-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa* Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X , - I ~.

Transkriptio

1 -S O A V A R O E. -.N A R V Z. O X N T X TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0.. Geologinen tutk4..mus.lai-tas , -., - I ~.p~ Kurkisen

2 OSA II Sivu 90 Karttalehti 4122 LOHIKOSKI SAVONLINNA SAVONRANTA HEINÄVESI PUNKAHARJU KERIMÄKI RÄÄKKYLÄ 189 Yhteenveto TVL:n Mikkelin piirin itäosan massoista peruskarttalehdittäin.

3 ' I,AHIKOSKI Karttalehti Telataipal e Muoacstuma 1 Honkalahti V ~-,- Jossain määrin rajoiltaan epävarma muodoetuma :. Sen sisallå saattaa, olla odottamattomia kallioperän kohoumia. Muodos,tumas.sa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 54 ha.. Aines on pääluokkaa C. 15okona#;s -smassamäärä on 4,6 milj.m3, josta arvioitu a, 200 O:4Q, m 3 B 1,7 milj.m3, C 2,7 milj.m3, Muodostuma 2 Tattarmäki 5 ct i~. v a Laakea hiekkamuodostuma. Pinta-ala on 4 ha. Aines on paaluokkaa q, yhteensä m3. Muodostuma 3 Olkkola Matala hiekkaesiintymä. Kerrospaksuus on 4 metrin vaiheilla. Muo-. do:stumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha, Afnes on paaluokkaa C, yhteensä m3. Muodostuma 4 Ahola Pieni hiekkaesiintymä. Kerrospaksuus on n. metriä. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa Cr yhteensä 7S, OQ~; m 3. Karttalehti Kaartilanmäk i Muodostuma 1 Ruokoniem i Maisemallisesti arvokas harjumuodostuma. Havaintojen ja leikkausten perusteella siinä ei. ilmeisesti ole sqravaltaisia osia. Pinta-ala on 65 ha. Aines on pääluokkaa C. K, konaismaasamä.ärä ah 2,4 milj.m3, josta arvioitu B m3, c, 1,9 milj,m3. Muodostuma 2 Ruutanalamp i Maisemallisesti säästämisen arvoinen harjumuodostuma, Pinta-ala on 18 ha : Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä On m3 josta arvioitu B m3, c m 3. r '"`'"~~ - r ~ "~

4 «c Muodos tuma 3' Järvenniemi Maisemallisesti arvokas. har.jumuodostuma.. Siinä on pieni leikkaus. Pinta - al a on 33 ha. Aines on pääluokkaa'c. Kokonaismassamäärä,on ' 1, y milj.m3, josta arvioitu A m3, B rn3, ` i C 1,32 milj.m3'. Muodostuma 4 Tappisaari x- 1,-,-,. %.,' zt " 4, Harjun lievealueeseen kuuluva muodostuma, joka lienee pääasiass a hiekkaa. Pinta-ala on 8,5' ha. Aines on pääluokkaa Cr Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m3. Karttalehti Kommerniemi Al-u;ea lla ei ole riittävän paksuja lajittuneita esiintymiä. Karttalehti Lohilaht i Muodostuma 1 Tattarmäki ~-Ltc r", tl Itäosa laakeasta hiekkamuodostumasta. Kerrospaksuus vaihtelee. 2-6 metriin. Pinta-ala on 10 ha. Aines onpää,luokkaa C, yhteensä m3, Muodostuma 2 Salmenkang.as Geologisesti nimitettynä reunamuodostuma.. pä,åa.siassa se on hautuumaana. Pinta-ala on 10 ha. Aines on päälraokkaa C, yhteensä ; m3.. Muodostuma 3 Sammalistonsuo Epämääräinen lajittunut muodostuma. Aines on tyystin hiekkaa. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteensä m3. t Muodostuma 4 Siikasaar i Matala harjusaari, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 5 Katrosaar i Maisemallisesti edustava harjusaari. Sen aines on ilmeisesti selvästi soravaltaista. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m 3.

5 Muodostuma 6 Sipoonmäki `' Deltamainen harjumuodostuma.koska siinä ei ole leikkauksia, sen aines saattaa olla alla esitettyä arviota karkeampaa. Pinta-ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,7 milj.m3, josta arvioitu B m 3, c 1,2 milj.d. Muodostuma 7 Siikalandenkangas ~~ ~~ ~~~ r., f. - ~ v ~a~ ~ -z "~ ~ Muodostuma käsittää etelässä laajan deltamaisen tasanteen ( mpy) sekä sitä syöttäneitä harjuja deltan pohjoispuolella. Harjuissa ei ole leikkauksia ja niitten aines saattaa olla soravaltaista. Pinta-ala on 181 ha. Aines on pääluokkaa C * Kokonaismassamäärä on 15 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 3,8 mi lj.m3, C 11 milj.m 3. ~,. Muodostuma 8 Tienhaarankylä (, Kalliokumpujen rikkoma harjumuodostuma.,muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3, Muodostuma 9 Männikk ö Matala harjumuodostuma. Soran esiintyminen epätodennäköistä. Pintaala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 10 Ho lopaisenlahti d < C ~ -:` Jyrkkärinteinen harjunselkä liepeineen. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismass a- määrä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 11 Valkialamp i Harjukumpujen ja -selänteiden muodostama kokonaisuus. Leikkauksi a ei ole. Kerrospaksuus on paikoin suuri, noin 20 metriä. Pinta-al a on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj.m3, josta åtioitu A m 3, B m 3., C m 3. ~ Muodostuma 12 Siikasaari '' / Maisemallisesti edustava harjusaari.pinta-ala on 12' ha. Aines on pääluokkaa C, yhteensä m 3.

6 Muodostuma 13 Siikajärvenniemi Muodostuma käsittää melko korkeita harjuselänteitä sekä matali a kumpuilevia tasantaita. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 46 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,1 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C 1,3 milj.m3. Muodostuma 14 Pieni Siikajärvi ( Epämääräinen harjumuodostuma, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 15 Kivitokee Matala, merkityksetön harjumuodostuma. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteensä m3. Aines on pää- Muodostuma 16 Kulpinsuo Matala deltamainen muodostuma. Pinta-ala on 15 ha. luokkaa C, yhteensä m3. Muodos tuma 17 Koi:ronlaht i Merkityksetön esiintymä. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteensä m 3.. Muodostuma 18 Uittosalmi Harjuselänne, jonka käyttöönotto tien ja voimalinjan vuoksi on kyseenalaista Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonais- _ massamäärä on m 3, josta arvioitu A m3,b m~3, C m 3. Muodostuma 19 Vasikkaniem i Punkaharjun tyyppinen harjuniemi. Se on maisemallisesti niin arvokas, että sen aineksen käyttöä ei liene mielekästä ottaa. Pinta - ala on 4 ha. Aines on päaluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A :k m3, B 275_.0-00,- m3., C m3. Muodostuma 20 Murtoniem i Harjusysteemiin kuuluva esiintymä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-q.a on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m 3 -, josta arvioitu B m 3, c m 3.

7 Muodostuma 21 Leviälahti Pieni, vähämerkityksinen muodostuma. Siinä ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. ' Muodostama 22 Katiskaniemi ;< (La,_., ;,\ v Harjusysteemiin kuuluva muodostuma, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär z on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 23 Juurikkaselkä ~-,f4,,,, ;,, ` ' Varmuudella lajittunut muodostuma, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. - Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 24 Juurikkalahti ~r.~ ~ 3~ ~~-~,>.`' Harjukumpu. Aines saattaa olla soravaltaistakin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Koko- ' naismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 25 Syvälahti Muodostuma käsittää 6 melko pientä harjusaarta. Muodostuma 26 Käärmeniemi Kalliokumpujen rikkoma hiekkaesiintymä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 27 Juurikkaniemi. ",_ Selvästi soravaltainen, kivirikas nmuodostuma. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 28 Niittynen v Osa laajemmasta muodostumasta. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pää - luokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m 3, c m3.

8 Muodostuma 29 Syvälandenkangas Siinä ei ole lainkaan leikkauksia. Todennäköisesti siinä on myö s soravaltaisia osia. Kerrospaksuus on laajalla alueella n. 20 metriä. Pinta-ala on 32 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 5 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 2 milj.m3, C 2,75 milj.m3. Karttalehti Ahvionsaar i Muodostuma 1 Syrjäispä ä Kokonsaarella sijaitseva varsin komea harjumuodostuma. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, jösta arvioit u B m3, -C m3. v Karttalehti Kesamonsaar i Muodostuma 1 Kokonsaarenpää t, Kallioselänteiden päällä oleva harjun osa, jonka keskus on hie k- kaista soraa, reunaosat kivistä hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtele e 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa maiseman - suojelu. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. a- Muodostuma 2 Hietasaari å v.~, Kallioselänteiden välissä oleva matala harjun osa. Eteläosa o n kokonaan hiekkaa, pohjoispäässä on myös soraa. Kerrospaksuus op 2-6 m. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuma n käyttöä rajoittaa maisemansuojelu. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 3 Pappisaar i Matala, soraista hiekkaa oleva harjusaari. Kerrospaksuus on vai n 1-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia.- Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa maiseman - suojelu. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u - B m 3, c m 3. L,

9 Muodostuma 4 Suvikangas Pintaosasta hietaa oleva tasanne, osittain kallion päällä. Kau-.kaanniemessä voi esiintyä myös soralajitteita. Kerrospaksuus on. vain 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa sen hienous. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m 3. Karttalehti Piojärvi Muodostuma 1 Tetrikangas Laaja deltamainen harjumuodostuma. Arviointia palvelevia leikkauk - sia ei ole. Paksuin osa (yli 100 m mpy) saattaa olla soravaltainen. Pinta-ala on 116 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamää - rä on 10 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B 3 milj.m3, C 6,75 milj.m3. Muodostuma i 2 Julunkivi 43 Pieni hiekkaesiintymä. Siinä ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. v Muodostuma 3 Julunkivenlampi <{. ~ Muodostumaan kuuluu ryhmä harjukumpuja.-siinä ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 4 Paloksenluhta?.. _, t~,-_ t,, r.< ~- " Kumpu- kuoppamaastoa käsittävä harjumuodostuma. Siinä ei ole leik - kauksia. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m 3. Muodostuma 5 Paloksenjoki I Muodostuma kuulunee harjusysteemiin, mutta sen lajittuneisuus on hieman epävarma. Siinä ei ole leikkauksia. Pint a-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3.

10 Muodostuma 6 Paloksenjoki II Kapea ja matala harju, jolla ei ole sanottavaa merkitystä. Pintaala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteensä m3. Muodostuma 7 Iso Heinäjärvi } Harjumuodostuma, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 8 Pieni Heinälampi E =, " ` E' Pientä Heinälampea rajoittava harju. Kerrospaksuus on vain muutamia metrejä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, jost a arvioitu B m3, c m3. {n ". Muodostuma 9 Kaakkomäki~.~., Epämääräinen hiekkamuodostuma, jonka kerrospaksuus on 3 metrin luokkaa. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C, yhteensä m 3. ' / l Muodostuma 10 Saukonsaari Moreeni- ja kallioalustaan rajoittuva harjumainen muodostuma. Aines on osaksi lietteist ä. ja heikosti lajittunutta. Pinta-al a on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, ' josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 11 Raivionjärv i Pieni merkityksetön esiintymä. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pää - luokkaa C, yhteensä m 3. Muodostuma 12 Puhakka, f Maisemallisesti ja morfologisesti komea harjumuodostuma. Laske n- nallisesti siinä on hiekkaa enemmän kuin soraa, mutta sora n esiintyminen voidaan kartalla melkoisella varmuudella esittää. Kerrospaksuus on suurimmillaan (Sourunharju) noin 40 metriä. Pinta-ala on 205 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 15,5 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B 5,5 milj. m3, C 9,3 milj.m 3.

11 Karttalehti Pietolansaar i Muodostuma 1 Raivionjärv i Matala harjuselänne pohjoisosastaan moreenin päällä. Aines on huonosti lajittunutta, kivistä hiekkaa, pohjoisosa hietaist a hiekkaa. Kerrospaksuus on vain 1-3 m, heikko alue. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 2 Järvenpää f ' Kalliomäkien kainalossa oleva harjun osa, pääosin soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m, vähämerkityksinen alue. Pinta-al a on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m 3, C m 3. Muodostuma 3 Mitinhiekanniemi ' ' `' v Harjukumpuja osittain kallioalustalla. Aines on pääosin kivistä hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee jyrkästi, keskipaksuus on 3 m. Pinta-ala on 16,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostaman käyttö ä rajoittaa maisemansuojelu. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 4 Jyrkänniem i Kallioalueen reunassa oleva harju, huonosti lajittunutta, kivis - tä hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s- massamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 5 Mus taniem i Karkeaa harjuainesta, pääosin lohkareita käsittävä harjuselänne, kallion jatkeella. Kerrospaksuus on n. 5 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Ainekse n käyttöä haittaavat ylisuuret lohkareet. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 6 Petäjäniem i Kalliomäkien välissä, osittain päällä olevaa harjuainesta. Pinta on hiekkaista soraa pohjoisosassa, muuten aines on valtaosin hie - noa hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 m. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3.

12 Muodostuma 7 Iso-Haukibsaari Kallion reunaan kerrostunut jyrkkä poikittaisselänne ; aines on pinnalla kivistä hiekkaa, sisäosissa myös soraa. Kerrospaksuu s on keskimäärin 10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 6,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muod:)stuman käyttöä rajoitta a luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Muodostuma 8 Lahtela Kallioselänteiden rinteellä olevaa harjuainesta, joka vaihtelee kivisestä sorasta hietaan, karkein aines on pohjoispäässä. Ke r- rospaksuus vaihtelee 2-5 m. Pinta-ala on 13,5 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m3, c m3. Muodostuma, 9 Koukkulampi~'~ Kapeista selänteistä ja niiden välisistä kummuista koostuva harju n osa. Aines on enimmäkseen hiekkaa, soraa on Koukkuniemen alueella sekä länsireunalla pintaosissa. Kerrospaksuus vaihtelee jyrkästi, keskipaksuus on n. 5 m. Pinta-ala on 56,5 ha. Aines on pääluokka a C. Muodostuman käyttöä rajoittaa maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 2,7 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 2,35 milj.m3. t Muodostuma 10 Kangaslamp i Kallioaltaassa oleva delta, johon liittyy syöttävä harju. Deltan aines on soraista hiekkaa, pohjoisosan harju lähes pelkkää someroa, ylisuuria on yleisesti pintaosassa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 35 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa maisemansuojelutek i- jät. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 11 Pakasharj u Kapea keskiselänne on pääosin pienikivistä soraa, A-luokan osuus on pieni. Lounaisosa on enimmäkseen hienoa hiekkaa muualla lieve - alueet ovat soraista hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee selänteess ä 5-10 m, reunaosissa 2-5 m. Pinta-ala on 88 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,9 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C 3,2 milj.m3.

13 Muodostuma.12 Pääskyniemi LJ Laaja-alainen delta ; reunoiltaan kallioalustalla. Aines on pää - osin hiekkaa, pohjoisosissa on välikerroksina soraa. Kerrospak - ' suus on keskimäärin 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 72,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostaman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 3,6 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 580 OOC m 3, c 3 milj.m3. Muodostuma 13 Pellonpäänniemi,E., ' tf Kallion murroksessa oleva harjun osa. Aines on enimmäkseen kivistä hiekkaa, eniten soraa on luoteispäässä, joskin myös muuall a soraa on 1-2 m paksulti pintaosassa. Kerrospaksuus vaihtele e 1-10 m. Pinta-ala on 38,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuma n käyttöä rajoittaa pohjoisosissa maisemansuojelu. Kokonaismass a- määrä on 1,7 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m3, C 1,35 milj.m3. Muodostuma 14 Reposaar i Selänteen keskus on hiekkaista soraa, reunaosat hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa mais e- malliset tekijät. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioi - tu B m 3, c m3. Muodostuma 15 Särkiputer o Ohut, kallion päällä oleva harjun lievealue, kivistä hiekkaa. Kerrospaksuus on vain 2-3 m, merkityksetön esiintymä. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokka a C, massamäärä m 3. - Muodostuma 16 Leskelä Moreeni-kalliomäen rinteellä oleva harjujakson osa. Aines on huonosti lajittunutta kivistä hiekkaa, pohjoispäässä myös pienik i- vistä soraa. Kerrospaksuus on ilmeisesti vain 2-4 m. Pinta-al a on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m3, C m 3.

14 Karttalehti Ikoinniemi Muodostuma 1 Markko -(, Pinnalta kivistä soraa oleva harjusaari kallion jatkeella. Kerrospaksuus on keskimäärin 2 m, joten alueen käyttö ei tule kyseeseen. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines-on pääluokkaa B. Kokonaismassamäära o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 2 Pitkälaht i Kallioselänteiden välissä oleva harjujakson osa. Aines on pääosi n soraista hiekkaa, morfologian perusteella jyrkin selänne on sora - valtainen. Kerrospaksuus on 2-8 m, pohjoisosa on paksuin. Muodos - tamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 24,5 ha. Aines on pää - luokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa maisemansuojelunäköko h - dat. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Muodostuma 3 Kukkarosaar i Kapea, osaksi kallioalustalla oleva harjuselänne, aines soraist a hiekkaa, soran osuus on alle 30 %. Kerrospaksuus on 2-4 m, aluee n merkitys on vähäinen. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa ma i- semansuojelu. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m 3, c m 3. Muodostuma 4 Iso-Kankainen (' Kallio-, pohjoispäästä moreenialustallå oleva harjun osa, jonk a pinta on ohuen moreenin peittämä keski- ja pohjoisosissa. Aines on reunaosissa hiekkaa, korkein osa saattaa sisältää soralaji t- teita %. Kerrospaksuus on keskiosassa huomattava m ohentuen reunoille. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 79 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a maisemansuojelunäkökohdat. Aineksen käyttöä haittaavat peittävä moreeni sekä ylisuuret pintalohkareet. Kokonaismassamäärä o n 6,2 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m3, C 5,5 milj. Muodostuma 5 Pikku-Kankaine n Kalliosaaren reunassa olevaa aarjuainesta, lähinnä kivistä hiekkaa 1änsireunalla myös lohkareita. Kerrospaksuus on vain 1-3 m, aluee l la ei ole käytännön merkitystä. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m 3, C m 3.

15 Muodostuma 6 Mäkrämäk i Lakiosastaan moreenipeitteinen paksu harjuselänne, joka on etelä - päästään kaliioalustalla. Pinnalla on löyhää hietamoreenia cm koko keskiosassa, eteläpää on hienoa hiekkaa, luoteisosa sorai s - ta hiekkaa pinnalta. Geologisin perustein erittäin jyrkässä poh - joisreunassa on soraa huomattava osuus massoista. Pinta-ala o n 89 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat itärannan osalta. Kokonaismassamäärä o n 9,7 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 2 milj. m 3, C 7,5 milj. m 3. Muodostuma 7 Kaatopaikka _~ {. Suurelta osin huonosti lajittunutta pinnaltaan oleva harjujakso n osa. Pienensillanmäki on hietaista hiekkaa, reunaosissa hietaa o n yli 50 %, kuten myös itäosissa esiintymää. Pohjoisosa on karkea a kivistä soraa, A-luokan osuus on runsas, länsireunan päällä o n vajaa metri moreenia. Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m, keskipaksuu s on 4 m. Pinta-ala on 69 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuma n käyttöä rajoittaa tiestö. Aineksen käyttöä haittaavat peittävä moreeni, jonka paksuus on 0,5-1 m, pohjoisosassa ylisuuret lohk a- reet. Kokonaismassamäärä on 2,8 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 2,4 milj.m 3. Muodostuma 8 Hirvasranta 1 ' Edellisen jatketta kallion murroksessa. Aines on puutteellisesti peseytynyttä kivistä soraa, pinta on lietteistä hietamoreeni a keskimäärin metrin paksulti. Kerrospaksuus on 5 m. Pinta-ala o n 2,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A 5000 m3, B m 3, c m 3. Karttalehti Vuoriniem i Muodos tuma 1 N iuvanranta/ U Lajittunut muodostama, joka on kerrostunut koilliseen viettäväll e kalliorinteelle. Aines on pääosaltaan hiekkaa. Muodostumaa pei t- tää ohut moreenikerros. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3.

16 Muodostuma 2 Taivallaht i Pienehkö lajittunut muodostuma, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s- massamäärä on m 3. Muodostuma 3 Poilamminmäki ~' r R Harjun tyyppinen muodostuma, jonka luoteisselänteessä ainekse n arvioidaan sisältävän kivistä soraa. Muodostuman kaakkoisosass a esiintyy karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 11 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u A m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 4 Ruoko j ärvenkangas <-f!ry '`' ` l Tyypiltään deltamainen harjulaajentuma. Aines on karkeinta mu o- dostuman luoteisosassa, jossa arvioidaan esiintyvän kivistä s o- raa. Muodostuman muut osat ovat ainekseltaan hiekkavaltaisia. Muodostuman pinnalla esiintyy paikoin ohuelti moreenia. Kerros - paksuus on 3-18 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 41 ha. Muodostuman käyttöä rajoittavat eteläisellä ranta - alueella maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä o n 3,0 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m3, C 2,34 milj.m 3. Muodostuma 5 Pohjalammi t Kapea, 'selännemäinen harju, jonka aines on pääosaltaan kivist ä soraa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 6 Sorvalampi'< - Harjuun kuuluva muodostuma. Sen selännemäinen itäosa on ainekseltaan kivistä soraa. Länsiosan aines on soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Kokonaismassamäärä on m3,. josta arvioit u A 5000 m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 7 Petäälamp i Harjuun kuuluva verrattain laakea muodostuma, joka on kerrostunu t kallioselänteiden väliseen laaksoon. Muodostuman aines on pääosal - taan hiekkaa. Karkeaa hiekkaa ja soraista hiekkaa esiintyy muodo s - tuman länsiosassa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 14 ha.

17 Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on arvioitu B m 3, c m3. m3, josta r,.i Muodostuma 8 Porkalansalo v Harjuun kuuluva muodostuma, joka on kerrostunut järven rannall a sijaitsevan kallioselänteen rinteille. Muodostuman aines on pää - osaltaan karkeaa hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän muodostuma n keskiosassa. Kerrospaksuus on 2-9 m. Muodostamassa ei ole lei k- kauksia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuma n käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 9 Sourunniemi{.- q i, v' - Harjuselänne, joka muodostaa järveen'pistävän niemekkeen. Muodo s- tuman aines on soraa keskiselänteessä ja karkeaa hiekkaa reuna - alueilla. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkau k - sia. Muodostuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat.. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m 3. r Muodostuma 10 Iso Porkalansaari! Harjun reunaosaan kuuluva muodostuma, joka sijaitsee kallioiste n selänteiden rinteillä. Muodostuman aines käsittää karkeaa j a hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m.. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodo s- tuman käyttöä rajoittavat luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonai s - massamäärä on m 3. Muodostuma il Parsikkolamp i Harjun tyyppinen muodostuma, joka on kerrostunut kalliokohoumie n väliseen laaksoon ja rinteille. Ydinselänteen aines on kivist ä soraa ja karkeaa hiekkaa. Reunaosien aines on hiekkaa, joss a saattaa esiintyä soraa välikerroksina. Muodostuman pinnall a esiintyy paikoin ohutta moreenia. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha. Kokonaismass a- määrä on 1,5 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C 1,1 milj.m3. Muodostuma 12 Mutalamp i Pienehkö lajittunut muodostuma, jonka aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 120 m3 000

18 Muodostuma 13 Saarijärv i Harjuntyyppisiä selänteitä käsittävä muodostuma. Aineksen arvio i - daan sisältävän kivistä soraa ja karkeaa hiekkaa. Muodostama n pohjoisosan pinnalla esiintyy ohuelti moreenia. Kerrospaksuus o n 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 43 ha. Kokonaismassamäärä on 2,6 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 1,0 milj.m3, C 1,5 milj.m3. { Muodostuma 14 Pitkanahonmak i Harjun reunaosaan kuuluva muodostuma, joka rajoittuu lounaass a kallioalueeseen. Aines on pääosaltaan karkeaa ja hienoa hiekkaa. Muodostuman keskiosassa arvioidaan esiintyvän myös soraa. Kerros - paksuus on 4-12 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 15 HyystiP ` Laakea reunamuodostuma, jonka pinnalla esiintyy peitemäistä j a kumpumaista moreenia. Muodostuman aines on pääosaltaan hiekkaa. Soraa saattaa esiintyä muodostuman keski- ja luoteisosissa. Kerrospaksuus on 3-9 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 78 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittava t tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on 4,0 milj. m3, josta ar - vioitu B m 3, C 3,65 milj.m3. / Muodostuma 16 Hyystinlampi - Harjun tyyppisiä selänteitä käsittävä muodostuma. Selänteiden a i- neksen arvioidaan olevan kivistä soraa ja karkeaa hiekkaa. Reunaosien aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Kokonaismassamäärä o n 1,0 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m 3. Muodostuma 17 Iso Petäälamp i Selännemäinen lajittunut muodostuma. Ydinselänteessä arvioidaan esiintyvän karkeaa hiekkaa ja hiekkaista- soraa. Reunaosien aine s on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-12 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m3, josta arvioi - tu B m3, C m 3.

19 Muodostuma 18 Pieni Petäälampi ~f Kallioalustalle kerrostunut - reunamuodostuma. Aines on pääosi n hiekkaa, soraa voi esiintyä välikerroksina alueen keskiosissa. Kerrospaksuus on 2-7 m, eteläosa on paksuin.. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 13,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonäismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 19 Pieni Raatikk o Hyvin hajanainen, II Salpausselän proksimåaliosan kumpuja ja s e- länteitä käsittävä osa, moreenimäkien välissä. Aines on enimmä k - seen hiekkaa, soran osuus on vähäinen. Kerrospaksuus vaihtele e suuresti 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 0.4 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa ties - tö. Kokonaismassamäärä on 1,A' milj. m3, josta arvioitu B m3, C 1,, ' milj.m3. Muodostuma 20 Ahola,/' / e, Matala delta, jonka luoteisosan päällä on löyhää moreenia koekuo - pan perusteella n. 1,5 m. Alla oleva aines on hiekkaa, soraa vo i esiintyä pienissä määrin luoteisosassa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines 'on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä rajoittaa tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on l,t,, milj. m3, 3 josta arvioitu B m3, C 1, milj.m3. Muodostuma 21 Kuikkalamminkanga s Toiseen Salpausselkään kuuluva delta, joka on kerrostunut met a- laan veteen. Pohjoisosassa pinta on moreenia, alla esiintyy i l- meisesti soralajitteita. Keski- ja eteläosa ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on pohjoisosassa 5-15 m, eteläosassa vain 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 121 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on 5 milj.m 3, josta arvioit u A m 3, B 1,1 milj.m 3, C 3,8 milj.m 3. Muodostuma 22 Haavistonpohj a Jyrkkärinteinen reunamuodostuma pääasiass a `hiekkaa. Vain lounaisreunan selänne on kivistä soraa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta - ala on 21,5 ha. Aines on pääluokka.a C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja julkiset rakennukset. Kokonaismassamäärä o n 1,4 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C 1,2 milj.m 3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa.

20 Muodostuma 23 Niittyl ä Matala hiekkaesiintymä kalliomäkien välissä. Kerrospaksuus on n. 2,5 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäär ä m 3. Muodostuma 24 Soininlaht i Kallioselänteen rinteellä oleva lajittunut esiintymä, pääosi n hiekkaa. Kerrospaksuus on n. 4 m. Muodostumassa ei ole leikkau k- sia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä m 3. Muodostuma 25 Lahtel a Kallioselänteiden välissä oleva matala reunamuodostuma, ainekse l- taan soraista hiekkaa. Kaakkoispäässä esiintyy kivistä soraa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoi t- taa tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Karttalehti Moinsalm i Muodostuma 1 Povenkankaat fp 'F f<<~ ~ Paksu deltamuodostuma, joka on ankkuroitunut kalliomäkien väliin. Aines on suurimmalla osalla hienoa hiekkaa, paksu pohjoisosa o n kuitenkin yli 3 m syvyydeltä soraa koekuopan perusteella, myö s A-luokan esiintyminen pienessä määrin on luultavaa. Kerrospak - suus on m keskiosissa, reunaosissa vain 2-5 m. Pinta-al a on 99,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 8,8 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m3, C 8 milj. m3. Muodostuma 2 Kangas lahti - a (- ' Ohut, kallioselänteiden päällä oleva harjun osa. Soraista hiekkaa, itäosa on lähinnä hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on vain 1-3 m, merkityksetön esiintymä. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m 3. } 0

21 Muodostuma 3 Pöträmönniem i Pääasiassa hienoa hiekkaa olevia harjukumpuja kallion murroksessa. Luoteisosassa esiintyy myös hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on eteläosassa 5-15 m, pohjoisosassa vain 2-4 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamä ä - rä on 1,2 milj. m3, josta arvioitu B m3, c 1,15 milj.m3. Muodostuma 4 Kangasniem i Osa harjua kallioselänteiden välissä ja rinteellä. Koillisreunan selänne on kivistä soraa, lohkareiden osuus runsas. Muualla aine s on hiekkaa, lounaisosissa pinta jopa hietaa. Kerrospaksuus vaiht e- lee 2-10 m, keskimäärin se on 4 m. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 31 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman kgy t- töä rajoittaa maisemansuojelu. Kokonaismassamäärä on 1,3 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 1,1 milj.m3. Muodostuma 5 Pellossal o Laaja-alainen osa harjua, joka koostuu syöttävistä selänteistä, harjukummuista ja deltoista. Materiaali on lähes koko alueell a hiekkavaltaista vain kapea selänne on soravaltainen, joskin sora a esiintyy pintaosassa pohjoispäässä korkeimmissa kummuissa. Itäosissa aines on hienoa hiekkaa, painanteissa myös hietaa. Kerros - paksuus vaihtelee suuresti rajoissa 1-25 m, keskipaksuus on yl i 4 m. Pinta-ala on 124 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostaman käyttöä rajoittaa länsiosassa luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonai s - massamäärä on 5,2 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 4,6 milj.m3. Muodostuma 6 Puolivälinsaari f ~ Kapea, kiviä ja lohkareita käsittävä harjuselänne kallion kyljessä. Kerrospaksuus on 2-6 m pohjoisosa on paksumpi. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodos - tuman käyttöä rajoittaa maisemansuojelu. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 7 Pataniemi -< < Kallion reunaan kerrostunut harjun. osa. Pinta on hiekkaista sora a 1-2 m paksulti, alaosat hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-al a on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3.

22 Muodostama 8 Petramonniem i Lohkareita ja kivistä soraa oleva kapea harjuselkä. Kerrospaksuu s on vain 2-3 m, merkityksetön esiintymä. Muodostumassa ei. ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassa - määrä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3. Muodostuma 9 Koitterkangas,. 6, Kalliomäkien väliin syntynyt tombolo-muodostuma. Aines on pääosi n hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä m 3. Muodostuma 10 Karklampi 4'L 'l Pinnaltaan moreeninsekaista ainesta oleva selänne, joka kuulu u ilmeisesti harjusysteemiin. Alaosan vallitseva lajite on hieno hiekka. Eteläosassa moreenia on koekuopan perusteella yli 3 m paksulti pintaosassa. Kerrospaksuus cn 2-6 m. Pinta-ala on 6,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3., josta arvioitu B m 3, C m 3. Karttalehti Kulennoine n Muodostuma 1 Soukankangas 1, Kallion murroksessa oleva, ohuen hietamoreenin peittämä harjuja k - son osa. Aines on yleensä melko hienoa,'joskin keskiosassa esii n- tyy pohjaosissa myös soraa, ja jonkin verran A-luokan ainesta. Kerrospaksuus on 2-10 m, pohjoispää vaikuttaa ohuimmalta. Pintaala on 45 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa keskiosassa peittävä moreeni, jonka paksuus on cm. Kok o- naismassamäärä on 2,3 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 1,8 milj.m 3..~. t. I Muodostuma 2 Palokangas Paksu reunamuodostuma kalliomäkien välissä. Vähäisten leikkauste n perusteella aines on hiekkaista, välikerroksina esiintyy hietaa - kin, tosin alle metriä paksulti. Soran esiintyminen on todennäköi - sintä pohjoisosan jyrkänteessä, eteläpää.on hienoa hiekkaa. Ke r- rospaksuus vaihtelee 2-20 m. Pinta-ala on 89 ha. Aines on pääluo k- kaa C. Aineksen käyttöä haittaa koillisosassa peittävä moreeni, jonka paksuus on 1-3 m. Kokonaismassamäärä on 6,5 milj.m3, jost a arvioitu A m 3, B m3, c 6 milj. m 3. Muodostumasta o n valokuvia gt :n arkistossa.

23 I j Muodostuma 3 Laakkol a Melko matala harjun osa kallioalueen rinteellä. Aines on huonost i lajittunutta kivistä hiekkaa, koillisreunan päällä on silttiä va - jaa metri. Kerrospaksuus on 1-5 m, keskiosa on paksuin. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokka a C, massamäärä m 3. Muodostuma 4 Pääniemi '' " ' Kapeista selänteistä ja jyrkistä kumpareista koostuva harjun os a kallioalueen päällä. Aines on pääasiassa kivistä hiekkaa, sora n osuus on % eniten sitä esiintyy luoteispäässä. Kerrospak - suus on yleensä 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma 5 Multsu o Kapea harjuselänne, jossa soraa esiintyy vain eteläosassa vallit - sevana, luoteisosa on enimmäkseen hienoa hiekkaa. Kerrospaksuu s vaihtelee 2-5 m, eteläpää on paksuin. Pinta-ala on 11,5 ha. Ai - nes on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta ar - vioitu B m 3, c m3. Muodostuma 6 Ryöpänharj u Kalliomäkien väliin kerrostunutta harjuainesta. Keskiselänne o n hiekkaista soraa, A-luokan osuus on pieni. Länsi- ja kaakkoisos a ovat hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m. Muodostuma s - sa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 44 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,7 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 1,3 milj.m3. Muodostuma 7 Jousharju c-` Kallioselänteen ylittävä harjujakson osa. Luoteispään selänne o n pienikivistä soraa, keski- ja kaakkoisosassa esiintyy myös A-luo - kan materiaalia % pohjaosassa. Lievealueilla aines on valtaosin hietaista hiekkaa. Kerrospaksuus on selänteessä 5-10 m, liepeillä vain 1-4 m. Pinta-ala on 62 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa kaakkoispäässä maisemansuojelu. Kokonaismassamäärä on 2,6 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 1,9 milj.m 3.

24 l 1 Muodostuma 8 Multkanga s Leveä, lakiosasta 0,5-2 m paksun hiekkamoreenin peittämä esiintymä, reunaosissa moreenia ei esiinny. Pienten leikkausten peru s- teella aines on hienoa hiekkaa, syvemmällä voi esiintyä myös soraa. Kerrospaksuus on keskiosassa yli 20 m ohentuen reunoille. Pintaala on 51 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 4 milj. m 3, josta arvioitu B m3, c 3,5 milj. m 3. Muodostuma s - ta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 9 Hiekkalahti - r< G Laajan harjujakson lievealueen kumpumaastoa, jossa aines on valtaosin hienoa hiekkaa. Pohjoisosan kummuissa esiintyy välikerroksin a todennäköisesti soraa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m, keskipa k- suus on 4 m. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s- massamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 10 Petääniemi f, i Kivistä hiekkaa oleva harjunn kuuluva selänne, jossa soran osuus on vähäinen. Kerrospaksuus on keskimäärin vain 2 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Ko - konaismassamäärä on m 3, josta.arvioitu B m3, C m 3.

25 SAVONLINN A Karttalehti Kallislaht i Muodostuma 1 Ihanteenniemi v--f, I, ' 44 r a A Kalliomäkien päälle kerrostunutta harjuainesta pääosin kivist ä hiekkaa. Soran osuus on vähäinen, eniten sitä esiintyy itäosass a aluetta. Kerrospaksuus vaihtelee 2-7 m. Pinta-ala on 25 ha. Ai - nes on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 2 Ihanteensal o Murroksen sivulla, kallion päällä oleva harjun lieve. Aines on hietaista hiekkaa, kerrospaksuus 2-3 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa C, mass a määrä m 3. Muodostuma 3 Ihantee,, Kapea harjuselänne kallion rinteellä. Aines on huonosti lajittunutta, moreeninsekaista pintaosassa, haittana on lisäksi ylisuu - ret lohkareet eteläosassa. Kerrospaksuus 2-6 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoitaa po h- joispäässä asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioi - tu B m 3, c m3. Muodostuma 4 Ruokosu o Kapea harjuselänne hiekkaista soraa. Pääosa on jo käytetty, vain pohjoispäästä voidaan ottaa ainesta yli 2 m. Kerrospaksuus o n vain 2-3 m, alueen merkitys on pieni. Pinta-ala on 5 ha. Aine s on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m 3, c 5000 m 3. Muodostuma 5 Silmälammi t Matala harjun osa kallion murroksessa. Itäosan soraa oleva selänne on jo lähes käytetty, länsipuolen tasanne on hietaista hiekkaa, ja merkitykset6n. Kerrospaksuus on vain 2-3 m. Pinta-ala o n 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m 3, c m3.

26 Muodostuma 6 Likolampi Matala harjun osa, jonka aines on ydinosassa pienikivistä soraa, päällä on 2-3 m hietaa ja ylisuuria lohkareita. Alueella ei ol e käytännön merkitystä. Kerrospaksuus on vain 1-2 m. Pinta-ala o n 3 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B 8000 m 3, C m 3. Karttalehti Parkumäk i Muodostuma 1 Kotkansal o Kallion päälle kerrostunutta harjuainesta. Eteläpää on hiekkaist a soraa, pohjoispää huonosti lajittunutta, ylisuuria lohkareita o n runsaasti. Merkityksetön esiintymä. Kerrospaksuus on vain vajaa 2 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu A 5000 m3, B m 3. v Muodostuma 2 Parkumäk i Kapea eteläosa on pienikivistä soraa, pohjoisosa huonosti laji t- tunutta kivistä hiekkaa, pinta on moreeninsekaista. Ylisuuri a 1-2 m3 lo on myös yleisesti, pohjoisosa merkityksetön. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3.. Muodostuma 3 Joutsenmäki. s Moreenimäkien välissä oleva rantakerrostuma, pääosin soraist a hiekkaa. Kerrospaksuus on vain 1-3 m. Pinta-ala on 4 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B 5000 m3, C m3. V Muodostuma 4 Pirjakanniemi Harjun osa eteläreunalta kallioalueen päällä. Aines on pintaosis - sa soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on yleensä alle 5 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha. Aines on pääluokka a C. Muodostuman käyttöä rajoittaa sijainti saaressa. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Karttalehti Linnansaaren kansallispuist o Karttalehden alueella ei ole lajittunei.ta esiintymiä.

27 Karttalehti Aholaht i Muodostuma 1 Ristijärvi s-< r----t /, F Kalliomäen rinteellä oleva reunamuodcstuma. Aines on pääosin k i- vista hiekkaa, välikerroksina esiintyy myös hietaa. Koillisosass a pinta on lohkareinen, muuten hiekkaista soraa. Kerrospaksuus o n paksuimmillaan 4 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Karttalehti Varparant a Muodostuma 1 Suuri Heraj ärv i Harjun pääselänne on kivistä soraa, A-luokan osuus on n. 10 %. Pohjoisosa ja-lehikonlammen pohjoispuoli ovat hiekkaista soraa, eteläosassa aines on kivistä hiekkaa, Lampokosken itäpuolell a soraa esiintyy pintaosassa, paikoin myös ylisuuria lohkareita. Kerrospaksuus vaihtelee 5-15 m. Pinta-ala on 95 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4,7 milj. m3, josta arvioit u A m 3, B 2 milj.m3, C 2,5 milj.m ,.~ c <., ~. 55'-1 <' Muodostuma 2 Sydänmaa s_,, - _ 7; - Harjujakson sivulla, osittain moreenin päällä olevaa lievealuetta. Aines on pinnalla hiekkaista soraa, pääosa on hiekkaa. Kerrospak - suus vaihtelee 2-6 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 3 Taipaleenlaht i Harjun reunaosan kumpualuetta, joka pohjoisosistaan on kerrostunut kalliolle. Aines on eteläosissa hienoa hiekkaa ja hietaa, muuttuen karkeammaksi pohjoiseen päin. Soraa esiintyy kapein a välikerroksina kumpareissa, sen osuus on yleensä 20 %, vain po h- joisosassa yli 50 %. Kerrospaksuus on yleensä 3-4 m. Pinta-al a on 155 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a länsiosassa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on 5 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 4,2.milj.m3.

28 Muodostuma 4 Pieni Herasalo Pintaosista pienikivistä soraa oleva harjuun kuuluva selänne. Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m. Muodostumassa ei ole leikkau k- sia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käy t- töä rajoittaa huvila-asutus ja maisemansuojelu. Kokonaismassamä ä- rä. on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 5 Petäjäsaari.k Kivistä hiekkaa osittain soraa oleva harjusaari. Alue olisi sä i - lytettävä virkistyskäyttöön. Kerrospaksuus on n. 5 m. Pinta-al a on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3,_C m 3. Muodostuma 6 Häsävuor i Harjujakson osa, jonka keskus on erittäin karkeaa soraa, A-luoka n osuus on jopa 40 $ pintaosassa, ylisuuria lohkareita tosin n. 5 % länsiosassa, itäosassa koekuopan perusteella vieläkin enemmän. Pohjoisosa on pääasiassa kivistä hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtele e jyrkästi, keskipaksuus on 5 m. Pinta-ala on 72 ha. Aines on pää - luokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohda t Käärmeniemen osalta. Kokonaismassamäärä on 3,3 milj. m 3, josta ar vioitu A m3, B 1,2 milj. m3, C 1,9 milj. m3. Muodostumast a on valokuvia gt : n arkistossa. >ze :T/ 74 /.6' Muodostuma 7 Herasal o Harjun sivulla oleva delta, joka pohjoispäästään on kallion pää l - lä. Aines on pintaosassa soraista hiekkaa, välikerroksina esii n- tyy ilmeisesti myös soraa, %. Kerrospaksuus on pohjoisosa s - sa n. 15 m, eteläosassa alle 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käy t- töä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä o n 2 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, C 1,5 milj.m3. Muodostuma 8 Valkealampi,-z.t, Eteläosan selänne on pääosin hiekkaista soraa, A-luokkaa on länsi - päässä n. 10 %. Pohjoisosan lieve on suurelta osin hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on selänteessä 2-5 m, lievealue on vain 2-3 m paksu. Pinta-ala on 45 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä r a- joittaa maisemansuojelu ja huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on m3, j.osta arvioitu A m3, B m3, C m3.

29 Muodostuma 9 Huuhano j a J,,, Kapea harjuselänne kallioperän murroksessa. Aines on pääosin pi e - nikivistä soraa, A-luokan osuus on melko vähäinen, 5-10 %. Länsi - osan lievealue on soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimääri n 3 m. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamä ä- rä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m3. Muodostuma 10 Leppälamp i Harjun sivulla olevaa hiekkaista lievealuetta. Soran osuus liene e melko pieni. Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3,josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 11 Seurajärvenharj u Selväpiirteinen harjuselänne pohjoispäästään kallioalustalla. Aines on pääosin pienikivistä soraa, reunaosissa kivistä hiekkaa, paikoin esiintyy myös ylisuuria pintalohkareita. Kerrospaksuu s on 2-6 m. Pinta-ala on 38 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismas- - samäärä on 1,7 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m3, 3 - C 1, 2 milj ( 2 ' Muodostuma 12 Karhuvuori Kallioalueen rinteellä oleva harjujakson osa. Länsiosa on sorais - ta hiekkaa, pintaosissa myös hietaa. Keskiosan kuoppamaasto on hiekkaista soraa, itäosa on pintaosasta moreeninsekaista, koeku o- pan perusteella karkeaa kivistä soraa, A-luokkaa lähes 50 % massoista. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 13 Hietasaari b ~, r Jään reunan suuntainen harjujaksoon kuuluva delta, aines kivist ä hiekkaa, keskiosissa myös soraa. Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pää - luokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa maisemansuojelu. Koko -= naismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m3. f ~, f'

30 Muodostuma 14 Seurasaari, - Kapea harjusaari, jossa aines vaihtelee pienikivisestä sorast a hiekkaan. Kerrospaksuus on selänteessä 2-8 m, lievealueella alle { 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelun ä- kökohdat. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m 3, c m u 1, f C~ r Karttalehti Juvol a Muodostuma 1 Kalliomäk i Kallioalueen rinteessä oleva harjujakson osa, aines on lounais - päässä hiekkaista soraa, muuten kivistä soraa ja lohkareita. Kerrospaksuu s. on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m 3. Muodostuma 2 Särkijärvenharju -Q. r U Kapea harjuselänne kallioperän murroksessa. Eteläosa on melk o karkeaa kivistä soraa, keskiosassa soraa on välikerroksin a % massoista. Jyrkkä luoteispää on morfologian perusteell a soraa. Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Pinta-ala on 33 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c 670, 000 m3. Muodostuma 3 Juhola Harjuun kuuluvia selänteitä, joista länsipuoleinen on hiekkaista soraa, matala itäosa soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä rajoittaa itäosassa asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 4 Heinharju \ A2! i4 7 ~' Harjujakso joka länsipuoleltaan on kerrostunut moreenin päälle. Kapea keskiselänne on hiekkaista soraa, vain luoteispäässä esiin - tyy A-luokan materiaalia. Liepeet ovat suurimmalta osin hieno a hiekkaa, reunaosissa myös hietaa. Kerrospaksuus on selänteess ä 5-10 m, lievealueella vähemmän. Pinta-ala on 46 ha. Aines o n pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaavat luoteisosassa ylisuure t pintalohkareet. Kokonaismassamäärä on 1,8 milj. m3, josta arvioit u A m 3, B m 3, c 1,4 milj.m 3.