S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon

Transkriptio

1 S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon

2 SISÄLLYSLUETTELO OSA II Sivu 122 Karttalehti 2042 KARKKILA HÄMEENLINNA 204 " 2132 VALKEAKOSKI KANGASALA ORIVESI

3 KARKKILA Karttalehti Vuotinainen Muodostuma 1, Ruotsinkyl ä Lajittunut. rf_'unamuodostuma. Kerrospaksuus on 2-5 metriä. Pinta.-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa jossain määrin asutus. Kokonaismassarnäärä on m 3, josta arvioitu nrj, C rn -. Muodostuma 2, Isosuo I Supra-akvaattinen harju: aines on karkeaa ja sisältää murskauskelpoista ai - nesta. Aineksen peseytyneisyys on heikko, mistä syystä siinä on Iietteitä. Harjun lievealueet puuttuvat kokonaan. Kerrospaksuus on 2-10 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on rn3, josta arvioitu A rn 3, B m6, C m3. Muodostumasta on diakuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 3, Isosuo I I Edellisen rnuodostuman kapea jatke. Tyypiltään se on samanlainen kuin muodostuma 2. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamä.ä.rä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m3. Muodostu - masta on diakuvia gt :n arkistossa. Muodosturna 4, Iso Paastojärvi Soraa ja murskausainesta käsittävä harju. Lievealue puuttuu tyystin. Kerros - paksuus vaihtelee 2-20 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaa lietteisyys. Kokonaismassamä ärä on 1 milj. rn3, josta arvioitu A rn3, m3, c m3. Muodostumasta on diakuvia gt:n arkistossa.

4 Muodostuma 5, Kivikor i Ryhmä harjukumpuja ja -selänteitä. Hiekkainen harjun lievealue puuttuu. Kerrospaksuus on 3-8 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1J. ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaa lietteisyys. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B ni 3, C rn 3, Muodostumasta on diakuvia gt:n arkistossa. Muodostama 6, Orhilammi Muodosturna on tyypiltään samanlainen kuin muodostumat 3, 4 ja 5. Kerros - paksuus on 2-5 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Karttalehti Räyskälä Muodostuma 1, Pikku Ilmetty I Pernunn:ummelle päättyvän harjun osa. Sen pinnalla on paikoin 0, 5-1 m moreenia. Kerrospaksuus on soravaltaisessa selänteessä yli 10 metriä, hiekka-alueella muutamia metrejä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 63 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B m3, c 1, 1 milj. m3. Muodostuma 2, Mustalampi I Lajittunut reunamuodostuma. Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta.-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on in3, josta arvioitu B 15, 000 m 3, c m3. Muodostuma 3, Mustalampi II Moreenipeitteinen lajittunut reunamuodostuma. Moreenin paksuus on etelä - osassa 0, 5-1 m, pohjoisreunalla se saattaa olla 2 m. Kerrospaksuus vaihtelee 2-20 metriin. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m 3. 1\Mluodosturnasta on diakuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 4, Pikku Ilmetty I I Moreenipeitteinen harjuselänne. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa 13. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A ni 3, B in3, c in 3.

5 Muodostuma 5, Mustalampi III Moreenipeitteinen harjuselänne. Moreeni ei tuota haittaa soranotossa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 6, Pernojärvi Moreenipeitteinen harjuselänne ja sen länsipuolinen laakio. Moreenin paksuus on ilmeisesti 1-2 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj. m3, josta arvioitu A m3, B rn3, C m 3. Muodostuma 7, Ruokolamp i Pernunnummeen kuuluva muodostuma. Sen keskellä on vallimainen, moreenin peittämä reunamuodostuma, edellisen molemmin puolin laajat, mutt a pohjavedenpinnan lähellä olevat hiekkatasanteet. Kerrospaksuus reunamuodostumassa on 2-10 metriä, muualla noin 2 metriä. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 327 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 8, 7 milj. m3, josta arvioitu B 1,4 milj. m3, c 7, 3 milj. m 3. Muodostuma 8, Tervalampi I Hiekkaesiintymä, jonka päällä on Tervalammin pohjoispuolella moreenia. Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 9, Tervalampi I I Matala hiekkaesiintymä. Pinta-ala on 2, 5 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m3. Muodostuma 10, Tervalampi III Matala hiekkaesiintymä. Se on vain 1-3 m pohjavedenpinnan yläpuolella. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m3. Muodostuma 11, Tervalampi PJ Matala (1,5 m), merkityksetön hiekkaesiintymä. Pinta-ala on 11 ha. on pääluokkaa C, arvioitu m3. Aine s

6 Muodostuma 12, Myllylampi Laaja hiekkaesiintymä. Myllylammen pohjoispuolella on kerrospaksuu s 3-5 metriä. Siellä on myös karkein aines. Hiekkavaltainen eteläosa on 1-3 metriä pol : javedenpinnan yläpuolella. Pinta-ala on 228 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 6, 7 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c 6,5 milj. rn3. Muodostuma 13, Pernunnummi I Reunamuodostuman länsiosa, joka jatkuu Portaan suuntaan harjuna. Pernojärven eteläpuolella on kerrospaksuus metriä. Soravaltainen alue on muualla 5-20 metriä paksu, hiekkavaltaiset alueet ovat ohuita, 2-8 metriä. Pohjoisosan selänteen päällä on seismisen luotauksen mukaan 1-2 metri ä moreenia. Pinta-ala 960 ha. Aines koko muodostumassa on pääluokkaa C, laajoilla osa-alueilla kuitenkin pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n 52 milj. m 3, josta arvioitu A 2 milj. m 3, B 20 milj. m 3, c 30 milj. m3. IVMuodostuma 14, Pernunnummi I I Laajan Pernunnummen itäisin osa. Sen eteläreunaa kulkee soravaltainen harju. Muut osat ovat verraten vähän (1,5-4 m) pohjavedenpinnan yläpuolella. Kairausten perusteella on kuitenkin todettu, että muodost.uma jatkuu pohjaveden alle metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 340 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat mandollisesti maisemansuojeluseikat. Kokonaismassamäärä on 11,7 milj. m 3, jos - ta arvioitu A rn 3, B 1,73 milj. m3, c 9, 87 milj. m3. Muodostuma 15, Tourjä rvi Muodostuma käsittää rinnakkaisia harjuselänteitä. Eteläinen pääselä.nn e sisältää kivistä soraa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 metriin. Pinta-ala on 114 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 6 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 2, 9 milj. m 3, c 2, 9 milj. m 3. Muodostuma 16, Syvälahti Edellisen jatke. Pohjatasona on pohjoisosassa pohjavesi, eteläosassa kallio. Kerrospaksuus on 2-10 metriä. Pinta-ala on 69 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on 5 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 2,7 milj. m3, C 1, 9 milj. m3.

7 Muodostuma 17, Laakasalo Harjutasanne, jonka paksuus on n. 10 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 31 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c 2, 1 milj, m3. Muodostama 18, Räyskäl ä Hiekkaesiintymä, jonka pohjatasona lännessä on kallio, muualla pohjavesi. Leikkausten perusteella aines on lähes kokonaan hiekkaa. Kerrospaksuu s vaihtelee 2-10 metriin. Pinta-ala on 34 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 1, 6 milj, m3, jos - ta arvioitu B m 3, C 1,5 milj. m3. Muodostuma 19, Kaartjärvi Har. jusaar. ien ja -selkien muodostama jono. Niitten käyttöönotto ei ole mielekdstä maisemansuojelun kannalta. Muodostuma 20, Lakeenummi Itäosa laajasta III Salpausselän reunamuodostumasta. Seismisen luotauksen mukaan pinnalla on moreenia. Sen alla on todennäköisesti lajittunutta aines - ta. Eteläosassa ei moreenia ole. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 28 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c mn3. Muodostuma 21, Kauhajärv i Muodostuma näyttää olevan harjuselänne, jonka päällä on moreenia. Kerros - paksuus on 2-15 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 44 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2, 5 milj. m `', josta arvioitu A m 3, B m 3, C 1, 5 milj. m3. Muodostuma 22, Ympyr:äisenrnäki Luonteeltaan selvittämättä jäänyt muodostuma. Se kuuluu III Salpausselkään. Siinä on ilmeisesti lajittunut ydin ja pinnalla moreenia. Karttalehti Karkkil a Muodostuma 1, Kotarnäki I Lajittunut reunamuodostuma, Aines on varsinkin pinnalla heikosti peseytynyttä ja lohkareista. Kerrospaksuus vaihtelee 2-15 metriin. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B rn 3, C rn 3.

8 Muodostuma 2, Kotamäki II Pieni lajittunut kumpu. Pinta-ala on 1 ha m 3. Aines on pääluokkaa C, arvioitu Muodostuzna 3, Kotamäki III Matala lajittunut reunamuodostuma. Aines on kokonaan hienoa hiekkaa. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m 3. Muodostuma 4, Kotamäki IV Lajittunut reunamuodostuma. Paksuimmat osat ovat n. 5 m ja saattavat sisältää jonkun verran soravaltaista ainesta. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on rn3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 5, Kotamäki V Pieni pinnalta lohkareinen reunamuodostuma. Pinta-ala on 0, 5 ha. on pääluokkaa C. arvioitu m 3. Aine s Karttaleliti Ilunsal a Muodostuma 1, Ilakoissu o Korkea harjuselänne. Soran yhteydessä on todennäköisesti myös murskauskelpoista ainesta. Kerrospaksuus vaihtelee 5-20 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamaara on 1, 2 milj. rn 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 2, Kuusela Pieni Salpausselkävyöhykkeen muodostuma. Kerrospaksuus on 2-6 metriin. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 3, Syymälammi Osa pitklliäisharjusta. Kerrospaksuus on 2-12 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 90 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 7 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 3, 5 milj. m 3, C 3, 4 milj. m 3.

9 Muodostuma 4, Teleninnummi Harjuselänne, jossa on selvä soravaltainen ydin. Laajojen hiekkaisten lieve - alueitten vuoksi koko muodostuma on luettu hiekkavåltaiseksi. Kerrospaksuu s vaihtelee 2-20 rnetriin. Pinta-ala on 128 ha.. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 11, 2 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B 3, 6 milj. m3, c 7, 3 milj. m3. Muodostuma 5, Metsälä Lajittunut reunamuodostuma. Maksirr. ipaksuus on 15 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m.3, josta arvioitu A 'm3, B m 3, C m3. Muodostuma 6, Raiski o Reunamuodostuma, joka ilmeisesti on lajittunut. Kerrospaksuus on pieni : 2-6 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 7, Mäenpää Suuri harjun delta. Morfologian perusteella se sisältää kivistä soraa paksuimrnissa osissaan. Lievealueet lännessä ja etelässä ovat hiekkaa. Kerrospaksuus soravaltaisella alueella on metriä, muualla 2-10 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 235 ha. Aines on pääluokkaa. B. Kokonaismassamäärä on 25 milj. m3, josta arvioitu A 1 milj. m3, B 12 milj. m3, c 12 milj. m 3. Muodostuma 8, Palolamm i Suuri harjumuodostuma. Soravaltainen osa sisältää A- ja B-luokkaa yhteen - sä yli 50 %. Lievealueet ovat lähes kokonaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-20 metriin. Pinta-ala on 480 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 57 milj. m3, josta arvioitu A 3 milj. m3, B 24 milj; m3, C 30 milj. 3 m. Muodostuma 9, Luutasuonharj u Osa pitkittäisharjuselännettä. Muodostuma on huomattavan paksu (10-20 m ) ja ainekseltaan karkeaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 68 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 8 milj. m 3, josta arvioitu A m3, 13 3, 8 milj. m3, c 3, 9 milj. m 3.

10 Muodostuma 10, Kotimäki Lajittunut reunamuodostuma, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioi - tu B rn3, C rn. 3. Muodostuma 11, Pilpala Harjun laajentuma. Kerrospaksuus on laajoilla alueilla metriä. Var - sinkin pohjoiseen suuntautuva soravaltainen alue on lupaava A-luokan suhteen. Pinta-ala on 252 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 29 milj. m 3, josta arvioitu A 1 milj. m3, B 12 milj. m 3, c 16 milj. m 3. Muodostuma 12, Rautasuo Harjumuodosturna, jonka pohjatasona on pohjaveden ohella myös kallioperä. Geologisin perustein on pohjoisosan selänteet arvioitu soravaltaisiksi. Kerrospaksuus vaihtelee 2-15 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 106 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 6 milj. mn 3 josta arvioitu B 1 milj. m3, c 5 milj. m3 Muodostuma 13, Nummenpä ä Epämää.räin.en., kalliokumpujen rikkoma muodostuma. Saran esiintyminen on epätodennäköistä. Pinnalla on lievealueilla karkeaa hietaa. Kerrospaksuus on k. m. 4 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu 1, 2 milj. m 3. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja viljelykset. Muodostama 14, Komionsuo Lajittunut muodostuma, joka käsittää hiekkakentän sekä siitä kohoavia selänteitä. Selänteissä saattaa soran osuus olla %. Kerrospaksuu s vaihtelee 2-15 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta.-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostama 15, Rytökorpi Laakea hiekkaesiintymä. Pinnalla on paikoin karkeaa hietaa. Kerrospaksuu s on 2-5 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m3.

11 Muodostuma 16, Leirinnummi Osa laajaa harjun lievealuetta. Kerrospaksuus on pääasiassa 4-5 m, liepeillä vain 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 94 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu 3, 8 milj. m3. Muodostuma 17, Saarenoj a Harjukumpuja käsittävä muodostuma. Korkeimmissa kurnmuissa saatta a esiintyä soraa %. Kerrospaksuus on 2-8 metriä. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha.. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m J, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 18, Joensuu Pieni lajittunut reunamuodostuma. Kerrospaksuus on k. m. 4 metriä. Pinta - ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 19, Summa Pieni, matala harjumuodostuma. Merkitys on vähäinen. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m 3. Muodostuma 20, Mieholammet Harjualue, jossa on lukuisia pinnalta lohkareisia kumpuja sekä selänteitä. Aines on luokitel.tavissa soravaltaiseksi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaa sen lietteisyys. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, C rn 3. Muodostuma 21, Nenälasit Muodostuva on geologisesti n. s. matalaan veteen syntynyt harju. Siinä on ydinkumpuja, harjun lievehiekat puuttuvat. Kerrospaksuus on 3-6 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m 3. Muodosturnasta on diakuvia gt:n arkistossa.

12 Muodostuma 22, Tuomisto Monihaaraiseen harjuun kuuluva muodostuma. Korkeimmat osat saattavat olla soravaltaisia. Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 23, Koivisto Kalliomäen itärinteeseen nojaava reunamuodostuma. Korkein osa sisältää ilmeisesti myös soraa. Kerrospaksuus on 2-10 metriä.. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 24, Välppikar i Harjukumpuja ja selänteitä käsittävä muodostuma, joka geologisen perustein on arvioitu soravaltaiseksi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c rn3. Muodostuma 25, Katajahuhdanmäki Epämääräinen muodostuma, geologisesta ehkä reunamuodostuma tai laakson - täyte. Tieleikkausten perusteella aines on pääasiassa hiekkaa. Soran löytyminen on todennäköisintä luoteisrinteen puolella. Kerrospaksuus vaihtelee 3-10 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on27 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaisinassa.määrä on 1,4 milj. m 3, josta arvioit u B m 3, C 1,2 milj. m3. Muodostura 26, Laihua Lajittunut reunamuodostuma. Kerrospaksuus on pääselänteessä varsin suuri, m. Soran esiintyminen pääselänteessä on todennäköistä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 27, Nummensyrj ä Harjumuodostuma, jonka keskiosissa on ilmeisesti soraa lähes 50 % aineksesta. Lievealueet ovat hiekkaa. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2, 2 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C 1,3 milj. m 3.

13 Muodostuma 28, Teväntö 1 Reunamuodostuma, jonka lajittuneisuus ei ole täysin varma. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassarnä irä on m3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 29, Teväntö I I Lajittunut reunamuodostuma. Pohjoisrinteen puolella aines on heikosti sora - valtaista. Eteläpuoli on hiekkavaltainen. Kerrospaksuus on k. m. 7 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 30, Sinervä Reunamuodosturna. Pinta on pohjoisrinteellä ja laella lohkareinen. Ilmeisesti muodostamassa on moreenia laattoina. Kerrospaksuus vaihtelee 2-20 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjoisosassa asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 31, Sillanpää Reunamuodostuma. Leikkausten ja muitten seikkojen perusteella se on käsitettävä hiekkaesiintymäksi. Pintaosissa ja lievealueilla tavataan hieno a hiekkaa ja karkeaa hietaa. Kerrospaksuus on 5 metrin tienoilla. 26 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu 1, 3 milj. m 3. Pinta-ala on Muodostuma 32, Keloissu o Ryhmä lajittuneita kumpuja. Kerrospaksuus on 2-8 metriin. Muodostumiss a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on yht. 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu m 3, c m 3. Muodostuma 33, Harr i Lajittunut muodostuma. Aines saattaa olla osaksi lietteistä ja moreenia sisältävää. Kerrospaksuus on k. m. 4 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaisniassainäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3.

14 Karttalehti Topen o Muodostuma 1, Kaakkomäk i Länsiosa harjun laajenturnasta. Paksumpi itäosa on karttalehdellä (Loppi). Sora,raltaisten osien. aines on lietteistä ja pintaosasta varsin kivistä. Kerrospaksuus vaihtelee muutamasta metristä 20 metriin. Pinta-ala on 50 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaisrnassamää.rä on 3, 5 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 1 milj. m 3, C 2,4 milj. m3. Muodostuma 2, Kä.rpänoj a Har ju.muodosturna, joka pienuutensa vuoksi on merkitykseltään vähäinen. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C.. Kokonaismassarnäärä on rn3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 3 I-iarjumuodost.uma. Ydinosa on soraa, liepeet hiekkaa. Kerrospaksuus on pieni, 1-3 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on zn 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 4, Kuitikas Suuren harjun lievealuetta. Pohjatasona on etelässä ja idässä kallio, pohjoisessa pohjavesi. Aines on hiekkaa, joskin Pikku Punelian länsipuolisess a selä.nteessä saattaa olla soraa. Kerrospaksuus on 3-12 metriin. Pinta-ala on 66 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,5 milj. rn3, josta arvioitu B m. 3, C 2, 8 milj. m3. Muodostuma 5, Sylkkiöt Harjuun kuuluva soravaltai.nen selännejono ja sen itä- sekä pohjoispuoliset hiekkavaltaiset alueet. Kerrospaksuus on 4-12 metriä. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 105 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassainäärä on 13 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 4, 650 milj. m.3, C 8 milj. m 3. Muodostuma 6, Pilkutin Lajittunut muodostuma. Kerrospaksuus on 4-10 metriä. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamää_r. ä on 1,7 m ilj. rn 3, josta arvioitu B m 3, C 1, 2 milj. rn3.

15 Muodostuma 7, Kalamaj a Merkityksetön muodosturna. Kerrospaksuus on n. 5 metriä ja aines hiekkaa.. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pää - luokkaa C, arvioitu m3. Muodostuma 8, Saarijärvi I Pieni harjukumpu. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on na3, josta arvioit u B m3, c m3. Muodostuma 9, Stenbacka Lajittunut reunamuodostuma ja siihen päättyvä kapea harju. Aines saattaa olla osaksi heikosti lajittunutta, moreenimaista. Kerrospaksuus on metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 10, Pietari Lajittunut reunamuodostuma, jonka karkea itäosa sisältää ilmeisesti sora a %. Aines saattaa sisältää myös moreenia. Kerrospaksuus on metriä. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m`~, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 11, Saarijärvi II Teräväpiirteinen harju ja sen pohjoispuolinen harjulaakio. Soran osuus muodostumasta saattaa olla alla esitettyä arviota suurempi. Kerrospaksuu s vaihtelee 2-12 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 56 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 5,2 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B 1, 9 milj. m 3, C 3, 2 milj. m3. Muodostuma 12, Valkeaves i Muodostuma on selvästi kolmiosainen: pohjoisin selänne on karkea ja sora - valtainen, sen eteläpuolirien alue on matalaa hiekkakangasta ja eteläisi n harjujuotti hiekka valtainen. Kerrospaksuus vaihtelee 1, 5-12 metriin. Pinta - ala on 78 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohd.at. Kokonaismassamäärä on 5 milj. m 3, josta arvioi - tu A m 3, I3 1,7 milj. m3, C 3, 2 milj. rn 3.

16 Muodostuma 13, Nummela Harjuun kuuluva muodostuma, jossa voidaan erottaa soravaltaiset pääselänteet ja niitten väliset hiekkatasanteet. Kerrospaksuus vaihtelee 2-15 metriin. Muodosturassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 74 ha. Aines on pääluokka a C. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassarnä.ärä on 4, 8 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 2 milj. m3, C 2, 7 milj. rn 3. _ Muodostuma 14, Väärävasta.nmäki Suuri ja kerrostumiltaan paksu muodostuma. Sen nimessä mainittu osa on ilmeisesti m pohjavedenpinnan yläpuolella. Läntiset hiekkatasanteet ovat matalampia, 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 650 ha. Aines on pääluokkaa B (itäosa) ja C (länsiosa). Kokonaismassamäärä on 75 milj. m 3, josta arvioitu A 3 milj. m3, B 32 milj. m3, c 40 milj. m3. Muodostumasta on diakuvia gt:n arkistossa. Muodostuma on Suomen geologi - sen kehityksen todisteena erittäin merkittävä. Muodostuma 15, Myllylampi Muodostuman pohjoisosan kautta kulkeesoravaltainen harju. Eteläosa on kalliokumpujen rikkomaa hiekkavaltaista aluetta. Kerrospaksuus vaihtele e suuresti, 2-15 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 200 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 11 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 4 milj. m 3, c 6, 5 milj. m3. Muodostuman käyttö - mandollisuuksiin saattavat vaikuttaa maisemakysymykset. Muodostuma 16, liankalamme t Laakea harjumuodostuma. Geologisin perustein aines on arvioitu hiekaksi. Kerrospaksuus on 2-7 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, jos - ta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma. 17, Kokkosu o Pieni harjuseldnn e Kerrospaksuus on k. m. 5 metriä. Pinta-ala on 2, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m 3.

17 Muodostuma 18, Rauhala Pieni, merkityksetön esiintymä. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on rn3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 1 9 Epämääräinen reunamuodostuma. Sen aines näyttää olevan osaksi moreenimaista ja lietteistä. Kerrospaksuus on k. m: 5 metriä. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Karttalehti Hiiskula Muodostuma 1, Vuorensyrj ä Harjukumpu. Pinnalla on heikosti lajittunutta moreenimaista ainesta. Soraa on sekä pohjaosissa yhtenäisenä kerroksena että ylempänä vuorokerroksi n hiekan kanssa. Kerrospaksuus on 2-15 metriä. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 2, Perintö Pieni harjuselänne. Kerrospaksuus on k. m. 3 metriä. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m 3. Muodostuma 3, Suolasuo Jyrkkäpiirteinen, paikoin varsin paksu harjumuodostuma. Morfologia j a muodostumatyyppi viittaavat karkeaan ainekseen. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1,7 milj. m, josta arvioitu A m3, B m3, C m 3. Muodostuma 4, Maakylä I Pohjanlandelle saakka lähes yhtenäisenä jatkuvan harjun kärkiosa. Länsipuolisko on leikkausten perusteella soravaltaista. Itäosan matala lievealue on hiekkavaltainen. Kerrospaksuus on 3-20 metriin. Pinta-ala on 46 ha. Aine s on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 5, 6 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 2, 650 milj. m 3, C 2, 7 milj. m3.

18 Muodostuma 5, Keihäsjärvi Pieni lajittunut reunamuodostuma. Aines on heikosti peseytynyttä, lietteistä. Kerrospaksuus on 2-5 metriä. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m 3. Karttalehti Läyliäine n Muodostuma 1, Havurnäki Lajittunut reunamuodostuma. Pinnalla on 1-2 mn pienikivistä soraa, alla on hiekkaa. Kerrospaksuus on k. m. 3-4 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 2, Järvisu o Lajittunut reunamuodostuma, joka kuuluu II Salpausselkään. Sen pinnalle on paikoin, varsinkin länsirinteen puolella 0, 5-2 m moreenia. Aines on leikkauksissa karkeaa hiekkaa ja osaksi kivistä soraa. Muodostuman suurin paksuu s on metriä. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m3. Muodostuma 3, Soukki Komea lajittunut reunamuodostuma. Aines on hiekkaa, jossa soraa esiintyy linsseinä ja välikerroksina. Länsirinteen puolella on odotettavissa soravaltaista ainesta ja mandollisesti moreenia laattoina. Kerrospaksuus on k. m. 15 metriä. Pinta-ala on 27 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3, 2 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C 2,3 milj. m3. Muodostuma 4, Kullanjoensuo Lajittunut reunamuodostuma. Aines on leikkauksessa selvästi hiekkavaltaista. Pinta.-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

19 Muodostuma 5, Korkeemäki Harjusysteemin laajentuma. Geologisin perustein voidaan vain luoteesee n suuntautuva harjumainen osa arvioida soravaltaiseksi. Laaja tasannealue on ilmeisesti hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 4-15 metriin. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 52 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 1, 15 milj. m3, c 2, 7 milj. m3. Muodostuma 6, Haukkarnäki Harjurnuodostum.a, johon kuuluu keskellä oleva korkea delta ja. sen molemmin puolin matala, kapea harjujuotti. Kerrospaksuus on 2-15 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 3 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 1, 680 milj. m 3, C 1, 2 milj. m3. Muodostuma 7, Mahlasuo Pohjoiskärki harjumuodostumasta (kl , n:o 3). Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m3. Muodostuma 8, Maakylä I I Harjukumpujen, -selänteiden ja -kuoppien luonnehtima muodostuma. Pak - suin osa on ilmeisesti soravaltainen. Lopen maantien kohdalla pohjatasona on osaksi kallio. Kerrospaksuus vaihtelee 2-15 metriin. Pinta-ala on 102 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 8 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 2,5 milj. m3, C 5 milj. m3. Muodostuma 9, Heratuslampi Muodostuman 8 välitön jatke. Tyypiltään se on samanlainen. Lievealueet ovat pieniä, mistä syystä koko muodostuma on arvioitu soravaltaiseksi. Kerrospaksuus vaihtelee 4-15 metriin. Pinta-ala on 52 ha. Aines on pää - luokkaa B. Kokonaismassamäärä on 6 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 3,4 milj. in 3, C 2, 3 milj. m3.

20 Muodostuma 10, Lenninsuo Harjun laajentuma. Pohjatasona on pohjavesi paitsi pohjoisreunalla, miss ä muodostuma nojaa kallioselänteeseen. Kerrospaksuus on 2-15 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 182 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 14 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 6, 5 milj. m3, c 7 milj. m3. Muodostama 11, Hyrynlammet Muodostumaan kuuluu kolmiomainen II Salpausselän laajentuma ja sen kaak - koispuoliset hiekka-alueet. Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 metriin. Pinta - ala on 187 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 13 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 4, 5 milj. m3, C 8 milj. m3. Muodostuma 12, Sajaniemi Lajittunut reunamuodostuma. Kerrospaksuus on 2-15 metriin. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä. on ni 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 13, Tonttumäki Ryhmä II Salpausselkään kuuluvia reunamuodostumaselänteitä ja kumpuja. Itäinen pääselänne on soravaltainen ja saattaa sisältää myös moreenia. Länsiosa on matalaa ja hiekkavaltaista. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaistässarnäärä on 1, 8 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 1,16 milj. m3. Muodostuma 14, Petäyssu o Komea reunamuodostuma. Morfologia antaa. viitteitä varsin karkeasta aineksesta. Moreenia esiintyy aineksessa melko varmasti laattoina. Kerros - paksuus on suuri, k. m metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 3 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 1,5 milj. m3, C 1,35 milj. m3. Muodostuma 15, Metsämaa Laakea hiekkaesiintymä, jonka jatkeena koilliseen on moreenireunamuodostuma. Kerrospaksuus on k. m. 5 metriä. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3.

21 Muodostuma 16, Koskela Pieni lajittunut muodostuma, jolla ei ole sanottavaa käyttöarvoa. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m 3. Muodostuma 17, Ylhäine n Pieni, vähämerkityksinen reunamuodostuma. Kerrospaksuus on vain 1-3 metriä. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. arvioitu m 3. Muodostuma 18, Vuokkoranta Lajittunut reunamuodostuma. Leikkauksissa ei ole moreenia, mutta sit ä saattaa olla länsirinteen puolella. Kerrospaksuus on k. m. 6 metriä. Pinta - ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c rn 3. Muodostuma 19, Uksela Lajittunut II Salpausselän reunamuodostuma. Käyttökelpoisia leikkauksia havaintoja varten ei ole. Kerrospaksuus on 2-10 metriä. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1 milj. m3, josta arvioit u B m3, C m 3. Muodostuma 20, Jarventausta Edellisen kanssa samaan systeemiin kuuluva reunamuodostuma. Leikkauksia ei ole. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 21, Läpikivi Kaksi lajittunutta reunamuodostumaa. Kerrospaksuus on 2-5 metriä. Muodostumissa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 22, Koivula Se kuuluu rykelmään II Salpausselän reunamuodostumia (samoin n :ot ) Ainoa leikkaus on etelärinteellä. Karkein aines on teoreettisesti ajatellen pohjoisrinteen puolella. Kerrospaksuus on melko suuri, metriin. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3.

22 Muodostuma 23, Särkijärvi I Lajittunut reunamuodostuma. Arviointiperusteena on muodostumatyyppi. Muodostumassa ei ole :Leikkauksia. Pinta-ala on 8 hå. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 24, Stirkijilrvi II Siihen kuuluu harjumainen osa ja reunamuodostuma. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma 25, Särkijärvi III Reunamuodostu.maselänne, jossa ei ole leikkauksia. Kerrospaksuus on k. m. 6-7 metriä. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 26, Koulahti Reunamuodostuma, jossa ainakin pinnalla näyttää olevan moreenia. Kerros - paksuus vaihtelee 5-15 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 27, Nummennokka Lajittuneita muodosturnia. Pinta-alat ja ainesmäärät ovat pieniä. Niitten käyttöä rajoittaa huvila-asutus. Pinta-ala on yht. 3, 5 ha. Aines onpääluokkaa C, arvioitu m3. Muodostuma 28, Lukkolanma a Suuren harjun ja III Salpausselän leikkauskohta. Soravaltainen pääselännejono on koillisrinteen puolella. Sen paksuus on 5-20 metriä. Hiekkavaltaiset osat ovat k. m. 5 metriä paksuja. 1\,luodostumassa ei ole merkittävi ä leikkauksia. Pinta-ala on 430 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 30 milj. m3, josta arvioitu A 1 milj. m 3, B 10 milj. m3, C 19 milj.m 3.

23 Karttalehti Lopp i Muodostuma 1, Sepänharj u Lajittunut reun.amuodosturna.. Aineksessa saattaa olla moreenilaattoja. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 2, Kavettulanharj u Lajittunut reunamuodostuma. Pääaines on hiekkaa, jossa on soraa välikerroksina. Myös moreenia esiintyy laattoina. Kerrospaksuus on 2-10 metriä. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 3, Linnamäki Lajittunut reunamuodostuma. Kerrospaksuus on n. 5 metriä, länsiosass a jopa yli 10 metriä. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioi - tu B m3, c m3. Muodostuma 4, Sajaniemenvuori Jyrkkäpiirteinen lajittunut reunamuodostuma. Soran ja A-luokan suhteen on korkein selänne varsin lupaava. Moreenia saattaa esiintyä aineksessa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-25 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 5, Veitsimäki Pieni lajittunut reunamuodostuma. Kerrospaksuus on n. 4 metriä. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 6, Nulj a Merkityksetön harjumuodostuma. Lähes kokonaan asutuksen alla. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m3.

24 Muodostuma 7, Kuusist o Lajittunut reunamuodostuma. Kuuluu II Saipausselkään. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa melkoisesti asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B in 3, C m 3. Muodostuma 8, Keskimäki Lajittunut reunamuodostuma. Samaa systeemiä kuin n:o 7. Kerrospaksuu s on k. m. lähes 10 metriä. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 9, Uudentalonnummi Lajittunut reunamuodostuma. Korkein selänne ja varsinkin sen luoteisrinne sisältävät soraa %. Kerrospaksuus vaihtelee 2-15 metriin. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 49 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 5, 4 milj. m3, josta arvioitu B 1, 4 milj. m3, C 4 milj. m3. Muodostuma 10, Nummensyrj ä Harjumuodosturna, jonka paksuirr, osa on m vahva. Koska leikkauksia ei ole, ovat ainessuhteet arvioidut morfologian ja muodostumatyypin perusteella. Karkeimmassa osassa on ilmeisesti A-luokan ainesta 5-10 %. Pinta - ala on 61 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 5, 8 milj, m 3, josta arvioitu A m 3, B 2 milj. m3, c 3, 6 milj. m 3. Muodostuma 11, Okslahti Merkityksetön hiekkaesiintymä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m 3. Muodostuma 12, Nummimäki Karttalehden muodostuma 13 :n pohjoisreuna. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamää.- rä on rn3, josta arvioitu A m3, B m3, c m 3. Muodostuma 13, Petäyssu o Pohjoisosa karttalehden muodostumasta n :o 14. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on rn3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

25 Muodosturna 14, Kotipalsta Reunam.uodostuman pohjoisosa. Kerrospaksuus on k. m. 10 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaimassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c rn3. Muodostuma 15, Toivola Harjumainen muodostama. Sora esiintyy hiekan yhteydessä vä.likerroksina ja linsseinä. Kerrospaksuus on n. 6 metriä. Pinta-ala on 3, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 16, Erävismäk i Jyrkkäpiirteinen reunamuodostuma. Aineksessa on melko varmasti moreenia ja ylisuuria lohkareita. Kerrospaksuus on k. m. 10 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on. 1 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m 3. Muodostuma 17, Reskula Kapea lajittunut reunamuodostuma. Aines sisältää hiekan lisäksi soraa välikerroksina. Siinä on jonkun verran hienoaineksia. Kerrospaksuus on 4 metri n luokkaa. Pinta-ala on 3, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 18, Vanha Kirkk o Lajittunut kumpu. Pinta-ala on 3 ha. Vanhan kirkon alueen alla. Muodostuma 19, Loppi I Harjuun kuuluva muodostuma. Sen käyttöönotto ei ole mandollista kirkon, hautausmaan ja asutuksen takia. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m3. Muodostuma 20, Loppi II Harjuun kuuluva muodostuma. Länsiosa on osaksi asutuksen alla. Itäosa (k. paksuus n. 10 m) sisältää A- ja B-luokkaa n. 30 %. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2, 1 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B m3, C 1,5 milj. m3.

26 Muodostuma 21 Aijämäk i Lajittunut reunamuodostuma. Pääselänteen keskipaksuus on suuri, lähe s 20 metriä. Sen itäosassa saattaa olla kallioperä muodonantajana. Sora a on eniten muodostuman syvim.rnissä osissa. Pinta-ala on 18 ha. pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2, 8 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, C 1., 8 milj. m 3. Aines on Muodostuma 22 Karhul a Kaksi pientä lajittunutta reunamuodostumaa. Soran osuus on n. 30 %. Kerrospaksuus on 2-8 metriä. Pinta-ala on yht.. 1, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m. Muodostuma 23 Rajaportt i Lajittunut reunamuodostuma, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 24 Kalakalli o Lajittunut reunamuodostuma. Pohjatasona on Ojajärveen laskeva kallio. Pinnalla on ilmeisesti moreenia. Soran osuus voi olla alla esitettyä suurempikin. Kerrospaksuus on 3-15 metriin. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 8 milj. m 3, josta arvioitu B m 3, C 1,3 rnilj. m3. Muodostuma 25 Leipijärvi Lajittunut reunamuodostuma. Aines on heikosti peseytynyttä ja osaksi moreenirnaista. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodosturnan lounaispuolella on kaksi reunamuodostumaa, jotka saattavat oll a lajittuneita. Muodostuma 26 Kylmäoj a Lajittunut reunamuodostuma, jossa ei ole leikkauksia. Kerrospaksuus on 4-5 metriä. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3.

27 14G Muodostuma 27 Loppi III Lajittunut reunamuodostuma. Aineksessa saattaa esiintyä moreenia. Kerros - paksuus on 2-15 metriä. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaisma ssamäärä on rn 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 28 Loppi IV Harjun laajentuma. Pohjoisosassa on pohjatasona paikoin kallioperä. Leikkausten perusteella ei selvästi soravaltaisia osia ole. Soran osuus näyttää olevan %. Kerrospaksuus vaihtelee 2-25 metriin. Pinta-ala on 170 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodosturnan käyttöä rajoittaa jonkun verran asutus. Kokonaismassamäärä on 18 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B 4, 3 milj. m3, c 13, 5 milj. m3. Muodostumasta on valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 29 Ruosu o Pitkittäisharjuselänne, jonka sisällä on kallioperän kumpuja. Karkein aine s on odotettavissa luoteisosassa. Kerrospaksuus vaihtelee 3-20 metriin. Pinta - ala on 47 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4,4 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 1 milj. m 3, C 3, 2 milj. m3. Muodostuma 30 Väärälä Harjun laajentuma. Paksuin soravaltainen osa nousee 25 m pohjavedenpinnan yläpuolelle. Muut alueet ovat 5-15 m paksuja. Muodostumassa on yksi pieni leikkaus. Pinta-ala on 61 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 10 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 2, 5 milj. m3, C 7, 2 milj. m3. Muodostuma 31 Kerav a Lajittunut muodostuma. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m 3. Muodostuma 32 Oromäk i Kapea, harjumainen reunamuodostuma. Soraa on linsseinä ja välikerroksina. Kerrospaksuus on 2-10 metriä. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa jossain määrin asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

28 Muodostuma 33 Nikula Lajittunut reunamuodostuma. Soraa siinä tuskin on merkittävästi. Kerrospaksuus on k. m. 4 metriä. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 34 Iiuh.kaja I Lajittunut reunamuodostuma. Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Q Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m', C m3. Muodostuma 35 Huhkaja II Lajittunut selänne. Kerrospaksuus on k. m. 5 metriä. Siinä ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Karttalehti Vihtijärvi Muodostuma 1 Jussila I Pieni lajittunut muodostuma. Aines on pääasiassa hiekkaa. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 2 Jussila II Jyrkkäpiirteinen harjumuodostuma, jossa ei ole leikkauksia. Geologisin perustein se on arvioitu soravaltaiseksi. Kerrospaksuus on k. m metriä. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Muodostuma 3 Käärmekallio Epämääräinen reunamuodostuma. Sen alarinteet ovat saven alla. Kerrospaksuus on 2-5 metriä. Muodosturnassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3.

29 Muodostuma 4 Arlampi Länsipää reunarnuodostumasta. Se käsittää etupäässä hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-10 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B rn'', C m3. Muodostuma 5 Ojanper- ä I Jyrkkärinteinen harjutyyppinen muodostuma. Morfologia ja leikkaus viittaa - vat soravaltaiseen ainekseen. Kerrospaksuus on k. m. n. 10 metriä. Pinta - ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Muodostuma 6 Ojanperä II Pieni lajittunut reunan mruodostuma. Aines on ydinosassa soraista. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B rn 3, c m3. Muodostuma 7 Haapakorpi Itäreuna karttalehden muodostumasta n :o 3. Aines on kokonaan hiekkaa. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m 3. Karttalehti Kytäj ä Muodostuma 1 Patoj a Reunamuodostuma. Leikkauksen perusteella sen syvemmät osat ovat lajittunutta ainesta. Pinnalla on moreenimaista ainesta. Leikkaus antaa viitteit ä karkean hiekan ja soran esiintymisestä. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaisrassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 2 Kalliomäki Ilarjuselänteen pohjoiskärki. Aines on ilmeisesti A-luokkaa sisältävää soraa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on rn 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 3 Mukulamäki Pieni, merkityksetön hiekkaesiintymä. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu rn3.

30 Muodostuma 4 Lähteenoj a Lajittunut reunamuodostuma. Aines pinnalla moreeniinaista. Syvemmällä soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 metriä. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioi - tu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 5 Mäyränummi Harjulaajentuman itäosa. Aines on pääasiassa hiekkaa. Paksuimman osan syvemmissä kerroksissa on mandollisesti soraa. Kerrospaksuus vaihtele e 2-15 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 31 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2, 2 milj. m3, josta arvioitu B m 3, C 1, 9 milj. m3. Muodostuma 6 Yli-Mäkil ä Lajittunut reunamuodostuma. Ainoassa leikkauksessa aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on k. m. 4 metriä. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostumasta on valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 7 Suoniemi I Lajittunut reunamuodostuma, ei leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. pääluokkaa C, arvioitu m3. Aines on Muodostuma 8 Suoniemi I I Lajittunut kumpu. Kerrospaksuus on k. m. 4 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m 3. Muodostuma 9 Nummela Harjukurnpu, jonka aines vähäkivistä soraa. Kerrospaksuus on k. m. 5 metriä. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 10 Kansakoul u Lajittunut reunamuodostuma. Aines on muodostumatyypin tapaan jonkun verran lietteistä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta.-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3.

31 15Q Muodostuma 11 Pitkälampi Matala hiekkaesiintym.ä. Soraa esiintyy aineksessa sen pohjoiskärjessä. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 12 Korvenoj a Harjuun kuuluva muodostuma. Morfologiset seikat viittaavat soran esiintymiseen. Kerrospaksuus on k. m. 10 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostumasta on valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 13 Mustamäki Eteläosa reunamuodostumatyyppisestä esiintymästä. Kerrospaksuus on 2-6 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma 14 Ylital o Kaksi kapeaa ja matalaa reunamuodostumaa. Ei käytännön merkitystä. Pinta-ala on yht. 3 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m 3. Karttalehti Launonen Muodostuma 1 Päiväkiv i Pieni hiekkaesiintymä, jolla on merkitystä vain paikalliskäytössä. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m 3. Muodostuma 2 Petäjäniemi Harjulaajenturnan uloin lieve. Aines on kokonaan hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioit u m3.