S O R A V A R O J E 1V A R V I 0 I N T. Tvl :n Turun piiriss ä. Geologinen tutkimuslaito s

Transkriptio

1 S O R A V A R O J E 1V A R V I 0 I N T I Tvl :n Turun piiriss ä Geologinen tutkimuslaito s 1972 Geologi Pentti Lindroos

2 Sisällysluettelo : Sivu 1 Yleistä Ut ö Rosala Hanko Korpo Nagu Perni ö Tammisaari Iniö Turku Salo Suomusjärvi Vehmaa Mynämäki Marttil a Somero Uusikaupunki Yläne Loimaa 203 OSA II 1132 Rauma Kokemäk i Huittinen Toijala Luvia Pori Vammala Tampere Kankaanpää Ikaalinen Teisko Parkano Kuru Karvia Virrat Liite : Muodostumat ja massamäärät peruskarttalehdittäin

3 Turun piirin soravarojen arvioint i Yleistä. Arviointitutkimus tehtiin vuoden 1972 aikana tvl :n Turun piirin koko alueelta tie- ja vesirakennushallituksen j a geologisen tutkimuslaitoksen välisenä yhteistyönä. Marraskuussa 1971 tehdyn tutkimussopimuksen mukaan kartoitet - tiin alueen soraesiintymät ja suoritettiin aineksen laadu n ja massanäärien arviointi. Arvioinnissa pidettiin yleissääntönä tutkimussopimuksen edel - lyttämää esiintymän 2 hehtaarin minimirajaa, mutta soraköy - hillä alueilla kartoitettiin myös pienempiä esiintymiä sek ä muita tienpitoaineksen esiintymiä. Geologisen tutkimuslaitoksen puolesta tutkimuksia johti geo - logi P. Lindroos ja tvl :n Turun piirin yhteysmiehenä toim i maatutkimusinsinböri J. Rahiala. Arviointityöt. 1. Valmistelevat työt. Tutkimuksen valmistelutyöt suoritettiin tammi - huhtikuuss a Siihen osallistuivat geologi Lindroosin lisäksi geolo - gi S. Koho, työnjohtaja M. Satomäki ja tutk.apulainen P. Hel - kala. Valmisteluvaiheessa suoritettiin alustava geologiste n maaperäkarttojen revidointi, jolloin siirrettiin maaperäkar-

4 - 2 - toilta todetut sora-alueet arviointityössä käytettävill e työkartoille. Tvl :n Turun piirin konttorista koottiin tie - dot sorakuoppakortistosta ja saatiin käyttöön piirin kerää - mät tiedot soratutkimuksista. Varsinkin sorakuoppakortistos - ta saaduista ennakkotiedoista todettiin olevan suurta apu a pienempien muodostumien etsimisessä sekä aineksen laadun j a keskipaksuuden arvioinnissa. 2. Kenttätyö. Geologinen tutkimuslaitos suoritti soraesiintymien kartoi - tuksen touko - lokakuussa Työhön osallistuivat seuraavat henkilöt : P. Anttila (P.A.), J. Innanen (J.I.), S.. Koho (S.K.) ; P. Lehmuspelto (P.It-o), P. Lindroos (P.I.-s), S. Putkinen (S.P.), E. Selin (E.S.) ja J. Tapani (J.T.). Näiden henkilöiden kartoittamat alueet ilmenevät karttaliitteess ä sivulla 3. Kartoitus suoritettiin geologisin perustein, kos - ka sekä pitkittäiset että reunan suuntaiset muodostuvat kuuluvat yleensä laajempiin systeemeihin. Kenttätyössä kohdat - tiin suurimmat vaikeudet suurten reunamuodostumien vyöhyk - keessä, joissa muodostumien aineksen laadun arviointi on jos - sain tapauksissa mandotonta ilman koekuoppia. Muodostuvien lukumäärään nähden kuitenkin varsin pieni osa jouduttiin jät - tämään aineksen suhteen epävarmojen ryhmään. Kenttätyön aikana kertynyt primäärinen tutkimusaineisto, ku - ten työkartat ja muodostunia koskevat valokuvat on arkistoi - tu geologiseen tutkimuslaitokseen.

5

6 - 4 - Tutkimuslaitos suoritti kenttätyökauden aikana arviointii n varatun määrärahan puitteissa omalla kalustollaan ja henkilökunnallaan seisnisiä luotauksia. Seismistä linjaa ol i kaikkiaan metriä. Luotauksia tehtiin III Salpausselän, S äkylänharjun-oripäänkankaan ja Hämeenkankaan alueilla. Turun piirin arviointitu-ckimuksiin liittyvä koekuoppa- j a kairausohjelma tehtiin yhteistyössä piirin ja tutkimuslai - toksen välillä. Mainitut työt suoritettiin tvl :n Turun piirin toimesta touko - lokakuussa rak.mest. K. Tuomiston johdolla. Jo kenttäkauden alkuvaiheessa tehtiin kairauksia j a koekuoppia piirin soraköyhillä alueilla. Tutkimuksia teh - tiin kaikkiaan 355 pisteessä, joista 285 oli kaivinkoneell a tehtyjä koekuoppia ja loput maaputkikairauksia. Tämän lisäksi suoritettiin piirin alueella tvh :n toimesta seismisi ä luotauksia yhteensä metriä Säkylänharjun - Virttaan - kankaan alueella. Luonnonsuojelutoimiston tutkija suoritti kenttätyökaudell a piirin suojelukohteita koskevat maastotyöt. Suojelukohdeesityksistä on mainittu lausunnossa kyseisen muodostuma n kohdalla.

7 - 5 - Lausunto jakartta-aineisto. Lausunto noudattaa tutkimussopimuksen 2. ja 4. kohdassa määriteltyjä suuntaviivoja. Lausunnossa käsitellään muodostuva t yleiskartan lehtijaon mukaisten 1 : ja 1 : karttojen pohjalta. Jokaisen muodostuvan yhteydessä on ilmoitettu pohjataso, mi - hin massojen arviointi perustuu. Piirin eräillä alueilla o n yleistä, että pohjatason muodostaa kallioperä eikä pohjavesi. Esiintyvien keskipaksuus on harvoja poikkeuksia lukuunottamat - ta saatu arvioimalla. Pääosa massamääristä on laskettu pinta - alaan ja keskipaksuuteen perustuvalla menetelmällä. Eräitten muodostumatyyppien massalaskuissa on käytetty matemaattisi a kaavoja, joiden käyttökelpoisuus osottautui hyväksi. Aineksen laatua koskevat arviot tarkoittavat yleensä koko muo - dostuvaa tai sen selvästi erottuvaa osaa. Rakeisuuden pääluo - kitus on seuraava : A-luokka : murskauskelpoinen aines (0 yli 60 mm ) B-luokka : soravaltainen aines ( mm, d 50-menet. ) C-luokka : hiekkavaltainen aines (0 0,2-2 mm, d 50-menet. ) Muodostumien aineksen laatua käsiteltäessä on em. luokituksen lisäksi annettu tietoja lajittuneisuudesta, ylisuurten lohka - reiden määrästä, moreenipitoisuudesta sekä saven esiintymises - tä aineksessa. Muodostuvien käyttöä rajoittavista tai estävistä tekijöist ä on mainittu tiestö, asutus, julkiset laitokset ja suojelusuun-

8 - 6 - nitelmat. Muodostumaa koskevat kairaus-, koekuoppa- ja luo - taustiedot on otettu massamäärien ja aineksen laadun arvi - oinnissa huomioon ja mainittu ao. muodostuman yhteydessä. Piirin alueen muodosturaat on esitetty yleissilmäyskartall a mittakaavassa 1 : Kartta on samalla indeksikartta, sillä siinä on peruskarttajaotus ja -numerointi. Muu kartta-aineisto käsittää kuultokopiot (kopiointi mieluimmin tasavalotuslaitteella) sekä niiden väritetyt valojäljennökset. Karttamerkkien ja -värien selitys on liitteenä s. 7. Muodostumat on numeroitu peruskartoittain. Sellaiset muodos - tumat, jotka ulottuvat useamman peruskartan alueelle, on käsitelty kullakin peruskartalla omana yksikkönään. Muodostumien ydinosan (tumma vihreä 1 : kartoilla) suh - teen mainittakoon, että symbooli ei ehdottomasti merkits e soravaltaisen aineksen esiintymistä, vaan sitä on käytett y myös kuvaamaan muodostuman morfologista ydinosaa, missä kerrospaksuuskin on suurin. Yleiskatsaus_ Turun piirin soraesiintymiin. Piirin alueella on ennen tätä arviointitutkimusta tehty suhteellisen paljon geologista kartoitusta ja sora-arviointej a mm. seutukaavaliitoille. Tästä syystä kaikki suuret muodostumat ovat olleet tiedossa jo ennestään. Vähemmän tutkituill a alueilla, etenkin piirin pohjoisosissa on tämän tutkimukse n yhteydessä löydetty useita uusia muodostumaa ja käsitys nii - den suhteesta toisiinsa on selkiintynyt.

9 - 8 - Huomattavia uusia esiintymiä on löytynyt seuraavilta perus - kartoilta : Kyrönlahti, 06 Paulajärvi ; Kovelahti, 10 Tevaniemi, 11 Poikkeusharju ; Latovesi, 04 - Juhtimäki. Piirin alue voidaan sekä geologisin perustein, että massoje n jakaantumisen puolesta jakaa neljään osaan : 1. Lounainen saaristo eli linjan Uusikaupunki - Naantali- - Hiittinen, lounaispuolinen alue. 2. Kaakkoisosa eli linjan Turku - Marttila - Koski kaakkois - puolinen alue.. Keskiosa, jonka rajana pohjoisessa on linja Merikarvia - Pomarkku - Lauttakylä. 4. Pohjoisosa. Lounainen saaristo on kuten nimikin sanoo saarten ja mere n rikkonainen kompleksi. Tällä alueella myöskin soraesiintymät sijaitsevat hajallaan, mutta jatkunevat osittain merenpinna n alapuolella. Lounaisen saariston sorak.öyhin alue on Kustavin - Lokalanden - Vehmaan ympäristö. Tämän alueen kallioperä o n rapakiveä millä mahtaa olla yhteyttä muodostumain puuttumi - seen. Huomattavista muodostumista mainittakoon katkonaine n pitkittäisharju, joka kulkee Ålön länsiosasta Airiston j a Sandön kautta Lökholmenin saarelle. III Salpausselän jatkee t esiintyvät saaristoalueella linjalla Utö - Jurmo - Husskär - Sandö. Sen aineksen laatu vaihtelee lajittuneesta moreeniin.

10 - 9 - Osa muodostumista on tulkittu epävarmoiksi. Mainitulla linjalla on myös III - Salpausselän mandolliset vedenalaise t osat merkitty kartoille. Kaakkoisosassa on runsaasti muodostumia, mutta ne ovat usei n laakeita ja tasoittuneita sekä kerrospaksuudeltaan vähäisiä. Kallion pinta säätelee niiden kerrospaksuutta enemmän kui n pohjavesi. Tämän alueen huomattavimmat ra.uodostumat sijaitse - vat III Salpausselän vyöhykkeessä linjalla Dragsf järd - Kemiö - Tuohittu - Kiikala. Tälläkin alueella Salpausselän aineksen laatu on vaihtelevaa ja osittain moreenia, osittain se on tul - kittu epävarmaksi. Koko alueelle on tyypillistä muodostunien aineksen hiekkavaltaisuus. Keskiosalle ovat tyypillisiä selvät ja melko yhtenäiset pit - kittäisharjut. Erikoispiirteenä mainittakoon, että kapeiss a harjuissa aines vaikuttaa olevan yleensä soravaltaista. Tästä on esimerkkinä Laitilan - Mynöanäen harju, jonka aineksen kar - keuteen saattaa olla myös osasyynä rapakivikallioperä. Alueen suurin harju, joka on tasoittunut välillä Mäntyluoto - Pori - Harjavalta, esiintyy komeimpana Srikylän ja Virttaan välill ä ja jatkuu edelleen Oripäähän ja Koskelle. Tässä harjuss a esiintyy etenkin Harjavallan ja Virttaan välillä soravaltais - ta ainesta vain kapeina vyöhykkeinä. Lisäksi kiviaines o n kallioperästä johtuen valtaosin hiekkakiveä. Virttaan - Oripään jaksossa soran osuus lisääntyy ja hiekkakiven määrä vä - henee huomattavasti.

11 1 0 Pohjoisosan ja keskiosan välillä on laaja soraköyhä alue, joka ulottuu rannikolta Lavian, Kiikoisten ja Kauvatsa n linjalle saakka. Myös Hämeenkankaan eteläpuoli aina Hämee n kyröön asti on hyvin soraköyhää. Tältä soraköyhältä alueel - ta on tutkittu alle 2 hehtaarinkin muodosturnia sekä huuhtoutuneita moreeniesiintymiä. Pohjoisosalle ovat tyypillisiä pitkittäisharjut, joide n suunta länsiosassa on lännestä itään ja Pohjankankaan itä - puolella pohjoisesta etelään. Koko piirin alueen huomattavin esiintymä on Hämeenkankaan - Pohjankankaan jakso. Sen massanäärä välillä Hämeenkyrö - Kankaanpää - lääninraja o n n. 830 milj, m3. Varsin huomattava osuus siitä on hiekka - valtaista. Lisäksi suurin osa Pohjankankaasta on sotilas - aluetta. Hämeenkankaan jatkeet itään päin saavat yhä sel - vemmin Salpausselkämäiselle reunamuodostumalle tyypillisi ä piirteitä. Tällöin moreenilaattojen esiintyminen tule e yleiseksi ja piirin itärajalla muodostuma koostuukin pää - asiassa moreenista. Hämeenkankaan pohjoispuolella oleva t pitkät ja kapeat harjujaksot sisältävät melko runsaast i soravaltaista ainesta. Koko Turun piirin alueelta on tutkittu yhteensä muo - dostumaa. Muodostumien suuri lukumäärä on aiheuttanut sen, että lausunto on jaettu kahteen osaan. Piirin alueen yleis - silmäyskarttaan (1 : ) on merkitty tämä kahtiajako. Turun piirin sora-arvioinnin tulokset on esitetty peruskart - talehdittäin tiivistelmänä lausunnon lopussa. Laskemall a kaikkien muodostumien massat yhteen on saatu Turun piiri n kokonaismassamääräksi noin milj. m3. Tästä määrästä

12 on( B-luokan laskennallinen arvio yli 400 milj. m3 j a A-luokan noin 48 milj. m3, loppuosa, yli milj. m3 on luokkaa C. Turun piirin kaksi suurinta muodostumakomp' - leksia, em. Hämeenkangas - Pohjankangas sekä Säkylänhar - ju - Virttaankangas (laskettu Köyliön ja Mellilän väli - seltä alueelta) sisältävät yhteensä yli milj. m3 eli yli puolet piirin kokonaismassamäärästä.

13 Utö Karttalehti Ut ö Pääsaaren eteläosassa oleva kivikko ja louhikko kuuluu III Sal - pausselän vyöhykkeeseen, jonka jatkeena on Inn. Jurmo. Muodostumassa ei ole leikkauksia, eikä sen pinta-alaa ja massoj a ole arvioitu. Karttalehti Ormskär Skalmöran, Örskär ja Bokullören sisältävät hiekkaa ja soraa. Niiden ympäristössä on laajoja vedenalaisia esiintymiä. Muodostumassa ei ole leikkauksia, eikä sen pinta-alaa ja massoj a ole arvioitu. Karttalehti Vidskär Ei muodostumia. Karttalehti Jurmof järde n Muodostuma 1, Jurm o Salpausselkätyyppi, jonka arvioidut vedenalaiset jatkeet o n merkitty myös kartalle. Laaja nuodostuma, jonka paksuus o n arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuma tai sen osa suositellaan rauhoitettavaksi geologisest i merkittävänä tyyppinä III Salpausselästä. Etenkin pitkät ja kapea t niemet ovat erikoisia ja lukuisten rantavallien peitossa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Matalimpia alueita ei ole arvioitu. Pinta-ala on 165 ha, aines luokkaa B. C :n osuus 30 %. Kokonaismäärä 4 milj. m3. Muodostunasta valokuvia gt :n arkistossa. Karttalehti Asp ö Ei muodostumia.

14 Rosala Karttalehti Salskärs f järden Stenören, Sandören, Innerbren ja Ytterören koostuvat todennäköi - sesti lajittuneesta aineksesta. Niitä ei ole kuitenkaan pienuu - tensa ja mataluutensa takia arvioitu. Karttalehti Nöt ö Muodostuma 1, Får ö Laaja lajittunut reunamuodostuma, jonka paksuus on arvioit u pohjaveden ja kallion pintaan. Muodostum.an eteläpuolella on hiekkaa ohuelti kallion ja moreenin päällä sekä rantahiekkoina, joita ei ole arvioitu. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 57 ha, aines luokkaa C. B :n osuus n. 20 % (muodostu man pohjoisosassa). Kokonaismäärä 2,6 milj.m3. Muodostuma 2, Långöre n III Salpausselkään kuuluva saari. Trunsön kaakkoisosassa on tämän muodostuman jatkeita, mutt a aineksen laatu ja paksuus on epävarmaa, joten niitä ei ol e arvioitu. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha, aines luokkaa C, B :n osuus n. 20 %. Kokonaismäärä 0,2 milj.m3. Muodostuma 3, Lökhol m Muodostuma kuuluu III Salpausselkään. Muodostumassa ei ole leikkauksia, joten aineksen laatu ja määr ä on epävarmaa. Muodostuvan koillisosa on jatkoa lehden muodostumalle 1.

15 Karttalehti Borst ö Ei muodostumia. Karttalehti Hem-Kråkskä r Muodostuma 1 III Salpausselkään kuuluva muodostuma, joka käsittää Långören, Rågören ja Malören saaret. Aineksen laatua ei voi leikkauste n puuttumisen vuoksi arvioida. Pintakivisyyden ja loh$ areiden pe - rusteella se on tulkittu epävarmaksi muodostumaksi. Pinta-ala on 18 ha, aineksen laatu epävarma. Mandollinen kokonais - määrä yli 0,5 milj.m3. Muodostuma 2 Skalletsorarna ja osa Stora Alskäriä kuuluvat III Salpausselkään. Ne on tulkittu geologisen perustein epävarmoiksi. Moreenin esiintymismandollisuus on suuri, koska III Salpausselkä koostuu mante - reellakin osittain moreenista. Tästä koilliseen III Salpausselk ä jatkuu mandollisesti meren alla, pinnan yläpuolelle ulottuvia osi a siitä ovat Tinnören, Örharun ja Tof shara. Karttalehti Hårön Ei muodostumia. Karttalehti Usn ö Ei muodostumia. Karttalehti Ör ö Örön pääsaarell a on hiekkaa melko laajoilla alueilla. Muodostuman pinta-alaa eikä massoja ole arvioitu, koska alue on puolustusvoi - mien käytössä. Myös Sommarön saarella on pienialaisia ja ohuit a rantahiekkoja, joita ei ole arvioitu.

16 Karttalehti Kasnä s Muodostuma 1, nimi Tråske t Keskikokoinen lievemuodostuma, jonka paksuu8 on arvioitu kallio n pintaan. Pinta-ala on 8 ha, aines luokkaa B, A :n osuus 10 % muo - dostuman pohjoisosassa C :n osuus 30 %. Kokonaismäärä 0,1 milj. m3. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia, joista valokuvia gt : n arkistossa. Muodostuma 2, nimi Högsår a Laaja glasifluviaalinen uuodostuma, jonka liepeillä rantakerrostumia. Paksuus on arvioitu pohjaveden ja kallion pintaan. Hiekkaa on myös muodostuman koillispuolella, mutta sitä ei ole arvioitu, koska se on asutuksen alla. Pinta-ala on 58 ha, aines luokkaa C, B :n osuus 10 % muodostuman länsiosassa. Kokonaismäärä 1,2 milj.m3, Karttalehti Hisskäre t Muodostuma 1, nimi Mon Hitisten peruskartalla (103315) olevan reunamuodosturian (muod. 3 ) lievealue, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden ja kallion pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha, aines luokkaa C, B :n osuus n. 20 % muodostuman pohjoisreunalla. Kokonaismäärä 0,6 milj.m3. Valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 2, nimi Böl e Pienialainen rantakerrostuma rannanmuodostuman liepeillä, jonk a paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Tämän muodostuman eteläpuo - lella on selänne, jonka aines on leikkausten puuttuessa laadultaa n ja määrältään epävarma. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä milj. m3.

17 Karttalehti Hiti s Muodostuma 1 Pienialainen rantakerrostuma, joka liittyy reunamuodostumaan. Sen paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuvan pääosan aineksen laatu on epävarmaa. Sitä ei ole arvioitu, koska päällä o n tiestöä ja asutusta, Pinta-ala on 6 ha, aines luokkaa 0 4 Kokonaismäärä Of 06 mil j.m3 Muodostuva 2, nimi Kyrkön Pienialainen rantakerrostuma, joka liittyy reunamuodostumaan. Varsinaista reunanuodostunaa ei ole arvioitu, koska sen ainekse n laatu on leikkausten puuttuessa epävarmaa. Pinta-ala on 2 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 milj.m3. Muodostuma 3, nimi Rosa.l alandet Laaja ss-tyypin muodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n ja kallion pintaan, Arvioinnin apuna on käytetty joitakin vähäisi ä leikkauksia, Aineksen laadun ja määrän arviointi on kuitenkin tehty lähinnä pintahavaintojen perusteella. Varsinaisen muodostuvan liepeillä on melko laajalti hiekkaa ohuena kerroksena, jota ei ole arvioitu. Pinta-ala on 105 ha, aines luokkaa C, B :n osuus 30 % muodostuvan pohjois- ja keskiosissa. Kokonaismäärä 2,1 milj.m3.

18 Karttalehti Bergön Ei muodostumia. 2011Hank o

19 Koryo Karttalehti Jungfruskär Ei muodostumia. Ei muodostumia. Karttalehti Nölst ö Ei muodostumia. Karttalehti Österskärs Ei muodostumia. Karttalehti Kråkskä r Karttalehti Hyppvi s Sandön saaren lounaisosissa on jonkin verran hiekkaa rannalla, keskiosissa aineksen laatu ja paksuus on epävarmaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia, eikä pinta-alaa arvioitu. ja massoja ol e Ei muodostumia. Karttalehti Brunskä r Ei muodostumia. Karttalehti Gylt ö Ei muodostumia. Karttalehti Houtskä r Ei muodostumia. Karttalehti Ormskärsfjärde n Karttalehti Korpoströ m Muodostuma 1 nimi Nykärr. Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Hiekan alla on todennäköisesti savi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines luokka a C. Kokonaismäärä 0,05 milj.m3.

20 Muodostuma 2 Keskikokoinen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Hiekan alla s.vea i Pinta-ala on 8 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,08 milj. m3. Muodostuma 3 nimi Kyrkberge n Pienialainen rantakerrostuma, muodostuma, jonka paksuus on arvioi - tu pohjaveden pintaan. Muodostuman puolella olevia rantahiekkoj a ei ole arvioitu. Muodostuman käytön esteenä on tiestö. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,02 milj. m3. Karttalehti Korp o Muodostuma 1 1 nimi Hakenkor p Pienialainen rantakerrostuma, muodostuma, jonka paksuus on arvioi - tu pohjaveden ja kallion pintaan. Muodostuman länsipuolella jatkuu hiekka-alue, jota ei ole otettu mukaan arviointiin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 milj. m3. Muodostuma 2, nimi Roskla t Keskikokoinen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Hiekan alla on kallio ja paikoin savi. Pinta-ala on 9 ha, aines luokkaa C. Muodostuman pohjoisosissa hieman soraa. Kokonaismäärä 0,1 railj.m3. Muodostuma 3 Pienialainen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Haittatekijänä on savikerros. Arvioinnin apuna on käytett y leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 milj. m3. Muodostumasta valokuvia gt :n arkistossa.

21 Nagu Karttalehti Målhamn Ei muodostumia. Karttalehti Hummelhol m Billholmin ja Bergholmin välillä ohuita rantahiekkoja, joita e i ole arvioitu. Karttalehti Storlande t Muodostuma 1, nimi Taslo t Pienialainen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu kallio n pintaan. Osa muodostumasta ainekseltaan epävarmaa, jota ei ol e arvioitu. Pinta-ala on 2,5 ha, aines luokkaa C, B :n osuus n. 25 %. Kokonaismäärä 0,03 milj.m3. Muodostuma 2 Pienialainen lievemuodostuma. Muodostuman aines osittain epävar - maa, joten sitä ei ole arvioitu. Muodostuma 3 Pienialainen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu kallio n pintaan. Pinta-ala on 5 ha, aines luokkaa C, B :n osuus 20 %. Kokonaismäärä 0,05 milj. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Karttalehti Kopparhol m Muodostuma 1 Rönnören, Snäckörarna ja Sandskär kuuluvat III Salpausselkään. Muodostunassa ei ole leikkauksia ja laatuarviot perustuvat pinta - havaintoihin. Pinta-ala on 11 ha, aines luokkaa C, B :n osuus 30 %. Kokonaismäärä 0,3 milj.m3.

22 Ei muodostumia. Karttalehti Kirjai s Karttalehti Nagu Muodostuva 1, nimi Kyrkbacke n Pienialainen, lajittunut muodostama, jonka paksuus on arvioit u pohjaveden pintaan. Muodostuman itäpuolella olevaa aluetta ei ol e arvioitu, koska päällä on asutusta, joten aineksen laatua ei ol e voitu määrittää. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,04 milj. m3. Muodostuma 2 Pienialainen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Haittateki j öinä on savikerros. Arvioinnin apuna on käy - tetty leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 3, nimi Viko m Keskikokoinen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja kallion pintaan. Haittateki j öinä on paikoin savikerros. Pinta-ala on 19 ha, aines luokkaa C, muodostuman keskiosassa myö s soraa. Kokonaismäärä 0,3 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt : n arkistossa. Muodostuma 4, nimi Kälding e Keskikokoinen, lajittunut reunamuodostuma, jonka paksuus on arvioi - tu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 24 ha, aines luokkaa C, Kokonaismäärä 0,4 milj. m3. Muodostuma 5, nimi Svinberget Lajittunut muodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden kallion pintaan. j a Pinta-ala on 29 ha, aines luokkaa C, muodostuman pohjoisosa paras - ta, siellä myös jonkin verran soraa. Kokonaismäärä 0,8 uilj. m3.

23 Karttalehti Nagelskären Muodostuva 1, nimi Sandskär Muodostuma kuuluu III Salpausselkddn. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha, aines luokkaa C. Sandskärissä olev a osa luokkaa B. Kokonaismäärä 0,2 milj.m3. Muodostuva 2, nimi Långören kuuluu III Salpausselkään. Muodostumassa ei ole leikkauksia, aineksen laatuarvio perustu u pintahavaintoon. Pinta-ala on 2 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0,2 milj. m3. Karttalehti Gullkron a Muodostuva 1, nimi Lökholmen : Laaja harjumuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman vedenalaisesta jatkeista mainittakoon Trollholms - banken. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 36 ha, aines luokkaa C. Muodostuman ydinosa sisältä - nee myös soraa n. 20 %. Kokonaismäärä 2,2 milj.m3. Karttalehti Heisal a Muodostuva 1 Keskikokoinen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, aines luokkaa B, C :n osuus 30 %. Kokonaismäärä 0,6 milj.m3. Muodostuma 2, nimi Sand ö Laaja harjurnuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden j a kallion pintaan. Mandolliset vedenalaiset jatkeet pohjoiseen o n merkitty kartalle. Haittatekijöinä ovat savikerros ja kuorisora. Muodostuvan pohjoisos a on Airiston Sora OY :n hallussa ja kulutus suurimmillaan n.3000 m3 / vrk. Pinta-ala on 128 ha, aines luokkaa C, muodostuvan pohjois - osassa soraa n. 20 %. Kokonaismäärä 4,5 milj.m3.

24 Muodostuva 3 Pensarin pohjoisosassa on rantahiekkaa, jota ei ole arvioitu. Lisäksi muodostumaan kuuluvat vedenalaiset osat on merkitty. Muodostuma 4, nimi Sendud d Keskikokoinen harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 30 ha, aines luokkaa C, B :n osuus n. 20 %. Kokonaismäärä 2,5 milj.m3. Karttalehti Purunpä ä Muodostuma 1, nimi Kvarede t Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan, Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,06 milj. m3.. Muodostuma 2 Söderharm, Ostraholmen, San.dörs ja Sandskär kuuluvat III Salpaus - selkään. Niiden väliset mandolliset vedenalaiset jatkeet on mer - kitty kartalle. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 65 ha, aines luokkaa C, B :n osuus n. 20 %. Kokonaismäärä 2,6 milj. m3 Muodostuma 3, nimi Norstöede t Pienialainen, lajittunut reunanuodostuma, jonka paksuus on arvioi - tu pohjaveden pintaan. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha, aines luokkaa C. Muodostuman pohjoisosass a soraa n. 20 %. Kokonaismäärä 0,2 milj.m3. Karttalehti Överölmo s Muodostuma 1, nimi Vntersand Keskikokoinen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuma suositellaan rauhoitettavaksi, sillä se on nykyisin uimarantana. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,2 milj. m3.

25 Muodostuma 2, nimi Västerhagen Keskikokoinen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohja - veden ja kallion pintaan. Lajittuneen aineksen alla on paikoi n kallio, paikoin moreeni. Muodostuman länsipuolella on laajoill a alueilla hiekkaa ja soraa n. 1 metrin paksuisena kerroksen a moreenin päällä. Alueella on tehty koekuoppial Pinta=-ala on 24 ha, aines luokkaa C. Muodostuman eteläosassa luokkaa B, Kokonaismäärä 0,5 milj. m3. Leikkauksesta valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma- 3 Pienialainen muodostuva, joka kuuluu III Salpausselkään. Se on jatkoa lehden muodostumalle 3. Osa muodostumasta on ainek - seltaan epävarmaa. Pinta-ala on 6 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 mil j. m3. Muodostuma 4, nimi Storsandviken Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja kallion pintaan. Ranta kaunista hiekkarantaa. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä milj. m3. Muodostuma 5 Pienialainen lajittunut reunamuodostuma, jonka paksuus on arvioit u pohjaveden pintaan. Aryioinnin apuna ' on_ käytgtty j1t fuksia : Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C. Muodostuman pohjoisreunall a hieman soraa. Kokonaismäärä 0,02 milj.m3. Muodostuma 6, nimi Sandbrinkarn a Keskikokoinen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja moreenin pintaan. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksi a ja koekuoppia, jotka on suoritettu tvl :n toimesta. Pinta-ala on 24 ha, aines luokkaa C. Muodostuman eteläosassa luokkaa B n.0, 1 milj.m3 ja mursk.kelp. n. 10 %. Kokonaismäärä 0,4 milj.m3.

26 - 2b Muodostuva 7, nimi Långmalmen Keskikokoinen lajittunut reunamuodostunal jonka paksuus on arvioi - tu pohjåvedeh pintaan Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pint aa-ala on 20 ha) a.ne8 luokkaa C. Kokonaismäärä 0,5 mil j ; m3 i* Karttalehti Attu Muodostuva 1 Keskikokoinen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja kallion pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 milj. m3. Muodostuva 2, Vadviken Tyypillinen pienialainen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvi - oitu pohjaveden ja kallion pintaan. Pinta-ala on 1,5 ha, aines luokkaa C, Muodostuma sisältää myö s sorakerroksia, B :n osuus 30 %. Kokonaismäärä 0,02 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuva 3 Pienialainen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja kallion pintaan. Haittatekijänä on savikerros, myös hieka n alla on muodostuman liepeillä savea. Arvioinnin apuna on käytett y leikkauksia. Myöskin pohjaveden läheisyys haittaa aineksen käyttöä. Pinta-ala on 2,5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,02 milj. m 3. Karttalehti Dragsfjär d Muodostuma 1 Pienialainen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n ja kallion pintaan. Haittatekijöinä on savikerros. Arvioinni n apuna on käytetty leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,04 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa.

27 -26 - Karttalehti Muodostuma Dragsfjär d Pienialainen lievemuodostuna, jonka paksuus on arvioitu kallio n pintaan. Muodostuva on jatkoa lehden muodostumalle 1. Pinta-ala on 2,5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 milj. m3. Muodostuma 2 Pieniala inen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n ja kallion pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,04 milj. m3. Muodostuma 3, Trappbergen Keskikokoinen muodostuma, joka kuuluu III Salpausselkään. Reunamuodostuman selänteiden aineksen laatu on epävarmaa, mutta seulo - malla olisi mandollista saada soraa ja murskauskelpoistakin aines - ta. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia, jotk a on suoritettu tvl :n toimesta. Pinta-ala on 14 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,2 milj. m3. Muodostuma 4 Keskikokoinen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu moreeni n pintaan. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja koekuoppia, jotka on suoritettu tvl :n toimesta. Pinta-ala on 29 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,5 milj. m3. Muodostuma 5, Kyrkb y Laaja muodostuma, joka kuuluu III Salpausselkään. Paksuus on arvioitu pohjaveden ja kallion pintaan. Haittatekijänä on paikoi n moreeniaines.eräiden selänteen osien aines on laadultaan epävar - maa. Muodostuman käytön esteenä on tiestö, asutus ja hautausmaa. Tiiviin asutuksen alla olevia kohtia ei ole arvioitu. Muodostuma

28 suositellaan rauhoitettavaksi geologisesti merkittävänä harjukoh - teena. Pinta-ala on 23 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 1,2 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt : n arkistossa. Muodostuva 6 Keskikokoinen rantaker r'ostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja kallion pintaan. Muodostuman länsiosa on kaunista hiekkarantaa ja säilyttämisen arvoinen. Arvioinnin apuna ori käytett y leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,2 mil j. n3. Muodostuva 7, Sunnan ö Keskikokoinen lajittunut reunamuodostuma, jonka paksuus on arvi - oitu pohjaveden pintaan. Muodostuvan käytön esteenä on tiestö j a asutus. Pinta-ala on 9 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,2 mil j. n3. Muodostuva 8 Kaksi erillistä pienialaista rantakerrostumaa. Paksuus on arvioi - tu pohjaveden ja kallion pintaan. Pinta-ala on 9 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 nil j. m 3. Muo do stuna 9 Pienialainen harjun lievealue, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja kallion pintaan. Muodostuva on lehden muodostuvan 5 jatketta. Se sijaitsee puolustusvoimain alueella. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,07 mil j. m3.

29 Muodostuma 1 0 Laaja lajittunut reunamuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohja - veden ja kallion pintaan. Haittatekijöinä ovat savikerros ja mo - reenilaatat. Pinta-ala on 94 ha, aines luokkaa C. Muodostuman keskellä o n B luokan ainesta n. 20 %. Kokonaismäärä 1,4 milj.m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuma 1 1 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu kallio n pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 milj. m 3. Muodostuma 12, Bötesberget Keskikokoinen tasoittunut harju, jonka paksuus on arvioitu kallio n pintaan. Pinta-ala on 15 ha, aines luokkaa C, B :n osuus n. 50 % (muodostuman keskiosissa). Kokonaismäärä 0,25 ruilj.m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Karttalehti Mjösun d Muodosturaa 1, Västankärrmalme n Laaja harjumuodostuma, jonka liepeillä rantakerrosturaia. Paksuus on arvioitu pohjaveden ja kallion pintaan. Muodostuman käytön es - teenä on asutus alueen pohjoisosassa. Arvioinnin apuna on käytett y leikkauksia sekä kairauksia, joita on suoritettu tvl :n toimesta. Pinta-ala on 260 ha, aines luokkaa C. Muodostuman ydinosissa myö s soraa n. 1 milj.m3 sekä murskauskelpoista 10 %. Kokonaismäärä 7,5 milj.m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa.

30 Muodostuva 2, nimi MögAsen Laaja harjumuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman länsipuolella on myös hiekkaa asutuksen, teide n ja viljelysten alla, mistä syystä niitä ei ole arvioitu. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia sekä kairauksia, joit a on suoritettu tvl :n toimesta. Pinta-ala on 93 ha, aines luokkaa C. Muodostuman ydinosissa on soraa yli 1 milj.m3 sekä mursk.kelp. n. 10 %. Kokonaismäärä 2,7 milj.m3. Muodostuma 3, nimi Sandudde n Keskikokoinen harjumuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Notön saaren koillisosa kuuluu samaan harjumuodostu - maan. Muodostumaa suositellaan rauhoitettavaksi geologisesti mer - kittävänä harjukohteena. Tästä syystä ei myöskään kaunista hiekka - rantaa ole arvioitu. Arvioinnin apuna on käytetty kairauksia, joi - ta on suoritettu tvl :n toimesta. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 64 ha, aines luokkaa C. Muodostuman ydinosat sora a n. 1,5 milj. m3 ja mursk.kelp. n. 20 %. Kokonaismäärä 3,2 milj. m3. Muodostuma 4, nimi Sunnanberge n Laaja harju, jonka liepeillä rantakerrostumia. Muodostuman pohjois - reuna liittyy Sändön laajaan muodostumaan (lehdellä ). Muodostuman länsiosan niemi suositellaan rauhoitettavaksi geologi - sesti merkittävänä harjukohteena. Arvioinnin apuna on käytett y leikkauksia. Pinta-ala on 91 ha, aines luokkaa C. Tummanvihreill ä alueilla on soraa n. 0,2 mil j. m3. Kokonaismäärä 1,8 milj. m3. Muodostuma 5 Laaja tasoittunut harju, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden j a kallion pintaan. Muodostuvan käytön esteenä on sen sijainti puo - lustusvoimain alueella. Pinta-ala on 54 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 1,2 milj. m3.

31 Perni ö Karttalehti Vänox a Muodostuma 1, Sirnäs Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja kallion pintaan, Tämän lisäksi alueella on ohuita ranta - kerrostumia, joita ei ole arvioitu. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines luokkaa C, muodostuva sisältää myö s soraa. Kokonaismäärä 0,02 milj.m3. Muodostuva 2 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja kallion pintaan. Muodostumasta ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines luokkaa B. Kokonaismäärä 0, 01.mil j. m3. Karttalehti Västanfjär d Muodostuma 1 1 Finnna-1 yle n Keskikokoinen lajittunut reunamuodostuva, jonka paksuus on arvi - oitu pohjaveden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Pinta-ala on 44 ha, aines luokkaa C, Muodostumasta on seulomall a mandollisuus saada myös soraa. Kokonaismäärä 1.5 milj.v3, Muodostuva 2, Högm o Lajittunut reunamuodostuma, joka kuuluu III Salpausselän vyöhyk - keeseen. Paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Tämän länsipuo - lella oleva Hallonfallet on ainekseltaan epävarma, mutta siinä o n paikoin pinnalla murskauskelpoista ainesta. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia ja tehty koepuoppi a tvl :n toimesta. Pinta-ala 36 ha, aines luokkaa C, muodostuman ytimessä (n. 5 ha ) luokkaa B. B :n osuus 25 Kokonaismäärä 0,8 milj.m3.

32 Muodostuva 3, Kåddbbl e Pienialainen lajittunut reunamuodostuma, joka kuuluu III Salpausselkään. Paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Kyseinen reunamuodostuma koostuu tällä alueella hyvin vaihtelevasta materiaalista. Aines on paikoin moreenia ja kalliokin on varsin lähellä. Muodostuvan pohjoispuolella olevat alueet on tulkittu epävarmoiksi tai moreeniksi, eikä niitä ole arvioitu. Pinta-ala on 9 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,15 milj.m3. Täriän lisäksi karttalehdellä on epävarmoja muodostumia fm. Galterbyssä. Karttalehti Vret a Muodostuma 1, Brinkkullen Pienialainen lajittunut reunamuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,06 milj.m3. Muodostuma 2 Keskikokoinen lajittunut muodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden ja kallion pintaan. Arvioinnin apuna on käytett y leikkauksia. Pinta-aJ a on 10 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 milj.m3. Muodostuma 3 Kolmesta esillisestä osasta koostuva lajittunut muodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden ja kallion pintaan. Pinta-ala on 18 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,2 milj.m3

33 Muodostuva 4 Pienialainen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohja - veden pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,02 milj. m3. Muodostuva 5 Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja kallion pintaan. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 mil j. Muodostuma 6 Pienialainen lievemuodostuna, jonka paksuus on arvioitu kallio n pintaan. Pinta-ala on 5 ha, aines luokkaa C, muodostuman pintaosissa o n hieman soraa. Kokonaismäärä 0,04 milj.m3. Muodostuva 7 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja kallion pintaan. Pinta-ala on 6 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,09 mil j.in3. Lisäksi lehden pohjoisosassa on ainekseltaan epävarma muodostuma. Karttalehti Padv a Siksalon keskiosissa on noreenin pinnalle paikoin huuhtoutunu t kerros, jonka paksuus vaihtelee 0, metriin ja aines on hiek - kaa ja soraa. Sitä ei ole arvioitu., Karttalehti Förb y Muodostuma 1 Pienialainen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,04 milj. m3 Aines tulee hienommaksi kohti kaakkoa.

34 Muodostuma 2 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden ja kallion pintaan. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 milj.m3. Muodostuma 3 Pienialainen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Haittatekijä on savikerros. Pinta-ala on 2 ha, aines luokkaa C, syvemmällä hiemen karkeanpaa. Kokonaismäärä 0,03 railj.m3. Muodostuma 4, Norrby Keskikokoinen lajittunut muodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 10 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 milj.m2. Karttalehti Kimit o Muodostuma 1, Strönm a Alueen komein osa III Salpausselkää. Muodostuvan käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus. Muodostuman osaa suositellaan rauhoitettavaksi geologisesti merkittävänä tyyppimä III Salpausselästä. Pinta-ala on 84 ha, aines luokkaa C, muodostuman ydinos a (n. 16 ha) luokkaa B, B :n osuus n. 2 milj.m3. Kokonaismäärä 4, 5 milj.m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuva 2 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,04 milj.m3.

35 Muodostuva 3 Pienialainen lajittunut reunanuodostuna, jonka paksuus on arvioi - tu pohjaveden pintaan. Muodostuman koillispuolella oleva alue, Mariedal, on tutkittu epävarmaksi, eikä ole arvioitu. Muodostuvan esteenä on tiestö. Arvioinnin apuna on käytett y leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha, aines luokkaa C, noin 2 metrin syvyydest ä lähtien karkeanpaa. Kokonaismäärä 0,04 milj.m3. Muodostuma 4 Pienialainen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Käytetty lähes loppuun. Muodostuma 5, Haborsbacke n Keskikokoinen lajittunut reunamuodostuma, jonka paksuus on arvioi - tu pohjaveden ja kallion pintaan. Arvioinnin apuna on käytett y leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha, aines luokkaa C. Karkein aines muodostuman pohjoisreunalla. Kokonaismäärä 0,5 milj.m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Karttalehti Ei muodostunia. Bromarv Karttalehti Särkisal o Muodostuva 1, Holmannokk a Pienialainen rantakerrostuva, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Haittatekijänä on savikerros. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0.04 milj. m3. Käyttöarvo vähäinen.

36 Muodostuma 2 Keskikokoinen lajittunut r_zuodostuma, jonka paksuus on arvioit u pohjaveden ja kallion pintaan. Pinta-ala on 10 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,06 milj. Muodostuma 3, Puosinnokka. Pienialainen lajittunut muodostuma, jonka paksuus on arvioit u pohjaveden ja kallion pintaan. Arvioinnin apuna on käytetty leikkauksia, Pinta-ala on 8 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä milj. m3. Suurin osa käytetty :. Muodostuma 4 Pienialainen lajittunut muodostuma, jonka paksuus on arvioit u pohjaveden pintaan. Muodostuvan käytön esteenä on tiestö ja asutus. Pinta-ala on 4 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 milj. m3. Ei juuri käyttöarvoa. Muodostuma 5, Kruopinnunmi Keskikokoinen lajittunut reunanuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden ja kallion pintaan. Pinta-ala on 23 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 milj. m3. Muodostuma 6 Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuutta ja aineksen laatu a ei ole voitu leikkausten puuttuessa arvioida.

37 Muodostuva 7, Krail a Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu moreeni n ja kallion pintaan. Aines on melko huonosti lajittunutta. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,05 milj. m3. Karttalehti Ylönkyl ä Muodostuva 1, Kankkonumrl i Lajittunut reunamuodostuma, jonka liepeillä laajat rantakerros - tumat. Paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostuman luo - teisosasa_on pieni kerrospaksuus. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Pinta-ala on 145 ha, aines luokkaa c, muodostuman keski- ja etelä - osassa on syvemmällä soravaltaista ainesta. Kokonaismäärä 6 milj. m3. Vain muodostuman keskiosa on käyttöarvoltaan huomioon otettava. Muodostuva 2 III Salpausselkään kuuluva lajittunut reunamuodostuma. Sen paksuu s on arvioitu pohjaveden pintaan. Haittatekijänä on paikoin runsa s pintalohkareisuus. Muodostumassa ei ole leikkauksia, uutta alueella on tehty koekuoppia tvl :n toimesta. Pinta-ala on 53 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 2 milj. m3. Muodostuman ytimestä on geologisin perustein arvioituna mandolli - suus saada myös soraa. Muodostuva 3, Puolakkanummi Laaja lajittunut reunamuodostuma, jonka paksuus on arvioitu poh - javeden pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittaa hieman tiestö. Alueella on tehty koe - kuoppia ja kairauksia tvl :n toimesta. Pinta-ala on 83 ha, aines luokkaa C, muodostuman ydinosa luokkaa B f. B :b osuus 25 %. Kokonaismäärä 4 milj. m3.leikkauksista valokuvia gt : n arkistossa.

38 Muodostuma 4, Pirttinumrli Laaja lajittunut reunanuodostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Preiviikin niemi on ainekseltaan epävarua eik ä sitä ole arvioitu. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja koulu. Alueella on tehty koekuoppia tvl :n toimesta. Pinta-ala on 46 ha, aines luokkaa C, muodostuvan länsiosassa pin - nalla hieman karkeanpaa. Kokonaismäärä 2 milj,m 3. Muodostuma 5, Jeturkast i Laaja, kaksiosainen lajittunut muodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden ja kallion pintaan, Muodostuman käyttöä rajoittaa ampumarata itäosassa sekä tiestö ja asutus. Arvioinnin apuna o n käytetty leikkauksia seka tvl :n ennakkotutkiniuksia. Pinta-ala on 117 ha, aines luokkaa B, A :n osuus paikoin %. Läntisen osan pohjoispää sekä itäinen osa luokkaa C. C :n osuus 20 ;. Kokonaismäärä 1 milj. m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkistossa. Muodostuvan länsiosa käyttökelpoisinta. Muodostuma'. 6 Pienehkö deltamainen muodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohja - veden pintaan. Pinta-ala on 15 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,6 milj. m3. Muodostuman aines vaiht :el evaa. Muodostuva 7, Paratiisinnäk i Lajittunut reunamuodostuma, joka kuuluu III Salpausselkään. Sen paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Haittatekijänä on paikoi n runsas pintalohka.reisuus. Alueella on tehty koekuoppia ja kairauksia tvl :n toimesta. Pinta-ala on 84 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 6 milj. m3. Leikkausten ja koekuoppien niukkuuden takia ei aineksen laadust a ole riittäviä tietoja. Sitä kannattaisi tutkia tarkemmin.

39 Muodostuva 8, Yrjannunmi Lajittunut reunamuodostuma, jonka pääosa on karttalehdell ä 2o2107. Paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 53 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 1, 5 mil j. m3. Pintahavaintojen perusteella ei ole juuri todettu karkeampaa ainesta. Muodostuma 9, Talkkarmäk i Lajittunut aines esiintyy kallion ympärillä ilman omaa kohomuotoa. Paksuus on arvioitu kallion pintaan. Pinta-ala on 16 ha, aines luokkaa C, muodostuma sisältää myö s soraa. Kokonaismäärä 0,1 mil j.r.1 3. Muodostumassa luoteeseen, Lehunnokka, on ainekseltaan epävarma. Muodostuva 1 0 Huuhtoutunutta ainesta, jonka paksuus vaihtelee moreenin päällä. Leikkausten puuttuessa sitä ei ole arvioitu. Muodostuma 1 1 Pienialainen lajittunut muodostuma, jonka paksuus on arvioit u pohjaveden pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä mil j.l1 3. Muodostuman käyttöarvo vähäinen. Muodostuva 1 2 Pienialainen lajittunut muodostuva, joka on käytetty lähes loppuu n Muodostuma 1 3 Keskikokoinen lajittunut muodostuma jonka pohjoispää vaikutta a parhaiten käyttökelpoiselta. Leikkausten pienuuden takia muodostu - maa ei ole arvioitu. Sen eteläosa on tulkittu epävarmaksi. Lisätutkimukset kannattaisi kohdistaa pohjoisosaan.

40 Muodostuva 14 ja 1 5 Pienialaisia ja ohuita rantakerrosturaia moreenin päällä. Vähäi - nenkin määrä lajittunutta ainesta on lähes loppuun käytetty. Muodostuva 1 6 Huuhtoutunutta noreenin pintaosaa. Eteläisen osa-alueen pohjois - osa sisältää myös soraista tavaraa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 39 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,3 milj. m3. Muodostuvan käyttöarvo on vähäisen kerrospaksuuden johdosta pieni. Muodostuva 1 7 Huonosti lajittunutta rantakerrostumaa moreenin pinnalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala 7 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,2 mil j. m 2. Muodostuva 1 8 Pienialainen lievemuodostuva, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Aines on huonosti lajittunutta. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,2 milj. m3. Käyttöarvo vähäinen. Karttalehti Svenskb y Muodostuva 1, Santaraäk i Laaja lajittunut muodostuva, jonka paksuus on arvioitu pohjavede n ja kallion pintaan. Eteläinen osa-alue paksuudeltaan ja merkityk - seltään vähäinen. Pinta-ala on 80 ha, aines luokkaa C, muodostuman ydinosassa luok - kaa B. B :n osuus 20 %. Kokonaismäärä 3 milj.m3.

41 Muodostuva 2 Pienialaiset rantakerrostunat järvien rannoilla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,09 milj. m3. Karttalehti Perni ö Muo do s tupa 1 Kolmesta erillisestä osa-alueesta koostuva lajittunut reunavuo - dostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjaveden ja kallion pintaan. Muodostuvan eteläisin osa sekä hallisuon itäpuoli ovat käyttökel - poisimpia. Muodostuvan käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus. Pinta-ala on 153 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 4 milj. m3. Muodostuva 2 Keskikokoinen lievemuodostuva, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuvan käyttöä rajoittaa asutus. Pinta-ala on 15 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä milj.m3. Muodostuva 3 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Pinta-ala on 5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,09 milj. m3 Muodostuva 4 Keskikokoinen rantakerrostuma, jonka aineksesta ei leikkauste n puuttuessa saa varmaa käsitystä. Aines on heikosti lajittunutt a ja syvennällä on noreenia. Ei ole arvioitu.

42 Muodostuva 5 Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu moreeni n pintaan. Pinta-ala on 1 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,01 milj.m3. Käyttöarvo vähäinen. Muodostuma 6 Kaksiosainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu moreeni n pintaan. Aines on huonosti lajittunutta. Pinta-ala on 16 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,15 milj. m3. Parhaat kohdat käytetty. Muodostuva 7 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuman käytön esteenä on tiestö ja asutus. Pinta-ala on 8 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,3 milj. m3. Aines pääasiassa hienoa hiekkaa. Muodostuva 8 Keskikokoinen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittaa tisestö,asutus ja vil - jelykset. Muodostunassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,4 milj. m3. Muodostuma 9 Pienialainen lieverauodostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostuvan käyttöä rajoittaa tiestö. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 milj. m 3.

43 Muodostuva 1 0 Pienialainen lievemuodostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Haittatekijänä on pinnalla savikerros. Pinta-ala on 2 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,07 mil j. n3. Muodostuva 1 1 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu kallio n pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha, aines luokkaa C, Kokonaismäärä 0.05 milj. m2. Käyttöarvo vähäinen. Muodostuva 1 2 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Haittatekijänä on pohjaveden pinnan läheisyys. Pinta-ala on 5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,09 mil j. m3. Muodostuva 1 3 Pienialainen lievemuodostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja moreenin pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,15 milj. m3. Muodostuma 1 4 Pienialainen rantakerrostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-a] a on 4 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,1 mil j.m3.

44 Tammisaar i Karttalehti Aijal a Muodostuma 1 Pienialainen rantakerrostuna, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den ja moreenin pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Pinta-ala on 6 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,06 milj.m3. Muodostuma 2, Merjaniemennumn i Laaja glasifluviaalinen muodostuma, jonka ytimenä saattaa paikoi n olla kallio. Sen paksuus on arvioitu pohjaveden ja kallion pintaan. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Pinta-ala on 119 ha, aines luokkaa C. Maantien luoteispuolell a oleva alue sisältää nyös soraa. B :n osuus 10 %, Kokonaismäärä 6 milj.m3. Leikkauksista valokuvia gt :n arkirstossa. Muodostuma 3 Kolmesta erillisestä osasta koostuva lajittunut muodostuma o n jatkoa muodostumalle 2. Paksuus on arvioitu pohjaveden pintaan. Muodostunassa ei ole leikkauksi a Pinta-ala on 55 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 1,5 milj. m3. Käyttökelpoisinta lienee eteläisin osaalue. Muodostuma. 4 Pienialainen lievemuodostuma, jonka paksuus on arvioitu pohjave - den pintaan. Haittatekijänä on savikerros pinnalla. Pinta-ala on 1,5 ha, aines luokkaa C. Kokonaismäärä 0,03 milj. m3. Käyttöarvo vähäinen.