S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T TVI :n Keski-Pohjanmaan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaito s Esko Iisalo

Transkriptio

1 S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T TVI :n Keski-Pohjanmaan piiriss ä I Geologinen tutkimuslaito s Esko Iisalo

2 SISÄLLYSLUETTELO S. II Yleist ä I Nuodostumain l uvau s S. 1 Karttalehti 2314 Evijärvi 6 Karttalehti 2323 Kaustine n 19 Karttalehti 2324 Kannu s 30 Karttalehti Kalajok i 43 Karttalehti 2331 Kyyjärv i i li Karttalehti 2332 Perh o 54 Karttalehti 2341 Lestijärvi 61 Karttalehti 2342 Sievi 69 Karttalehti 2431 Yliviesk a 73 Karttalehti Pyhäjok i 78 Karttalehti 2334 Kinnula 79 Karttalehti 2343 feisjärv i 84 Karttalehti 2344 Nival a 89 Karttalehti 2433 Haapaves i 95 Karttalehti 2434 Vihant i 100 Karttalehti 3312 Pihtipuda s 101 Karttalehti 3321 Pyhäjärvi 107 Karttalehti 3322 Kärsämäk i 110 Karttalehti 3411 Piippol a 113 Karttalehti 3412 Rantsil a 114 Karttalehti 3323 Kiuruves i 115 Karttalehti 3324 Salahmi

3 I I Keski-Pohjanmaan piirin soravarojen arviointi Yleistä Arviointitutkimus tehtiin vuoden 1972 aikana TVL :n Keski-Pohjanmaan piirin koko alueelta tie- ja vesirakennushallituksen ja geologise n tutkimuslaitoksen välisenä yhteistyön äo Marraskuussa 1972 tehdyn tutkimussopimuksen mukaan kartoitettiin alueen soraesiintymät j a suoritettiin massamääräin arviointi a Arvioinnissa pidettiin yleissääntönä tutkimussopimuksen edellyttä - mää esiintymän 2 hehtaarin minimirajaa, mutta soraköyhillä alueill a kartoitettiin myös pienempiä esiintymiä sekä muita tienpitoainekse n esiintymiä Tutkimuksia johti geologisen tutkimuslaitoksen puolesta geolog i E. Iisalo TVL :n Keski-Pohjanmaan piirin yhteysmi ehenä toimi in s e R. Louet o Arviointityö t 1. Valmistelevat työt Työvaihe suoritettiin tammi-toukokuussa Valmisteluvaiheessa suoritettiin alustava peruskarttojen tulkinta, jonka apuna käytettiin ilmakuvia sekä koottiin muut piirin sora - esiintymiä koskevat tiedot. Geologi Iisalo suoritti piirin arkis - tossa arviointia koskevan aineiston keruun.

4 III 2. Kenttätyö t Geologinen tutkimuslaitos suoritti soraesiintymäin kartoitukse n touko-syyskuussa Työhön osallistuneet henkilöt ilmenevä t karttaliitteestä sivulla IV Kartoitus suoritettiin geologisi n perustein, koska muodostumat kuuluvat yleensä laajoihin systeemei - hin, Kenttätyön aikana kertynyt primäärinen tutkimusaineisto on arkis - toitu geologiseen tutkimuslaitokseen. Keski-Pohjanmaan piirin arviointitutkimuksiin liittyvä koekuoppa - ohjelma tehtiin yhteistyössä piirin ja tutkimuslaitoksen välillä. Mainitut työt suoritettiin TVL :n Keski-Pohjanmaan piirin toimest a kesä-lokakuussa rak.mest. E. Niemelän johdolla. Tutkimuksia teh - tiin 26 peruskarttalehden alueella. Kohteita oli kaikkiaan 58, joissa tehtiin 393 koekuoppaa. Lausunnossa on esitetty eräit ä geologisesti arvokkaita luonnonsuojelukohteita piirin alueella. Lausunto ja kartta-aineisto Lausunto noudattaa tutkimussopimuksen 20 ja 4e kohdassa määritel - tyjä suuntaviivoja. Lausunnossa käsitellään muodostumat yleiskar - tan lehtijaon mukaisten 1 : ja 1 : karttojen pohjal - ta. Jokaisen muodostaman yhteydessä on ilmoitettu pohjataso, mihin mas - sojen arviointi perustuu. Esiintymäin keskipaksuus on saatu yleensä arvioimalla. Pääosa massamääristä on laskettu pinta-alaan j a keskipaksuuteen perustuvalla menetelmällä. Eräitten muodostumatyyppien massalaskuissa on kuitenkin käytetty matemaattisia kaavoja.

5 J.A.=Jussi Arja s A.M.= Ahti Marttal a O.N.= Osmo Niem i S. P. = Seppo Putkine n O.V.= Olavi Visur i E.H.= Esko Hanhisal o E.l. = Esko Iisalo

6 V Tutkimuksessa käytetty rakeisuuden pääluokitus on seuraava : A-luokka : murskauskelpoinen aines ($ yli 60 mm ) B-luokka : soravaltainen aines ( mm d50-menet. ) C-luokka : hiekkavaltainen aines (0 0,2-2 mm d50-menet. ) Aineksen laatua koskevat arviot tarkoittavat yleensä koko muodostumaa tai sen selvästi erottuvaa osaan Sen lisäksi on pyritty anta - maan kuva muodostuman kerrosjärjestyksestä sekä A-, B- ja C-luokkien esiintymisestä muodostuman eri osissa. Muodostnmain aineksen laatua käsiteltäessä on e.m. luokitukse n lisäksi annettu tietoja lajittuneisuudesta, ylisuurten lohkareit - ten määrästä, moreenipitoisuudesta ja saven esiintymisestä ainek - sessa. Muodostumain käyltöä rajoittavista tekijöistä on joissain tapa'_,,.- sissa mainittu tiestö, asutus, julkiset laitokset ja suojelusuun - nitelmat. Muodostumaa koskevat kairaus-, koekuoppa- ja luotaustiedot on otettu massamäärien ja aineksen laadun arvioinnissa huo - mioon. Piirin alueen muodostumat on esitetty yleissilmäyskartalla mitta - kaavassa 1 : Kartta on samalla indeksikartta, koska siin ä on peruskarttajaotus ja -numerointi. Muu kartta-aineisto käsittää peruskartan kuultokopiot (kopioint i mieluimmin tasovalotus laitteella) sekä edellisten väritetyt valo - jäljennökset. Karttamerkkien ja -värien selitys on liitteenä si - vulla VI. Muodostumat on numeroitu peruskartoittain. Muodostumat, jotk a ulottuvat useamman peruskartan alueelle, on käsitelty kullaki n peruskartalla omana yksikkönään.

7 vi Kartta merkkien(1 : ) selity s Muodostuman ydinosa (A/B ) Hiekka(C ) Karkea hiet a Moreenimuodostum a Moreen i Aineksen laatu epävarm a Sav i Turv e Kallio

8 VI I Muodostumaan ydinosan (tumma vihreä) suhteen mainittakoon, ett ä symboli ei ehdottomasti merkitse soravaltaisen aineksen esiintymis - tä, vaan sitä on käytetty joissain tapauksissa myös kuvaamaan muo - dostuman morfologista ydinosaa, jossa geologisin perustein arvioi - tuna on muodostuman karkein aines. Yleiskatsaus Keski-Pohjanmaan piirin soraesiintymiin. Piirin alueella tehdyistä aikaisemmista tutkimuksista mainittakoo n geologinen maaperäkartta 1 : , josta ilmenee pääpiirteissää n hiekan ja soran alueellinen esiintyminen. Seutukaavaliittojen j a TVL :n toimesta on tietyillä piirin alueilla suoritettu lähinnä kart - tojen ja ilmakuvien tulkintaan perustuvia sora-arviointeja. Lisäksi TVL on tehnyt runsaasti paikallisia tutkimuksia erikoisesti so - ran ja hiekan puutealueillaa Mainittujen tutkimusten ansiosta lä - hes kaikki suuret esiintymät ovat olleet tiedossa jo ennestään. Sitävastoin yhtenäinen kuva soran ja hiekan esiintymisestä koko pii - rin alueella on ollut epätäydellinen. Tehty tutkimus osoittaa, et - tä piirin eri osat jakautuvat sekä esiintymien määrän että laadu n suhteen suuresti toisistaan eroaviin alueisiin. Piirin lounais- j a eteläosassa on todettu kohtalaisesti sora- ja hiekkaesiintymiä, joista osa on ennen tuntemattomia. Vastakohtana on piirin pohjois - ja koillisosa, jossa muodostumia on erittäin vähän Mainittakoon, että soran ja hiekan puutealu.eilla on lajittuneiden muodostumie n lisäksi kartoitettu moreenimuodostumia, jotka on merkitty karttoihin omalla värillään. Piirin alue voidaan sekä geologisin perustein että massojen jakau - man puolesta ryhmitellä kolmeen osaan : 1. Pitkittäisharjujen luonnehtima vyöhyke rajan Pyhäjärvi - Haapajärvi - Rautio - Kälviä eteläpuolella. 2. Läntinen hiekkavaltaisten muodostumaan vyöhyke raja n Kälviä - Rautio - Kalajoki luoteispuolella.

9 VII I 3. Soraköyhä vyöhyke, jonka lounaisrajana on linja Pyhäjoki - Nivala - Kalajoki o Pitkittäisharjuvyöhykkeelle tyypillisiä muodostumia ovat luoteest a kaakkoon suuntautuvat harjujaksoto Ne kulkevat toisinaan koko pii - rin alueen halki, kuten Per.Yaosta Halsuan ja Ullavan kautta Lohjan rannikolle päättyvä jakso sekä Reisjärveltä Sievin kautta Kalajoel - le suuntautuva harjujaksoo Sitävastoin Pyhäjärveltä tuleva harju - jakso katkeaa Pitkäkankaan luoteispuolella ja häviää Kalajoen tul - vakerrostumain alle samoinkuin Lestijärven loun aispuole lla a jnit - seva harju, joka päättyy Lestijoen laaksoono Kairausten ja koe - kuoppien avulla niiden mandolliset jatkeet saattavat olla löydettä - vissäa Alueen suurimmat harjut ovat jyrkkärinteisiä kumpuja ta i selkiä. Selkämäinen Pitkäkangas kohoaa yli 40 m ympäristöstää n Lestijärven Syrinharju on 30 m ja Perhon Salmelanharju 3`r m korkea e Pienet harjut ovat usein pinnastaan tasoittuneita, matalia ja lci- - varinteisiäo Muodostumain ydinosan aines on yleensä soraval-caista, matalammat lievealueet hiekkavaltaisiao Tasoittuneille harjuill e on ominaista, että ydinosan päällä on paksu hiekkakerroso Yleist ä on myös, että tasoittuneiden harjujen rinteillä ja lieveosassa o n pinnalla kivinen sorakerros. Pääosa piirin soravaroista sijaitsee pitkittäisharjujen vyöhykkees - säo Sen koillisosasta, joka rajoittuu soraköyhään vyöhykkeeseen, on muodostumain aines suurelta osin käytetty erityisesti Sievin poh - joisosan, Eskolan ja Raution alueilla o Läntiselle hiekkavaltaisten muodostumain vyöhykkeelle ovat tyypil - lisiä tasoittuneet ympäristöstään varsin vähän kohoavat esiintymät o Ne esiintyvät jaksoina, mikä ilmenee selvästi karttakuvasta. R<on - nikolta kaakkoon suuntautuvat muodostumajaksot jatkuvat sisn.ss a harjun muotoisina

10 I X Vyöhykkeen hiekkamuodostumissa on kerrosjärjestys tavallisesti seuraava : alinna on kerroksellista harjuainesta ainekseltaan usei n karkeaa hiekkaan Sen päällä on hiekkaa sisältävää rantakerrostuma a joka lähes aina esiintyy kaarevina valleina. Pinnalla on lentohiekkaa, joka etenkin rannikolla muodostaa korkeita dyynejä. Soran esiin - tyminen alueella on hyvin vähäistä. Lohtajan hiekka-alueen keskellä esiintyy heikko, katkeileva harjun ydinvyöhyke, joka sisältä ä soraa. Soran esiintyminen yleistyy sekä Lohtajan että Kalajoen jaksoissa vasta no 30 km :n päässä rannikosta. Vyöhykkeen muodostumain hiekkavaltaisuus ja soran vähäisyys selit - tyy ilmeisesti kallioperän kivilajisuhteiden perusteella. Merenpohjalla harjujen aineksen tulosuunnassa on verraten pehmeitä kerros - kivilajeja, joitten aines jäätikköjokikuljetuksessa on murskautunu t hiekaksia Vasta n. 30 km :n päässä rannikolta alkaa esiintyä normaalimuotoisia harjuja, joissa tavataan myös soravaltaista ainesta. Soraköhä aöh ken Alueelle ominainen piirre on harjujakson katko - naisuus ja muodostumain vähäisyys. Muodostumat ovat kooltaan pieniä ja matalia harjuja, rantakerrostumaa ja lievemuodostumiao Vyöhykkeen erikoispiirre on moreenipeitteisten harjujen esiintyminen. Moreenin peittämiä harjuja on tavattu alueen eri osissa yhteens ä parikymmentä. Useimmiten ne ovat tasoittuneitao Haapaveden koillis- ja itäpuolella sijaitsee muodoltaan selkämäinen moreenipeittei - nen jakso, joka käsittää kolme perättäistä harjuselännettä. Myös Oulaisissa sekä Kärsämäellä esiintyy moreenipeitteinen harjujakso. Yleensä moreenipeitteiset muodostumat sijaitsevat toisistaan eril - lään kuulumatta jaksoihino Kaikkia moreenipeitteiseä muodostumi a ei kartoituksessa ilmeisesti löydetty. Alueen soran ja hiekan vähäisyydestä johtuu, että muodostumat ovat melko suurelta osin j o käyttöön otettuja. Myös moreenimuodostumien pintaosia on käytetty verraten suuressa mitassa. Tutkimuksessa on otettu huomioo n joukko alueen eri osissa sijaitsevia moreenimuodostumia, joista suu - ri osa sijaitsee Kärsämäen ja Pyhäjärven seudulla.

11 X Piirin koillisosa on varsin tasaista ja soistunutta. Irtomaapeitteen paksuus on selvästi pienempi kuin piirin muissa osissa. Silmiinpistävä piirre on kalliopaljastumien lukuisuus. Alueella on hyvät edellytykset kallioperän kiviaineksen murskaamiseen. Murskaamiseen kelvollisia kivilajeja esiintyy runsaasti ja ne ovat helpos - ti löydettävissä ja käyttöönotettavissa e Keski-Pohjanmaan piirin massojen kokonaismääräksi saatiin arvioin - nissa n. 650 milj. ma a Tästä määrästä n. 427 milj. m3 on pitkictäisharjuvyöhykkeessä, n. 202 milj. m' hiekkavaltaisten muodostu - main vyöhykkeessä ja n. 21 milj. m3 soraköyhässä vyöhykkeessä o Edellä esitetyistä luvuista voi todeta, että pääosa massam.ärist ä sijaitsee pitkittäisharjuvyöhykkeessä. Samoin mainitut mas=.ärät vahvistavat jo ennestään tunnetun tiedon piirin koillisosa n soraköyhyydestä.

12 M U O D O S T U M A I N K U V A U S

13 -'1 - EVIJÄRVI 2314 Karttalehti Pitkäsalo Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti Porasenjok i Karttalehden alueella ei ole muodostumi a Karttalehti Sääksjärvi Muodostuma 1, Pikkukalli o Rantavalli, jonka pohjatasona on moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1,5 ha, aines pääluokkaa B. Kape a pintahavaintojen perusteella soraa käsittävä muodostama, jonk a pituusakseli on suuntautunut luoteesta kaakkoon. Kokonaismassa - määrä m3. Karttalehti Patan a Muodostuma 1, Patan a Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Haittateki - jöinä ovat osittain ylisuuret lohkareet aineksessa muodostuman län - siosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-al a on 5 ha, aines pääluokkaa C. Luode-kaakko suuntaisen drumliini - tyyppisen moreeniselänteen kaakkoisreunaan syntynyt lajittunu t muodostuma, jonka länsiosa on heikosti lajittunutta kivistä soraa, keskiosa lajittunutta kiustä soraa ja itäosa hyvin lajittunutt a hienoa hiekkaa. 3=1 m paksun muodostuman alla on tiivis pohjamo - reeni. Pääosa muodostumasta on käytetty. Arvioitu A m3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuman luoteispuolel - la sijaitsevan m.oreeniselänteen 1-2 m paksu, huuhtoutunutta sora a ja kiviä sisältävä pintakerros on osittain käyttökelpoinen.

14 - 2 - Muodostuma 2, Tuohima a Pienialainen rantakerrostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on I ha, aines, pääluokkaa B. Muodostuma on kapean moreeniselänteen itäliepeesee n kerrostunut rantakerrostuma, jonka aines käsittää kivistä sora a ja hienoa hiekkaa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostumaan rajoittuvan moreeniselänteen pinta on osittain käyttö - kelpoista huuhtoutunutta moreenia. Karttalehden keskiosassa on Harjukangas niminen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on osittain käyttökelpoista, kiviä ja soraa sisältä - vää huuhtoutunutta moreenia. Muodostumassa on laaja-alainen leik - kaus. Karttalehden itäreunassa on Pollarinharju niminen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on 1-3 m paksu soraa ja kiviä sisältävä huuhtoutu - nut moreenikerros. Muodostumassa on leikkaus. Karttalehti Räyrinki Muodostuma 1, Jännikan ga s Pienialainen,lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksi a Pinta-ala on I ha, aines pääluokkaa B. Moreenimuodostuman liepeeseen kerrostunut muodostuma, jonka aines on hyvin lajittunutta kivistä soraa. Arvioitu A m3, B m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2, Sulkaharj u Luoteisosa harjusta, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittateki - jänä on lievealueen vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosa on kivistä soraa, lievealueet hiekkaa. Matalan lievealu - een pinnalla on lentohiekkaa ja dyynejä. Muodostuma on osa Sul - kaharjua, joka jatkuu karttalehden n :o :n puolelle. Arvi - oitu A m3, B m3, c m3. Kokonaismassamäär ä m3.

15 - 3 - Muodostuma 3, Polsonharj u Laaja-alainen harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinni n apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 90 ha, aines pääluok - kaa B. Harjussa on kaksi rinnakkaista ydinselännettä, jotka yhty - vät harjun kaakkois- ja luoteispäissä. Ydinosa on ainekseltaan soraa. Ydinselänteiden välissä on matala hiekka-alue. Eteläinen lievealue on hiekkaa, jonka pinnalla on ohut lentohiekkakerros. Käyttöarvoltaan merkittävä muodostuma kuuluu Vetelin ja Kaustiste n kautta luoteseen suuntautuvaan harjujaksoon. Arvioitu A m3, B 1,7 milj. m3, c 1,4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3,3 milj. m3. Muodostuma 4, Läsp ä Kaksi osa-aluetta käsittävä,lajittunut muodostuma, jonka pohjataso - na on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman itäosa on Polsonhar - jun lievealuetta ainekseltaan hiekkaa, jossa on hienoa hiekkaa vä - likerroksina. Länsiosa on Halsuanjoen kuluttama harju, jonka ydin - osassa esiintyy hiekan ohella soraa. Arvioitu B m 3, C m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 5, Pulkkinen Kaksi osa-aluetta käsittävä rantakerrostuma, jonka pohjatasona o n pohjavesi. Haittatekijän ä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Itäosa on rantavalli, joka sisältää hiekkaa ja hiukan soraa. Län - siosa on laakea rantakerrostuma, jonka pinnalla on dyynejä ainek - seltaan hienoa hiekkaa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostama 6, Neitsytharj u Reunamoreenin päällä sijaitseva rantavalli, jonka pohjatasona o n moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuma on pääosin kiviä ja lohkareita, osittain hiekkaa käsittävä pitkä ja kapea rantavalli, joka on

16 - 4 - maisemallisesti ja geologisesta arvokas, Arvioitu A m3, B m 3, c m3 o Kokonaismassamäärä m3 e Muodostuma 7, Hirvel ä Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytet - ty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. Muodos - tuman keskellä on suhteellisen kapea ydinselänne, jonka aines o n soraa. Lievealueen aines on keskiosassa hiekkaa, reunaosissa hie - noa hiekkaa. Arvioitu B m3, c m3 o Kokonaismassa - määrä m3 o Muodostuma 8, Hirvelänkankaa t Pitkä, selkämäinen harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 31 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydin on soraa. Itäinen lievealue on aineksel - taan hiekkaa, jonka pinnalla on 1-0 ;5m soraa rantakerrostumana. Muodostuma kuuluu Veteli-Kaustinen harjujaksoon. Arvioitu B m3, c m3 o Kokonaismassamäärä m3 e Muodostuman itä - reunassa on moreenimuodostuma, jonka pintakerros on osittain käyt - tökelpoista,kiviä ja soraa sisältävää huuhtoutunutta moreenia. Muodostuma 9, Ruoneva Pienialainen harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha, aines pääluokka a Be Muodostuman aines on pääosaltaan käytetty loppuun. Arvioitu B m 3, c m o Kokonaismassamäärä m3 o Muodostuma 10, Metsol a Tasoittunut harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijän ä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjave - den suojelualueo Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pintaala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3 o Muodostumasta ja leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa.

17 - 5 - Muodostama 11, Haavist o Harjun lieveosa, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijän ä on paikoin vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytett y leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C. Soraa esiin - tyy pienessä harjukummussa muodostuman länsireunassa. Lievealue on ainekseltaan hiekkaa. Purouoma jakaa muodostuman kahteen osaan. Arvioitu A m3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehden itäosassa Sillanpään kylän luoteispuolella on Somero - harju niminen moreenimuodostuma, jonka pinnalla on huuhtoutunutt a moreenia ja rantavalleja. Muodostuma on osittain käyttökelpoinen.

18 - 6 - KAUSTINEN 2323 Karttalehti Salonkyl ä a Muodostuma 1, Asen Muodoltaan laakea harjudelta, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 82 ha, ai - nes pääluokkaa C. Hiekkaa ja hietaista hiekkaa sisältävä laajaalainen muodostuma, joka jatkuu tvl :n Vaasan piirin puolella. Muo - dostuma kuuluu Vetelin-Kaustisten harjun Kruununkylään suuntautu - vaan haaraan. Kokonaismassamäärä 2 m-ilj. m3. Muodostuma 2, Possakk o Harjun lieveosa, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C, joka käsittää todennäköi - sesti hiekkaa ja hietaista hiekkaa. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3, Post i Vaasan piirin puolelle jatkuvan harjun luoteisosa, jonka pohjata - sona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pin - ta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa B. Soraa ja paikoin kivistä so - raa käsittävä. muodostuma. Arvioitu A m3, B m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostama 4, Viiper i Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohja - vedenpinnan läheisyys luoteisosassa. Arvioinnin apuna on käytet - ty leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma käsittää kivistä soraa sisältävän selännemäisen ydinosan j a sen jatkeena olevan tasaisen ja matalan harjulaajentuman, jonk a aines on hiekkaa. Ydinosa on osittain käytetty. Arvioitu A m3, B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3.

19 7 0 Muodostuma 5, Asmosse n Tasoittunut harjun osa, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittate - kijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostamassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa C. Hiekkaa sisältäv ä muodostuma, jonka pinnalla on matalia dyynejäo Kokonaismassamää - rä m3 o Muodostuma 6, Södöback a Harjun reunaosa, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat välikerroksena oleva silttikerros, jonka paksuus on 1 m, peit - tävä moreeni, jonka paksuus on 1 m ja ylisuuret lohkareet pinnall a Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa Co Muodostuma on tvl :n Vaasan piirin puolella si - jaitsevan harjun koillisreunao Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Vitaves i Karttalehden tvl :n Keski-Pohjanmaan piiriin kuuluvalla osalla e i ole muodostumia e Karttalehti Vetel i Muodostuma 1, Kain u Vetelin-Kaustisen harjun osa, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muo - dostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha, aines pääluok - kaa C. Muodostuma on loivapiirteinen harjuselänne, joka seura a Perhonjokilaakson itäreun aae Soraa esiintyy harjun ydinosassa j a erikoisesti sen kaakkoispuoliskolla. Asutuksen vuoksi on muodos - tuman käyttöarvo vähäine n Arvioitu B m3, C 1,1 milj, m3 o Kokonaismassamäärä 1,3 miljo m3 o Muodostuma 2, Puusaarenkalli o Vetelin-Kaustisen harjun osa, jonka pohjatasona on pohjavesi. Pohjaveden pinta viettää länteen useita metrejä. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 76 ha, aines pääluokkaa Co

20 - 8 - Soraa esiintyy harjun ydinselänteessä ja erikoisesti sen keski- j a luoteisosassa. Sorakerrostumaa peittää paikoin 2 m paksu hiekkakerros. Arvioitu B m3, C 3,5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 4,2 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 3, Tunkkar i Vetelin-Kaustisen harjun osa, jonka pohjatasona on pohjavesi. Pohjaveden pinta viettää länteen useita metrejä. Arvioinnin apunä on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 88 ha, aines pääluokka a C. Harjun ydinselänteessä esiintyy kivistä soraa, jossa on väli - kerroksina hiekkaa. A-luokan aineksen määrä on paikoin 30 % kes - kiarvon ollessa 10 %. Muodostuma rajoittuu länsireunastaan usei - ta metrejä paksuun hietakerrostumaan. Arvioitu A m3, B m 3, c 3,3 milj. m3. Kokonaismassamäärä 4,3 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Käyttöarvoltaan merkittävä muodostuma. Muodostuma 4, Lööt i Vetelin-Kaustisen harjun osa, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha, aine s pääluokkaa C. Soraa esiintyy vähäisessä määrin 2-3 m paksun hiekkakerroksen alla muodostuman keskiosan itäreunassa ja muodostuma n eteläosassa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassa - määrä m 3. Muodostuma 5, Hongist o Vetelin-Kaustisen harjun osa, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 48 ha, aines pääluokkaa C. Muodostama on pinnaltaan tasainen harjudelta, jonka aines on hiekkaa. Lentohiekkaa esiintyy paikoitellen muodostuman pinnalla. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3.

21 - 9 - Muodostuma 6, Virkkal a Vetelin-Kaustisen harjun osa, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytet - ty leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma on pinnaltaan. tasainen ja matala harjulaajentuma, joka on ai - nekseltaan hiekkaa. Sen itäreunassa on lentohiekkaa ja matali a dyynejä pintakerrostumana. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 7, Vähäjärvi Rantavalli, jonka pohjatasona on moreeni. Haittatekijänä ovat yli - suuret lohkareet aineksessa määrältään n 2%. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa B. Muodostama on moreeniselänteen laella sijaitseva soraa, kiviä ja lohkareit a käsittävä rantavalli. Arvioitu A m3, B m3. Kokonais - massamäärä m3. Karttalehti Tastula Muodostuma 1, Puumal a Matala,lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C, raekoostumuk - seltaan hienoa hiekkaa. Muodostuma kuuluu Kaustisen-Kruununkylän harjuun. Sen käyttöarvo on vähäinen. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2, Joki-Paavol a Matala,lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Hait - tatekijänä on pohjavedenpinnan läheisyys. Muodostumassa ei ole leik - kauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C, raekoostumukseltaan hienoa hiekkaa. Muodostuman käyttöarvo on vähäinen. Kokonaismassamäärä m 3.

22 - lo - Muodostuma 3, Kortemäki Muodoltaan laskea, lujittunut muodostuma, jonka pohjatasona o n pohjaves i Haittatekijänä on välikerroksina esiintyvä hieta. Muodostumasta ei ole leikkauksia. Arvioitnin apuna on käytett y koekuoppia. Pinta-ala on 67 ha, aines pääluokkaa C, raekoostumuk - seltaan hienoa hiekkaa, jossa esiintyy hthk-ja Ht-välikerroksia. Muodostuman kerrospaksuus on itäosassa vähäinen, länsiosassa s e on paikoin yli 6 m. Muodostuma kuuluu Vetelin-Kaustisen harju n läntiseen haaraan, joka jatkuu Kruununkylän suuntaan. Kokonaismas - samäärä 2 milj. m3. Muodostuma 4, Ylijok i Vetelin-Kaustisen harjuun kuuluva matala muodostuma, jonka pohja, tasona on pohjavesi. Muodostumaf käyttöä rajoittaa pohjaveden suojelualue. Arvioinnin apuna oh käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 27 ha, aines pääluokkaa C. Soraa esiintyy välikerroksin a muodostuman itäreunassa, Joka rajoittuu terävästi moreenimäen kyl - keen. Muodostuman pohjoiskärki kapenee rantavalliksi. Hienoint a ainesta HHk ja hthk esiintyy muodostuman lounaisreunassa. Arvioi - tu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5, Kivist ö Rantakerrostuma, jonka pobjatasona ovat pohjavesi ja moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aine s pääluokkaa C. Muodostuman länteen suuntautuva osa on n. 2 m paks u sorakerrostuma, jonka alla on moreenia. Muodostuman itäosa on hiekkakerrostuma, jonka alaosassa esiintyy soraa vähäisessä määrin. Suuri osa muodostumasta on käytetty. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 6, Murskemäk i Vetelin-Kaustisen harjuun liittyvä rantavalli, jonka pobjatason a ovat kallio ja moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksi a ja koekuoppia. Pinta-ala on 4,5 ha, aines pääluokkaa B. Runsaas - ti pyöristyneitä kiviä ja lohkareita sisältävä soramuodostuma,

23 jonka käyttöarvo on merkittävä. Arvioitu A m3, B m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostumasta ja leikkauksist a valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 7, Präns ö Rantavoimien tasoittaman harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on paikoin vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman pinnalla on hiekkakerrostumia ja hiekkaisia rantavalle - ja, joiden alla oleva aines on soraa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostutrla 8, Silvol a Rantavoimien tasoittama harju, jonka poh3atasona oi.t pohjavesi j a kallio. Pohjaveden ja kallion pinta viettää lounaaseen useita met - rejä. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman kaakkoisosan pinta on hiekkaista rantakerrostumaa. Sen alla ovat sorakerrokset mandollisia etenkin muodostaman keskiosassa. Luoteisosan ydin on todettu so - ravaltaibeksi. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismas - samäärä m 3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 9, Jokineva Kanden harjujakson yhtymäkohdassa sijaitseva tasoittunut muodostu - ma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on paikoin poh - javedenpinnan läheisyys. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa C, joka on pintaosassa Hk,j a HHk,vaihettuen syvemmällä KHk,ja srbk. Muodostuman pituusaksel i on itä-länsi suunnassa. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 10, Kirkkoharj u N. 4 km pitkä, hyvin kehittynyt selkämäinen harju, joka kuuluu Ve - telin-kaustisen harjujakson Jylhän kylään suuntautuvaan sivuhaaraan. Harjun pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittava t maisemansuojelunäkökohdat. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia.

24 Pinta-ala on 63 ha, aines pääluokkaa B. Harju on pääosaltaan so - ravaltainen. Harjun ydin mataloituu ja kapenee eteläosassa, joss a uloin lieveosa on ainekseltaan hiekkaa. Harjun selkä kohoaa suo n pinnasta melko jyrkästi 8-15 m :n korkeuteen. Arvioitu A m3, B 1,3 milj. m3, c 1,1 milj, m3. Kokonaismassamäärä 2,6 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa Muodostuma 11, Jylh ä Kolme rinnakkaisselkää käsittävä harjulaajentuma, jonka pohjataso - na on pohjavesi. Haittatekijänä on paikoin muodostuman keski- j a länsiosaa peittävä siitti, jonka paksuus on 1,5 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 52 ha, aines pääluokka a C. Muodostumasta kohoavat rinnakkaisselänteet ovat soravaltaisia. Niiden välissä ja ympärillä on matalampia hiekka-alueita. Arvioi,- tu A m 3, B milj. m3, c 1,8 milj, m3. Kokonaismassamäärä milj, m 3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 12, Lähdeneva Selkämäirnen harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha, aines pääluokka a B. Muodoltaan jyrkkärinteinen ja kapea harju on ainekseltaan so - ravaltainen, raekoostumukseltaan pääasiassa hksro, Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 13, Hanhijärv i Harjulaajentuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokka a C. Muodostumassa on soravaltainen keskiharjanne, jonka pohjois - osassa esiintyy kisr. Muodostuman lieveosa on hiekkaa. Muodostuma jatkuu pohjoiseen karttalehden alueelle. Arvioitu A m3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa.

25 Karttalehti Ullavanjok i Muodostuma 1, Köyrisenoj a Pitkän harjujakson pohjoiskärki, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pin - ta-ala on 3,5 ha, aines pääluokkaa B. Aines on karkeaa kivistä so - raa. Muodostuma kuuluu Vetelin, Kaustisen ja Jylhän kylän kautt a kulkevan harjujakson pohjoiseen suuntautuvaan sivuhaaraan. Muo - dostuma jatkuu etelään tvl :n Vaasan piirin puolelle. Arvioitu A m 3, B?5 000 m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2, Pläkkisenjärvi Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuma on ainekseltaan soraa, jos - sa esinntyy välikerroksina kisr ja Hk. Arvioitu A m3, B m3. C m3. Kokonäismassamärä m 3. Muodostuma 3, Honganpott i Kapea harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on har - jun keskiosan vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa B. Arvioitu B m3, C m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4, Nuoline n Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leik - kauksia. Pinta-ala on 19 ha, aines pääluokkaa B. Harjun ydin on arvioitu soravaltaiseksi. Sen kaakkoispäässä esiintyy kisr. Muo - dostuma kuuluu Kaustisen ja Jylhän kylän kautta kulkevan harjujak - son luoteeseen suuntautuvaan sivuhaaraan. Arvioitu A m3, B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Lumppi o Muodostuma 1, Ristiharj u Selkämäinen harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä

26 on muodostuman kaakkoisosassa pohjavedenpinnan läheisyys. Arvioin - nin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 60 ha, aines pää - luokkaa C. Harjun keskellä on kapea, soravaltainen ydin,jossa so - rakerroksia peittää 1-3 m paksu hiekkakerros. Harjun lieveosa o n ainekseltaan Hk ja hthk. Arvioitu B m 3, c 1,13 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1,36 milj. m3. Muodostuma 2, Auti o Selkämäisen harjun osa, jonka pohjatasona on pohjavesi. Pinta-al a on 10 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinosa käsittää sora- j a hiekkakerroksia. Lieveosa on ainekseltaan Hk ja HHk. Muodostum a jatkuu karttalehden :n puolelle. Arvioitu B m3, C m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 3, Asmalamp i Lentohiekan peittämä rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjave - si. Haittatekijän ä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Kokonais - massamäärä m 3. Muodostuma 4, Lapinharj u Moreeniharjanteen laella sijaitseva rantavalli, jonka pohjatasona o n moreeni. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet aineksessa j a vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 2,5 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuma sisältää soraa j a kiviä. A-luokan ainesta esiintyy erikoisesti muodostuman eteläosas - sa. Arvioitu A m3, B m3. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehden eteläosassa sijaitsevalla Matkasalonkankaalla on mo - reenimuodostuma, joka sijaitsee kallioisen mäen kaakkoispuolella. Muodostuman pinta on osittain käyttökelpoista huuhtoutunutta mo - reenia, joka sisältää soraa ja kiviä.

27 Karttalehti Köyhäjoki Muodostuma 1, Rahkosenharj u Rahkosenharjun luoteisosa, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja koil - lisreunassa moreeni. Pohjaveden pinta viettää länteen useita met - rejä. Muodostuman käyttöä rajoittavat pohjaveden suojelualue j a maisemansuojelun_äkökohdat. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauk - sia. Pinta-ala on 62 ha, aines pääluokkaa C. Harjun soravaltai - nen ydin kohoaa lähes 15 m ympäröivän suoalueen yläpuolelle. Ydinosa on ainekseltaan soraa, johon on sekoittunut vähäisessä määri n silttiäo Hiekkaa esiintyy välikerroksina. Muodostuman pohjoisosa on hiekka-aluetta, jonka pinnalla on useita rantavalleja, kor - keus 2-3 m. Muodostuma jatkuu karttalehden alueelle. Arvioitu B 1,4 miljo m3, c 1,7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 1 milj, m3. 'Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, Kylmäoj a Matala harju ja siihen liittyvä lievealue, jonka pohjatasona ova t pohjavesi ja koillisreunassa moreeni. Pohjaveden pinta viettä ä länteen useita metrejä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 11 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma kuuluu Rahkosest a luoteeseen suuntautuvaan harjujaksoon. Harjun läntinen ydinos a on raekoostumukseltaan hksr. Muodostuman keskiosa on tasaine n hiekka-alue, jonka koillisreunassa on rantavalleja. Arvioitu B, m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3, Hangaskanga s Muodoltaan laakea harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodos - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4,5 ha, aines pääluokka a B. Arvioitu raekoostumus on hksr ja Hk. Arvioitu B m3, C m 3.. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4, Ryyminginnev a Pieni, muodoltaan laakea harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1,5 ha, aines pää - luokkaa B, raekoostumukseltaan hksr ja Hk, Arvioitu B m3,

28 C m3. Kokonaismassamäärä m 3 Muodostuma 5, Pokenharj u Rantakerrostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja moreeni. Muo - dostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokka a C. Muodostuman pituussuunnassa on rantavalleja, korkeus 3-4 m. Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Ullava Muodostuma 1 Hietakanga s Tasainen rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C, raekoostumukseltaa n Hk ja hthk. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2, Tiaisenkanga s Tasoittunut harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskellä on kapea soravaltaine n ydin, jota ympäröi rantavoimien laajentama hiekkainen lievealue. Muodostuman keskiosa on suurelta osin käytetty. Arvioitu A m3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä 1,0 milj. m3. Muodostuma 3, Mutkaneva Pienialainen harjukumpu, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haitta - tekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla erikoisesti muodostu - man luoteisosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pintaosassa esiintyy vähäisessä määrin soraa. Pääosa muodostamasta on käytet - ty. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäär ä m 3. Muodostuma 4, Tuohikorvenmäk i Harjukumpu ja siihen liittyvä lievealue, jonka pohjatasona on poh - javesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla

29 muodostuman luoteisosassa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauk - sia. Pinta-ala on 8,5 ha, aines pääluokkaa C. Kumpumainen ydin on raekoostumukseltaan hksr ja kisr. Sen eteläpuolella leviää hiek - kainen lievealue, jonka pinnalla on rantavalleja. Arvioitu A m3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5, Laiskanräme Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pinta on hiekkaa. Soran esiintyminen on mandollist a muodostuman sisäosissa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 6, Pokenharj u Selkämäinen harju, jonka pohjatasona on pohjavesi ja kallio. Muo - dostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 37 ha, aines pääluok - kaa B. Soravaltainen muodostuma, jonka pintakerros on kivikkoa. Muodostuman selkämäisessä länsiosassa arvioidaan esiintyvän A - luokan ainesta. Arvioitu A m3, B 1,1 milj. m3, c m3. Kokonaismassamäärä 1,9 milj. m3. Käyttöarvoltaan merkittävä muodostuma. Muodostuma 7, Pikkupöllää t Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma jatkuu karttalehden alueella. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuman pohjoispuolella esiintyy pienikokoisia, hyvin kehitty - neitä dyynejä. Muodostama 8 Sivakkaräm e Rantavalli, jonka luoteiskärki yhtyy muodostumaan 4. Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pintaosa on

30 raekoostumukseltaan Hk ja HHk, pohjaosa KHk, jossa esiintyy vähäisi ä srhk kerroksiao Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehden kaakkoisosassa sijaitseva Koiraharju on ainekseltaa n srhk, kisr, Ki ja Lo sisältävä reunamuodostuma, joka on pääosiltaa n käytetty loppuun

31 KANNUS 2324 Karttalehti Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti , Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti Rita Muodostuma 1, Jolkanharj u Kapea harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluok - kaa B. Muodostuman kaakkoon suuntautuva jatke on käytetty loppuun. Arvioitu A m3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Karttalehden alueella ei ole sora- ja hiekkamuodostumia. Moreenikohoumien pintaosien huuhtoutunutta ainesta (paksuus keskimääri n 1 m) on jossain määrin käytetty etenkin karttalehden itä- ja koil - lisosissa. Karttalehti Marinkainen Muodostuma 1, Ojal a Hajanainen rantakerrostuma, jonka pinnalla esiintyy rantavallej a ja dyynejä. Muodostuman pohjatasona on pohjavesi, jonka pint a viettää länteen 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 50 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pintaa peittävä lento - hiekka on ainekseltaan KHt ja HHk samoinkuin dyynit, jotka esiin - tyvät muodostuman länsiosassa rantavallien laella ja rinteillä. Syvemmällä oleva rantakerrostuma on edellistä karkeampaa hiekkaa. Muodostuma jatkuu karttalehden alueella. Kokonaismassamäärä 1,2 milj. m3.

32 Muodostuma 2, Harjunkankaa t Laaja-alainen muodostuma, jonka itäosa on rantakerrostuman peittä - mä tasoittunut harju ja länsiosa rantavalleja käsittävä rantaker - rostuma. Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apun a on käytetty leikkauksia ja koekuoppia. Pinta-ala on 325 ha, aine s pääluokkaa C. Muodostuma on pääasiassa hyvin lajittunutta hiekkaa. Hienoa hiekkaa esiintyy runsaasti muodostamaa peittävässä lento - hiekkakerrostumassa ja sen muodostamassa dyyneissä, jotka sijait - sevat suurimpien rantavallien lakiosissa. Muodostuman itäosass a on hiekkakerroksen alla sijaitseva soravaltainen vyöhyke, jonka si - jainti on arvioitu osittain leikkausten ja koekuoppien perusteella. Arvioitu B m3, c 8,6 milj. m3. Kokonaismassamäärä 8,85 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 3, Houraatinkanga s Tasoittunut harju, johon liittyy rantavalleja ja -kaartoja. Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on reuna-alueiden vä - häinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 120 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskiosassa on harjuainesta, jonka ydin on osittain soravaltainen. Soravyöhykkeen tarkka rajaaminen vaatii jatkotutkimuksia. Muodostaman pohjoiseen ja etelään suuntautuvat osat ovat vallimaisia rantakerros - tumia, joiden aines on hiekkaa. Muodostumaan kuuluva sora-alu e on suurelta osin käytetty. Arvioitu B m3, c 2,8 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3,0 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 4, Hekk a Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apun a on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 47 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pinnalla on rantavalleja ja dyynejä, joiden aines o n Bk ja HHk. Syvemmällä esiintyy karkeampia hiekkakerroksia. Koko - naismassamäärä I milj. m3

33 Muodostuma 5, Huhdankanga s Rantakerrostuma, jonka pinnalla on lentohiekkaa ja dyynejä. Muo - dostuman pohjatasona ovat pohjavesi ja moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 40 ha, aines pääluokkaa C, raekoostumukseltaan Hk ja HHk. Muodostuma rajoittuu keskiosistaan moreenikumpuihin. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 6, Järviönkan gas Rantakerrostuma, jonka pinnalla on lentohiekkaa ja dyynejä. Muo - dostuman pohjatasona ovat pohjavesi ja moreeni. Pohjaveden pint a viettää länteen useita metrejä. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus muodostaman itäosassa. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 76 ha, aines pääluokkaa C, raekoostumukseltaan Hk j a HHk. Kokonaismassamäärä 1,4 milj. m3. Muodostuma 7, Sivakkokanga s Tasoittunut harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjaveden suojelualue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 64 ha, aines pääluokkaa C. Harjun keskellä on ympäristöstään loivasti kohoava ydinosa, jonk a arvioidaan sisältävän sorakerroksia. Lievealue on ainekseltaa n hiekkaa. Arvioitu B m3, c 1,45 milj. m3. Kokonaismassa - määrä 1,7 milj. m3. Muodostuma 8, Alanev a Rantakerrostuman peittämä harjutasanne, jonka pohjatasona on pohja - vesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apun a on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C, raekoostumukseltaan KHk. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 9, Haasal a Moreenimuodostuma, jonka aines on löyhärakenteista, huuhtoutunutt a HkMr, paksuus 3-5 m. Osittain käyttökelpoinen muodostuma.

34 Karttalehti Välikyl ä Karttalehden alueella ei ole sora- ja hiekkamuodostumia. Moree - nikohoumien pintaosien huuhtoutunutta ainesta (paksuus keskimääri n 1 m) on jossain määrin käytetty. Karttalehti Riipp a Muodostuma 1, Vähä-Joutsenjärv i Rantakerrostuma, jonka pinnalla on rantavalleja. Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluok - kaa C. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2, Iso-Joutsenjärvi Rantakerrostumaksi tasoittunut harju, jonka pohjatasona on pohjave - si. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia. Pin - ta-ala on 88 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman lounaisreunassa on todettu luode-kaakkosuuntainen vyöhyke, joka on SrHk :a sisältä - vää harjuainesta. Muodostuman keski- ja koillisosa on rantakerros - tumaa, jonka aines on tasarakeista Bk ja HHk. Pinnassa runsaast i rantavalleja. Kokonaismassamäärä 2 milj. m3. Muodostuma 3, Morruttajanjärvi Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja moreeni. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskiosassa esiinty y srhk, reunaosissa Hk. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4, Palokanga s Muodoltaan kaareva rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on muodostuman eteläosan vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha, ai - nes pääluokkaa C. Muodostuman moreeniin rajoittuvassa pohjoisreu - nassa esiintyy srhk. Kokonaismassamäärä m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa.

35 Muodostuma 5, Valakorp i Kaarenmuotoinen rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on muodostuman lounaisosan vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia. Pinta-al a on 60 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoiskärki on aineksel - taan hiekkaa, jossa esiintyy srhk kerroksia. Muodostuman keski- j a lounaisosa on Hk ja HHk. Pinnassa rantavalleja. Kokonaismassamäärä 1,5 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 6, Lauttajärvi Muodoltaan kaareva rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytett y koekuoppia. Pinta-ala on 22 ha, aines pääluokkaa C, raekoostumuk - seltaan Hk ja HHk. Pinnassa rantavalleja, korkeus 1-3 m. Kokonais - massamäärä m 3. Muodostuma 7, Honkaräm e Kaarenmuotoinen rantavalli, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muo - dostuman käyttöä rajoittaa pohjaveden suojelualue. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines pääluokkaa C, raekoostu - mukseltaan tasarakeista hiekkaa. Kokonaismassamäärä m3 Muodostuma 8, Karhinpirtt i Tasoittunut harju, johon liittyy rantakerrostumia ja -valleja. Muodostuman pohjatasona ovat pohjavesi ja moreeni. Arvioinnin apun a on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 125 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman luode-kaakko suuntaisella keskilinjalla on todett u hksr ja kisr välikerroksia. Muodostuman reuna-alueet ovat ainekseltaan Hk ja HHk. Arvioitu B m3. C 2,5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2,6 milj. m3 o Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 9, Lehdonpal o Rantakerrostura, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä o n vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 50 ha, aines

36 pääluokkaa C, raekoostumukseltaan Hk ja HHk. Muodostuman pinnall a on rantavalleja. Kokonaismassamäärä I milj. m3. Muodostuma 10, Seljäs Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pin - ta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C, raekoostumukseltaan HHk. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 11, Portaanräm e Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijdnä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa C, rakoostumukseltaan HHk. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 12, Pesäkiv i Tasoittunut harju, jota peittää ja ympäröi rantakerrostuma. Muodostuman pohjatasona ovat pohjavesi ja länsikärjessä moreeni. Haittatekijänä on muodostuman länsikärjen vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodos - tuman itäosassa sijaitseva Pesäkivi ympäristöineen on arvokas luon - nonnähtävyys ja retkeilykohde. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 110 ha, ai - nes pääluokkaa C, raekoostumukseltaan pääasiassa Hk ja HHk. Muo - dostuman laakea keskiharjanne sisältää paikoin srbk. Sen laell a esiintyy rantavalleja sekä lentohiekkaa. Muodostuman eteläreunass a on dyynejä. Kokonaismassamäärä 3 milj. m3. Muodostuma 13, Karhukorp i Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijän ä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjave - den suojelualuee Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C, raekoostumukseltaan Hk{ja HHk., Kokonais - massamäärä m 3.

37 Muodostuma 6, Rintankanga s Rantakerrostumaksi tasoittunut harju, jonka pohjatasona on pohjave - si. Haittatekijän ä on välikerroksina esiintyvä siltti. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 35 ha, aines pääluokkaa C, raekoostumukseltaan Hk ja HHk. Muodostuma rajoittuu pohjoisosastaan silttiä ja hienoa hiekkaa käsittävän alueeseen. Kokonaismassamäärä m3 e Muodostuma 7, Luikku Matala harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman lounaisreunassa esiintyy sora- ja hiekkakerroksia, jotk a on pääosin käytetty. Muodostuma rajoittuu luoteisreunastaan moree - niktunpuun. Kokonaismassamäärä m3 o Muodostuma 8, Ohteenkanga s Lajittunut reunamuodostuma, jonka pinnalla on rantakerrostumia j a lentohiekkaao Muodostuman pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat pohjavedenpinnan läheisyys ja muodostuman itäosassa ai - neksen hienorakeisuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa C, joka on pääosiltaan Hk j a HHke Soraa esiintyy muodostuman lounaisosassa etenkin pohjavede n pinnan tasossa ja sen alapuolella. Muodostuman länsiosa on suurel - ta osin käytetty. Kokonaismassamäärä m3 o Muodostumasta j a leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa o Muodostuma 9, Hautakanga s Matala, lajittunut muodostama, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 10, Sivakkokanga s Harjun lieveosa, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa e i ole leikkauksia Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C.