TVL:n Kymen piiriss ä

Transkriptio

1 S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho

2 Sisällysluettel o Osa III s. 251 Karttalehti 3134 Lappeenranta Puumala 308 " Imatra Liite : Yhteenveto massamääristä

3 251 - LAPPEENRANTA Karttalehti Lemi Muodostuma 1 Jalkosalmi Lajittunut muodosturna, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaac. Aines pääasiassa hienoa hiekkaa. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 2 Suomalainen Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 70 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man keskiosat ja pohjoisreuna sisältävät runsaasti B-luokan ainesta, paikoin jopa %. Reunoista sora puuttuu. Arvioitu B 0,5 milj. m3, C 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 4, 5 milj. m3. Muodostuma 3 Vuolteenkanga s Harju, jonka pohjatasona oa pohjavesi. Muodostuman käytön esteen ä ovat luonnonsuojelunäkökohdat. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman ydin B-valtainen ja sisältää runsaasti A-luokan kiviä. Idässä ja etelässä ydinaluetta reunustaa kapea hiekkainen vyöhyke. Arvioitu A 0, 2 milj. m 3, B 0, 7 milj. m 3, C 0,4 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 3 milj. m3. Muodostuma 4 Kärmeniem i Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat paikoitelle n ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman itäreunassa kulke e kapea B-valtainen harjanne, jossa melko runsaasti A-luokan ainesta. Länsiosan hiekkavaltainen alue sisältää myös jonkin verran soraa. Arvioitu A 0, 1 milj. m 3, B 0, 3 milj. rn3, C 0, 7 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 1, 1 milj. m 3. Muodostuma 5 Konnunharju Harju, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ova t paikoin ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta -ala on 35 ha, aines pääluokkaac. Muodostuman keskellä kulke e kapea jyrkkäreunainen B-valtainen harjanne, joka sisältää myös A-luokan ainesta. Reunustat pääasiassa hiekkaa, mutta keskiosassa olevat kumparee t saattavat sisältää runsaastikin soraa. Arvioitu B 0, 5 milj. m 3, c 2, 3 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2., 8 milj. m 3.

4 252 - Muodostuma 6 Kierokanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa C. Vain pintaosissa hieman B-luokan ainesta. Arvioitu C 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 7 Muukk a Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostu-- massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 160 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman luoteispäässä karkein aines ilmeisesti alueen koillisreunassa. Harjun keskiosassa ydin B-valtainen, mutta soran osuus pienenee ja aine s muuttuu heikommin lajittuneeksi muodostuman kaakkoispäässä. Arvioitu B 3, 3 milj. m 3, C 8.7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 12 milj. m3. Muodostuma 8 Taipal e Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjois - pää B-valtaista ainesta, jossa hyvin niukasti A-luokan kiviä. Etelään siirryttäessä sora vähenee nopeasti. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 9 Syntymäniemi Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa C. Aineksesta puuttuvat ilmeisest i A- ja B-luokka lähes kokonaan. Arvioitu C m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 10 Keskisenpää Harju, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydin - osa sisältää jonkin verran soraa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 11 Särkemänkanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ova paikoitellen ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leik - kauksia. Pinta-ala on 65 ha, aines pääluokkaa C. Runsaimmin B-luokan ainesta todennäköisesti muodostuman pohjois reunassa, keskiosan kapeass a selänteessä. Arvioitu B 0, 5 milj. m 3, C 2, 5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3 milj. m 3.

5 Muodostuma 12 Lairi Harju, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa C. Aines karkeinta harjun kaakkoisosassa, luoteispää lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 0, 3 milj. m3, C 0, 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 13 Hakulila Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Aineksen joukossa jonkin verran hietaa. Arvioitu C m 3. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 14 Hämälistönkanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha, aines pääluokkaa C. Karkein aines muodostuman pohjoisreunassa. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 15 Lehmilahti Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu C m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodosturna 16 Kalliola Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman ydinosa viereisellä kartalla Arvioitu C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 17 Rahkasuo Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Pinnassa melko runsaasti A-luokan kiviä. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3.

6 Muodostuma 18 Pulaharju Harju, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio,. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosa B-valtainen ja sisältää hieman A-luokan ainesta. Muodostuman kaakkois - reunassa vyöhyke josta B-luokan aines puuttuu kokonaan. Arvioitu A 0, 1 milj. m3, B 0, 8 milj. m3, C 1,4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2, 3 milj. m3. Muodostuma 19 Töysiä Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman kaakkoispäässä aines on melko karkeaa ja sisältää B-luokka a %. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 20 Telamäki Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 70 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines vaikuttaa melko homogeeniselta soraiselta hiekalta, jossa B-luokan osuus on %. Harjanteiden ydinosissa saattaa olla B-valtaisia kerrostumia. Muodostuman luoteisreunassa B-valtaista ainesta, joka sisältää myö s A-luokan kiviä. Arvioitu B 2 milj. m3, c 4, 5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 6, 5 milj. m3. Muodostuma 21 Ahvenlampi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 85 ha, aines pääluokkaa C. Pohjoisreunassa melko laaja selänne, jonka aines B-valtaista. Muodostuman pääosana on itä-länsi-suuntainen harjanne, jonka ydin on soraista hiekkaa, joukossa myös B-valtaisia linssejä. Harjanteen reunoilla soran osuus alle 5 %. Arvioitu B 1 milj. m3, C 5, 5 milj. rn3. Kokonaismassamäärä 6, 5 milj, m 3. Muodostuma 22 Joutsuo Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha, aines pää - luokkaa C. B-luokan osuus melko vähäinen. Runsaimmin ilmeisesti muodostuman pohjoisreunalla ja keskiosissa. Arvioitu B 0, 5 milj, m 3, C 2 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2, 5 milj. m3.

7 Muodostuma 23 Kangasmäenharj u Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman länsireunassa kaksiosainen harjanne, jossa aines todennäköisesti B-valtaista. Myös itäreunassa oleva kumpare sisältää soraa. Arvioitu B 0, 5 milj. m3, C 1, 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m3, Muodostuma 24 Kourharj u Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman kapea ydinos a B-valtainen ja sisältää myös A-luokan ainesta. Reunat pääasiassa hiekkaa, mutta muodostuman kaakkoispäässä sisältävät myös melko runsaasti soraa. Arvioitu B 0, 5 milj. m3, C 0, 7 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 2 milj. m. Muodostuma 25 Hepoharj u Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat ydinosassa ylisuuret lohkareet pinnalla, Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa C. Melko kapean ydinosan aines B-valtaista, sisältää myös A-luokan kiviä, Ydinosaa ympäröi melko laaj a C-valtainen lievealue, joka sisältää myös hieman soraa. Arvioitu A 0, 1 milj. m3, B 1, 1 milj. m3, c 2, 6 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 3,8 milj. m3. Muodostuma 26 Hiidenvuori Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia, Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuma on jyrkkäreunainen kapea selänne, jonka aines melko karkeaa, sisältä ä myös A-luokan ainesta. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 27 Pekonkanga s Moreenipeitteinen deltta. Pohjatasona on sekä pohjavesi ett ä kallio, varsinkin länsiosassa. Muodostumaan on tehty kaks i koekuoppaa, joissa aines on ollut hienoa hiekkaa ja soraist a hiekkaa. Liepeillä moreenin päällä on rantakerrostumana hiekka a ja vasta moreenin alta alkaa primääri glasifluviaalinen aines. Kokonaismassamäärä on 4 milj. m3, josta arvioitu B 0,5 milj. m3, C 3,5 milj. m3. Pinta-ala on 40 ha.

8 Karttalehti Vitsai - Muodostuma 1 Lieslahti Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala oh 19 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 0, 1 milj. m3, C 1 milj. m3. Kokonaismassamäär, 1, 1 milj. m3 Muodostuma 2 Löytänä Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinosa todennäköisesti B-valtaista ainesta, joka on paikoitellen heikost i lajittunutta. Muodostuman lounaispuolella ori selänne, jonka aines saattaa olla lajittunutta. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä 1, 1 milj. m3. Muodostuma 3 Lammintalot Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 9 ha, aines pääluokkaa B. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m l Muodostuma 4 Enkelinrnäki Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 47 ha, aines pääluokkaa C. Kumpareiden ydinosissa B-luokan osuus %, paikoitellen myös A-luokan ainesta n. 5 %. Lievealueet hiekkaa. Arvioitu B 1, 5 milj. m 3, c 2, 3 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 3, 8 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt : n arkistossa. Muodostuma 5 Tevala Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosassa todennäköisesti B-luokan ainesta. Lievealueet hiekkaa. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3.

9 Muodostuma 6 Tankka Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijänä on peittävä moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa B. Muodostumassa paikoitellen hiuka n A-luokan ainesta. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 7 Kannuskyl ä Lajittunut rnuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänd on peittävä moreeni, jonka paksuus on 0, 5 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pä.ä1uokkaa C. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 8 Vitsai Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 2 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 9 Uusitalo Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 10 Raatsenmäki II Salpausselkään liittyvä muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjaves i ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 11 Metsärinn e II Salpausselkään liittyvä muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäär ä 1 milj. m3. Muodostuma 12 Korpel a II Salpausselkään liittyvä muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3.

10 Muodostuma 13 Vuohenselkä II Salpausselkään liittyvä muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 23 hae aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjois - reuna sisältää % B-luokan ainesta. Arvioitu B 0, 5 milj. m3, C 1, 2 milj, m 3. Kokonaismassamäärä 1, 7 mi1j, m3. Muodostuma 14 Kytdmäki II Salpausselkään liittyvä muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1, 2 ha, aines pääluokkaa B. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 15 Hyrkkälä II Salpausselkään kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on peittävä moreeni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman luoteisosa sisältää melko runsaasti B-luokan ainesta. Arvioitu B m3, C m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 16 Suurisuo Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta runsaimmin todennäköisesti muodostuman luoteisosassa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 17 Leppäniemi Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Solkei Muodostuma 1 Venäjänsaar i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttö ä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Saaren keskiosista kaakkoisreunaan ulottuu B-valtainen alue, jossa todennäköisesti myös A-luokan aines - ta. Sitä ympäröi hiekkavaltainen vyöhyke, jonka pohjoisosissa olevat selän-

11 teet ilmeisesti B-valtaisia. Arvioitu B 1, 1 milj. m3, c 2, 6 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 7 milj. m3. Muodostuma 2 Pökönharju Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytön esteenä ovat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 42 ha, aines pääluokkaa B. Vain Muodostuman eteläos a C-valtainen. Harjuselänteiden pinta runsaskivinen. Arvioitu A 0, 3 milj. m3, B 1, 4 milj. m 3, C 1, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 1 milj. m3. Muodostuma 3 Lainiem i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on verraten vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä, rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa B. Harjun ydinosat erittäin karkeaa ainesta, ja pintakivisyys on runsas, vain alavat ranta-alueet C-valtaisia. Arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 4 Kiekunniemi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelu - näkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aine s pääluokkaa C. Muodostuman ydin B-valtainen. Arvioitu B m3, C m 3. Kokonaismassarnäärä m 3. Muodostuma 5 Huutsaaret Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 8 ha, aines pääluokkaa C. Läntinen saari kokonaan ja itäisen saare n luoteisosa B-valtaisia. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 6 Leikonsaar i Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4, 8 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman aines hiekkaista soraa. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3.

12 Muodostuma 7 Kettu Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7, 5 ha, aines pääluokkaa C. Saaren keskiosat B-valtaisia. A-luokan aineksen osuus vähäinen. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 8 Sirppikärki/Hankaluoto Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman lounaisosa B-valtainen, niukasti A-luokan ainesta. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 9 Leikonmäki Lajittunut muodostama, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat muodostuman keskiosaa peittävä moreeni sekä ylisuuret lohkaree t pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 115 ha, aine s pääluokkaa C. Muodostuman koilliskulmassa on pieni B-valtainen harjanne, jossa myös A-luokan ainesta. Muodostuman eteläosassa olevan mäen pohjois- ja keskiosat ovat todennäköisesti melko karkeaa ainesta. Arvioi - tu B 2, 5 milj. m 3, C 9, 5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 12 milj. m3. Muodostuma 10 Pönniäldnkanga s II Salpausselkään kuuluva muodosturna, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat pohjoisreunaa peittävd moreeni, jonka paksuus on 1-3 m sekä ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 570 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman aines karkeinta pohjoisosissa, jossa se paikoitellen on huonosti lajittunutta. Etelään siirryttäessä A- ja B-luokan osuus vähenee ja karkean ainekse n alla on C-valtaista ainesta. Arvioitu B 42 milj. m 3, C 42 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 84 milj. m3. Muodostuma 11 Hiisimäki II Salpausselkään kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 280 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman karkein aines on koillisosassa jyrkkäreunaisessa melko laajassa seläntees-

13 261 - sä. Länsiosan kamesalueessa sora vain vähän. Arvioitu B 4 milj. m 3 C 25 milj. m3. Kokonaismassamäärä 29 milj, m3, Muodostuma 12 Kulopalonkanga s II Salpausselkään kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1000 ha, aines pääluokkaa C. Hiekkavaltainen salpausselän distaaliosa, jossa sora a vain pintaosissa. Muodostuman pohjoisosissa karkean kerroksen pakzuu s 3-5 m. Se ohenee etelään mentäessä ja puuttuu kaakkois- ja lounaisreunalta kokonaan. Arvioitu B 25 milj. m3, C 100 milj. m3. Kokonaismassamäärä 125 milj. m3. Muodostuma 13 Suppal a II Salpausselkään kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjaves i ja kallio. Haittatekijöinä ovat luoteisosassa ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna. on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 250 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman luoteisreunassa B-valtaista ainesta katkeilevana. harjanteena. Kaakkoisosat pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 8 milj. m3, C 20 milj. m3. Kokonaismassamäärä 28 milj. m3. Muodostuma 14 Niivanniemi Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha, aines pääluokkaa C. Kaakkoija keskiosan selänteissä aines B-valtaista ja saattaa sisältää A-luokan ainesta. Arvioitu B 0, 4 milj. m3, C 0, 9 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1,3 milj. m3. Muodostuma 15 Taka-latt o Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman ytimessä vähäinen B-valtainen linssi. Arvioitu B m 3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 16 Multamäki Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 70 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisreunassa ja keskiosassa B-valtaisia harjanteita, jotka sisältävät myös A-luokan ainesta. Koillisosa on hiekkaa, joukoss a melko runsaasti hietaa. Länsiosassa pinnassa paikoitej en soraa muute n hiekkaa. Arvioitu B 1, 5 milj. m3, c 7 milj. m3. Kokonaismassamäärä 8, 5 milj. m3.

14 - 262 Muodostuma 17 Tukial a Rantakerrostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta - ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu C 60, 000 m3. Kokonaismassamäärä m3, Muodostuma 18 Vauhokanga s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haitta - tekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla sekä vähäinen kerrospaksuus. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu C m kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 19 Pettilä Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat pohjoisosaa peittävä moreeni sekä ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 95 ha, aines pää - luokkaa C. Pohjoisosa muodostumasta karkein mutta myös heikoimmi n lajittunut. Lajittunut aines saattaa moreenin alla ulottua rajattua aluetta kauemmas pohjoiseen. Eteläosat lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 0, 9 milj. m 3, C 5, 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 6 milj. m3 Muodostuma 20 Hakulinmaa Harjumuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. Matala harjanne, jonk a aines pääasiassa hiekkaa. Keskiosissa, jossa pinta erittäin kivinen, mahdollisesti hiukan soraa. Arvioitu B 0, 1 milj. m3, C 1, 3 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1, 4 milj. m3. Karttalehti Rutola Muodostuma 1 Männikkö Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskiosassa jonkin verran soraa. Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3.

15 Muodostuma 2 Juopun e Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman länsireunassa kulkee kapea harjanne, jonka aines B-valtaista ja sisältää myös A-luokan kiviä. Arvioitu A m 3, B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 3 Musta-ah o Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 0, 2 milj. m 3, C 1, 4 m 3, hietaa 0, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m3. Muodostuma 4 Rovonlaht i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on59 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman kumpareet sisältävät B-valtaista ainesta. Arvioitu B 5 5 milj. m3, c milj. m3, hietaa 0, 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä milj. m3. Muodostuma 5 Rehvalaht i Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydin sisältää ilmeisesti runsaasti B-luokan ja jonkin verran A-luokan ainesta. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 6 Rutola I Salpausselkään liittyvä muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatek_jöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 0, 4 milj. m 3, C 1, 3 milj. m 3, hietaa 0, 4 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2, 1 milj. m3. Muodostuma 7 Uusi-Lavola I Salpausselkään liittyvä muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjaves i ja kallio. Haittatekijänä on koillisreunaa peittävä moreeni. Arvioinnin apunå on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 200 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma pääasiassa hiekkaa, vain pintakerroksissa runsaasti soraa. Arvioitu B 2, 6 milj. m3, c 18, 4 milj. m 3, hietaa 5, 2 milj. m3. Kokonaismassamäärä 26, 2 milj. m.

16 Muodostuma 8 Näkötorninmäki Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on länsiosaa peittävä moreeni, jonka paksuus on 1-2 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Reunamuodostuman ydin B-valtainen ja sisältää melko runsaasti A-luokan ainesta. Arvioitu A 0, 5 milj. m3, B 1, 9 milj. m3, c 2, 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 4, 5 milj, m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 9 Lampisuo Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on länsiosaa peittävä moreeni. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. B-valtainen aines sijaitsee muodostuman lounaispäässä. Arvioitu A m 3, B m3, C m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 10 Parkinmäk i Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet pinnalla ja aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 27 ha, aines pääluokkaa C. Pohjois - osan jyrkkäreunainen harjanne sisältää oletettavasti sekä A- että B-luokan ainesta. Arvioitu A 0, 3 milj. m3, B 0, 9 milj. m3, C 1, 2 milj. m3. Kokonaismassamäärä. 2,4 milj. m3. Muodostuma 11 Kokkovah a Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keski - osassa runsaasti B-luokan ja hieman A-luokan ainesta. Molemmissa päissä vain hiekkaa. Arvioitu A m3, B 0, 2 milj. m3 C 0, 8 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 12 Läämäki Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskellä kulkee B-valtainen vyöhyke, joka sisältää myös A-luokan ainesta. Arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa.

17 Muodostuma 13 Tallinen Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 45 ha, aines pääluokkaa C. Deltan pohjoisreunassa ja keskiosissa todennäköisesti runsaasti B-valtaista ainesta. Arvioitu B 1, 7 milj. m 3, C 2, 8 milj. m 3, kokonaismassamäärä 4,5 milj. 3 m. Muodostuma 14 Kujansuu Harju, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman karkein aines keskittyy pääasiassa eteläosaan, jossa harju jakautuu kahtee n osaan. Pohjoispää lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu B 0, 8 milj. m3, C 1, 9 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2,1 milj, m3. Muodostuma 15 Kaitalampi Harju, jonka pohjatasoha on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia, Pinta-ala on 25 ha, aines pääluokkaa C. Karkein aines muodostiiman keski- ja eteläosissa. Pohjoispää lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu A 0, 1 milj. m 3, B 0, 6 milj. m3, C 1 milj. m 3. Kokonaismassamäärä. milj. m3 Muodostuma 16 kaitakumpu Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala oh 18 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman ydinosassa todennäköisesti runsaasti B-luokan ainesta. Arvioitu B 0, 6 milj. m3, C 0, 9 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 5 milj. m3. Muodostuma 17 Hyvärilä Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 18 Luuka s Harju, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman keskellä kulkeva harjanne B-valtainen, reunaosat hiekkaa. Arvioi - tu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa.

18 266 Muodostuma 19 Muntero Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa C. Karkein aines sijaitsee muodostuman keskiosissa ja luoteisreunassa. Länsipää ja kaakkoisreuna kokonaan hiekkaa Arvioitu B 0, 2 milj. m 3, C 0, 9 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 1 milj, m3. Muodostuma 20 Ristonmäki Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on d5 ha, aines pää - luokkaa C. Muodostuman keskiosa B-valtaista ainesta, joka sisältä ä myös A-luokan kiviä. Ydinosan ympärillä C-valtainen reunus jossa soraa on vain pintakerroksissa. Arvioitu A 0, 7 milj. m3, B 4, 2 milj. m3, C 5, 1 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 10 milj, m 3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 21 Pulkanniemi Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines pääluokkaa B. Muodostumassa on kaksi melko kivistä selännettä joiden aines B-valtaista. Selänteiden reunoilla melko ohut hiekkainen vyöhyke. Arvioitu A m3, B m 3, c m3. Kokonaisrnassamäär ä m3. Muodostuma 22 Kuivaketvel e Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pää - luokkaa C. Aines lähes kokonaan hiekkaa, vain muodostuman keskiosa t sisältävät hieman B-luokan ainesta. Arvioitu B -0, 1 milj. m3, C 0, 9 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 23 Heposal o Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Ilman leikkauksia aineksen arviointi vaikeaa, mutta todennäköisesti muodostuman harjanteet sisältävät A- ja B-luokan ainesta. Arvioitu B 1, 5 milj. m 3, c 3, 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 5 milj. m3. Muodostuma 24 Kokkaho Harjumuodostuma kallioalustalla, 10 ha, C luokkaa,soraa 20 %. Massoja m3, josta B m3, c m3. Muodostuma 25 Mäkiah o Hiekkaa oleva reunamuodostuma (10 ha).massoja m3.

19 Karttalehti Taipalsaar i Muodostuma 1 Niemenpä ä Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinni n apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 350 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman ydin B-valtainen. Pintaosissa runsaasti kivistä sora a (1-4 m), jonka alla hiekkaista soraa. Hiekan osuus näyttää lisääntyvän syvemmällä. Reunustat hiekkaa ja soraista hiekkaa. Arvioitu A 3 milj. m 3, B 16 milj. m 3 C 21 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 40 milj. m 3 Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 2 Eteissaari Harju; jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydin sisältää myös B-valtaista ainesta. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. ' luodostuma 3 Pikku-Punkaharj u Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kalli o ja johon länsireunassa liittyy kapea harjuselänne. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman itäosa B-valtaista ainesta ja sisältää luultavasti A-luokan kiviä. Länsiosan harjuselänteessä myös vähäisiä määriä B-luokan ainesta. Arvioitu B 2, 3 milj. m 3, C 3, 3 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 6, 6 milj. m 3. Muodostuma 4 Taipalsaar i Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines pääasiassa hiekkaa. Pintaosissa paikoitellen m kivistä soraa. Muodostuman kaakkoispäässä mandollisesti hiema n runsaammin soraa. Arvioitu B 0, 5 milj. m3, C 5, 1 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 5, 6 milj. m.

20 Nuodostuma 6 Paakkol a Laaja-alainen, moreenineitteinen deltta.peittävää moreenia o n yleensä alle metrin. Koillisreunalla pohjatasona on kalliota. Käyttökelpoista kivistä soraa on keskiosassa ja Ahdinpuunniemessä.Aines on p ääluokkaa C. Pinta-ala on 187 ha. Nassamäärä 19, 5 mil.i. m 3. Arvioitu A 0,3 milj. m 3,B 5,5 milj. m3, C 13,7 milj. m ' Muodostuma 7 Karhunnä ä Osittain moreenipeitteinen deltta. Koekuopissa (2 kpl) aines ol i hiekkaa ja kivistä soraa. Pinta-ala on 76 ha. Kokonaismassamäärä 9,7 milj. m3,josta A m', B 3,7 milj. C 5,63 milj. m 3., Muodostuma 8 Saikkola Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha, aines pääluokkaa C. Kaakkoisosan kumpare on B-valtainen ja saattaa sisältää myös A-luoka n kiviä. Muodostuman itäreuna huonosti lajittunut. Arvioitu B 0, 7 milj. m 3, C 1 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 1, 7 milj. m 3. Muodostuma 9 Järppäinniem i Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 28 ha, aines pääluokkaa C. Harjun selänteet pintaosistaan erittäin kivisiä. Aines B-valtaista. Selännettä reunustaa kape a hiekkainen lievealue. Arvioitu A 0, 1 milj. m 3, B 0, 8 milj. m 3, C 1, 1 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m 3. Muodostuma 10 Syrjäl ä Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat ydinosass a ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 50 ha, aines pääluokkaa C. Ydinosa B-valtainen ja sisältää jonkin verran A-luokan ainesta. Reunaosat hiekkaa ja hietaista hiekkaa. Arvioitu B 1, 4 milj. m 3, C 1, 6 milj. m3, hietaa 0, 3 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 3, 3 milj. m 3. Leikkauksista valokuvia gt:n arkistossa. Nuodo stuma 11 Suurimäk i Delttaa peittää laella noin metrin paksuinen moreeni. Aines on hiekkaista soraa ja kivistä soraa( koekuopat 2 kpl). Pinta-al s on O9 ha. Kokonaismassamäärä 20 milj. m 3. Arvioita A 0,8 m 1.. B 7,2 milj. m 3, C 12 milj. m 3. Muodostuma _ 12 Kur j enkankaa t Pinnalla rantakerrostumena hiekkaa ja soraa, sitten, aihteleva n naksuinen moreeni, alla hiekkaista soraa. Pinta-ala on 16 ha. 7 7 Massoja 1,2 milj. m', josta B m 3, c m '.

21 Karttalehti Peltoi Muodostuma 1 Turpainniemi/Kyläniem i Lajittuneen reuna_.uodostuman pohjatasona on pohjavesi. Haittate k jöinä ovat p innalla ylisuuret lohkareet ja peittävä moreeni. Mandollisesti moreenia esiintyy myös välikerrok.ina aineksessa,, varsinkin pohjoisosassa. Muodostumassa ei ole leikkausia ja muodostuman käyttöä rajoittavat maisemalliset näkökohdat. Arvioitu A 0,5 milj. m 3, B 6 milj. m 3, c 5,5 milj. m3. Kokonaismassamäärä on 12 milj. m3. Pinta ala on 80 ha ja muodostuman aineksen pääluokka B. Muodostuma 3 Rastinniemi/Kyläniem i Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa B. Aines todennäköisesti karkeaa. Päällä paikoitellen etenkin muodostuman pohjoispäässä moreenia ja lohkareita. Sisältää ilmeisesti myös A-luoka n ainesta. Arvioitu B 1, 2 milj. m 3, C 1, 2 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 2, 4 milj. m 3. Muodostuma 4 Pirunroikk a Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa B. Aines B-luokkaa, jossa esiintyy runsaasti ylisuuria lohkareita. Kokonaismassamäär ä m 3. Muodostuma 5 Kätkytsaar i Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3.

22 Muodostuma 6 Pieni Mäntysaari Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines pääluokkaa C. Saaren kanden osan väline n hiekkainen kannas. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 7 Hannonkankaa t Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat koillisosassa ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostuman käyttöä rajoitta a lomakylä. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 330 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman karkein aines kaakkoisosan harjanteessa. Reunat ja luoteisosa hiekkavaltaiset. Luoteisosa sisältää myös hie - man soraa. Arvioitu A 1 milj. m3, B 6 milj. m 3, C 23 milj. m3. Kokonaismassamäärä 30 milj. m3. Muodostuma 8 Veteli Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman ydinosa kartalla Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 9 Pönniänmäk i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 320 ha, aines pääluokkaa C. Muodostu - man karkein aines keskittyy matalaan selänteeseen joka kaakkoisosass a jakaantuu useaksi kumpareeksi. Selänne sisältää myös A-luokan ainesta. Muodostuman valtaosa kuuluu C-valtaiseen lievealueeseen joka sisältä ä vain vähän B-luokan ainesta. Arvioitu B 4 milj. m3, C 21 milj. m3. Kokonaismassamäärä 25 milj. m3. Muodostuma 10 Säkkiniemi II Salpausselkään kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat luoteisreunaa peittävä moreeni, sekä ylisuuret lohkareet pinnalla pohjois- ja itäreunalla. Muodostuman käyttöä rajoittaa loma - kylä. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 560 ha, aines pääluokkaa B. Valtaosa muodostumasta erittäin karkeaa ainesta, vai n kaakkoisreuna C-valtainen. Koillisosassa olevat niemet kokonaan suurie n lohkareiden peitossa. Arvioitu A 18 milj. m3, B 58 milj. m3, c 29 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 105 milj. m3.

23 Muodostuma 11 Sillanmäki II Salpausselkään kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat luoteisreunaa peittävä moreeni, sekä ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostuman käyttöä rajoittaa sotilasalue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 1900 ha, aines pääluokkaa C/B. Muodostuman luoteisosa karkeaa ainesta. Siirryttäessä kaakkoon karkean aineksen alta nousee hiekkavaltainen aines lähemmäs pintaa. Muodostuman kaakkoisreunasta karkea aines puuttuu kokonaan. Arvioitu A 20 milj. m3, B 120 milj. m 3, C 190 milj. m3. Kokonaismassamäärä 330 milj. m3. Muodostuma 12 Suninniem i Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodos tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 90 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman ydin - osa on B-valtainen selänne alueen luoteisosassa. Selännettä reunustaa pääasiassa hiekkaa sisältävä lievealue. Lounaisreunassa on vähäinen suurimmaksi osaksi B-luokan aineksesta muodostunut kumpare. Arvioitu A 0, 5 milj. m3, B 3, 5 milj. m3, c 5 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 9 milj. m 3. Muodostuma 13 Pyhälandensu o Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ova t itäreunalla ylisuuret lohkareet pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta pääasiassa lounaisreunan jyrkkäreunaisessa harjanteessa, jossa ilmeisesti myö s jonkin verran A-luokan kiviä. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 14 Leikonmäki Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijän ä on vähäinen kerrospaksuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 2 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman valtaosa kartalla Kokonaismassamäärä m3. Karttalehti Lappeenranta Muodostuma 1 Hyötiönsaari Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman aines lähes kokonaan hiekkaa. Arvioitu C 1 milj. m3. Kokonaismassamäärä 1 milj. m 3.

24 Muodostuma 2 Mikonsaari Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman eteläosassa aines soraista hiekkaa, muualla pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 3 Kivisalmi Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käytön esteenä on Kivisalmen asuntoalue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 65 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuma pää - asiassa hiekkaa, harjanteiden ydinosista saattaa löytyä B-valtaista ainesta. Arvioitu B 1, 2 milj. m3, C 5 milj. m 3. Kokonaismassamäär ä 6, 2 milj. m 3. Muodostuma 4 Kotaniem i Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines pääluokkaa C. Valta - osa muodostumasta karttalehdellä Arvioitu B m3, C m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5 Nuottasaari Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinosa ilmeisesti B-valtaista ainesta. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 6 Lauritsal a Lajittunut reunamuodosturna, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines pääluokkaa C. Selänteen länsiosa saattaa sisältää B-luokan ainesta. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 7 Myllärinmäki Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijänä on koillisosaa peittävä siltti, jonka paksuus on 1 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Aineksen joukossa melko runsaasti hietaa. Arvioitu C m3, hietaa m 3. Kokonaismassamäärä m 3.

25 Muodostuma 8 Ylä-Suoka s Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Aine s melko puhdasta hiekkaa. Arvioitu C m 3. Kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 9 Kankaanpää Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haitta - tekijöinä ovat ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia, Pinta-ala on 5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman itäosassa pienehköjä sora linssejä, muualla aines hiekkaa. Arvioitu B 20, 000 m 3, c m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 10 Lappeenrant a Muodostuma on osa I Salpausselkää ja sen pohjatasona ovat pohjavesi j a kallio, Muodostuman käytön e8teenä on Lappeenrannan kaupunki. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 2100 ha, aines pääluokka a C. Muodostuma on suurimmaksi osaksi hiekkaa. LuoteisreUnassa ja keskiosissa pinnassa 1-4 m paksu B-valtainen kerros, jonka jälkeen sora n osuus vähäinen. 1aakkoisreunalla hiekan joukossa melko runsaasti hietaa, Arvioitu B 40 milj. m 3 ) C 180 milj. m 3 ) hietaa 10 milj. m 3, Kokonaismassamäärä 230 milj. m 3. Muodostuma 11 Ruohosaar i Kilometrin mittainen harju saaressa. Pinta-ala on 9 ha. Kokonaismassamäärä 450,000 m 3, josta B m 3, C m 3. Karttalehti Vehkataipal e Muodostuma 1 Kangas-Teljo I Deltamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ova t ylisuuret lohkareet pinnalla saaren keskiosissa ja itäreunassa. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 43 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman keskiosat selvästi B-valtaisia ja sisältävät melko runsaast i A-luokan ainesta. Saaren alavat osat hiekkaisia, mutta nekin sisältävä t jonkin verran soraa. Arvioitu A 0, 3 milj. m3, B 1, 7 milj. m 3, C 1, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 4 milj. m 3. Muodostuma 2 Kangas-Teljo I I Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Haittatekijöinä ovat paikoin peittävä moreeni ja ylisuuret lohkareet pinnalla. 'Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines pääluokkaa B. Muodostuman pinnalla huuhtoutunutta moreenia, jota saattaa olla myös syvemmällä. Ydinosa on B-valtaista ja sisältää myös A-luokan ainesta. Karkeinta aines on harjun eteläosas-

26 sa. Harjun koillispuolella saattaa olla lajitturiutta ainesta lohkareise n moreenin alla. Arvioitu A id m 3, B 450 ' 000 m3, c m3. Kokonaismassamäätä 9Öii, 00d m 3. Muodostuma 3 Varp i..telj o Huuhtoutunut moreer,imtiddostuma, jonka pohjatäsona on moreeni. Haitta - tekijänä on vähäinen kerrospaksuus. Nttiodostumässa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha, aines Pääluokkaa B. Aines hiitihtoutunutt. kivistä moreenia. Kokonaismassarnäärä rh3. Muodostuma 4 Rehulh Harju, jonka pohjatasonamt pohjavesi ja kallio ' Eaittatekijänä on välikerroksena oleva siltti, jonka pak8iius on 1 m. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 270 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinos a B-valtainen ja sisältää A-luokan ainesta. Selänteiden kåakkoisa. ja etelä - puolille jäävä tasanne C-valtainen, mutta sisältää my +8EI soraa. Pinta, osissa paikoitellen runsaasti kiviä. Arvioitu A 1 milj. m3, B 6 m3, C 11 milj. m3. Kokonaismassamäärä 18 milj. m3. Leikkauksista valokuvi a gt:n arkistossa. Muodostuma 5 Pakkal a Harju, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 120 ha, aines pääluokkaa C. Harjun ydinosat selvästi B valtaisia ja sisältävät A-luokan ainesta, erityisest i luoteispäässä oleva selänne on erittäin kivinen. Selänteitä reunustava t laakeat alueet pääasiassa hiekkaa. Arvioitu A 0, 5 milj. m3, B 2, 5 milj. m3, c 4, 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 7, 5 milj. m3. Muodostuma 6 Kurjenniemi Deltamuodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 350 ha, aines pääluokkaa C. Hyvin laajalle alalle levinnyt delta ja kamesalue. Länsireunassa kulke e B-valtaisia harjanteita, mutta pääosa muodostumasta hiekkavaltainen. Soraa saattaa olla muutamissa jyrkkäreunaisissa kumpareissa. Arvioitu B 3 milj. m 3, c 14 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 17 milj. m 3.

27 27 5 Muodostuma 7 Ahokkal a Lajittunut muodostuma jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa C. Pohjoisosan kumpareet ovat B-valtaisia, ja muodostuman keskiosan kumpareet sisältävät melko runsaasti soraa. Alueen eteläosasta sora sen sijaan puuttuu lähes kokonaan. Arvioitu B 0, 4 milj. m3, C 1, 9 milj. m3, Kokonaismassamäärä 2, 3 milj. m3. Muodostuma 8 Marjamäenniitu t Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman ydinosa melko homogeenista hiekkaista soraa, jossa hiukan A-luokan kiviä. Arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 9 Lumplamminsu o Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman luoteisreunassa kulkee B-valtainen selänne, muualla aine s hiekkaa. Arvioitu A m 3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 10 Kuominamäk i Harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelualue. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman pohjoisin harjanne erittäi n kivistä soraa, myös muut selänteet B-valtaisia mutta A-luokan ainekse n määrä vähäisempi. Harjanteita ympäröivät lievealueet pääasiassa hiekkaa. Arvioitu B 1, 2 milj. m3, c 2, 4 milj. m3. Kokonaismassamäärä 3, 6 milj. m 3. Muodostuma 11 Vehkataipale Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman luoteisreunassa B-valtaisia kumpareita, jotka sisältävät myös A-luokan ainesta. Kaakkoisreunassa aines paikoitellen huonosti lajittunutta ja sisältää suuria lohkareita. Arvioitu B 0, 5 milj. m 3, C 1, 5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m3.

28 Muodostuma 12 Paarmala Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 35 ha, aines pää - luokkaa C. B-luokan ainesta runsaimmin muodostuman pohjois- ja keskiosissa. Arvioitu B 0, 5 milj. m3, C 1, 5 milj. m3. Kokonaismassamäärä 2 milj. m 3. Muodostuma 13 Ätä Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat lounaisosassa ylisuuret lohkareet pinnalla. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha, aines pääluokkaa C. Karkeinta aines on muodostuman keskiosissa ja koillispäässä, mutta soraa sielläkin vain vähän. Arvioitu B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 14 Ampujala Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 75 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta vain muodostuman pintaosissa. Arvioitu B 1 milj. m3, C 5 milj. m 3. Kokonaismassamäärä 6 milj. m3. Muodostuma 15 Hauhianrant a Lajittunut reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha, aines pääluokkaa C. Valtaosa muodostumasta karttalehdellä Arvioitu B m3, C m 3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 16 Tullinniemi Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona ovat pohjavesi ja kallio. Haittatekijöinä ovat ylisuuret lohkareet aineksessa. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha, aines pääluokkaa C. B-luokan ainesta vain pintaosissa. Arvioitu B m 3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 17 Pitkänpohjanlaht i Delttamuodostuman pohjatasona on sekä pohjavesi että kallio. Aines on B luokkaa, hiekkaista soraa. Pinta-ala on 13 ha. Kokonaismassat m3, josta B , c m3.