S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I. TVL :n Kuopion piirin länsiosass a. Jaakko Tikkane n Jouko Niemelä

Transkriptio

1 S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Kuopion piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Jaakko Tikkane n Jouko Niemelä

2 SISÅLLYSLUETTELO Sivu I Yleistä I Arviointityöt III Lausunto ja kartta-aineisto IV Yleiskatsaus Kuopion piirin länsiosa n sora- ja hiekkaesiintymii n VII Katsaus Kuopion piirin länsiosan massamääriin Muodostumien kuvaus. Sivu 1 Karttalehti 3222 Konginkanga s " 1 Karttalehti 3311 Viitasaar i 1 Karttalehti 3312 Pihtipuda s " 3 Karttalehti 3321 Pyhäjärvi 3 Karttalehti 3223 Rautalamp i 7 Karttalehti 3224 Istunmäk i " 14 Karttalehti 3313 Vesanto " 24 Karttalehti 3314 Pielaves i " 39 Karttalehti 3323 Kiuruves i " 48 Karttalehti 3324 Salahm i " 56 Karttalehti 3413 Pyhänt ä " 56 Karttalehti 3232 Pieksämäk i " 57 Karttalehti 3241 Suonenjok i " 62 Karttalehti 3242 Kuopi o " 66 Karttalehti 3331 Siilinjärvi " 79 Karttalehti 3332 Lapinlahti " 90 Karttalehti 3341 Iisalm i "106 Karttalehti 3342 Vieremä "112 Yhteenveto Kuopion piirin länsiosan massamääristä

3 I Kuopion piirin länsiosan soravarojen arvioint i Yleist ä Arviointitutkimus tehtiin vuoden 1975 aikana TVL :n Kuopion pi i - rin länsiosan alueella tie- ja vesirakennushallituksen ja geo - logisen tutkimuslaitoksen välisenä yhteistyönä. Maaliskuuss a 1974 allekirjoitetun yhteistyösopimuksen mukaan kartoitettii n alueen soraesiintymät ja suoritettiin aineksen laadun ja massa - määrien arviointi. Tutkimuksen eri vaiheitten valvonnan ja ohjauksen suoritt i edellämainittujen virastojen välinen projektiryhmä, johon kuu - luivat tarkastaja R. Orama ja geologi M. Suomalainen TVH :st a sekä valtiongelogi R. Kujansuu ja geologi J. Niemelä tutkimus - laitoksesta. Geologi J. Niemelä toimi tutkimuslaitoksen puolesta projektin johtajana. Piirin kenttätutkimukset johti geologi J. Tikkanen. Geolog i J. Niemelä osallistui itsenäisenä tutkijana työhön piirin ete - läosassa. TVL :n Kuopion piirin yhteysmiehenä projektissa toim i ins. M. Tinkala. Arviointityö t 1. Valmistelevat työ t Valmistelevat työt suoritettiin tammi-toukokuussa Tämän työvaiheen suoritti geologi J. Tikkanen. Valmisteluvaiheess a suoritettiin alustava peruskarttojen tulkinta, jonka apun a käytettiin ilmakuvia sekä koottiin muut piirin soraesiintymi ä koskevat tiedot. 2. Kenttätyö t Geologinen tutkimuslaitos suoritti soraesiintymien kartoitu k - sen touko-syyskuussa Työhön osallistuneet tutkijat j a tutkijaharjoittelija ilmenevät kartasta sivulla II. Kartoitu s suoritettiin geologisin perustein, koska mannerjäätikön sul a- misvaiheen muodostumat kuuluvat yleensä laajoihin harjusyste e - meihin. Olemassa olevia leikkauksia käytettiin hyväksi alueel - ]isen kerrosjärjestyksen sekä aineksen laadun toteamiseen.

4 T T Kartoittajat tvt :n Kuopion piirin kftnsiosassa

5 II I Alueilla, missä leikkauksia on vähän, perustui kerrosjärjesty k- sen arviointi ja aineksen laadun määrittely muodostumien synty - tapaan ja niitten morfologisiin piirteisiin. Kenttätyön aikan a kertynyt alkuperäinen tutkimusaineisto sekä muodostumia j a leikkauksia koskevat valo- ja diakuvat on arkistoitu tutkimus - laitokseen. Kuopion piirin länsiosan arviointitutkimuksiin liittyvä' ko e- kuoppaohjelma tehtiin yhteistyössä piirin ja tutkimuslaitokse n välillä. Mainitut työt suoritettiin. TVL :n Kuopion piirin toi - mesta elo-lokakuun aikana rakennusmestari L. Väänäsen johdolla. Koekuoppia tehtiin yhteensä n. 70 kpl. Kairauksia ei suorite t- tu. TVH :n maatutkimustoimisto suoritti arviointitutkimuksii n liittyvän seismisen luotausohjelman. Luotauksia suoritettii n kuudesta eri kohteesta yhteensä 1550 m. Tulosten tulkinnast a vastasi geologi J. Porras. Koekuoppatutkimukset ja luotaukset tehtiin linjan Sukeva-Iisalmi-Pielavesi luoteispuolella. Nämä tutkimukset suunnattiin sellaisiin, ainekseltaan epävarmoihi n muodostumiin, joitten syntytavan ja kerrosjärjestyksen tunte - misilla on alueellista merkitystä. Lausunto ja kartta-aineist o Lausunto noudattaa yhteistyösopimuksen 3. ja 5. kohdassa määri - teltyjä suuntaviivoja. Lausunnossa käsitellään muodostuma t (= esiintymät) yleiskartan lehtijaon mukaisten 1 : j a 1 : karttojen pohjalta. Muodostumien kuvauksessa esiintymän pohjataso on ilmoitett u vain siinä tapauksessa, että se on jokin muu kuin pohjavesi, tavallisimmin siis kallioperä tai moreeni. Keskipaksuudesta tai paksuussuhteista muodostuman eri osissa on myös annett u tietoja kuvausten yhteydessä. Ainesmäärien ja laadun arviointi pohjautuu yleensä osa-alu e - käsittelyyn. Muodostumat on arviointia varten jaettu keskipak - suudeltaan ja/tai ainekseltaan yhtenäisiin osiin. sa-alueit a ei ole piirretty lopullisille kartoille. Eräitten muodostum a - tyyppien massalaskuissa käytettiin matemaattisia kaavoja.

6 IV Vaikka lausunnossa esitetyt ainesmääräarviot ja luokitukse t koskevatkin aina koko muodostumaa, on muodostumien kuvaukse n yhteydessä pyritty antamaan viitteitä tai selvityksiä raesu u- ruusluokkien jakaumasta muodostuman eri osissa. Rakeisuuden pääluokitus on seuraav a A-luokka : murskauskelpoinen aines (0 yli 60 mm ) B-luokka : soravaltainen aines ( mm d 50-menet. ) C-luokka : hiekkavaltainen aines (0 0,2 2 mm d50 -menet. ) Aineksen laatua kuvattaessa on e.m. luokituksen lisäksi annet - tu tietoja lajittuneisuudesta, ylisuurien lohkareitten määräs - tä sekä moreenin ja saven esiintymisestä. Muodostumien käyttöä rajoittavista tai estävistä tekijöistä o n mainittu tiestö, asutus, julkiset rakennukset ja maankäyttö - suunnitelmat, joista tärkeimmät koskevat virkistys- ja luonnon - suojelualueita. Piirin alueen muodostumat on esitetty yleissilmäyskartalla mi t- takaavassa 1 : Karttaa voi myös käyttää indeksinä, ko s - ka siinä on peruskarttajaotus ja -numerointi. Muu kartta-aineisto käsittää peruskartan kuultokopiot (kopioin - ti mieluimmin tasovalotuslaitteella) sekä niiden väritetyt va - lojäljennökset. Karttamerkkien ja -värien selitys on sivulla V. Muodostumat on numeroitu peruskartoittain. Esiintymät, jotka ulottuvat usean peruskartan alueelle, on käsitelty kullaki n kartalla omana yksikkönään. Yleiskatsaus Kuopion piirin länsiosan soraesiintymii n Piirin alueelta ei ole aikaisemmin tehty varsinaisia soratutki - muksia, jos ei oteta huomioon vanhoja geologisia maalajikartt o- ja 1 : Kajaanin karttalehti (M. Sauramo 1929) peittä ä piirin pohjoisosan ja Kuopion karttalehti (G. Brander 1934 ) keski- ja eteläosan. Siilinjärven kunnan alueelta on suunnittelukeskus MKR :n tekemä hiekka- -, ja soravarojen käyttösuunnitelma-

7 Korttomerkk len (1 :20000 ) selitys 22 9 Sorava l ta i n e n aine s 22 0 Hiekkavaltainen aine s 1 0 Hiet a Moreenia soravaltaise n aineksen pääll ä Moreenia hiekkavaltaise n aineksen pääll ä Moreeni muodostam a 3 5 Moreen i Aineksen laatu epävarm a 161 Sav i 5 Turv e 70 Kallio

8 V I luonnos (1969). TVL on tehnyt runsaasti paikallisia tutkimuksi a etenkin sora- ja hiekkaköyhillä alueilla. Piirin alueella ole - vat suurimmat harjut ovat olleet jo ennestään pääpiirteittäi n tiedossa. Tehdyssä tutkimuksessa niihin tehtiin tarkennuksia j a lisäyksiä. Eräitä rantakerrostumia otettiin myös huomioon. Rantakerrostumilla tarkoitetaan glasifluviaalisista (jäätikkö - jokikerrostumista) tai moreenimuodostumista huuhtoutuneita ai - neksia, jotka ovat kerrostuneet lähelle syntyaikansa rantavii - vaa. Glasifluviaalisesta aineksesta kerrostuneet rantakerrostu - mat ovat tässä tutkimuksessa laskettu mukaan primääriin muodos - tumaan. Moreenista syntyneet rantakerrostumat ovat yleensä kerrospaksuudeltaan vähäisiä ja pinta-alaltaan pieniä sekä ainekse l - taan vaihtelevia. Edellä mainitut tekijät rajoittavat niitte n käyttömandollisuuksia, mutta sora- ja hiekkaköyhillä alueill a on pyritty kartoittamaan osittain myös rantakerrostumia. Niitten systemaattiseen hakemiseen ei ole ryhdytty käytettäviss ä olevan lyhyen ajan puitteissa. Kuopion piirin alueella on ollut mannerjäätikön perääntymise n jälkeen vaikuttavana merivaiheena Yoldiameri. Tämän merivaihee n aikana ovat syntyneet huomattavimmat rantakerrostumat. Maanko - hoamisesta johtuu, että alkujaan vaakasuoraan vedenpinnan ta - soon syntyneet rantakerrostumat ovat piirin luoteisosassa kor - keammalla kuin kaakkoisosassa. Kun merenpinta oli laskusuunnas - sa, syntyi rantakerrostumia otollisiin maastokohtiin joka kor - keudelle, mutta tietyillä korkeustasoilla tavataan niitä run - saammin. Rantakerrostuman syntyyn vaikuttavia tekijöitä ova t mm. tuulen voimakkuus ja -suunta, ulapan laajuus, veden syvyy s ja rannan loivuus. Yleensä tilanne on sellainen, että moreen i - mäkien ulapan puolelle syntyy kulutusrantamuotoja kuten ranta - törmiä ja paljaaksi huuhtoutuneita kallioita, kun taas mäe n suojasivulle'kasaantuu soraa, hiekkaa sekä hietaa olevia rantakerrostumia. Esim. Runnin alueella mäkien pohjois- ja itä - puolella tavataan yleisesti rantakerrostumia. Toinen huomatt a - va kasaantumistyyppi on ns. tombolo, jolla tarkoitetaan otoll i- sissa olosuhteissa kanden mäen (muinaisten meren saarien) ta i saaren ja mantereen väliin syntynyttä rantakerrostumaa. Tällai - sia tombolo-muodostumia tavataan koko piirin alueella.

9 VI I Moreenin peittämiä sora- ja hiekkamuodostumia on tavattu linja n Sukeva-Iisalmi-Pielavesi luoteispuolelta..kyseiset muodostuma t ovat olleet vain yksittäisiä tapauksia. Peittävän moreenin pa k - suus vaihtelee vajaasta metristä useisiin metreihin. Tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin paikoin osaksi käyttökel - poisia moreeneita, jotka karttoihin merkittiin moreenimuodo s- tuman värillä. Osa näistä on lajittumattomia reunamuodostumi a sekä osa jonkinverran huuhtoutunutta käyttökelpoista moreenia, joka sijaitsee moreenimäkien lakiosassa. Kartoitettujen moree - nimuodostumien massamääriä ei ole laskettu. Katsaus Kuopion piirin länsiosan massamäärii n Piirin länsiosan kokonaismassamääräksi saatiin n. 1 mrd m 3. Tästä on A-luokkaa 21 milj. m3, B-luokkaa 250 milj. m3 ja C-luok - kaa 720 milj.m3. Raesuuruusluokkien suhteet vastaavat suunnilleen TVL :n aiemmin tutkituista piireistä saatuja tuloksia. Soran ja hiekan määrän jakauma peruskarttalehdittäin piiri n länsiosassa on esitetty kartakkeella sivulla VIII. Kartake vahvistaa samaa kuvaa kuin ilmenee yleissilmäyskartaltakin. Aines - määrältään merkittävät muodostumat ovat Suonenjoen ja Rautalam - min kautta kulkevissa jaksoissa sekä Siilinjärven-Maaningan j a Siilinjärven-Nissilän harjuissa. Niinpä Siilinjärven-Maaningan jakso sisältää lähes kolmasosan koko länsiosan massamäärästä. Piirin länsiosassa on kaksi suurehkoa soraköyhää aluetta, jois - sa kuljetusmatkat ovat km. Edellinen niistä käsittä ä Kuopion ja sen lounais- ja eteläpuoliset alueet, jälkimmäinen Kiuruveden kunnan alueen. Otaniemessä 26 päivänä marraskuuta a,.... : :"~~ Lue. /~ 'Q L L Jouko Niemel ä~ Jaakko Tikkanen

10 VIII Soran ja hiekan määrän jakauma TVL : n Kuopio n piirin länsiosassa peruskarttalehdittäi n > 50 milj. m ,5-2 0,2-0, 5 -~ 0, 2 0

11 MUODOSTUMIEN KUVAUS

12 KONGINKANGAS Karttalehdet Särkisalo ja Listonniemi Karttalehden alueella Kuopion piirin puolella ei ole käyttökel - poisia lajittuneita muodostumia. VIITASAARI Karttalehti Suovanlaht i Karttalehden alueella. Kuopion piirin puolella ei ole käyttökel - poisia lajittuneita muodostumia. Karttalehti Toula t Muodostuma 1, Hiekka-ah o Rantakerrostuman pohjatasona on moreeni. Kerrospaksuus vaiht e- lee 1-3 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 4 ha. Aines on pääluokkaa C, hienoa hiekkaa. Soraista hiekka a on ohuina välikerroksina. Kokonaismäärä m 3. PIHTIPUDAS Karttalehti Kintur i Muodostuma 1, Tuohipur o Matala harjuselänne, jossa kerrospaksuus on 1-2 metriä. Muodos - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C lähes kokonaan. Kokonaismäärä m 3. Muodostuma 2, Lammintau s Harjumuodostumaan on peruskartassa merkitty kallio, mutta t o- dellisuudessa sitä ei ole. Pinta-ala 4,5 ha. Keskipaksuus 2, 5 metriä. Ainesmäärä m 3, Kokonaan C-luokkaa. Muodostuma 3, Kantol a Matala harjumuodostuma, jossa aines on hiekkaa. Haittatekijänä on välikerroksina esiintyvä hieta. Arvioinnin apuna on käytet-

13 ty leikkauksia. Pinta-ala on 6,5 ha, aines pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Kumpuselk ä Muodostuma 1, Petäjämäk i Harjujakson osa, jonka aines on hiekkavaltaista. Soraa on pieni alue muodostuman kaakkoisosassa. Haittatekijänä ovat ylisu u- ret lohkareet pinnalla kohoumien lakiosassa. Muodostuman käyt - töä rajoittaa tiestö ja asutus. Muodostumassa ei ole leikkau k- sia. Pinta-ala on 9 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B m3, c Kokonaismäärä m 3. Muodostuma 2, Koiravuor i Osa harjumuodostumaa, joka jatkuu Keski-Suomen läänin puolelle. Koiravuori on muodostuman käyttökelpoisin osa. Muodostuman lou - naiiosassa lajittunutta ainesta on vain 2-3 metriä ja muuttu u sitten todennäköisesti moreeniksi. Haittatekijänä on ylisuuret lohkareet kahoumien lakiosassa ja ylärinteillä. Pinta-ala on 43 ha, aines pääluokkaa C, vähän savista hiekkaa. Koiravuore s sa aines on oletettu kuuluvan B-luokkaan. Arvioitu B m3, C 1,1 milj.m 3. Kokonaismassamäärä 1,4 milj.m3. Muodostuma 3, Varisvuor i Keski-Suomen ja Kuopion läänin rajalla olevat harjukummut j a -selänteet ovat pinnaltaan suurien lohkareiden peittämiä. Loh - kareiden esiintyminen rajoittuu vain pintakerrokseen ja pääma s - sat keskiselänteessä ovat B-luokkaan kuuluvaa, mandollisest i murskauskelpoista ainesta esiintyy välikerroksina. Lievealuee l - la on hyvin lajittunutta hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee kes - kiselänteessä 8-25 metriä ja liepeillä 1-4 metriä. Muodostumas - sa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu B 0,5 milj. m3, C 1,1 milj. m3. Kokonaismassamäär ä 1,6 milj.m 3.

14 PYHÄJÄRVI 3321 Karttalehti Maaselänlaht i Muodostuma 1, Poltinsu o Harjuun kuuluva lievealue, jossa aines on lähes kokonaan hie k- kaa. Kerrospaksuus on 1-4 metriä. Muodostumassa ei ole lei k- kauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C lähes kokonaan. Kokonaismassamäärä m 3. RAUTALAMPI Karttalehti Hankasalm i Ei käyttökelpoisia sora- ja hiekkaesiintymiä. Karttalehti Lummukk a Muodostuma 1, Laajakanga s Kerrospaksuus on melko vähäinen 1,5-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. P141ta-ala :on t3.5_ha.. M nes on pääluokkaa C. Koko - naismassamäärä on m 3, kokonaan C-luokkaa. Muodostuma 2, Suurensuontauskanga s Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, pääasiass a hiekkaa. Muodostuma 3, Mujulamp i Se käsittää useita erillisiä lajittuneita kumpuja. Karkein ai - nes on ilmeisesti Mujulammen itäpuolella olevassa selänteessä. Kerrospaksuus 2-15 m. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 4, Syrjänkangas I Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

15 Muodostuma 5, Syrjänkangas I I Mannerjäätikön reunamuodostuma, jonka aines on sen keskiosass a ilmeisesti B-luokkaa. Kerro spaksuus 3-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 68 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4,2 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 1,5 milj.m3, C 2,6 milj.m3. Muodostuma 6, Heinäsuonvuor i Osa reunamuodostumaa. Kerrosuaksuus on 3 metrin luokkaa. Pinta - ala on 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 7, Roninkorp i Harjumuodostuma, jonka aines on heikosti huuhtoutunutta. Ke r- rospaksuus on n. 2 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Karttalehti Mäkäräniem i Ei muodostumia. Karttalehti Armisves i Ei muodostumia. Karttalehti Myhinpää Ei muodostumia. Karttalehti Konnekosk i Muodostuma 1, Pirttilamp i Matalia harjuselänteitä. Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m. Pintaala 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 8 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, c 1,65 milj.m3. Muodostuma 2, Jaakonharj u Matala harjuselänne, jonka aines on pohjoisosassa ilmeisest i soravaltaista. Kerrospaksuus on 2-12 m. Pinta-ala 57 ha. Aine s josta ar- on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,85 milj. m 3, vioitu B m 3, c 2,1 milj.m3.

16 Muodostuma 3, Vesannonti e Kerrospaksuus on vain 1-2 metriä. Pinta-ala 3 ha. Aines on pää - luokkaa C m 3. Karttalehti Mataramäk i Ei muodostumia. Karttalehti Pieni-Myh i Muodostuma 1, Pajulamp i Osa harjuselännettä. Soravaltaisia osueita ei ole. Pinta-al a on 13 ha. Kokonaismass.amäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Karttalehti Rautalamp i Muodostuma 1, Savijärv i Harjusaaria. Pinta-ala yht. 4 ha. Aines on pääluokkaa C. n m 3. Muodostuma 2, Rautalamp i Laaja harjumuodostuma. Sen luoteisosa on Rautalammin kirkonk y- län alla. Muodostuma on pohjavesialuetta. Kerrospaksuus vaiht e- lee 2-15 metriin. Pinta-ala 110 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 7,5 milj.m3, josta arvioitu A m3, B 1 milj.m3, C 6,3 milj.m3. Muodostuma 3, Ahvenlamp i Harjuselänne. Pinnalla on useita metrejä hienoa hiekkaa. Sen alla on soravaltaista ainesta. Pinta-ala on 27 ha. Aines on ' pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,6 milj.m 3, josta arvioi - tu B m 3, c 1,3 milj.m3. Ca', Muodostuma 4, Piippukanga s Harjumuodostuma, jonka aineksesta on soraa n. 25 %. Kerrospa k- suus vaihtelee 2-5 metriin. Pinta-ala on 26 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,9 milj. m ', josta arvioitu A m3, B m 3, c 1,4 milj.m 3.

17 Muodostuma 5, Kirppulamp i Matala harjuselänne. Kerrospaksuus on 2-6 metriä. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 6, Patama Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostuma 7, Vääräjärv i Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m 3, c m 3. Muodostuma 8, Itälahti Kapea harjuselänne. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 9, Kourujärv i Pääosalta jo käytetty harjumuodostuma. Pinta-ala 11 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 10, Likosu o Se on syntynyt rantakerrostumana. Kerrospaksuus on muutami a metrejä. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s - massamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 11, Lintharj u Suonenjoelta tulevan harjun osa. Kerrospaksuus vaihtelee metriin. Pinta-ala on 84 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s- massamäärä on 9,8 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 4,75 milj.m3, C 5 milj.m3.

18 ISTUNMÄKI Karttalehti Närhil ä Muodostuma 1 Närhil ä Ilmeisesti lajittunut reunamuodostuma. Aines on hiekkaa pinna l- ta. Kerrospaksuus on melko pieni, 2-4 metriä. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, jost a arvioitu B m 3, c m 3. Karttalehti Ahvenine n Muodostuma 1, Ahvenine n Harjuun kuuluva hiekkaesiintymä. Pohjatasona on pohjavesi. Pinta-ala on 29 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c 1 milj.m 3. Muodostuma 2, Landensu o Harjuun kuuluva hiekkaesiintymä. Kerrospaksuus on n. 3 metriä. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m 3. Muodostuma 3, Vedenpäänlaht i Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala pm 3,5 ha. Aine s on pääluokkaa C, määrä m 3. Muodostuman käyttöä rajoi t- taa asutus. Muodostuma 4, Muukanniem i Matala harjuselänne. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 5, Varisniem i Laakea harjuselänne. Kerro sp aksuus on 2-5 metriä. Pinta-ala o n 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

19 Muodostuma 6, Salmel a Leikkausten perusteella hiekkaa käsittävä harjumuodostuma. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta a r- vioitu B m 3, c m3. Muodostuma 7, Hintikka Matala ja kapea harjumuodostuma. Pinta-ala on 9 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 8, Pertunmäk i Laakea harjumuodostuma. =Kerrospaksuus vaihtelee 2-5 metriin. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 9, Kuuslaht i Lajittunut reunamuodostuma. Soran ja moreenin esiintymine n länsirinteen puolella on mandollista. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj.m3, josta arvioitu B m 3, c 1 milj.m3. Muodostuma 10, Kuhmol a Kapea ja matala reunamuodostuma. Sen merkitys on asutuksen j a maantien vuoksi vähäinen. Pintaala on 3,5 ha. Aines on pää - luokkaa C, n m 3. Muodostuma 11, Alav a Aineksen käyttöönotto ei liene mandollista asutuksen, pohjav e- den ja maantien vuoksi. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C, m 3. Muodostuma 12, Syrjänkanga s Vesannon kirkonkylän vedenottamoaluetta. Käyttökelpoinen ker - rostuman osa on jo otettu. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pää - luokkaa C. n m 3. Muodostuma 13, Asinjärv i Varattu pohjavesialueeksi. Pinta-ala on 1 ha.

20 Karttalehti Istunmäk i Ei käyttökelpoisia sora- ja hiekkamuodostumia. Karttalehti Kiesimä Muodostuma 1, Säynätharj u Harjuun kuuluva muodostuma. Leikkauksissa aines on hiekkaa. Soraa ja kiviä saattaa esiintyä länsirinteen puolella linsse i - nä ja välikerroksina. Kerrospaksuus vaihtelee 2-12 metriin. Pinta-ala on 59 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, c 3,5 milj.m3. Muodostuma 2, Muikkusaar i Matala harjusaari. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C, n m 3. Muodostuma 3, Lohenharj u Pienialainen ja ainemäärältään vähäinen muodostuma. Pinta-al a on 4 ha. Aines on pääluokkaa C, n m3. Muodostuma 4, Joutenniem i Pinta-ala on 0,7 ha. Aines on pääluokkaa C, m 3. Karttalehti Sonkar i Muodostuma 1, Vesannonranta Harjuun kuuluva muodostuma. Kerrospaksuus on melko vähäinen, 1-5 metriä. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma 2, Lammar e Pienialainen hiekkaesiintymä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 3, Kutemaine n Matala harjumuodostuma, joka käsittää lähinnä hiekkaa. Muodo s- tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m 3, c m 3.

21 Muodostuma 4, Haavikkovuor i Pienialainen hiekkaesiintymä. Kerrospaksuus on 1-3 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioi - tu B m 3, C m3. Muodostuma 5, Jokiniem i Pitkittäisharjuselänne, Kerrospaksuus vaihtelee 2-4 metriin. Pinta-ala on 6,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Karttalehti Rastunsu o Muodostuma 1, Markkasenkanga s Harjun laajentuma. Soravaltaisia osia siinä ei ilmeisesti ole. A- ja B-luokkaa saattaa kuitenkin esiintyä välikerroksina j a linsseinä. Pinta-ala on 87 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonais - massamäärä on 5 milj.m3, josta arvioitu B m 3, C 4,25 milj.m 3. Muodostuma 2, Vennamonkanga s Laajahko harjumuodostuma, jonka keski- ja luoteisosat ovat so - ravaltaisia. Länsiosassa se rajoittuu moreeniin. Pinta-ala on 265 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 13 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 5,9 milj. m3, C 7 milj.m3. Muodostuma 3, Heimosenkanga s Laaja harjumuodostuma, jonka soravaltaiset osat on rajatt u leikkausten ja morfologian perusteella. Kerrospaksuus vaiht e- lee 2-10 metriin. Pinta-ala on 266 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 14 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 3 milj.m 3, C 10,8 milj.m 3. Muodostuma 4, Liimattal a Pitkittäisharjua, jonka keskiosa on maisemansuojelumieless ä syytä säästää. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 52 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2 milj. m3, josta arvioitu B m3, c 1,8 milj.m3.

22 Muodostuma 5, Tuiskulamp i Harjuun kuuluva muodostuma, jonka kerrospaksuus vaihtelee metriin. Länsiosassa saattaa kallioperä olla lähellä muodostu - man pintaa. Pinta-ala on 79 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s - massamäärä on 4,1 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 3 milj.m 3. Karttalehti Kerkonkosk i Muodostuma 1, Joutenniem i Harjuun kuuluva esiintymä. Soravaltainen osa on merkitty morfologisin perustein.pinta-ala on 89 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 5,2 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 2,3 milj.m3, C 2,8 milj.m 3. Muodostuma 2, Loanniem i Epämääräinen harjumuodostuma, joka rajoittuu pohjoisessa more e- ni- ja kalliomaastoon. Aines on pintahavaintojen perusteell a hiekkavaltaista. Pinta-ala on 39 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2 milj. m3, josta arvioitu B m3, C 1,6 milj.m3. Muodostuma 3, Kankaanpä ä Ilmeisesti lajittunut muodostuma. Pinta-ala on 4 ha. Aines o n pääluokkaa C, n m 3. Muodostuma 4, Väärälamp i Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C, n m 3. Muodostuma 5, Kangasharj u Harjumuodostuma, jonka aines on leikkausten perusteella hiekka - valtaista. Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 metriin. Pinta-ala on 43 ha. Aines on p ääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,3 milj. m3, josta arvioitu B m3, C 2 milj.m 3. Muodostuma 6, Joensu u Matala ja kapea harjuselänne. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m3, c m 3.

23 Karttalehti Vehkaranta Ei käyttökelpoisia muodostumia. Karttalehti Vaajasalm i Muodostuma 1, Lintharj u Piirin eteläosan harvoja soravaltaiseksi arvioituja muodost u- mia. Geologisesti on kyseessä kanden harjun yhtymäkohta. Pintaala on 176 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n 12 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B 6,7 milj.m3, C 4,9 milj.m3. Muodostuma 2, Saunaniem i Harjuun kuuluva laajentuxna. Kerrospaksuus vaihtelee 1-12 me t- riin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 39 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,7 milj.m3, jos - ta arvioitu B m 3, c 1,2 milj.m3. Muodostuma 3, Vihanto Kapea harjuselänne, joka on eteläosastaan käytetty jo kokonaan. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 4 Kangaslaht i Laakea harjumuodostuma. Aines on ilmeisesti hiekkaa. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 53 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj.m 3, josta arvioitu B m3, c 1 milj.m3. Muodostuma 5 Luodelaht i Kapea harjuselänne, jolla on lähinnä maisemallista merkitystä. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m3. Muodostuma 6 Vaajasalm i Laakea harjumuodostuma, jossa ei leikkausten perusteella ol e soravaltaista ydintä. Pinta-ala on 38 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,3 milj. m3, josta arvioitu B m3, C 1,950 milj.m3.

24 Karttalehti Saikarinniem i Ei käyttökelpoisia muo.dostumia. Karttalehti Karttul a Muodostuma 1 Hautausma a Muodostumalla ei ole merkitystä tienpitoaineksena. Muodostuma 2 Mustalaht i Matala ja kapea harjuselänne. Kerrospaksuus on pieni, 1-4 met - riin. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioit u m3. Muodostuma 3 Pieni Sammiolaht i Pieni harjumuodostuma. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 4 Iso Sammiolaht i Harjuselänne. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass.amäärä on nm3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 5 Salo Harjuselänne, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 6 Hiekkaniem i Matala muodostuma, jonka aines leikkauksen perusteella o n hiekkaa. Kerrospaksuus on pieni, keskimäärin 3 metriä. Pinta - ala on 4 ha. Aines on p ääluokkaa C, arvioitu m3.

25 VESANTO Karttalehti Pelleskyl ä Muodostuma 1, Rauhal a Pinnaltaan tasoittunut matala harjuselänne, jolla ei ole suur - takaan merkitystä. Mundostuman'käyttöä rajoittaa asutus j a muodostuman päällä kulkeva maantie. Pinta-ala on 3,5 ha, aine s pääluokkaa C. Liepeet ovat hiekkaa ja keskiselänteessä aine s on karkeampaa, hiekkaista soraa ja pienikivistä soraa. Arvioi - tu B m3, c m 3. Kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2, Juhannusmäk i Kaksi erillistä lajittunutta muodostumaa, joissa aines on lähe s kokonaan hiekkaa. Hietaa esiintyy välikerroksina. Eteläisemp i muodostuma saattaa olla laajempialainen eteläkaakkoon päin, sillä hiekka voi olla paksun peittävän moreenin alla. Muodostumissa on vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on yhteensä 2,.5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Kummunkvl ä Muodostuma 1, Pirttikyl ä Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on pohjavesi. Muodostuman ohjatasona keski- ja länsiosassa pohjavesi ja moreen i itäpäässä. Kerrospaksuus on suurimmillaan noin 10 m. Pinta-al a on 4,5 ha, aines pääluokkaa C. Muodostuman paras osa on lähe s kokonaan käytetty. Liepeillä aines on hiekkaa ja soraista hie k- kaa. Muodostuman keskiselänteessä aines on soraista hiekkaa j a pienikivistä soraa. Arvioitu B m 3, C m3..jäljel - läoleva-kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Keitel e Muodostuma 1, Palokanga s Harjujakso, jonka pohjatasona länsipuolella on kallio ja moree - ni, kun taas itäpuolella pohjavesi. Kerrospaksuus on muodostu - man keskiosassa 10 metrin luokkaa ja vähenee liepeille päin. Arvioinnin apuna on käytetty koekuoppia. Pinta-ala on 64 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman keski- ja pohjoisosassa on

26 alueita, joissa aines on soravaltaista. Muodostuman käyttö ä rajoittaa maantie. Liepeillä soran osuus on 5-10 %. Kokonai s- massamäärä 2,2 milj.m3, josta arvioitu B m3, C 1,83 milj.m3. Muodostuma 2, Hietalaht i Itä-länsisuuntainen harjujakso, joka pistää niemenä Kontajä r- veen. Keskiselänteitä on käytetty runsaasti, jopa ainesta o n otettu pohjavedenpinnan alapuolelta. Aines näissä vaihtele e hienosta hiekasta kiviseen soraan. Liepeillä aines on C-luokkaa lähes kokonaan. Kerrospaksuus selänteissä vaihtelee 5-10 m. Pinta-ala on 31 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käytö n esteenä on pohjavedenottamo Maaherranniemessä. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 3, Tulilaht i Pienialainen harjumuodostuma, jossa aines pintaosissa on hiek - _ kaa ja muuttuu syvemmällä soraiseksi hiekaksi. Kerrospaksuu s on keskimäärin 2,5 m. Pinta-ala 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Soran osuus on 10 %. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 4, Käpyl ä Lajittunut hiekkamuodostuma, jonka koillispuolelle on teht y kaksi koekuoppaa ja aines todettu moreeniksi. Kerrospaksuus o n keskimäärin 2-3 m. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. B-luokan ainesta on muodostuman luoteisosassa 2-3 metrin syvyy - dessä. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus. Ainek - sen käyttöä haittaavat välikerroksena olevat savi- ja siltt i- kerrokset. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 5, Aimett y Pienialainen hiekkamuodostuma, jonka pohjatasona itäosassa o n todennäköisesti moreeni. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on luokkaa C lähes kokonaan. Välikerroksina on. hietaa. Kokonaismassamäärä on m 3.

27 Muodostuma 6, Kivimäk i Hiekkamuodostuman pinta-ala on 3,5 ha. Aines on luokkaa C lähe s kokonaan. Muodostuman käytön esteenä on hautausmaa. Kokonaismas - samäärä on m 3. Muodostuma 7, Keitele k k Merkityksetön hiekkamuodostuma, jonka pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa urheilukent - tä ja maantiet. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 8, Koutakaarr e Pienialainen hiekkamuodostuma, josta osa on jo käytetty ja os a jää asutuksen alle. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C, soraista hiekkaa. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 9, Hallakanga s Leppäselkä Koutajärvi harjusysteemiin kuuluva lajittunut muodostuma, jossa aines keski- ja pohjoisosaan tehtyjen koekuoppien perusteella on hienoa hiekkaa 1,5 metrin syvyydestä alkaen. Pintaosissa on hietaa ja silttiä haittaavina kerroksina. Kerrospaksuus on pohjoisosassa 2-6 m ja eteläosassa noin 2 m. Muodos - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 10, Koutajok i Suhteellisen laaja-alainen rantakerrostuma kalliomäen eteläreu - nalla. Muodostumaan on tehty yksi koekuoppa, jossa hienoa hiek - kaa on ainakin 4 metrin syvyydeltä eli niin paksulti kuin kai - vurilla on päästy. Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on luokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa ampumarata. Kokonaismassamäärä o n m3.

28 Karttalehti Vesanto Muodostuma 1, Vesanto k k Kapea ja matala selänne, jossa aines ydinosassa on soravaltais - ta ja liepeet hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käytön estee - nä on asutus ja muodostuman päällä kulkeva maantie. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma 2, Kotiharj u Hiekkamuodostuma, jossa kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on luok - kaa C lähes kokonaan. Muodostuman käytön esteenä ovat hautaus - maa ja asutus. Aineksen käyttöä haittaa peittävä savi muodostu - man koillisosassa. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 3, Vesantojok i Pienialainen harju, jossa selänne on kivistä soraa ja liepee t hiekkaa. Kerrospaksuus on suurimmillaan noin 8 m. Haittatekijänä on välikerroksena oleva savi muodostuman liepeillä. Pintaala on 2,5 ha, aines pääluokkaa C. Arvioitu A m 3, B m3, c m3. Kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Hamul a Muodostumat 1 ja 2, Elosaar i Saaressa olevia muodostumia, jotka ovat aineksen lajittuneisu t - den suhteen epävarmoja. Lisätutkimukset ovat välttämättömiä ai - neksen laadun selvittämiseksi. Mandollista aineksenottoa tulis i välttää maisemallisten syiden vuoksi. Muodostuma 3, Helvetinkattil a Matala harjuselänne ja harjunlaajentuma, joka rajoittuu kallio - mäkeen muodostuman kaakkoisosassa. Kerrospaksuus harjuselänteessä on keskimäärin 2 metriä ja muodostuman itäosan laajen - tumassa 3-5 metriä. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Soran osuus on alle 10 %. Muodostuman käyttöä rajoittaa maantie. Kokonaismassamäärä on m 3.

29 Muodostuma 4, Mäntyl ä Harjumuodostuman käyttökelpoisin osa on itäosassa oleva selän - ne, jossa aines on hiekkaa ja soraista hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m. Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia. Pinta - ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoit - taa osittain maantie ja asutus. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 5, Hiekk a Harjuun kuuluva, rantavoimien tasoittama, pääasiassa hieno a hiekkaa oleva lajittunut muodostuma. Arvioinnin apuna on kä y- tetty koekuoppatulosta. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Karttalehti Nilakk a Karttalehden alueella ei ole käyttökelpoisia sora- ja hiekka - muodostumia. Karttalehti Tervo Muodostuma 1, Pukkiharj u Pieni ja matala harjuselänne, jolla ei ole käytännön merkitystä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 2, Tervo k k Tervon kirkonkylä sijaitsee harjulla. Tämän harjun jatke etelään muodostaa käyttökelpoisimman alueen. Aines on todennäköi - sesti hiekkavaltaista, jossa B-luokan osuus on noin 20 %. Kerrospaksuus eteläosan selänteissä on 5-10 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käytön esteenä on taajama-asutus keski- ja pohjois - osassa. Aineksen käyttöä haittaa mandollisesti paikoin aineksen epätäydellinen huuhtoutuneisuus. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m3, C m3.

30 Muodostuma 3, Tervonrant a Tervon harjujaksoon kuuluva matala asutuksen ja maantien all a oleva lajittunut hiekkamuodostuma. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C, hiekkaa j a soraista hiekkaa. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 4, Hautolaht i Moreeni-, kalliomäen koillispuolella kulkeva harju, jossa o n C-luokkaan kuuluvaa ainesta suurimmaksi osaksi. Muodostuman luoteisosassa aines on karkeampaa, soraista hiekkaa ja jonkin - verran murskauskelpoista kivistä soraa. Kerrospaksuus on keski - määrin 3-10 m. Pinta-ala on 76 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus muodostuman kaakkoisosassa sekä pohjavedenottamo. Aineksen käyttöä haittaava t välikerroksena olevat savi ja siltti, joiden paksuus muodostu - man koillisliepeellä on 1,5 metrin luokkaa. Kokonaismassamäär ä on 2,7 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m3, C 2,6 milj.m3. Muodostuma 5, Kanna s Harjujaksoon kuuluva hiekkaa ja osittain hietaa oleva muodostu - ma, jossa kerrospaksuus on 2,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 11 ha. Aines on luokkaa C lähes kokonaan. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 6, Manginniem i Harjujakso, jota rantavoimat ovat tasoittaneet. Kerrospaksuu s on liepeillä noin 2 metriä ja matalissa selänteissä 2-5 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 27 ha. Aines on pääluokkaa C. Liepeet ovat hiekkaa ja hietaa. Selänteet ovat varmaankin soraista hiekkaa. Muodostuman käyttöä rajoittava t maisemansuojelunäkökohdat.. Kokonaismassamäärä on m 3. Karttalehti Utrianlaht i Muodostuma 1, Upetonkanga s Lajittunut reunamuodostuma, josta todennäköisesti karkein aine s on muodostuman pohjoisreunalla ja muuttuu hienommaksi etelään - päin. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia.

31 Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaavat paikoin ylisuuret lohkareet pinnalla. Kokonaismass a - määrä on m 3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 2, Saariskanga s Laaja-alainen, matala, hiekkaa oleva lajittunut reunamuodostu - ma, jossa kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkau k- sia. Pinta-ala on 21 ha. Aines on luokkaa C lähes kokonaan. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 3, Haukisenkanga s Hiekkamuodostuna, jossa kerrospaksuus on keskimäärin 2,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines o n luokkaa C, karkeaa ja hienoa hiekkaa. Kokonaismassamäärä o n m3. Muodostuma 4, Viitaharj u Pieni, matala harjukumpu, jossa aines on hiekkaa ja hiuka n soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 metrin luokkaa keskimä ä- rin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Ai - nes on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 5, Tölväänkangas - Pitkittäisharjujaksoon kuuluva jäätikön reunan_ s suuntainen lajittunut muodostuma, jossa kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-al a on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Soraa esiintyy välikerroksina. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 6, Kurjakanga s Aines muodostuman eteläosassa on hiekkaa ja pohjoisosassa soraista hiekkaa. Pohjatasona pohjoisosassa on todennäköisest i moreeni. Kerrospaksuus on keskimäärin 2,5 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus eteläkärjessä. Kokonai s- massamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3.

32 Karttalehti Kemilänniem i Muodostuma 1, Kivimäk i Rantakerrostuman pohjatasona on moreeni. Kerrospaksuus on 1-2 m. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on luokkaa C melkein kokonaan. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 2, Hattumäk i Rantakerrostumassa aines on soraista hiekkaa. Pohjatasona o n moreeni. Kerrospaksuus on paikoin alle 1,5 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m3. Karttalehti Tallusjärvi, Karttalehden alueella ei ole käyttökelpoisia sora- ja hiekka - muodostumia. Karttalehti Talluskyl ä Muodostuma 1, Laihakanga s Reunamuodostuman aines on epätäydellisesti peseytynyttä hiekkaa, jonka joukossa on kiviä ja lohkareita. Välikerroksina esiintyy hietaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 2, Rajal a Ker.rospaksuudeltaan vähäinen lajittunut reunamuodostuma, joss a päälajite on hiekka. Kiviä ja lohkareita esiintyy hiekan jou - kossa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa paikoin huon o lajittuneisuus. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 3, Laihonsuo I Moreeni-, kalliomäen koillispuolella oleva kieleke on lajittunu t reunamuodostuma,tämän muodostuman länsipuolella oleva alue saat - taa olla myös lajittunutta ainesta, mutta asian varmistamiseks i pitäisi tehdä koekuonpia. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kivistä soraa on ohut kerros lakiosassa ja muuttuu varmaanki n alaspäin hiekkavaltaiseksi. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3 f C m 3.

33 Muodostuma 4, Laihonsuo I I Pienialainen reunamuodostumaselänne, jossa aines on soraist a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkau k- sia. Pinta-a&a on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on m 3. Muodostuma 5, Pirtinpur o Samaan reunamuodostumajaksoon kuuluva muodostuma kuin edellisetkin. Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Soran osuus on %. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjavedenotta - mo. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C 140'000 m3. Muodostuma 6, Tökrönmäk i Muodostuman länsiosa on rantakerrostuma, jonka pohjatasona o n moreeni. Itäosa saattaa olla lajittunutta reunamuodostumaa, jonka aines on hiekkaa ja noin 10 % soraa. Kerrospaksuus vaih - telee.1-3 metriä. Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia. Pinta - ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3,, Muodostuma 7, Soidenmäk i Pienialaisen rantakerrostuman pohjatasona on moreeni. Kerrospak - suus on suurimmillaan 3 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluok - kaa C, hyvin lajittunutta hiekkaa ja hietaa. Kokonaismassamäär ä m 3. Karttalehti Pank a Muodostuma 1, Karhuvuor i Lajittunut reunamuodostuma, jossa korkeimmat selänteet ova t muodostuman käyttökelpoisinpia osia. Aines niissä on varmaanki n B-luokkaan kuuluvaa. Kivistä soraa voi olla välikerroksina. Liepeillä on hiekkaa ja soraista hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtele e 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 35 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, jost a arvioitu B m 3, c m 3.

34 Muodostuma 2, Huosiaine n Matala, lajittunut reunamuodostumaselänne, josta osa on kartta - lehdellä Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Soran osuus on arviolta 15 %. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 3, Lähdesu o Todennäköisesti lajittumaton reunamuodostuma, jonka pinnall a on kiviä ja lohkareita. Aines on hiekkamoreenia.

35 PIELAVESI Karttalehti Vuonam o Muodostama 1, Mustikkamäki. Pienialainen rantakerrostuma kalliomäen kupeessa. Pohjatasona on moreeni. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on vajaa 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Karttalehti Lappamäk i Muodostuma 1, Kakolanvuor i klyrkkärinteinen harjumuodostuma, jonka aines on todennäköisest i keskiselänteessä soravaltaista kivistä soraa. Liepeet ovat so - raista hiekkaa. Kerrospaksuus on parhaimmillaan m. Muo - dostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Aines o n pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaavat muodostuman lakiosa s- sa pinnalla olevat ylisuuret lohkareet. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m''. Muodostuma 2, Käärmevuor i Pyöreän harjukummun lakiosassa on runsaasti ylisuuria lohkarei - ta pinnalla. Muodostuman aines on hiekkaista soraa ja kivist ä soraa. Kerrospaksuus on keskimäärin 7 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonais - massamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m3. Muodostuma 3, Kuoppamäk i Harju.jaksoon kuuluva erillinen harjukumpu, jonka pinnalla o n ylisuuria lohkareita. Aines on oletettavasti hiekkaista soraa, jossa välikerroksina on kivistä soraa. Kerrospaksuus on 10 me t- rin luokkaa suurimmillaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m 3. Muodostuma 4, Renssinkankaa t Fbarjujakson laajentuma, jonka lievealueet ovat hiekkaa. Keski - alueella aines on myös hiekkavaltaista, mutta syvemmällä on

36 todennäköisesti soraa paksuina välikerroksina ja A-luokan ai - nesta linsseinä. Honkaharju on varmaankin pinnalta asti B-luo k - kaan kuuluvaa ainesta. Kerro spaksuus on keskiosassa 10 metri n luokkaa ja liepeillä vähemmän. Muodostumassa leikkaukset ova t liepeillä. Pinta-ala on 86 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s- massamäärä on 3,1 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c 2,75 milj.m3. Muodostuma 5, Tervakanga s Tervakankaassa, muodostuman pohjoisosassa, aines on 2-3 metri n paksuudelta hietaa. Syvemmällä aines muuttuu hiekaksi. Kerros - paksuus pohjoisosassa on keskimäärin 3,5 m ja eteläosassa 2 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on luokkaa C lähes kokonaan. Muodo s- tuman käyttöä rajoittaa eteläosassa asutus ja maantie. Aineksen käyttöä haittaa peittävänä kerroksena oleva siltti, jonk a paksuus on 0,5 m. Kokonaismassamäärä on m3. Karttalehti Kolunjärv i Muodostuma 1, Renssinkankaa t Osa harjulaajentumaa, jonka pääosa on karttalehdellä muodostuma 4. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 12 ha. Ai - nes on luokkaa C, hiekkaa ja hietaa vuorokerroksina. Kokonai s - massamäärä on m 3. Muodostuma 2, Palokanga s Laajan harjumuodostuman osa, jonka käyttökelpoisin alue o n Huovinkylän itäpuolella oleva selänne. Siinä aines on kivist ä soraa ja A-luokan osuus paikoin %. Lievealueet ova t hiekkaa. Miilukankaalle on tehty koekuoppia, joissa aines o n. noin metrin paksuudelta hiekkaa ja alla tulee moreeni. Pintaala on 112 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä hai t- taavat paikoin pinnalla olevat ylisuuret lohkareet. Kokonai s - massamäärä on 4,1 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 3,2 milj.m3.

37 Muodostuma 3, Lintuharjunkanga s Harjumuodostuman aines on todennäköisesti keskiselänteessä j a kolmessa muussa pienemmässä selänteessä soravaltaista ainesta, joissa ehkä linsseinä ja välikerroksina tavataan kivistä soraa. Laajoilla lievealueilla aines on vähäsoraista hiekkaa. Kerros - paksuus keskiselanteessä on 20 metrin luokkaa. Kanasenvuori muodostuman lounaispuolella on koekuoppien perusteella moreenia. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 212 ha. Aines o n pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaavat paikoin pinnalla ole - vat lohkareröykkiöt. Kokonaismassamäärä on 11,5 milj. m3, jost a arvioitu A m 3, B 4,0 milj.m 3, C 7,2 milj.m 3. Muodostuma 4, Petäjäkyl ä Morfologisesti selväpiirteisiä harjuselänteitä, joitten välialueet ovat ainekseltaan hiekkaa ja soraista hiekkaa. Itse selänteissä aines on B-luokkaa todennäköisimmin ja jonkinverra n A-luokan ainesta. KerrosDaksuus vaihtelee selänteissä m ja välialueilla 2-5 m. Pinta-ala on 26 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaavat peittävänä kerroksena olevat ylisu u- ret lohkareet kohoumien rinteillä ja lakiosassa. Kokonaismassa - määrä on 1 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m 3. Karttalehti Länsi-Säviä Muodostuma 1, Myllymäe i Myllymäen eteläreunal.la on alue, jossa päällä on noin metri m o - reenia ja sitten on 5-6 m hiekkaista soraa. Mäen pääosa on mer - kitty aineksen lajittuneisuuden suhteen epävarmaksi. On mandol - lista, että mäen laelle tehty koekuoppa (syvyys n. 3 m) ei puhkaissut peittävää moreenipatjaa. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Myllymäen eteläreunalla olevan alueen pinta-ala on 2 ha. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Aines on nääluokkaa B. Koko - naismassamaarä on m 3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 2, Kukonharj u Harjukurnmun lievealuetta, jossa aines vaihtelee hyvin lajittuneesta hiekasta moreeniin. Kerrospaksuu.s on 3-4 m. Muodostumas - sa on vahäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on oääluok-