hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 3-10 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s- massamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 5 Piilukanvuori"_ Erittäin paksu, pinnaltaan epätasainen, matalan veden delta, johon liittyy useita syöttäviä selänteitä. Aines on pintaosassa enimmä k - seen kivistä soraa, alaosissa esiintyy vuorokerroksina hiekkal a- jitteita ja hiekkaista soraa. A-luokan osuus kasvaa ilmeisest i luoteeseen päin. Kerrospaksuus on keskiosissa m, ohentue n jyrkästi reunoille. Pinta-ala on 68 ha. Aines on pääluokkaa B, joskin leikkausten puuttuessa sisäosien kerrosjärjestys el käy ilmi. Kokonaismassunäärä on 8 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, F B 3,7 milj.m, C 4 milj.m "-"Y / ' t' (/

21 Muodostuma 6 Pieni-Piilukka V r -' c 6 ( -- ' hienoa hiekkaa olevaa harjun lievealuetta, reunaosien päällä on yli 1 m hietaa. Kerrospaksuus on 2-8 m, keskiosa o n paksuin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. - '( " v Karttalehti Näärink i Muodostuma 1 Hautakangas % - ~ Leveä harjujakson osa, joka eteläosastaan on kerrostunut kalli o- alustalle. Keski- ja pohjoisosa ovat kivistä soraa, A-luoka n osuus on pohjoispäässä huomattavan runsas (n. 30 %). Ohut etelä - ja länsiosa ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on pohjoisosassa 4-8 m, muualla vain 2-4 m. Pinta-ala on 36 ha. Aines on pääluokkaa C, joskin soralajitteita lienee lähes saman verran. Kokonaismass a- määrä on 1,5 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m 3. Muodostuma 2 Kärmelamp i Matalaa, hienoa hiekkaa olevaa harjun lievealuetta, jonka käyttö - arvo on vähäinen, kerrospaksuus on vain n. 2 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä m3. Muodostuma 3 Röyki ö Harjuun kuuluvaa deltamaisen laajentuman osa, pääasiassa hiekkaa. Keskiosan selänne voi olla soravaltainen. Kerrospaksuus on yleensä vain 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asu - tus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 4 Itäsu o Kallioalueen rinteellä oleva harjujakson osa, jonka aines on pin - nalla huonosti lajittunutta eteläosissa. Pohjoisosa on ilmeisest i pääosin soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3,d C m 3.

22 Muodostuma 5 Vihott u Osa deltamaista laajentumaa, joka jatkuu kl :n puolella ' (muod. n :o 3). Aines on kokonaan melko homogeenista kivistä soraa, jossa oa runsaasti A-luokan ainesta ("i 20 %). Kerrospaksuus o n keskimäärin 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m3. r\ 6- Karttalehti Naril a Muodostuma 1 Sääks j ärv i Osa pitkää harjujaksoa kallioperän murroksessa. Karkea, soraine n ydin on selvästi rajattavissa alueen länsireunalla. Eniten mur s- kauskelpoista materiaalia on pinnan perusteella paksussa kaakkois - osassa. Reunaosien aines on hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus o n eteläpäässä 5-10 m, muualla alle 5 m. Muodostumassa ei ole lei k- kauksia. Pinta-ala on 55 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuma n käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat ja huvila-astus. Kokonaismassamäärä on 2,2 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C 1,5 milj.m3. + l Muodostuma 2 Valkeinan Keskiosan kapea ydinselänne on pääosin hiekkaista soraa, A-luo k- kaa on pintaosassa vain vähän. Reunoilla aines hienonee liepei l- le, itäreunalla se on osittain hietaa. Kerrospaksuus on keskimä ä- rin alle 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 83 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuoj e- lunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 2,3 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m3, c 2,1 milj.m3.~~~~~_~ =y ;~cdr~!~'?~ ~ ~!,f.. -e,,; Muodostuma 3 Keihäslamp i Harjujakson keskiselänne on hiekkaista soraa, A-luokan osuus o n pinnan perusteella suurin sen pohjoispäässä, n. 10 %. Reunaosie n tasanteet ja kummut ovat suurelta osin hienoa hiekkaa, vähäise n kerrospaksuuden takia liepeiden käyttöarvo on pieni. Kerrospa k - suus on selänteessä 5-7 m, muualla alle 3 m. Pinta-ala on 95 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuo - jelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 3,2 milj. m3, josta, arvioi - tu A m 3, B m 3, C 2,5 milj.m3. r, 4` :'~` '''" / ~'~

23 Muodostuma 4 Mustonen V Pintaosan kivisyyden perusteella tämä osa jaksoa on suurimmalt a osalta soraa, leikkauksien puuttuessa A-luokan osuus arvioit u 10 prosenteksi. Myös jakson sivulla olevat erilliset seläntee t ovat pinnalta hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pintaala on 33 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1,3 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3 Sr i lx'l., ; " (7, /4 # 1t 4/ 1 -, ) Muodostuma 5 Ahvenlampi I Pintamorfologian ja kivisyyden perusteella jakso on kokonaan sora - valtainen, pinnalla A-luokan määrä on huomattavan runsas %, vaikka leikkausten puuttuessa sen osuus on arvioitu 15 %. Mur s - kauskelpoise n.materiaalin suhteen lupaava alue. Kerrospaksuus o n 2-6 m. Pinta-ala on 40 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismass a - määrä on 1,4 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m 3. Muodostuma 6 Ahvenlampi II...F Matalia harjujakson sivulla olevia selänteitä, joiden aines o n pienikivistä soraa, A-luokan osuus alle 10 %. Kerrospaksuus o n pari metriä, joten alueen merkitys on pieni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonai s - massamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m3. Muodostuma 7 Hallakangas l'~~- Osa tasoittunutta reunamuodostumaa, johon kuuluu kumpuileva a kames-maastoa. Aines on pinnalla soraista hiekkaa, itäosassa myös hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus on keskiosassa 5-8 m, ohentuen reunoille. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 46 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä 1,7 milj.m 3. ~.. gin, Karttalehti Kaitaine n Muodostuma 1 Rinne t ' Matalaa harjun lievealuetta moreenialustalla, aines on kivist ä hiekkaa. Kerrospaksuus on vain 1-2 m, vähämerkityksinen alue. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

24 Muodostuma 2 Mansikkamäki - Kallio- ja moreenialustalla oleva matala harjujakson osa. Kape a keskiselänne on hiekkaista soraa, luoteispää kivistä soraa. Liepeillä aines vaihtelee karkeasta hiekasta hienoon hiekkaan. Ke r- rospaksuus vaihtelee 2-4 m. Pinta-ala on 42 ha. Aines on pääluo k- kaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 3 Laajakangas ~'~... Kallioalustalla oleva matala harjun osa, jonka aines on huonost i lajittunutta kivistä hiekkaa. Kerrospaksuus on vain n. 2 m. Pintaala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3.

25 PIEKSK I Karttalehti Iso-Naakkima Muodostuma 1 Valkeisenkangas 1,_eC l Laaja pääasiassa hiekkaa sisältävä harjualue, joka pohjoisess a jatkuu karttalehdelle Alueella esiintyy todennäköisesti karkeaa hiekkaa runsaasti. Myös soraa saattaa esiintyä 5-10 %. Kerrespaksuus on keskimäärin 8 m. Pinta-ala on 22 ha. Aines on. pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,7 milj. m3, josta arvioitu C 14 7 milj. m3. Muodostuma on luonnonsuojelun kannalta arvokas. lc_r y -A.-, J - /2,4 / 3Pter. Muodostuma 2 Kaivannonhiekk a Matala ja kapea rantakerrostuma, jonka. aines on hiekkaa. Kerros - paksuus on 1-1,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 1 ha. Ai.es on pääluokkaa C, massamäära m 3. /t- lc.4i -~.., r ~-T - a : c.c, N._> 4C40< T 4.4 d y^p C'(t_a. -4w.. ~b.e..," :~ rt e'. t Muodostuma 3 Pieni-Valkeinen Alueeseen kuuluu kaksi erillistä lievemuodostumaa, joiden aine s on pääasiassa hiekkaa. Pohjoisempana sijaitseva alue jatkuu karttalehdelle Kerrospaksuus on keskimäärin 1,5 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu C m3. `,..~ ~C.. 1 A. rrt i 4 /c. Muodostuma 4 Mäkikangas 4 Matala ja kapea harjumuodostuma, jonka aines on pohjoisosass a hietaista hiekkaa. Eteläosassa esiintyy paikoin pintalohkareita ja kerrospaksuus on niin pieni, että tämä osa muodostumaa ei lie - ne käyttökelpoinen. Kerrospaksuus vaihtelee 1,5-2 metriin. Pinta - ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a tiesto. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu C m3 Muodostuma 5 Keskikangas ~. s ti - r~ r Ohut ja pienialainen hiekkavaltainen muodostuma, jonka aines o n soraista hiekkaa. Materiaali sisältää soraa n. 30 %. Kerrospaksuu s vaihtelee 1-1,5 metriin. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B 5000 m 3, C m3.

26 Muodostuma 6 Pieni-Niv a Ohut pääasiassa soraista hiekkaa sisältävä muodostuma. Aines o n soravaltaista ainoastaan alueen pohjoisosassa. Tää11ä aines on enimmäkseen pienikivistä ja hiekkaista soraa. Kerrospaksuus vai h- telee 1,5-2,5 metriin. Pinta-ala on 4,5 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 7 Puruniemenkanga s Moreeniselänteen kaakkoispuolelle syntynyt hiekkavaltainen mu o- dostuma, joka muistuttaa harjua. Aines o n s enimmäkseen hiekkaa j a soraista hiekkaa. Soravaltaista ainesta eriintyy vain alueen luoteisosassa ja muualla paikoin välikerroksina. A-luokkaa ei aluee l- la ole. Soran osuus muodostuman hiekkavaltaisessa osassa vaihte - lee 5-10 %. Kerrospaksuus on alueella keskimäärin 5 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 8 Korkeakanga s Ohut hiekkavaltainen muodostuma, jonka aines on soraista hiekkaa. Soran ohella esiintyy jonkinverran pieniä kiviä. Materiaali voi paikoin olla heikosti lajittunut. Kerrospaksuus on n. 1,5 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B 7000 m 3, c m 3. Muodostuma 9 Halmekanga s Matala harjumainen muodostuma, jonka aines on hiekkaa ja soraist a hiekkaa. Soran määrä on %. Kerrospaksuus on 1,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. I/ Muodostuma 10 Tervahautakangas 4--. Matala harjumainen muodostuma, jonka aines on hiekkaa ja soraist a hiekkaa. Soraa esiintyy alueella n. 10 %. Kerrospaksuus on 1,5 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B 6000 m 3, c m3. v

27 Karttalehti Naarajärvi Muodostuma 1 Valkeisenkanga s Laaja soravaltainen harjualue Ison-Valkeisen itäpuolella, joho n kuuluu lisäksi osana erillinen muodostuma- Yölampien maastossa. Muodostuman selänneosissa on runsaasti karkeaa harjuainesta. Murskauskelpoisen aineksen määrä vaihtelee %. Lohkareide n läpimitta on yleensä cm. Ylisuurten lohkareiden määrä o n todennäköisesti vähäinen. Materiaali on karkeinta alueen pohjois - osassa ja tulee etelään päin siirryttäessä vähitellen hienommaksi. Muodostuman hiekkavaltaisissa osissa aines on yleensä hiekkaa j a soraista hiekkaa. Kerrospaksuu s. vaihtelee alueella4-10 metriin. Pinta-ala on 41,5 ha. Kokonaismassamäärä on 2,8 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 1 milj. m3, C 1,6 milj. m3. Muodostuma o n luonnonsuojelun kannalta arvokas. = i ; ' `" e'' e - -c Muodostuma 2 Pieni-Valkeinen ~,c fti,~~ ar~ z Harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma, jonka aines on soraist a hiekkaa. Alueella voi paikoin esiintyä myös B-luokkaa pieniä mä ä- riä. Kerrospaksuus on 3,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 140,000 m3, josta/ arvioitu B m3, c m3.t f!,. ;..., ;f7/..e.rrt'1 fcc.vglde s, ;, rt'c..,.1:.., L:cfi u Muodostuma 3 Pakananiemi r ce ~.F<, ~, Laaja harjualue Ison-Valkeisen pohjoispuolella. Aines on sorava l- taista ainoastaan harjun keskiselänteessä, jossa esiintyy pieni - kivistä ja hiekkaista soraa. Paikoin o n, myös jonkinverran A-luo k- kaa (läpimitta 6-25 cm). Muodostuman liedealue sisältää todennäköisesti enimmäkseen hiekkaa ja soraista hiekkaa, jossa sora n määrä vaihtelee %. Kerrospaksuus on keskimäärin 8 m. Pintaala on 70 ha. Kokonaismassamäärä on 5,6 milj. m3, josta arvioitu B 1,1 milj. m3, C 4,5 milj. m3. Muodostuma on luonnonsuojelun kand nalta arvokas, /,, /..E er. Muodostuma 4 Kortelampi, E, ' - ;- e -,,.. f', Matala harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma, jonka aines o n pääasiassa hiekkaa. Soraa voi paikoin esiintyä pieniä määriä. Kerrospaksuus on keskimäärin 2,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on 17Q 000 m 3, josta arvioitu C m 3.

28 Muodostuma 5 Syvänkanga s Laaja harjualue, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Muodostuman keskiselänteessä esiintyy myös vähän soraa. Alueella on monin pa i- koin karkeaa hiekkaa runsaasti. Kerrospaksuus on keskiselänteess ä n. 8 m ja reunaosissa 3 m. Pinta-ala on 28 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,3 milj. m3, josta arvioitu B m3, C 1,2 milj.m 3. Muodostuma 6 Pohoskanga s Matala harjumuodostuma, joka sijaitsee Naarajärven ja Iso-Syvä n välisellä kannaksella. Harjun keskiselänne on todennäköisesti soravaltainen, mutta A-luokkaa tuskin esiintyy, vaan aines o n enimmäkseen hiekkaista ja pienikivistä soraa. Reuna-alueet ova t enimmäkseen hiekkaa, mutta soraa voi esiintyä pieniä määriä tä l- läkin alueella. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Kerrospaksuus on keskiosassa 4 m ja reuna-alueella n. 2 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma on luonnonsuoj e - lun kannalta arvokas. Muodostuma 7 Peltoniemi, Matala harjualue, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Muodostuman pääselänne erottuu vain heikosti ympäristöstään ja sijaitse e alueen itäosassa. Tä11ä alueella aines on soraista hiekkaa. Ke r- rospaksuus on keskimäärin 2 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 8 Suurisaari, w<,- :r _, Matala harjusaar.i, jonka aines on hiekkaa ja hietaa. Alueen ke s - kiosassa saattaa muodostuman pohjafasossa olla moreeni. Kerros - paksuus on 1,5-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu C m3. Muodostuma on luonnonsuojelun kannalta arvokas.

29 Muodostuma 9 Palokinkangas 'k, A, J ' ''-,, ' ' Laaja harjualue, jonka etelä- ja keskioosat sisältävät tasarakeist a hiekkaa. Soraa ei esiinny juuri ollenkaan. Välikerroksina on se n sijaan paikoin hietaa. Alueen pohjoisosissa materiaali sisältä ä soraa paikasta riippuen 5-20 %. Todennäköisesti ainoa paikka, missä aines voi olla soravaltaista on Honkalammen pohjoispuolell a oleva kapea harjuselänne. Muodostuman lounaisosassa (Taimitarha ) aines sisältää hiekan ohella runsaasti hietaa. Kerrospaksuus o n muodostuman keskiosissa 9 m ja reunaosissa 3-5 m. Pinta-ala on 103 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa lounaisosassa taimitarha-alue. Kokonaismassamäärä on 5,7 milj. m3, ' josta arvioitu A 5000 m 3, B m 3, C 5,6 milj.m3. % e (i. -e ~.t. E... t r < <, i8<... 6? < w+..q,. /e-(c e_f ECG.oa./ / Muodostuma 10-Löytynvuor i Laaja harjualue, jonka luoteisosa Löytynvuori ja sen ympärist ö sisältää runsaasti karkeata lajittunutta ainesta. A-luokan määrä vaihtelee tällä alueella %. Aines on karkeinta soravalta i- sen alueen luoteisosassa, jossa lohkareiden koko on cm. Soravaltaisen alueen keski- ja kaakkoisosassa lohkareiden kok o on yleensä cm. Muodostuman eteläosassa oleva hiekkavalta i- nen alue on soraista hiekkaa (soraa n. 20 %). Löytynvuoren itä -. puolella olevat hiekkavaltaiset alueet sisältävät hiekkaa j a välikerroksina paikoin hietaa. Pinta-ala on 116 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa paikoin asutus. Kerrospaksuudet vaihtelevat alueella 5-11 metriin. Kokonaismassamäärä on 7,1 milj. m3, jost a arvioitu A m3, B 1,2 milj.m3, C 5,7 milj.m3. = = s --x Muodostuma 11 Kalatonlamp i Matala harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma, jonka aines o n soraista hiekkaa. Materiaali sisältää soraa keskimäärin 15 %. Muodostuman pohjatasona on paikoin moreeni. Kerrospaksuus o n 2,5 m. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 12 f' /4_ 1' Matala harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma, joka sijaitse e Palokin luoteispuolella. Aines on pääasiassa hiekkaa. Välikerroksina alueella esiintyy myös vähän soraa. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C._Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B 7000 m3, c m 3.

30 Muodostuma 13 Hako-Palokki? ;,;,,. <.r r-_ Ohut harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma, jonka aines on hie k- kaa ja hietaa. Alueen länsiosassa esiintyy hietaa todennäköisest i eniten. Kerrospaksuus on n. 2,5 m. Muodostumassa ei ole leikkau k - sia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käy t- töä rajoittaa taimitarha-alue. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu C m 3. Muodostuma 14 Siilinniemi ez, r.... c, Alueeseen kuuluu kaksi erillistä lievemuodostumaa. Aines on enimmäkseen hiekkaa. Välikerroksina esiintyy lisäksi paikoin hietaa. Kerrospaksuus on 1,5-2,5 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluo k- kaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa hautausmaa. Kokonaismass a- määrä on m 3, josta,arvioitu C m3. Muodostuma 15 Etelä Niskamäk i Alueeseen kuuluu kaksi erillistä rantakerrostumaa. Aines on molemmilla alueilla soraista hiekkaa, jossa on n. 15 % soraa. Kerros - paksuus on 1-1,5 m. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 16 Nivunlaht i Matala harjua muistuttava selänne, jonka aines on hiekkavaltaista. Alueella esiintyy pääasiassa hiekkaa ja hietaista hiekkaa. Pa i- koin on lisäksi soraista hiekkaa. Aines on eteläosassa jonkinve r- ran hienompaa kuin pohjois- ja keskiosassa. Kerrospaksuus vaihtelee 1-2 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu C m 3. Muodostuma 17 Huhtiniemi, ~, r< <.,t< -/4._ Matala hiekkavaltainen muodostuma, jonka aines on soraista hie k- kaa. Soraa on alueella keskimäärin 15 %. Muodostuman keskiosass a on soran määrä n. 30 %. Kerrospaksuus on 2,5 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta a r- vioitu B m3, c m3. 0

31 Muodostuma 18 Tuomaankangas,tti Ohut hiekkavaltainen muodostuma, jonka aines on soraista hiekkaa. Soran määrä on keskimäärin %. Muodostuman pohjatasona o n paikoin moreeni.kerrospaksuus on 1,5 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B 6000 m3, c m 3. Muodostuma 1 9 Matala ja kapea harjumuodostuma, jonka aines on soraista hiekkaa. Soraa esiintyy n. l,y'%. Kerrospaksuus on n. 1,5 m. Pinta-ala o n 3 ha. Aines on pä-åluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä on ' m3, josta arvioitu B 6000 m 3, C m 3. Karttalehti Pieksämäk i. s Muodostuma 1.:., Matala harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma, jonka aines on pä ä asiassa hiekkaa. Soraa ja pieniä kiviä esiintyy lisäksi pieniä määriä pinnassa ja välikerroksina. Kerrospaksuus on 2 m. Pinta - ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B 5000 m 3, c m3. Muodostuma 2 Löytynlampi r nf.r, -t ' Löytynlammen länsipuolella oleva harjualue, jonka aines on eni m- mäkseen hiekkaa. Soraa esiintyy alueen keski- ja eteläosass a 5-10 %. Ainoastaan alueen luoteisosassa on soraa hiukan enemmä n (25-30 %). Soran ohella esiintyy vähän pieniä kiviä. Pohjoisosas - sa on lisäksi vähän A-luokkaa (läpimitta 6-60 cm) ja muutami a ylisuuria lohkareita (läpimitta cm). Kerrospaksuus vaihte - lee 4-5 metriin. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja suuri osa aineksesta o n käytetty. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 3 Löytynlampi 4f c r~f. V Matala harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma, jonka aines o n soraista hiekkaa. Soraa on keskimäärin 15 %. Kerrospaksuus on 3 m. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B 5000 m 3, C m3.

32 aines on pää- Muodostuma 4 fa ea-.f -C.. a Matala harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma, jonka asiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 -ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s - massamäärä on m 3, josta arvioitu C m 3. Muodostuma 5 Matala pääasiassa hiekkaa sisältävä alue, josta osa kuuluu kartta - lehdelle Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole lei k- kauksia. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai;smassamäärä on m3, josta arvioitu C m3. Muodostuma 6 Ala-Siili _ ö.. :. :.... f Matala harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma. Pohjatasona on paikoin moreeni. Aines on enimmäkseen hiekkaa. Välikerroksina esiintyy lisäksi vähän soraa. Kerrospaksuus on keskimäärin 2,5 m. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu C m3. jl Muodostuma 7 Kontiopuisto < «Matala ja kapea harjumuodostuma, jonka aines on pääasiassa hie k- kaa. Kerrospaksuus on 1,5 m. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluo k- kaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö. Alueen käyttöarvo on vähäinen. Muodostuma 8 Olkonkangas r _ ti- K Aines on muodostuman soravaltaisessa osassa kivistä ja hiekkaist a soraa. A-luokkaa (läpimitta 6-30 cm) on n. 5 %. Soravaltainen m a- teriaali on kuitenkin lähes loppuun käytetty. Alueella esiintyvä hiekkavaltainen aines on soraista hiekkaa, joka sisältää n. 20 % soraa. Kerrospaksuus vaihtelee 3-6 metriin. Pinta-ala on 7 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 9 Kukonsuo! ~~ -' ~ Matala harjualue, jonka aines on keski- ja luoteisosassa kivist ä ja hiekkaista soraa. A-luokkaa (läpimitta 6-25 cm) esiintyy ke s- kimäärin 15 %. Kaakkoisosa on pinnaltaan lohkareinen. Aines saa t - taa olla moreenia. Kerrospaksuus on n. 4,5 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa kaatopaikka-

33 alue. Aineksen käyttöä haittaa kaakkcisosassa ylisuuret lohkareet. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 10 Uprinpuro -, --~,,, Alueeseen kuuluu kaksi erillistä harjuselännettä. Aines on eni m- mäkseen hiekkavaltaista. Soravaltaista materiaalia esiintyy vai n pienellä alueella muodostuman pohjoisosassa. Kerrospaksuus vaihtelee 1,5-3 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 2,5 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 11 Pieksänniemi., ' Matala harjumuodostuma, jonka keskiselänteessä esiintyy kivist ä ja hiekkaista soraa. Aines sisältää A-luokkaa (läpimitta 6-30 cm ) 5-10 %. Soravaltaista ainesta voi paikoin esiintyä myös muodostu - man hiekkavaltaisissa osissa. Hiekkavaltainen aines on muodostu massa enimmäkseen soraista hiekkaa, jossa on % soraa. Ke r- rospaksuus on muodostuman keskiselänteessä 3-6 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4,3 ha. Kokönaismassamäärä on ma, josta arvioitu A 5000 m 3, B m3, c m3. Muodostuma ~ ~ don luonnonsuojelun kannalta arvokas. Xr ' r~;,..z..} ~t. 1ta y-~ e' r P (rtr~ee. / 3. (f. [tr r,g _... Muodostuma 12 Vemmellaht i Alueeseen kuuluu kaksi erillistä harjuselännettä. Aines on eni m- mäkseen soraista hiekkaa, mutta alueen pohjoisosassa esiintyy pi e - niä määriä myös soravaltaista ainesta, lähinnä pienikivistä soraa. Kerrospaksuus on n. 2 m. Pinta-ala on 1,3 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B 5000 m3, C m3. Muodostuma 13 Vemmellahti 7, 2 Ohut lievemuodostuma, jonka aines on soraista hiekkaa. Muodostu - man pohjatasona on moreeni ja materiaali on paikoin heikosti l a - jittunutta. Kerrospaksuus on 1,5 m. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B 2000 m 3, c m 3. A