TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s

Transkriptio

1 S O R A V A R O J E N 1 A R V I O I N T I TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s 1971, 1978 Ilpo Kurkinen Jaakko--"fi.kkanen

2 S I SXLLYSLUETTEL O OSA I I Sivu 101 Karttalehti 2243 REISJXRVI JOUTS A KORPILAHT I JYViSKYLÅ J.XNEKOSK I 174 " 3222 KONGINKANGAS VIITASAARI 185 " 3312 PIHTIPUDAS PYHRJXRV I HIRVENSALM I 191 " 3213 KANGASNIEM I HANKASIALMI AS RAUTALAMP I ISTUNMiK I VESANT O 206 Yhteenveto TVL :n Keski-Suomen piiri n massoista peruskartta1ehdittain sek ä 1 : karttalehdittain.

3 REISJARV I Karttalehti Iso-Kotajärv i Keski-Suomen läänin alueella karttalehdellä ei ole käyttökel - poisia lajittuneita muodostumia. Karttalehti Köyhänper ä Muodostuma 1, Särkiharj u Kapea harju, jossa luoteisosa on hiekkaista soraa ja muuten so - raista hiekkaa. Liepeet ovat hienoa hiekkaa. Kerrospaksuu s luoteisosassa on 5 m. Pinta-ala on 36 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja maantie. Kokonaismass a- määrä on 1 milj.m3, josta arvioitu B m 3, c m 3 Muodostuma 2, Korkeakanga s Maantien alle jäävä selänne on harjun käyttökelpoisinta ainesta, hiekkaista soraa. Liepeet ovat hiekkaa. Kerrospaksuus B-luokan ~.. alueella on keskimäärin 8 m. Pinta-ala on 60 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,1 milj.m3, josta arvioit u B m 3, C 2,2 milj.m3 Karttalehti Muurasjärv i Muodostuma 1, Muurasjärv i Likolammen länsipuolella oleva harjun selänne on hiekkaa, sora a ja kivistä soraa vuorokerroksina. Liepeille päin aines muuttu u soraiseksi hiekaksi. B-luokan alueella suurin kerrospaksuus oft 18 m. Pinta-ala on 43 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä o n 2,5 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m3, C 2,07 milj.m 3.

4 Muodostuma 2, Niemenharj u Sikasaari ja tästä luoteeseen oleva kapea harjuselänne Miemenharju ovat hiekkaa ja soran osuus ydinosassa on noin 30 %. Ke r- rospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä tulisi välttää maisemallisista syistä. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B " m3, C m3. Muodostuma 3, Peukaloine n Karttalehden rajalla länsiosa on harjua ja itäosa rantakerros - tumaa. Samaan harjususteemiin kuuluu myös Pitkäsaaren harjusaari. Käyttökelpoisinta soraista hiekkaa on Peukaloisen länsiosa, jos - sa kerrospaksuus on noin 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B (;0.000 m 3, c m3. Karttalehti Muura s Muodostuma 1, Torakkalamp i Matala harju, jota on jo käytetty runsaasti. Kerrospaksuus o n 1,5-3 m. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Pohjoisosa s - sa on soraista hiekkaa. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 2, Koivukanga s Harjun pohjoisosan selänteet ovat soraa, hiekkaa ja kivistä soraa. Eteläosa on hiekkaa. Liepeillä tavataan paikoin haittan a silttikerroksia. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa maantie. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 3, Ristimäk i Harjun korkein selänne Ristimäki on soraista hiekkaa ja hiekkai s - ta soraa. Välikerroksina ja linsseinä on kivistä soraa. Luoteis - osassa maantien alle jäävä selänne on soraista hiekkaa. Liepee t ovat hiekkaa. Kerrospaksuus Ristimäessä on. keskimäärin 20 m. Pinta-ala on 42 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä rajoittaa tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on 5,2 milj.m3,

5 josta arvioitu A m3, B 2 milj.m 3, C 3 milj.m 3. Karttalehti Raudanjärv i Muodostuma 1, Pahkapur o Harjuun kuuluvan muodostuman lajittuneisuus saattaa olla paikoi n heikkoa. Kerrospaksuus on vähäinen, 1-3 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha, Aines on pääluokkaa C. Kokonais - massamäärä m3. Muodostuma 2, Hietasal o Matala harju suoalueella. Pohjoisosa rajoittuu kalliomäkeen, j a on heikohkosti lajittunutta kivistä soraa. Noin 1,5 metriä paks u keskiosa on soraa ja eteläosa soraista hiekkaa. Lohkareide n peittämät kohoumat saattavat olla kalliokohoumia. Kerrospaksuu s on 1,5-5 m. Pinta-ala on 36 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s - massamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m 3. Muodostuma 3, Vuosiaissal o Soiden ympäröimä, matala harju. Kerrospaksuus on 1,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 4, Aittosal o Kapeita, noin 2-6 m korkeita harjuselänteitä suoalueella. Aines on hiekkaa ja soraa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 10,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 5, Raudanjok i Pohjoisosan kapea harjuselänne on varmaankin B-luokan ainesta. Harjulaajentuma ja eteläosa ovat hiekkaa, jossa välikerroksin a on noin 20 % :n luokkaa soraa. Kerro s paksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 26 ha. Aines on pääluok - kaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m 3, c m 3.

6 Muodostuma 6, Karjasillansuo Harjun pohjois- ja keskiosissa on aines hiekkaista soraa j a kivistä soraa. Eteläosan matala alue on ja C-luokkaa. Kerros - paksuus on 1-4 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3.

7 JOUTSA Karttalehdet Judinsalo la Tommola. Niiden alueella ei ole laajuudeltaan yli 2 ha olevia glasifluviaalisia esiintymiä. Karttalehti Kammiovuori Muodostuma 1 Vastamäk i Kalliomurroksessa oleva harjujakson osa, pääosa on kerrostunu t supra-akvaattisissa oloissa. Aines on keski- ja pohjoisosiss a hiekkaa, eteläosa on pinnaltaan moreeninsekaista soraa, ilmei - sesti se heikosti peseytynyttä myös sisäosissa. Kerrospaksuu s vaihtelee 3-10 m. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa keskiosassa asutus. Kokonaismas - samäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m 3. Karttalehti Luhank a Muodostuma 1 Lempä ä Harjujakson matala etelä- ja keskiosa ovat hiekkaa, supra-akvaattisen kallion päällä oleva pohjoisosa karkeaa kivistä soraa ja lohkareita, länsiosissa pinta on moreeninsekaista. A-luoka n osuus on keskiselänteessä melko suuri, %. Kerrospaksuu s on eteläosassa 2-5 m, muualla 5-10 m. Pinta-ala on 68 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa eteläosassa asu - tus. Kokonaismassamäärä on 4,5 milj.m 3, josta arvioit u A m 3, B 1,35 milj.m 3, C 3 milj.m 3. Muodostumasta o n valokuvia GTL :n arkistossa. Muodostuma 2 Tahkoharj u Supra-akvaattinen harjuselänne moreeniselänteen rinteellä, etelä - päässä pohjatasona on kallio. Aines on pintaosissa huonosti pe - seytynyttä soraa, päällä paikoin vajaa metri hietaa. Pohjoisos a on hienoa hiekkaa ja hietaa. Kerrospaksuus. vaihtelee 3-15 m. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä

8 haittaavat keskiosassa ylisuuret pintalohkareet. Kokonaismassa - määrä on 1,9 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m3. Muodostuma 3 Harj u Edellisen kapea jatke kalliomäkien välissä. Aines on pienikivis - tä soraa ja hiekkaa, A-luokan osuus on pieni. Kerrospaksuus o n yleensä vain 2-4 m, pohjoispää on paksumpi. Pinta-ala on 6 ha. aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 4 Salvia Matala, hietaista hiekkaa oleva harjujakson osa, jonka merkity s on pieni. Kerrospaksuus on vain 2-3 m. Pinta-ala on 4 ha. Aine s on luokkaa C, kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5 Tammilaht i Hiekkaista soraa oleva harjuselänteen osa, eteläosan päällä on silttiä vajaa metri. Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 6 Rasimäk i Kallio-moreenialueen päälle kerrostunut harjujakson osa. Etelä - pää on hiekkaa, muuten aines on huonosti peseytynyttä soraa j a someroa. Pohjoisosassa pinnalla on ylisuuria lohkareita ylei - sesti. Kerrospaksuus vaihtelee suuresti, alustasta johtuen. Keskimäärin se lienee n. 6 m. Pinta-ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa päällä oleva tie. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 7 Keida s Hiekkaista soraa oleva pohjoisosa on kalliomäen kyljessä, matal a Mämminiemi on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on vain 2-3 m, joten

9 alueen merkitys on pieni. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluok - kaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m3. :._. Muodostuma 8 Luhank a Kalliokohoumien välissä oleva hienon hiekan muodostama harjun osa. Soran osuus on todennäköisesti pieni. Kerrospaksuus o n keskimäärin 5 m. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käytön esteenä on asutus ja hautausmaa. Kokonai s - massamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 9 Hakanen Reunaosistaan siltin peittämä matala harjuselänne, ainekseltaan hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on vain 2-3 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on. 2 ha. Aines on luokkaa C, koko - naismassamäärä m 3. Muodostuman käytön esteenä on matkailu - keskus. Karttalehti Pappine n Muodostuma 1 Pirttikanga s Suureksi'osaksi kalliomäkien väliin kerrostunut osa harjujaksoa. Eteläpää on hienoa hiekkaa, samoin reunaosat. Lapinvuori on kivis - tä soraa, A-luokan osuus on %, pohjoispää soraista hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee jyrkästi, Lapinvuori on metriä pa k- su, muualla paksuus on keskimäärin 4 m. Pinta-ala on 67 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjoisosass a maisemansuojelu. Aineksen käyttöä haittaavat Lapinvuoren laki - osassa ylisuuret pintalohkapeet. Kokonaismassamäärä on 4 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B 1,25 milj.m 3, C 2,6 milj.m3. Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa. Muodostuma 2 Puttol a Leveä, reunaosistaan kalliomäkien rinteelle'ja päälle kerrostunu t osa pitkää jaksoa. Aines on pääosin hiekkaa, vain kapea syöttäv ä osa on soravaltainen. A-luokkaa on Kaakkomäen alueella n. 10 %, eteläosan selänne on hiekkaista soraa ja hiekkaa. Länsiosien

10 kummut ovat pääasiassa hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on etelä - ja länsiosissa 2-6 m, itä- ja pohjoisosassa 5-15 m. Pinta-al a on 183 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käytön esteenä o n eteläpäässä matkailukeskus. Kokonaismassamäärä on 10 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m3, c 9,2 milj.m3. Muodostuma 3 Heinälamp i Suuressa kallionmurroksessa olevaa harjujaksoa, pääosin hiekkaa. Ilmeisesti pitkittäisissä selänteissä, jakson keskiosissa o n soraa % välikerroksina, vaikka leikkausten puuttuess a soran osuus Qt ttl.e esille muualla kuin eteläpäässä, jossa on myö s A-luokan materiaalia 5-10 %. Kerrospaksuus vaihtelee suuresti, 2-20 metrin välillä. Pinta-ala on 183 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 12 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C 11,1 milj.m3... Muodostuma 4 Harjunmäk i Edellisen välitön jatke, jonka keskiselänne on geologisin perus - tein merkitty soravaltaiseksi, vaikka leikkauksia siinä ei ole. Reunaosissa aines on hiekkaa, soraa on korkeimmissa kumpareiss a %. Länsiosien päällä on hienoa hietaa vajaa metri, samoi n suppien pohjalla. Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m, vain keskis e- länne on paikoin yli 10 m paksu. Muodostumassa ei ole kuin par i pientä leikkausta. Pinta-ala on 155 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 7,6 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B m3, c 6,6 milj.m3.. Muodostuma 5 Harjul a Jakso alkaa Mikkelin piirin puolelta, kumpumoreenialueen reuna l - ta, ja eteläosat ovat huonosti lajittunutta kivistä hiekkaa, Harjulan kaakkoispuolella on päällä ylisuuria lohkareita. Keski - osan poikkisuuntainen kumpu on soraa, pohjoispää soraista hie k- kaa. Kerrospaksuus on eteläosassa 2-4 m, muualla 5-10 m. Pinta - ala on 32 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoi t- taa päällä oleva tie. Kokonaismassamäärä on 1 milj. m 3, josta ar - vioitu B m 3, c m 3.

11 Muodostuma 6 Harj u Edellisen jatke, jonka korkeimmat osat ovat soravaltaisia, lieve - alueilla aines on hienoa hiekkaa. Karkein aines on keskiosan se - länteessä, jossa on A-luokan ainesta 5-10 %. Harjun talon pohjois - puolella pintaosa on moreeninsekaista, ' länsireunalla myös liet - teistä. Kerrospaksuus on yleensä n. 5 m, keskiosassa 5-15 m. Pinta-ala on 79 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä rajoittaa päällä oleva tiestö ja keskiosassa asutus. Kokonaismassamäärä on 3,7 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 2,9 milj.m 3. Karttalehti Jouts a Muodostuma 1 Kirkkokanga s Piirin rajalta Joutsansalmeen ulottuva jakso, pohjoispäästään kalliomäkien välissä. Aines on lähes kokonaan hiekkaa, vain Upa - konlammen luoteispuoli on soråvaltainen, A-luokkaa on seläntees - sä n. 20 %. Muualla soraa on vain oieniä määriä linsseinä pohjoisosissa. Kirkkokankaan pohjoisosassa on haittana ylisuure t pintalohkareet. Kerrospaksuus on keskimäärin 4-5 m, luoteisosa n selänteessä m. Pinta-ala on 261 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus, ranta-alueill a myös luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 12,6 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 12,1 milj.m3. Muodostuma 2 Jouts a Kirkonkylän alla oleva harjujakson osa, luoteispäästään moreen i - alueen kyljessä. Aines on hiekkaa ; vain keskiosassa on välike r- roksina hienoa soraa. Kaakkoispää on peittynyt osittain hiedalla. Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Pinta-ala on 106 ha. Aines o n pääluokkaa C. Muodostuman käytön esteenä on taajama-alue. Koko - naismassamäärä on 4 milj.m 3, josta arvioitu B m3, C 3,9 milj.m 3. Karttalehti Vallaspelt o Muodostuma 1 Katajisto Kallio-moreenialueen päällä oleva matala harjuselänne. Aines on

12 kivistä hiekkaa, pohjoisosiaa pinta on moreeninsekaista. Kerros - paksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma 2 Koivul a Hienoa hiekkaa oleva kumpuileva harjun osa, pohjoispäästää n moreenimäen rinteellä. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha.. Aines on luokkaa C, koko - naismassamäärä m3. Muodostuma 3 Liitiäise t Kallioselänteiden rinteellä olevaa harjuainesta, pääosin hieno a hiekkaa, länsireunalla myös soraista hiekkaa. Kerrospaksuus o n 2-6 m, paksuin osa on jo käytetty. Pinta-ala on 20 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 4 TVL-Tampinmyll y Matala harjujakson osa, pääasiassa hienoa hiekkaa. Kapea länsi - reunan selänne sisältää pintaosassa hieman soraa, eniten koi l - lispäässä, n. 20 %. Itäosien päällä on paikoin tuulikerrostuma a 1-2 m. Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m, vain selänne on paksu m- pi. Pinta-ala on 172 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa päällä oleva tie. Kokonaismassamäärä on 4,2 milj.m3, josta arvioitu B m 3, c 4 milj.m 3. Muodostuma 5 Surmavuor i Matala lounaisosa on hietaista hiekkaa, Surmavuoren länsipuole l - la on välikerroksina hiekkaista soraa. Pohjoispuoli on pintaosa s - ta kivistä soraa, A-luokan osuus on kuitenkin pieni. Kapea koi l - lisosa on soraista hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 m, Surma - vuoren ympäristö on paksuinta. Pinta-ala on 48 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismass a - määrä on 2 milj.m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C 1,4 milj.m3.

13 KORPILAHT I Karttalehti Kouhinsal o Karttalehden alueella ei ole lainkaan yli 2 ha :n suuruisia lajittuneita esiintymiä. Karttalehti ' Korpilaht i Muodostuma 1 Tähtiniem i Moreenimäen rinteellä olevaa harjun lievealuetta, ainekseltaa n hiekkaa ja hietaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha. Aines on luokka a C, kokonaismassamäärä m 3. Muodostuman käyttöä rajoitta a alueella toimiva virkistyskeskus. Muodostuma 2 Korpilaht i Kalliomurroksen sivulla olevaa jäätikköjokiainesta, lähinn ä hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 9 ha. Ai - nes on luokkaa C, kokonaismassamäärä m3. Muodostuman käytön esteenä on asutus ja tiestö. Karttalehti Vihtalaht i Muodostuma 1 Orastenmäk i Melko ohutta, huonosti lajittunutta harjuainesta kallion murroksessa, luoteispäässä kalliot pistävät esiin. Kaakkoispää on hi e - taista hiekkaa. Kerrospaksuus on vain 2-3 m, alueen merkitys o n pieni. Pinta-ala on 22,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaisma s - samäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 2 Peltokanga s Moreenimäen sivulla ja rinteellä oleva eteläosa on hienoa hiekkaa, länsiosien päällä on paikoin hietaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pohjoisosa on deltamainen tasanne, jossa kerrospaksuus on m, aines on hiekkaa, itäosissa hietaa. Pinta-ala on 121 ha. Aine s on luokkaa C, kokonaismassamäärä 7,5 milj.m 3. Muodostuman käy t töä rajoittaa eteläosassa asutus ja tiestö.

14 Muodostuma 3 Kulperinkanga s Edelliseen liittyvä reunamuodostuma, jonka eteläosa on kerros - tunut kalliomäen rinteelle. Aines on hietaista hiekkaa, reuna - osien päällä on paikoin silttiä vajaa metri. Kerrospaksuus o n yleensä 5-10 m, vain eteläreuna on kallioperästä johtuen ohuem - pi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 34 ha. Aine s on luokkaa C, kokonaismassamäärä 2,3 milj.m 3. Muodostuma 4 Alkula - Hienoa hiekkaa oleva harjukumpu kalliomurroksen sivulla. Kerros - paksuus on keskimäärin 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5 Vihtakanga s Leveään kallioperän ruhjeeseen syntynyt suureen reunamuodostumaan kuuluva delta ja siihen liittyvä syöttävä harju. Aines o n etelä- ja keskiosassa hienoa hiekkaa, välikerroksina on yleises - ti hietaa. Kapea pohjoisosa ja itäpuolinen harjukumpu ova t soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Pinta-al a on 186 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 7 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, c 6,8 milj.m 3. Muodostuma 6 Ruokol a Katkonainen ja kapea supra-akvaattinen harju kallioalueen päällä. Aines on soraista hiekkaa, pintaosassa myös kivistä soraa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 metriin. Pinta-ala on 6,5 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m3, c m 3. Muodostuma 7 Isk a Kalliomäkien välisessä painanteessa oleva reunamuodostuma, joka on kerrostunut matalaan veteen. Aines on hiekkaa, itäosie n päällä on hietaa. Kerrospaksuus on 2-8 m, keskiosa on paksuin. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioi - tu B m3, c m3.

15 Muodostuma 8 Ojal a Kalliomurroksessa oleva reunamuodostuma, ainekseltaan hietaist a hiekkaa. Välikerroksina on yleisesti hienoa hietaa, joten aluee n merkitys on vähäinen. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 26 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 9 Niittuah o Osa suurta reunamuodostumaa järvialtaan kaakkoisreunalla. Aine s on pääosin hiekkaa, lakiosassa on paikoin ylisuuria lohkareita. Luoteisrinteen puolella on välikerroksina hiekkaista soraa, kaakkoispuolelle yleisesti'hietaa. Kairauksen (v. 1971) perusteella lakiosassa voi olla jopa 3 metriä paksuja moreenilaattoja. Kerrospaksuus on keskiselänteessä m, ohentuen jyrkästi reunoille. Pinta-ala on 178 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostu - man käyttöä rajoittaa kaakkoisosassa tiestö ja asutus, luoteis - osassa luonnonsuojelutekijät. Kokonaismassamäärä on 16 milj. m3, josta arvioitu B 1 milj.m3, C 15 milj.m3. Karttalehti Putkilaht i Muodostuma 1 Haukijärv i Kapea harjuselänne, luoteispäästään kalliomäen kyljessä. Aine s on enimmäkseen soraista hiekkaa, pohjoisosa on soravaltainen. Kaakkojspään pinta on moreeninsekaista, myös ylisuuret lohkareet ovat haittana. Kerrospaksuus on 3-8 m. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 2 Klemettil ä Matala harjuselänteen osa, pohjoispäässä huonosti lajittunutta, paikoin lietteistä soraa. Kerrospaksuus on vain 2-3 m. Pinta - ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3.

16 Muodostuma 3 Pirttivuor i Harjuselänne, jonka laki on kauttaaltaan 0,5-2 m3 lohkareide n peittämä. Aines on pääosin hiekkaa, välikerroksina on sora a %, keskus voi olla soravaltainen. Reunaosat ovat hieno a hiekkaa ja hietaa eteläosassa myös silttiä. Kerrospaksuus o n keskiosassa m, reunaosissa ja pohjoisosassa 5-10 m. Pinta-ala on 37 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 4 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, C 3,1 milj.m 3. Muodostuma 4 Putkilaht i Edellisen muodostuman jatke, pohjoisosistaan kallioalueen päällä. Aines on lähes kokonaan hienoa hiekkaa, keskiosien päällä on hietaa yli 1 m. Pohjoisosassa on välikerroksina soraa vähäises - sä määrin. Kerrospaksuus vaihtelee 3-6 m. Pinta-ala on 43 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus j a tiestö. Kokonaismassamäärä on 2 milj.m3, josta arvioit u B m3, c 1,9 milj.m3. Muodostuma 5 Kortelaht i Suuren kallioruhjeen rinteellä olevaa harjuainesta, pääosin huo - nosti lajittunutta kivistä hiekkaa. Kairaus osoittaa, että luo - teisosassa aines on lievästi routivaa. Lounaisosat ovat hieno a hiekkaa. Kerrospaksuus on alustasta riippuva, ilmeisesti keski - määrin. 4 m. Pinta-ala on 33 ha. Aines on pääluokkaa C. Ainekse n käyttöä haittaavat itäosassa ylisuuret pintalohkareet. Kokonai s - massamäärä on 1,2 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m 3. Muodostuma 6 Hietajärv i Kallioalustalla oleva, karkeaa jäätikköjokiainesta, jossa A-luokan osuus on %, itäosassa vieläkin enemmän, mutta ylisu u - rta on myös melko yleisesti. Kerrospaksuus lienee keskimääri n vain 3 m. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonais - massamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m 3. Muodostumasta on valokuvia GTL : n arkistossa.

17 Muodostuma 7 Vaarusjärv i Edelliseen liittyvä supra-akvaattinen harjuselänteen osa, myös - kin karkeaa kivistä soraa. A-luokan osuus on 50 % massoist a eikä ylisuuria lohkareita juuri ole. Kerrospaksuus on keskimä ä- rin 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m3. Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa.. Karttalehti Oittil a Muodostuma 1 Mäyränkukkula t Muodostuma on edellisen jatke ; sen supra-akvaattinen osa o n kivistä soraa, Tallion rinteellä oleva pohjoispää soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on eteläosissa 5-15 m, pohjoisosass a vain 2-5 m. Pinta-ala on 14,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 2 Myllymäk i Kalliomäen kyljessä oleva harjun osa, jonka luoteisreunan pää l - lä on moreenia vajaa metri. Alla oleva aines on hiekkaista soraa, eteläosassa hiekkaa ja hietaa. Kerrospaksuus on 5-15 m. Pintaala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoi t - taa asutus ja tiestö. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostuma 3 Koivist o Eteläosan selänne on hiekkaista soraa, kun taas leveä pohjois - pää on hietaista hiekkaa, reunaosien päällä on myös siltti ä vajaa metri. Kerrospaksuus on 3-6 m. Pinta-ala on 32 ha. Pines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c 1 milj.m3. Muodostuma 4 Hakavuor i Melko matala kalliomäkien välissä oleva harjujakson osa. Aine s on hietaista hiekkaa, kerrospaksuus vain 2-4 m. Alueen merkity s on vähäinen. Pinta-ala on 15 ha. Aines on luokkaa C, kokonai s - massamäärä m3.

18 Muodostuma 5 Peltoma a Pieni, kallion painanteessa oleva harjunosa, ainekseltaan hieno a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä m 3. Karttalehti Ristinselkä Muodostuma 1 Niinijärve t Kallioruhjeen ylittävä harjuselänne. Eteläosa on hiekkaista soraa, pohjoispää huonosti peseytynyttä kivistä soraa, aines on kallio n päällä. Länsiosan lievealue on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käy t - töä haittaavat ylisuuret lohkareet pohjoisosassa. Kokonaismass a - määrä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m3. Muodostuma 2 Niinioj a Kallioselänteen kyljessä oleva esiintymä, ainekseltaan soraist a hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C, kokonai s - massamäärä m 3. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Karttalehti Kivisu o Muodostama 1 Matoharj u Harjuselänteen osa, ainekseltaan hiekkaista soraa ja hiekkaa. Itäpuolinen jään reunan suuntainen selänne on huonosti lajitt u- nutta kivistä hiekkaa, sen kerrospaksuus on vain 1-2 m. Kerros - paksuus vaihtelee harjussa 2-6 m, eteläpää on paksuin. Pinta-al a on 13,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 2 Lepol a Leveähkö harjuselänne, itäreunaltaan moreenin päällä. Keskus on hiekkaista soraa, A-luokan osuus on melko pieni. Reunaosie n aines on hiekkaa, eteläpäässä pinnalla hietaa. Kerrospaksuus o n yleensä 5-10 m, vain eteläpää.on ohuempi. Pinta-ala on 42 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B m3, c 1,5 milj.m 3.

19 Muodostuma 3 Nikkarah o Matalaan veteen kerrostunut harjujakson osa pohjoispäästää n lohkareisen moreenialueen rinteellä. Etelä- ja keskiosat ova t kivistä soraa, pinta on korkeimmissa selänteissä moreeninsekai s - ta. Pohjoispuoli on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on eteläosi s - sa 5-10 m, pohjoisosassa 2-6 m. Pinta-ala on 29 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u A m3, B m3, c m3. Muodostuma 4 Orikanga s Edellisen jatke kumpumoreenialueen kyljessä. Ohut eteläosa o n hiekkaa, pohjoisosa hiekkaista soraa. Kumpujen pintaosissa o n ylisuuria lohkareita runsaasti pohjoispäässä. Kerrospaksuus o n 2-4 m. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 5 Taipal e Harjujakson reunaosan kumpuja, ainekseltaan soraista hiekkaa, itäosien päällä on hoenoa hiekkaa. Kerrospaksuus on länsiosass a 5-10 m, itäosassa 2-5 m. Pinta-ala on 8,5 ha. Aines on pääluok - kaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m3, c m 3. Muodostuma 6 Harjunkanga s Leveä harjujakson osa, joka koostuu pääasiassa hiekkaa olevista kummuista. Harjujärven itäpuölinen selänne sisältää soraa yli 50 %, A-luokkaa ei kuitenkaan juuri lainkaan. Lounaisosan päällä o n hietaa, samoin itäreunalla. Kerrospaksuus on keskiosissa 5-10 m, länsi- ja pohjoisosissa vain 2-3 m. Pinta-ala on 134 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 7 milj. m 3, josta arvioit u B m3, c 6,5 milj.m3. Muodostuma 7 Harjujärv i Matala osa pitkää harjujaksoa tasaisella suoalueella. Maantie n alla oleva keskiselänne on soraista hiekkaa, reunaosien kummu t ja selänteet pääasiassa hienoa hiekkaa, pinta on paikoin dyyn i - ainesta. Kerrospaksuus on 4-7 m. Pinta-ala on 72 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäk ö- kohdat. Kokonaismassamäärä on 3,5 milj.m 3, josta arvioit u B m3, c 3,3 milj.m 3.

20 Muodostuma 8 Harjuniem i Edellisen välitöntä jatkoa, jolle on ominaista lukuisat harj u- kummut, joiden välit ovat soistuneet. Etelä- ja keskiosat ova t pääasiassa hiekkaa, kuten myös luoteisosa. Kapea keskiselänne on soravaltainen, A-luokan osuus on alle 10 %. Kerrospaksuu s vaihtelee nopeasti, keskiarvo on 4,5 m. Pinta-ala on 135 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonno n- suojelunäkökohdat, alue on sopiva myös virkistyskäyttöön. Kokonaismassamäärä on 6 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 5 milj.m 3. Muodostuma 9 Hiekanniem i Harjujakson sivulla olevia, jään reunan suuntaisia selänteitä. Paksuin niistä sisältää välikerroksina soraa %, muide n aines on hienoa hiekkaa, eteläosissa myös hietaa. Kerrospaksuu s on suurimmillaan 15 m, yleensä vain 2-5 m. Pinta-ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila - asutus ja maisemansuojelu. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m3, josta arvioitu B m3, c 1,15 milj.m3. Muodostuma 10 Joutsniem i Kapea jyrkkärinteinen, järveen työntyvä pääselänne on soraval - tainen. A-luokan osuus on kuitenkin melko pieni. Reunaosie n aines on hiekkaa, länsiosissa päällä on paikoin ylisuuria lokka- reita. Kerrospaksuus on keskiselänteessä jopa 15 m, reunaosiss a 2-10 m. Pinta-ala on 98 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 5 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, C 4 milj.m3. Karttalehti Rutalahti Muodostuma 1 Hietajärvenkanga s Erittäin runsaasti harjukumpuja ja -suppia käsittävä osa harjua. Selväpiirteinen keskiselänne on soraa, A-luokan osuus on pohjois - päässä runsas. Myös keskiosissa pinta on paikoin soraa, alla ku i - tenkin hyvin lajittunutta hiekkaa. Luonaisosa on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on yleensä m, vain länsiosassa on ohuempi. '

21 Pinta-ala on 146 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 10 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 1,75 milj. m3, C 8 milj.m3. Muodostuma 2 Pukkivuor i Kallionmurroksessa, pohjoispäässään suoraan kallion päällä oleva harjun osa. Aines vaihtelee jyrkästi kivisestä sorasta hie k- kaan, keskiosassa on päällä myös silttiä vajaa metri. Kerros - paksuus vaihtelee myös runsaasti, 2-10 metriin. Pinta-ala o n 47 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a asutus ja tiestö. Kokonaismassamäärä on 2,4 milj. m3, josta arvioi - tu A m3, B m3, c 1,7 milj.m3. Muodostuma 3 Valkeine n Kathonainen kapea harjujakso kallionmurroksessa. Aine s, on sorai s - ta hiekkaa, Valkeisen kaakkoispuoli on kivistä soraa. Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Pinta-ala on 10,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u A m3, B m 3, c m 3. Muodostuma 4 Rutalaht i Etelä- ja itäosistaan siltin peittämä harjujakson osa. Aines o n pääosin hiekkaa, kaakkoisosan kummut huonosti peseytynytt F kivistä soraa. Kerrospaksuus on 3-10 m. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käytön esteenä on asutus j a tiestö. Kokonaismassamäärä on 1 milj.m3, josta arvioit u A m3, B m3, c m3. Muodostuma 5 Susilamp i Harjujakson eteläosat ovat hiekkaa länsireunalla osaksi myö s hietaa. Kallion kyljessä oleva itäosa on kivistä soraa, joss a on melko paljon A-luokan materiaalia. Kerrospaksuus vaihtele e 2-4 m. Pinta-ala on 40 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m 3.

22 Muodostuma 6 Kaitajärv i Kivistä hiekkaa pinnaltaan oleva osa harjujaksoa, moreenialuee n kyljessä. Pohjoispää on huonosti lajittunutta, lievästi routivaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Muodostumassa ei ole leikkau k- sia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassa - määrä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Karttalehti Nisul a Muodostuma 1 Heinäahonkanga s Osa harjujaksoa, jonka pinta on poikkeuksellisen lohkareinen. Eteläosan päällä on reunaosassa silttiä, aines on huonosti lajittunutta. Keskiosa on pääosin hiekkaa, itäreunalla päällä o n 1-2 m3 lohkareita, samoin moreenimäen kyljessä olevassa pohjois - päässä, jossa on vajaa metri löyhää moreenia soraisen hieka n päällä. Kerrospaksuus on keskimäärin? m. Pinta-ala on 60 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4,4 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B m3, c 3,8 milj.m3. Muodostama 2 Tervakanga s Matalaan veteen syntynyt delta, joka pohjoisreunaltaan on abl a- tiomoreenialueessa kiinni. Aines on pääosin hienoa hiekkaa,ka i - rausten perusteella välikerroksina esiintyy hietaa ja silttiä. (1971) Kerrospaksuus on 5-10 m, eteläosan lievealue on vain 2-4 m. Pinta-ala on 43 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismass a- määrä 3,2 milj.m 3. Muodostuma 3 Ruostesu o Kallionmurroksessa oleva harjujakson osa, jonka etelä- ja itä - osa ovat pääasiassa hiekkaista soraa, keski- ja pohjoisosa t hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee jyrkästi 2-20 m välillä, pohjois - osa on paksuin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 17,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a luonnonsuojelunäkökohdat ranta-alueilla. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m 3.

23 Muodostuma 4 Vaaterinvuor i Laajan moreenimäen rinteellä oleva esi.intymä, pääasiassa hiekkaa. Itäreuna on hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-6 m, keskus o n paksuin. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassa - määrä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 5 Kankaanpä ä Pieni moreenialueen rinteellä oleva rantakerrostuma soraist a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m3, c m3. Muodostuma 6 Vällyvuor i Syvän kallioruhjeen rinteellä olevaa harjuainesta, joka o n heikosti lajittunutta, keskiosan tipinta on hiekkamoreenia. Pääosa on hienoa hiekkaa, pohjoisosassa on välikerroksina silttiä. Vähämerkityksinen esiintymä. Kerrospaksuus on 2-6 m, pohjoisos a on paksumpi. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonais - massamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 7 Vennalamp i Jatketta edellisen kallioselänteen kyljessä. Pinta on lietteistä, reunaosissa silttiä on yli metri aineksen päällä. Aines on ilme i- sesti hiedan sekaista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m, pohjois - pää on paksuin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 5 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä m3. Muodo s - tuman käyttöä rajoittaa päällä oleva tie. Muodostuma 8 Viisarimäk i Pinnaltaan huonosti lajittunutta, siltin sekaista hiekkaa olev a osa jäätikköjokikerrostumaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 6 m. Pinta-ala on 6 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä m 3. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Karttalehti Leivonmäk i Muodostuma 1 Lähdesu o Kapea harjuselänne joka pohjoisosassaan haarautuu koilliseen. Pääosa aineksesta on hiekkaa, vain koillisosa on soravaltainen.

24 Kerrospaksuus on yleensä 2-4 m, vain paikoin enemmän. Pinta-al a on 32 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 2 Hiiltamonkangas- Karhunkanga s Katkonainen ja matala selänne pinnaltaan kivistä hiekkaa. Alaosassa on vallitsevana hieno hiekka, eteläosassa on ehkä hiema n soraa välikerroksina. Kerrospaksuus on vain 2-4 m, lounaisos a on paksuin. Pinta-ala on 37 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s- massamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. -b Muodostuma 3 Piparruukk i Eteläosan kumpare on soraista hiekkaa, matala pohjoispää hieno a hiekkaa, aines on kallion päällä. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta - ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 4 Kekkolanselänne Huonosti lajittunut reunamuodostuma kallioalueen päällä. Pinta on luoteisosissa lohkareinen, itäosa on soraista hiekkaa j a hietaa. Vähämerkityksinen esiintymä. Kerrospaksuus lienee vai n muutamia metrejä. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 5 Mansikkaharj u Kapea lounaisosan selänne on ilmeisesti hiekkaista soraa j a hiekkaa, pohjoisosan kummut ovat hiekkaa pinnalta. Kerrospaksuu s vaihtelee 2-8 m, Mustikkakumpu on n. 10 m paksu. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m3. _ Muodostuma 6 Karasu o Edellisen muodostuman katkonainen jatke suoalueella. Aines o n pääosin hiekkaista soraa, A-luokan osuus on alle 10 %. Kerros - paksuus on keskimäärin 3 m. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u A m 3, B m 3, c m3.

25 Muodostuma 7 Korasuon itäpuol i Matala hienon hiekhn esiintymä, ilmeisesti moreenin päällä. Kerrospaksuus on vain 2-3 m, alueen käyttöarvo on siis pieni. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 8 Kovakanga s Deltamainen tasanne hietaista hiekkaa, kallio-moreenialuee n kyljessä. Soraa tuskin on esiintymässä lainkaan. Kerrospaksuu s on eteläosassa 5-10 m, pohjoisosassa vain 2-5 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on luokkaa C, koko - naismassamäärä m 3. Muodostuma 9 Susiharj u Kumpuilevaa jaksoa laajalla suoalueella, koillisreuna on moreeniselänteen kyljessä. Aines on pääosin hienoa hiekkaa, keski - osissa voi olla välikerroksena hieman soraa. Kerrospaksuus o n länsiosissa 2-6 m, itäosissa hieman vähemmän. Pinta-ala on 54 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 1,5 milj.m 3. Karttalehti Etu-Ikol a Muodostuma 1 Lasunkanga s Hiekkaista soraa ja hiekkaa oleva kapea harjuselänne moreen i- alueen kyljessä. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 11,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, jost a arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 2 Etu-Ikol a Edellisen jatke, joka koostuu rinnakkaisista selänteistä ja kummuista. Jyväsuonkangas on hiekkaa, Peukalomäki huonostilajittu - nutta kivistä soraa, länsireunan päällä on moreenia. Kapea pohjoisosa on hiekkaista soraa, länsireunalla hieman hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-7 metriin. Pinta-ala on 27 ha. Aines o n pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjoisosassa ties - tö. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m3.

26 Muodostuma 3 Säynätharj u Kapea keskiselänne on soravaltainen, A-luokan osuus on pieni. Reunaosat ovat hienoa hiekkaa, pohjoisosa on kallioalueen pää l - lä. Kerrospaksuus on selänteessä 3-8 m, muualla vain 1-3 m. Pinta-ala on 41 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttö ä rajoittaa eteläpäässä luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismass a- määrä on 1,2 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m 3. Muodostuma 4 Nurmijärvi Matalan harjun lievealuetta pohjoisreunaltaan moreenin päällä. - - Aines on kokonaan hietaista hiekkaa, joten alueen merkitys on pieni. Kerrospaksuus on vain 1-3 m. Pinta-ala on 42 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5 Kivijärv i Järvialtaan reunoilla, moreenin päällä olevaa harjuainesta, pääosin hiekkaa. Länsi- ja luoteisosissa on välikerroksina i l - meisesti myös soraa. Kerrospaksuus on länsiosissa 3-5 m, itä - osassa vain 2-3 m. Pinta-ala on 89 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa ranta-alueilla maisemansuojelu. Kokonaismassamäärä on 1,9 milj. m 3, josta arvioitu B m3, C 1,8 milj.m3. Muodostuma 6 Hakosjok i Leveässä kalliomurroksessa oleva harjujakson osa, joka pohjoi s - osastaan on kerrostunut matalaan veteen. Kaakkois- ja keskios a ovat hiekkaa, länsireunan sekä kbillispään selänne ovat kivist ä soraa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 metriin, keskipaksuus o n vajaa 3 m. Pinta-ala on 61 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonai s - massamäärä on 1,7 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 1,3 milj.m3. Muodostuma 7 Vainiomäk i Reunamuodostumaan kuuluvia kumpuja, moreenimäen sivulla. Luotei s - puolinen on kivistä soraa, muut ovat lähinnä hienoa hiekkaa. Ke r- rospaksuus on keskimäärin 3 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m3, c m3.

27 Muodostuma 8 Jaakkol a Reunamuodostuma, jonka pinta on moreeninsekaista soraa. Alaosa t ovat soraista hiekkaa ja hietaa. Kerrospaksuus on keskimääri n 3 m. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käy t- töä rajoittaa tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostumasta on valo - kuvia GTL :n arkistossa. Karttalehti Toivakk a Muodostuma 1 Viisarimäk i Matala, osittain kallioselänteen rinteellä oleva pitkän jakson osa pääasiassa hienoa hiekkaa. Länsireunalla on päällä, osittai n myös välikerroksina hietaa ja silttiä, keskiosassa hieman hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on lounaisosassa 5-10 m, keski- j a koillisosassa vain 1-5 m. Pinta-ala on 66 ha. Aines on pääluo k- kaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa koillispäässä asutus. Kokonaismassamäärä on 3 milj.m3, josta arvioitu B m3, C 2,9 milj.m3. Muodostuma 2 Toivakk a Taajama-alueen leveä eteläosa on hietaista hiekkaa, kapea poh - joispään selänne on soravaltainen, A-luokan osuus on melko pieni. Länsiosien päällä on hietaa yli 1 m, samoin pohjoispäässä. Ke r- rospaksuus on keskimäärin 5 m, koillisosa on paikoin yli 10 m paksu. Pinta-ala on 102 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käytön esteenä on kunta-taajama ja tiestö. Kokonaismassamäär ä on 5,5 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B m3, C 5,2 milj.m3. Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa. Muodostuma 3 Hepoharj u Kalliomurroksessa oleva kapea supra-akvaattinen harjuselänne. Pohjoisosa on kallioalueen päällä, ohut kivisen hiekan kerrostuma. Korkein selänne on kivistä soraa, A-luokkaa on %. Ohut eteläosa on hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on keskiosassa 5-10 m, muualla vain 2-3 m. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C, - joskin eteläosa on soravaltainen. Aineksen käyttöä haittaa pinta - osassa huono lajittuneisuusjaylisuuret lohkareet eteläosassa. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3,

28 B m 3, c m 3. Muodostumasta on valokuvia GTL : n arkistossa. Muodostuma 4 Pahkakangas I Hepoharjun jatketta moreenimäen kyljessä. Syntytavastaan johtuen aines on huonosti peseytynyttä, moreeninsekaista sora a pintaosassa. Osa esiintymää on karttalehdellä Särkimäki. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa. Muodostuma 5 Pahkamäk i Moreeniselänteen rinteellä olevaa harjuainesta, pääosin hiekkaista soraa. Pinta on länsiosissa moreeninsekaista. Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 6 Pahkakangas I I Länsiosastaan kallio-moreenimäen kyljessä oleva harjuselänne, lähinnä hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on pohjoisosassa 3-5 m, eteläosassa vain 2-3 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostuma 7 Pohjoiskangas _ Matalaan veteen kerrostunutta harjuainesta kallioalueen kyljessä. Aines on pääosin kivistä soraa, A-luokan osuus on pinnalla melk o suuri. Pohjoisosassa aines on heikosti peseytynyttä. Kerrospak - suus vaihtelee 2-7 m, lounaispää on paksuin. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 27 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m3, C m 3.

29 JYVASKYLÅ Karttalehti Muuratjärv i Muodostuma 1 Suuruskanga s Paksu,. suuren reunamuodostuman osa. Aines on pintaosissa hiekka a ja hietaa, länsireinan päällä on silttiä vajaa metri. Kaakkois - puoli on hietaista hiekkaa. Sisäosissa on ilmeisesti välikerro k- sina soralajitteita, mutta paksujen peittävien kerrosten taki a niiden käyttöön saanti on hankalaa tiestön, huvila-asutuksen j a maisemansuojelun takia. Kerrospaksuus on keskiosassa jopa 25 m, keskimäärin se on vajaa 10 m. Pinta-ala on 88 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 8,5 milj.m3, josta arvioit u B m 3, c 8 milj.m3. Muodostuma 2 Loukkukanga s Kallioperän murroksessa oleva harjujakson osa, johon kuulu u delta. Aines on pääasiassa hietaista hiekkaa, välikerroksina o n keskiosassa yleisesti hienoa hietaa. Vain luoteispäässä vallit - sevana on sorainen hiekkaa. Kerrospaksuus on keskiosassa 5-8 m, muualla vain 2-5 m. Pinta-ala on 62 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä 2,5 milj.m3. Muodostuma 3 Kivel ä Kapea matalan veden harju kalliomurroksen sivulla. Aines on pää - osin kivistä hiekkaa, soran osuus on pieni. Kerrospaksuus o n 2-5 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a - määrä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 4 Ala-Sallaajärvi Edellisen esiintymän jatke, ainekseltaan soraista hiekkaa, kaa k - koispää on lähinnä hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m, paksuin on kaakkoisosa. Pinta-ala on 12,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m3.

30 Muodostuma 5 Isolaht i Moreeniselänteen rinteellä olevaa, reunamuodosturnaan kuuluva a lievettä. Aines on hietaista hiekkaa, välikerroksina voi esii n- tyä myös silttiä yleisesti. Merkityksetön alue. Kerrospaksuu s on 1-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12,5 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 6 Savileht o Karttalehtien kulmauksessa oleva reunamuodostuman osa. Länsios a on pinnalta huonosti lajittunutta moreeninsekaista soraa. Seismisen luotauksen perusteella paksuus on yli 20 m, aineksen ol - lessa pääasiassa hiekkaa, pintakerros, vajaa 5 m on soraa j a lohkareita. Itä- ja pohjoisosa ovat hiekkaa, pohjatasona o n moreeni ja kerrospaksuus on itäosassa selvästi vähäisempi, po h- javesi on 5-10 m syvällä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 1,7 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m3, C 1,2 milj.m 3. Muodostuma 7 Tuomel a Kalliomäkien välissä oleva esiintymä, hietaista hiekkaa. Aluee n merkitys on pieni. Kerrospaksuus on 2-5 m, reunaosat ovat pa k- suimmat. Pinta-ala on 8 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismass a- määrä m3. Karttalehti Vesank a Muodostuma 1 Mtkelm ä Reunamuodostuman osa, joka pohjoisreunaltaan on kalliomäen kyl - jessä. Aines on pääosin hiekkaa, lounaiskulma on pintaosistaa n lohkareinen, ja reunaosan päällä on 1-2 m löyhää moreenia. Ker - rospaksuus on eteläosassa 5-10 m, pohjoisosassa 2-6 m. Pinta-al a on 17 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C 1 milj.m3. Muodostumasta on valokuvia GTL :n arkistossa.

31 Muodostuma 2 Hiekkal a Matalaan veteen kerrostunut reunamuodostuma, ainekseltaa n hiekkaa, eteläreunalla myös hietaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 22 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäär ä m3. Muodostuma 3 Valkeajärv i Kalliomurroksessa olevaa harjuainesta, pääosin hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on eteläosassa n. 5 m, muualla alle sen. Pinta - ala on 7 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 4 Raivi o Moreenimäkien rinteellä olevaa harjuainesta, hienoa hiekkaa j a hietaa. Kerrospaksuus on lounaisosassa 5-7 m, muualla 2-5 m. Pinta-ala on 23 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 5 Rummakkomäk i Eteläpään delta on hietaista hiekkaa, moreenin päällä oleva pohjoisosa kivistä hiekkaa. Kerrospaksuus on eteläpäässä 3-7 m, muualla 2-4 m. Pinta-ala on 17 ha. Aines on luokkaa C, kokonais - massamäärä m3. Muodostuma 6 Etelärinn e Kallioperän altaassa oleva reunamuodostuma ja syöttävä harju. Harjun aines on pohjoisosassa kivistä soraa, keski- ja kaakkois - osassa hiekkaista soraa. Reunaosien kummut ovat soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on eteläosassa 3-6m, syöttävä katkonainen harj u on 1-4 m paksu. Pinta-ala on 27 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamaarä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 7 Ylä-Sallaajärvi I Moreeniselänteen rinteellä oleva matala harjujakson osa. Aines on kivistä hiekkaa ; alueen merkitys on vähäinen. Kerrospaksuu s on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on luokkaa C, kokonaismassamäärä m3.

32 Muodostuma 8 Ylä-Sallaajärvi I I Ohut harjujaksoon kuuluva osa moreenimaen kyljessä. Aines o n huonosti lajittunutta hiekkaa, kerrospaksuus vain 2-3 m. Aluee n merkitys on pieni. Pinta-ala on 3 ha. Aines on luokkaa C, kok o- naismassamäärä m 3. Muodostuma 9 Tikkal a Laaja-alainen lakiosastaan matalaan veteen kerrostunut reunamuodostuma, koillisreunaltaan kallioalueen päällä. Aines on pää - asiassa hiekkaa, keskiosan päällä on 1-2 m suurilohkareist a hiekkamoreenia. Soran esiintyminen runsaimmillaan on todennä - köi.sintä kunnanrajan tienoilla, muodostuman poikki. Kerrospak - suus on keskiosassa m, luoteispää on vajaa 5 m paksu. Pinta-ala on 95 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä ön 7 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m3, C 6,5 milj.m3. Muodostuma 10 Syrjäl ä Suureen moreenimäkeen nojaava reunamuodostuma, jonka luoteisosa t ovat 0,5-1 m paksun moreenin peittämät. Aines on valtaosin hie k- kaa, itaosassa myös hietaa ja silttiä, jota vai reunaosassa oll a myös välikerroksena. Seismisen luotauksen perusteella keskios a on m paksu, joskin pohjavesipinta on ylempänä. Pinta-al a on 45 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa luo - teisosassa peittävä moreeni, itäosassa aineksen lietteisyys. Kokonaismassamäärä on 3 milj.m 3, josta arvioitu B m3, C 2,8 milj.m3. Muodostuma 11 Järvenpä ä Kallioperän altaassa oleva laaja-alainen reunamuodostuma, joka suurimmalta osin on vajaan metrin paksuisen moreenin peittämä, tosin luoteisosassa moreenia on koekuoppien perusteella paikoi n yli 3 m. Aines on pintaosissa soraista hiekkaa, pohjaosass a yleensä hyvin lajittunutta hiekkaa. Soraa on eniten kaakkoisosa s - sa, myös keskus sisältää soraa välikerroksina %. Ohut länsiosa on hietaista hiekkaa, samoin itäreuna. Kerrospaksuus o n keskiosassa m, muualla 5-10 m. Pinta-ala on 162 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 12 milj. m3, josta arvioi - tu A m3, B 1,75 milj. m3, C 10 m i,lj. m3. Muodostumasta o n valokuvia GTL :n arkistossa.