Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Someron kunnan alueella

Transkriptio

1 KUULUTUS VARELY/2634/ Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Someron kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Someron kunnan alueella pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä määrätyn lain (1299/2004) luvun 2a 10 a-d mukaisesti. ELY-keskukset vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta sekä pohjavesialuetiedon ylläpidosta. Someron kunnan alueella on tarkistettu kymmenen pohjavesialuetta. Luokkamuutokset koskevat kaikkia kymmentä aluetta (Taulukko 1). Liitteissä esitellään tarkemmin pohjavesialueiden luokitusten ja rajausten muutokset perusteluineen. 1-luokka 2-luokka 1-luokka 1E-luokka 2-luokka 2E-luokka Kohnamäki * Jakkula (Äyräsnummi) * Klemelänmäki * Murjumäki * Jyrkinharju * Herakas * Viuvala * Pitkäjärvi * Kaskisto Nummijärvi * * Pohjavesialueen rajausta muutetaan Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen Kuulutus muutoksista pidetään nähtävillä Someron kunnan virallisella ilmoitustaululla. Mahdolliset mielipiteet Someron pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksista pyydetään toimittamaan viimeistään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kirjaamoon osoitteella Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 523, Turku tai sähköpostilla kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi. Kuulemisen jälkeen Varsinais-Suomen ELY-keskus tallettaa tiedot pohjavesialueiden rajoista, luokituksesta ja luokituksen perusteista sekä muista pohjavesialueen ominaisuuksista ympäristöhallinnon tietojärjestelmään. Lisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä suunnittelija Hanna Uusitalo (puh ). LIITE Someron kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS PL TURKU Puhelinvaihde: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Käyntiosoite: Itsenäisyydenaukio 2, TURKU Y-tunnus

2 LIITE Someron kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Vesiyksikkö Hanna Uusitalo VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS PL TURKU Puhelinvaihde: Käyntiosoite: Itsenäisyydenaukio 2, TURKU Y-tunnus

3 2/9 Johdanto Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämistä koskevaan lakiin sisällytettiin uusi luku 2 a, joka käsittelee pohjavesialueiden rajaamista ja luokittelua sekä niiden suojelusuunnitelmia. Lakimuutos tuli voimaan ja lakia täydentävä asetus Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesi-alue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) tullaan korvaamaan uusilla luokilla 1 ja 2. Lisäksi luokka III (muut pohjavesialueet) tullaan poistamaan kokonaan tai luokittelemaan uudelleen luokkiin 1 tai 2. 1-luokkaan kuuluvat alueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, joiden vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m³/vrk tai yli 50 henkilön tarpeisiin. 2-luokkaan luokitellaan muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden (100m 3 /vrk) ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokan mukaiseen käyttöön. Lisäksi luokituksessa otetaan huomioon pohjavesistä riippuvaiset maa- ja pintavesiekosysteemit (Eluokka). Luokiteltaessa pohjavesialueita E-luokkaan lähtökohtana on pohjavesialueen kriteerien täyttyminen, minkä lisäksi otetaan huomioon muun lainsäädännön nojalla suojellut pohjavedestä suoraan riippuvaiset merkittävät pintavesi- ja maaekosysteemit. Tärkeää on huomioida, että näiden kohteiden suojelu tapahtuu jo muun lainsäädännön kautta. E-luokalla on ainoastaan informatiivinen arvo. Pohjavesialueiden hydrogeologiset kuvaukset, veden käyttö ja pohjavesistä riippuvaiset ekosysteemit Kohnamäen ( ) pohjavesialue on osa suureen ruhjevyöhykkeeseen kerrostunutta pitkittäisharjua, joka Rasilan luona painuu savikerrosten alle. Kohnamäen alueella suurimmat kerrospaksuudet ja karkein aines tavataan lounaisosassa, missä on hyvin vettä johtavaa ainesta lähes 40 metriä. Länsiosassa soravaltaista ainesta esiintyy Rautelannummen keskiosassa. Lievealueet ovat hiekkavaltaisia. Rautelannummen länsipuolella olevan, Kohnamäen deltalaajentuman karkein aines sijoittuu sen järvenpuoleiselle sivulle. Pohjavedenpinnan taso on lähellä Kirkkojärven vedenpinnan tasoa. Pohjaveden antoisuuteen vaikuttaa ratkaisevasti rantaimeytyminen. Pohjavesialueella on useita käytössä olevia ottamoita. Klemelänmäen ( ) pohjavesiale on hiekkavaltainen, keskiosistaan soraa sisältävä 2 10 metriä paksu muodostuma. Kaakkois- ja länsiosissa muodostuma rajoittuu kallioharjanteisiin, muuten savikkoon. Harjuselänne saattaa jatkua savenalaisena Someronjoen poikki. Mikäli saven alapuolella esiintyy vettä johtavia kerroksia, voidaan alueen antoisuutta lisätä rantaimeytyksen avulla. Alueen pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä.

4 3/9 Jakkulan (Äyräsnummi) ( ) pohjavesialue on Somerolle menevän harjun ja III Salpausselän yhtymäkohtaan kerrostunut laaja ja paksu sora- ja hiekkamuodostuma. Kerrospaksuus on laajalla alueella metriä, ydinosassa yli 40 metriä. Aines on soravaltaista. Pintaosissa tavataan varsinkin pohjoisosassa moreenia. Lounainen selänne sisältää pintaosissaan paikoin moreenia. Jakkulan kylän peltoalueella maakerrokset ovat lähinnä savea, mutta savikerrosten alla on ainakin osalla aluetta muutaman metrin paksuinen hiekka- ja sorakerros, joka jatkuu Jakkulan lähteelle asti. Tässä sorakerroksessa pohjavesi virtaa paineellisena ja purkautuu maanpinnalle lähteestä. Pohjavettä purkautuu pohjoisessa Toivonniemen alueelle sekä kaakossa Jakkulan lähteestä (n m3/d), johon on rakennettu myös pohjavedenottamo, joka on edelleen käytössä. Alueen pohjavesi on yleisesti ottaen vähän hapanta, erittäin pehmeää ja niukasti mineraaleja sisältävää. Jakkulan pohjavesialueella olevalla luonnonsuojelualueella sijaitsee pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä, joissa on havaittu kasvavan muun muassa lähderiippuvuutta ilmentävää sirohuurresammalta (Cratoneuron filicinum). Lisäksi alueella sijaitsee muita pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä, jotka purkautuvan pohjaveden määrän ja lajiston edustavuuden perusteella voidaan luokitella merkittäviksi. Alueella sijaitsee myös Somerniemen metsän luonnonsuojelualue (ESA300262) Natura alue (SACFI ) sekä vanhojen metsien suojeluohjelman (AMO020322) mukainen suojelualue. Näiden lisäksi alueella sijaitsee kaksi yksityismaiden luonnonsuojelualuetta: Toivonniemen rantaluhdan (YSA024677) ja Vähäpuron (YSA234077) luonnonsuojelualueet. Kohteiden suojeluperusteina ovat metsälaki, luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Murjumäen ( ) pohjavesialue on osa III Salpausselkään kuuluvaa supra-akvaattista muodostumaa, joka on todennäköisesti syntynyt jäätikön reunan suuntaiseen railoon. Kerrospaksuus on suurella osalla aluetta noin metriä. Muodostuman luonteesta johtuen pinta on osittain heikosti vettä läpäisevää. Noin metrin moreenipeite peittää runsaslohkareista soraista hiekkaa. Huuhtoutuneet reunaosat sen sijaan ovat vettä hyvin läpäiseviä. Pohjavedet purkautuvat ympäröiville soille, lampiin ja Iso-Ätämö -järveen. Alueella ei ole käytössä olevia ottamoita. Murjumäen pohjavesialueella olevilla luonnonsuojelualueilla (ERA230781, ERA230820) sijaitsee pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä, joissa on havaittu kasvavan muun muassa valtakunnallisesti uhanalaista harsosammalta (Trichocolea tomentella). Lisäksi alueella sijaitsee muita pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä, jotka purkautuvan pohjaveden määrän ja lajiston edustavuuden perusteella voidaan luokitella merkittäviksi. Murjumäen pohjavesialue ja Hyyppärän harjualue ovat lisäksi osa Natura 2000-verkostoa (SACFI ) ja alueella sijaitsee Hyyppärän luonnonsuojelualue (ESA300210), Iso-Valkeen ja Murjumäen luonnonsuojelualue (YSA230217) ja Metsä-Mäyrämäen jalopuupetsien suojelualue (LTA234057). Kohteiden suojeluperusteina ovat luonnonsuojelulaki ja vesilaki.

5 4/9 Jyrkinharjun ( ) Alue on ruhjeeseen kerrostunut kaakko-luode -suuntainen harju. Alueen keskiosassa on runsaasti suppamuodostumia ja niiden väliset harjanteet ovat jyrkkiä, samoin kuin Painio-järveen rajoittuva koillisreuna. Alueen lounaisosa on laakea ja sulautuu lievealueeseen. Somerniemen kirkolle jatkuvan harjun keskusta ja koillisreuna ovat verraten karkeaa soraa ja hiekkaa, lounaisosat ovat vahvan hienon hiekan ja siltin peittämät. Harjun paksuus vaihtelee muutamasta metristä 30 metriin. Alueella sijaitseva Jyrkinharjun ottamo on käytössä. Pitkäjärven ( ) pohjavesialue on harjujakson laajentuma, jossa karkein aines esiintyy muodostuman pohjoisosassa. Aines on kerrostunut vuorottelevina soran ja hiekan kerroksina, jossa esiintyy myös siltin välikerroksia. Varsinkin pintaosat sisältävät hyvin vettä läpäisevää ainesta. Alueen itäosan aines on keskiselänteessä hiekkaista soraa. Lievealueet ovat hiekkaa. Pohjaveden virtaus suuntautuu pohjoiseen. Alueen kaakkoisosassa on kallioselänne, joka saattaa rajoittaa pohjaveden virtausta. Pitkäjärven ranta-alueella antoisuus on riippuvainen rantaimeytymisen tehokkuudesta. Alueella sijaitseva Pitkäjärven ottamo on käytössä. Herakkaan ( ) pohjavesialue on koillis-lounas ja luode-kaakko -suuntaisten ruhjeiden risteyskohtaan syntynyt syöttävän harjun ja III Salpausselän muodostama harju-deltakompleksi. Pohjavesialue on osittain etelä- ja lounaisosiltaan kalliokumpujen rikkoma, muodostuen pääasiassa hiekasta. Länsiosassa aluetta aines on soravaltaista. Valtaosa alueesta on tasaista hiekkakangasta, jossa pohjaveden imeytymiselle on hyvät mahdollisuudet. Delta-alueen suppakuopat parantavat myös veden imeytymistä. Alueella on kaksi laskujoetonta järveä (Tervakka, Pikku-Valkee), joilla on yhteys pohjaveteen. Pohjavettä purkautuu Herakkaan ja Hossojan lähteiden kautta, joiden yhteinen keskivirtaama on noin 3800 m 3 /d. Alueella sijaitsee varavedenottamo. Pohjavesialueella sijaitseva Hyyppärän harjualue on osa Natura 2000-verkostoa (SACFI ) ja alueella sijaitsee Iso-Valkeen ja Murjunmäen luonnonsuojelualue YSA230217, Iso-Herakas YSA202645, Hyyppärän luonnonsuojelualue ESA300210, Herakkaanlähde ja Herakkaanmäki YSA Alueella purkautuvan pohjaveden määrän ja lajiston edustavuuden perusteella alueen katsotaan olevan merkittävä ja ylläpitävän pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Kohteiden suojeluperusteina ovat luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Kaskiston ( ) pohjavesialue sijaitsee III Salpausselän ja sitä leikkaavan harjujakson muodostamalla alueella. Iso-Pitkustan (laskujoeton, kuten Vähä-Pitkusta) itärantaa pitkin kulkeva kapea, jyrkkärinteinen harju leviää järvien eteläpuolella hiekkakankaaksi. Alueen pohjoisosassa lajittunutta, pääosin soravaltaista ainesta peittää paikoin 0,5 1 metrin paksuinen moreenikerros. Alueen itäosa on osittain kalliokumpujen rikkomaa ja pääosin hiekkavaltaista ainesta sisältävää, jossa pohjaveden pinta on paikoin vain 2 5 metriä maanpinnasta. Pohjaveden virtaus suuntautuu pohjoiseen, missä se purkautuu Yrttikorven alueelle sekä länteen Huhdin- ja Pillistensoille. Pohjaveden rautapitoisuus vaihtelee huomattavasti lyhyelläkin matkalla. Alueella sijaitsee käytössä

6 5/9 olevia ottamoita. Pohjoisesta purkautumisalueesta (Yrttikorpi) osa on Hämeen lääninhallituksen päätöksellä rauhoitettu. Kaskiston pohjavesialueella olevilla luonnonsuojelualueilla (ERA230770, ERA230775) sijaitsee pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä, joissa on havaittu kasvavan muun muassa valtakunnallisesti uhanalaista harsosammalta (Trichocolea tomentella). Lisäksi alueella sijaitsee muita pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä, jotka purkautuvan pohjaveden määrän ja lajiston edustavuuden perusteella voidaan luokitella merkittäviksi. Alueella sijaitsee myös lukuisia muita luonnonsuojelualueita (ESA300210, YSA024661, YSA204637, YSA200129, YSA204638, YSA040367, YSA202311), Natura alue (SACFI ) sekä soiden ja harjujen suojeluohjelmiin lukeutuvia alueita (SSO040099, HSO020026) sekä metsälain mukaisia lähdekohteita. Kohteiden suojeluperusteina ovat luonnonsuojelulaki, vesilaki ja metsälaki. Viuvalan ( ) pohjavesialue on luode-kaakko-suuntainen harju, joka sijoittuu Oinasjärven ja Uudenmaan läänirajan välille. Alueen läntisin osa on ainekseltaan soravaltainen, kerrospaksuus on metriä. Idempänä aines on edelleen hyvin vettä läpäisevää ja kerrospaksuudet ovat suuria aina Ahilammin linjalle saakka, missä pohjaveden virtausta rajoittaa poikittainen kallioselänne. Harjun itäisin osa on kalliokuoppien ja kalliokumpujen luonnehtimaa, jossa karkein aines sijoittuu muodostuman pohjoispuolelle. Harjun länsiosassa virtaus suuntautuu Oinasjärveä kohden. Idempänä myös lounaaseen suuntautuva virtaus on huomattavaa. Alueella ei tällä hetkellä ole käytössä olevia ottamoita. Viuvalan pohjavesialueella sijaitsee harvinainen lähdeletto (Heposuon lähdeletto YSA203151, Viuvalannummen Natura alue SACFI ), jossa kasvillisuus on tyypillistä lähdelettojen lajisto, ja jossa esiintyy suoraan pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä, jotka purkautuvan pohjaveden määrän ja lajiston edustavuuden perusteella voidaan luokitella merkittäviksi. Kurjenkaulan alueen lähteillä on lisäksi havaittu kasvavan valtakunnallisesti uhanalaista harsosammalta (Trichocolea tomentella). Muita suojelualueita Viuvalan alueella ovat Toivonrinteen (YSA205257), Ukin Korpinsarkan (YSA205229) ja Ojankorven (YSA205111) luonnonsuojelualueet, sekä metsälain mukaiset lähdekohteet. Kohteiden suojeluperusteina ovat luonnonsuojelulaki, vesilaki ja metsälaki. Nummijärven ( ) pohjavesialue kuuluu luode-kaakko -suuntaiseen harjumuodostumaan. Alueen poikki kulkevan kallioperän ruhjevyöhyke on aiheuttanut muodostuman leviämisen deltamaiseksi. Sora- ja hiekkakerrokset ovat paksuja. Reunaosissa maaperä on hienoa hiekkaa. Pohjavedellä ei ole selvää purkautumisaluetta. Luoteisin osa muodostuu karkeasta sorasta ja hiekasta. Osittainen yhteys kaakkoisosaan saattaa olla mahdollinen. Pohjaveden nitraattipitoisuus on merkittävä. Alueen keskellä sijaitseva Nummijärvi on pohjavesijärvi. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi käytössä olevaa ottamoa.

7 6/9 Luokka- ja rajausmuutokset Kohnamäen ( ) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska alueen pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Lisäksi pohjavesialueen varsinaisten muodostumisalueiden rajauksia muutetaan tarkempien maaperäaineistojen perusteella. Klemelänmäen ( ) pohjavesialue luokitellaan 2-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä, mutta antoisuuden perusteella alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Lisäksi pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan tarkempien maaperäaineistojen perusteella. Jakkulan (Äyräsnummi) ( ) pohjavesialue luokitellaan 1E-luokan pohjavesialueeksi, koska alueen pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Alue luokitellaan lisäksi E-luokan pohjavesialueeksi, koska alueen monilla luonnonsuojelualueilla esiintyy suoraan pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Lisäksi pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan tarkempien maaperäaineistojen perusteella. Murjumäen ( ) pohjavesialue luokitellaan 2E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä, mutta antoisuuden perusteella alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Alue luokitellaan lisäksi E-luokan pohjavesialueeksi, koska alueen luonnonsuojelualueilla esiintyy suoraan pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Lisäksi pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan tarkempien maaperäaineistojen perusteella. Jyrkinharjun ( ) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska alueen pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Lisäksi pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan tarkempien maaperäaineistojen perusteella. Pitkäjärven ( ) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska alueen pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Lisäksi pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan tarkempien maaperäaineistojen perusteella. Herakkaan ( ) pohjavesialue luokitellaan 1E-luokan pohjavesialueeksi, koska alueella sijaitsee varavedenottamo. Alue luokitellaan lisäksi E-luokan pohjavesialueeksi, koska alueen monilla luonnonsuojelualueilla esiintyy suoraan pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Lisäksi pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan tarkempien maaperäaineistojen perusteella. Kaskiston ( ) pohjavesialue luokitellaan 1E-luokan pohjavesialueeksi, koska alueen pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Alue luokitellaan lisäksi E-luokan pohjavesialueeksi, koska alueen monilla luonnonsuojelualueilla esiintyy suoraan pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Alueen rajauksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia.

8 7/9 Viuvalan ( ) pohjavesialue luokitellaan 2E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä, mutta antoisuuden perusteella alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Alue luokitellaan lisäksi E-luokan pohjavesialueeksi, koska alueen monilla luonnonsuojelualueilla esiintyy suoraan pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Lisäksi pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan tarkempien maaperäaineistojen perusteella. Nummijärven ( ) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska alueen pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Lisäksi pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan tarkempien maaperäaineistojen perusteella. Taulukko 1. Someron kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokkamuutokset perusteluineen ID Alueen nimi Vanha luokka Uusi luokka Perusteet luokkamuutokselle Kohnamäki I 1 Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan Klemelänmäki II 2 Pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä, mutta alue soveltuu vedenhankintaan Jakkula I 1E Pohjavettä hyödynnetään (Äyräsnummi) yhdyskuntien vedenhankintaan Murjumäki II 2E Pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä, mutta alue soveltuu vedenhankintaan Jyrkinharju I 1 Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan Pitkäjärvi I 1 Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan Herakas I 1E Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan Kaskisto I 1E Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Perusteet E-luokitukselle Alueella sijaitsee merkittäviä pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Suojeluperusteina luonnonsuojelulaki, vesilaki ja metsälaki. Alueella sijaitsee merkittäviä pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Suojeluperusteina luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Alueella sijaitsee merkittäviä pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Suojeluperusteina luonnonsuojelulaki ja vesilaki. Alueella sijaitsee merkittäviä pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Suojeluperusteina luonnonsuojelulaki, vesilaki ja metsälaki.

9 8/ Viuvala I 2E Pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä, mutta alue soveltuu vedenhankintaan Nummijärvi I 1 Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Alueella sijaitsee merkittäviä pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Suojeluperusteina luonnonsuojelulaki, vesilaki ja metsälaki. Taulukko 2. Someron kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden rajausmuutokset perusteluineen ID Alueen nimi Vanha luokka Uusi luokka Perusteet rajausmuutokselle Kohnamäki I 1 Pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta muutetaan tarkempien maaperätietojen perusteella Klemelänmäki II 2 Pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta muutetaan tarkempien maaperätietojen perusteella Jakkula (Äyräsnummi) I 1E Pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta muutetaan tarkempien maaperätietojen perusteella Murjumäki II 2E Pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta muutetaan tarkempien maaperätietojen perusteella Jyrkinharju I 1 Pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta muutetaan tarkempien maaperätietojen perusteella Pitkäjärvi I 1 Pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta muutetaan tarkempien maaperätietojen perusteella Herakas I 1E Pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta muutetaan tarkempien maaperätietojen perusteella Viuvala I 2E Pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta muutetaan tarkempien maaperätietojen perusteella Nummijärvi I 1 Pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta muutetaan tarkempien maaperätietojen perusteella.

10 9/9 Kirjallisuus Britschgi, R., Rintala, J. ja Puharinen S.-T. Pohjavesialueet opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan. Suomen ympäristökeskus. ( ). Geologian tutkimuskeskus. Maaperäkartta 1:20 000/1: Käytetty 11/2018. LIITE Kartta 1. Kohnamäki Kartta 2. Klemelänmäki Kartta 3. Jakkula (Äyräsnummi) Kartta 4. Murjumäki ja Herakas Kartta 5. Jyrkinharju Kartta 6. Pitkäjärvi Kartta 7. Kaskisto Kartta 8. Viuvala Kartta 9. Nummijärvi

11 Kohnamäki, luokka Ü Varsinaisen muodostumisalueen uusi raja Pohjavesialueen raja Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla SYKE, ELY-keskus 11/2018 m Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa

12 Klemelänmäki, luokka Varsinaisen muodostumisalueen uusi raja Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja 0 250Üm 500 SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa

13 Jakkula (Äyräsnummi), E-luokka Varsinaisen muodostumisalueen uusi raja Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Üm Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla. SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa

14 Murjumäki, Herakas, Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa 1E-luokka Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla. 2E-luokka Ü m

15 Jyrkinharju, luokka Pohjavesialueen uusi raja Varsinaisen muodostumisalueen uusi raja Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Üm 500 Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla. SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa

16 Pitkäjärvi, luokka Varsinaisen muodostumisalueen uusi raja Pohjavesialueen raja Üm 500 Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla. SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa

17 Kaskisto, E-luokka Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Üm 500 Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla. SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa

18 Viuvala, E-luokka Varsinaisen muodostumisalueen uusi raja Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa Üm 500 Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla.

19 Nummijärvi, luokka Varsinaisen muodostumisalueen uusi raja Pohjavesialueen raja Üm Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla. SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa