KOLIN YMPÄRISTÖSSÄ TEHTÄVÄ MAA-AINESINVENTOINTI KÄYTTÖKELPOISTEN HIEKKA- JA SORAESIINTYMIEN SEKÄ KALLIOKIVIAINESTEN LÖYTÄMISEKSI

Transkriptio

1 Itä-Suomen yksikkö Kuopio Pohjois-Karjalan maakuntaliitto KOLIN YMPÄRISTÖSSÄ TEHTÄVÄ MAA-AINESINVENTOINTI KÄYTTÖKELPOISTEN HIEKKA- JA SORAESIINTYMIEN SEKÄ KALLIOKIVIAINESTEN LÖYTÄMISEKSI Reino Kesola, Jouko Saarelainen ja Akseli Torppa Kansikuva: Näkymä männikön läpi Taivaanpankon harjumuodostumassa olevaan leikkaukseen. Valokuva Jouko Saarelainen. 2009

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Reino Kesola, Jouko Saarelainen ja Akseli Torppa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu KOLIN YMPÄRISTÖSSÄ TEHTÄVÄ MAA-AINESINVENTOINTI KÄYT- TÖKELPOISTEN HIEKKA- JA SORAESIINTYMIEN SEKÄ KALLIOKI- VIAINESTEN LÖYTÄMISEKSI Tilaaja: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu Hanne Lohilahti Siltakatu JOENSUU Tekijöiden yhteystiedot: Geologian tutkimuskeskus PL KUOPIO Puh Fax Sähköposti: etunimi.sukunimi@gtk.fi Kuopio 2009

3 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu KOLIN YMPÄRISTÖSSÄ TEHTÄVÄ MAA-AINESINVENTOINTI KÄYTTÖKELPOISTEN HIEKKA- JA SORAESIINTYMIEN SEKÄ KALLIOKIVIAINESTEN LÖYTÄMISEKSI Sisällys 1. JOHDANTO TUTKIMUSVAIHEET JA MENETELMÄT MAA-AINESINVENTOINTI Yleistä Tutkimusaineiston kasaaminen Maastotutkimukset KALLIOKIVIAINESINVENTOINTI RAPORTIN SISÄLTÖ SORA- JA HIEKKAVAROJEN MASSALASKENTA KALLIOKIVIAINESINVENTOINNIN RAPORTOINTI MAA-AINESINVENTOINNIN TUTKIMUSTULOKSET MUODOSTUMAKOHTAISET TULOKSET (MAA-AINESKOHTEET) YHTEENVETOA MAAPERÄN KIVIAINESSELVITYKSEN TUTKIMUSTULOKSISTA KALLIOKIVIAINESINVENTOINNIN TUTKIMUSTULOKSET MUODOSTUMAKOHTAISET TULOKSET (KALLIOKIVIAINESKOHTEET) YHTEENVETOA KALLIOKIVIAINESSELVITYKSEN TUTKIMUSTULOKSISTA LIITTEET 1, 2 ja 3

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 4 (72) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto KOLIN YMPÄRISTÖSSÄ TEHTÄVÄ MAA-AINESINVENTOINTI KÄYTTÖKEL- POISTEN HIEKKA- JA SORAESIINTYMIEN SEKÄ KALLIOKIVIAINESTEN LÖY- TÄMISEKSI 1. JOHDANTO Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Itä-Suomen yksikkö on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimeksiannosta valmistellut ja tehnyt maa-ainesinventoinnin käyttökelpoisten hiekka- ja soraesiintymien sekä kalliokiviainesten löytämiseksi. Inventointi toteutettiin keskimäärin 50 km säteellä Kolilta. Alue käsittää pääasiassa Juuan, Lieksan, Polvijärven, Kontiolahden ja Joensuun kuntiin sijoittuvia maa-aines- ja kalliokiviainesalueita lukuun ottamatta Pielisen itäpuolisia alueita. Muutama kohde on lisäksi Pohjois-Savoon kuuluvassa Kaavin kunnassa. Tutkimukset kohdennettiin sellaisille alueille, joilla ei ole tiedossa olevia luonto- tai maisemaarvoja. GTK selvitti tutkimusalueella käyttökelpoisia ja hyödynnettävissä olevia kiviainesmuodostumia ja arvioi aineistojensa ja kenttätutkimustensa pohjalta muodostumien käyttökelpoisuutta rakentamiskäyttöön. Kalliokiviaineskohteen kiven laatu tuli täyttää ennen kaikkea yhdyskuntarakentamisen tarpeet. Tiepäällysteelle on omat tiukat laatuvaatimukset, mutta paikalliseen käyttöön kelpaa myös kivi, jossa ei ole liikaa rapautuvia mineraaleja. Juuan keskustan pohjoispuolella on kaksi kalliokiviaineksen louhosta, joten sillä suunnalla on tarpeeksi mursketarjontaa. Maa-ainesselvityksestä vastasi geologi Jouko Saarelainen ja kalliokiviainesselvityksestä geologit Akseli Torppa ja Reino Kesola. 2. TUTKIMUSVAIHEET JA MENETELMÄT 2.1 MAA-AINESINVENTOINTI Yleistä Tutkimuksen pohja-aineistona käytettiin GTK:n numeerista maa-ainesrekisteriä, johon on talletettu 1970-luvun valtakunnallisen hiekka- ja soravarojen arviointiprojektin tulokset. Projektissa kartoitettiin ja rajattiin kartoille koko Suomen alueella hiekka- ja soraesiintymät sekä arvioitiin pohjavedenpinnan yläpuoliset hiekka- ja soravarat. Arviointiprojektin työ perustui 1970-luvulla karttatarkasteluun, maastokartoitukseen sekä tiettömillä alueilla ilmakuvatulkintaan. GTK:n nykyinen maa-ainesrekisteri on numeerinen tietojärjestelmä ja se on osa laajaa numeerista geologista tietojärjestelmää, geotietoydintä. Maa-ainesrekisteriä on päivitetty kaiken aikaa varsinaisen 1970-luvun inventointityön jälkeen erilaisten hankkeiden ja projektien yhteydessä.

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 5 (72) Tutkimusaineiston kasaaminen Inventoinnin toteuttamiseksi rajattiin Pielisen länsipuolelta Kolin ympäristöstä noin 50 km säteeltä tutkittava alue, joka on maasto- ja liikenneolosuhteiltaan edullinen Kolin tarpeita ajatellen. Tällä aluerajauksella leikattiin GTK:n numeerisesta maa-ainesrekisteristä hiekka- ja soramuodostumarajaukset ArcMap-paikkatieto-ohjelmaan. Tätä aineistoa rajattiin edelleen siten, että tarkasteluun ei otettu alueita, jotka on luokiteltu tärkeiksi pohjavesialueiksi tai joille on määritelty luonto- ja maisema-arvoja. Tällä rajauksella aineistosta löytyi yli 200 muodostumaa. Aineisto- ja karttatarkastelun perusteella suurin osa tästä aineistosta oli pieniä ja merkityksettömiä. Lopulliseen tarkasteluun aineistosta leikattiin pinta-alaltaan yli 15 hehtaarin kokoiset muodostumat, joiden ainesmäärä on yli m³. Tällä tavoin rajattuna lopulliseen tarkasteluun ja tutkittavaksi jäi 25 hiekka- ja soramuodostumaa eri puolilta tutkimusaluetta (Kuva 1). Kuvassa 1 on esitetty myös kalliokiviainesinventoinnin kohteet Maastotutkimukset Maastotutkimuksia varten toimistolla kerättiin aluksi tarvittavia tietokanta-aineistoja. Maastossa ensivaiheessa tarkastettiin pääkohdittain vanhan aineiston pohjalta 1970-luvun kartoitusprojektissa tehdyt hiekka- ja soramuodostumien rajaukset sekä päivitettiin muodostumien ottoalueiden rajauksia. Mahdollisista hiekka- ja soramonttujen leikkauksista havainnoitiin aineksen laatua sekä hiekan, soran ja murskattavan aineksen suhteita. Kaiken kaikkiaan tutkittavissa kohteissa oli erittäin vähän leikkauksia. Lisäksi tehtiin havaintoja mahdollisista maa-ainesten ottoa haittaavista tai rajoittavista tekijöistä. Paikantamisessa käytettiin gps-laitteella varustettua maastotietokonetta. Toisen vaiheen maastotutkimuksissa tehtiin ensivaiheessa sopiviksi valituille kohteille maatutkaluotausta. Maatutkaluotauksessa saatiin muodostumista lisätietoa kerrostumapaksuuden, rakenteiden ja pohjavedenpinnan syvyyden suhteen. Lisäksi näille alueille tehtiin seismistä luotausta vasaraseismisellä menetelmällä. Vasaraseismisellä luotauksella saatiin lisätietoa pohjavedenpinnan alaisten ainesten laadusta ja rakenteesta sekä kallioperän syvyydestä. Sekä maatutkaluotaus että seisminen luotaus tarvitsevat tuekseen referenssikairauksia, jotta tulkinta olisi vahvemmalla pohjalla. Tämän tutkimuksen yhteydessä kairauksia ei tehty. Tulkintoja on pidettävä alustavina ja niitä on mahdollista tarkentaa siinä vaiheessa, kun kairauksia on käytössä.

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 6 (72) Kuva 1. Tutkimuksen kohteet. Yläosassa maa-aineskohteet ja alaosassa kalliokiviaineskohteet. Kalliokiviaineskohteet on merkitty karttaan punaisella neliöllä ja vihreällä ympyrällä. Punaisella neliöllä on merkitty kohteet, joista otettiin näyte ja niistä on raportoitu testitulokset.

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 7 (72) 2.2 Kalliokiviainesinventointi Ennen maastotöitä kartoitustietojen perusteella valittiin kalliokohteita, joita käytiin maastossa katsomassa ja arvioimassa. Kolin alueen melko uuden kallioperäkartan perusteella varsinkin monesta diabaasista oli tarkkoja tietoja. Graniitti- ja gneissialueilta ei sen sijaan ollut tarkkaa kuvausta varsinkaan kiven murskeominaisuuksista. Ennakkoarviointien pohjalta joukosta valikoitui yhteensä 23 kohdetta, jotka tutkittiin tarkemmin ja raportoitiin. Raportoitujen kohteiden joukosta valittiin 10 potentiaalisinta kallioaluetta, joihin tehtiin ympäristö- sekä kunta- ja maakuntatason päättäjien kanssa maastokatselmus Maastokatselmuksen yhteydessä valittiin edelleen viisi kohdetta (kohteet 1-5), joista otettiin testinäytteet ja mitattiin kiviaineksen mekaanista soveltuvuutta eri käyttötarkoituksiin (liite 1/1 1/5). Kohteiden valinnassa kriteereinä olivat kivilaji, tiestö ja ympäristö. Kivilajeista ovat varsinkin kiilleliuskeet vaikeimmin arvioitavia, koska usein ne sisältävät kiillettä sellaisen määrän, että murske ei käy kohteisiin, joissa voi tapahtua routimista. Toisaalta on myös kiilleliuskeita, joiden alkuperäinen koostumus on hyvin kvartsipitoinen (areniitti). Diabaasia pidetään hyvänä murskeaineksena. Kuitenkin voimakkaasti muuttunut diabaasi (sarvivälke muuttunut osin kiilteeksi) on hyvin heikkoa (haurasta) murskeena. Kvartsiittia ei ole paljoakaan käytetty murskeena. Tähän on yhtenä syynä kvartsiitin kovuus murskatessa ja murske voi olla hyvin teräväsärmäistä. Kohteena oli muutama kvartsiittikallio, joiden kiviaines jo maastokäynnin perusteella on hyvää murskeeksi. Tiestön vaikutus (kuljetusmatka = osin hinta) murskeen käyttöön on hyvin merkittävä tekijä. Myös tien laatu vaikuttaa murskeen käyttökelpoisuuteen. Heikkokuntoinen ja jyrkkämäkinen soratie nostaa myös kuljetuskustannuksia. 3. RAPORTIN SISÄLTÖ Kolin ympäristössä tehdyn inventoinnin tulokset toimitetaan raporttina, jossa kuvataan muodostumien sijaintia, rajausta, aineksen laatua ja massamääriä sekä käyttökelpoisuutta rakentamiskäyttöön. Sora- ja hiekkavarojen osalta on arvioitu myös sitä, miten ne jakautuvat eri pääainesluokkiin. Muodostumien sisältämä maa-aines on luokiteltu kolmeen pääainesluokkaan: (a) murskattava aines (Ø mm), (b) soravaltainen (Ø 2-60 mm ja (c) hiekkavaltainen (Ø 0,2-2 mm). Luokittelussa esimerkiksi hiekkavaltainen aines tarkoittaa harjuainesta, jossa hiekan osuus on vallitseva, mutta se voi sisältää myös murskattavaa ja soravaltaista ainesta. Vastaavasti soravaltainen aines voi sisältää hiekkaa, mutta materiaali on pääosin lajitteeltaan geoluokituksen mukaista soraa. Hiekka- ja soramuodostumien rajaukset on esitetty 1: : mittakaavaisina karttoina (Kuvat 2 18). Kalliokiviaineksen osalta raportissa on kuvattu lopulliseen arviointiin ja maastotutkimuksiin valittujen kohteiden sijaintia ja kokoa, aineksen laatua sekä sen soveltuvuutta käyttökohteisiin

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 8 (72) sekä liitteenä 1 esitetty viiden kohteen osalta testaustuloksia. Lisäksi parhaista kohteista raportissa on valokuvia. 3.1 Sora- ja hiekkavarojen massalaskenta Raportissa esitettyjen 1970-luvulla rajattujen maa-ainesmuodostumien ainesmäärien ja myös laadun arviointi pohjautuu yleensä osa-aluekäsittelyyn ja massalaskuissa on käytetty matemaattisia kaavoja. Muodostumat on arviointia varten jaettu keskipaksuudeltaan ja/tai ainekseltaan yhtenäisiin osiin. Osa-alueita ei ole kuvattu lopullisilla kartoilla. Lausunnossa esitetyt ainesmääräarviot ja luokitukset koskevat koko muodostumaa, mutta muodostumien kuvauksen yhteydessä on pyritty antamaan viitteitä tai selvityksiä raesuuruusluokkien jakaumasta muodostuman eri osissa. Tässä aineistoselvityksessä ja maastotutkimuksissa löydetyille parhaimmille muodostumille tehtiin massalaskennan ja aineksen laadun tarkentamiseksi maatutkaluotauksia ja vasaraseismistä luotausta. Vasaraseismisiä luotauksia tehtiin 11 muodostumalle ja maatutkaluotauksia 13 muodostumalle. Luotausten sijainti näkyy tutkimustulosten yhteydessä esitetyillä kartoilla ja luotauksista piirretyt tulkintaprofiilit liitteinä 2 ja 3. Luotausten pohjalta vanhoja 1970-luvun massalaskentoja tarkennettiin seitsemälle tutkimuksessa mukana olleelle kohteelle. Tarkennuslaskelmia varten maanpinnan malli (pintamalli) tehtiin maanmittauslaitoksen maastotietokannan korkeuskäyristä. Pohjataso (pohjamalli) puolestaan on joko pohjaveden-, moreeni- tai kallionpinta tai näiden yhdistelmä. Massalaskennassa pyrittiin lisäksi ottamaan huomioon soranottoalueiden aiheuttamat vähennykset muodostumien maa-ainesmääriin. Varsinainen massamäärä arvioitiin 3D-WIN ohjelmaa käyttäen. Maatutka- ja seismisten luotausten tuloksia voidaan käyttää mahdollisten tulevien tarkentavien kairausten ja niiden paikkojen suunnitteluun. 3.2 Kalliokiviainesinventoinnin raportointi Kalliokiviainesten osalta raportissa on käytetty kivestä "yleisrakentaminen"-termiä ja sillä tarkoitetaan kiviainesta, joka sopii sorateille, talon pohjarakenteisiin ja taajamien teiden rakentamiseen. Sorateiden kunnossapitoon kelpaa kivi, jossa on melkoisesti kiillettä (20 40 %). Kiille rapautuu saveksi; tietä sorastettaessa kiviaineksen mukana on myös "savi". Mahdollisesta sivukiven käytöstä keskusteltiin myös Tulikiven kanssa (geologi H. Pirinen). Tulikiven toiminta on kaivostoimintaa ja sopimusten mukaan he eivät voi toimia kiviaineksen / pelkän raaka-aineen toimittajina. Raportin kuvauksessa on käytetty luokitusta, jossa on arvioitu kiven laatuominaisuuksia. Tiepäällystettä (taulukko 1), betoniteollisuutta ja rautateitä varten on olemassa omat laatuvaatimuksensa (CE-merkintä). Muuhun rakentamiseen ei ole selkeitä laatuvaatimuksia. Raportin lopussa on liitteenä 1 laatutestiin valittujen näytteiden testitulokset. Laatutestit teki Suomen GPS-Mittaus Oy.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 9 (72) Taulukko 1. Tierakentamisen laatuvaatimukset. Luokka I II III IV V Los Angeles-luku <20 <25 <30 <40 <50 Kuulamyllyarvo <7 <10 <14 <19 <30 Litteysluku <10 <15 <20 <35 <50 Kohteen kuvauksen kohdalla on käytetty kivilajin kuvauksessa raekokoa (taulukko 2). Taulukko 2. Kiven raekokoluokitus. Termi Tiivis Hienorakeinen Pienirakeinen Keskirakeinen Karkearakeinen Erittäin Karkearakeinen Raekoko mm <0,2 0,2-1,0 1,0-2,0 2,0-5,0 5,0-50,0 >50,0 4. MAA-AINESINVENTOINNIN TUTKIMUSTULOKSET Seuraavilla sivuilla on esitetty tekstinä ja karttoina perustietoja tutkimukseen valituista hiekkaja soramuodostumista sekä kalliokiviaineskohteista. Teksteissä kuvataan muodostumien tyyppiä ja niiden aineksen laatua. Lisäksi on esitetty muodostumien keskipaksuuksia sekä arvioita massamääristä. 4.1 Muodostumakohtaiset tulokset (maa-aineskohteet) Paiskuutammi Paiskuutammi sijaitsee Kaavin kunnan pohjoisosassa karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 80 km (Kuva 2). Muodostuma koostuu matalista harjuselänteistä, joissa aines on soravaltaista. Muodostuman keski- ja eteläosassa aines vaikuttaa olevan epätäydellisesti lajittunutta soraa ja kivistä soraa. Ydinselänne on todennäköisesti soraista hiekkaa. Pohjatasona on pohjavesi, mutta kalliot pistävät monessa kohtaa lähelle pintaa. Kerrospaksuus on 2-3 m ja vähemmänkin. Muodostumassa on pieni hiekkaleikkaus pohjoisosassa metsästysmajan alueella. Pinta-ala on 24 ha. Pääosa aineksesta on hiekkavaltaista. Kokonaismassamäärä on m³, josta on arvioitu murskauskelpoiseksi m³, soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Tässä selvityksessä uusittu laskelma kokonaismassamääräksi ilman pohjaveden suojakerrosta on m³ ja 2 metrin suojakerroksella m³. Muodostuman aines soveltuu varsin hyvin rakentamiskäyttöön, joskin materiaali on rautasaostumapitoista. Haittaavana tekijänä on pitkä matka Kolin alueelle.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 10 (72) Kuva 2. Paiskuutammi Hirvolankoski Hirvolankoski sijaitsee Juuan kunnan länsiosassa karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 65 km (Kuva 3). Muodostuma on pinnanmuodoiltaan vaihteleva harjuselänne. Muodostuma koostuu pienipiirteisistä harjukummuista, -kuopista ja rinnakkaisista selänteistä. Pääharjun länsireunaan yhtyy länsi-luoteesta tuleva sivuharju. Muodostuman pinnalla on runsaasti kivikkoa ja louhikkoa. Muodostumassa on yksi leikkaus tulotien suulla. Aines on pääosaltaan kivistä soraa, jossa esiintyy runsaasti murskauskelpoista ainesta sekä jonkin verran hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-8 m. Pinta-ala on 15 ha. Kokonaismassamäärä on m³, josta on arvioitu murskauskelpoiseksi m³, soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³.

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 11 (72) Muodostumassa on hyvää murskattavaksi soveltuvaa ainesta. Haittaavana tekijänä on pitkä matka Kolin alueelle. Kuva 3. Hirvolankoski Paattikangas Paattikangas sijaitsee Juuan taajaman luoteispuolella karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 40 km (Kuva 4). Paattikangas on osa deltamaista harjua, jonka keskellä on kapea ydinselänne. Selänteessä arvioidaan esiintyvän soraa sisä- ja pohjakerroksina, todennäköisesti Huosiusselänteen ytimessä. Harjun tasoittuneet lieveosat ovat ainekseltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha. Aines on hiekkavaltaista. Kokonaismassamäärä on 1,0 milj.m³, josta on arvioitu soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Muodostuman aines soveltuu varsin hyvin rakentamiskäyttöön ja parasta maa-ainesten ottoaluetta on harjun keskiosan hiekka- ja soravaltaiseksi arvioitu ydinselänne Pohjanmäki Pohjanmäki sijaitsee Juuan taajaman luoteispuolella karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 40 km (Kuva 4).

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 12 (72) Muodostuma on pinnastaan muinaisen Yoldiameren tasoon tasoittuneen harjudeltan osa. Muodostuman keskellä on suopainanteita ja moreeniselänteitä. Aines on pääosaltaan karkeaa ja hienoa hiekkaa, joka on uloimmissa reunaosissa hietapitoista. Soraista hiekkaa tai soraa esiintyy ilmeisesti kapeassa vyöhykkeessä muodostuman keskiosassa, ainakin eteläpuolisessa muodostumassa, jossa on leikkauksia, on soraista hiekkaa ja soraa käsittävä ydin. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 93 ha. Muodostumassa on pohjakartoilla näkyviä vanhoja muotoiltuja leikkauksia, uusia leikkauksia ei ole. Leikkausten syvyys on 7-10 m. Aines on hiekkavaltaista. Kokonaismassamäärä o n 3,23 milj. m³, josta on arvioitu soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi 3,2 milj.m³. Muodostuman aines soveltuu vain kohtalaisesti rakentamiskäyttöön. Muodostuman parhaat soraiset osat on kaivettu ja montut maisemoitu ja muodostuman reunaosat ovat kerrospaksuudeltaan vähäisiä ja hietavaltaisia. Kuva 4. Paattikangas ja Pohjanmäki Paljakanvuori Paljakanvuori sijaitsee Kaavin kunnan itäosassa karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 70 km (Kuva 5). Paljakanvuoren muodostuma on kerrospaksuudeltaan vähäinen, hiekkaa oleva tasanne. Soraa on rantakerrostumana Paljakanvuoren tyvessä. Muodostumassa on pieni, n. 3 m syvä leikkaus etelänurkalla, jossa aines on hienoa hiekkaa. Pinta-ala on 45 ha. Aines on hiekkavaltaista ja massamäärä on m³.

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 13 (72) Muodostuman aines soveltuu vain kohtalaisesti rakentamiskäyttöön. Muodostuman aines on varsin hienoa ja kerrospaksuus on vähäinen. Lisäksi haittaavana tekijänä on pitkä matka Kolin seudulle. Kuva 5. Paljakanvuori Hoikka Vääränlampi Hoikka Vääränlampi sijaitsee Kaavin kunnan itäosassa karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 70 km (Kuva 6). Hoikka Vääränlammen harjumuodostuma koostuu useista erillisistä kummuista, selänteistä ja tasanteista. Metsätien alle jäävä selänne on parasta soraista hiekkaa ja eteläpäässä kivistä soraa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pohjavedentaso on suunnilleen ympäröivien soiden ja lampien taso. Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 34 ha. Aines on hiekkavaltaista. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj.m³, josta on arvioitu murskauskelpoiseksi m³, soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Tässä selvityksessä uusittu laskelma kokonaismassamääräksi ilman pohjaveden suojakerrosta on m³ ja 2 metrin suojakerroksella m³. Hoikka Vääränlammen muodostuma soveltuu varsin hyvin rakentamiskäyttöön otettavan aineksen ottopaikaksi. Matka Kolin seudulle on kuitenkin pitkä. Toisaalta yhdessä Miilukankaan muodostuman kanssa Hoikka Vääränlampi-muodostumaa voidaan käyttää myös maa-ainesten ottopaikkana.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 14 (72) Miilukangas Miilukangas sijaitsee Kaavin kunnan itäosassa karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 70 km (Kuva 6). Yleisesti ottaen harjumuodostuman länsiosan selänteet ovat soravaltaisia ja lisäksi aines on karkeampaa pohjoisosassa. Itäosat puolestaan ovat hiekkavaltaisia. Kerrospaksuus on itäosassa 1,5-5 m ja länsiosassa 3-10 m. Muodostumassa on pieniä leikkauksia (2-3 m syviä) läpi kulkevan tien itäpuolella ja yksi leikkaus (5-6 m syvä) länsireunalla. Kaiken kaikkiaan muodostuma on kumpuinen ja selänteinen. Pinta-ala on 20 ha. Aines on hiekkavaltaista. Kokonaismassamäärä on m³, josta on arvioitu soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Muodostuman aines soveltuu varsin hyvin rakentamiskäyttöön, erityisesti sen länsiosan hiekka- ja soravaltainen osa on hyvin hyödynnettävissä. Haittaavana tekijänä on pitkä matka Kolin seudulle. Kuva 6. Hoikka Vääränlampi ja Miilukangas Taivaanpankko Taivaanpankko sijaitsee Polvijärven kunnan luoteisosassa karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 50 km (Kuva 7). Muodostuma koostuu jyrkkäpiirteisistä harjuselänteistä ja kummuista, joka ylittää moreenikallioselänteen ja jatkuu suoalueelle. Aines on selänteissä pääasiassa kivistä soraa, soraista hi-

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 15 (72) ekkaa ja karkeaa hiekkaa. Muodostuman keski- ja reunaosissa esiintyy soraista ja karkeaa hiekkaa. Muodostumassa on kaksi leikkausta, joista uusin on käytössä oleva eteläpäässä tien lounaispuolella ja toinen keskiosassa Matomäen kohdalla. Kerrospaksuus on 4-18 m. Pinta-ala on 16 ha. Kokonaismassamäärä on m³, josta on arvioitu murskauskelpoiseksi m³, soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Tässä selvityksessä uusittu laskelma kokonaismassamääräksi ilman pohjaveden suojakerrosta on m³ ja 2 metrin suojakerroksella m³. Muodostuman aines soveltuu hyvin rakentamiskäyttöön ja muodostumassa on hyvää murskattavaksi soveltuvaa ainesta. Lisäksi matka Kolin alueelle on kohtuullinen. Kuva 7. Taivaanpankko Multavierunkankaat Multavierunkankaat sijaitsevat Polvijärven kunnan pohjoisosassa karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 30 km (Kuva 8). Multavierunkankaat on laaja hiekkavaltainen muodostuma, jonka aines on enimmäkseen hiekkaa. Alueen selänneosissa esiintyy lisäksi myös soraista hiekkaa ja todennäköisesti soraisia osia. Muodostumaan kuuluu osana kaakkoispuolella olevat erilliset hiekkavaltaiset alueet. Muodostumassa ei ole leikkauksia ja pohjavedentaso on ympäröivien soiden tasolla. Kerrospaksuus vaihtelee 2-5 metriin. Pinta-ala on 30,5 ha. Kokonaismassamäärä on m³, josta on arvioitu soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 16 (72) Multavierunkankaat-muodostuma soveltuu vain kohtalaisesti rakentamiskäyttöön otettavan aineksen ottopaikaksi. Muodostuman korkeus ympäröivistä soista on matala ja itse muodostuman kerrospaksuus vähäinen Aisusjoki Aisusjoki sijaitsee Polvijärven kunnan pohjoisosassa karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 30 km (Kuva 8). Aisusjoen muodostuma on laaja hiekkavaltainen alue. Aines sisältää hiekan ohella % soraa. Myös soravaltaista ainesta voi paikoin esiintyä pieniä määriä. Alueeseen kuuluu lisäksi muodostuman luoteispuolella olevat erilliset hiekkavaltaiset alueet. Kerrospaksuus on muodostuman pääosassa n. 3 m. Muodostumassa on kaksi leikkausta, joista pohjoisemman aines on soraista hiekkaa ja eteläisemmän hiekkaa. Pinta-ala on 26 ha. Kokonaismassamäärä on m³, josta on arvioitu soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Aisusjoen muodostuma soveltuu vain kohtalaisesti rakentamiskäyttöön otettavan aineksen ottopaikaksi. Muodostuman korkeus ympäröivistä soista on matala ja itse muodostuman kerrospaksuus vähäinen. Kuva 8. Multavierunkankaat ja Aisusjoki

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 17 (72) Kihnamo Kihnamo sijaitsee Polvijärven kunnan koillisosassa karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 35 km (Kuva 8). Kihnamo on ohut lievemuodostuma, jonka aines on pääasiassa hiekkaa ja hietaa. Myös soraista hiekkaa voi paikoin esiintyä pieniä määriä. Kerrospaksuus on keskimäärin 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 26 ha. Kokonaismassamäärä on m³, joka on arvioitu kokonaan hiekkavaltaiseksi. Kihnamon muodostuma soveltuu huonosti rakentamiskäyttöön otettavan aineksen ottopaikaksi. Muodostuman korkeus ympäröivistä soista on matala ja itse muodostuman kerrospaksuus vähäinen Suosaari Suosaari sijaitsee Polvijärven kunnan koillisosassa karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 35 km (Kuva 8). Suosaari on harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka aines on enimmäkseen hiekkavaltaista. Soravaltaista ainesta esiintyy ainoastaan harjun parhaassa, länsiosan selänteessä. Tällä alueella on myös vähän murskauskelpoista ainesta (läpimitta 6-25 cm). Lohkareisuus on yleensä vähäinen. Kerrospaksuus on muodostuman soravaltaisessa osassa 6 m ja hiekkavaltaisessa osassa n. 2,5 m. Muodostumassa on pieni leikkaus tien varressa sähkölinjan alla. Pinta-ala on 17 ha. Kokonaismassamäärä on m³, josta on arvioitu murskauskelpoiseksi m³, soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Muodostuman aines soveltuu kohtalaisesti rakentamiskäyttöön. Muodostuman aines on suurelta osin hienoa ja kerrospaksuus on vähäinen. Parasta maa-aineksen ottoaluetta olisi muodostuman länsiosan hiekka- ja soravaltainen selänne.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 18 (72) Kuva 8. Kihnamo ja Suosaari Välisärkkä Välisärkkä sijaitsee Polvijärven kunnan itäosassa karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 35 km (Kuva 9). Alue käsittää Välisärkän muodostuman pohjoisosan. Muodostuma on kaivettu matalaa itäosaa lukuun ottamatta kokonaan pois. Alun perin aines on muodostuman keskiselänteessä ollut soravaltaista. Lohkareisuus on ollut suhteellisen vähäinen. Muodostuman lievealueilla aines on ollut soraista hiekkaa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on vaihdellut keskiosissa 3-5 metriin. Pintaala on ollut 22 ha. Kokonaismassamäärä on ollut m³, josta on arvioitu murskauskelpoiseksi m³, soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Välisärkkä ei sovellu maa-aineksen ottopaikaksi. Vielä kaivamaton muodostuman itäreuna on liian matalaa aineksen ottoon, moreeni ja kallioperä ovat mahdollisesti lähellä maan pintaa.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 19 (72) Kuva 9. Välisärkkä Säynelahti Säynelahti sijaitsee Kontiolahden kunnan luoteisosassa karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 30 km (Kuva 10). Säynelahti on laaja tuulikerrostuma, jonka aines on hienoa hiekkaa ja karkeaa hietaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 2,5 m. Muodostuman pohjoisreunan vallin alueella muodostuman paksuus on suurin. Pohjaveden pinta on noin 1,5 2 m syvyydessä. Muodostuman länsipäässä on yksi pieni ja itäpäässä toinen pieni vanha leikkaus. Aines leikkauksissa on kerroksellinen hieta ja hiekka. Pinta-ala on 14 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa aineksen hienous. Kokonaismassamäärä on m³, joka on arvioitu kokonaan hiekkavaltaiseksi.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 20 (72) Säynelahden muodostuma soveltuu huonosti rakentamiskäyttöön otettavan aineksen ottopaikaksi. Muodostuman korkeus ympäröivistä soista on matala, itse muodostuman kerrospaksuus vähäinen ja aines on hienorakeista eristehiekkaa. Kuva 10. Säynelahti Valkealampi Valkealampi sijaitsee Kontiolahden kunnan keskiosassa karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 25 km (Kuva 11). Valkealampi on laaja hiekkavaltainen harjun lievealue. Aines on soravaltaista ainoastaan alueen luoteisosissa. Hiekkavaltainen aines sisältää todennäköisesti välikerroksina soraa monin paikoin. Kerrospaksuus vaihtelee 2,5-6 m. Muodostumassa on kaksi pientä vanhaa leikkausta tien varrella pohjoisosassa ja keskiosassa. Pinta-ala on 27,5 ha. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m³, josta on arvioitu soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi 1,1 milj. m³. Muodostuman aines soveltuu kohtalaisesti rakentamiskäyttöön. Muodostuman aines on suurelta osin hienoa ja kerrospaksuus on vähäinen. Parasta maa-aineksen ottoaluetta olisi muodostuman luoteisosan hiekka- ja soravaltaiset selänteet. Etäisyys Kolin seudulle on lyhyt Piilolampi Piilolampi sijaitsee Joensuun kaupungin pohjoisosassa (Eno) karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 20 km (Kuva 12).

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 21 (72) Kuva 11. Valkealampi Piilolampi on laaja harjualueeseen kuuluva lievemuodostuma. Aines on soravaltaisissa osissa enimmäkseen pienikivistä ja hiekkaista soraa. Murskauskelpoista ainesta on suhteellisen vähän. Alueen hiekkavaltaisissa osissa aines on soraista hiekkaa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on muodostuman korkeimmissa selänteissä 7-9 m ja muissa osissa aluetta 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj.m³, josta on arvioitu murskauskelpoiseksi m³, soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Piilolammen muodostuman aines soveltuu varsin hyvin rakentamiskäyttöön. Muodostumassa on murskauskelpoista materiaalia ja soravaltaisen aineksen osuus on myös hyvä. Lisäksi etäisyys Kolin seudulle on lyhyt. Haittaavana tekijänä on asutuksen ja Piilolammen läheisyys Särkisuo Särkisuo sijaitsee Joensuun kaupungin pohjoisosassa (Eno) karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 20 km (Kuva 12). Särkisuon muodostumassa aines on harjualueen pääselänteessä kivistä ja hiekkaista soraa. Murskauskelpoista ainesta (läpimitta 6-30 cm) on täällä %. Tätä karkeampaa murskauskelpoista ainesta ja ylisuuria lohkareita on hyvin vähän. Lievealueella aines on soraista hiekkaa ja hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee alueen selänteissä 7-10 m. Lievealueella kerrospaksuus on n. 3,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Kokonaismassamäärä on m³, josta on arvioitu murskauskelpoiseksi m³, soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³.

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 22 (72) Särkisuon muodostuman aines soveltuu varsin hyvin rakentamiskäyttöön. Muodostumassa on murskauskelpoista materiaalia ja soravaltaisen aineksen osuus on myös varsin hyvä. Lisäksi heti muodostuman itäpuolella on Särkisuota pienempi Sortolammen muodostuma. Myös etäisyys Kolin seudulle on lyhyt. Haittaavana tekijänä eteläpuolella on Ison Särkilammen läheisyys. Kuva 12. Piilolampi ja Särkisuo Valkolampi-Liskunlampi Valkolampi-Liskunlampi sijaitsee Joensuun kaupungin pohjoisosassa (Eno) karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 30 km (Kuva 13). Karkeaa harjuainesta kallioselänteiden välissä, reunaosiltaan aines on kallioalustalla. Muodostuma koostuu useista eri selänteistä. Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 m, paksuin keskiosan selänne, Liskunlammen alueella kerrospaksuus on 2 20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Valkolammen pinta-ala on 36,5 ha ja Liskunlammen 7 ha. Aines on pääosin soravaltaista ja kivistä ja hiekkaista soraa. Kokonaismassamäärä Valkolammen alueella on 1,8 milj.m³, josta on arvioitu murskauskelpoiseksi m³, soravaltaiseksi 1,2 milj.m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Liskunlammen alueella kokonaismassamäärä on m³, josta on arvioitu murskauskelpoiseksi m³, soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Tässä selvityksessä uusittu laskelma kokonaismassamääräksi ilman pohjaveden suojakerrosta on m³ ja 2 metrin suojakerroksella m³.

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 23 (72) Valkolampi-Liskunlampi alueen muodostuman aines soveltuu erittäin hyvin rakentamiskäyttöön. Alueella on hyvää murskauskelpoista - ja soramateriaalia jyrkissä selänteissä. Muodostuma sisältää myös hiekka-ainesta. Haittapuolena on alueen huono tieyhteys jyrkän rinteen vuoksi, mutta muodostuma olisi ainekseltaan ja ainesmäärältään hyvä sora- ja hiekka-aineksen ottokohde. Myös etäisyys Kolin seudulle on kohtuullinen. Kuva 13. Valkolampi-Liskunlampi Uuronpuro Uuronpuro sijaitsee Joensuun kaupungin pohjoisosassa (Eno) karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 30 km (Kuva 14). Muodostuma on erittäin karkeaa someroa ja kivistä soraa oleva, matalaan veteen kerrostunut sanduri, jonka syöttökanava on näkyvissä paljaaksi huuhtoutuneessa rotkossa länsipuolella. Muodostuma koostuu sorakummuista ja selänteistä. Aines hienonee kaakkoon päin soraiseksi hiekaksi, välikerroksina on myös hietaa. Kerrospaksuus on vain 2-3 m. Pohjavedenpinta on myös varsin lähellä maan pintaa. Pinta-ala on 22,5 ha. Aines on soravaltaista. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Kokonaismassamäärä on m³, josta on arvioitu murskauskelpoiseksi m³, soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Uuronpuron muodostuma soveltuu huonosti rakentamiskäyttöön otettavan aineksen ottopaikaksi. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat pohjoisosassa. Aineksen käyttöä haittaa huono lajittuneisuus pintaosassa ja ylisuuret lohkareet. Myös tieyhteys alueelle on huono.

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 24 (72) Kuva 14. Uuronpuro Immola Immola sijaitsee Joensuun kaupungin pohjoisosassa (Eno) karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 30 km (Kuva 15). Muodostuma on osa harjujaksoa, joka on reunaosistaan moreenialustalla. Aines on pääosin hiekkaista soraa, luoteispää on runsaslohkareinen. Itäosien päällä on hietaa 1-2 m. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 30,5 ha. Aines on soravaltaista. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Kokonaismassamäärä on m³, josta on arvioitu murskauskelpoiseksi m³, soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Immolan muodostuma soveltuu huonosti rakentamiskäyttöön otettavan aineksen ottopaikaksi. Käyttöä rajoittaa tiestö ja eteläpäässä Salmilampi Haukilampi Haukilampi sijaitsee Joensuun kaupungin pohjoisosassa (Eno) karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 32 km (Kuva 16). Muodostuma on matalaan veteen kerrostunutta harjuainesta, pinnaltaan huonosti lajittunutta moreeninsekaista soraa, pohjoispäässä on myös ylisuuria pintalohkareita. Matala eteläosa on

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 25 (72) Kuva 15. Immola hietaista hiekkaa. Hiilimiilunsärkkä on erittäin kovaa moreenia yli 2 m paksulti, siinä voi esiintyä lajittuneita osueita, lähinnä lounaispäässä. Kerrospaksuus on 3-5 m, paksuin on keskiosa. Muodostumassa ei ole leikkauksia ja pohjevedenpinta on varvin lähellä maan pintaa. Pinta-ala on 80 ha. Aines on soravaltaista. Kokonaismassamäärä on 2,2 milj.m³, josta on arvioitu murskauskelpoiseksi m³, soravaltaiseksi 1,1 milj.m³ ja hiekkavaltaiseksi 1 milj.m³. Tässä selvityksessä uusittu laskelma kokonaismassamääräksi ilman pohjaveden suojakerrosta on m³ ja 2 metrin suojakerroksella m³.

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 26 (72) Haukilammen muodostuma soveltuu vain kohtalaisesti rakentamiskäyttöön otettavan aineksen ottopaikaksi. Aineksen käyttöä haittaa huono lajittuneisuus pohjoisosassa. Käyttöä rajoittaa myös tiestö ja itäreunalla Haukilampi. Kuva 16. Haukilampi Valkealamminsärkkä Valkealamminsärkkä sijaitsee Joensuun kaupungin pohjoisosassa (Eno) karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 40 km (Kuva 17). Muodostuma on kapea, kallioperän murroksessa oleva harjujakson osa, pohjoispäässä aines on kallion päällä. Pintaosassa esiintyy runsaasti murskauskelpoista materiaalia, kiviaines on kovaa kvartsiittia. Alaosissa sora on pienikivisempää, osittain myös hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-8 m. Pinta-ala on 14,5 ha. Aines on soravaltaista. Kokonaismassamäärä on m³, josta on arvioitu murskauskelpoiseksi m³, soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Valkealamminsärkkä soveltuu huonosti rakentamiskäyttöön otettavan aineksen ottopaikaksi. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö, asutus ja eteläpäässä oleva Valkealampi Riuttapuro Riuttapuro sijaitsee Joensuun kaupungin pohjoisosassa (Eno) karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 40 km (Kuva 18).

27 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 27 (72) Tasoittunut deltamainen muodostuma, jonka aines on pääosaltaan pienikivistä soraa ja soraista hiekkaa. Kaakkoisosassa esiintyy myös murskauskelpoista ainesta. Kerrospaksuus on 3-7 m, josta pohjavedenpinnan yläpuolella noin 1,5-2,5 m. Pinta-ala on 31 ha. Aines on soravaltaista. Kokonaismassamäärä on m³, josta on arvioitu murskauskelpoiseksi m³, soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Riuttapuron muodostuma soveltuu vain kohtalaisesti rakentamiskäyttöön otettavan aineksen ottopaikaksi. Muodostuman paksuus pohjavedenpinnan yläpuolella on vähäinen. Kuva 17. Valkealamminsärkkä Urkkalamminkangas Urkkalamminkangas sijaitsee Joensuun kaupungin pohjoisosassa (Eno) karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 40 km (Kuva 18). Muodostuma on pinnastaan tasoittunut, harjuun kuuluva muodostuma, joka sijaitsee kallioselänteiden välisessä laaksossa. Aines on pääosaltaan pienikivistä soraa. Hiekkaa esiintyy runsaimmin pohjakerroksina. Pohjoisreunalla tavataan peitemäisiä hietakerroksia. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 60 ha. Aines on soravaltaista. Muodostumassa on yksi vanha leikkaus (2,5 m syvä) aivan pohjoisosassa Urkkalammin kohdalla. Leikkauksen materiaali on soraista hiekkaa Kokonaismassamäärä on 1,4 milj.m³, josta on arvioitu soravaltaiseksi m³ ja

28 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 28 (72) hiekkavaltaiseksi m³. Tässä selvityksessä uusittu laskelma kokonaismassamääräksi ilman pohjaveden suojakerrosta on m³ ja 2 metrin suojakerroksella m³). Urkkalamminkankaan muodostuma soveltuu varsin hyvin rakentamiskäyttöön tarvittavan aineksen ottokohteeksi. Muodostuman sopivin osa aineksen ottopaikaksi on atomilouhoksen seutuvilla. Myös etäisyys Kolin seudulle on kohtuullinen Kasikangas Kasikangas sijaitsee Joensuun kaupungin pohjoisosassa (Eno) karttalehdellä Matkaa Kolin seudulle on noin 40 km (Kuva 18). Kasikangas on matala, pinnastaan tasoittunut muodostuma, joka on osa laajempaa, kallioperän murroslaaksoa seuraavaa harjujaksoa. Aines on pääosaltaan hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 36 ha. Aines on soravaltaista. Muodostumassa on yksi pieni leikkaus tien varrella. Kokonaismassamäärä on m³, josta on arvioitu soravaltaiseksi m³ ja hiekkavaltaiseksi m³. Tässä selvityksessä uusittu laskelma kokonaismassamääräksi ilman pohjaveden suojakerrosta on m³ ja 2 metrin suojakerroksella m³. Kasikankaan muodostuman aines soveltuu varsin hyvin rakentamiskäyttöön. Muodostumassa on soravaltaista materiaalia ja hiekkavaltaisen aineksen osuus on myös varsin hyvä. Lisäksi heti muodostuman pohjoispuolella on ainekseltaan käyttöön soveltuva. Myös etäisyys Kolin seudulle on kohtuullinen. Haittaavana tekijänä länsipuolella on Urkkalamminpuron läheisyys.

29 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 29 (72) Kuva 18. Riuttapuro, Urkkalamminkangas ja Kasikangas 4.2. Yhteenvetoa maaperän kiviainesselvityksen tutkimustuloksista Tämän selvityksen perusteella parhaimmat käyttökelpoiset ja hyödynnettävissä olevat hiekan, soran ja murskattavan aineksen esiintymät Kolin ympäristössä sijoittuvat km etäisyydelle eteläkaakon suuntaan Kolilta ja noin km etäisyydelle lännen suuntaan Kolilta. Näillä alueilla ei ole tiedossa olevia luonto- tai maisema-arvoja eikä merkittäviä pohjavesialueita. Luonto- ja maisema- sekä pohjavesialueiden arviointi perustuu Suomen ympäristökeskuksen internet-palvelun uusimpaan saatavilla olevaan Oiva-aineistoon sekä Hertta-tietokantaan. Mahdollisesti käyttöön otettavissa kohteissa maa-aineslain tarkoittamat ominaisuudet mm. luonto- ja maisema-arvot arvioidaan tarkemmin maa-aineslain mukaisessa lupaharkinnassa. Selvitykseen päätyneistä 25 muodostumasta kuusi todettiin ainekseltaan kokonaan rakentamiskäyttöön soveltumattomiksi ja yhdeksän vain kohtalaisesti ainekseltaan rakentamiskäyttöön soveltuviksi. Tutkimuksen kohteina olleista 25 muodostumasta yhdeksän (Paiskuutammi, Hirvolankoski, Paattikangas, Hoikka Vääränlampi, Miilukangas, Piilolampi, Särkisuo Urkkalamminkangas ja Kasikangas) soveltuu varsin hyvin aineksen laadun ja määrän suhteen Kolin alueelle rakentamiskäyttöön otettavan kiviaineksen lähteeksi (taulukko 3). Kohteista kaksi, Taivaanpankko ja Valkolampi-Liskunlampi soveltuvat hyvin tai erinomaisesti Kolin alueen rakentamistarpeita varten. Taulukossa 3 on kuvattu varjostettuna käyttöön soveltuvat harjumuodostumat, niiden massamääriä, keskimääräinen etäisyys Kolin seudulta ja arvio muodostuman so-

30 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 30 (72) veltuvuudesta käyttökohteena. Lisäksi kuvassa 33 (sivu 52) on kuvattu kartalla käyttökelpoiset kohteet. Tässä selvityksessä ei arvioitu pohjavedenpinnan alla olevia maa-ainesvaroja. Mikäli jokin selvityksen kohteista tulee mahdollisesti harkittavaksi käyttökohteena, olisi mahdollisten pohjaveden alaisten sora- ja hiekkavarojen käyttömahdollisuudet myös selvitettävä. Taulukko 3. Tietoja ainekseltaan rakentamiskäyttöön soveltuvista harjumuodostumista. Muodostuma Murskattavaa milj. m³ Massamäärä Soravaltaista milj. m³ Hiekkavaltaista milj. m³ Kokonaismassamäärä milj. m³ Etäisyys Kolilta km Soveltuvuus rakentamiskäyttöön Kohtalai- Varsin Hyvä/ nen hyvä Erinomainen Paiskuutammi 0,02 0,25 0,32 0, korjattu 0,40 Hirvolankoski 0,08 0,33 0,21 0, Paattikangas - 0,10 0,90 1, Pohjanmäki - 0,03 3,20 3, Paljakanvuori - - 0,90 0, ,01 0,22 0,87 1, ,06 0,74 0, Hoikka Vääränlampi korjattu 1,90 Miilukangas - 0,35 0,40 0, Taivaanpankko 0,03 0,37 0,47 0, korjattu 0,92 Multavierunkankaat Aisusjoki - 0,11 0,64 0, Suosaari 0,01 0,12 0,35 0, Valkealampi - 0,10 1,10 1, Piilolampi 0,04 0,56 0,80 1, Särkisuo 0,04 0,30 0,56 0, Valkolampi- Liskul 0,12 1,45 0,60 2, korjattu 2,11 Haukilampi 0,10 1,10 1,00 2, korjattu 3,20 Riuttapuro 0,01 0,57 0,37 0, Urkkalamminkgs. - 0,80 0,60 1, korjattu 0,88 Kasikangas - 0,40 0,33 0, korjattu 0,69

31 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 31 (72) 5. KALLIOKIVIAINESINVENTOINNIN TUTKIMUSTULOKSET 5.1 Muodostumakohtaiset tulokset (kalliokiviaineskohteet) Kohde 1 Käkkärä Paikka: Käkkärä Kunta/kaupunki: Kontiolahti Karttalehti: Koordinaatit: x =7006,052 y =3613,774 Pinta-ala: 50 x 200m Korkeusero: 20 m- 40 m Kivilaji: Metadiabaasi Asu, rakenne: Heikosti suuntautunut Väri: Tummanvihreä Raekoko: Keskirakeinen Lähin asutus: 700 m Kiviaineslaadun arvio: II-luokka (asfalttinormit 2008) Kiviaineksen käyttökohde: Tiepäällyste, yleisrakentaminen Testitulokset Muotoarvo (FI 15), kiintotiheys (3,03 Mg/m³), veden absorptio (WA24 0,3 %), kuulamyllyarvo (AN 7,9), iskunkestävyys (LA11) (Liite 1/1) Yleistä: Laaja-alainen esiintymä Kivi on hyvälaatuista diabaasia, ja myös hyviä louhintapaikkoja on alueella useita. Testinäytteen perusteella kiviaines soveltuu hyvin asfalttipäällysteisiin ja maanteiden rakennekerroksiin. Kivi soveltuu myös yleiseen rakentamiskäyttöön. Kuva 19. Käkkäran kohde.

32 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 32 (72) Kuva 20. Käkkäran kohde sijaitsee laajalla alueella, jossa on useita louhintaa soveltuvia osa-alueita. Kuva 21. Testinäytteen ottoa Käkkärän diabaasista. Kivi on hienorakeinen ja tiivis.

33 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 33 (72) Kohde 2 Paljakkavaara Paikka: Paljakkavaara Kunta/kaupunki: Juuka Karttalehti: Koordinaatit: x =7011,400 y =3626,400 Pinta-ala: 150 x 300m Korkeusero: 30 m Kivilaji: Graniitti/graniittigneissi Asu, rakenne: Massamainen, suuntautunut Väri: Harmaa Raekoko: Keskirakeinen Lähin asutus: 800 m Kiviaineslaadun arvio: II-luokka (asfalttinormit 2008) Kiviaineksen käyttökohde: Hyvä kivi yleisrakentamiseen Testitulokset Muotoarvo (FI 15), kiintotiheys (2,69 Mg/m³), veden absorptio (WA24 0,7 %), kuulamyllyarvo (AN 6,5), iskunkestävyys (LA15) (Liite 1/2) Paljakkavaarassa kivi on rakenteeltaan heikosti suuntautunutta granodioriittia, jossa on sisällä muutamia gneissijäänteitä. Testinäytteen perusteella kivi soveltuu erinomaisesti asfalttipäällysteisiin ja maanteiden rakennekerroksiin. Suuntautuneen rakenteensa takia kivi ei sovellu betonikiviainekseksi, minkä lisäksi se on verrattain kiillepitoinen (biotiittia yli 10%), joka on myös betonikiviainekselle epäsuotuisa ominaisuus. Kuva 22. Paljakkavaaran sijainti.

34 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 34 (72) Kuva 23. Kuvassa on Paljakkavaaran kohteen kalliorinnettä, etualalla hyvä läjitysalue. Kuva 24. Räjäytysmaton alta näkyy Paljakkavaaran gneissiä, jossa on hienorakeinen, suuntautunut rakenne.

35 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 35 (72) Kohde 3 Nälkäkivi Paikka: Nälkäkivi Kunta/kaupunki: Juuka Karttalehti: Koordinaatit: x =7014,826 y =3618,135 Pinta-ala: 60 x 350m Korkeusero: 2m - 10 m Kivilaji: Diabaasi Asu, rakenne: Massamainen, suuntautumaton Väri: Tumma/musta Raekoko: Pieni-/keskirakeinen Lähin asutus: 630 m Kiviaineslaadun arvio: IV-luokka (asfalttinormit 2008) Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen Testitulokset Muotoarvo (FI 10), kiintotiheys (3,08 Mg/m³), veden absorptio (WA24 0,5 %), kuulamyllyarvo (AN 20,7), iskunkestävyys (LA 9) (Liite 1/3) Yleistä: Yleisrakentamiseen soveltuva kivi Nälkäkiven alueella on diabaasijuoni, joka on paljastunut paikoin ympäristöstään kohoavina kalliopaljastumina. Kivi on tummaa, lähes mustaa, diabaasia. Kivi on hienorakeinen ja lähes suuntautumaton. Kivi soveltuu yleiseen rakentamiseen ja maanteiden rakennekerroksiin sekä asfalttipäällysteisiin alimman kestävyysluokan tiepäällysteissä. Kuva 25. Nälkäkiven kohteen sijainti.

36 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 36 (72) Kuva 26. Nälkäkiven diabaasia. Kuva 27. Nälkäkiven diabaasia on paikoin korkeina kallioina juonen päällä.

37 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 37 (72) Kohde 4 Pieni Särkivaaraa Paikka: Pieni Särkivaara Kunta/kaupunki: Juuka Karttalehti: Koordinaatit: x =7009,600 y =3622,000 Pinta-ala: 160 x 250m Korkeusero: 15 m Kivilaji: Mafinen vulkaniitti / diabaasi Asu, rakenne: Liuskeinen Väri: Tummanvihreä Raekoko: Pienirakeinen Lähin asutus: 360 m Kiviaineslaadun arvio: IV-luokka (asfalttinormit 2008) Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen /soratiepäällyste Testitulokset Muotoarvo (FI 35), kiintotiheys (3,08 Mg/m³), veden absorptio (WA24 0,6 %), kuulamyllyarvo (AN 28,2), iskunkestävyys(la25) (Liite 1/4) Yleistä: sorateiden päällystekivi Kohteen sijainti on erinomainen, mutta kalliot louhinnan kannalta matalia. Kivi soveltuu erittäin hyvin sorateiden päällysteisiin, koska on liuskeinen ja sisältää pehmeitä mineraaleja (ei kuitenkaan kiilteitä) eli stabiloi tehokkaasti soratien pintarakenteen. Soveltuu myös yleisrakentamiseen. Kuva 28. Pienen Särkivaaran sijainti.

38 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 38 (72) Kuva 29. Särkivaaran vulkaniittikalliot muodostavat matalia selänteitä.

39 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 39 (72) Kohde 5 Tornivaara Paikka: Tornivaara Kunta/kaupunki: Juuka Karttalehti: Koordinaatit: x =7002,108 y =3614,324 Pinta-ala: 130 x 500m Korkeusero: 20m- 30 m Kivilaji: Kvartsiitti Asu, rakenne: Massamainen, raitainen (kerroksellinen) Väri: Vaaleanharmaa Raekoko: Pienirakeinen Lähin asutus: 480 m Kiviaineslaadun arvio: II-luokka (asfalttinormit 2008) Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen, ympäristörakentaminen Testitulokset Muotoarvo (FI 15), kiintotiheys (2,69 Mg/m³), veden absorptio (WA24 0,8 %), kuulamyllyarvo (AN 9,6), iskunkestävyys (LA 29) (Liite 1/5) Yleistä: Luja kivi, kovaa murskata, hyvin vaalea Tornivaaran esiintymä on louhinnan kannalta ihanteellinen. Kvartsiittikalliot kohoavat rinteeksi, joka ei kuitenkaan ole liian jyrkkä. Hyväkuntoinen tie on lähellä. Kivi on massamaista kvartsiittia ja erittäin kovaa kiveä. Soveltuu asfalttipäällysteisiin ja maanteiden rakennekerroksiin. Kivi soveltuu myös betonikiviainekseksi. Kuva 30. Tornivaaran kohteen sijainti Timovaarassa.

40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 40 (72) Kuva 31. Tornivaaran kvartsiittirinnettä (vaaleat kalliot). Kuva 32. Tornivaaran vaaleaa kvartsiittia.

41 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 41 (72) Kohde 6 Väärälampi Paikka: Väärälampi Kunta/kaupunki: Juuka Karttalehti: Koordinaatit: x =7016,100 y =3595,800 Pinta-ala: 250 x 350m ja 140 x 400 m Korkeusero: 14 m Kivilaji: Metadiabaasia juonina ja graniittigneissiä Asu, rakenne: Deformoitunut / puikkoinen Väri: Tummanvihreä (diabaasi) /harmaa/punertava Raekoko: Keskirakeinen Lähin asutus: 700 m Kiviaineslaadun arvio: III Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen Tie: 200 m ja 1000 m metsätietä päätielle Testattu: Ei Diabaasi kuuluu juonikiviin ja siten se esiintyy leveinä vyöhykkeinä graniittigneissin keskellä. Kivet ovat massamaisia ja niissä on voimakas suuntautuneisuus. Graniittigneississä on myös pegmatiittigraniittista suonitusta. Kivi soveltuu hyvin rakentamisen yleiskäyttöön, koska siinä on hyvin vähän kiillettä. Tiepäällystettä varten voi metadiabaasi olla sopivaa, mutta kiven puikkoisuus pudottaa laatua huomattavasti. Kohde 7 Lehmivaara Paikka: Lehmivaara Kunta/kaupunki: Juuka Karttalehti: Koordinaatit: x =7017,000 y =3503,500 Pinta-ala: 1000 x 240m Korkeusero: 10 m Kivilaji: Metadiabaasia ja graniittigneissiä Asu, rakenne: Deformoitunut / puikkoinen/ gneissi liuskeinen Väri: Tummanvihreä /harmaa/punertava Raekoko: Keskirakeinen Lähin asutus: 500 m Kiviaineslaadun arvio: III Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen Testattu: Ei Graniittigneississä on voimakas liuskeisuus, mutta kivi on osaksi massamaista raitaista migmatiittia. Tummissa raidoissa on kiillettä, mutta sitä ei ole niin paljon, että haittaisi kiven käyttöä murskeena.

42 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 42 (72) Kohde 8 Ukonvaara Paikka: Ukonvaara Kunta/kaupunki: Juuka Karttalehti: Koordinaatit: x =7017,400 y =3506,500 Pinta-ala: 300 x 400m Korkeusero: 30 m Kivilaji: Metadiabaasia, graniittigneissiä ja graniittia Asu, rakenne: Diabaasi suuntautunut, graniittigneissi silmäkkeinen, graniitti liuskettunut Väri: Tummanvihreä /harmaa/punertava Raekoko: Keskirakeinen Lähin asutus: 1,6 km Kiviaineslaadun arvio: III Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen Testattu: Ei Tien länsireunalla on tummaa metadiabaasia ja juonen leveys on n m, joten diabaasia on massaltaan riittävästi. Graniittigneissiä on metadiabaasin itäpuolella se pääosin silmägneissiä (voi olla hyväkin kiviaines, monet testi vastaavista kivistä: hyvät tulokset). Graniitti on liuskeista ja siinä on kiillegneissiä (10-30 % kokonaismassasta). Kohde 9 Petrojärvi Paikka: Petrojärvi Kunta/kaupunki: Juuka Karttalehti: Koordinaatit: x =7004,750 y =3602,6 00 Pinta-ala: 350 x 250 m, 250x200 m, 240x150 m Korkeusero: m Kivilaji: Tonaliittigneissi Asu, rakenne: Raitainen, massamainen Väri: Vaaleanharmaa Raekoko: Keski-pienirakeinen Lähin asutus: mökki 400 m, talo 800m Kiviaineslaadun arvio: I-III Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen, Tiepäällyste Testattu: Ei Alueelle johtaa uusi metsätie. Kivi on tonaliittia, joka on hyvin tiukkaraitaista gneissiä.

43 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 43 (72) Kohde 10 Turunvaara Paikka: Turunvaara Kunta/kaupunki: Juuka Karttalehti: Koordinaatit: x =7017,000 y =3503,500 Pinta-ala: 120 x 400m Korkeusero: 30 m- 40 m Kivilaji: Silmägneissiä Asu, rakenne: Gneissi liuskeinen Väri: Harmaa Raekoko: Keskirakeinen Lähin asutus: 400 m Kiviaineslaadun arvio: III Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen Testattu: Ei Yleistä: Rinteen alapuolella hyvä läjityskenttä tien vieressä Tässä esiintymässä on runsaasti massaa. Kivi on suuntautunutta gneissiä (kuva x), mutta silti on massamainen. Vaikka gneissi on tummaa, niin siinä ei ole kuitenkaan kiillettä niin paljon, että se haittaisi yhdyskunta rakentamisen materiaalien. Kivi ei sovellu tiepäällysteeksi (hyvää soratiellä) eikä betoniteollisuuteen. Tien lähellä ja sen suuntaisesti on matala (2-3 m) jyrkänne. Jyrkänteen alapuolella on melko tasaista kenttää (läjitysalue). Kohde 11 Kapealampi Paikka: Kapealampi Kunta/kaupunki: Juuka Karttalehti: Koordinaatit: x =7006,052 y =3613,774 Pinta-ala: 50 x 200m Korkeusero: 2 m- 4 m Kivilaji: Metadiabaasi Asu, rakenne: Suuntautunut Väri: Tummanvihreä Raekoko: Keskirakeinen Lähin asutus: 700 m Kiviaineslaadun arvio: III Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen Testattu: Ei Yleistä: Melko matala esiintymä Kapealammen kivi on metadiabaasia. Kivi on heikosti suuntautunutta ja massamaista. Esiintymän ongelmana on matala topografia, vaikka osa siitä on pienessä mäessä. Kivi soveltuu jo ehkä tiepäällysteeksikin.

44 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 44 (72) Kohde 12 Koposenvaara Paikka: Koposenvaara Kunta/kaupunki: Juuka Karttalehti: Koordinaatit: x =7007,495 y =3624,633 Pinta-ala: 280 x 430m Korkeusero: 20 m Kivilaji: Kvartsiitti Asu, rakenne: Massamainen, suuntautumaton Väri: Vaaleanharmaa Raekoko: Keski-/karkearakeinen Lähin asutus: 430 m Kiviaineslaadun arvio: III Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen, koristeellinen murske Testattu: Ei Yleistä: Karkeat rakeet sinisiä, tehty rakennuskiven koelouhinta. Tarkistettava: kuuluuko alue Luonnonarvoltaan arvokkaisiin kalliokohteisiin. Koposenvaarassa on tehty rakennuskivi koelouhintaa. Kivi on karkeaa kvartsiittia. varsinkin kvartsirakeet ovat väriltään erikoisia: sinisiä kosteina. Koposen vaaran kvartsiitissa on myös serisiittiä. Kohde 13 Purokorpi Paikka: Purokorpi Kunta/kaupunki: Juuka Karttalehti: Koordinaatit: x =7007,900 y =3626,400 Pinta-ala: 160 x 400m Korkeusero: 18 m Kivilaji: Diabaasi /metagabro Asu, rakenne: Massamainen, suuntautunut Väri: Tummanvihreä Raekoko: Pieni-/keskirakeinen Lähin asutus: 540 m Kiviaineslaadun arvio: II Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen Testattu: Ei Purokorven alueella on diabaasia nähtävissä metsätien varrella ja sen lähellä olevissa pienissä mäissä.

45 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 45 (72) Kohde 14 Metelimäki Paikka: Metelimäki Kunta/kaupunki: Juuka Karttalehti: Koordinaatit: x =7010,585 y =3625,817 Pinta-ala: 60 x 200m Korkeusero: 25 m Kivilaji: Kvartsiitti Asu, rakenne: Massamainen Väri: Harmaa Raekoko: Pienirakeinen Lähin asutus: 300 m Kiviaineslaadun arvio: II-III Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen Testattu: Ei Metelimäen kohde on ole kovin suuri kohde, mutta kivi on kuitenkin hyvin lujaa kvartsiittia. Kohde 15 Niinivaara Paikka: Niinivaara Kunta/kaupunki: Lieksa Karttalehti: Koordinaatit: x =7012,000 y =3640,600 Pinta-ala: 200 x 200m Korkeusero: 25 m Kivilaji: Metagabro/pyrokseniitti Asu, rakenne: Massamainen, heikosti suuntautunutta Väri: Tumma Raekoko: Keskirakeinen Lähin asutus: 430 m Kiviaineslaadun arvio: II-III Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen Testattu: Ei Niinivaaran kallioalue on lähellä Pielistä, mutta se on kuitenkin hyvin suojaisessa paikassa. Kivi on murskeena hyvää gabroa, osin pyrokseniittia. Väri on hyvin tummaa.

46 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 46 (72) Kohde 16 Louhikorpi Paikka: Louhikorpi Kunta/kaupunki: Juuka Karttalehti: Koordinaatit: x =7001,100 y =3637,100 Pinta-ala: 170 x 400m Korkeusero: 30 m Kivilaji: Arkoosikvartsiitti Asu, rakenne: Massamainen, heikosti suuntautunutta Väri: Tumma Raekoko: Keskirakeinen Lähin asutus: 430 m Kiviaineslaadun arvio: II-III Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen Testattu: Ei Kivi on keskivaaleaa arkoosikvartsiittia. Kiviaineksena se on hyvin kovaa. Kohde 17 Parvialansuo Paikka: Parvialansuo Kunta/kaupunki: Juuka Karttalehti: Koordinaatit: x =6999,400 y =3631,600 Pinta-ala: 100 x 500m Korkeusero: 10 m Kivilaji: Metadiabaasi Asu, rakenne: Paikoin suuntautunut Väri: Tummanvihreä Raekoko: Hieno-/keskirakeinen Lähin asutus: 600 m Kiviaineslaadun arvio: III Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen Testattu: Ei Yleistä: Soranottoa ollut kallioiden vieressä Alueella on pitkä yhtenäinen diabaasijuoni, joka paljastunut pieninä erillisinä kallioina. Kivi on käyttökelpoista murskeainesta. Ongelma on pieni ottomäärä ja aluetta halkovat sähkölinjat.

47 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 47 (72) Kohde 18 Kalmo Paikka: Kalmo Kunta/kaupunki: Kontiolahti Karttalehti: ja 11 Koordinaatit: x =6995,500 y =3641,780 Pinta-ala: 150 x 250m Korkeusero: 20m Kivilaji: Metadiabaasi Asu, rakenne: Ei suuntautunut Väri: Tummanvihreä Raekoko: Hieno-/keskirakeinen Lähin asutus: 500 m Kiviaineslaadun arvio: I-II Kiviaineksen käyttökohde: Tie - yleisrakentaminen Testattu: Ei Yleistä: Hyvä kiviaines Kiviaines on hyvälaatuista diabaasia. Louhintaa voidaan tehdä mäkien välissä. Kohde 19 Vaaralahti Paikka: Vaaralahti Kunta/kaupunki: Joensuu Karttalehti: Koordinaatit: x =6999,288 y =3651,781 Pinta-ala: 100x100 m ja 100x100 m Korkeusero: 10 m Kivilaji: Gneissitonaliitti Asu, rakenne: Suuntautunut, osaksi porfyyrinen Väri: Harmaa Raekoko: Keskirakeinen Lähin asutus: 200 m Kiviaineslaadun arvio: III Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen Testattu: Ei Yleistä: Melko matalia esiintymiä, lähellä asutusta ja järveä Kohteen vieressä on ollut soranottoa. Pielisen ranta lähellä ja mökkejä.

48 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 48 (72) Kohde 20 Ruohovaara Paikka: Ruohovaara Kunta/kaupunki: Kontiolahti Karttalehti: Koordinaatit: x =6989,403 y =3650,285 Pinta-ala: 200 x 600m, 200x400m Korkeusero: 25 m Kivilaji: Metadiabaasi Asu, rakenne: Ei suuntautunut Väri: Tummanvihreä Raekoko: Hieno-/keskirakeinen Lähin asutus: m Kiviaineslaadun arvio: II Kiviaineksen käyttökohde: Tie-/yleisrakentaminen Testattu: Ei Yleistä: Pohjoisin osa: maisema-arvoja? Kohteella on kaksi korkeaa kallioaluetta. Kiviaines on hyvää. Eteläisempi alue on otollisempi louhinnalle. Kohde 21 Tuomaankorpi Paikka: Tuomaankorpi Kunta/kaupunki: Kontiolahti Karttalehti: Koordinaatit: x =6985,200 y =3648,900 Pinta-ala: 200 x 300m Korkeusero: 20 m Kivilaji: Ortokvartsiitti Asu, rakenne: Liuskeinen Väri: Vaalea Raekoko: Hienorakeinen Lähin asutus: 450 m Kiviaineslaadun arvio: III Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen Testattu: Ei Yleistä: Mäki ei näy pitkälle. Kallioalue on laaja-alainen. Kiviaines on hyvälaatuista ja vaaleaa.

49 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 49 (72) Kohde 22 Rasikallio Paikka: Rasikallio Kunta/kaupunki: Joensuu Karttalehti: Koordinaatit: x =6984,500 y =3653,050 Pinta-ala: 250 x 350m Korkeusero: 25 m Kivilaji: Metadiabaasi Asu, rakenne: Ei suuntautunut Väri: Tummanvihreä Raekoko: Hieno-/keskirakeinen Lähin asutus: 700 m Kiviaineslaadun arvio: II Kiviaineksen käyttökohde: Tie-/yleisrakentaminen Testattu: Ei Yleistä: Helppo louhinta-alue Kivi on hyvälaatuista kiviainesta. Louhinnan kannalta alueella on hyviä ottopaikkoja. Kohde 23 Kokkokallio Paikka: Kokkokallio Kunta/kaupunki: Joensuu Karttalehti: Koordinaatit: x =6985,160 y =3654,800 Pinta-ala: 200 x 450m Korkeusero: 15 m Kivilaji: Ortokvartsiitti Asu, rakenne: Suuntautunut Väri: Vaalea Raekoko: Hienorakeinen Lähin asutus: 750 m Kiviaineslaadun arvio: III Kiviaineksen käyttökohde: Yleisrakentaminen Testattu: Ei Yleistä: Kohde on selväpiirteinen kallioalue, joka on louhinnan kannalta hyvällä paikalla. Hyvälaatuista kiviainesta pohjarakentamiseen.

50 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 50 (72) 5.2. Yhteenvetoa kalliokiviainesselvityksen tutkimustuloksista Kolin ympäristön alueella tehtiin kiviainesselvitys. Työn tarkoituksena oli löytää ja arvioida kalliokohteita, joista voitaisiin tehdä mursketta lähinnä yhdyskuntarakentamista varten. Keskeisenä kriteerinä oli kuljetusmatka, jonka enimmäismääräksi oli määritelty 50 maantiekilometriä Kolilta. Kuitenkin pyrittiin löytämään mahdollisimman läheltä Kolia sopivia kohteita, koska kuljetuskustannukset ovat hyvin tärkeä tekijä murskeen hinnassa. Kalliokiviaineskohteen arvioinnissa kiinnitettiin huomiota ennen kaikkea maisemaan varsinkin Kolin ja sille johtavien teiden varrella. Juuan keskustan pohjoispuolella valtatien varrella on kaksi merkittävää murskelouhosta (Länsi- Vuokko, Pahkalanvaara ja Kurkipuro 3,5 km pohjoiseen Juuan keskustasta). Ennen maastotöitä kalliokohteita valittiin kartta- ja havaintotietojen perusteella. Maastossa käynnin yhteydessä tuli lisää kalliokohteita ja osa kohteista karsittiin pois muuttuneiden ympäristöolosuhteiden kuten asutuksen takia. Kohteita on kaikkiaan 23 kpl. Näistä valittiin testiin 5 kpl (Liite 1). Taulukkoon 4 on koottu yhteenvetotietoja tutkituista kohteista. Lisäksi kuvassa 33 on kuvattu kartalla käyttökelpoiset kohteet.

51 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 51 (72) Taulukko 4. Inventoidut kohteet. Vahvennetulla tekstillä on merkitty parhaimmat kohteet. Kohde Paikka Kunta Kivilaji Laatu Käyttökohde Huomio/ Etäisyys Kolilta 1 Käkkärä Kontiolahti Diabaasi II Tie, Yleiskäyttö 30 km 2 Paljakkavaara Juuka Graniitti II Yleiskäyttö 29 km 3 Nälkäkivi Juuka Diabaasi IV Tie, 36 km Yleiskäyttö 4 Pieni Särkivaara Juuka Mafinen vulkaniitti IV Yleiskäyttö 30 km 5 Tornivaara Juuka Kvartsiitti II Tie, Yleiskäyttö 42 km 6 Väärälampi Juuka Metadiabaasi III Yleiskäyttö 65 km 7 Lehmivaara Juuka Graniittigneissi III Yleiskäyttö 58 km Metadiabaasi 8 Ukonvaara Juuka Graniittigneissi III Yleiskäyttö 56 km Metadiabaasi 9 Petrojärvi Juuka Tonaliittigneissi II-III Tie, Yleiskäyttö 58 km 10 Turunvaara Juuka Graniittigneissi III Yleiskäyttö 34 km 11 Kapealampi Juuka Metadiabaasi III Yleiskäyttö 39 km 12 Koposenvaara Juuka Kvartsiitti III Yleiskäyttö 13 Halonpää Juuka Diabaasi II-III Tie, Yleiskäyttö 25 km 14 Metelimäki Juuka Kvartsiitti II Yleiskäyttö 28 km 15 Niinivaara Lieksa Gabro/pyrokseniitti I-II Tie, Yleiskäyttö 4 km 16 Louhilampi Juuka Kvartsiitti II Yleiskäyttö 13 km 17 Parvialansuo Juuka Diabaasi II Tie, Yleiskäyttö 18 km 18 Kalmo Kontiolahti Diabaasi II Tie, Yleiskäyttö 16 km 19 Vaaralahti Joensuu Gneissitonaliitti III Yleiskäyttö 23 km (Eno) 20 Ruohovaara Kontiolahti Diabaasi II Yleiskäyttö Tuomaankorpi Kontiolahti Kvartsiitti III Yleiskäyttö Rasikallio Joensuu Diabaasi II Tie, Yleiskäyttö Kokkokallio Joensuu Kvartsiitti III Yleiskäyttö 32

52 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 52 (72) Kuva 33. Yhteenvetokartta, jossa on kuvattu Kolin ympäristöstä parhaimmat käyttökelpoiset ja hyödynnettävissä olevat maa-aines - ja kalliokiviaineskohteet.

53 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 53 (72) LIITE 1/1

54 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 54 (72) LIITE1/2

55 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 55 (72) LIITE 1/3

56 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 56 (72) LIITE 1/4

57 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 57 (72) LIITE 1/5

58 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 58 (72) LIITE 2/1.

59 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 59 (72) LIITE 2/2.

60 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 60 (72) LIITE 2/3.

61 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 61 (72) LIITE 2/4.

62 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 62 (72) LIITE 3/1

63 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 63 (72) LIITE 3/2

64 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 64 (72) LIITE 3/3

65 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 65 (72) LIITE 3/4

66 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 66 (72) LIITE 3/5

67 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 67 (72) LIITE 3/6

68 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 68 (72) LIITE 3/7

69 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 69 (72) LIITE 3/8

70 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 70 (72) LIITE 3/9

71 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 71 (72) LIITE 3/10

72 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 72 (72) LIITE 3/11