Osa I I. Geologinen tutkimuslaito s

Transkriptio

1 S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Kainuun piirin itäosass a Osa I I Geologinen tutkimuslaito s Esko Iisalo

2 SISÄLLYSLUETTEL O Osa I I Sivu 113 Karttalehti 4414 Lentiir a " Vuokkijärv i " Raate " 154 " 4513 Juntusrant a " 164 " 4514 Hoss a " 180 " 4342 Ulvinsalon luonnonpuist o " Kiekinkosk i " Kalliojok i " Kuivajärv i Sivu 203 )thteenveto massamääristä karttalehdittäin

3 LENTIIRA Karttalehti Mertajärv i Muodostuma 1, Paljakkakanga s Osa harjua, joka käsittää jyrkkäpiirteisen keskiselänteen j a kaksi loivapiirteisistä kummuista koostuvaa rinnakkaisselä n- nettä. Aines on keskiselänteessä kivistä soraa ja hiekkaa. Rinnakkaisselänteissä on karkeaa ja soraista hiekkaa. Kerros - paksuus on 2-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 11 ha. Kokonaismassamäärä o n ' m 3, josta arvioitu A m 3, B 18_0 000 m3, c m3. 1 Muodostuma 2, Kuusileht o Selkämäinen harju, jonka lounaisreunalla on matala laajentuma. Laajentuma rajoittuu moreenimuodostumaan. Selänteen aines kä - sittää kerroksittain kivistä soraa ja soraista hiekkaa. Lieve - osat ovat hiekkaa. Moreenimuodostumassa esiintyy huuhtoutunut - ta hiekkamoreenia. Kerrospaksuus. on 2-12 m. Muodostumassa ei. ole leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Arvioinnin apuna on käy - tetty TVL :n kairaustuloksia. Muodostuman käyttöä rajoitta a asutus. Kokonaismassamäärä on 1,06 milj. m3, josta arvioit u A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 3, Ahvensärkk ä Keskiosastaan selännemäinen harjulaajentuma. Selännemäinen os a on ainekseltaan soraista hiekkaa. Reunaosien aines on hiekkaa. Eteläreunalla aines muuttuu hiedaksi. Kerros paksuus on 2-20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia._muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj.m3, josta arvioit u B m 3, c 1,25 milj.m 3. Muodostuma 4, Leväkanga s Keskiosastaan selännemäinen harjulaajentuma, jota rajoittava t suot ja moreenialueet. Selänteen keskiosa on ainekseltaan

4 kivistä soraa ja hiekkaa. Selänteen laelle on paikoin kerro s- tunut hiekkavaltaisia kumpuja. Aines muuttuu hienorakeisemmaksi hiekaksi muodostuman reunoille päin. Eteläreunalla esiinty y hietaa. Kerrospaksuus on 2-25 m. Muodostumassa ei ole leikkau k- sia. Pinta-ala on 56 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL : n kairaustuloksia. Muodostuman halki kulkee retkeilypolku. Kokonaismassamäärä on 3,0 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 2,25 milj.m 3. Muodostuma.5, Pitkäniemi Kapea, järven halki kulkeva harjuselänne. Muodostuman aines o n hiekkaa, josta osa on soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj. m 3, josta arvioit u B m 3, C 1,0 milj.m3. Muodostuma 6, Liminsärkk ä Komea, jyrkkäpiirteinen harjuselänne, jonka laki kohoaa 25 m ympäröivän järvi- ja suoalueen pinnasta. Ydinosan aines o n kivistä ja hiekkaista soraa.'lievealueet ovat ainekseltaa n hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-25 m. Pinta-ala on 41 ha. Muodostuma on luonnonsuojelun kannalta arvokas. Kokonaismassamäär ä on 2,9 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3, C 1,6 milj.m3. 'Karttalehti Muodostuma 1, Konttijok i Lajittunut muodostuma, joka koostuu hajanaisista, laakeist a selänteistä ja niiden välisistä uomista. Muodostuman aines o n keskinkertaisesti ja heikosti lajittunutta kivistä soraa j a lohkareikkoa. Kerrospaksuus on 1,5 m. Pinta-ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m 3. Muodostuma 2, Kalliokanga s Harju, jonka keskiosassa on selänteitä ja harjukuoppia. Keskiselänteessä esiintyy sora- ja hiekkakerroksia.'reunaosassa ai-

5 nes on hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-12 m. Pinta-al a on 28 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 1 ;25 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C 1,03 milj.m3. Muodostuma 3, Kotasärkk ä Selännemäinen harju, jonka keskiosassa esiintyy harjukuoppia. Sora- ja hiekkakerroksia esiintyy muodostuman keskiosiss a runsaimmin pohjakerroksina. Reunaosissa aines on hiekkaa. Kerröspaksuus on 2-12 m. Pinta-ala on 23 ha. Kokonaismass a- määrä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m 3. Muodostuma 4, Huttusenpur o Kapean harjuselänteen osa, jonka aines on soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Karttalehti Mikitänpää Muodostuma 1, P'lölkkär i Matala ja kapea harjuselänne, joka kulkee tien alla. Muodostu - man,aines käsittää soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 3 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 2, Mikitt ä Kapea harjuselänne, jonka keski- ja länsiosassa esiintyy sora - kerroksia. Muissa osissa aines on hiekkaa. Kerrospaksuus o n 2-7 m. Pinta-ala on 13 ha. Muodostuman länsiosa on käytetty. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 3, Pajujoensu u Pienehköistä harjuselänteistä koostuva muodostuma, jonka aine s on pääosaltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m3.

6 Muodostuma 4, Pajujok i Suoalueella sijaitseva kapea harjuselänne. Muodostuman aine s on soraista ja karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. ' Muodostuma 5, Myhkyr i Selänteistä koostuva kapea harju, joka kulkee suoalueella. Soraa esiintyy muodostuman länsi- ja keskiosassa. Muutoin aines on hiekkaa. Kerrospaksuus op 2-6 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Arvioinnin apuna on käytett y TVL:n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on m 3, jos - ta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 6, Särkk ä Selännemäinen, kapea harju, joka kulkee suoalueen halki. Muodostuman aines on pääosaltaan hiekkavaltaista. Soraa esiintyy muodostuman keskiosassa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumas - sa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokka a C. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 7, RajakanBa s Kapea harju, jonka länsiaää rajoittuu moreenialueeseen. Sora a esiintyy vähäisessä määrin muodostuman keskiosassa. Muuall a aines on hiekkaa, josta osa on soraista hiekkaa. Kerrospaksuu s on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonai s - massamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 8, Ristisärkk ä Kapea, suoalueella kulkeva selkämäinen harju. Aines on muodo s - tuman keski- ja itäosassa kivistä soraa, länsiosassa soraist a hiekkaa. Ainesta on jonkinverran käytetty. Kerrospaksuus o n 2-8 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassa - määrä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m 3.

7 Karttalehti Niva Muodostuma 1, Pirttijärvenkanga s Harjuselänne, jonka luoteisosa päättyy kallioselänteen muodo s - tamaan kynnysalueeseen. Kerrostumistavasta johtuu, että muodostuman aines on verrattain karkearakeista kivistä soraa. Hiekkaa esiintyy muodostuman reunoilla ja välikerroksina. Ke r- rospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m 3. Muodostuma 2, Pirttivaar a Kallioalueiden välisessä soistuneessa painanteessa kulkev a kapea harjunselänne. Muodostuman keski- ja itäosa ovat hiekka - valtaista ainesta. Soraa arvioidaan esiintyvän muodostuma n luoteisosassa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 3, Rimpijärvensärkk ä Kallioalueiden välisessä painanteessa kulkeva kapea, selkämä i- nen harju, jonka pohjoisreuna rajoittuu järveen. Muodostuma n aineksen arvioidaan olevan keskinkertaisesti lajittunutta ki - vistä soraa ja soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa B. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustulo k- sia. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Muodostuma 4, Valkealamp i Kalliokumpareisiin ja suoalueeseen rajoittuva deltamainen har - julaajentuma, jonka keskellä kulkee verrattain kapea, jäätik - körailoon syntynyt ydinselänne. Selänteen sisältämä aines o n kivistä soraa, soraista hiekkaa ja karkeaa hiekkaa. Alueen sora on suurimmaksi osaksi käytetty. Lievealueella aines o n karkeaa ja paikoin soraista hiekkaa, ulkorajoilla hienoa hiek - kaa. Kerrospaksuus on 2-12 m. Pinta-ala on 41 ha. Kokonai s- massamäärä on 2,1 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 1,92 milj.m 3.

8 Muodostuma 5, Hietasuonsärkk ä Jyrkkäpiirteinen harjuselänne, jota reunustaa kapea lievealue. Keskiselänne sisältää hiekkaa ja sorakerroksia. Lievealue on hienoa ja paikoin karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Arvioin - nin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamä ä- rä on 1,3 milj. m 3, josta arvioitu B m 3, c 1,1 milj. m3. Muodostuma 6, Tuhkasärkk ä Harjun lieveosaan kuuluva kummuista koostuva muodostuma. Muodostumassa saattaa esiintyä kohtalaisesti soraa. Kaakkoisre u- nalla aines on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-9 m. Pintaala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 7, Saariperänsärkk ä Harjuselänne, jonka itäosa muodostaa kapean, Iivantiirajärvee n pistävän niemekkeen. Muodostuman kapea ydinvyöhyke sisältä ä hiekka- ja sorakerroksia. Lievealue on hiekkaa. Kerrospaksuu s on 2-9 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa itäosassa maisemansuojelunäkökoh - dat. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u A m3, B m 3, c m 3. Muodostuma 8, Isosärkkä Luoteisosastaan järveen rajoittuva harjulaajentuma, jonka ke s - kellä kulkee kapea ydinselänne. Selänteessä esiintyy hiekka - ja sorakerroksia. Muodostuman lieveosa on karkeaa hiekkaa j a paikoin hiekkaista hietaa. Kerrospaksuus on 2-12 m. Pinta-al a on 20 ha. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojeluu n perustuvat näkökohdat. Kokonaismassamäärä on m 3, jos - ta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 9, Sininen polku Harjulampien reunustama korkea ja jyrkkäpiirteinen harjuselän - ne, jonka pohjoispuolella on matala sivulaajentuma. Seläntee n aines sisältää kerroksittain kivistä soraa ja hiekkaa. Lieve-

9 osa on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-23 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Muodostuma on luonnonsuoj e- lun kannalta arvokas ja sillä on käyttöä retkeilyalueena. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m 3. Muodostuma 10, Liminsärkk ä Tyypiltään deltamainen harjulaajentuma, jonka laki on kerro s- tunut kuivan maan olosuhteissa. Muodostuman lakiosan selän- - teet kohoavat lähes 50 m läheisen Koposenjärven pinnasta. Selänteiden ympärillä on pienipiirteistä kumpu- ja kuoppa - maastoa. Muodostumaa reunustaa ulospäin mataloituva laake a lievealue. Keskiselänteessä esiintyy kohtalaisesti kivist ä soraa. Ydinosaan rajoittuva hiekkavaltainen vyöhyke on ainekseltaan karkeaa hiekkaa ja hiekkaista soraa. Muodostuma n uloin reunavyöhyke on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus o n 2-45 m. Pinta-ala on 92 ha. Muodostuman käyttöä rajoittava t mandollisesti maisemansuojeluun liittyvät tekijät. Kokonais - massamäärä on 9,0 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B 1,93 milj.m3, C 6,9 milj.m3. Muodostuma 11, Kotakanga s Laakeista selänteistä koostuva harjumuodostuma, jonka pohjois - reunaa rajoittaa järvialue. Muodostuman aines on pääosaltaa n hiekkaa. Soraa esiintyy vähäisessä määrin muodostuman keski - selänteissä. Muodostuman eteläreunalla aines on monin paikoin hietaa. Kerrospaksuus on 2-9 m. Pinta-ala on 33 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj.m 3, josta arvioi - tu B m 3, c 1,0 milj.m 3. Muodostuma 12, Rimminkanga s Harjumuodostuma, jossa on luoteesta kaakkoon päin mataloitu - via selänteitä. Länsiosassa on suurehkon harjukuopan ympär i kaartuva laajentuma. Pohjatasona esiintyy koilliseen viettä - vä kallion p inta. Muodostuman aines on pääosaltaan hiekkaa. Soraa ja soraista hiekkaa esiintyy paikoitellen keskiselän - teessä. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 33 ha. Muodostuman kaakkoisosan käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäär ä on 1,3 milj. m3, josta arvioitu B m3, C 1,1 milj. m3.

10 Muodostuma 13, Haapakaarr e Osa matalaa harjuselännettä. Aines on muodostuman keskiosass a soraa, reunaosissa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-al a on 7 ha. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Karttalehti Iivantiira Muodostuma 1, Kettusärkk ä Laakea, heikosti selännemäinen harju, jonka aines on pääosal - taan hiekkaa. Soraista hiekkaa esiintyy muodostuman luoteisosassa. Soraa saattaa esiintyä vähäisessä määrin pohjakerrok - sina keskivyöhykkeessä. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala o n 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittava t asutus ja tiestö. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m3, josta ar - vioitu B m 3, c 1,1 milj.m3. Muodostuma 2, Likoaho Loivapiirteinen harjuselänne, jonka aines on pääosaltaan hiek - kaa. Muodostuman keskiosassa esiintyy soraa vähäisessä määri n välikerroksina sekä mandollisesti pohjakerroksina. Kerrospak - suus on 2-10 m. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C 34,0 000 m3. Muodostuma 3, Juoksuvaar a Laakea harjuselänne, jonka aines on pääosaltaan hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän vähäisessä määrin väli- ja pohjakerrok - sina muodostuman keskiosassa. Kerrosoaksuus on 2-8 m. Pinta - ala on 15 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 4, Huttusenah o Harjujaksoon kuuluva selännemäinen muodostuma, jonka aines kä - sittää sora- ja hiekkakerroksia. Muodostuman eteläosassa aine k- sen laatu on osittain epävarma. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodos - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pää - luokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3.

11 Karttalehti Ypykkävaar a Muodostuma 1, Kalja-ah o Osa harjuselännettä, joka on käytetty lähes kokonaan. Muodos - tuman aines käsittää soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 3 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioi - tu B m 3, c m 3. Muodostuma 2, Käärmeitten käräjäpaikk a Teräväpiirteinen harjun haarautuma, joka kulkee suoalueella. Muodostuman aines on hiekkaa, jossa esiintyy paikoin sora a välikerroksina. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 10 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 3, Paskalamp i Kapea, suoalueella kulkeva harjuselänne, jonka aines on pää - ' osaltaan hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän vähäisessä mä ä- rin välikerroksina. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty.tvl :n kairaustuloksia. Kokonai s- massamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 4, Hamppulamp i Harjuselänne, jonka pinnalla on loivapiirteisiä kumpuja. Muodostuman aines on pääosaltaan hiekkaa. Soraa saattaa esiinty ä vähäisessä määrin väli- ja pohjakerroksina. Kerrospaksuus o n 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 5, Romu Pienehkö harjujaksoon kuuluva selänne, joka on pääosiltaa n käytetty loppuun. Muodostuman aines käsittää soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 4 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3.

12 Muodostuma 6, Pitkäaho Vähäinen harjuun kuuluva selänne, jonka aines on kivistä soraa. Kerrospaksuus on 1-2 m. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 5000 m 3. Muodostuma 7, Vellikanga s Pienehkö harjumuodostuma, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 8, Ypykkävaar a Kumpuileva harjuselänne, joka on kerrostunut kalliovaaran ri n- teelle. Aineksen pääosa on hiekkaa, jossa esiintyy paikoin so - raa välikerroksina. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 9, Ujattiah o Harjumuodostuma, joka on kerrostunut lounaaseen viettäväll e kalliorinteelle. Muodostuman keskiosassa esiintyy soravaltai s - ta ainesta, jota on suurelta osin käytetty. Muodostuman reunaosien aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala o n 23 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Karttalehti Juttualärv i Muodostuma 1, Hetteenkanga s Kapea harjuselänne, joka laajenee kaakkoon päin. Muodostuma n aines on pääosaltaan hiekkaa. Aines on karkeinta keskiselän - teessä, jossa arvioidaan esiintyvän sorakerroksia. Kerrospak - suus on 2-12 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 15 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 2, Hetteenlammi t Muodoltaan laakea harjuselänne, jonka aines on pääosaltaan hiek - kaa. Soraa saattaa esiintyä välikerroksina keskiselänteessä.

13 Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 3, Särkilamminsärkk ä Suoalueella kulkeva selkämäinen harju, jossa on paikoin vähäi - siä laajentumia. Keskiselänteessä esiintyy sora- ja hiekkakerroksia, paikoin hiekkaista soraa. Reunavyöhyke on ainekseltaan hiekkaa. Eteläreunan kumpujen aines on hiekkaista hietaa. Ker- ' rospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 27 ha. Arvioinnin apuna 9n käytetty TVL :n kairaustulo k- sia. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 4, Vitikkosaar i Loivapiirteinen harjuselänne, joka sijaitsee Lentuan Vitikko - saaressa. Muodosturtaa rajoittavat kallioselänteet. Aines o n pääosaltaan soraista hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän ke s- kiselänteessä. Muodostuman pinnalla ja reunaosissa esiintyy monin paikoin hiekkaista hietaa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pintaala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Karttalehti Lentiiranjok i Muodostuma 1, Puhakankanga s Selännemäinen harju, joka kuuluu osana kallioperän murroslaak - sossa kulkevaan harjujaksoon. Muodostuman aines on pääosaltaa n hiekkaa. Karkeaa ja soraista hiekkaa esiintyy paikoin muodo s - tuman keskiosassa. Kerros p aksuus on 2-6 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on il ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustuloksia. Kokonai s - massamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 2, Niskankanga s Järveen rajoittuva harjuselänne. Muodostuman keskiosassa esii n- tyy soravaltaista ainesta. Reunavyöhykkeen aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia.

14 Pinta-ala on 9 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairau s - tuloksia. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m 3, c m 3. Muodostuma 3, Kauppisenniem i Pienehkö järvialueen ympäröimä harjuniemeke. Muodostuman aine s on pääosaltaan hiekkaa. Soraa esiintyy vähäisessä määrin. Muodostuma on osittain käytetty. Kerrosp aksuus on 2-4 m. Pinta - ala on 1 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B 5000 m3, ' C m 3. Muodostuma 4, Pyykönkanga s Selännemäinen harjun osa, joka on pohjoisesta etelään virra n- neen jäätikköjoen haarautumaan kerrostunut. Muodostuman aine s on pääosaltaan hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän paikoi n keskiselänteessä väli- ja pohjakerroksina. Kerrospaksuus o n 2-9 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 5, Vetämälammi t Pienehköistä suoalueella kulkevista harjuselänteistä koostuv a muodostuma, jonka aines on pääosaltaan hiekkaa. Kerrospaksuu s on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 6, Pieni Tervavaar a Pienehkö harjuselänne, joka sijaitsee soistuneen kalliomurro k- sen pohjalla. Muodostuman aines käsittää soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on.2 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 7, Kitinsaar i Muodostuman aineksen laatu on epävarma.

15 Karttalehti Kuohuvaar a Karttalehden alueella ei ole arvioinnissa huomioon otettuj a muodostumia. Vähäisiä rantakerrostumia esiintyy suurehkoje n moreenivaarojen rinteillä ja kaakkoisosissa. Rantakerrostumie n aines on yleensä karkeaa hiekkaa. Karttalehti Juolunkajärv i Muodostuma 1, Haasiosärkk ä Kapea, paikoin jyrkkäpiirteinen harjuselänne, joka rajoittu u suoalueeseen. Aines on laadultaan karkearakeista käsittäe n runsaasti kivistä soraa ja lohkareikkoa. Hiekkaa esiintyy välikerroksina ja muodostuman reunoilla. Muodostuma on suurelt a osin käytetty. Kerrospaksuus on 2-12 m. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, jos - ta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 2, Lumiah o Harjuselänne, jonka kaakkoisosassa on laajentuma. Muodostuma n selännemäinen osa sisältää kerroksittain kivistä soraa ja s o- raista hiekkaa. Laajentuman reunaosien aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-14 m. Pinta-ala on 16 ha. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m3. Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa. Muodostuma 3, Huotarinvaar a Keskiosastaan selännemäinen harjulaajentuma, jonka lakiosass a on sandurin tyyppisiä uomia. Paikoin esiintyy rinnakkaisselän - teitä ja harjukuoppia. Muodostuman länsiosa on kerrostunu t jäätikköjoen kynny'skohtana olleen kallioselänteen itärinteelle. Syntytavasta johtuen muodostuma sisältää runsaasti karkeara - keista kivistä soraa, joka on osaksi keskikertaisesti lajitt u- nutta. Selänteen keskiosassa aines käsittää kohtalaisesti l a- jittunutta kivistä soraa ja soraista hiekkaa. Muodostuman lie - veosien hiekkavaltainen alue on soraista ja karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-15 m. Pinta-ala on 73 ha. Kokonaismassamäärä on 2,5 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, C 1,5 milj. m 3. Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa.

16 Muodostuma 4, Särkkälamp i Selännemäinen lajittunut muodostuma, jonka aines on pääasiass a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkau k- sia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on m 3. Muodostuma 5, Hopeavaar a Kumpumainen rantakerrostuma, joka sijaitsee moreenivaaran rin - teellä. Muodostuman aines on karkeaa hiekkaa. Muodostuma o n osittain käytetty. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 6, Kotilamp i Moreenivaaran itärinteellä sijaitseva matala rantakerrostuma, jonka aines on karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5 m. Pintaala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3. Muodostuma 7, Hoikkaleht o Vallimainen matala rantakerrostuma, joka on syntynyt moreen i- vaaran pohjoisrinteelle. Muodostuman aines on karkeaa ja hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Koko - naismassamäärä on m 3. Karttalehden alueella olevien moreenivaarojen rinteillä j a kaakkoisosissa esiintyy yleisesti vähäisiä muodostumien 5-7 tyyppisiä rantakerrostumia, joita ei ole otettu arvioinniss a huomioon. Karttalehti Lentiira Muodostuma 1, Rantaleht o Kapea ja matala harjuselänne, jonka aines käsittää kivist ä soraa ja lohkareita. Aines on paikoitellen heikosti lajittunutta ja moreenimaista. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A 5000 m3, B m 3, c m3.

17 Muodostuma 2, Huosiusniem i Kumpumainen harjuselänne, jonka pohjoisreuna rajoittuu more e - niin ja eteläreuna järvialueeseen. Muodostuman keskiselä n- teessä esiintyy soravaltaista ainesta. Muodostuman ainekse n pääosa on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Arvioinnin apuna on käy - tetty TVL :n kairaustulosta. Muodostuman käyttöä saattavatr a- joittaa maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Karttalehti Vartiu s Muodostuma 1, Pöytäkanga s Matalista selänteistä ja tasanteista koostuva hajanainen mu o- dostuma, jonka aines on karkeaa ja hienoa hiekkaa. Muodostum a sijaitsee suoalueella allasmaisessa painanteessa. Kerrospa k- suus on 1,5-3 m. Pinta-ala on 41 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat rautatie ja maantie. Kokonai s - massamäärä on m 3.

18 VUOKKIJKRVI Karttalehti Pekankyl ä Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti Jumaliskyl ä Muodostuma 1, Palokanga s Osa deltamaista harjulaajentumaa. Muodostuman ydinselänne o n pääosaltaan kivistä soraa, kivikkoa ja hiekkaista soraa. Muodostuman reunoilla aines muuttuu hiekkavaltaiseksi. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 20 ha. Aines on pääluokkaa B. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustietoja. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj. m3, jost a arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 2, Hoikansärkk ä Kapea, jyrkkäpiirteir_en harjuselänne, jonka keskiosassa o n harjukummuista ja -kuopista koostuva laajentuma. Ydinselänne on ainekseltaan hiekkaista ja kivistä soraa sekä hiekkaa. Laajentuman ja harjun reunaosien aines on hiekkavaltaista. Kerrospaksuus on 3-17 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 24 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustietoja. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 3, Tamma-ahon rämee t Harjun lieveosaan kuuluva matala ja pinnastaan tasoittunu t muodostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 3 m. Muo - dostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 4, Lokkihaika t Harjuun kuuluva matalahko, selännemäinen muodostuma, jonk a aines on pääosaltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-5 m. Pinta-al a on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat asutus ja tie. Kokonaismassamäärä on m3.

19 Muodostuma 5, Mäntymäk i Korkea harjukumpu, joka kohoaa lähes 40 m ympäristöstään. Muodostuman ydinosan arvioidaan sisältävän sora- ja hiekkakerrok - sia. Soraista hiekkaa esiintyy ydinosaan rajoittuvassa vyöhyk - keessä. Muodostuman uloin reunaosa on tasarakeista hiekkaa. Kerrospaksuus on 4-37 m. Pinta-ala on 58 ha. Kokonaismassamäär ä on 6,0 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 1,5 milj.m3, C 4,4 milj.m3. Muodostuma 6, Varispur o Pohjoisosastaan selännemäinen, harjuun kuuluva muodostuma, jo n- ka pohjatasona ovat pohjavesi ja paikoin kallioperä. Muodostuman aines on pääosaltaan hiekkaa. Soraa esiintyy pohjoisselän - teessä. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 5 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, jos - ta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 7, Varishaikk a Selännemäinen, matala harju. Aines on karkeinta muodostuma n länsiosassa, missä esiintyy kivistä soraa. Harjun keski- j a itäosa ovat hiekkavaltaista ainesta, joskin soraa saatta a esiintyä välikerroksina. Muodostuman länsipää on osittai n käytetty. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 12 ha. Kokonai s - massamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m3, c m 3. Muodostuma 8, Kuoppaleenah o Harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka pinnalla on kuoppa- j a kumpumaastoa. Muodostuman pinnalla on runsaasti kiviä ja loh - kareita, minkä vuoksi aineksen arvioidaan sisältävän pääosal - taan kivistä soraa. Harjun ulkoreunoilla esiintyy hiekkaval - taista ainesta. Kerrospaksuus on 2-9 m. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 8 rajoittuu lännessä selänteeseen, jonka sisältämä aines on laa - dultaan epävarma.

20 Karttalehti Jumalisjärv i Muodostuma 1, Särkk ä Harjujaksoon kuuluva muodostuma, joka koostuu rinnakkaisist a selänteistä. Muodostuman aines on pääosaltaan hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän välikerroksina vähäisessä määrin harju n keskiselänteissä. Kerrospaksuus on 2-12 m. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma 2, Jumalissärkkä Komea, selkämäinen harju, jonka laki kohoaa yli 20 m ympäröi - vien lampien pinnasta. Muodostuman keskiselänteen aines o n karkeaa ja soraista hiekkaa, jossa esiintyy välikerroksin a soraa runsaimmin selänteen korkeimmissa osissa. Uloimpie n reunaosien aines on tasarakeista hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-22 m. Pinta-ala on 88 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustietoja. Kokonaismassamäärä o n 5,7 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 1,84 milj.m3, C 3,8 milj.m3. Muodostuma kuuluu luonnonsuojelullisista syist ä ensisijaisiin suojelukohteisiin. Muodostuma 3, Vetosärkk ä Kapea ja jyrkkäpiirteinen harjun selkä, jonka luoteisosassa o n kummuista koostuva laajentuma. Selänteen aines on pääosaltaa n hiekkaista ja kivistä soraa. Laajentuman aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-15 m. Pinta-ala on 46 ha. Arvioinnin apun a on käytetty TVL :n kairaustietoja. Kokonaismassamäärä o n 2,7 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C 1,9 milj.m 3. Muodostuma 4, Samulinah o Osa harjudeltaa, joka on pinnastaan tasoittunut. Muodostuman laella on uomia ja harjun pituussuunnassa olevia loivapiirtei - siä selänteitä. Ydinosa on ainekseltaan runsaskivistä ja lohkareista soraa. Harjun reunaosien aines on pääosaltaan sorais - ta hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-14 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonais - massamäärä on 1,6 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3.

21 Muodostuma 5, Niskala Moreeniselänteen rinteelle syntynyt matala rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-2 m. Pinta-al a on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3. Muodostuma 6, Luhtalamminsärkk ä Hyvinkehittynyt, jyrkkäpiirteinen dyyniselänne, jonka aines o n hiekkaista hietaa. Massamäärää ei ole aineksen hienorakeisu u- den vuoksi laskettu.. Karttalehden alueella esiintyy todennäköisesti muodostuma 5 : n kaltaisia pienikokoisia kartoittamattomia rantakerrostumia, jotka esiintyvät moreeniselänteiden rinteillä korkeudell a mpy. Karttalehti Heikkisenvaara Karttalehden alueella ei ole muodostumia. Karttalehti Poutionjärv i Muodostuma'1, Hoikansärkk ä Selkämäinen harju, jota reunustavat harjulammet ja -järvet. Harjun laki, joka on paikoin yläpinnastaan tasoittunut, kohoa a m ympäristöstään. Muodostuman aines on pääosaltaan karkeaa ja soraista hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän paikoi - tellen keskiselänteessä väli- ja pohjakerroksina. Muodostumas - sa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 52 ha. Aines on pääluokka a C. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustietoja. Kokonais - massamäärä on 3,8 milj.m3, josta arvioitu B m3, C 3,0 milj.m3. Maisemallisista syistä muodostumalla on merkitystä luonnonsuojelukohteena. Muodostuma 2, Tökönsärkk ä Harjulaajentuma, jonka keskellä on yläpinnastaan tasoittunu t selänne. Keskiselänteen aines on soravaltaista sisältäen k i- vistä soraa ja hiekkaista soraa. Muodostuman kaakkoisosa on

22 pääosaltaan soraista hiekkaa, jossa soraa esiintyy välikerro k - sina. Muodostuman kumpumaisten reunaosien aines on hiekkaa, jossa esiintyy vähäisessä määrin soraa välikerroksina. Uloi n lieveosa on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-20 m. Pinta - ala on 60 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustietoja. Kokonaismassamäärä on 5,3 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 1,34 milj.m3, C 3,8 milj.m 3. Muodostuma 3, Kotilamp i Kapea ja matala, järveen rajoittuva harjuselänne, jonka aines - on soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 4, Pieni Naamajärv i Harjuun kuuluva pieni kumpu, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 1 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 5, Kortesärkk ä Osa kapeaa ja pinnastaan kumpuilevaa harjuselännettä. Aines o n pääosaltaan hiekkaa, jossa esiintyy vähäisessä määrin soraker - roksia. Kerrospaksuus on 4-9 m. Muodostumassa ei ole leikkau k - sia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 6, Lötinsärkk ä Jyrkkäpiirteinen harjuselänne, jonka laki kohoaa n. 15 m sitä ympäröivän suon pinnan yläpuolelle. Muodostuman keskiselänne o n moninpaikoin pinnastaan kivinen, ja sen arvioidaan sisältävä n kivistä ja hiekkaista soraa. Harjun reunaosa on soraista hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m3. Muodostuma 7, Paloniemi _ Laaksopainanteeseen kerrostunut ja pinnastaan tasoittunut, lajit - -tunut muodostuma, jonka keskellä kulkee suhteellisen leveä uoma. Muodostuman itäosan pinnalla on mutkitteleva dyyniselänne. Muo-

23 134 ' dostuman aines on pääosaltaan hienoa hiekkaa. Kerrospaksuu s on 3-10 m. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s - massamäärä on 1,5 milj.m3. Muodostuma 8, Heinikanga s Pinnastaan tasoittuneista ja matalista selänteistä koostuv a muodostuma, joka kuuluu harjujaksoon. Muodostuman aines o n pääasiassa hiekkaa. Muodostuman keskiosassa saattaa esiinty ä vähäisessä määrin myös sorakerroksia. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 9, Kokonkanga s Harjujaksoon kuuluva pinnastaan tasoittunut muodostuma, jonk a aines on tasarakeista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodo s - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 35 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 10, Paatolaisenhaikk a Lajittunut selännernäinen muodostuma, jonka aines on pääosal - taan hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kok o- naismassamäärä on m 3. Muodostuma 11, Laajakanga s Kumpumainen harjulaajentuma, jonka pinnalla on pienipiirteisi ä selänteitä sekä kuoppa- ja kumpumaastoa. Pinnastaan kivise n muodostuman keskiosan arvioidaan sisältävän kivistä soraa j a hiekkaista soraa. Muodostuman reunaosien aines käsittää sorais - ta sekä hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-19 m. Pinta-ala o n 30 ha. Kokonaismassamäärä on 1,7 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 12, Huuhkajakanga s Komea, kumpumainen harjumuodostuma, joka sijaitsee kanden järven välisellä kannaksella. Harjun laki kohoaa lähes 30 m jär - vien pinnasta. Muodostuman laella on pieni- mutta jyrkkäpiir - teistä kuoppa- ja kumpumaastoa, jonka kerrostuminen on tapah

24 tunut kuivan maan olosuhteissa. Pinnastaan kivisen ydinosa n arvioidaan sisältävän runsaasti kivistä soraa. Lieveosa on hiekkaa, josta osa on soraista hiekkaa. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 32 ha. Aines on pääluokkaa B. Kok o- naismassamäärä on 2,72 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 1,28 milj. m3, C 1,13 milj. m 3. Muodostuma on geologisista j a maisemallisista syistä arvokas ja sen vuoksi suojeltava kohde. Muodostuma 13, Hieta-ah o Mutkitteleva dyyniselänne, joka on kerrostunut moreenivaara n ylärinteelle. Dyyniaines on hiekkaista hietaa, minkävuoks i sen massamäär.ää ei ole laskettu. Muodostuma 14, Pitkäper ä Suoalueella sijaitseva dyyniselänne, jonka aines on hiekkaist a hietaa. Karttalehti Ala-Vuokk i Muodostuma 1, Ohdakesärkk ä Osa kapeaa ja selkämäistä harjua. Aines käsittää hiekkaista soraa, jossa on välikerroksina hiekkaa ja kivistä soraa. Muo - dostuman luoteisosa on käytetty. Kerrospaksuus on 3-7 m. Pinta-ala on 10 ha. Arvioinnin apuna on käytetty TVL :n kairaustietoja. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 2, Keilulamp i Matala, paikoin selännemäinen harju, jonka aines on hiekkaval - taista. Soraa saattaa esiintyä jonkinverran väli- ja pohjaker - roksina. Kerrospaksuus on 2-9 m. Pinta-ala on 16 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 3, Koljatinsärkk ä Luoteeseen jatkuva harjun osa, joka päättyy kaakossa kumpumai - seen harjudeltaan. Luoteisselänne on ainekseltaan todennäkö i - sesti hiekkaa ja hiekkaista soraa. Kumpumaisen kaakkoisosan pinta on hiekkaa. Sisä- ja pohjaosissa arvioidaan esiintyvän

25 sorakerroksia. Muodostuman reunaosien aines on pääosaltaa n hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-22 m. Pinta-ala on 27 ha. Kokonai s - massamäärä on 2,3 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B m3, c 1,45 milj.m3. Muodostuma 4, Kuikankanga s Järveen rajoittuva lajittunut muodostuma, jonka pinnalla esiin - tyy moreenia. Lajittunut aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokönaismass a- määrä on m 3. Muodostuman koillispuolella on moreeni n peittämä selänne, jonka aineksen laatu on syvemmältä epävarma. Muodostuma 5, Koti.rinne Lajittunut muodostuma, jonka pinnalla on 1-2 m :n vahvuine n kerros hiekkamoreenia. Lajittunut aines on hiekkaa. Muodostuman ulkorajat ovat osittain epävarmat. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m 3. Muodostuma 6, Kanerva Lajittunutta ainesta sisältävä saari, jonka pinta on moreenia. Peittävän moreenin paksuus on 1-2 m. Lajittunut aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty kaivotietoja. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 7, Kerälänkanga s Moreeniselänteen ylärinteelle kerrostunut vallimainen ranta - kerrostuma. Muodostuman aines on karkeaa ja hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-2,5 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluo k - kaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 8, Rimpikanga s Moreenirinteen päälle kerrostunut matala, vallimainen ranta - kerrostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3.

26 Karttalehden alueella esiintyy muodostumien 6 ja 7 tyyppisi ä rantakerrostumia, joita ei ole kartoitettu. Kyseisiä muodos - tumia esiintyy tavallisesti moreeniselänteiden rinteillä kor - keudella mpy. Karttalehden alueella Vuokkijärven lähiseudulla on mandollis - ta ennestään tuntemattomien moreenipeitteisten harjujen esiin - tyminen. Karttalehti Kuumu Muodostuma 1, Yli-Horne a Loivasti kumpuilevaa harjun lievealuetta käsittävä muodostuma. Aines on pääosaltaan hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 2, Luisoankanga s Harjukuoppien reunustama harjuselänne lievealueineen. Ydins e- länne on pääosaltaan karkeaa ja soraista hiekkaa, jossa soraa saattaa esiintyä väli- ja pohjakerroksina. Selänteen itäosas - sa on kairauksin todettu soraesiintymiä. Rinnakkaisseläntei s - tä ja kummuista koostuva lievealue on karkeaa ja hienoa hiek - kaa sekä uloimmissa osissaan hiekkaista hietaa. Kerrospaksuu s on 2-18 m. Pinta-ala on 79 ha. Arvioinnin apuna on käytett y TVL :n kairaustietoja. Kokonaismassamäärä on 4,0 milj. m 3, jos - ta arvioitu A m 3, B m3, c 3,3 milj.m 3. Muodostuma 3, Hoikkalamminkanga s Harjuselänne lievealueineen. Pitkän ja kapean harjulammen ra - joittama pääselänne on ainekseltaan karkeaa ja soraista hie k - kaa. Soraa saattaa esiintyä pohjakerroksina. Lievealueill a aines on hienoa ja paikoin karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-16 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 32 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apuna on käytetty TVL : n kairaustuloksia. Kokonaismassamäärä on 1,8 milj. m 3, josta a r- vioitu B m3, c 1,6 milj.m3.

27 Muodostuma 4, Levälamp i Osa harjuun kuuluvaa selännettä, jonka aines on hiekkaista j a kivistä soraa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa B. Koko - naismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Karttalehti 4423 O8Jysmänselkä Muodostuma 1, Lötinsu o Harjuselänteen osa, jonka aines käsittää soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-12 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 2, Suoronsärkk ä Järvien reunustama komea, selkämäinen harju, jonka laki kohoa a ympäristöstään 25 m. Keskiselänteen aines on kivistä soraa j a soraista hiekkaa. Harjun reunaosat ovat hiekkavaltaista ainesta. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 26 ha. Kokonaismassamäärä on 2,1 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 1,07 milj. m3. Geologisista ja maisemallisist a syistä harju olisi suojattava aineksen otolta. Muodostuma 3, Kortelampi Jyrkkäpiirteinen harjuselänne. Muodostuman aines on pääosaltaan soraista hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän runsaimmi n väli- ja pohjakerroksina selänteen kumpumaisissa osissa. Ker - rospaksuus on 3-20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 2,76 milj.m 3, josta arvioitu B m3, c 2,29 milj.m 3. Geologisista ja maisemallisista syistä harju olisi suojattav a aineksen otolta. Muodostuma 4, Luolakanga s Selännemäinen, pintaosastaan kumpuileva harjuhaarautuma. Muodostuman aines on pääosaltaan hiekkaa, jossa esiintyy soraist a hiekkaa sekä mandollisesti vähäisessä määrin sorakerroksia.

28 Kerrospaksuus on 3-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m3. Muodostuma 5, Ryötinsärkk ä Kanden harjujakson yhtymäkohdassa sijaitseva suurehko, selä n- nemäinen muodostuma, jonka pinnalla esiintyy rinnakkaisselä n- teitä, harjukuoppia ja -kumpuja. Harjun ydinselänteen arvio i - daan sisältävän kohtalaisesti kivistä soraa ja hiekkaista s o - raa. Harjun lieveosa on hiekkavaltainen ja käsittää soraist a ja karkeaa hiekkaa sekä hienoa hiekkaa uloimmissa osissaan. Kerrospaksuus on 3-23 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 80 lia. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisema n- suojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 5,36 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 1,75 milj.m3, C 3,36 milj.m3. Karttalehti Iso-Xyl ä Muodostuma 1, Joutesärkka Kapea harjuselänne, joka sisältää pääosaltaan soravaltaist a ainesta. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Arvioi n- nin apuna on käytetty TVL :n kairaustietoja. Kokonaismassamä ä- rä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m 3. Muodostuma 2, Syvän-dylän särkk ä Kapea harjuselänne, jonka itäpäässä on laajentuma. Seläntee n aines käsittää soraa ja hiekkaa. Harjun reunaosien ja itäise n laajentuman aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodo s - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Arvioinni n apuna on käytetty TVL :n kairaustietoja. Kokonaismassamäärä o n 1,01 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m 3. Muodostuma 3, Iso Hangaslamp i Kapea harjuselänne, jonka aineksen pääosa on hiekkavaltaista. Soraa arvioidaan esiintyvän paikoin pinta- ja välikerroksina.

29 Kerrospaksuus on 3-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Arvioinnin apun a on käytetty TVL :n kairaustietoja. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 4, Iangaspur o Pienehkö harjuselänne, jonka aineksen pääosa on soraista hie k- kaa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Karttalehti Veihtivaar a Muodostuma 1, Kovalankangas Tyypiltään deltamainen harjulaajentuma, jonka keskellä kulke e jäätikkörailoon kerrostunut, harjukuoppien reunustama selänne. Selänteen laki on tasoittunut. Selänteen aines käsittää hiek - kaista ja kivistä soraa sekä välikerroksina hiekkaa. Pinnastaan kumpuilevan lievealueen aines vaihtelee soraisesta hie - kasta hienoon hiekkaan. Kerrospaksuus on 2-15 m. Kokonaismas - samäärä on 3,1 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c 2,3 milj.m 3. Muodostumasta on valokuvia gt : n arkistossa. Muodostuma 2, Lokkilamminah o Suoalueella kulkeva kapea, selännemäinen harju, jonka keskiosassa on pienehkö deltamainen laajentuma. Harjun keskiselänn e jakaantuu itäosassa kapeiksi rinnakkaisseliksi. Aines on muodostuman selännemäisissä osissa kivistä ja hiekkaista soraa. Laajentuman aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-12 m. Pinta - ala on 43 ha. Kokonaismassamäärä on 1,55 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 1,15 milj.m3. Muodostuma 3, Lokkipuronah o Lakiosastaan tasoittuneita selänteitä käsittävä harju, jok a kuuluu osana kalliolaaksossa kulkevaan jaksoon. Harjun aine s käsittää kivikkoa, lohkareikkoa, kivistä ja hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pin-

30 ta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu A m3, B m3, C m3. Muodostuma 4, Lokkipur o Kapea, pinnastaan kumpuileva harjuselänne. Muodostuman aines o n paikoin heikosti lajittunutta ja sen pinnalla esiintyyru#saas - ti lohkareita. Aineksen pääosa on kivistä soraa ja osaksi soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassä ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Muodostuma 5, Iso Talasvaara Selännemäinen harjumuodostuma, jonka jäätikköjoki on kerrosta - nut kynnysalueena toimineen kalliovaaran kaakkoisrinteelle. Kerrostumisolosuhteista johtuen muodostuman länsi- ja keski - osa sisältävät erittäin karkearakeista ainesta käsittäen loh - kareikkoa, kivikkoa ja kivistä soraa. Muodostuman kaakkois - osassa esiintyy soran ohella hiekkavaltaista ainesta. Harju n länsiosa on suurelta osin käytetty. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 31 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on 1,4 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m3. Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa. Muodostuma 6, Ahvenlamminkanga s Jäätikköjoen huuhtoman kalliovaaran itärinteelle kerrostunu t harjudelta. Kerrostuminen on tapahtunut matalaan veteen. Muodostuman aines käsittää keskinkertaisesti tai heikosti lajittunutta kivikkoa, lohkareikkoa ja kivistä soraa. Itäreunall a esiintyy soraista hiekkaa. Muodostuman pinnalla on matali a uomia ja selänteitä. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaavat paikoin ylisuuret lohkareet. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3.

31 Muodostuma 7, Juutinpur o Harjudeltaan kuuluvia tasoittuneita selänteitä käsittävä mu o - dostuma. Aines on muodostuman keskiosissa soravaltaista j a reunaosissa hiekkavaltaista. Muodostumaa reunustavat harju - lammet ja suot. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 26 ha. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 8, Kulkusalm i Harjun lieveosaan kuuluva matala muodostuma, jonka aines o n hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkau k- sia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on m 3. Muodostuma 9, Lahnajok i Reunamuodostuman tyyppinen hajanainen muodostuma, joka koostu u soistuneeseen laaksopainanteeseen kerrostuneista laakeista-se - länteistä ja tasannemaisista osista. Aines on pääasiassa hiekkaa, joka on karkearakeisinta muodostuman kumpumaisissa osissa. Muodostuman ainesta on osittain käytetty. Kerrospaksuus o n 2-5 m. Pinta-ala on 44 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuma n käyttöä rajoittaa rautatie. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 10, Oritsaar i Pienehkö, lajittunut muodostuma, jonka aines on karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3. Karttalehti Marjokyl ä Karttalehden alueella ei ole lajittuneita muodostumia. Karta n kaakkoisosassa, Loukko-järven länsi- ja koillispuolella esiin - tyy pienehköjä kumpumoreenimuodostumia, joissa saattaa esiintyä huuhtoutunutta hiekka- ja soramoreenia.