Kainuun POSKI Moreenikohteet

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio / 2012 Kainuun POSKI Moreenikohteet Hannu Rönty

2

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Moreenin kelpoisuusmääritelmät Murskauskelpoiset moreenimuodostumat 3 2. MOREENIRAPORTIN AINEISTO JA MENETELMÄT GTK:n ja TVL:n Kainuun piirin tutkimat moreenikohteet Uudet kohteet 5 3. MURSKAUKSEEN JA SORATEIDEN KUNNOSSAPITOON MAHDOLLISESTI SOVELTUVAT KOHTEET SEUTUKUNNITTAIN Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Vuonna 2010 täydennetyt Sotkamon ja Kuhmon kohteet 35 LIITTEET Liite 1. Kainuun kumpumoreenialueet, harjujaksot ja reunamuodostumat sekä ranta- ja purkauskerrostumat Liite 2. Kainuun tutkitut ja uudet moreenikohteet Liite 3. Kainuun moreenikohteiden muodostumatyypit Liite 4. Kajaanin, Paltamon ja Vaalan moreenikohteet Liite 5. Ristijärven ja Sotkamon moreenikohteet Liite 6. Kuhmon moreenikohteet Liite 7. Puolangan moreenikohteet Liite 8. Hyrynsalmen ja Suomussalmen moreenikohteet Liite 9. Kohdetaulukko 1

4 Kainuun POSKI Moreenikohteet 1. JOHDANTO Tähän raporttiin on koottu Kainuun liiton alueelta mahdollisesti murskauskelpoisia moreenikohteita ja muita maaperämuodostumia, joiden sisältämää moreeniaineista voitaisiin käyttää sorateiden kunnossapitoon ja perusparantamiseen. Esitetyt kohteet jakautuvat kahteen ryhmään: GTK:n ja TVL:n Kainuun piirin luvulla inventoimiin kohteisiin ja uusiin, pääasiassa karttatulkintaan perustuviin kohteisiin. Selvitystyön yhteydessä tehtiin lisäksi yleispiirteiset rajaukset Kainuun kumpumoreenialueista, harjujaksoista, reunamuodostumista ja merkittävimmistä ranta- ja purkauskerrostumista (liite 1). Raportin tekeminen on aloitettu vuonna 2009, ja sitä on täydennetty Sotkamossa ja Kuhmossa tehtyjen maastohavaintojen perusteella vuonna Moreeni on Suomen yleisin maalaji. Se peittää yli puolet maapinta-alasta ohuehkona kallioperää verhoavana peitteenä ja erityyppisinä moreenimuodostumina. Noin 10 % moreenista esiintyy kumpumoreenimuodostumina, jotka ovat pääasiallisin murskauskelpoisen moreeniaineksen lähde. Kumpumoreenimuodostumien aineksesta vain melko pieni osa on hyvää, lähes sellaisenaan sorateillä käytettäväksi kelpaavaa karkearakeista moreenia. Muodostumien aineksesta on kuitenkin usein mahdollista valmistaa erilaisia tienpitoon ja maanrakennukseen soveltuvia massoja seulomalla, murskaamalla, suhteuttamalla sekä hienoainesta poistamalla tai lisäämällä. Kumpumoreenimuodostumien rakenteelle on niiden syntytavasta johtuen tyypillistä erilaisten kerrosten vaihtelu. Niiden pinnalla on usein hyvin runsaasti lohkareita, ja karkein murskauskelpoinen aines (kivikko, sora, kivinen sora, kivimoreeni, soramoreeni) esiintyy yleensä muodostumien yläosassa muutaman metrin paksuisessa löyhässä ja huuhtoutuneessa pintamoreenikerroksessa. Suurin osa pintamoreenikerroksesta on usein kuitenkin murskaukseen kelpaamatonta hiekkamoreenia. Karkeaa ainesta voi lisäksi esiintyä syvemmällä vaihtelevan paksuisina kerroksina ja linsseinä tai toisinaan myös runsaskivisenä massiivisena pohjamoreenina. Moreenimuodostumien sisäosissa aines on yleensä yläosaa vähäkivisempää, tiukemmin pakkautunutta ja se sisältää enemmän hiekkaa ja hienoainesta. Peruskallion pinnan lähellä aineksessa voi olla hyvin runsaasti kiviä ja lohkareita. 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät Moreenin tekniset kelpoisuusluokitukset perustuvat moreeniaineksessa olevien raekooltaan erilaisten maalajitteiden määrään. Tienpidon kannalta käyttökelpoisimmat moreenit ovat sopivasti suhteistuneita siten, että niissä on riittävästi kiviä ja sopivasti hienoainesta, mutta ei liikaa hiekkaa eikä lohkareita. 2

5 Tielaitoksen ja GTK:n kehittämä moreenin murskauskelpoisuusluokitus: Ø <0,074 mm Ø mm Luokka I <13% 25% Luokka II 13-20% 15-25% Luokka III >20% <15% Luokan I karkearakeiset moreenit soveltuvat sellaisenaan tai murskattuna sorateiden kulutuskerroksessa käytettäväksi. Luokan II keskikarkeat moreenit soveltuvat tien kantaviin kerroksiin sellaisenaan tai hienoaineksen poiston jälkeen. Luokan III moreenit soveltuvat pato-, penger- ja verhoilumateriaaleiksi. Yleisimmät moreeniaineksen käyttökelpoisuuteen liittyvät ongelmat ovat sopivan aineksen vähäisyys muodostumissa, aineksen liian vähäinen kivisyys tai kiviaineksen heikot lujuusominaisuudet. Kivisyyttä ja aineksen määrää on kuitenkin toisinaan mahdollista kasvattaa lisäämällä moreeniainekseen läheisistä kallioista saatavaa louhetta. Huomattavan suuri lohkareisuus muodostuman pinnalla ja aineksessa voi vähentää moreenin käyttökelpoisuutta, ja liian suuri hienoaineksen määrä puolestaan lisää moreenin routivuutta. 1.2 Murskauskelpoiset moreenimuodostumat Parhaat murskauskelpoiset moreenimuodostumat ovat useimmiten jyrkkäpiirteisiä ja pinnaltaan runsaslohkareisia kumpumoreenimuodostumia. Niiden syntyyn ja aineksen laatuun ovat ensin vaikuttaneet mannerjäätikön pohjaosien prosessit, joiden aikana on tapahtunut kallioperän louhintaa ja vanhojen maaperäkerrostumien uudelleenmuokkautumista. Myöhemmin näiden prosessien seurauksena syntynyttä moreeniainesta on kulkeutunut myös jäätikön yläosaan. Jäätiköitymisen loppuvaiheessa osa pohja- ja pintaosien moreeniaineksesta on kerrostunut sopivissa olosuhteissa kumpumoreenimuodostumiksi. Kumpujen sisältämä moreeniaines voi olla osittain jäätikön sulavesivirtausten lajittelemaa, ja muodostumat ovat mahdollisesti joutuneet vielä jäätikön sulamisen jälkeen rantavoimien huuhtomiksi. Eniten tällaisia kumpumoreenimuodostumia ja kumpumoreenialueita löytyy harjujaksojen välittömästä läheisyydestä. Usein myös karkearakeisimmat harjut tai heikosti kehittyneet harjumaiset muodostumat voivat olla ainekseltaan varsin käyttökelpoisia. Kelvollista ainesta voi löytyä lisäksi mm. reunamuodostumien ja harjujen saumakohdista, reunamuodostumien jäätikön puoleisista vastasivurinteistä, poikittaisista ja pitkittäisistä kumpumoreenimuodostumista kalliomäkien vastasivurinteillä ja murroslaaksoissa sekä pinnaltaan runsaslohkareisista moreenikerrostumista jyrkkien kalliokohoumien suojasivulla. Myös huuhtoutuneiden pohjamoreenikerrostumien, karkearakeisimpien rantakerrostumien ja jopa rapakallioalueiden aines voi olla käyttökelpoista, mutta nämä kerrostumat ovat yleensä ohuita eikä niiden laajuutta ole helppoa hahmottaa. Rantakerrostumien ainesta voidaan toisinaan myös yhdistää niiden alla olevaan moreeniin, jolloin hyödynnettävän aineksen määrä kasvaa. 3

6 Ainekseltaan epävarmempia, murskauksen kannalta usein liian vähän kiviä mutta liikaa hiekkaa tai hienoainesta sisältäviä kohteita ovat esim. laajojen kumpumoreenikenttien loivapiirteiset kummut ja selänteet, mäkien suojasivurinteiden loivapiirteiset moreenikerrostumat sekä moreenipeitteiset harjumuodostumat. Jäätikön pohjalla kerrostunut pohjamoreeni, jota on suurin osa kaikesta moreenista, on yleensä vähäkivistä ja runsaasti hiekkaa ja/tai hienoainesta sisältävää murskaukseen kelpaamatonta hiekka- tai hienoainesmoreenia. Se esiintyy useimmiten kallioperää verhoavana vaihtelevanpaksuisena kerroksena, mutta se voi muodostaa myös varsin suurikokoisia itsenäisiä kumpuja tai virtaviivaisia selänteitä eli drumliineja. Käyttökelpoista runsaskivistä pohjamoreenia on kuitenkin voinut sopivissa olosuhteissa kerrostua esim. murroslaaksoihin, rikkonaisen kalliomaaston yhteyteen sekä kalliokohoumien vastasivurinteille. Tällaisten kerrostumien tulkitseminen kartalta on kuitenkin hankalaa. Aineksen laatu ja määrä voi vaihdella huomattavasti jo yhden pienen moreenimuodostuman eri osissa, eikä muodostuman pintalohkareisuuden tai ylimpien kerrosten aineksen perusteella voi päätellä muodostuman sisäosien rakenteita ja maalajisuhteita. Lisäksi muodoiltaan samantyyppiset muodostumat eivät välttämättä ole ainekseltaan ja rakenteeltaan samanlaisia. Kelvollista ainesta on täysin mahdollista löytää (ainakin pieniä määriä) muodostumista, jotka eivät päällisin puolin kartalla tarkasteltuna herätä juuri lainkaan huomiota, ja toisinaan hyvin lupaavilta vaikuttavat muodostumat voivat olla ainekseltaan käyttökelvottomia. Vaikka potentiaalisia käyttökelpoisia moreenimuodostumia pystytäänkin melko hyvin hahmottamaan geologisten aineistojen ja muodostumien ulkoasuun ja syntyprosesseihin perustuvan karttatulkinnan avulla, vaatii aineksen lopullisen käyttökelpoisuuden varmistaminen aina tarkempia koekuoppa- ja luotaustutkimuksia. 2. MOREENIRAPORTIN AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 GTK:n ja TVL:n Kainuun piirin tutkimat moreenikohteet GTK ja TVL:n Kainuun piiri tekivät vuonna 1983 kiviainestutkimuksia Kainuun eteläosassa Kajaanin, Sotkamon ja Kuhmon alueella tavoitteenaan löytää tienpitoon soveltuvia murskauskelpoisia moreeniesiintymiä. Tutkimusten aikana kaivetuista 126 koekuopasta selvitettiin mm. aineksen kivisyyttä ja kerrosjärjestystä sekä otettiin näytteitä seulonta-analyyseja varten. Lisäksi lupaavimmilla kohteilla tehtiin myöhemmin yhteensä 19 räjäytys- ja vasaraseismistä luotaustutkimusta. GTK:n tutkimuksista vastaavana geologina toimi Ilpo Kurkinen. Tähän raporttiin valittiin 29 tutkittua kohdetta. Koska tutkituilla kohteilla on tehty vain muutamia yksittäisiä koekuoppatutkimuksia ja luotauksia, ovat arviot aineksen käyttökelpoisuudesta ja massamääristä parhaimmillaankin vain suuntaaantavia, ja lupaavimmatkin kohteet vaativat aina tarkempia lisätutkimuksia. Tässä raportissa on mukana lisäksi 11 esimerkkikohdetta, jotka TVL:n Kainuun piiri on tutkinut luvuilla tiheällä koekuopituksella. Kaikki kohteet ovat olleet murskauskelpoista, ja niiden aines on myös suurimmaksi osaksi murskattu loppuun. Kohteet edustavat erilaisia, Kainuulle tyypillisiä käyttökelpoisia moreeniesiintymätyyppejä, joten niiden aines- ja sijaintitietoja on voitu käyttää apuna karttatulkinnassa ja uusien kohteiden etsimisessä. Esimerkkikohteet on eritelty tutkittujen kohteiden luettelossa (t)-merkinnällä. 4

7 2.2 Uudet kohteet Tähän raporttiin etsittiin karttatulkinnan ja erilaisten geologisten aineistojen avulla myös uusia murskaukseen ja sorateiden kunnossapitoon mahdollisesti soveltuvia kohteita. Uusien kohteiden etsinnässä on hyödynnetty GTK:n geologisia aineistoja ja tutkimusraportteja, joista on saatu lisävihjeitä eri muodostumatyyppien rakenteesta ja aineksesta. Osa v kiviainestutkimuksissa mainituista lupaavilta vaikuttaneista, mutta tarkemmin tutkimatta jääneistä kohteista on otettu mukaan uusien kohteiden luetteloon. Luettelossa on mukana lisäksi useita karkeaa, melko heikosti lajittunutta ainesta sisältäviä ranta- ja purkauskerrostumakohteita, huuhtoutuneita moreenikerrostumakohteita sekä pieniä harjumuodostumakohteita, joiden aines- ja massamääräarviot perustuvat GTK:n luvulla tekemiin maa-ainestutkimuksiin ja soraraportteihin. Kaikki uudet kohteet, jotka on mainittu aikaisemmissa tutkimuksissa tai inventoinneissa, on eritelty uusien kohteiden luettelossa (k)- merkinnällä. Uudet kohteet on valittu mahdollisimman läheltä olemassa olevaa tiestöä, mutta monin paikoin kohteille pääsy voi vaatia myös tieyhteyden rakentamista. Uusia kohteita etsittäessä vältettiin mm. pohjavesi- ja suojelualueille, maisemallisesti herkille ranta-alueille ja liian lähelle asutusta sijoittuvia muodostumia, eikä esim. Vuosangan ampuma-alueelta valittu kohteita. Myös valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat jätettiin valinnan ulkopuolelle. Kainuun liiton alueella on yhteensä 40 valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa: 18 drumliinikohdetta, 21 kumpumoreenikohdetta ja yksi reunamoreenikohde. Muutamilla luettelossa olevilla kohteilla voi olla jonkin verran paikallista geologista arvoa, mikä ei kuitenkaan välttämättä estä niiden käyttöä. Uudet kohteet ovat mahdollisia mutta eivät varmoja maa-ainesreservejä. Niiden todellisen käyttökelpoisuuden selvittäminen vaatii muodostumien rakenteiden, aineksen raekoko-ominaisuuksien ja massamäärien tarkempaa tutkimista sekä muiden alueiden käyttöönottoon vaikuttavien tekijöiden, mm. sijainnin, kuljetusetäisyyksien, kustannusten, maanomistuksen ja ympäristövaikutuksien arvioimista ja huomioonottamista. 3. MURSKAUKSEEN JA SORATEIDEN KUNNOSSAPITOON MAHDOLLISESTI SOVELTUVAT KOHTEET SEUTUKUNNITTAIN GTK:n ja Tiepiirin kiviainestutkimusraportista valittiin tähän raporttiin murskauksen ja sorateiden kunnossapidon kannalta käyttökelpoisimmiksi arvioituja kohteita. Tutkituista kohteista on esitetty seuraavia, pääosin tutkimusraporteista saatuja koekuoppakohtaisia tietoja: muodostumatyyppi ja sijainti, maalajit 2-4 metrin syvyyteen, moreeniaineksen kivisyysprosentti (pääsääntöisesti mm kivet) ja hienoainespitoisuus, mahdolliset massamäärä- ja käyttökelpoisuusarviot sekä muita tietoja. Uusista kohteista on esitetty muodostumatyyppi, sijainti, mahdollinen nykyinen käyttö ja muita käyttökelpoisuuteen vaikuttavia tietoja ja arvioita. Osa kohteista on ollut tai on parhaillaan maa-ainestenoton piirissä. Raportissa on yhteensä 305 kohdetta. Tutkittuja kohteita on 40. Uusia kohteita on 265, joista 91 on aikaisemmissa tutkimuksissa mainittuja kohteita (k) ja 174 kokonaan uusia. Kohteet on esitetty kartoilla yhtenäisessä mittakaavassa kunnittain tai kuntaryhmittäin. Vuonna 2010 täydennetyt Sotkamon ja Kuhmon uudet kohteet ( ) ja moreenikohteista vuonna 2010 otettujen kuvien luettelo ovat raportin tekstiosuuden lopussa. 5

8 Kohteet on esitetty kartoilla pistesymboleina, jotka on merkitty kunkin kohteen todennäköisesti parhaan muodostuman (tutkituilla kohteilla lupaavimman koekuopan) kohdalle. Tutkittujen ja uusien kohteiden sijainti on esitetty liitteessä 2 ja kohteiden muodostumatyypit liitteessä 3. Osalla kohteista muodostumatyypin määrittely on melko tulkinnanvaraista. Raportissa kuvatut Kainuun moreenikohteet sijoittuvat varsin tasaisesti maakunnan alueelle. Eniten kohteita on harjuihin liittyvillä kumpumoreenialueilla, mutta myös ranta- ja purkauskerrostumakohteita on runsaasti. Erityisesti purkauskerrostumat ja erilaiset karkeat tai huuhtoutuneet moreenikerrostumat ovat Kainuulle ominaisia murskauskelpoisen kiviaineksen keskittymiä. Vähiten kohteita on keskiosan korkeiden vaarajaksojen alueella ja muilla kallioperää ohuelti verhoavan pohjamoreenin ja laajojen soiden hallitsemilla alueilla maakunnan lounais-, itä- ja pohjoisosissa. Kainuussa on runsaasti moreenimuodostumia, mutta varsinaiset murskauskelpoiset moreenikohteet ovat massamäärältään yleensä varsin pieniä ja ne sijoittuvat usein lähes asumattomille seuduille. Sama koskee muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta myös murskauskelpoisia ranta- ja purkauskerrostumia. Maakunnan lukuisissa, suurelta osin hyödyntämättömissä harjumuodostumissa on tavallisesti monikymmenkertainen määrä helposti hyödynnettävää murskauskelpoista ainesta verrattuna yksittäisiin hajallaan sijaitseviin moreenikohteisiin, vaikka moreeniainesta onkin kaikkiaan huomattavasti enemmän. Käyttökelpoisten moreenikohteiden hyödyntäminen voikin olla niiden pienen koon ja hankalan sijainnin takia usein taloudellisesti kannattamatonta. Moreenimuodostumat ja muut harjujen ulkopuoliset murskauskelpoiset muodostumat ovat kuitenkin tärkeä kiviainespotentiaali varsinkin seuduilla, missä harjuainesta ei ole saatavilla tai sen käyttöä on erilaisin suojelullisin perustein rajoitettu. Lyhenteet: KiMr = kivimoreeni, SrMr = soramoreeni, HkMr = hiekkamoreeni, kisrmr = kivinen soramoreeni, hksrmr = hiekkainen soramoreeni, srhkmr = sorainen hiekkamoreeni, Sr = sora, Hk = hiekka, kisr = kivinen sora, hksr = hiekkainen sora, srhk = sorainen hiekka Kajaanin seutukunta (yhteensä 147 kohdetta) Kajaanin seutukunnassa erityyppiset kohteet sijoittuvat omille alueilleen seutukunnan etelä- ja keskiosiin. Kajaanin itäosassa ja Sotkamon eteläosassa on runsaasti kohteita laajojen kumpumoreenikenttien ja Sotkamon jääjärven purkauskerrostumien yhteydessä. Seudulla on myös jonkin verran pieniä harjukohteita ja erilaisia moreenikerrostumakohteita. Paltamon ja Kajaanin länsiosassa sekä Vaalan eteläosassa on puolestaan useita rantakerrostumakohteita ja karkeita huuhtoutuneita moreenikerrostumia. Seutukunnan koillis- ja luoteisosissa kohteita on vähän. Suurin osa Kajaanin seutukunnan kohteista on mainittu aikaisemmissa tutkimuksissa, ja muutamien kohteiden ainesta on myös käytetty runsaasti. (liite 4: Kajaanin, Paltamon ja Vaalan moreenikohteet; liite 5: Ristijärven ja Sotkamon moreenikohteet). GTK:n ja Tiepiirin tutkimat kohteet (34 kpl): Kajaani 17, Paltamo 2, Ristijärvi 1, Sotkamo 13, Vaala Järvikangas I, Kajaani. Laajahko kumpuileva moreenimuodostuma, jonka päällä on paikoin sorakerrostuma. Ensisijainen kohde pienehkö, pinnaltaan lohkareinen moreenikumpu. Aines pinnalla 6

9 2,5 m kisrmr, alla vähäkivistä srhkmr. Ylemmän moreenin kivisyys 40%, hienoainespitoisuus 5%. Murskauskelpoinen, arvioitu massamäärä m³. Koko Järvikankaan muodostuman alueella on murskauskelpoista ainesta yhä jäljellä useita m³. Kohde on tutkittu GTK:n Kuopion piirin kiviainestutkimuksissa v (vastaava geologi Jaakko Tikkanen). 2. Järvikangas II, Kajaani. Laajahko kumpuileva moreenimuodostuma, jonka päällä on paikoin sorakerrostuma. Ensisijainen kohde pieni kumpu. Aines tasalaatuista HkMr, paksuus ainakin 4 m. Kivisyys 21%, hienoainespitoisuus 5%. Murskauskelpoinen, arvioitu massamäärä m³. Kohteen lounaispuolisessa sorakerrostumassa on suurehko monttu, ja sora on suurimmaksi osaksi hyödynnetty. Kerrostumasta seulotut kivet ja lohkareet ovat kuitenkin myös käyttökelpoisia. Koko Järvikankaan muodostuman alueella onkin murskauskelpoista ainesta yhä jäljellä useita m³. Kohde on tutkittu GTK:n Kuopion piirin kiviainestutkimuksissa v (vastaava geologi Jaakko Tikkanen). 3. Saarisuvanto, Kajaani. Kumpumoreeniselänne laajalla ja hajanaisella kumpumoreenikentällä. Aines massamaista HkMr. Kivisyys 23%, hienoainespitoisuus alle 15%. Melko lupaava, mutta vaatii lisätutkimuksia. 4. Paanunkangas, Kajaani (t). Pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma matalan kallioselänteen päällä laajalla kumpumoreenialueella. Aines SrMr, hksrmr, srhkmr. Kivisyys 25-45%, hienoainespitoisuus 8-12%. Ainesta on murskattu v noin m³. Käyttökelpoista ainesta lienee yhä jonkin verran jäljellä montun etelä- ja koillispuolella, mutta kerrostumat voivat olla ohuita. Kohteen lähistöllä tien varrella on useita muodoiltaan samantyyppisiä muodostumia ja pieniä monttuja. Osa kummuista ja selänteistä voi kuitenkin olla ainekseltaan pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia tai kalliota. 5. Maaselänkangas, Kajaani. Suuri, jäätikön liikkeen suuntainen kumpuileva moreeniselänne kalliokohouman päällä ja kaakkoispuolella. Aines keski- ja eteläosassa massamaista srhkmr ja HkMr ainakin 3 m paksuudelta. Kivisyys 20-27%, hienoainespitoisuus 20%. Ilmeisesti hieman liian vähäkivinen soveltuakseen murskaukseen. 6. Tervamäki, Kajaani. Itä-länsisuuntainen kumpumoreeniselänne. Aines srhkmr, paksuus ainakin 3 m. Kivisyys 25%, hienoainespitoisuus 21%. Yli 300 mm materiaalia on arviolta 20%. Mahdollisesti käyttökelpoinen kohde. 7. Korpijoki, Kajaani. Ranta- tai purkauskerrostuma Korpijoen pohjoispuolella kalliomäen etelärinteen juurella. Länsiosassa runsas pintalohkareisuus. Aines länsiosassa SrMr, itäosassa srhk, käyttökelpoinen paksuus arviolta 2 m. Pohjavesi voi olla haitallisen lähellä pintaa. Itäosassa on pieniä monttuja. Samantyyppinen muodostuma Korpijoen eteläpuolella on käytetty loppuun. Kohteen länsi- ja lounaispuolella on lisäksi useita pienehköjä, kivisestä huuhtoutuneesta moreenista koostuvia purkauskerrostumia, joiden aines on pääosin käytetty loppuun. 8. Kivimäki I, Kajaani. Purkauskerrostuma. Aines kisr ainakin 3 m paksuudelta, helppo kaivaa. Pohjaveden pinta on 2,5 m syvyydessä. Kivisyys 47%, hienoainespitoisuus 4%, ei yli 300 mm materiaalia. Ei varsinaisesti murskauskelpoinen, mutta aines soveltuu hyvin tienrakentamiseen. Kohteen etelä- ja kaakkoispuolella on suuria monttuja hieman heikommin lajittuneessa ja karkeammassa aineksessa. 9. Kivimäki II, Kajaani. Purkauskerrostuma, paikoin runsas pintalohkareisuus. Aines tiivistä, huonosti lajittunutta karkeaa kisr. Kerrostuman paksuus on ollut lounaisosaan kaivetun suuren montun 7

10 kohdalla 9-11 m. Montun koillispuolella maantien ja Syvänlammen välissä on ilmeisesti yhä jäljellä runsaasti samantyyppistä ainesta, samoin montun länsipuolella Santamäellä. Koko alueen murskauskelpoisen aineksen arvioitu massamäärä on ollut lähes m³, ja soraa on ollut noin 1,5 miljoonaa m³. Kohteen koillispuolella pääosin ampuma-alueella Vuorijärven ja Rokanpuron liepeillä sijaitsevien pinnaltaan runsaslohkareisten purkauskerrostumien aines on ilmeisesti kisr ja SrMr, mutta kallion päällä olevien kerrostumien paksuus voi olla paikoin melko vähäinen. Näillä tiettömillä alueilla on kuitenkin arvioitu voivan olla yhteensä jopa m³ murskauskelpoista ainesta ja m³ soraa. 10. Raatekangas, Kajaani. Kumpumoreenimuodostuma tai pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma kalliokummun päällä. Aines pinnalla 1,5-2 m paksuudelta HkMr, alla SrMr, kokonaispaksuus ainakin 3 m. Kivisyys 27-37%, hienoainespitoisuus 9-14%. Murskauskelpoinen, mikäli kivisyys riittää hävittämään runsaan hiekkapitoisuuden. 11. Raatelampi, Kajaani. Kumpumoreeniselänne. Aines hksrmr, paksuus yli 2 m. Kivisyys vähintään 25%, hienoainespitoisuus 9%. Murskauskelpoinen, mikäli kivisyys riittää hävittämään runsaan hiekkapitoisuuden. 12. Ruuhikangas I, Kajaani. Ohuehko, kumpuileva ja pinnaltaan paikoin lohkareinen moreenikerrostuma kalliokohoumien päällä. Aines SrMr, paksuus ainakin 2 m. Kivisyys 42%, hienoainespitoisuus 7%. Vaikea kaivaa. Murskauskelpoinen, mutta massamäärä voi jäädä pieneksi. 13. Ruuhikangas II, Kajaani. Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreeniselänne. Aines hksrmr, paksuus seismisen luotauksen perusteella 5-13 m. Kivisyys 35-40%, hienoainespitoisuus 7-14%. Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia. Kohteen eteläosassa on monttuja. 14. Keski-Ruuhijärvi, Kajaani. Ohuehko, pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma kalliokohouman länsikyljellä. Aines SrMr. Voi olla murskauskelpoinen, jos kerrospaksuutta löytyy tarpeeksi. Vaatii lisätutkimuksia ja tien. 15. Kontinlampi I, Kajaani. Kumpu- tai reunamoreeniselänne kalliokohouman vastasivurinteellä. Aines pinnalla hksrmr, alla HkMr, hiekkavälikerroksia. Paksuus seismisen luotauksen perusteella 9-14 m. Kivisyys 20-27% vähenee alaspäin, hienoainespitoisuus 9-13%. Vain selänteen koillisosa on riittävän kivistä murskaukseen. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 16. Kontinlampi II, Kajaani. Pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikumpu kalliokohouman vastasivurinteen juurella. Aines hksrmr, paksuus seismisen luotauksen perusteella 5-8 m. Kivisyys 35%, hienoainespitoisuus 9%. Murskauskelpoinen. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 17. Kämppäkangas, Kajaani. Kumpuileva, pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma kalliomäen itäpuolella. Aines hksrmr, paksuus seismisen luotauksen mukaan 6-8 m. Kivisyys 34% vähenee alaspäin, hienoainespitoisuus 18%. Murskauskelpoinen, mutta kivisyyttä on riittävästi vain 2,5 m paksuisessa pintakerroksessa. 18. Saukkovaara, Paltamo (t). Huuhtoutunut moreenikerrostuma tai suojasivumoreeni kalliomäen lounaiskyljellä. Aines pinnalla noin 1 m kisr tai Sr, alla noin 2 m hksrmr. Moreenin kivisyys on noin 30% ja hienoainespitoisuus 11%. Ainesta on murskattu v m³, ja kohteella on laajahko monttu. Käyttökelpoista ainesta voi olla yhä tien itäpuolella, mutta alueella on runsaasti pintalohkareita. Samantyyppisiä kerrostumia lienee seudulla enemmänkin, mutta ne voivat olla ohuita. 8

11 19. Peltokangas I, Paltamo (t). Huuhtoutunut moreenikerrostuma vaaran koillisrinteellä. Aines hksrmr, srhkmr, paksuus 1,5-3 m. Kivisyys 26-47%, hienoainespitoisuus 7-15%. Kohteen ainesta on murskattu v lähes m³, mahdollisesti loppuun. Heti kohteen lounaispuolella vaaran laen ympärillä on laajahkoja monttuja samantyyppisissä kerrostumissa, ja puolen kilometrin päässä koillisessa Mannilanmäen alarinteessä on suuri aineksenottoalue. Kohteen lähistöllä voi olla samantyyppisiä paksuhkoja huuhtoutuneita moreenikerrostumia enemmänkin, esim. lounaassa Kotakankaan, Lauttasenkankaan ja Teeriharjun rinteillä. 20. Jörkinkangas, Vaala (t). Vastasivumoreeni tai huuhtoutunut moreenikerrostuma kalliomäen loivalla länsirinteellä. Aines hksrmr, kisr, paksuus 2-4 m. Kivisyys 32-40%, hienoainespitoisuus 1-15%. Kohteella on laajahko monttu, ja aineksenottoa on jatkettu huomattavasti alkuperäisen ottosuunnitelman ulkopuolelle. Käyttökelpoista ainesta on mahdollisesti yhä jäljellä. Kohteen lounaispuolella on puolentoista kilometrin päässä monttu vastaavantyyppisessä kerrostumassa. Vastasivumoreeneja tai huuhtoutuneita moreenikerrostumia voi olla kohteen lähistöllä enemmänkin, esim. puolen kilometrin päässä pohjoisessa. Kerrostumat voivat kuitenkin olla ohuita. 21. Iso Aittolampi, Sotkamo. Pieni harju. Aines pinnalla kisr. Arvioitu murskauskelpoisen aineksen massamäärä on ollut 5000 m³. Vuoden 2010 maastohavaintojen mukaan ottoalueen E-pään leikkaus on 2-3 m ja aines on lähinnä srhk. Harjun murskauskelpoinen aines on lähes loppuun käytetty, mahdollisesti vähän jäljellä E- päässä ja ottoalueen pohjalla. Ainesta on ilmeisesti murskattu. Kuva Pyssymäki, Sotkamo. Karkea, ohuehko kumpumoreeni- tai purkauskerrostuma pohjamoreenin päällä katkonaisen harjujakson itäpuolella vaaran kaakkoisrinteellä. Aines pinnalla 2-3 m paksuudelta kisr, alla vähäkivistä HkMr. Soran kivisyys 35-50%, hienoainespitoisuus 6-10%. Pohjaveden pinta on luotauksen perusteella 4-5 m syvyydessä. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, arvioitu käyttökelpoisen aineksen massamäärä yli m³. Vaatii tien? Kohteen länsipuolinen Sikosärkkä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin moreenimuodostumiin. Vuoden 2010 maastohavaintojen mukaan kohteen N-päässä olevan ottoalueen luiskat ovat 2-4 m. Aines on pinnalla lähinnä hksr, ja siinä on runsaasti Ki. Ainesta on ilmeisesti murskattu. Murskauskelpoista ainesta lienee melko runsaasti jäljellä SE-puolella, mutta aluetta ei ole otettu käyttöön. Alueen sijainti on melko syrjäinen. Kuvat Veneheitto, Sotkamo. Poikittainen moreeniselänne, jonka alarinteitä peittää rantakerrostuma. Selänteen pintaosan aines huuhtoutunutta SrMr, alempana tiivistä HkMr, jota on luotauksen perusteella jopa m paksuudelta. Rantakerrostuman aines srhk, paksuus 1,5-3 m. Moreenin pintaosan kivisyys 34%, hienoainespitoisuus 6-7%. Pohjaveden pinta on noin 2,5 m syvyydessä. Murskauskelpoisuus I-luokkaa, mutta vaatii lisätutkimuksia riittävän kerrospaksuuden varmistamiseksi. Kohteen eteläpuolella on monttuja rantakerrostumassa. 24. Pohja, Sotkamo. Poikittainen moreeniselänne. Aines HkMr, helppo kaivaa. Kivisyys 25%, hienoainespitoisuus 18%. Vaatii lisätutkimuksia. 25. Korpinpuro, Sotkamo. Jäätikön liikkeen suuntainen selännemäinen suojasivu- tai kumpumoreenikerrostuma. Aines HkMr, paksuus ainakin 3 m. Parin metrin syvyydessä on puolen metrin paksuinen lohkarevälikerros. Kivisyys 25%, hienoainespitoisuus 17%. Yli 300 mm materiaalia on arviolta 15%. Mahdollisesti käyttökelpoinen kohde. 9

12 26. Sammakkosuo, Sotkamo. Pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue. Kohteena olevan poikittaisen selänteen aines hksrmr, kerrospaksuus seismisen luotauksen perusteella 4-11 m. Paksuus kasvaa etelästä pohjoiseen, ja kallio voi olla lounaisosassa lähellä pintaa. Kivisyys 27%, hienoainespitoisuus 12%. Melko lupaava, mutta pienehkö kohde. Kohteella ja sen pohjoispuolisella kumpumoreenialueella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. Kohteen etelä- ja kaakkoispuolisella tiettömällä alueella on niin ikään melko runsaasti pinnaltaan lohkareisia kumpuja, jotka voivat kuitenkin olla osittain kalliota. 27. Leväjoki, Sotkamo. Pieni kumpumoreenialue katkonaisen harjun vieressä. Aines SrMr, välikerroksena Hk, paksuus ainakin 3 m. Kivisyys 15-20%, hienoainespitoisuus 8%. Murskauskelpoisuus vähäkivisyyden takia heikko. Vaatii tien. 28. Kettumäki, Kajaani. Moreenikumpuja mäen etelärinteellä. Aines hksrmr. Kivisyys 21%, hienoainespitoisuus 12%. Pohjavedenpinta 3,2 m syvyydessä. Murskauskelpoinen, mutta yli 300 mm kiviaines puuttuu ja massamäärä jäänee melko pieneksi. 29. Löytölänlampi, Sotkamo. Pinnaltaan lohkareinen pohjois-eteläsuuntainen moreeniselänne. Aines hksrmr. Paksuus seismisten luotausten perusteella 4-11 m, paksuus kasvaa etelään päin. Kivisyys 30%, hienoainespitoisuus 19%. Lupaava, mutta sisältää varsin runsaasti hienoainesta. Vaatii lisätutkimuksia. 30. Koivukorpi, Sotkamo. Suurehko moreenikumpu. Aines pinnalla Sr tai SrMr noin 2-3 m paksuudelta, alla vähäkivistä HkMr. Kerrostuman paksuus on seismisen luotauksen perusteella jopa 10 m, ja pohjaveden pinta on hieman yli 3 m syvyydessä. Kivisyys pintaosassa noin 30%, hienoainespitoisuus 11-15%. Murskauskelpoinen, mutta vaatii lisätutkimuksia. Seudun kallioperä on kiilleliusketta, minkä vuoksi moreenin kiviaines voi olla paikoin melko heikkolaatuista. Kohteen pohjoispuolella 1,5 km päässä on Lahnaslammen talkkikaivos. 31. Möykynpuro, Sotkamo. Pieni ranta- tai purkauskerrostuma vaaran länsirinteen juurella. Aines puron pohjoispuolella Sr, hksr, paksuus 2-6 m. Arvioitu massamäärä on ollut m³. Kohteella on suurehko monttu. Käyttökelpoista ainesta voi olla yhä jonkin verran jäljellä montun länsipuolella alarinteessä. Vuoden 2010 maastohavaintojen mukaan ottoalueen leikkaus alueen keskiosassa on 2-3 m, ja aines on lähinnä srhk. Ainesta on vähän jäljellä lähinnä ottoalueen E-osan pohjalla. Ottoalueen W-osa on metsittynyt ja kaivettu lähelle pohjaveden tasoa. Kohde sijaitsee Vuokatin arvokkaan kallioalueen juurella arvokkaalla maisema-alueella. Kuvat Heposärkät, Sotkamo (t). Huuhtoutunut, pinnaltaan sora- ja hiekkavaltainen moreenimuodostuma, jonka voisi kenties tulkita myös katkonaiseksi, heikosti kehittyneeksi harjuksi? Aines pääosin Sr, kisr, lisäksi Hk, Mr ja Si soran päällä tai välikerroksina. Soran kivisyys paikoin 35-45%. Kohteella on suurehko monttu. Vuoden 2010 maastohavaintojen mukaan muodostuman SW-reunan metsittyneen ottoalueen leikkaus on 4 m. Aines on leikkauksessa Sr, Hk ja Ki, ja heti sen S-puolella on näkyvissä HkMr. Muodostuman S-osan ja E-kyljen aines on käytetty lähes loppuun. Soravaltaista ja murskauskelpoista ainesta lienee vain vähän jäljellä N- ja keskiosassa. N- ja SE-puolisten pienten samantyyppisten muodostumien aines on niin ikään suurelta osin käytetty. Kuvat Leppivaara, Sotkamo. Suojasivu- tai kumpumoreenikerrostuma kalliokohoumien itärinteillä harjun vieressä. Käyttökelpoista materiaalia on ilmeisesti ainakin soramontun ja Arolammen välisen 10

13 kalliomäen itä- ja pohjoisrinteillä. Aines SrMr, HkMr, paksuus seismisten luotausten perusteella 3-5 m. Kivisyys 32-35%, hienoainespitoisuus 8-11%. Vaatii lisätutkimuksia. 34. Lohitörmä, Ristijärvi (t). Huuhtoutunut moreenikerrostuma tai vastasivumoreeni vaaran länsirinteen juurella. Aines kisr, kivisyys 30-40%. Arvioitu massamäärä on ollut m³. Ainesta on murskattu v noin m³. Kohteella on suuri monttu, jonka luoteispuolisessa alarinteessä on yhä jäljellä käyttökelpoista ainesta. Uudet kohteet (113 kpl): Kajaani 36, Paltamo 15, Ristijärvi 5, Sotkamo 44, Vaala Pöljä, Kajaani (k). Hiekkavaltainen rantakerrostuma kallion päällä. Soran arvioitu massamäärä ollut m³. Kohde ei ole murskauskelpoinen, mutta soveltunee muuhun käyttöön. Suurin osa käyttämättömästä aineksesta on Siikalatvan kunnan puolella Pohjois-Pohjanmaalla. Itäosassa on suuri monttu. 36. Hautakangas I, Kajaani (k). Hiekkavaltainen rantakerrostuma moreenin päällä. Murskauskelpoisen aineksen ja soran arvioitu massamäärä ollut yhteensä 8000 m³. Eteläosassa monttu, käyttökelpoista ainesta lienee yhä jonkin verran jäljellä. Kohteen pohjoispuolinen laaja kerrostuma on ilmeisesti käytetty loppuun. 37. Rimpikangas, Kajaani (k). Hiekkavaltainen rantakerrostuma moreenin päällä. Soran arvioitu massamäärä 9000 m³. Voi olla liian vähäkivinen murskattavaksi. 38. Isokangas, Kajaani (k). Hiekkavaltainen rantakerrostuma kallion päällä. Soran arvioitu massamäärä ollut m³. Kohde ei ole murskauskelpoinen, mutta soveltunee muuhun käyttöön. Ainesta on jäljellä lähinnä kohteen länsi- ja pohjoisosassa, eteläosassa on suurehkot montut. 39. Kettukangas, Kajaani (k). Pohjois-eteläsuuntainen kumpu- tai reunamoreenialue. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 40. Hautakangas II, Kajaani (k). Hiekkavaltainen rantakerrostuma kalliokohouman laella. Murskauskelpoisen aineksen arvioitu massamäärä on ollut lähes m³ ja soran m³. Alue on osittain pohjavesialueella ja sillä on jonkin verran paikallista geologista arvoa. Kohteella ja sen itäpuolella on useita osin käytöstä poistuneita monttuja ja ampumarata. 41. Mäntyrinne, Kajaani (k). Laaja hiekkavaltainen rantakerrostuma kalliomäen kaakkoisrinteellä moreenin päällä. Soran arvioitu massamäärä m³. Voi olla liian vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella on pieniä monttuja. Kohteen kaakkoispuolella Kiviharjun-Tervakankaan alueella on laajat montut hiekkavaltaisessa aineksessa. 42. Harjukangas, Kajaani. Kumpumoreeniselänne. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Itäpäässä on pienet montut. Kohteen eteläpuolisen Lammaslamminkankaan länsiosan kummuissa tien molemmin puolin voi olla käyttökelpoista ainesta, mutta alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin moreenimuodostumiin. Kankaan länsipuolella on huuhtoutunutta kalliomaastoa, ja sen kautta lienee virrannut jäätikön sulamisvesiä. 11

14 43. Luolakangas, Kajaani. Kumpuileva, paikoin pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma hyvin loivassa vastasivurinteessä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 44. Paukunkangas, Kajaani (k). Soravaltainen rantakerrostuma tai huuhtoutunut moreeniselänne. Aines laen pinnalla Sr, kerrospaksuus noin 1 m. Soran arvioitu massamäärä ollut noin m³, ainesta lienee yhä jonkin verran jäljellä. Voi olla liian vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella on useita monttuja. 45. Sopenmäki, Kajaani. Kumpumoreenialue kalliomäen suojasivurinteellä ja kaakkoispuolella. Paikoin runsas pintalohkareisuus. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 46. Sopenjoenkangas, Kajaani. Kumpumoreenialue kallioperän ruhjevyöhykkeessä. Paikoin runsas pintalohkareisuus. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kummukko jatkuu tien molemmin puolin pari kilometriä varsinaiselta kohdealueelta kaakkoon. 47. Pikku-Levänen, Kajaani. Kumpuja luode-kaakkosuuntaisen kumpumoreenialueen kaakkoispäässä. Aines on ilmeisesti suurelta osin lajittunutta soraa ja hiekkaa. Kohteella on monttu. Kohteen luoteis- ja lounaispuoliset Iso Orikangas ja Huilunkangas-Tulikangas kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin moreenimuodostumiin. 48. Laurosenlamminkangas, Kajaani. Kumpumoreenialue kallioperän murroslaaksossa. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 49. Navettapuro, Kajaani. Pieni kumpumoreenialue. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on monttu. 50. Pirskanaho, Kajaani. Pieni heikosti kehittynyt harju? Aines voi olla myös moreenia. Kohteella ja sen kaakkoispuolisella Korpilahdenaholla on monttuja. Vaatii tien? Muodostuma jatkuu mahdollisesti luoteeseen tiettömälle kumpumoreenialueelle. 51. Kukkokangas-Pyykangas, Kajaani. Purkauskerrostuma. Kerrostuma voi olla hyvin ohut ja aines pääosin hiekkaa. Kohteen lounaispuolella on monttuja. 52. Koljosenkangas, Kajaani (k). Hiekkavaltainen rantakerrostuma kalliokohouman suojasivulla. Aines srhk, paksuus alle 1 m. Soran arvioitu massamäärä 9000 m³. Pieniä monttuja. Ilmeisesti liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Samantapainen kerrostuma on 1,5 km päässä etelässä Roninkankaan eteläreunalla. 53. Kivikangas, Kajaani. Kumpu- tai pohjamoreenikerrostuma kallioperän murroslaakson pohjalla. Aines on ilmeisesti karkeaa tai huuhtoutunutta. Kohteella on monttu. 54. Ruunalampi I, Kajaani. Kumpuileva, pinnaltaan runsaslohkareinen moreenikerrostuma. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Samantapaisia kerrostumia on ilmeisesti myös 1 km päässä kohteen pohjoispuolella. 55. Ruunalampi II, Kajaani (k). Laajahko, hajanainen kumpumoreenialue. Kummukko on osittain kalliomaaston päällä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines vähäkivistä hiekkamoreenia. Varsinaisella kohdealueella on monttu ja ainesta on murskattu. Myös kohteen länsipuolella vajaan 1 km 12

15 päässä tien vieressä olevissa kummuissa voi olla käyttökelpoista ainesta. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 56. Latvalammet, Kajaani. Laajahko, hajanainen kumpumoreenialue kallioperän murroslaakson vieressä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on pieniä monttuja. 57. Iso Viinijärvi, Kajaani. Kumpumoreenialue kallioperän murroslaakson vieressä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 58. Ärväinkangas, Kajaani (k). Kumpumoreenialue tai kumpuileva moreenikerrostuma kalliokohoumien kaakkoispuolella ja päällä. Aines pinnalla tieleikkausten perusteella noin metrin paksuudelta SrMr, alla 1-2 m HkMr. Alueen moreenikerrostumat lienevät pääosin liian ohuita käytettäviksi. Vaatii lisätutkimuksia. 59. Kettulampi, Kajaani. Kumpumoreenialue laakson pohjalla ja mäenrinteen juurella. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Samantyyppisellä alueella 3 km päässä kaakossa Luotosenjärven ympärillä olevien kumpujen aines on vähäkivistä (7-18%) HkMr, joka ei sovellu murskaukseen. 60. Kolokaarre, Kajaani (k). Soravaltainen rantakerrostuma tai huuhtoutunut suojasivumoreeniselänne. Aines Sr, kerrospaksuus noin 1 m. Murskauskelpoisen aineksen arvioitu massamäärä 4000 m³ ja soran m³. Voi olla liian ohut käytettäväksi. Kohteen luoteispuolinen Varpaniemen samantyyppinen kerrostuma on ilmeisesti käytetty loppuun. 61. Kataikonkangas, Kajaani (k). Purkauskerrostuma. Aines todennäköisesti huuhtoutunutta kivistä moreenia (ilmeisesti kisr, SrMr). Murskauskelpoisen aineksen massamäärä arviolta m³, soraa noin m³. Vaatii lisätutkimuksia ja tien. 62. Petäjäpuronkangas, Kajaani (k). Purkauskerrostuma, paikoin runsas pintalohkareisuus. Aines huuhtoutunutta kivistä moreenia (ilmeisesti kisr, SrMr). Murskauskelpoisen aineksen massamäärä arviolta m³, soraa noin m³. Kohteen länsipuolella on laaja monttu samantyyppisessä kerrostumassa. Vaatii tien? 63. Hankakangas, Kajaani (k). Purkauskerrostuma. Aines huuhtoutunutta kivistä moreenia (ilmeisesti kisr, SrMr). Murskauskelpoisen aineksen massamäärä on ollut yhteensä arviolta m³, soraa noin m³. Kohteen itä- ja länsiosassa on laajahkot, ilmeisesti osin käytöstä poistuneet montut. Ainesta lienee yhä jäljellä kohteen keski- ja lounaisosassa. 64. Hankalampi, Kajaani (k). Lounas-koillissuuntainen purkauskerrostuma. Aines huuhtoutunutta kivistä moreenia (ilmeisesti kisr, SrMr). Murskauskelpoisen aineksen massamäärä arviolta yhteensä noin m³, soraa noin m³. Kohteen keskiosassa on monttu, ja koillispää on ampumaalueella. 65. Kattilamäki, Kajaani (k). Purkauskerrostuma. Aines pinnalla hksr, alla srhk. Paksuus arviolta 2-4 m, arvioitu massamäärä noin m³. Vaatii lisätutkimuksia ja tien. Ei ole ilmeisesti varsinaisesti murskauskelpoinen, mutta aines soveltunee hyvin tienrakentamiseen. 66. Tuomikkokangas, Kajaani (k). Purkauskerrostuma. Aines huuhtoutunutta kivistä moreenia (ilmeisesti kisr, SrMr). Murskauskelpoista kivistä moreenia on eniten kohteen pohjoisosassa, massa- 13

16 määrä on ollut arviolta m³. Ainesta lienee yhä jonkin verran jäljellä. Kohteen soravaltaisessa eteläosassa on suurehkot montut. 67. Ruuhikangas III, Kajaani (k) Kumpumoreeniselänne tai pinnaltaan lohkareinen moreenikerrostuma. Voi olla paikoin melko ohut. Muodoiltaan samantyyppinen kohde 400 m päässä idässä on ainekseltaan murskauskelpoista hksrmr. Vaatii lisätutkimuksia ja tien. 68. Isokangas, Kajaani (k). Huuhtoutunut, pinnaltaan soravaltainen moreenikerrostuma kalliokohouman(?) suojasivurinteellä. Paksuus alle 1 m. Murskauskelpoisen aineksen arvioitu massamäärä ollut m³ ja soran m³. Kohouman laella on monttu. Samantapainen kerrostuma on mahdollisesti myös 1 km päässä luoteessa Kauniskankaalla. 69. Sääskikangas, Kajaani (k). Huuhtoutunut, pinnaltaan soravaltainen suojasivumoreenikerrostuma kalliomäen kaakkoispuolella. Paksuus alle 1 m. Murskauskelpoisen aineksen arvioitu massamäärä ollut m³ ja soran m³. Kohteella on runsaasti monttuja, mutta käyttökelpoista ainesta lienee yhä jonkin verran jäljellä. 70. Lautakangas, Kajaani (k). Huuhtoutunut, pinnaltaan hiekkavaltainen suojasivumoreenikerrostuma kalliomäen kaakkoispuolella. Paksuus alle 1 m. Soran arvioitu massamäärä ollut m³. Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella on pieniä monttuja. 71. Mirinnankangas, Paltamo. Rantakerrostuma kalliomäen kaakkoispuolella. Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella on monttuja. 72. Murtokangas, Paltamo. Rantakerrostuma tai huuhtoutunut moreenikerrostuma drumliinin päällä. Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella on monttuja. 73. Peltokangas II, Paltamo (k). Laajahko soravaltainen rantakerrostuma tai huuhtoutunut moreenikerrostuma kalliomäen laen ympärillä. Murskauskelpoisen aineksen arvioitu massamäärä on ollut yhteensä m³ ja soran yli m³. Voi olla kuitenkin paikoin liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella on useita osin käytöstä poistuneita monttuja. Käyttökelpoista ainesta on ilmeisesti eniten (lähes m³?) jäljellä mäen länsirinteellä. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. Mäen juurella olevissa hiekkaisissa rantakerrostumissa on myös monttuja. 74. Jortinkangas, Paltamo. Rantakerrostuma tai huuhtoutunut moreenikerrostuma (?) kalliokohouman kaakkoispuolisella selänteellä. Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella on monttu. Kohteen länsipuolisen Kyninvaaran länsirinteen juurella voi myös olla ohuelti käyttökelpoista ainesta. 75. Teerivaara, Paltamo. Rantakerrostuma tai huuhtoutunut moreenikerrostuma (?) kalliokohouman laella ja kaakoisrinteellä. Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella ja sen ympäristössä on pieniä monttuja. 76. Sopasenmäki, Paltamo (k). Rantakerrostuma tai huuhtoutunut moreenikerrostuma kalliomäen vastasivurinteessä ja sen juurella. Aines pinnalla Sr ja Hk, alla ilmeisesti pääosin kallio. Soran arvioitu massamäärä on ollut yli m³. Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Ylärinteessä on monttu. Vaatii lisää tiestöä. 77. Kainuankangas, Paltamo. Rantakerrostuma (?) moreenipeitteisen kohouman itä- ja koillisreunalla. Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella on monttuja. 14

17 78. Kylmäjärvenkangas, Paltamo. Poikittaisista selänteistä koostuva laajahko kumpumoreenialue. Runsas pintalohkareisuus. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. 79. Kylmäaho, Paltamo (k). Suurehko moreenikumpu. Aines laen pinnalla kivistä huuhtoutunutta moreenia, soran arvioitu massamäärä on ollut m³. Pääosa aineksesta lienee murskattavaksi liian vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on monttu. Samantapaisia kerrostumia on seudulla ilmeisesti enemmänkin. 80. Sotilouhut, Paltamo. Laajahko, pinnaltaan runsaslohkareinen kumpumoreenialue ja moreenikerrostuma kalliomaaston päällä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteella on monttu tai leikkaus. Kohteen koillispuolinen Petäjälahdelle ulottuva kumpumoreenialue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin moreenimuodostumiin. 81. Petäiskangas, Paltamo. Rantakerrostuma (?) kahden kalliomäen välissä. Voi olla hyvin ohut ja liian vähäkivinen murskattavaksi. 1,5 km päässä pohjoisessa olevalla Pienellä Petäiskankaalla on mahdollisesti samantapainen kerrostuma. 82. Ruhankangas, Paltamo (k). Huuhtoutunut moreenikerrostuma peitteisen kallioselänteen laella. Murskauskelpoisen aineksen arvioitu massamäärä on ollut m³ ja soran m³. Kohteella on suurehko monttu, mutta ainesta lienee yhä jonkin verran jäljellä. 83. Himasenkangas, Paltamo (k). Huuhtoutunut moreenikerrostuma peitteisen kalliomäen laella. Murskauskelpoisen aineksen arvioitu massamäärä on ollut m³ ja soran m³. Kohteella on ilmeisesti käytöstä poistunut monttu. Kohteen itäpuolella on monttuja hiekkavaltaisissa rantakerrostumissa. 84. Haapalanmäki, Paltamo. Rantakerrostuma tai huuhtoutunut moreenikerrostuma (?) vaaran länsirinteellä kallion päällä. Voi olla hyvin ohut ja liian vähäkivinen murskattavaksi. Kohteen molemmin puolin Kivesvaaran ja Lehtovaaran länsirinteillä lienee jonkin verran rantakerrostumia noin metrin korkeustasojen välissä, mutta ne ovat ilmeisesti hyvin vaatimattomia. Rinteillä ei ole monttuja. 85. Tahvinlampi, Paltamo. Purkauskerrostuma? Alueen kautta on purkautunut jääjärvi. Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Vaatii tien. Myös Tahvinlammen länsipuolella voi olla ohuelti lajittunutta ainesta. 86. Ahonkangas, Vaala (k). Hiekkavaltainen rantakerrostuma kalliokohouman ja osin moreenin päällä. Murskauskelpoisen aineksen arvioitu massamäärä ollut 3000 m³ ja soran 6000 m³. Kohteella on monttuja. Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. 1,5 km päässä pohjoisessa olevalla Oudonkankaalla on ilmeisesti samantyyppinen kerrostuma. 87. Kivirimpi, Vaala. Rantakerrostuma (?) kalliokohouman päällä Voi olla ohut ja liian vähäkivinen murskattavaksi. Vaatii tien? Kohteen länsipuolella on laaja Natura-alue. 88. Palovaara, Vaala. Rantakerrostuma kalliokohouman päällä. Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi? Alueella on laajahkot montut, mutta ainesta lienee yhä jonkin verran jäljellä. 15

18 89. Viitavaarankangas, Vaala. Rantakerrostuma (?) kalliokohouman päällä ja itärinteellä Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Vaatii tien? 90. Metsälamminkangas, Vaala. Rantakerrostumia matalassa, peitteisessä kallio- ja moreenimaastossa. Voivat olla liian ohuita ja vähäkivisiä murskattavaksi. Kohteella ja sen ympäristössä on hajallaan monttuja. Vaatii lisää tiestöä. 91. Sarvikangas, Vaala. Rantakerrostuma (?) kalliokohouman itärinteellä Paikoin runsas pintalohkareisuus. Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Vaatii tien. 92. Kööpelikiulu, Vaala (k). Laajahko, matala kumpumoreenialue. Paikoin runsas pintalohkareisuus. Pinnalla yleisesti karkeaa rantakerrostumaa ja huuhtoutunutta moreenia, mutta aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kallio voi olla paikoin lähellä pintaa? Kohteen ympäristössä on hajallaan muutamia monttuja. Vaatii lisää tiestöä. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 93. Tornikangas, Vaala (k). Matala moreenikumpu. Runsas pintalohkareisuus. Pinnalla karkeaa rantakerrostumaa ja huuhtoutunutta moreenia, mutta aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kallio voi olla paikoin lähellä pintaa? Kohteen ympäristössä on hajallaan muutamia monttuja. Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 94. Korkiakangas, Vaala. Matala kumpumoreenialue. Paikoin runsas pintalohkareisuus. Pinnalla yleisesti karkeaa rantakerrostumaa ja huuhtoutunutta moreenia, mutta aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Kohteen ympäristössä on hajallaan muutamia monttuja. 95. Iso Latokangas, Vaala. Rantakerrostuma kalliokohouman itärinteellä, alla ohuelti moreenia? Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Kohteella on monttuja ja kallioalueella louhos. Kohteen eteläpuolisilla kummuilla on mahdollisesti samantapaiset ohuet kerrostumat, kuten useimmilla muillakin seudun kalliokohoumilla. 96. Porrassuo, Vaala. Vastasivumoreeni (?) kallion päällä. Runsas pintalohkareisuus. Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Kohde on melko lähellä rantaa. Kohteen pohjois- ja eteläpuolella on montut samantapaisilla alueilla. 97. Saunakangas, Vaala. Rantakerrostuma tai huuhtoutunut moreenikerrostuma (?) kalliokohouman päällä. Voi olla liian ohut ja vähäkivinen murskattavaksi. Vaatii tien. Ulkoisesti hieman samantapaisella Somerharjulla kohteen pohjoispuolella on arvioitu olleen yhteensä m³ murskauskelpoista ainesta ja soraa, jotka on kuitenkin ilmeisesti hyödynnetty loppuun. 98. Isoselkä, Vaala (k). Huuhtoutunut pohjamoreeniselänne ja/tai rantakerrostuma? Aines pinnalla Sr ja Hk. Murskauskelpoisen aineksen arvioitu massamäärä on ollut m³ ja soran m³. Kohteen kaakkoispäässä on montut. Käyttökelpoista ainesta lienee yhä jonkin verran jäljellä. Vaatii tien? 99. Heinälamminkangas, Sotkamo. Kumpumoreeni- tai lajittunut kerrostuma kallioperän murroslaakson reunalla. Kallio voi olla lähellä pintaa. Vastaavantapaisessa muodostumassa puron pohjoispuolella puolet aineksesta on ollut soraa ja murskauskelpoista ainesta. Muodostumassa on suurehko monttu. 16

19 100. Löytölänmäki, Sotkamo. Pieni kumpumoreenialue kallioperän ruhjevyöhykkeessä laakson pohjalla. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Vaatii tien? Kohteen itäpuolella on moreenikummussa monttu. Samantyyppisiä kumpualueita on kohteen luoteispuolella maantien molemmin puolin Kurenkankaat, Sotkamo. Suurehko kumpu laajalla ja hajanaisella kumpumoreenikentällä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Ukonjoki, Sotkamo. Pienipiirteisiä kumpuja laajalla ja hajanaisella kumpumoreenialueella. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Kokkosuo, Sotkamo. Pinnaltaan lohkareinen kumpumoreenialue kallioperän ruhjevyöhykkeessä. Osa kummuista voi olla kalliota ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Myllypuro, Sotkamo. Heikosti kehittynyt harju tai huuhtoutunut moreenikerrostuma. Muodostuma vaikuttaa jatkuvan itään Myllykankaalle. Tien pohjoispuolinen pieni harju ja lievemuodostuma on ilmeisesti käytetty loppuun Kivisuo, Sotkamo. Pienipiirteinen kumpumoreenialue vaaran ja drumliiniparven välissä. Alueen kautta on virrannut jäätikön sulamisvesiä pohjoisesta etelään. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia ja osa kummuista kalliota. Kohteen itäpuolella on Hiidenvaaran Natura-alue Paskolampi I, Sotkamo (k). Teräväpiirteinen kumpumoreenialue katkonaisen harjujakson yhteydessä laaksomaisessa painanteessa. Kumpujen aines voi olla pääosin hiekkaa. Laakson länsirinteellä on monttu pienessä harjumuodostumassa, jonka aines on kihk Paskolampi II, Sotkamo (k). Teräväpiirteinen kumpumoreenialue katkonaisen harjujakson yhteydessä laaksomaisessa painanteessa. Vuoden 2010 maastohavaintojen mukaan kumpujen tieleikkauksissa on melko runsaasti Sr ja Hk. Kuvat Heinäjoki, Sotkamo (k). Pieni ja katkonainen heikosti kehittynyt harju. Aines karkeaa ja soravaltaista. Murskauskelpoista ainesta yhteensä arviolta m³, soraa m³. Eteläosa Heinäjoen haarautumassa vaatii tien. Kohteen koillispuolisessa harju(?)muodostumassa on monttu Hyyrylänlehto, Sotkamo. Huuhtoutunut suojasivumoreeni tai muu lajittunut (purkaus?) kerrostuma. Voi olla ohut ja pääosin hiekkaa Savonjoki, Sotkamo (k). Laaja, hajanainen kumpumoreenialue. Kohteena olevan selänteen aines kairauksen perusteella pääosin HkMr, rinteillä SrMr. Pohjavesi lähellä pintaa. Melko lupaava, mutta vaikeapääsyinen. Vaatii tien ja lisätutkimuksia Iso Jänisssuo, Sotkamo. Lounas-koillissuuntaisista selänteistä koostuva pieni kumpumoreenialue. Alueen kautta on mahdollisesti virrannut jäätikön sulamisvesiä. Aines voi olla pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia Koivumäki, Sotkamo (k). Pinnaltaan lohkareinen kumpuileva moreenikerrostuma rikkonaisen kalliokohouman päällä ja kaakkoispuolella. Kerrostuma voi olla paikoin hyvin ohut ja aines pääosin vähäkivistä hiekkamoreenia. Vaatii tien? Kohteella on jonkin verran paikallista geologista arvoa. 17