S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T. TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a

Transkriptio

1 S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a Geologinen tutkimuslaito s Esko Iisalo Seppo Koho Jaakko Tikkanen

2 SISRLLYSLUETTELO Sivu I I III VI VIII Yleistä Arviointityci t Lausunto ja kartta-aineisto Yleiskatsaus Pohjois-Karjalan piiri n pohjoisosan soraesiintymii n Pohjois-Karjalan piirin massamäärä t Muodostumien kuvau s Sivu 1 Karttalehti 3344 Laakajärv i " 2 Karttalehti 4311 Luikonlaht i " 12 Karttalehti 4312 Ylä-Luost a " 24 Karttalehti 4321 Nurmes ' " 36 Karttalehti 4322 Puukar i " 43 Karttalehti 4313 Kol i " 89 Karttalehti 4314 Juuk a Osa I I Sivu 100. Karttalehti 4323 Vieki " 125 Karttalehti 4324 Lauvuskyl d " 136 Karttalehti 4331 Kelvä " 175 Karttalehti 4332 Lieksa " 201 Karttalehti 4341 Hattuselkone n " 210 Karttalehti 4333 Naarv a " 236 Karttalehti 4334 Hatunkyl ä " 243 Yhteenveto TVL :n Pohjois-Karjalan piiri n pohjoisosan massamäärist ä " 247 Koko Pohjois-Karjalan piiri n massamäärät

3 I Pohjois-Karjalan piirin pohjoisosan soravarojen arvioint i Yleistä Arviointitutkimus tehtiin vuosien 1976 ja 1977 aikana TVL : n Pohjois-Karjalan piirin pohjoisosan alueella tie- ja vesirake n- nushallituksen ja geologisen tutkimuslaitoksen välisenä yhtei s - työnä. Joulukuussa 1975 allekirjoitetun yhteistyösopimuksen mu - kaan kartoitettiin alueen soraesiintymät ja suoritettiin ainek - sen laadun ja massamäärien arviointi. Vastaava yhteistyösopimu s vuoden 1977 osalta allekirjoitettiin joulukuussa Tutkimuksen eri vaiheitten valvonnan ja ohjauksen suoritti edel - lämainittujen virastojen välinen projektiryhm ä t johon kuuluivat tarkastaja R. Orama ja geologi M. Suomalainen TVH :sta sekä valtiongeologi R. Kujansuu ja geologi J. Niemelä tutkimuslaitokses - ta. Geologi J. Niemelä toimi tutkimuslaitoksen puolesta projek - tin johtajana. Piirin kenttätutkimukset johti 1976 E. Iisalo. Geologi S. Koho toimi itsenäisenä tutkijana. Geologi J. Tikkanen johti kenttä - tutkimukset TVL :n Pohjois-Karjalan piirin yhteysmiehen ä projektissa toimi ins. Maire Huotari. Arviointityö t 1. Valmistelevat työ t Valmistelevat työt suoritettiin kunakin suonna tammi-toukokuu s - sa. Tämän työvaiheen suorittivat 1976 geologit E. Iisalo j a S. Koho ja 1977 geologi J. Tikkanen. Valmisteluvaiheessa suoritettiin alustava peruskarttojen tulkin - ta sekä koottiin muut piirin soraesiintymiä koskevat tiedot. 2. Kenttätyö t Geologinen tutkimuslaitos suoritti soraesiintymien kartoitukse n touko-syyskuussa 1976 ja Työhön osallistuneet tutkijat j a tutkijaharjoittelija ilmenevät kantasta sivulla II. Kartoitus suoritettiin geologisin perustein, koska mannerjäätikön sulamis - vaiheen muodostumat kuuluvat yleensä laajoihin harjusysteemeihin. Olemassa olevia leikkauksia käytettiin hyväksi alueellisen ker-

4 II Kcirtoittcijat TVL :n Pohjois-Karjala n piirin pohjoisosan alueell a EH=Esko Hanhisalo 1977 EI=Esko Iisalo 1976 SK=Seppo Koho IT= Innkkn Tikknn p n 1 q 77

5 II I rosjärjestyksen sekä aineksen laadun toteamiseen. Alueilla, missä leikkauksia on vähän, perustui kerrosjärjestyksen arvioint i ja aineksen laadun määrittely muodostumien syntytapaan ja niitte n morfologisiin piirteisiin. Kenttätyön aikana kertynyt alkuperäinen tutkimusaineisto sekä muodostumia ja leikkauksia koskeva t valo- ja diakuvat on arkistoitu tutkimuslaitokseen. Kenttätöiden aikana tuotti eniten vaikeuksia kartoitusaluee n koillisosassa oleva Salpausselkä-vyöhyke, koska alueella tava - taan laajoja moreenipeitteisiä sora- ja hiekkamuodöstumia. Pohjois-Karjalan piirin pohjoisosan arviointitutkimuksiin liitty - vä koekuoppaohjelma tehtiin yhteistyössä piirin ja tutkimuslai - toksen välillä. Mainitut työt suoritettiin TVL :n Pohjois-Karjala n piirin toimesta syyskuussa Vastaava geologi oli mukana maas - tossa koekuoppaohjelmaa suorittamassa. Maalaji- ja raesuuruusluo - kitus perustui silmämääräiseen arviointiin. Koekuoppia tehtii n yhteensä 33 kpl. Seismisiä luotauksia ja kairauksia ei suoritet - tu. Nämä koekuoppatutkimukset suoritettiin kartoitettavan aluee n kaakkoisosassa., Salpausselkä-vyöhykkeessä. Koekuopat tehtiin sel - laisiin ainekseltaan epävarmoihin muodostumiin, joitten syntytavan ja kerrosjärjestyksen tuntemisella on alueellista merkitystä. Tutkimuslaitos on suorittanut useana vuotena Salpausselkä-vyöhyk - keessä seismisiä luotauksia, koekuoppatutkimuksia, kairauksia j å pliktauksia. Näitä tuloksia on tässä tutkimuksessa käytetty apuna. Lausunto ja kartta-aineist o Lausunto noudattaa yhteistyösopimuksen 3. ja 5. kohdassa määritel - tyjä suuntaviivoja. Lausunnossa käsitellään muodostumat (= esiintymät) yleiskartan lehtijaon mukaisten 1 : ja 1 : karttojen pohjalta. Muodostumien kuvauksessa esiintymän pohjataso on ilmoitettu vai n siinä tapauksessa, että se on jokin muu kuin pohjavesi, tavalli - simmin siis kallioperä tai moreeni. Keskipaksuudesta tai paksuussuhteista muodostuman eri osissa on myös annettu tietoja kuvaus - ten yhteydessä.

6 IV 1 Ainesmäärien ja laadun arviointi pohjautuu yleensä osa-aluekäsi t- telyyn. Muodostumat on arviointia varten jaettu keskipaksuudel - taan ja/tai ainekseltaan yhtenäisiin osiin. Osa-alueita ei ole piirretty lopullisille kartoille. Eräitten muodostumatyyppien massalaskuissa käytettiin matemaattisia kaavoja. Vaikka lausunnossa esitetyt ainesmääräarviot ja luokitukset kos - kevatkin aina koko muodostumaa, on muodostumien kuvauksen yhteydessä pyritty antamaan viitteitä tai selvityksiä raesuuruusluo k- kien jakaumasta muodostuman eri osissa. Rakeisuuden pääluokitus on seuraav a A-luokka : murskauskelpoinen aines (0 yli 60 mm ) B-luokka : soravaltainen aines ( d 50 -menet. ) C-luokka : hiekkavaltainen aines (Q' 0,2-2 mm d50 -menet. ) Aineksen laatua kuvattaessa on e.m. luokituksen lisäksi annettu tietoja lajittuneisuudesta, ylisuurien lohkareitten määrästä se - kä moreenin ja saven esiintymisestä. Muodostumien käyttöä rajoittavista tai estävistä tekijöistä o n mainittu tiestö, asutus, julkiset rakennukset ja maankäyttösuun - nitelmat, joista tärkeimmät koskevat virkistys- ja luonnonsuoje - lualueita. Piirin alueen muodostumat on esitetty yleissilmäyskartalla mit - takaavassa 1 : Karttaa voi myös käyttää indeksinä, kosk a siinä on peruskarttajaotus ja -numerointi. Muu kartta-aineisto käsittää peruskartan kuultokopiot (kopioint i mieluimmin tasovalotuslaitteella) sekä niiden väritetyt valojäl - jennökset. Karttamerkkien ja -värien selitys on sivulla V. Muodostumat on numeroitu neruskartoittain. Esiintymät, jotka ulot - tuvat usean peruskartan alueelle, on käsitelty kullakin kartall a omana yksikkönään.

7 Kcirttomerkkien (1 :20000 ) selitys Sorava l ta i n e n aine s Hiekkavaltainen aine s Hiet a Moreenia soravaltaise n aineksen pääll ä Moreenia hiekkavaltaisen. aineksen pääll ä Moreeni muodosturn a Moreen i Aineksen laatu epävarm a Sov i - 5 Turv e 70 Kalli o

8 V I Yleiskatsaus Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosan soraesiintymii n Ainoat piirin pohjoisosaa koskevat geologiset kartat ovat vuosi - sadan alkupuolella tehdyt maalajikartat mittakaavassa 1 : (Nurmeksen karttalehti D4 painettu 1931 ja Joensuun karttaleht i D3 painettu 1920). Näistä kartoista voidaan nähdä piirin pohjois - osan suurimmat harjut. Tässä tutkimuksessa tehtiin jo ennestää n tiedossa oleviin harjuihin tarkennuksia ja lisäyksiä, sekä löydettiin monia pieniä harjujaksoja. Uusia moreenipeitteisiä muo - dostumia löydettiin eniten alueen kaakkoisosasta Koitereen jär - ven itäpuolelta. Muutamia moreenista huuhtoutuneita rantakerrostumia otettiin m u- kaan, mutta systemaattisesti ei niitä haettu, koska yleensä n e ovat kerrospaksuudeltaan vähäisiä ja pinta-alataan pieniä. Lisäksi käytettävissä oleva aika asetti rajoituksia. Pohjois-Karjalan piirin pohjoisosa voidaan sekä geologisin perus - tein että massamäärän suhteen jakaa kahteen osaa n 1. Salpausselkävyöhyk e 2. Pitkittäisharjuvyöhyk e 1. Salpausselkävyöhyk e Tämän alueen pohjoisrajana on selväpiirteinen, kapea ja katkei - leva moreenivalli, joka alkaa Uimaharjusta ja kulkee likimai n lounas-koillinen suuntaisena Elimoon valtakunnan rajalle. Tämä on samaa reunamuodostumavyöhykettä kuin Ylä-Myllyn Uimaharjun välinen reunamuodostuma. Pyytöjärven, Suomunjärven ja Piilon alueilla on laajoja hiekka a sisältäviä tasanteita. Soraa tavataan niitten pintaosissa välit - tömästi. moreenivallin eteläpuolella. II Salpausselkä muodostaa Koitereen eteläpuolella laajan tasantee n ja jatkuu koilliseen Hattujärven länsipuolelle, jossa se on moree - nipeitteinen. Hattujärven itäpuolella Sal p ausselkä on kapean a katkeilevana moreenivallina.

9 VI I Koitere-Lutinjoki-Hiisijärven linjan itäpuolella on alue, joss a tavataan lukuisia moreenipeitteisiä muodostumia. Koekuoppien j a.seismisten luotausten perusteella peittävän moreenin paksuu s vaihtelee alle metristä yli kymmeneen metriin. Moreenin alla ole - va aines on yleensä hienoa hiekkaa ja siksi näiden muodostumie n käyttöarvo jäänee vähäiseksi. Edellä mainitun alueen halki kulkee harjusysteemeitä, mutta ne eivät ole moreenipeitteisiä. Niissä keskiselänne on yleensä soravaltaista. 2. Pitkittäisharjuvyöhyk e Suurin osa kartoitettavasta alueesta kuuluu pitkittäisharjuvyö - hykkeeseen. Suurimmat harjusysteemit ovat luode-kaakko suunta i - sia ja niiden väliset etäisyydet ovat yleensä 5-15 km. Massamä ä- riltään suurimpia ovat alueen halki kulkevat neljä harjussystee - - miä. Kaksi on itäosassa vierekkäisinä systeemeinä. Pielisen ete - läosasta alkaa eräs jakso, joka jatkuu Nurmeksen-Valtimon kautt a piirin luoteiskärkeen. Tämä harju osittain on Pielisen järve n pohjalla ja sitä voidaan seurata syvyyskäyrien ja harjusaarie n avulla. Vedenalainen osa on merkitty osittain karttoihin katko - viivoilla. Länsiosan merkittävin jakso alkaa Rauvanjoeita'j a kulkee Juuan länsipuolitse katkonaisena luoteeseen. Viekin pohjoispuolella, Puuruunjärven alueella sekä Peurajoe n Mäntyjoen laakso s sa on laajoja lähes kokonaan hiekkaa olevi a alueita. Harjuverkosto peittää melko tasaisesti koko alueen. Puutealuein a voidaan kuitenkin pitää Lieksan kaupunkitaajaman aluetta sek ä Juuan kunnan länsiosaa. Alueelta on kartoitettu muutamia heikos - ti kehittyneitä soravaltaisia harjuja, joista osa on ennestää n tuntemattomia. Eri harjuissa soran ja hiekan jakautumisessa ei ole kovin suuri a eroavuuksia. Karkein soravaltainen aines sijaitsee yleensä har - jujen keskiselänteessä. Keskiselänteitä ympäröivät usein laaja-alaiset lievealueet ova t lähes säännöllisesti yksinomaan hiekkaa. Paikallisesti harjuje n sorapitoisuus on suurimmillaan kumpumaisissa harjulaajentumissa

10 VII I (esim. Nurmeksen Jokikylän Juutilankangas) ja harjujaksojen yh - tymäkohdissa. Tästä esimerkkeinä ovat mm. Teerijärven Hiltuska n- gas ja Aitokoskensärkät piirin pohjoisosassa. Sorapitoisia lie - vealueita myöten ovat harjut jäätikköjokien huuhtomien murros - laaksojen suuosissa, jonne on karkein kiviaines kerrostunut hie - nomman aineksen kulkeutuessa kauemmaksi kaakkoon päin. Tästä esimerkkeinä ovat Ruunaanjärven sekä Siikajärven eteläosassa olevat harjut. Muita vastaavanlaisia tapauksia on Juuan Rauvan - järven pohjoisosassa oleva harju sekä piirin pohjoisrajall a Mäntyjärven luoteispuolella oleva harju. Lähes kaikki alueen harjut noudattavat kulussaan topografiaa seuraten murroslaaksoja ja painanteita. Poikkeuksena ovat Juua n länsiosan harjut, joiden kulku ei noudata laaksopainanteide n suuntaa. Eräänä haittatekijänä voidaan mainita Nurmeksen-Valtimon ja Yli - kylän-ritolankylän harjujaksojen rinteillä olevat laajat savi - ja silttikerrokset. Yhteenveto Pohjois-Karjalan viirin massamäärist ä Pohjois-Karjalan piirin pohjoisosan kokonaismassamääräksi saatiin noin 1130 milj. m 3, josta A-luokkaa n. 22 milj. m 3, B-luokkaa 223 mil.j. m3 ja C-luokkaa 885 milj. m 3. Ainesmäärät jakautu - vat suhteellisen tasaisesti harjuvyöhykealueille. Eniten massoja on koillisosassa Salpausselkä-vyöhykkeessä. Tämä näkyy myö s kartakkeesta sivulla Ig, jossa on esitetty ainesmäärän jakaum a piirin pohjoisosan alueella peruskarttalehdittäin. Kun verrataan raesuuruusluokkien suhteita piirin alueella, nii n voidaan todeta tiettyjä eroavuuksia. Koillisosassa massamäärä t ovat suuria, mutta soran osuus jää huomattavasti pienemmäks i kuin harjualueilla. Harjuissa soran ja hiekan suhteet vastaava t suurin piirtein aiemmin tutkituista piireistä saatuja tuloksia. Eräät Juuan kunnan länsiosassa olevat pienet harjut sekä Pielisen eteläosan alueella olevat harjut ovat keskimääräistä karkea m- pia.

11 IX Soran jc~ l~io~aa~ määrän jakauma TVL :n Pohjois Karjalan piirin pohjoisosassa peruskartfialohdittdi n > 100 miu.m " " < 1., 0 i,

12 X Jos ajatellaan tienpitoaineksen saantimandollisuuksia, nii n harjuverkosto peittää suhteellisen hyvin Pohjois-Karjalan piiri n pohjoisosan alueen, eräitä aiemmin mainittuja pieniä puutealue i- ta lukuunottamatta. Mk() Pohjois-Karjalan p iirin yhteenlaskettu massamäärä o n 8,7 mrd. m 3, josta A-luokkaa 253 milj. m3, B-luokkaa 1987 milj. m3 ja C-luokkaa 6482 milj. m 3. Jos verrataan piirin pohjoisosan j a eteläosan (tehty 1975). massamääriä, niin eteläosassa o n noin setsemän kertaa enemmän massoja. Eteläosassa olevat Salpausselkä-vyöhykkeet vaikuttavat tähän massamäärien epätasaiseen jakautumiseen. Otaniemessä marraskuun 25 päivänä Geologit Esko Iisalo Seppo Koho Jaakko Tikkanen

13 MUODOSTUMIEN KUVAUS

14 LAAKAJXRVI Karttalehti Hiidenvaar a Karttalehden TVL :n Pohjois-Karjalan piiriin kuuluvalla alueel - la ei ole lajittuneita muodostumia. Karttalehdet Tappojoki j a ' Maanselkä on käsitelty kartta-alueen yhteydessä.

15 LUIKONLAHTI Karttalehti Losomäk i Muodostuma 1, Lonkipur o Osa heikosti kehittynyttä harjua, joka kulkee kallioperä n murroslaaksossa. Muodostuman erittäin kapeat selänteet sisäl - tävät soravaltaista ainesta., joka koostuu sora- ja hiekkake r- roksista. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leik - kauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonais - massamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 2, Saari-Virtanen Kapeista selänteistä koostuva harjumuodostuma, jonka aine s käsittää kivistä soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines o n pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 3, Raholanjok i Harjun lieveosaan kuuluva matala muodostuma, jonka aines o n pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 4, Saunalaht i Osa kapeaa harjua, jonka aines on pääosaltaan soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 5, Hietajok i Perättäisistä selänteistä koostuva harjun osa. Muodostuman ai - nes käsittää kivistä soraa ja soraista hiekkaa. Aineksen on arvioitu sisältävän A-luokkaa (läpimitta 6-30 cm) 5-10 %. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3.

16 Muodostuma 6, Västäräkk i Kumpuilevia harjuselänteitä käsittävä muodostuma, jonka aine s käsittää kivistä soraa ja soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, jos - ta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 7, Terva-Kolkk o Osa harjua, joka koostuu pienistä selänteistä. Aines on pääosaltaan hiekkaista ja kivistä soraa. Kerrospaksuus on 1-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m3, c m3. Karttalehti Halivaar a Muodostuma 1, Ahvenlammi t Harjujaksoon kuuluva selännemäinen muodostuma, jonka aine s käsittää kivistä soraa ja soraista hiekkaa. Kerrospaksuus o n 2-9 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 2, Halkolamp i Lajittunut muodostuma, jonka selännemäinen pohjoisosa sisältä ä soraista hiekkaa. Laakea eteläosa on ainekseltaan tasarakeista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m 3, c m3. Karttalehti Kajoonjärv i Muodostuma 1, Kangaslamp i Suoalueella kulkeva harju, joka koostuu erillisistä, kapeist a selänteistä. Selänteiden aines käsittää pienikivistä soraa j a hiekkaa. Muodostuman keskiosassa on matala, hiekkavaltaine n alue. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3.

17 Muodostuma 2, Pieni Kotalamp i Kapeita harjuselänteitä käsittävä muodostuma, jonka koilli s- osan aines on kivistä ja hiekkaista soraa. Kaakkoisosa o n hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 3, Rantakanga s Kapea, lajittunut muodostuma, jonka itäreuna on kerrostunu t moreenirinteelle. Muodostuman pintaosa on pienikivistä soraa, jonka alla on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala o n 1 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 4, Murtosaar i Hyvin kapeista harjuselänteistä koostuva muodostuma, jonk a aines on pääosaltaan hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 5, Paskoniem i Kapea harju, jonka pohjoisosassa on rinnakkaisselänteiden muo - dostama laajentuma. Muodotuman aines käsittää kivistä sora a ja hiekkakerroksia. A-luokan ainesta (läpimitta 6-30 cm) ar - vioidaan esiintyvän 10 %. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluok - kaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 6, Lietukansärkät Kapea ja jyrkkäpiirteinen harju, joka kulkee suoalueen halki. Harjun aines käsittää kivistä soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuu s on 3-9 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, jos - ta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 7, Hirvolankosk i Pinnanmuodostukseltaan vaihteleva harjuselänne. Muodostum a koostuu pienipiirteisistä harjukummuista, -kuopista ja rinnak - ' kaisista selänteistä. Pääharjun länsireunaan yhtyy länsi-luo-

18 teesta tuleva sivuharju. Muodostuman pinnalla on runsaast i kivikkoa ja louhikkoa. Aines on pääosaltaan kivistä soraa, jossa esiintyy runsaasti A-luokan ainesta sekä jonkinverra n hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-8 m. Pinta-ala on 15 ha. Aine s on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta ar - vioitu A m3, B m 3, c m 3. Muodostuma 8, Kytösu o Hyvin kapea harjun sivuhaara, jonka aines käsittää kivist ä soraa ja soraista hiekkaa. Harjun päällä kulkee metsäautotie. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluok - kaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 9, Sauvalammi t Rinnakkaisselänteistä koostuva harjun osa, jonka aines käsit - tää kivistä soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pää - luokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 10, Itälaht i Harjuun kuuluva muodostuma, jonka pohjoisosan pohjatasona o n osittain kallion pinta. Muodostuma on pinnastaan kumpuileva. Aineksen arvioidaan olevan pääosaltaan kivistä soraa ja sorai s - ta hiekkaa, joka on osittain heikosti lajittunutta. Paikoi n esiintyy pintakivikkoa ja lohkareita. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioi - tu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma il, Tiiskinsuo Harjun reunaosaan kuuluva pienehkö selänne, jonka aines o n soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C. Koko - naismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3.

19 I4uodostuma 12, Valkea-Kolkk o Kapeita harjuselänteitä käsittävä muodostuma, jota ympäröivä t pienet lammet. Muodostuman aines käsittää kivistä ja hiekkais - ta soraa, jossa on hiekkaa välikerroksina. Kerrospaksuus o n 3-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Karttalehti Suovaar a ' Muodostuma 1, Tammikanga s Kapea, selännemäinen harju, joka mataloituu eteläosassa. Muodostuman aines on pääosaltaan soraista hiekkaa. Muodostuman pohjoisosa on käytetty. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala o n 5--ha-..Aires on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 2, Teerisuo Suoalueen halki kulkeva harju, joka koostuu katkeilevista se - länteistä. Muodostuman aines on pääosaltaan hiekkaista sora a ja karkeaa hiekkaa. Kivistä soraa esiintyy vähäisessä määrin. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m 3. Muodostuma 3, Anninauti o Suoalueella kulkevia kapeita selänteitä käsittävä harjumuodo s - tuma, jonka aines on pääosaltaan hiekkaista soraa. Karkeaa hiekkaa ja kivistä soraa esiintyy jonkinverran. Kerrospaksuu s on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 4, Hanhisu o Rinnakkaisista selänteistä koostuva harjumuodostuma, jonka itä - osa on ainekseltaan kivistä soraa ja soraista hiekkaa. Muodos - tuman länsiosa on soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Kokonais-

20 massamäärä on m 3, josta arvioitu A 5000 m3, B m3, c m3. Muodostuma 5, Kankaal a Pienehkö harjuselänne, jonka aines on hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 1 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma,6, Teerivaar a Kapea, selkämäinen harju, jonka aines käsittää kivistä sora a ja soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostamassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 7, Ahola -Selännemäinen harju, jonka aines käsittää runsaskivistä soraa, soraista hiekkaa ja karkeaa hiekkaa. A-luokan ainesta (läpimitaltaan 6-30 cm) on arvioitu esiintyvän 10 %. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismass a- määrä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m 3. Muodostuma 8, Harjusuo Kapean harjun osa, jonka eteläpäässä on laajentuma. Laajentum a koostuu harjun kulkusuuntaan nähden poikittaisista selänteistä. -Muodostuman ydinosa sisältää hiekkaista soraa ja karkeaa hiekkaa. Lieveosien aines vaihtelee soraisesta hiekasta hienoo n hiekkaan. Kerrospaksuus on 3-14 m. Pinta-ala on 10 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 9, Taivaanpankko Jyrkkäpiirteisistä harjuselänteistä ja kummuista koostuva muo - dostuma, joka ylittää moreeni-kallioselänteen ja jatkuu suo - alueelle. Aines on selänteissä pääasiassa kivistä soraa, so - raista. hiekkaa ja karkeaa hiekkaa. Muodostuman keski- ja reunaosissa esiintyy soraista ja karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuu s on 4-18 m. Pinta-ala on 16 ha. Kokonaismassamäärä on

21 ' m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m 3. Muodostuma 10, Petkelkanga s Pääosaltaan harjuselänteistä koostuva muodostama. Sen keski - ja eteläosassa on laajentumia, joiden pinnalla on pienipii r- teisiä harjukuoppia ja kumpuja. Selänteiden aines käsittä ä kivistä soraa ja soraista hiekkaa. Laajentumien aines o n hiekkavaltaista. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m 3. Muodostuma 11, Keski-Sukkul a Selännemäinen, harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka aine s käsittää soraista hiekkaa ja kivistä soraa. Kerrospaksuus o n 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m 3, c m 3. Karttalehti Kajo o Muodostuma 1, Särkkäsu o Kapeita selänteitä käsittävä pienehkö harjumuodostuma, jonk a aineksen pääosa on kivistä soraa ja soraista hiekkaa. Kerros - paksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu A 5000 m3, B m3, c m3. Muodostuma 2, Virstolamp i Pienehkö harjuselänne, jonka pohjoisosa sisältää hiekkaist a ja kivistä soraa. Muodostuman eteläosa on ainekseltaan kar - keaa hiekkaa. Muodostuman itäreuna on kerrostunut moreenis e- länteen päälle. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 2 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 3, Tienpä ä Osa kapeaa ja matalaa harjuselännettä, jonka aines on pääosal - taan hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa

22 ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B 8000 m 3, C 7000 m3. Muodostuma 4, Kuusjoki Pienehkö harjuselänne, joka sijaitsee vaarojen välisessä joki - laaksossa. Muodostuman aines on hiekkaa, josta osa on soraist a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 5, Pakkulankukkula t Kummuista ja selänteistä koostuva moreenimuodostuma, jonka aines käsittää huuhtoutunutta, pienikivistä soramoreenia ja hie k- kamoreenia. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostuma 6, Toivalanpur o Muodoltaan selännemäinen muodostuma, jonka sisältämän ainekse n laatu on epävarma. Edellämainittujen muodostumion lisäksi karttalehden alueell a on laajoja moreenialueita, jotka koostuvat erillisistä moree - nikummuista. Moreenikumpujen aines vaihtelee huuhtoutuneest a hiekkamoreenista kiviseen soramoreeniin ja on osittain käyttö - kelpoista. Tärkeimpiä kumpumoreenialueita ovat Toivalansuon j a Mättäikköpuron välinen alue karttalehden kaakkoisosassa, Tans - kasenahon luoteispuolella sijaitseva alue sekä Saarikorven - Pyöreänsuon-Raivionsuon alue karttalehden pohjoisosassa. Karttalehti Polvel a Muodostuma 1, Löpösu o Pienistä selänteistä koostuva muodostuma, joka kuuluu harjujak - soon. Muodostuman aines on pääosaltaan hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

23 Muodostuma 2, Vehkapur o Kapea harjuselänne, jonka aines käsittää kivistä ja hiekkaist a soraa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkau k- sia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassa - määrä on m3, josta arvioitu A 5000 m3, B m3, C m3. Muodostuma 3, Suurisu o Suon halki kulkeva matala harjuselänne, jonka aines on sorais - ta hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole lei k- kauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonais - massamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 4, Koirpur o Viettävälle rinteelle kerrostunut kapea, selkämäinen harju, jonka aines käsittää kivistä soraa ja soraista hiekkaa. Aine s on karkeinta selänteen korkeimmissa osissa. A-luokan ainest a (läpimitta 6-30 cm) arvioidaan esiintyvän 5 % aineksesta. Ker - rospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 5, Tervauuronmäk i Kapea harjuselänne, jonka aines on pääosaltaan hiekkaista s o- raa. Kivistä soraa esiintyy vähäisessä määrin. Kerrospaksuu s on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 6, Tölpänlamp i Pienehkö kumpumainen muodostuma, jonka aines on pääosaltaa n hiekkaa. Muodostuman eteläosan pintakerros on moreenia. Kerros - paksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 7, Leppäl ä Moreenirinteelle kerrostunut pitkä ja kapea muodostuma, jonk a itäosa on ainekseltaan huuhtoutunutta kivistä soramoreenia.

24 Muodostuman länsireuna on hienoa hiekkaa, jonka kokonaismass a- määrä on m 3. Pinta-ala on 2 ha. Edellämainittujen muodostumien lisäksi esiintyy karttalehde n alueella matalia rantakerrostumia, jotka sijaitsevat korkeim - pien vaarojen alarinteillä. Rantakerrostumien aines vaihtele e pienikivisestä sorasta hienoon hiekkaan.

25 ' YLX-LUOSTA Karttalehti Raholanvaar a Muodostuma 1, Riitavaar a Matala,hiekkaa ja soraista hiekkaa sisältävä alue. Soran ohe l- la aines sisältää jonkinverran kiviä varsinkin pintakerroksis - sa. Kerrospaksuus on 3 m. Pinta-ala on 3 ha. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Karttalehti Vaikk o Muodostuma 1, Mutasensuo Kapea harjuselänne, jonka aines on pääosaltaan karkeaa hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän muodostuman keskiosassa. Kerrospak - suus on 2-7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 2, Vuokonmännikk ö Mutkitteleva harjuselänne, jonka aineksen pääosa on karkea a hiekkaa. Soraa saattaa esiintyä paikoin välikerroksina. Kerros - paksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3..Muodostuma 3, Puolivälinkanga s Kallioisen moreenivaaran juurelle kerrostunut rantakerrostuma, jonka aines on karkeaa hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pintaala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3. Muodostuma 4, Mikonaukk o Sulamisvesien kerrostama muodostuma, jonka aines on keskinker - taisesti lajittunutta soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B 5000 m 3, c m 3.

26 Karttalehti Ylä-Luost a Muodostuma 1, Palojok i Jokiuoman varressa sijaitseva tulvakerrostuma. Aines on poh - joisosassa kivistä soraa, josta suuri osa on käytetty. Muodos - tuman eteläosa on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pinta-al a on 2 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m 3, c m 3. Muodostuma 2, Lintusärkä t Moreenikummuista koostuva muodostuma, joka sijaitsee jokilaak - sossa. Moreenikumpujen joen puoleiset osat ovat huuhtoutunutt a hiekkamoreenia, jossa esiintyy hiekkaa linsseinä ja välikerrok - sina. Kerrospaksuus on 2-5 m. Karttalehti Vaikkojärv i Muodostuma 1, Vellisuonkanga s Kapeista selänteistä koostuva harjumuodostuma, jonka pohjois - osa on käytetty. Aines on pääosaltaan kivistä soraa ja sorais - ta hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 5 ha. Aine s on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta ar - vioitu A 5000 m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 2, Vellisu o Kapea, selännemäinen harju, jonka aines käsittää soraist a hiekkaa ja hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Kokonaismassamää -.rä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 3, Suuri-Kononen Kapeista selänteistä ja peräkkäisistä kummuista koostuva har - ju. Muodostuman aines on soravaltaista ja käsittää kivist ä soraa ja soraista hiekkaa. A-luokan ainesta (läpimitta 6-30 cm ) arvioidaan olevan 10 %. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3.

27 Karttalehti Panjavaar a Muodostuma 1, Vuoripuro I Kapea ja matala harjuselänne, joka on ainekseltaan karkeaa j a soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamaärä on m 3, josta arvioitu B 5000 m 3, C m 3. Muodostuma 2, Vuoripuro I I Keskiosastaan kumpumainen harjuselänne, jonka pohjatason a esiintyy osittain kallioperä. Muodostuma on pääosaltaan hie k- kaa. Keskiselänteessä arvioidaan esiintyvän sorakerroksia. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 3, Vuoripuro II I Kapea harjuselänne, jonka aines on pääosaltaan soraista hiek - kaa. Soraa esiintyy vähäisessä määrin. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m3, c m 3. Muodostuma 4, Musta-Laukk u Harjuun kuuluva pienehkö, laakea muodostuma, jonka aines käsit - tää karkeaa ja soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muo - dostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 5, Kiijeskanga s Kalliovaaran päälle kerrostunut harju, jossa esiintyy harju - kuoppia, -kumpuja ja kapeita rinnakkaisselkiä. Muodostuma n keskiosa sisältää kivistä soraa ja hiekkakerroksia. Reunaosa n aines on soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m 3, C m 3.

28 ' Muodostuma 6, Saunalamminkanga s Harjuun kuuluva muodostuma, joka kuuluu osana luoteesta kaak - koon kulkevaan katkeilevaan jaksoon. Harjun luoteisosassa ja, itäreunalla on jyrkkäpiirteisiä selänteitä, joiden aines o n kivistä soraa ja soraista hiekkaa. Länsi- ja lounaisosa muo - dostavat deltamåisen tasanteen, joka sisältää hiekkaa ja hie k- kaista soraa. Kerrospaksuus on 3-14 m. Pinta-ala on 20 ha. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C m 3. Muodostuma 7, Panjavaara Kumpumainen, lajittunut muodostuma, joka sijaitsee moreenin peittämän kalliovaaran juurella. Muodostuman aines on karkeaa ja hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 8, Särkkäpur o Kapea, selännemäinen harjumuodostuma, joka kuuluu soistuneess a maastopainanteessa kulkevaan jaksoon. Muodostuman aines on pää - osaltaan karkeaa ja soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 9, Särkkälammi t Osa kapeaa, selkämäistä harjua, jonka kaakkoispäässä on pieneh - köjä, kumpumaisia laajentumia. Muodostuman aines on pääosaltaan hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän keskiselänteessä paikoi - tellen. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u B m 3,_C m 3. Muodostuma 10, Juuanharjut ' - Kapea harjuselänne, jonka aines on pääosaltaan hiekkaa. Soraa arvioidaan esiintyvän keskiselänteessä paikoitellen. Kerros - paksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m3.

29 Muodostuma 11, Tervapuro _ Harjun reunaosaan kuuluva muodostuma, jonka aines on kivist ä soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkau k - sia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassa - määrä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Karttalehti Muodostuma 1, Tiukuvaar a Matalista selänteistä koostuva harjumuodostuma,_jonka aine k- sen pääosa on kivistä soraa. A-luokan ainesta (läpimitta 6-30 cm) arvioidaan esiintyvän 5-15 %. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioi - tu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 2, Tynnörinvaara Pienehkö harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka aines käsit - tää kivistä soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodos - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pää - luokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 3, Kujanginkanga s Harjulaajentuma, joka koostuu neljästä rinnakkaisselänteest ä ja deltamaisesta lieveosasta. Selänteiden välissä on syviä harjukuoppajonoja. Pinnastaan kivisten selänteiden arvioidaa n.sisältävän sora- ja hiekkakerroksia. A-luokan ainesta arvio i - daan niissä esiintyvän 3-5 %. Lievealueen aines vaihtelee s o - raisesta hiekasta hienoon hiekkaan siten, että karkein aine s sijaitsee ydinselänteiden lähivyöhykkeessä. Kerrospaksuus o n selänteissä m ja lieveosissa 2-8 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 85 ha. Muodostuman käyttöä r a- joittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä o n 6,7 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B 2,23 milj. m 3, C 4,3 milj.m3.

30 Muodostuma 4, Ruostepuronkanga s Harjuun kuuluvia matalia selänteitä käsittävä muodostuma, jok a on kerrostunut kallioperän murrosvyöhykkeeseen. Muodostuma n aines käsittää kivistä ja hiekkaista soraa. Kerrospaksuus o n 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, jos - ta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 5, Pyöreine n Kapea harjuselänne, jonka aines on pääosaltaan soraista hiek - ' kaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 6, Kääriönvaar a Kalliovaaran juurelle syntynyt rantakerrostuma, jonka aine s on huuhtoutunut moreenista. Aines on laadultaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. Karttalehti Matar a Muodostuma 1, Iso-Karh u Harjumuodostuma, joka koostuu pienipiirteisistä kummuista j a selänteistä. Länsireuna rajoittuu moreenikumpuihin. Aines o n pääosaltaan kivistä ja hiekkaista soraa. Muodostuman itäos a on ainekseltaan soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-12 m. Pinta-ala on 12 ha. Kokonaismassamäärä on m3, jost a arvioitu A m3, B m 3, c m 3. Muodostuma 2, Rekivaara ' Harjuun kuuluva muodostuma, jonka pinta on kumpuileva. Aines on pääasiassa keskinkertaisesti lajittunutta kivistä ja hiek - kaista soraa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Koko - naismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m 3.

31 Muodostuma 3, Hiekkaharj u Kapea ja matala harjuselänne, jonka aines käsittää kivist ä soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 4, Törmäl ä Matalista harjuselänteistä koostuva muodostuma, jonka aine s on kivistä ja hiekkaista soraa. A-luokan ainesta (läpimitta 6-30 cm) esiintyy 5-15 %. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pää - luokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioit u A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 5, Kaatopaikk a Osa harjua, joka on käytetty loppuun pohjaveden pinnan tasoon. Muodostuma 6, Höyhenlamminharj u Suoalueella kulkeva harjuselänne, jonka aineksen arvioidaa n olevan pääosaltaan kivistä soraa ja soraista hiekkaa. Kerros - paksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostuma 7, Makkaraharj u Suoalueelta tuleva selkämäinen harju, joka päättyy kalliovaa -.ran juurelle. Muodostuman aines on pohjoisosassa pienikivist ä soraa ja hiekkaa. Eteläosan pinta on hiekkaa. Soraa esiintyy väli- ja pohjakerroksina. Kerrospaksuus on 3-8 m. Pinta-al a on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 8, Suurisu o Harjumuodostuma, jonka jäätikköjoki on kerrostanut ylitettyää n muodostuman luoteispuolella sijaitsevan kallioperän kynnys - alueen. Syntytavasta johtuen muodostuman luoteisosa on ainek - seltaan karkearakeista kivistä soraa, jossa esiintyy A-luoka n ainesta %. Muodostuman selännemäinen keski- ja eteläos a sisältävät pienikivistä soraa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-8 m.

32 Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on_pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta a r- vioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 9, Harjunpä ä Selkämäinen, matala harju, joka kulkee soistuneessa laaksopai - nanteessa. Selänteen aines käsittää kivistä soraa ja soraist a hiekkaa. Harjun moreeniselänteeseen rajoittuva lounaisosa si - sältää karkeaa ja soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Kokonaismassamäärä-on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 10, Tetrisu o Matala harjuselänne lievealueineen. Selänteen aines on sorai s - ta hiekkaa. Lievealue käsittää karkeaa ja hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 11, Vanhajok i Osa harjua, jonka keskellä kulkee kapea, jäätikön railoon sy n- tynyt selänne. Sitä ympäröi laaja deltamainen tasanne. Ydinosa n aines on pääasiassa hiekkaista soraa. Lievealueen aines o n hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-12 m. Pinta-ala on 98 ha. Kokonaismassamäärä on 3,8 milj.m3, josta arvioitu B m3, C 3,3 milj.m 3. Muodostuma 12, Pohjanmäk i Pinnastaan tasoittuneen harjudeltan osa. Muodostuman keskell ä on suopainanteita ja moreeniselänteitä. Aines on pääosaltaa n karkeaa ja hienoa hiekkaa, joka on uloimmissa reunaosissa hie - tapitoista. Soraa saattaa esiintyä kapeassa vyöhykkeessä muo - dostuman keskiosassa. Kerrospaksuus on 2-7 m. Pinta-ala on 93 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 3,23 milj. m 3, josta arvioitu B m3, c 3,2 milj. m3. Muodostuma 13, Uitonniitty Harjun lieveosaan kuuluva tasoittunut muodostuma, jonka länsireunaa rajoittaa puronuoma ja itäreunaa moreenirinne. Muodos-

33 tuman aines on pääosaltaan hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus o n 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,0 milj. m3. Muodostuma 14, Paattikanga s Osa deltamaista harjua, jonka keskellä on kapea ydinselänne. Selänteessä arvioidaan esiintyvän soraa sisä- ja pohjakerro k- sina. Harjun tasoittuneet'lieveosat ovat ainekseltaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 1,0 milj.m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 15, Jokijärv i Osa matalaa, deltamaista harjua, jonka keskellä on suo- j a järvialtaita sekä purouoma. Aines on pääosaltaan hiekkaa. Soraa saattaa esiintyä vähäisessä määrin Särkilampeen rajoit - tuvissa selänteissä. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 77 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,36milj. m3, josta arvioitu B m3, C_2,3 milj.m3. Karttalehti Vuokk o Muodostuma 1, Kortelamp i Järvien reunustama matala harjuselänne lievealueineen. Selän - teen aines on soraista hiekkaa. Muodostuman itäosa on pää - asiassa hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat j a käyttö ulkoilualueena. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 2, Pilkankanga s Harjun reunavyöhykkeeseen kuuluva muodostuma, jonka aines o n hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuma n käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassa - määrä on m 3.

34 Muodostuma 3, Pilkkaniem i Harjun reunaosaan kuuluva matala muodostuma, jonka aines o n hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 4, Liimonkanga s Deltamaisen harjulaajentuman reunaosaan kuuluva muodostuma, jota rajoittavat moreenikummut sekä pienehköt järvi- ja suo - altaat. Muodostuman aines on pääosaltaan hiekkaa. Karkeaa j a soraista hiekkaa esiintyy muodostuman lounais- ja keskiosassa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 85 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 2,1 milj.m3, josta arvioitu B m3, c 2,0 milj.m3. Muodostuma 5, Mustakaivo s Harjuselänne, joka laajenee eteläosassaan deltamaiseksi laajen - tumaksi. Keski- ja luoteisosan aines käsittää kivistä soraa j a karkeaa hiekkaa. Kaakkoisosassa ja muodostuman reunoilla aine s on soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 40 ha. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä o n 2,0 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, C 1,4 milj.m3. Muodostuma 6, Surmasärkk ä Osa harjuselännettä, joka kulkee kallioperän murroslaaksossa. Muodostuman aineksen arvioidaan olevan hienoa soraa ja karkea a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuma n käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassa - määrä on 1,14 milj.m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 7, Metsomäk i Kalliomurrokseen kerrostunut kapea harju, jonka aines on ver - rattain karkearakeista kivistä soraa. A-luokan ainesta (läpi - mitta 6-30 cm) arvioidaan esiintyvän n. 10 %. Kerrospaksuus o n 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha.

35 Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on arvioitu A m3, B m 3, c m 3. m3, josta Muodostuma 8, Tammisu o Harjujaksoon kuuluva pienehkö muodostuma, jonka aines on pää - osaltaan kivistä soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m3, c m 3. Muodostuma '9, Sammakk o Harjujaksoon kuuluva tasoittunut selänne, joka on kerrostunu t kallioperän laaksopainanteeseen. Muodostuman aines on pääosal - taan kivistä soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäära on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 10, Pykäläsu o Matalista selänteistä koostuva harjun osa, joka on kerrostunu t murroslaaksoon järvialtaan reunalle. Muodostuman aines on pää - osaltaan kivistä soraa ja soraista hiekkaa. Ainesta on suurel - ta osin käytetty. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 13 ha. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A 5000 m3, B m 3, c m 3. Muodostuma 11, Kiteenjärv i Matalista selänteistä koostuva harjumuodostuma, jonka aine s on verrattain karkearakeista kivistä soraa. A-luokan ainest a esiintyy %. Pohjoisosan ainesta on runsaasti käytetty. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m 3. Muodostuma 12, Juuanharju t Kapea, jyrkkäpiirteinen harju, joka kulkee suoalueen halki. Harjuselänteen soravaltainen aines käsittää kivistä ja hiek - kaista soraa, jossa on välikerroksina karkeaa hiekkaa. Reunaosien aines on soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-12 m.

36 Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on_1,23 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m 3. Muodostuma 13, Myllypur o Laaja-alainen ja pinnastaan tasoittunut,lajittunut reunamuodos -.tuma, jonka aines on pääosaltaan karkeaa ja osittain hieno a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 50 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,35 milj.m3. Karttalehti Länsi-Vuokk o Muodostuma 1, Seppäl ä Pinnastaan tasoittunut,hajanainen muodostuma, joka rajoittu u suo- ja moreenialueisiin. Aines käsittää karkeaa ja hieno a hiekkaa. Muodostuman länsiosassa esiintyy vähäisessä määri n soraa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 44 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuman eteläpuolella on selän - nemäinen moreenimuodostuma, jonka aines on huuhtoutunutt a hiekka- ja soramoreenia. Muodostuma 2, Louhipuro Pinnastaan tasoittunut, lujittunut muodostuma, jonka halk i kulkee purouoma. Muodostuman aines käsittää karkeaa ja hieno a hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassa - määrä on m 3. Muodostuma 3, Heinäpur o Harjun osa, jonka aines käsittää karkearakeista kivistä soraa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m 3.