S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T. TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a

Transkriptio

1 S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a Geologinen tutkimuslaito s Esko Iisalo Seppo Koho Jaakko Tikkanen

2 SIS -1LLYSLUETTELO Osa I I Sivu 100 Karttalehti 4323 Vieki " 125 Karttalehti 4324 Lauvuskyl ä " 136 Karttalehti 4331 Kelv ä " 175 Karttalehti 4332 Lieks a " 201 Karttalehti 4341 Hattuselkone n " 210 Karttalehti 4333 Naarv a " 236 Karttalehti 4334 Hatunkyl ä " 243 Yhteenveto TVL :n Pohjois-Karjalan p iirin pohjoisosan massamäärist ä " 247 Koko Pohjois-Karjalan piirin massamäärät

3 VIEKI Karttalehti Lioinlaht i Muodostuma 1, Multiharj u Loivapiirteinen keskiselänne on harjun käyttökelpoisinta aines - ta, hiekkaista soraa, mutta myös kivistä soraa saattaa esiinty ä välikerroksina ja linsseinä. Lievealueet ovat hiekkaa. Kerros - paksuus on keskimäärin 3-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 2, Kuikk a Harjun käyttökelpoisinta keskiselännettä on käytetty runsaasti. Aines on soraa ja kivistä soraa on vähän, ydinosissa. Pintaosa t ja liepeet ovat hiekkaa. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluok - kaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu m3, c m 3. Muodostuma 3, Pyssykanga s Pohjatasona harjussa on sekä kallio että pohjavesi. Lievealuee t ovat hiekkaa ja ydinalueilla esiintyy soraa, hiekkaa ja vähäisi ä määriä kivistä soraa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala o n 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a asutus ja tiestö. Aineksen käyttöä haittaavat paikoin pinnall a olevat lohkareet. Kokonaismassamäärä on m 3, josta ar - vioitu B m3, c m 3. Muodostuma 4, Riihikanga s Valtatien suunnassa tasoittunut harjualue, jossa kaksi pient ä aluetta on B-luokkaa. Pohjoisreunalla on koekuoppia. Aines pin - taosassa on hiekkaista soraa ja syvemmällä soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 26 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 5, Kiviharj u Samaa harjutasannetta kuin edellinen muodostuma, mutta lohka - reitten peittämä Kiviharju saattaa olla muodostuman käyttökel - poisinta aluetta. Kerrospaksuus on 2-6 m. Pinta-ala on 45 ha.

4 Aines on luokkaa C, lähes kaikki tasanteet. Aineksen käyttö ä haittaavat suuret pintalohkareet Kiviharjussa. Kokonaismass a- määrä on 1,2 milj.m 3. Muodostuma 6, Valkeatlammit Useita peräkkäisiä harjuselänteitä, joissa aines on B-luokkaa, kivistä soraa ja hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on keskimäärin 1,5-4 m. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodo s- tuman käyttöä rajoittaa eteläosan selänteissä maantie. Aine k- sen käyttöä.haittaavat paikoin pinnalla olevat lohkareet, mut - ta myös pohjoisosassa aineksessa on lohkareita haittaavana te - kijänä. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A 5000 m3, B m3, C m 3. Karttalehti Kuokanvaar a Muodostuma 1, Multiharj u Yhtenäinen harjuselänne, johon Tvl on tehnyt koekuoppia. Aine s on B-luokkaa, hiekkaista soraa. Ydinosissa on karkeampaa j a pohjoisosassa mandollisesti kivistä soraa. Lounaislieve o n hiekkaa. Kerrospaksuus on selänteessä 5-15 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 27 ha. Aines on pääluokkaac. Kokonaismassamäärä on 1,2 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m 3. Muodostuma 2, Verkkovaar a Alle kanden hehtaarin alue, joka kuuluu harjusysteemiin. Muodo s- tumassa ei ole leikkauksia. Aines on pääluokkaa B ja massamäärä m 3. Muodostama 3, Karhupuro Harjun selänteessä aines on kivistä soraa ja itälieve on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokka a B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 4, Harjul a Useita pieniä erillisiä alueita, joissa aines on hiekkaa. Muodos - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on vajaa 2 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m 3.

5 Muodostuma 5, Kuohatinjok i Pienialainen harjumuodostuma. Aines on pintaosissa hiekkaa j a hietaa. Syvemmällä on B-luokan ainesta. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Karttalehti Petäiskyl ä Muodostuma 1, Pietul a Saramojoen varressa kaksi erillistä tasannetta hietaa ja hiekkaa. Kerrospaksuus on noin 4 m. Pinta-ala on 6.ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä m3. Muodostuman käyttöä rajoittaa tie j a urheilukenttä. Muodostuma 2, Suopuro I Terassimainen tasanne kallio-moreenimäen luoteispuolella. Aine s on hienoa hiekkaa, mutta välikerroksina saattaa olla silttiäkin. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines o n luokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 3, Suopuro I I Useita erillisiä hiekkaa olevia tasanteita Suopuron molemmi n puolin. Kerrospaksuus on 2-3 m, mutta paikoin puron varress a saattaa olla yli 10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 20 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä m3. Muodostama 4, Syväpuro I Lievekerrostumia, joissa aines on hiekkaa. Kerrospaksuus o n keskimäärin 2-5 m. Pinta-ala on 44 ha. Aines on luokkaa C j a massamäärä 1,3 milj.m 3. Muodostuma 5, Syväpuro I I Lievekerrostumien pohjatasona on sekä pohjavesi että moreeni. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 32 ha. Aines on luokkaa C kokonaan. Kokonaismassamäär ä on m 3.

6 Muodostuma 6, Palokankaanmäk i Moreenimäen eteläliepeessä on hiekkaista soraa oleva lajittunu t muodostuma, jonka pohjatasona on myös moreenia. Kerrospaksuu s on 1,5-2 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaa paikoin heikko lajittuneisuus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 7, Matalajärv i Harjukumpuja ja -selänteitä, joissa aines on todennäköisest i hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ön vähäisi ä leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C j a massamäärä m 3. Karttalehti Jurttivaara Muodostuma 1, Valkeatlammi t Pieni harjuselänne, jonka päällä kulkee maantie. Kerrospaksuu s on vähäinen. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 2, Palosärkk ä Harjun korkein selänne on ilmeisesti soravaltainen ja liepee t hiekkaa. Kerrospaksuus on suurimmillaan 10 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 7,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa maantie. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 3, Jurttivaar a Synnyltään samanlainen kuin edellinen muodostuma. Kerrospaksuu s on 3-8 m. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kivistä soraa saattaa olla mandollisesti ydinosissa. Muodostuman käyt - töä rajoittaa asutus ja tiestö. Aineksen käyttöä haittaa pai - koin pinnalla olevat lohkareet. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 4, Jurttikanga s Erillisiä lajittuneita alueita, jotka kuuluvat harjusysteemiin. Moreenia saattaa esiintyä pohjatasona itäosissa. Kerrospaksuu s on 2-5 m keskimäärin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-

7 ala on 12,5 ha. Aines on pääluokkaa C lähes kokonaan. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 5, Lähdesuo Moreenimäen liepeessä harjuainesta. Kerrospaksuus on 1,5-2 m. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Pintaosat ovat hiekkaa ja hiekkaista soraa on syvemmällä pohjaveden tasossa. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 6, Hetesu o Matala, hiekkaa oleva harjutasanne. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuman käyttö ä rajoittaa varastoalue. Muodostuma 7, Multikanga s Laaja-alainen harjulaajentuma, jonka pinnalla on dyynejä ja dyy - niainesta. Kerrospaksuus on keskimäärin 3-8 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 138 ha. Aines on pääluokkaa C lä - hes kokonaan. Kokonaismassamäärä on 7,8 milj.m3. Muodostuma 8, Syväjok i Laajoja alueita, joissa kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 80 ha. Aines on luokkaa C kokonaan. Kokonaismassamäärä on 3 milj.m 3. Muodostuma 9, Multitörmä t Useita erillisiä kumpuja ja selänteitä, joissa aines on hiekkaa. Pinnassa voi olla soraista hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäär ä m 3. Karttalehti Kuohatti Muodostuma 1, Laihalamp i Muodostuma käsittää tasoittunutta harjuvyöhykettä Laihalammen ympäristössä. Aines on pienikivistä soraa ja hiekkaista soraa, jossa välikerroksina on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta - ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

8 Muodostuma 2, Majalamp i Kaksi erillistä aluetta, jotka kuuluvat harjusysteemiin. Karkei n aines on kaiketi luoteisosassa ja hienonee kaakkoon päin. Kerros - paksuus on kanden metrin luokkaa. Muodostumassa ei ole leikkau k- sia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamää - rä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 3, Korolinlamp i Kumpumainen lajittunut selänne, jossa aines on lähes kokonaan hiekkaa. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 4, Liperinkorp i Useita erillisiä pieniä alueita, joissa aines on yleensä hiek - kaa, mutta keskimmäinen kuinpu on hiekkaista soraa. Muodostuma s - sa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 5, Mäntyl ä Lievemuodostuman aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä m3. Muodostuma 6, Syväjok i Hiekkaa ja hietaa oleva lievemuodostuma. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä m3. 'Karttalehti Lusikkakanga s Muodostuma 1, Petäine n Heikosti kehittynyt kumpuileva harju, jossa aines on yksinomaa n hiekkavaltaista. Kerrospaksuus on 2-3 m keskimäärin. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluok - kaa C ja massamäärä m3. Muodostuma 2, Petäisjärv i Pitkän yhtenäisen harjun luoteisosa. Oletettavasti keskiselänn e on B-luokkaa, joskin runsaasti on myös C-luokkaa. Lievealuee t ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on keskiselänteessä parhaimmillaan

9 noin 10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c 1,4 milj.m3. Muodostuma 3, Kattilalamp i Rikkonainen harju, jossa keskiselänne on varmaankin hiekkaista soraa. Selänteen molemmin puolin olevat mäet ovat ainekseltaa n pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 2,5-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,3 milj.m3, josta arvioitu B m3, C 1,2 milj.m3. Muodostuma 4, Pitkraat e B-luokkaa oleva harjuselänne on länsiosassa ja itäosan aluee t ovat pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on parhaimmillaan 20 m selänteessä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaavat paikoin selänteen pinnalla olevat lohkareet. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m3, C m 3. Muodostuma 5, Päälamp i Muodostuma käsittää harjun lievealuetta, jossa aines vähäisi ä sora-alueita lukuunottamatta on hiekkaa. Kerrospaksuus o n 1,5-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 6, Pusulanlaht i Muodostuma käsittää leveän harjuvyöhykkeen keskistä ydinaluett a Pusulanlanden koillispuolella. Vähäisten leikkausten perustee l - la keskiselänteen aines olisi B-luokkaa, jossa on myös murskau s - kelpoista ainesta. Lievealueella pintaosissa saattaa olla soraa,. mutta päämassat ovat C-luokkaa. Kerrospaksuus on keskiseläntee s - sä noin m. Pinta-ala on 26 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 2,8 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 1,4 milj.m3, C 1,3 milj.m 3.

10 Muodostuma 7, Kattilakangas Pääharjusysteemin länsipuolella olevia harjukumpuja ja -selän - teitä. Aines vaihtelee kivisestä sorasta hiekkaan. Paikoin on tavattavissa ilmiö, missä pinnalla on noin metrin kerros sora a ja aines muuttuu alempana hiekaksi ja hiekkaiseksi soraksi. Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 13,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 8, Hassispuro I Pohjatasona on kallio ja moreeni. Aines on hiekkaa ja hietaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines o n luokkaa C ja massämäärä m 3. Muodostuma 9, Hassispuro I I Harjuun kuuluvia lievekerrostumia Hassispuron varressa. Aines on pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 10, Haukilammi t Muodostama käsittää useita erillisiä lajittuneita kumpuja j a selänteitä harjuvyöhykkeen itäosassa. Käyttökelpoisin alue o n länsiosassa oleva delta. Pintaosissa on paikoin hiekkaista soraa, mutta päämassat ovat hiekkaa. Kerrospaksuus deltassa o n keskimäärin 8 m. Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia. Pintaala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m3. Muodostuma 11, Kukkoharj u Muodostama käsittää harjun pääselännettä vesistöalueella, sek ä lievekerrostumia. Aines on oletettavasti hiekkaista soraa selän - teessä ja liepeellä lähinnä hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 12, Pusulanjärv i Vesistön poikki kulkeva harju. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostaman käyttö ä rajoittaa maisemalliset näkökohdat. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m 3, c m3.

11 Muodostuma 13, 011inlamp i Harjun lievealueella olevia tasalaatui.sia hiekkoja. Kerrospa k- suus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 14, Pusulanper ä Harjun keskiselänne on kivistä soraa. Lievealueella olevat kummut ja selänteet ovat pääasiassa hiekkaa, jossa ohuina välike r- roksina on soraa. Kerrospaksuus on keskimäärin 2-5 m. - Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A 5000 m3, B m 3, c m3. Muodostuma 15, Pusulanvaar a A- ja B-luokkaa oleva harju. Kerrospaksuus on selänteess ä noin 6-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Muodostuma 16, Kaatiolamp i Useita erillisiä lajittuneita harjukumpuja ja -selänteitä, joissa aines on kivistä soraa ja hiekkaista soraa. Lounaisosaan kaivetaan koekuoppia aineksen laadun selvittämiseksi. Käyttökel - poisinta ainesta on varmaankin lammen koillisrannalla oleva t selänteet. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 17, Kaatiopuro Harjusysteemiin kuuluva pienialainen muodostuma, jossa aines o n kivistä soraa ja hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu - B m 3, c m 3. Muodostuma 18, Kangaslammi t Matalohko, A- ja B-luokkaa oleva harju, jossa kerrospaksuus o n 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, jost a arvioitu A m3, B m 3, c m3.

12 Muodostuma 19, Mustinjok i Moreenimäen eteläliepeessä on kivistä soraa. Pohjatasona o n moreeni ja pohjavesi. Käyttämättä on itäosaa ja iiepeet. Kerrospaksuus on 1,5 m. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa B j a jäljellä oleva massamäärä m3. Karttalehti Viek i Muodostuma 1, Kannelkosk i Laaja-alaisia hiekkatasanteita Viekijoen varressa. Kerrospaksuus on paikoin jokivarressa 15 m, mutta keskipaksuudet ova t 3-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 100 ha. Aines on luokkaa C, hiekkaa ja hietaa. Kokonaismassamäärä on 4,5 milj.m 3. Muodostuma 2, Viekijoki I Noin metrin tasoon tasoittunut- hiekkaa oleva tasanne, jossa kerrospaksuus on 3-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 126 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 4,5 milj.m3. Muodostuma 3, Savolanvaar a Muodostuman aines on hiekkaa ja hietaa. Kerrospaksuus on 3-4 m. Pinta-ala on 65 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä 2,3 milj. m3. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus. Muodostuma 4, Viekijoki I I Kuusi erillistä aluetta, joissa kohoumien kohdalla saattaa oll a pohjatasona moreeni. Aines on hietaa ja hienoa hiekkaa. Kerros - paksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 31 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 5, Viekijoki II I Useita terassimaisia tasanteita hienoa hiekkaa ja hietaa. Ke r- rospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 49 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä 1,5 milj.m3.

13 Muodos tuma 6, Ump i l amp I Pohjatasona moreenimäkien rinteillä on moreeni ja alempana po h- javesi. Aines on hienoa hiekkaa ja hietaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 80 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä 1,7 milj.m3. Muodostuma 7, Kirkisensu o Kerrospaksuus on 2-3 m ja aines hienoa hiekkaa. Muodostumass a ei. ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on luokkaa C j a massamäärä m 3. Muodostuma 8, Ilveslammi t Leikkausten perusteella muodostuman aines on hienoa hiekkaa, j a pohjatasossa on ohuelti hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäär ä m 3. Muodostuma 9, Valkeislampi I Moreenimäkien liepeelle on kerrostunut hienoa hiekkaa. Kerros - paksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 85 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä 2 milj.m3. Muodostuma 10, Valkeislampi I I Selänteissä todennäköisesti pohjatasona on moreeni. Aines on hienoa hiekkaa ja hietaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 76 ha. Aines on luokkaa C j a massamäärä 2,8 milj.m 3. Muodostuma 11, Valkeislampi II I Vastaavanlainen kuin muodostuma 10. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 60 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä 1,6 milj. m 3. Muodostuma 12, Valkeislampi IV Muodostuma käsittää hiekka- ja hieta-alueita karttalehden luo - teiskulmassa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole lei k- kauksia. Pinta-ala on 18 ha m 3. Aines on luokkaa C ja massamäär ä

14 Muodostama 13, Valkeislampi V Lajittuneet hiekat ulottuvat noin metrin tasoon. Pohjatasona on siis moreeni ja alempana pohjavesi. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 70 ha. Aines on luokkaa C ja massamäär ä 1,8 milj.m3. Muodostuma 14, Valkeislampi VI Moreenimäkien välissä ja liepeillä on hiekkaa ja ohuita kerrok - sia soraista hiekkaa. Moreeni ja pohjavesi ovat pohjatasona. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 55 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä 1,3 milj.m 3. Muodostuma 15, Urimonkoske t Hienoa hiekkaa olevan alueen kerrospaksuus on keskimäärin 2,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä m3. Muodostuma 16, Pahankalansärkk ä Harjuselänne on hyvin kehittynyt ja yhtenäinen. Aines on pintaosassa soraista hiekkaa ja syvemmällä hiekkaista soraa. Lievealueilla on hiekkaa. Kerrospaksuus on selänteessä parhaimmil - laan 15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, jost a arvioitu B m 3, c m 3. Karttalehti Iso-Pyöreine n Muodostuma 1, Pahakal a Harjuselänteessä aines on B-luokkaa. Pintaosissa on soraist a hiekkaa ja syvemmällä yhtenäisesti soravaltaista ainesta. Lievealueella on hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-8 m. Pinta-ala o n 7,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 2, Lehmilamp i Kallioperän murroslaaksossa kulkee harju. Aines on selänteess ä suurelta osin soravaltaista, joskin välissä on runsaasti hiekka - kerroksia. Pohjavedenpinnan tasossa on paikoin kivistä soraa.

15 Lievealueella aines on vähäsoraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 37 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaisma s- samäärä on 1 milj. m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 3, Ilvespur o Pienialainen harjusysteemiin kuuluva lajittunut selännekumpu, jossa pohjatasona saattaa olla joko moreeni tai kallio. Kerros - paksuus on keskimäärin 6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäär ä m3. Muodostuma 4, Uramonkoske t Muodostuma kuuluu osana laajaan hiekkaa ja hietaa oleviin mu o - dostumiin, jotka ovat alapuolella olevalla karttalehdellä. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 29 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä 1 milj.m3. Muodostuma 5, Tappilammi t Jokivaaran eteläpuolella harju on levittäytynyt joen molemmi n puolin. Karkein aines on todennäköisesti matala selänne muodo s - tuman pohjoisosassa. Muu osa muodostumaa käsittää laaja-alaisia, moreenirinteilla olevia tasapintaisia, hiekkaa olevia terasseja. Pinta-ala on 50 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 1,5 milj.m3, josta arvioitu B m 3, C 1,4 milj.m3. Muodostuma 6, Riihilamp i Suhteellisen vaatimaton harjun keskiselänne on hiekkaista soraa. Laajat lievealueet ovat hiekkaa ja pohjatasona tavataan moreenia. Kerrospaksuus on 1,5-5 m. Pinta-ala on 58 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,5 milj.m3, josta arvioitu B m 3, c 2,4 milj.m3. Muodostuma 7, Luokkisärkä t Rikkonainen harjualue, jossa on useita vierekkäisiä selänteitä. Luokkilammin itäsammalla olevat selänteet ovat käyttökelpoisi n- ta ainesta, hiekkaa, soraa ja vähän kivistä soraa vuorokerro k- sina. Liepeet ovat lähes kokonaan C-luokkaa. Pinnassa paikoi n ohut kerros soraa. Kerrospaksuus on yleensä alle 5 m keskimäärin. Pinta-ala on 29 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 1,3 milj.m3, josta arvioitu B m3, c 1,15 milj. m3.

16 Muodostuma 8, Luokkisuo Muodostuman itäosassa on C- ja B-luokkaa oleva harjuselänne. Länsiosassa on moreenimäen liepeillä olevia hiekkoja. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 9, Valkossärkät I Noin kilometrin levyinen rikkonainen harju. Lievealueet ova t lähinnä hiekkaa. Pieni keskiselänne on A- ja B-luokkaa, joskin C-luokan osuus on %. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 33 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu A 5000 m 3, B m 3, C m 3. Muodostuma 10, Valkossärkät II Käyttökelpoisinta ainesta on harjun keskiselänne. Eri kerrokse t vaihtelevat hiekasta kiviseen soraan. Lievealueet ovat pääasia s- sa hiekkaa. Kerrospaksuus keskiselänteessä on 5-10 m. Pinta-al a on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 11, Sulku-Valkoslammi t Kapea ja yhtenäinen harjun keskiselänne on varmaankin ainekseltaan kivistä soraa, jossa välikerroksina on hiekkaa. Lievealuee t ovat hiekkaa ja vähän soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A 5000 m3, B m3, c m 3. Muodostuma 12, Rukosu o Laakea harjumuodostuma. Ainakin pintaosat ovat pienikivistä so - raa ja hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on noin 2,5 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluok - kaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m 3, c m 3.

17 Muodostuma 13, Särki-Luokkaj a Harjusysteemiin kuuluvan muodostuman aines on kivistä soraa, hiekkaista soraa ja välikerroksina olevaa hiekkaa. Kerrospaksuus on noin 4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostama 14, Majasu o Kerrospaksuudeltaan vähäinen harjumuodostuma, jossa aines on soravaltaista. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on vajaat 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 15, Kaatiolamp i Lajittuneen muodostuman pintaosa on hiekkaista soraa, ja syvem - mällä on soraista hiekkaa. Mandollisesti moreenia tavataan poh - jatasona. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 16, Pitkäjärv i Kaksi erillistä lajittunutta muodostumaa, joissa aines on hiekkaista soraa ja pienikivistä soraa ohuina välikerroksina. Ker - rospaksuus on noin 2 m. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluok - kaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 17, Iso-Pyöryne n Useita erillisiä lajittuneita alueita, joissa pohjatasona o n pohjavesi ja moreeni. Aines on pintaosissa karkeampaa, hiekkaista soraa ja muuttuu syvemmällä hiekaksi. Kerrospaksuus on 1,5-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

18 Karttalehti Tiaisvaar a Muodostama 1, Loukkulamp i Pieniä harjuselänteitä, joiden pohjatasona on osittain moreeni. Aines on hiekkaa ja soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 2, Pieni Tiaisvaara - Samaa harjua kuin edellinen muodostama, joskin aines on vähä n karkeampaa.kerrospaksuus on noin 2 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C ja sora n osuus on %.-Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 3, Mustinjok i Muodostumasta on käytetty parhaat osat. Kerrospaksuus o n noin 1-2 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B, kivist ä soraa ja soraista hiekkaa. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Karttalehti Muntsurinjärv i Muodostuma 1, Iso-Valkeine n Harjun pääselänteet ovat länsireunalla ja kiertävät moreenimäen. Aines on pintaosissa soraista hiekkaa ja muuttuu ytimessä ytenä i- semmäksi soraksi. Välikerroksina esiintyy kivistä soraa. Kerros - paksuus on keskimäärin 3-6 m. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pää - luokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioit u B m 3, c m 3. Muodostuma 2, Toivaslamp i Kaksi harjuselännettä, joissa aines on vähäsoraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö.

19 Muodostuma 3, Pääjok i Alue käsittää harjuvyöhykkeen lievettä ja aines on tasalaatuis - ta hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamä ä- rä m3. Muodostuma 4, Toivaslamp i Harjun pääselänne on tasoittunut. Aines on hiekkaa ja soraist a hiekkaa. Liepeet ovat hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m3. Muodostuman käyttöä r a- joittaa selänteen päällä kulkeva kylätie. Muodostuma 5, Ruostepur o Harju rajoittuu koillisreunaltaan moreeni- ja kalliomäkeen. Tien alle jäävä selänne on hiekkaa, jossa on ohuita välikerroksia so - raa. Liepeet ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 6, Huosionlamp i Harjun pääselänne on tasoittunutta ydinaluetta, jossa aines o n kivistä soraa ja hiekkaista soraa. Länsilieve on hiekkaa. Ke r- rospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 7, Huosiopur o Harjun pohjatasona itäosassa on osittain kallio, muuten pohjave - si. Käyttökelpoisia alueita ovat muodostuman itäosat, jossa ai - nes on ohuelti pinnassa kivistä soraa ja syvemmällä vuorokerro k- sissa hiekkaa ja soraa. Länsiosat ovat lähes kokonaan hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 2-5 m. Pinta-ala on 56 ha. Aine s " on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,8 milj.m3, josta ar - vioitu B m 3, c 1,4 milj.m3. Muodostuma 8, Ikosenlammi t Osa harjumuodostumaa, joka rajoittuu itäpuoleltaan moreeni-, kalliomäkeen. B-luokan alueella aines saattaa olla hyvinkin

20 karkeaa, mutta asia pitäisi varmistaa koekuopilla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13,5 ha. Aines on pääluok - kaa C. Aineksen käyttöä haittaavat keskiselänteen päällä olevat lohkareet. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 9, Ahmolamp i Harjukumpuja ja -selänteitä, joissa aines vaihtelee hiekast a kiviseen soraan. Kerrospaksuus on keskimäärin 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 10, Iso-Ahmolamp i. Soitten ympäröimä kapea harju, jossa aines on soraa ja hiekka a vuorokerroksina. Lievealueet ovat hiekkaa ja hiekkaista soraa. Kerrospaksuus on keskimäärin selänteessä 3 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma 11, Pienet-Ahmolammi t Vastaavanla%hei kuin edellinen harjumuodostuma. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3.. Muodostuma 12, Kämmenkanga s Kallioperän murroslaakson itäreunalla kulkeva harju, jonka pohjatasona on pohjavesi. Aines on B-luokkaa, jossa C-luokan osuu s vaihtelee %. Ilmeisesti myös hieman A-luokkaa esiinty y alueella. Kerrospaksuus on keskimäärin vain 2 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 13, Kämmenvaar a Todennäköisesti on lajittunut harjumuodostuma, vaikka pinta on lohkareista ja moreenimaista. Koekuopat ovat tarpeen ainekse n laadun selvittämiseksi. Joka tapauksessa aines on karkeaa.

21 Kerrospaksuus on 3-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 4,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 14, Särkkälammi t Selväpiirteinen kapea ja matala harju kulkee Särkkälammen poikki. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 15, Ylä-Talviaine n Kapea ja jyrkkärinteinen keskiselänne on harjunkäyttökelpoi - sinta aluetta. Aines on hiekkaa ja soraa vuorokerroksina. Lievealueet ovat hiekkaa. Kerrospaksuus keskiselänteessä on 5-18 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8,5 ha. Aines o n pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 16, Pahankalansärkk ä Harjussa on selväpiirteinen selänne, jossa aines on ilmeisest i soravaltaista. Kivistä soraa saattaa esiintyä välikerroksina j a linsseinä. Liepeet ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on korkeimmalla kohdalla 20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a huonot tieyhteydet. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 17, Myllypur o Useita erillisiä laajoja ja tasaisia hiekka-alueita, joiss a pohjatasona on sekä moreeni että paikoin pohjavesi. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 58 ha. Aines on luokkaa C, hiekkaa ja hietaa. Kokonaismassamäärä on 1,5 milj.m3. Muodostuma 18, Tähkälamp i Laakea hiekkaa ja hietaa oleva tasanne, jossa kerrospaksuus o n noin 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä m 3.

22 Karttalehti Pilpasenvaar a Muodostuma 1, Saarivirta Harjun lievekerrostumia. Aines on hiekkaa ja hietaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 61 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä 1,4 milj.m3. Muodostuma 2, Palalammi t Harjun käyttökelpoisimmat alueet ovat karttalehtirajalla. Nämä selänteet ovat suurelta osin soravaltaista ainesta ja mandoll i- sesti myös A-luokkaa tavataan. Länsiosassa olevat lievealuee t ovat hiekkaa. Kerrospaksuus B-luokan alueella on 5-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pää - luokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1,3 milj. m3, josta arvioit u B m3, C 1 milj.m3. Muodostuma 3, Mustaniem i Alue käsittää harjuvyöhykettä Lehminiemenkankaan eteläpuolella. Käyttökelpoista hiekkaista soraa on selänteessä, joka alka a karttalehtirajalta ja jatkuu jokivartta pitkin. Pohjoisosass a tämä selänne muuttuu hiekkavaltaiseksi. Laajat lievealueet ova t hiekkaa ja hietaa. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 58 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,25 milj. m3, josta arvioitu B m3, C 2 milj.m3. Muodostuma 4, Lehminiemenkanga s Aika lailla tasoittunut harjumuodostuma, jossa aines on lähe s kokonaan hiekkaa. Joen länsirannalta, syvemmältä mandollisest i löytyisi soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 61 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 2,1 milj.m 3. Muodostama 5, Lehmilamp i Rikkonainen harjumuodostuma. Keskiselänteen pohjoisosa on muo - dostuman karkeinta ainesta ja muuttuu hiekkavaltaiseksi kaakkoo n päin. Lievealueet ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on keskiseläntee s - sä 5-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 48 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa Ylä-Pälve-

23 lammen aarnialue. Kokonaismassamäärä on 1,8 milj. m3, josta a r- vioitu B m3, c 1,4 milj.m3. Muodostuma 6, Pisamikanga s Kaksi erillistä dyynimuodostumaa, joissa aines on hienoa hiek - kaa ja hietaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on luokkaa C ja massa - määrä m3. Muodostuma 7, Kerihtimenperä t Pieniä harjuselänteitä, joissa aines on hiekkaa, ja välikerro k- sina on soraa %. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 8, Arokanga s Merkityksetön, pienialainen harjusysteemiin kuuluva muodostuma. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on vain 1 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 9, Särkkälammi t Useita pieniä, merkityksettömiä harjuselänteitä, joissa aines on hiekkaa ja soraista hiekkaa. Kerrospaksuus on noin 2 m. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäär ä m3. Karttalehti Vihar i Muodostuma 1, Tammipuronkangas I Todennäköisesti on harjumuodostuma, vaikka pintaosa on heikost i lajittunutta ja lohkareinen. Koekuopat ovat tarpeen ainekse n laadun selvittämiseksi. Oletettavasti aines on karkeaa. Kerros - paksuus on noin 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

24 Muodostuma 2, Tammipuronkanga s Laakea harjumuodostuma, jossa keski- ja luoteisosassa aines o n kivistä ja hiekkaista soraa. Luoteisosa saattaa olla karkeinta. Kaakkoisosat ovat enimmäkseen hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 44 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäär ä on 1,3 milj.m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m3. Muodostama 3, Koivujok i Leveän harjusysteemin koillisosia. Käyttökelpoisinta ja karkeinta, soraista hiekkaa, on maantien alle jäävä tasoittunut selän - ne. Lievealueet koillisreunalla ovat lähes kokonaan hiekkaa. Kerrospaksuus selänteessä on 5-8 m. Pinta-ala on 57 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,1 milj. m3, josta arvioitu B m 3, C 2 milj.m3. Muodostuma 4, Pitkäkanga s Leveä ja yhtenäinen suhteellisen tasainen alue harjun lounais - reunalla. Aines on lähes kokonaan hiekkaa. Hietaa saattaa esiin - työ välikerroksina. Kerrospaksuus on keskimäärin 1,5 lounaisre u- nalla ja noin 3,5 m koillisreunalla. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 59 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamä ä- tä 1,5 milj.m3. Muodostuma 5 Muodostuman selänne on deltaa syöttävä harju, ja siksi oletettavasti aines on runsaskivistä soraa. Lammen länsipuolella oleva tasanne on hiekkaa. Kerrospaksuus selänteessä on vähän all e 10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Muodostuma 6, Naukkajansu o Pääharjun eteläpuolella olevia hiekka-alueita, joissa pohjata - sona on sekä pohjavesi että osittain moreeni. Kerrospaksuus o n 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 43 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 1 milj.m3

25 Muodostama 7, Kukkarokanga s Vastaavanlainen kuin muodos.tuma 6. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 43 ha. Aines on pääluokkaa C ja massa - määrä 1 milj. m3. Muodostaman käyttöä rajoittaa lounaisosass a tiestö ja asutus. Muodostuma 8, Aittokoskensärkä t Kanden syöttävän harjun yhtymäkohdassa oleva laaja-alaine n deltamuodostuma. Geologisin perustein deltan aines on B-luokka a suurelta osin. A-luokan ainesta on eniten pohjoisosassa. Lounaislieve on hiekkaa. Kerrospaksuus deltassa on m ja lie - peillä 2-5 m. Pinta-ala on 82 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaavat paikoin pinnalla olevat lohkareet. Kokonaismassamäärä on 8,5 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B 5 milj.m3, C 3,15 milj.m3. Muodostama 9, Kissalamp i Muodostuma käsittää deltan kaakkoislievettä, jossa aines on enimmäkseen hiekkaa. Soraista hiekkaa on Kissalammen koillis - puolella välikerroksina. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 42 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 2,1 milj.m3, josta arvioitu B m 3, c 2 milj.m3. Muodostuma 10, Aittokoskensärkä t Harjun ja deltan yhtymäkohta, jossa selänteet ovat kivist ä soraa ja hiekkaista soraa. Aines on sopivaa murskattavaksi. Liepeillä on vähän hiekkaa. Kerrospaksuus paikoin on noin 20 m. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä hait - taavat paikoin pinnalla olevat lohkareet. Kokonaismassamäärä o n 1,5 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B I milj.m3, C m 3. Muodostuma 11, Aittokosk i Lievekerrostuma. Aines on hiekkaa, ja hietaa saattaa olla väl i- kerroksina. Kerrospaksuus on kanden metrin luokkaa. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluok - kaa C ja massamäärä m 3.

26 Muodostuma 12, Reuhkonlamp i Ohuita, lievekerrostumina syntyneitä hiekkatasanteita. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 25 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä m3. Muodostuma 13, Reuhkonkanga s Tasainen hiekka-alue, jossa kerrospaksuus on 1,5-2 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 36 ha. Aines on luokka a C ja massamäärä m 3.. Muodostuma 14, Hämönlamp i Tasoittuneen harjun aines on lähes kokonaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m3. Muodostuma 15, Palolammit I Kaksi hyvin kehittynyttä kapeaa harjuselännettä, joissa aine s on karkeaa kivistä soraa. A-luokan osuus on 5-15 %. Kerrospa k- suus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaava t pinnalla olevat lohkareet. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A 5000 m3, B m3, C m 3. Muodostuma 16, Palolammit I I Kolme erillist ä, pientä harjuselännettä, joissa aines on sora a ja hiekkaa. Mandollisesti on välikerroksina kivistä soraa. Kerrospaksuus on keskimäärin 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauk - sia. Pinta-ala on 8,5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassa - määrä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 17, Kalettomanpuro Matalia, tasoittuneita harjumuodostumia, joissa aines on sora - valtaista. Pohjoisempi alue on todennäköisesti karkeampaa, kivistä soraa. Kerrospaksuus on vain 1-2 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A 5000 m3, B m 3, c m 3.

27 Muodostama 18, Koppelokanga s Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 19, Vääräkanga s Kolme erillistä matalaa lajittunutta muodostumaa, joissa aine s on joko soraa tai hiekkaa. Kerrospaksuus on noin 1,5 m. Pintaala on 9 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3.

28 LAWUSKYLÄ Muodostuma 1, Hepolamp i Harjukummun pinnalla on ohut kerros soraista hiekkaa, mutta päämassat ovat lähes kokonaan hiekkaa. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on vajaat 2 ha. Aines on pääluokka C ja massamäärä m 3. Muodostuma 2, Lehmivaar a Paksu harjumuodostuma. TVL on suorittanut koekuoppatutkimuksi a pääselänteellä. Pinta on karkeinta, kivistä soraa. Syvemmällä on myös kivistä soraa ja lisäksi hiekkaista soraa. A-luokka a on eniten pääselänteen keski- ja länsiosissa. Pääselänteen ete - läosassa ydinosat ovat hiekkaa samoin reunoilla olevat selänteet. Pinta-ala on 54 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassa - määrä on 7 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 2,7 milj. m 3, C 4,1 milj.m3. Muodostuma 3, Lehmilammi t Maantien alle jäävä selänne on käyttökelpoisinta aluetta harju n tässä osassa. Lievealueilla on paikoin pinnalla soraista hiek - kaa, mutta päämassat ovat hiekkaa. Kerrospaksuus selänteessä on noin 15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 4, Lumpeikkolamp i Yleisesti ottaen harjun aines on hiekkaa. Maantien alle jääväs - sä selänteessä on ohuita välikerroksia soraa, mutta määrä jä ä alle 10 % :n. Kerrospaksuus on 3-12 m. Muodostumassa on vähäisi ä leikkauksia. Pinta-ala on 26 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä 1,5 milj.m 3. Muodostuma 5, Kaivoslamp i Harju muodostaa kaksi rinnakkaisselännettä Kaivoslammen alueella. Itäinen selänne on karkeampaa kuin läntinen. Soran määrä pintaosissa on vähäinen. Syvemmällä saattaa olla soraa %. Ke r- rospaksuus on keskimäärin 7-9 m. Muodostumassa ei ole leikkauk-

29 sia. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismass a- määrä on 1,5 milj.m3. Muodostuma 6, Kaivospur o Harjun lievealueita, joissa pohjatasona on sekä moreenia ett ä kalliota, Aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4,5 ha. Aines on pää - luokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 7, Valkeisenkanga s Kallioperän murroslaaksossa kulkeva harju. Lievealueilla mahdollisesti kalliota tavataan pohjatasona. Maantien tuntumass a on keskiselänne, jossa pinnalla on hietaa ja hiekkaa. Karkei n aines on syvemmällä. Kerrospaksuus on paikoin noin 20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 35 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2,6 milj. m 3, josta arvioi - tu B m 3, c 2,5 milj.m3. Muodostuma 8, Valkeisenvaar a Mahtava harjuselänne ja reunoilla olevat erilliset harjulamme t ja -selänteet. Maantien alle. jäävässä selänteessä aines o n hiekkaa, mutta välikerroksina on todennäköisesti soraakin. Lie - vealueet ovat hietaa ja hiekkaa. Kerrospaksuus keskiselänteess ä on yli 20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala o n 55 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a maisemalliset näkökohdat. Kokonaismassamäärä on 4,3 milj. m 3, josta arvioitu B m 3, c 4 milj.m3. Muodostuma 9, Lahnapuro Järven rannalla oleva harju, jossa karkein aines on luoteiskär - jessä ja muuttuu vähänsoraiseksi hiekaksi kaakkoon päin. Lieve - alueet ovat pääasiassa hiekkaa. Muodostumassa on vähäisiä leik - kauksia. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuma n käyttöä rajoittaa maantie. Kokonaismassamäärä on 1 milj.m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 10, Suo-Valkeinen Harjun liepeellä olevia lajittuneita kumpuja, joissa pinnall a on paikoin lohkareita, mutta aines varsinaisti on hiekkaa. Muo-

30 :4 0 1 dostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10,5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 11, Sivakkalamp i Muodostuman pohjatasona on moreeni. Aines on hiekkaa. Kerros - paksuus on alle 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 12, Silmälamp i Selvämuotoinen harjuselänne on Mehtojärven koillisrannalla. Pintaosat ovat hiekkaa. Ydinosissa on soraa välikerroksina. Luoteisosassa on pieni alue soraa. Kerrospaksuus ydinalueell a on 10 metrin luokkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 13, Paistinlammi t Matala, tasoittunut, hiekkaa oleva muodostuma, joka kuuluu os a- na harjusysteemiin. Kerrospaksuus on 1,5 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 3,5 ha. Aines on pääluokkaa C j a massamäärä m 3. Muodostuma 14, Hakolamp i Kolme erillistä lajittunutta aluetta, jotka ovat harjun lieve - alueella. Aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on 1,5-3 m. Pinta-al a on 6,5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m3. Muodostuma 15, Topilamp i Harjuun kuuluvan muodostuman aines on hiekkaa ja hietaa. Kerrospaksuus on 4-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pintaala on 8,5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m3. Muodostuma 16, Urtti-Valkeine n Vesistöalueella oleva harju. Käyttökelpoisimpia ovat korkeim - mat selänteet, soraista hiekkaa. Lievealueet ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on selänteissä m. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 16,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa maisemalliset näkökohdat. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m3.

31 Muodostuma 17, Telkkälampi Laaja-alainen ja kerrospaksuudeltaan ohut lievehiekka. Muodo s - tumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m3. Muodostuma 18, Iso-Peuralamp i Kaksi erillistä hiekka-aluetta, joissa kerrospaksuus on 1,5-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines o n pääluokkaa C ja massamäärä m3. Muodostuma 19, Ylimmäinen Jokijärv i Osittain moreeni-, kalliomäen liepeessä on hyvin lajittunutt a tasalaatuista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. Aines on luokkaa C j a massamäärä m 3. Muodostuma 20, Keskimmäinen Jokijärv i Muodostuma on vastaavanlainen kuin edellinen. Kerrospaksuus on 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aine s on luokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 21, Jokijärvenkankaat I Joen itäpuolella olevia hiekka- ja hietatasanteita, joissa po h- jatasona on yleensä pohjavesi, mutta myös moreeni ja kallio. Kerröspaksuus on noin 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä m3. Muodostuma 22, Jokijärvenkankaat I I Vastaavanlainen muodostuma (21) joen länsipuolella. Kerrospaksuus on 1,5-2,5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-al a on 22 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 23, Alimmainen Jokijärv i Tasoittuneita lievekerrostumia, joissa kerrospaksuus on 1,5-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha. Aines o n luokkaa C kokonaan ja massamäärä m 3. Muodostuma 24, Saunakoske t Karttalehtirajalla olevia hiekkamuodostumia. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C ja massamäärä m 3.

32 Muodostama 25, Mäntyjok i Kolme erillistä aluetta, joissa aines pintaosissa on enimmä k- seen hietaa ja syvemmällä hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 3-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 26, Pahkalamp i Osittain lievemuodostuma, jossa tavataan pinnalla dyyniainest a (hietaa). Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkau k- sia. Pinta-ala on 17 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 27, Leipilamp i Pohjoisosa on lievekerrostumaa, jossa pinnalla on dyyniainesta. Lounaaseen suuntautuva haarake on dyynejä. Aines on hietaa j a hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostamassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 27 ha. Aines on luokkaa C ja massa - määrä m3. Muodostuma 28, Reetansu o Hienoa hiekkaa ja hietaa olevia joki- ja dyynikerrostumia. Kerrospaksuus on noin 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on luokkaa C ja massamäärä m3. Muodostuma 29, Kokkosärkä t Dyynimuodostuma, jonka pinta-ala on 3 ha. Aines on luokkaa C (hietaa) ja massamäärä m3. Muodostuma 30, Mustilaissuo Lievekerrostuman päällä on dyynejä. Dyyniaines on hietaa j a syvemmällä hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on luok - kaa C ja massamäärä m 3. Muodostuma 31, Mujekanga s Tasanen hiekkatasanne, jonka päällä pohjois- ja koillisosass a on dyynejä. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leik - kauksia. Pinta-ala on 23 ha. Aines on luokkaa C ja massamäär ä m 3.