Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Pälkäneen kunnan pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Transkriptio

1 Selvitys 1 (10) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Pälkäneen kunnan pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lakiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a lukuun Vesienhoitolakia täsmennettiin pohjavesialueen rajojen määrittämisen ja luokituksen perusteiden osalta valtioneuvoston asetuksella vesienhoidon järjestämisestä lisätyssä 2a luvussa. Pohjavesialueiden luokitus Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) muuttuivat 1 ja 2 -luokkaan. Sen lisäksi käytössä ollut III luokka (muut pohjavesialueet) poistui. Pirkanmaalla on ainoastaan I ja II luokan alueita. Pohjavesialueiden luokat kertovat alueen vedenkäytöstä ja suojelutarpeesta. Uuden lainsäädännön mukaan pohjavesialue luokitellaan 1-luokkaan, mikäli alueen vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2-luokkaan luokitellaan pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu vedenhankintaan. Alue kuuluu pääsääntöisesti 2-luokkaan, kun siellä muodostuu pohjavettä yli 100 m 3 /d, jos se myös muutoin ominaisuuksiltaan soveltuu vedenhankintaan. Uutena luokitukseen tulee mukaan E-luokka. E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen un pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- tai maain. Uuden lainsäädännön myötä luokkia on nyt viisi; 1, 2, 1E, 2E ja E. Pohjavesialueiden rajaus Pohjavesialueiden rajaus perustuu ainoastaan luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Rajausmuutokset perustuvat uuteen tutkimustietoon. Valtioneuvoston asetuksessa vesien ja merenhoidon järjestämisessä on tarkennettu, että muodostumisalue rajataan kohtaan, jossa maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Suomen ympäristökeskuksen laatimassa ohjeluonnoksessa (Pohjavesialueet -määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat) tarkennetaan vielä, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienonhiekan tasoa (D50 = >0,06-0,2). Pohjavesialueen raja määritellään kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Ohjeistuksessa mainitaan riittävän tiiviiksi kerroksiksi mm. yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D50 = <0,002 mm). Pohjavesialueiden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. Pohjavesialueiden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina muun lainsäädännön kuten ympäristösuojelulain kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 297, Tampere Y-tunnus kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi

2 Selvitys 2 (10) Taulukko 1. Yhteenveto Pälkäneen kunnan pohjavesialueiden muutoksista. Pohjavesialue Rajausmuutos Vanha luokka Uusi luokka Isokangas-Syrjänharju A Kyllä I 1E Kollolanharju A I 1 Luopioinen kk I 1 Syrjänharju-Konkinharju B I 1 Syrjänharju-Konkinharju A II 2 Rautakangas II 2 Tuliharju II 2 Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta: > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > (valitse) Pirkanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet -määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat, Luonnos, Suomen ympäristökeskus Ritva Britschgi ja Jari Rintala. Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a luku Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 2a luku

3 Selvitys 3 (10) Pohjavesialue A Isokangas-Syrjänharju Isokangas-Syrjänharjun A pohjavesialue kuuluu 1E-luokkaan, koska pohjavesialueella on Pälkäneen kunnan Kinnalan vedenottamo, josta otetaan vettä noin m 3 /d. Pohjavesialueen lounaisreunalla sijaitsee Keiniänrannan Natura-alue, jossa on suoraan pohjavedestä riippuvainen merkittävä. Pohjavesialueen rajausta muutetaan vastaamaan lakia vesien ja merenhoidon järjestämisestä sekä valtioneuvoston asetusta vesienhoidon järjestämisestä. Pohjavesialueet tulee rajata geologisina kokonaisuuksina. Tämän vuoksi pohjavesialueen rajausta muutetaan siten, että se ulottuu Kostianvirtaan saakka. Kostianvirtaan purkautuu myös pohjavettä. Muutokset perustuvat maaperäkartan tietoihin, Suomen Pohjavesitekniikka Oy:n lausuntoon sekä täydentävään lausuntoon, maatutkaluotausraporttiin Pälkäneellä ja kairaustuloksiin. Tutkimusten perusteella nykyisen pohjavesialueen rajalla ei ole sellaista geologista muodostumaa, kuten kalliokynnystä tai vettä heikosti johtavia kerroksia, jotka estäisivät pohjaveden virtauksen nykyisen rajan kohdalla. Maatutkaluotauksen perusteella hiekka- ja sorakerrostumat jatkuvat katkeamattomina nykyiseltä pohjavesialueen rajalta Kostianvirtaan saakka. Esitetty pohjavesialue tulee rajautumaan kaakkoisosistaan Kostianvirtaan, lounaisosistaan Mallasveteen ja muualla hienoaineskerrostumiin sekä moreeni- ja kalliomäkiin. Isokangas-Syrjänharju on laaja luode-kaakkosuunnassa kulkeva harjumainen muodostuma, joka on osa Pälkäneeltä Ylöjärvelle asti ulottuvaa saumamuodostumaa. Koillisreunalla alue on korkeahkoa kalliomaastoa. Sen eteläpuolella muodostuma muuttuu topografialtaan epäselväksi kankaaksi. Kankaan keskiosassa on runsaasti suppakuoppia mm. Raatolukko. Muodostuman leveys vaihtelee metrin välillä. Isokankaan alueella muodostuma on synkliininen. Syrjänharju on topografialtaan harjumainen ja muodostuma on antikliininen. Kallioperä on korkeimmillaan alueen koillisosassa mm. Mustikkavuoren alueella. Pälkäneen ja Kangasalan rajan kohdalla ja noin 0,5 km Raatolukon kaakkoispuolella sijaitsee pohjaveden virtausta jakavat kalliokynnykset, joiden välisellä alueella pohjavesi virtaa Pälkäneen vedenottamon suuntaan. Kankaanmaan koillispuolella kallion pinta on korkeimmillaan noin +116 m tasolla, mistä se laskee kaakkoon ja etelään kohti Mallasveden rantaa +70 m tasolle. Muodostuman parhaiten vettä johtavat hiekka- ja sorakerrostumat sijaitsevat muodostuman keskiosassa harjuytimessä. Maaperän pintaosat ovat muodostuman keskiosassa paikoin soravaltaisia. Aines on osittain hyvin karkeaa ja kivistä. Kerrospaksuuden ovat suuret, jopa 35 m. Muodostuman reunaosat ovat pääasiassa hienoa hiekkaa ja silttiä, seassa esiintyy savikerroksia. Raatolukon kaakkoispuolella sijaitsevan kalliokynnyksen kaakkoispuolella pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon ja etelään kohti Keniänrannan Natura-aluetta, jonne purkautuu noin 1000 m 3 /d muodostuman pohjavettä. Orsivettä esiintyy sekä Mallasrannassa (3-5- m syvyydellä) että muodostuman koillislaidalla Kankaanmaan koillispuolella (4-7 m syvyydellä).

4 Selvitys 4 (10) Keiniänrannan Natura-alueella on yksi Suomen edustavimmista tervaleppäkorvista. Tervaleppäkorpea ylläpitää Isokangas-Syrjänharjulta purkautuva pohjavesi, mikä näkyy mm. lähteisyytenä Natura-alueen harjun puoleisella reunalla. FCG:n vuonna 2012 laatimassa Natura-arviointi lisätietoja. Kinnalan ottamosta otettiin vettä vuosina 2015 ja m 3 /d. Lupa mahdollistaa 1000 m 3 /d vedenoton. - Suomen Pohjavesitekniikka Oy Täydentävä lausunto Aapiskukon ja sen ympäristön pohjavesiolosuhteista Pälkäneellä. - Suomen Pohjavesitekniikka Oy Lausunto koskien Aapiskukon ympäristön pohjavesiolosuhteita Pälkäneellä. - Geo-Work Oy Maatutkaluotausraportti Pälkäneellä FCG Vehoniemen-Isokankaan harjualueen tekopohjavesilaitoksen yleissuunnitelma: Natura-arviointi täydennys. Kappale 7, s Pohjaveden havaintoputkikortit 2014.

5 Selvitys 5 (10) Pohjavesialue A Kollolanharju Kollolanharju kuuluu 1-luokkaan, koska alueella sijaitsee Harhalan vedenottamo, josta otetaan vettä reilu 200 m 3 /d. Pohjavesialue rajautuu pohjoisosastaan kalliomäkiin ja muualta hienoaineskerrostumiin. Kollolanharju on luode-kaakkosuunnassa kulkeva harjumainen muodostuma, joka on osa Pälkäneeltä Ylöjärvelle asti ulottuvaa saumamuodostumaa. Laajimmillaan muodostuman leveys 800 m. Muodostuma rajoittuu luoteisosassaan kalliopaljastumiin, jotka muodostavat todennäköisesti kalliokynnyksen. Laajat alueet keskivaiheilla ovat kauan olleet soranoton kohteena, jonka seurauksena alkuperäinen topografia on hävinnyt. Eteläosassa muodostuma muuttuu selvästi selännemäiseksi ja antikliiniseksi. Aines on soraa tai karkeaa hiekkaa, yleensä kohtalaisesti lajittunutta, mutta rakeet ovat melko kulmikkaita. Seassa on jonkin verran kiviä ja lohkareita. Välillä esiintyy huonommin lajittuneita kivisiä sorakerroksia. Pinnalla on rantakerrostumia. Vuosina 2015 ja 2016 Harhalan vedenottamosta otettiin vettä m 3 /d. Vedenottamolla on 700 m 3 /d lupa. -

6 Selvitys 6 (10) Pohjavesialue Luopioinen kk Luopioinen kk kuuluu 1-luokkaan, koska alueelta otetaan vettä reilu 60 m 3 /d. Pohjavesialue rajautuu kalliomäkeen ja hienoaineskerrostumiin. Pohjavesialue on osa luode-kaakkosuuntaista katkeilevaa harjua, joka on Luopioisten keskustan kohdalla levinnyt laakeaksi kentäksi. Aines on pääasiassa hiekkaa, välissä muutamia karkeampia kerroksia ja aivan pohjalla soraa. Alueen pinnalla on pari metriä hietaa. Pohjaveden pinnan alapuolella ottamon kohdalla on ainesta n. 4 metriä, kalliopinnan korkeus lienee ,5 m. Ympäristön maaperä on hienoa hiekkaa-silttiä sekä lounaispuolella kalliota. Vedensaannin kannalta alue on hyvä. Alueen sijainti teiden läheisyydessä tekee siitä likaantumiselle riskialttiin. Luopioisten kirkonkylän vedenottamosta otettiin vettä m 3 /d vuosina

7 Selvitys 7 (10) Pohjavesialue B Syrjänharju-Konkinharju B Syrjänharju-Konkinharju B kuuluu 1-luokkaan, koska alueella on vedenottamo, josta otetaan vettä n. 170 m 3 /d. Alue rajautuu eteläosastaan moreeni- ja kalliomäkiin sekä hienoaineskerrostumiin. Muodostuma kuuluu Aitoon taajaman länsipuolella sijaitsevaan luode-kaakkosuuntaiseen niin kutsuttuun Lemmittylän harjujaksoon. Pälkäneen kunnan alueella harju kulkee 5 km pitkänä kapeana selänteenä, leveys vaihtelee m. Alueen pohjoisosassa lievealueiden hieno hiekka-silttikerrostumat ympäröivät harjua tasankoina. Muodostuma rajoittuu Pyhäjärveen, joka on laskuojaton. Koska rantaviiva on vettäläpäisevä, tapahtuu virtausta molempiin suuntiin. Syrjänharjun alueella merkittävin pohjaveden purkautumiskohta on harjun koillisreuna, johon onkin sijoitettu vedenottamo. Aines on hyvin lajittunutta ja pyöristynyttä hiekkaa, pinnalla n. 2 m kivinen sorakerros. Aines on hyvin vettä läpäisevää. Harjussa on Sikovuoren koillispuolella laaja pohjavedenpinnan yläpuolelle nouseva kalliokohouma. Aitoon vedenottamolta otettiin vettä keskimäärin m 3 /d vuosina Uusi vedenottokaivo on rakennettu pohjavesialueelle mutta koepumppauksia ei ole aloitettu. Aitoon pohjavesiselvitys Pälkäneellä v

8 Selvitys 8 (10) Pohjavesialue A Syrjänharju-Konkinharju A Syrjänharju-Konkinharju A kuuluu 2-luokkaan, koska alueella ei ole vedenottoa mutta alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Alue rajautuu Pälkäneveteen sekä hienoaineskerrostumiin. Muodostuma kuuluu Aitoon taajaman länsipuolella sijaitsevaan luode-kaakkosuuntaiseen niin kutsuttuun Lemmittylän harjujaksoon. Harju on selväpiirteinen ja selvästi ympäristöään korkeammalla. Alueen eteläosassa lievealueiden hieno hiekka-silttikerrostumat ympäröivät harjua tasankoina. Konkinharjun alueella aines on pääasiassa hyvin lajittunutta soraa-karkeaa hiekkaa, mukana on jonkin verran kiviä. Tutkimuksissa havaittiin alueen eteläosassa Taurialan kohdalla ja koillisessa Pyhänpohtianjärven kohdilla pohjavesialtaat, missä kalliopinta on selvästi Pälkäneveden pintaa alempana. Altaitten välillä ja koillisen altaan koillispuolella kalliokohoumat nousevat harjun alla pohjavedenpintaa ylemmäksi. Pohjavettä purkautuu mm. Pyhänpohtianjärven rannassa. -

9 Selvitys 9 (10) Pohjavesialue Rautakangas Rautakankaan pohjavesialue kuuluu 2-luokkaan, koska alueella ei ole vedenottoa mutta se soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Alue rajautuu hienoaineskerrostumiin. Pohjavesialue on lähes pohjois-etelä -suuntainen harju, jonka eteläosa on levinnyt laajaksi lajittuneen aineksen tasanteeksi. Pinnalta alue on pääosin silttiä ja suurelta osin viljelykäytössä. Vanhassa sorakuopassa tehtyjen kairausten mukaan lajittunutta ainesta on vain 1-5 metriä maan pinnalta mitattuna. Kairaukset ovat päättyneet kallioon. Lajittunut aines jatkuu saven ja siltin alla. Seurojen talon pohjoispuolella on päästy kairauksissa jopa 10 metrin syvyyteen. Harjun ydinosa on kapea ja aines on lähinnä soraa. Pääosin harju on kuitenkin kohtalaisen matala (keskimäärin 3-6 metriä) ja siltin, saven peittämä. Pohjavettä purkautuu meijerin kaivon kohdalta lähteestä ja muodostuman pohjoisosasta lähteestä Myllyjokeen. Myllyjoki sekä tielaitoksen kuopan pohjalla oleva kallio katkaisee mahdollisesti harjun hydraulisen yhteyden. -

10 Selvitys 10 (10) Pohjavesialue Tuliharju Tuliharjun pohjavesialue kuuluu 2-luokkaan, koska siellä ei ole vedenottoa mutta se soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Alue rajautuu länsireunastaan Kukkiaan ja muualta hienoaineskerrostumiin. Pohjavesialue on osa pohjois-eteläsuuntaista harjua, joka on eteläosastaan levinnyt laajaksi hiekkavaltaiseksi lajittuneen aineksen muodostumaksi. Alueen pohjoisosa on soravaltaista ainesta. Lajittunut aines jatkuu järven poikki. Harju saattaa olla hydraulisessa yhteydessä Kukkiajärveen. Aines on pinnalle asti lajittunutta soraista hiekkaa-soraa. Alue rajautuu moreeni-kalliomaastoon sekä savialueisiin, jotka ovat viljelykäytössä. Lajittuneen aineksen paksuus alueella on kohtalaisen suuri. Tutkimusten perusteella alueelta olisi saatavissa vettä noin 70 m 3 /d. Tuliharjun pohjavesiselvitys Pälkäneellä v Pohjavesialueet, joiden "muu sijaintikunta" on Pälkäne kuullaan pääsijaintikunnan kuulemisen yhteydessä. Näitä alueita on Pälkäneellä kaksi Vuortenharju ja Torvoila. Vuortenharju kuullaan Kangasalan kuulemisen yhteydessä ja Torvoila Hämeenlinnan kuulemisen yhteydessä Hämeen ELYkeskuksen kuuluttamana. LIITTEET - Kartta-aineisto kaikkien pohjavesialueiden osalta, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen punaisella rajauksella. - Suomen Pohjavesitekniikka Oy Täydentävä lausunto Aapiskukon ja sen ympäristön pohjavesiolosuhteista Pälkäneellä. -Suomen Pohjavesitekniikka Oy Lausunto koskien Aapiskukon ympäristön pohjavesiolosuhteita Pälkäneellä. - Geo-Work Oy Maatutkaluotausraportti Pälkäneellä FCG Vehoniemen-Isokankaan harjualueen tekopohjavesilaitoksen yleissuunnitelma: Natura-arviointi täydennys. - Pohjaveden havaintoputkikortit Aitoon pohjavesiselvitys Pälkäneellä v Nähtävillä Pälkäneen kunnantalolla ja Pirkanmaan ELY-keskuksessa. - Tuliharjun pohjavesiselvitys Pälkäneellä v Nähtävillä Pälkäneen kunnantalolla ja Pirkanmaan ELY-keskuksessa.