S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon

Transkriptio

1 S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon

2 SISÄLLYSLUETTELO OSA IV Sivu 37 6 Karttalehti 2134 LAMMI (08-12 ) 407 " 2143 PADASJOKI 425 " 2144 KAIPOLA 434 " 2233 JÄMSÄ 438 " 3111 LAHTI 461 " 3112 HEINOLA SYSMÄ 490 Yhteenveto TV L: n Hämeen piirin massoista peruskartta ( 1 : ) ja 1 : lehdittäin miljoonina m 3.

3 370-2.) b muojo ;atlima RniWnsanr i Isola Harjmn -ydinahie(.-:d1a B-luokan ainesta on S. Liepeet ovatlietteistä hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäfl.rin 5 ni. Pinta-ala on 4 ha. Aine s on 'f-)i ;.i.l.uokk;ia C. Kokonaisrnassamdärd on m 3., josta arvioit u, 9 B rna, C :i rn ". Muodosturna 2 Laurila Harjun kdyttökelpoisia osa on Laurilan talosta 1änsil4 oteeseen olevat seiiinteet. Aines ja pailioin pä.5,11äki.n on heikosti lajittunutta. Kerros - paksuus on suurimmillaan 15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - Q ala on 8 ha. Aines on pdäluokkaa C. Kokonaismassamäärä on josta arvioita B rn. 3, C m3. Muodosturna 3 Rant a Pinnaltaan heikosti lajittumit harjuun kuuluva muodosturna, jossa el C.ir' leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C ja massat rn3. Muociostunian käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus. Ailuodosturna 4 Vdrränkiv i Pieni pimialtaan hiekkaa oleva lajittunut reunamuodostnma jossa ei olc leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääiuokkaa C ja massat SO. 000 ni ". Muodostuman käytt6b. rajoittaa asutus. Muodostuma 5 Maa siitä Lajittuneen reunamuodostuman aines on Hk ja Sr. Pinta-ala on 3 Aine s on pääiuokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassa - niäär ä on m', josia arvioitu B m 3, C m '. Muodostnrna 6 TZ,örni Lajitiunoen muodostuman paalla on. 0, 5-1, 5 m rnoreenia, Ainos o - :'3r, Tik on v;ilikarroksina, Pinta-ala on 2 ha. Aines on paijuokkaa B. Kokonais - '. Q massain :0 ;irä on in 3 iosta arvioitu B ( rn 3, C na". Muodostumasta on valokuvia gt:n arkistossa. Muodostuma 7 KulasmLiki Lajittimat nennaniaodostuma, jonk :-i ilolipää on ITk ja Sr. Länsiosassa ail:lakin pinnaha on moraeninsekaista ainesta. Kernospaksuus on4-5an. Muodostu - massa ci ole leikkauk-sia. Pinta-ala on 2, 5 :ha. Aines on pjlihiols:k-aa C. Kokonaismasaalnar0t on. 100, 000 rn 3 fi si oota arvioitu B C m3,

4 Muodostuma 8 Rytömäk i Harjuun kuuluva muodostuma, jonka pohjoisosa on lähes kokonaan C-luokka a ja etelosan selänne C-B-luokkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 9 Uudenmyllynoj a Useita erillisiä harjuun kuuluvia kumpuja, joissa aines on Hk ja Sr. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B ni3, C m3. Muodostuma 10 Keski-Savol a Harjun ja reunamuodostuman yhdistelmä. Lounais-koillinen suuntaisiss a seianteissä varsinkin muodosturi.-ṙ an lounaisosassa aines on karkeinta, mah - dollisesti myös kisr. Kerrospaksuus on 5-15 m. Muodostumassa ei ole loikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamä.ärä on 2 milj. m 3, josta arvioitu B m 3, C 1, 5 milj. m. 3. Muodostuma 11 Tiehaara Pinnaltaan heikosti la jittunut harjuun kuuluva muodostunia, jonka aine s ydinalueella on C-luokkaa. Soraa ja kisr on välikerroksina. Kerrospaksuu s on keskimäärin 7 m. Pinta-ala on 6 ha, Aines on pääluokkaa C. Kokonai.smassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, C rn3. Muodostuma 12 Haapakoski Harjuselänteitä, joissa B-luokkaa on %. Harjuselänteiden välissä j a muodostuma.n liepeillä aines on epätäydellis~sti huuhtoutunutta, pääasiassa hiekkaa. Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 14 ha. on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 4 milj. m.3, josta arvioitu B m3, c 1 milj. rn3. Aine s Muodostuma 13 Juottolansu o Harjuselänne, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on todennäköisesti pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on rn 3, josta arvioi - 3 tu B m, C m3.

5 Muodostuma 14 Pitkiimäki Harjuselänteiden aines on varmaankin B-luokkaan kuuluvaa hksr ja pikisr. Kerrospaksuus on suurimmillaan 10 m:n luokkaa. Muodosturnassa on vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 9, 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassarnäärä on m3, josta arvioitu A m3, B rn3, C m3. Muodostuma 15 Tullinkanga s Muodostuman pohjoisosa on laaja delta, jonka aines länsiosassa on hksr j a srhk ja muuttuu hiekkaisemmaksi itäänpäin. Eteläosassa itäpuolella on B luokkaa oleva harjuselänne. Tämän länsipuolella olevat harjukumpuje n laet ovat moreenimaista ainesta. Kerrospaksuus deltassa on 1-3 m, harjukummuissa ja -selänteissa 7-10 m. Maa ja Vesi Oy on suorittanut kairauksia Tullinkankaalla. Muodostumassa on vain vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 103 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä on 2, 3 milj. m 3, josta arvioitu B m3, C 1, 9 milj. m 3. Muodostuma 16 Selkäjärvi Kuuluu - Tullinkankaan deltaan. Kerrospaksuus on 2-3 ni. Maa ja Vesi Oy on suorittanut kairauksia alueella. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa B, hksr ja kisr. Kokonaismassa - määrä on m3, josta arvioitu A m 3, B m3, C rn 3. Muodostuma 17 Uimala Kolme erillista harjusysteemiin kuuluvaa mu.odostuinaa, joissa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C ja massat m 3. Muodostuma 18 Selkäjärvenkanga s Harju on muodostuman koillisreunalla. Tämän lounaispuoleila on delta, jossa kalliot pistävät monesta kohti näkyviin. Nämä kaksi aluetta ovat Sr ja kisr. Muodostuman länsi- ja eteläosa ovat deltaan kuuluvia lievealueita. Kerrospaksuus ydinalueilla on 5-15 n1 ja liepeillä 1,5-7 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 63 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassarnäärä on 2, 7 milj. m 3, josta arvioitu A rn 3, B 1, 3 irulj. m3, C 1, 3 nii1j. m3.

6 Muodostuma 19 Männistö Lajittuneita kumpuja ja selänteitä, joissa aines on lähes kokonaan hiekkaa. Pinta-ala on 4, 5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massat m 3. Muodostuma 20 Iso Hirvikanga s Rönsyilevä harjusysteemi, jonka keskiselänne on todennäköisestib-luokkaa n kuuluvaa ainesta. A-luokan ainesta on 5-10 %. Reuna-alueilla, kummuiss a ja selänteissä aines on varmaankin C-luokkaa. Sr on välikeṙ roksina ja. paikoin runsaasti pintaosissa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 76 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,7 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B 1, 1 milj. m3, c 2,5 milj. m 3. Muodostuma 21 Syrjänalusenharju Syrjänalusenharju ja tämän kaakkoispuolella olevat deltat ovat ainekseltaan B-luokkaa, ja jossa A-luokkaa on 5-10 %. Pinta on heikosti lajittunutta ainesta ja paikoin louhikkoa. Lievealueilla aines on Hk ja srhk. Kerrospaksuus on 5-20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 166 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 13, 7 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 5 milj. m3, c 8, 2 milj. m 3. Muodostuma 22 Peikkovuori Harjunmuodosturnan pohjatasona on pohjavesi ja pohjois- ja länsiosassa pai - koin kallio. Kerrospaksuus vaihtelee 2-20 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 62 ha. Aines on pääluokkaa B, hksr ja kisr, Aineksen käyttöd haittaa paikoin pintalohkareisuus ja pinnan heikko la jittunei - suus. Kokonaismassamäärä on 3, 7 milj. m 3, josta arvioitu A m3, B 1, 8 milj. m3, C 1, 55 milj. m3. Muodostuma 23 Pitkänniemenkanga s Laaja pinnaltaan hiekkaa oleva muodostuma, jossa kerrospaksuus on 1-5 In. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 87 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2, 2 milj. m 3, josta arvioitu B m`', C 1, 8 milj. m 3.

7 Muodostuma 24 Saukonoj a Harjun lievealuc:eila lajittuneita matalia kumpuja, joissa kerrospaksuus o n 1-3 n ;.. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pää - luokkaa C ja kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 25 Riistantutkirnusasem a Matalia lajittuneita selänteitä, joissa aines on srhk. Kerrospaksuus on 2-5 rn. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 26 Huhmar i Harjuun kuuluva lievealue, jossa soraa on muodo stuman itä- ja eteläosassa. Länsiosassa vain kummut ovat käyttökelpoisia ja välimaasto käyttökelvoionta ainesta. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 29 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3, Muodostuma 27 Kaitalammi Rantavoimien huuhtoma hiekkamuodostum.a, jossa kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. C ja massat m3. Aines on pääluokkaa TvMuodostuma 28 Keskinen Rautjärvi Rantavoimien huuhtoma pääasiassa hiekkaa oleva muodosturna, jossa kerrospaksuus on n. 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha, Aines on pääluokkaa C ja massat m 3. Muodostuma 29 Punssivuor i Moreeni-, kalliomäen kupeessa rantakerrostuma, jonka aines on lähes kokonaan hiekkaa. Pinta-ala on 9 ha m3. Aines on pääluokkaa C ja massat Muodostuma 30 Valkjärvi I\Tuodostuxnan pintakerrokset ovat hiekkaa. Soran osuus on n. 10 %. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C ja kokonaismassamäärä m3. Xhiodostuinan käyttöä rajoittaa tiestö.

8 Muodostuma 31 Joutsjoki Pohjatasona on sekä pohjavesi. että kallio. Pinnalla aines on hiekkaa. Sora a on jonkinverran muodosturnan luoteisosassa sekä koillisosassa. Kerrospaksuus on 2, 5 m kalliopinnan läheisyydestä johtuen. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 32 Sankolani.ittu Muodostuma.n pinta on hiekkaa ja soraista hiekkaa. Syvemmällä aines on srhk. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 17 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 33 Luhta suo Lajittunutta kumpumaastoa harjun lievealueella. Aines kummuissa on Hk j a Sr, ja välimaastossa kerrospaksuus on alle 1, 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassa-- määrä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 34 Kämppä Rantakerrostuman aines on hiekkaa. Länsiosassa on jonkinverran srllk. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massat m3. Muodostuma 35 Löytjärvi Harjukurnpuja, joissa kerrospaksuus on keskimäärin 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massat m3. Muodostuva 3 6 Harjusysteerniin kuuluva lajittunut muodostuma, jossa kerrospaksuus o n 8-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Aines voi olla epätäydellisesti huuhtoutunutta. Kokonaisrnassamäärä on m`j, josta arvioitu B m3, C Im 3.

9 Muodostuma 37 Myllykorvenmaa Matalaan veteen ja osaksi vesirajan yläpuolelle syntynyt harju, jonka pohja - tasona saattaa keskikohdalla olla kallio. Aines on eteläosassa hyvinlajittunutta srjhlk, mutta keski- ja pohjoisosassa lajittuneisuus voi olla epätäydellistä, joskin aines on karkeaa. Kerrospaksuus on 5-12 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaa paikoin runsas pintalohkareisuus. Kokonaismassanaäärä on m`', josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostuma 38 Iso Keltajärvi Har juselänteitä, joissa aines on srhk ja kisr. Lajittuneisuus on paikoin epätäydellistä, varsinkin pintaosissa. Kerrospaksuus on 3-5 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, jos - ta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 39 Alempi laajajärv i Pieni harju, jossa aines on varmaankin pikisr ja lajittuneisuus heikohkoa. Kerrospaksuus on 3-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa B ja massat m3. Muodostuma 4 0 Pieni. la jittuneita kumpuja ja selänteitä, joissa aines on heikohkoa pikisr. Muodostumalla ei ole taloudellista merkitystä. Kerrospaksuus on n. 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B ja massat m 3. Muodostuma 41 Korppikallio Kapea ja matala harjuselänne, joka leviää kalliomäkien väliin. Käyttökelpoista, ehkä heikosti lajittunutta, ainesta on muodosturnan keski- ja etelä - osa. Kerrospaksuus eteläosassa on 10 m ja keskiosassa 5 m :n luokkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m3. Muodostuma 42 Ränska g no j a llarjuun kuuluva muodostuma, jonka pohjoisosa on srilk ja eteläosa B-luokkaan kuuluvaa ainesta, joskin pintaosat heikosti lajittun.eita. Kerrospaksuu s on. 1, 5-3 nai. IVIuodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4, 5 ha. Aine s on pääluokkaa C. Kokona.isr:na ssa maarä on m3, josta arvioitu B rn 3, c rn 3.

10 Muodostuma 43 Tappiskarkea Kapea matalaan veteen syntynyt harju, jossa pinta ja lepeet ovat heikosti lajittunutta ainesta. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B ja C. Aineksen käyttöä haittaa paikoin heikko lajittuneisuus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B rn 3, c m3. Muodostuma 44 Teituminharj u Kapea ja matala harjuselänne, jonka pohjoisosassa länsipuolella on lajittunutta kumpualuetta. Aines on hksr ja pikisr. Kerrospaksuus on keskimäärin 3-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodosturna 45 Teituminlammi Kapeita ja matalia harjuselänteitä, joissa aines on hksr ja kisr. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaa paikoin heikko lajittuneisuus, Var - sinkin pintaosissa. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostuma 46 Soimasuo Deltamuodostuman aines on hksr ja kisr. Kerrospaksuus on vähäinen, 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä. on m `~, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 47 Silvoinsuo I Osa deltamuodostumaa. Länsiosassa aines on pinnalta silttiä. Syvemmällä selänteissä on varmaankin srhk. Koillisosassa on B-luokan ainesta. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3.

11 Muodostuma 48 Silvoinsuo II Muodostuman keski- ja pohjoisosassa on moreenia päällä 1-2 m. Itttosa on hksr. Länsiosassa aines on heikosti lajittunutta C-luokkaan kuuluvaa. Kerrospaksuus on 2-6 m. Muodostumassa on vähäisiä. leikkauksia. Pinta - ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Karttalehti Iso-Taru s Muodostuma 1 Valkea Mustajärvi Muodostuma on matalaan veteen kerrostunut ainekseltaan srhk. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C ja massat m3. Muodostuma 2 Mustajärvi IVZoreeni-, kalliomäen kupeessa lajittunutta ainesta. Eteläosat ovat Hk j a srhk. Koillisosassa kumpujen laet ovat heikosti lajittunutta ainesta. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 27 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, jos - ta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 3 Majajoki Matalaan veteen syntynyt harjumuodostuma, jonka laki on kerrostunut vesi - rajan yläpuolelle. Aines on ydinselänteessä jonkinverran epätäydellisest i lajittunutta hksr ja kisr. Lievealueella aines on srhk. Kerrospaksuus korkeimmalla kohdalla 10 xn:n luokkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa C ja B. Kokonaismassamäärä on 1,1 milj. m3, losta arvioitu A m3, B m3, c m 3. Muodostuma 4 Rahtijärvi Harjun lievealuetta, jossa aines on srhk. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta - ala on 3, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on m3.

12 Muodostuma 5 Savijärvi Harjun lievealuetta, jossa aines on vähäsoraista hiekkaa. Eteläosassa korkeimmalla kohdalla laki on heikosti lajittunut ja ydin mandollisesti kalliota. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokka a C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 6 Halsjärvi Matalaan veteen syntynyttä harjuainesta, jossa karkein tavara on mandollisesti muodostuman luoteisosassa. Liepeet ja eteläosa pinnaltaan ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia, Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, jos - ta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 7 Saarikk o Pieniä harjuun kuuluvia selänteitä, joissa kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5, 5 ha. Aines on pääluokkaa C, srhk, Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärd on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 8 Seiväskorpi Harjun ydinselänne on itäreun.alla. Kalliot muodostavat osittain pohjatason eteläisessä harjuselänteessa, jossa aines ainakin pintaosissa on lajittunu t epätäydellisesti. Liepeillä on srhk. Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 42 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 3 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m 3. Muodostuma 9 Rajakorpi Harjuun kuuluva muodostuma, jossa kerrospaksuus itäosassa on n. 1 m, keski- ja länsiosassa 2-5 m. Aines on srllk ja kisr. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä. on m3, josta arvioitu A in 3, B rn3, C m3.

13 Muodostuma 10 Ojaräm e Harjun lievealuetta, jossa kerrospaksuus on 1-2 m ja aines epätäydellisest i huuhtoutunutta srhk ja kisr. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C ja kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 11 Alaskaivetunjärve t Matalaan veteen syntynyt lajittunut muodostuma, jossa aines on srhk ja kisr. Kerrospaksuus on 1-2 n1. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on rf, 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 12 Nimetön Pieni harjuun kuuluva muodostuma, jossa aines on srhk. Soran osuus on %. Kerrospaksuus on 2-3 m. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C ja massat m 3. Muodostuma 13 Valkjärvi Supra -akvaattinen heikosti lajittunut harju. Kerrospaksuus on ke s' :ixn<:.ltrin 7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääl.uokkaa B. Kokonaismassamäärä on m `~, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 14 Haarajärvi Harju on pinnaltaan moreenimaista ja syvemmällä aines on paikoin var - maankin lietteistä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma J.5 Sorsajärvi Kuuluu supra-akvaattiseen harjujaksoon eli silloisen vesirajan yläpuolell e kerrostuneeseen harjuun. Pinta on moreenimaista ja aines heikosti lajittunutta. Kerrospaksuus on keskimäärin 7 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaa pintalohkareisuus. Kokonaismassamäärä on m3, josca arvioi - tu B m 3, C m.3.

14 Muodostuma 16 Ravivuori Supra-akvaattinen harju, jonka pohjoisosassa pohjatasona on kallio ja etelä - osassa pohjavesi. Kerrospaksuus on 5-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaa heikko lajittuneisuus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma 17 Hakojärvi Kalliomäen pohjoispuolella useita pieniä vierekkäisiä selänteitä, joissa aines on srhk ja hksr. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 3, 5 ha. Aine s on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa heikko lajittuneisuus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 18 Haapamäenlaht i Lajittunut muodostuma, jossa aines on hksr ja pikisr. Lounaisosa on ehkä heikosti lajittunutta. Kerrospaksuus on 1-2 m ja lounaisosassa suurimmillaan 5 m. Pinta-ala on 3, 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 19 Ojamäki Erillisiä harjuselänteitä, joista eteläisin on käyttökelpoisia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 20 Isokorp i Heikosti lajittuneita harjuselänteitä, joista eteläisempi on hksr ja pohjoisempi vähän hienompaa. Kerrospaksuus on 1-3 m. Pinta-ala on n. 2 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 21 Isomäki Selväpiirteinen, kapea kuivalle maalle syntynyt harju, jossa ainekse n lajittuneisuus on puutteellista. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B, hksr ja kisr. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m 3.

15 Muodostuma 22 Vähä-Kelku.te Osittain matalaan veteen ja osittain veden yläpuolelle kerrostunut harju, jonka aines selä teessä on heikohkoa 13-luokan ainesta ja länsireunalla vähäsoraista hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m3. Muodostuma 23 Iso-Kelkute Harjumuodostuman keskiselänne on A-B-luokan ainesta ja liepeet srhk. Kerrospaksuus on 1,5-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A -B m, C m3. Muodostuma 24 Ri nmit Harjumuodostuman keskiselänne on ilmeisesti B-luokan ainesta, jossa on jonkinverran A-luokkaa. Liepeillä olevissa kummuissa aines on C-luokkaa. Soran osuus on 20 %. Kerrospaksuus on keskimäärin 2-5 zn. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa paikoin heikko lajittuneisuus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B rn3, C m3. Muodostuma 25 K.i.rvessu o Harjusysteemiin kuuluva l.ajittunut muodostuma, jossa kerrospaksuus on keskimäärin 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on in3, josta arvioitu B m `', c m3. Muodostuma 26 1lärkäjärvi I Harjusysteemiin kuuluva muodostum.a, jossa osittain pohjatason muodostaa kallio. Aines pinnalla ja liepeillä on huonosti lajittunutta. Käyttökelpoisin osa on ilmeisesti muodostuman eteläosa, jossa aines on soravaltaista. Kerrospaksuus suurimmillaan on 12 rrl. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C, Aineksen käyttöä haittaa paikoin heikko lajittuneisuus. 11.okonaismassamäc ärd on m 3, josta ar - vioitu A n1 3, B m 3, c in3.

16 Muodostuma 27 Härkäjärvi Il Harjuun kuuluva erillinen lajittunut muodostuma, jonka aines on todennäköisesti hksr. Kerrospaksuus on keskimäärin 10 rn. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c zn 3. Muodostuma 28 Äiniönjoki I Kapea ja matala harjuselänne, jossa aines vaihtelee kisr : sta srhk:aan. Soraa on eniten muodostuman pohjoisosassa. Kerrospaksuus vaihtele e 2-10 rn. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu B m`', C m3. Muodostuma 29 Äiniönj oki I I Harjun pinnalla ja liepeillä aines on epätäydellisesti lajittunutta. Aine s syvemmällä on varmaankin srhk ja kisr. Kerrospaksuus on keskimäärin 5 rn. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 30 Majuamjärvi Lajittuneen muodostuman aines on vähäsoraista hiekkaa. Kerrospaksuu s on 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massat m3. Muodostuma 31 Kalatonlammi I Harjuselänteessä aines on todennäköisesti soravaltaista. Tämän selänteen koillispuolella on aineksen lajittuneisuuden suhteen epävarma alue. Kerros - paksuus on 2-5 rn. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassaznää.rä on xn3, josta arvioi - tu B rn 3, C m 3. Muodostuma 32 Kalatonlammi II Kallioiden välissä kulkeva pieni harju, jossa aines on hksr ja kisr. Kerros - paksun s on 5 m :n luokkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7, 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3.

17 Muodostuma 33 Vääntärnö I B-luokan ainesta oleva pieni harju, jossa kerrospaksuus on keskimääri n 5 m. Mucdostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C rn 3. Muodostuma 34 Vääntä.mö II Harjuun kuuluva muodosturna, jonka etel.äosa on ainekseltaan B-luokka a ja pohjoisosa hiekkavaltaista. Kerrospaksuus on 1-3 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha. Aines on pääluokkaa C ja kokonaismassarnäärä m 3. Muodostuma 35 Pieni Koivistonjärvi I Harjuselänteessä aines on hksr ja kisr. Kerrospaksuus on 2-8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m`', c rn3. Muodostuma 36 Pieni Koivistonjärvi II Harjun lievealuetta, jossa kerrospaksuus on 1-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C, srlk. Kokonais massansäärä on m3. Muodostuma. 37 Iso Koivistonjärvi I Pieniä matalia selänteitä, joitten luoteispuolella on matalaa kumpumaastoa. Kerrospaksuus on 1-2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa paikoin heikko lajittuneisuus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioi - tu B m3, c m 3. Muodostuma 38 Iso Koivistonjärvi I I Del.ta7nuodostuma, jonka korkeimmalla kohdalla on kallio pinnassa. Aine s vaihtelee kisr : sta srhk:aan. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa e i ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa paikoin heikko lajittuneisuus. Kokonaismassamäärä o n m', josta arvioitu B m3, c m 3.

18 Muodostuma 39 Kaatisu o Matalaan veteen kerrostunut epätäydellisesti huuhtoutunutta harjuainesta, jossa kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haitta a huono lajittuneisuus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m3, B m3, c m 3. Muodostuma 40 Iso-Taru s Laajoja hiekka -alueita, jotka ovat huuhtoutuneet n. 138 m:n tasoon. Soraa on vähäsen pintakerroksissa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 77 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa sotilasalue. Kokonaismassamäärä on 2 milj. m 3, josta arvioitu B m 3, C 1, 8 milj. m 3, Muodostuma 41 Telhojärvi Rantavoimien tasoittamaa harjuainesta. Käyttökelpoisimpia alueita ovat parakkien eteläpuoli sekä Välijärven länsipuoli, jossa pinnalla on 1-3 m Sr ja sitten alkaa vähäsorainen hiekka. Kerrospaksuus vaihtelee 2-12 m. Pinta-ala on 175 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a sotilasalue. Kokonaismassamäärä on 8,5 milj. m3, josta arvioitu B 1 milj. m3, c 7, 5 milj. m3. Muodostuma 42 Pallittanlampi Matalaan veteen kerrostunut pinnaltaan heikosti lajittunut harju, jossa aine s on B-luokkaa, ja A-luokan osuus on 5-10 %. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostuma 43 Iso Pallittajärvi I Harjujaksoon kuuluva rantavoimien tasoittama muodostuma, jossa aine s pinnalla on karkeampaa ja muuttuu hiekkaisemmaksi alaspäin. Kerros - paksuus on 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha.. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on rn 3, josta arvioitu B m 3, c rn 3.

19 Muodostuma 44 Iso Pallittajärvi I I Harjun lievealuetta, jossa aines on srhk. Kerrospaksuus on 3-4 m. luo-- dostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Karttalehti Hollol a Muodostuma 1 Rauhala Rantakerrostunian aines on pääasiassa hiekkaa, joukossa on jonkinverra n kiviä. Kerrospaksuus on 3 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massat rn3. Muodostuma 2 Kärettävä Harjumuodostuman laajentuma, jossa korkeimmalla kohdalla pintaosiss a on jonkinverran soraa. Syvemmällä aines on Hk ja välikerroksina esiintyy Sr. Kerrospaksuus on 5-20 m. Pinta-ala on 61 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodosturnan käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 4, 1 milj. m3, josta arvioitu B m3, C 3,4 milj. m3. Muodostuva 3 R.auhamäki Järvenrantaa myötäilevä morfologial.taan selväpiirteinen harju, jonka liepeet ovat hiekkaa ja ydinalueella soran osuus on %. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on 1, 6 milj. m3, josta arvioitu B C 1, 25 milj. m 3. Muodostuma 4 Koukkula Ha.rjuun kuuluvaulievealuetta, jossa aines on lähes kokonaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käpy ttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 5 Kappadosia Morfologisesti selväpiir. teisiä harjukumpuja, joissa kerrospaksuus on suurimm.ilaan m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 56 ha. Aines on pääluokkaa C, srllk.. Harjusta on jo osia rauhoitettu, mutta kok o muodostumasta tulisi välttää aineksenottoa. Kokonaismassamäärä on 5 milj. rn 3

20 Muodostuma 6 Särkkä Harjuselänne, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 2 milj. m3, josta arvioitu B m `l, C 1, 6 milj. m3. Muodostuma 7 Vuorenmäk i Mahtava harjurnuodostuma, jossa aines liepeillä on Hk ja srhk. Muodostu - man ydinalueilla Myllymäessä ja Vuorenmäessä aines pintakerroksissa on paikoin kisr. Päämassat ovat C-luokkaa, mutta Sr on välikerroksina. Pinta-ala on 112 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a liepeillä asutus. Kokonaismassamäärä on 14 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 2 milj. m 3, C 11, 6 milj. m3. Muodosturna 8 Huhtala Lajittunut muodostuma, jonka käyttökelpoisin alue on länsiosa. Siinä aines on pikisr ja Hk, joskin lajittuneisuus on epätäydellistä. Moreenia saatta a olla välikerroksina. Pinta-ala on 8, 5 ha..aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu m3, C m3. Muodosturna 9 Santala Rantakerrostuman aines on Hk ja srhk. Kerrospaksuus on 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C j a massat m 3. Muodosturna 10 Saha Lajittuneen reun.amuodostuman liepeillä kiilaa savi. Karkein aines srllk on muodostuman keski- ja koillisosassa. Kerrospaksuus on 3-6 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaisrassamäärä on n3, josta arvioitu B m3, C m". Muodostuma 11 Suur:imäk.i Lajittuneen reunamuodostumnan. pohjatasona on pohjavesi ja kallio. Muodos - tuman pinta on heikosti lajittunutta ja pohjoisosassa ainakin pinnalla o n moreenia. Aines on todennäköisesti karkeinta keski- ja pohjoisosissa j a muuttuu hiekkaisemmaksi etelää.npä.in. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 37 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 3,, rnil m 3 josta arvioitu A m3, B 1 rnilj. m 3, C 2,45 rnilj. m`~. 6 j jo~

21 Muodostuma 12 Kailanpohj a Pieni merkityksetön lujittunut muodostuma, jossa aines on piki Hk Kerros - paksuus ori 3 m. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C ja massa t m 3. Muodostuma 13 Loikanpohja I Harjukumpu, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C ja massat m 3. Muodostuman käyttöä rajoittaa puistoalue. Muodostuma 14 Loikonpohja II Pieni harjumuodosturna, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aine s on pääluokkaa C ja massat m 3, Muodostuman käyttöä rajoittaa asu - tus. Muodostuma 15 Kiiluvankukkula Harjumuodostuman käyttökelpoisin osa on Kiiluvankukku.la ja etenkin siitä pohjoiseen oleva selänne. Pinta-ala on 39 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaisma ssamäärä on 2, 4 milj. m 3, josta arvioitu B m 3, c 2 milj. m3. Muodostuma 16 Puntamäki Harjusysteemiin kuuluva muodostuma, jossa ori reunansuuntaisia selänteitä. Muodostuman pohjoisreunalla aineksen lajittuneisuus on puutteellista. Kerrospaksuus vaihtelee 3-15 m kalliopinnan läheisyydestä johtuen. Käyttökelpoisinta on Puntamäki. Pinta.-ala on 29 ha. Aines on pääluokkaa C. Muo - dostuman käyttöä rajoittaa asutus eteläliepeillä. Kokonaismassamäärä o n 1,7 milj. m3, josta arvioitu B m3, C 1,4 milj. m 3. Muodostuma 17 Isomäenharju Harju-rnuodo>tuman eteläosa on todennäköisesti B-luokan ainesta. Keskios a on C-luokkaa,mutta selänteissä on runsaasti myös B-luokkaa. Pohjoiskärjessä aines on srhk. Muodostuman pohjatasona pohjoisosassa on kallio, j a paikoin myös keskiosassa kalliot ovat lähellä pintaa. Muodostuma,ssa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 32 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaism.assamäärä on 3, 2 milj.m 3, josta arvioitu A m3, B 1, 3 milj. m 3, C 1, 8 milj. m 3.

22 Muodostuma 18 Peltoniem i Merkityksetön harjumuodostuma, jonka pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C ja kokonaismassamäärä m3. Muodostuman käyttöä rajoitta a asutus. Muodostuma 19 Jonna Heikosti lajittunut reunamuodostuma, jossa ei ole Leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 20 Kailanniemenkärki Pieni kerrospaksuudeltaan matala lajittunut muodostuma, jossa aines o n väh.äsoraista hiekkaa. Pinta-ala on 2 ha m3. Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus. Aines on pääluokkaa C ja massa t Muodostuma 21 Kaila Harjukummun eteläreuna on hiekkaa. Pohjoisosassa päällä on runsaasti lohkareita ja syvemmällä aines on Sr ja Hk. Kerrospaksuus on suurimmillaan 12 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäär ä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m_`'. Muodostuma 22 Harjurnäki Saaressa oleva harjukumpu, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C ja kokonaismassamäärä m 3. Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus. Karttalehti Kurhila Muodostuma 1 Muodostuma kuuluu osana harjukumpuun, jossa aines on Sr ja M. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttää haittaa runsas pintalohkareisuus. K.okona.ismassamäärä on n13, josta arvioitu B rn 3, C m 3.

23 Muodostuma 2 Paadenkärk i Harjurnuodostuman lepeet ovat hiekkaa. Käyttökelpoista srhk on kummuissa. Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m 3. Muodostuma 3 Puruvuor i Harjumuodostuman käyttökelpoisia osia ovat Puruvuori, Sikovuori, Muurahaismäki ja luoteeseen kääntyvä kapea harjuselänne. Näissä aines on C-luokkaa ja soran osuus on % sekä jonkinverran myös A-luokkaa. Liepeet ovat lähes kokonaan hiekkaa. Pinta-ala on 54 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 5, 1 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 1, 1 milj. m3, C 3, 9 milj. m3. Muodostuma 4 Rauskala Kapea pinnaltaan heikosti lajittunut harjuselänne, jossa aines on srhk. Kerrospaksuus on suurimmillaan 8-10 m. Muodostumassa eiole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 5 Anttila Pinnalla aines on hienojakoista, mutta syvemmällä B-luokkaa on n. 20 % j a päämassat kuuluvat C -luokkaan. Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Muodostum.assa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu m 3, c m 3. Muodostuma. 6 Perttula Useita erillisiä harjusysteemiin kuuluvia muodostumia, joista eteläisin o n suurin. Liepeillä aines on Hk ja Ht. Soran osuus ydinalueilla on 20 %:?i paikkeilla. Kerrospaksuus on 2-5 m. Yhteinen pinta-ala on 5, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus kaakkoiskärjessä. Kokonaismassamäärä on rn3, josta arvioitu B xn3, C m 3.

24 Muodostuma 11arjamäk i Harjumuodostuman pohjatasona on sekä pohjavesi että kallio. KISr on muodostuman luoteiskärjessä. Päämassat ovat hiekkaa, soraa on pinnass a laella ja pohjoisreunalla. Kerrospaksuus on keskimäärin 6 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B rn 3, C m 3. Muodostuma 8 L.ammasmä.ki Harjusysteemiin kuuluva lajittunut muodostuma, jossa aines itäosassa on lähes kokonaan hiekkaa ja länsiosassa vähäsoraista hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha. Aines on pääluokkaa C ja mas - sat m3. IVluodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Muodostuma 9 Pikku Riihimäki _ Pieniä kalliomäen kupeessa olevia harjuselänteitä, joissa aines pintaosiss a on karkeampaa ja muuttuu hiekkaisemmaksi alaspäin. Kerrospaksuus on 2-3 xn, Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 10 Santamäki Harjusysteemiin kuuluva reunansuuntainen nuodostuma. Parasta ainesta on lounaisosa ja pohjoisreuna. Kerrospaksuus on 4-10 rn. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on rn 3, josta arvioitu A m3. B m3, C mn3. Muodostuma 11 Pudotus HarjuseI.änteis ;ä pinta on heikkoa ainesta. Lines vaihtelee srhk : sta kisr: aan. Aines on karkeinta Hartolan luoteispuolella olevassa selänteessä. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa paikoin heikko lajittuneisuus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m 3, c m 3. Muodostuma. 12 Lot:ila Harjumuodostuman liepeillä aines on heikkaa ja hietaa. Pintaa syvemmäll ä soran osuus C-luokan aineksesta on 20 %. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 11 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokona.ismassamaarä on 1milj. i~i 3, josta arvioitu l ni 3, C xn ".

25 Muodostuma 13 Linnomäki Harjuselänteistä osa kääntyy reunansuuntaisiksi. Selänteissä aines on C-l.uokkaa, mutta myös B-luokkaa on runsaasti. Liepeillä aines on vähäsoraista hiekkaa. Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Aine s on pääluokkaa C. Linnomäestä on osia rauhoitettu muinaismuistolaen nojalla. Kokonaismassamäärä on 2, 5 milj. m3, josta arvioitu B m3, C 2 milj. m3. Muodostuma 14 Kartano Peräkkäisiä harjukumpuja, joista keskimmäinen on B-luokan ainesta. Pinta - ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutu s eteläosassa. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 15 Kotamäki Pieni reunadelta, jonka liepeet ovat lietteistä ainesta ja ydinalueella Sr ja Hk hyvin lajittuneena. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma 16 Siikaniemi Harjusysteemiin kuuluva lajittunut muodostuma, jossa kerrospaksuus on 3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 17 Korkeamäki Harjukummussa liepeet ovat lähes kokonaan hiekkaa. Karkeinta ainesta on kumman ydinosat ja pohjoiseen oleva pieni selänne. Kerrospaksuus on suurimmiliaaa.yli 20 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioi - tu B m 3, c rn3. Muodostuma 18 Kylä-Peurula Kaksi vierekkäistä lajittunutta reunamuodosturnaa, joissa ei olo leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, srhk : Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m 3.

26 Muodostuma 19 Ala-Piispa Harjukummussa aines on srltk, jossa soran osuus on n. 40 % ja liepeet ovat hiekkaisempia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on rna, josta arvioi - tu B m3, c m3. Muodostuma 20 Sammalsuppa Muodostuma kuuluu II Ss vyöhykkeeseen. Suppa-alue muodostaa ydinalueen, jossa todennäköisesti on B-luokkaan kuuluvaa ainesta. Liepeillä on vähäsoraista hiekkaa. Muodostumassa on vähäisiä leikkauksia. Pinta.ala on 96 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa eteläliepeellä asutus. Kokonaismassamäärä on 13, 2 milj. m3, josta arvioitu B 5 milj. m 3, C 8, 2 milj. m3. Muodostuma 21 Viitamäki Reunamuodostuman pinta on Ht ja Hk. Syvemmällä aines on Hk ja Sr. Kerrospaksuus on keskimäärin 6 rn. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 22 Rastasmäki Harjumuodostuman todennäköinen_ ydinsel;e on oletettu olevan soravaltaista ainesta. Tämän selänteen lounaispuolella olevissa mäissä aines on srhk ja hksr. Liepeet ovat lähes kokonaan hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 137 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 17,5 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 5, 2 milj. m3, C 12 milj. m 3. Muodostuma 23 Haara-Sipilä Pieni osa II Ss, jossa aines on srilk ja pohjoisosassa vähän kisr. Kerros - paksuus on keskimäärin 10 m. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, C m 3.

27 Muodostuma 24 Syrjänsupat Osa II Ss, jossa moreenia on päällä luoteisosassa ja kalliot lähellä pinta a Kiikarmäen alueella. Käyttökelpoisia alueita ovat Kuurnamäki ja siitä luoteeseen oleva alue sekä laaja Syrja suppien alue, Yleensä tällä alueella aines on karkeinta pintakerroksissa ja muuttuu C-valtaiseksi alaspäin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 228 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 80 milj. m3, josta arvioitu A 2, 5 milj. rn 3, B 33 milj. m 3, c 44, 5 milj. m3. Muodosturna 25 Nauhi o II Ss kuuluva laaja ja paksu muodosturn.a. Muodostuman ydinalue käsittää Nauhion Paraisten välin, jossa aines pintaosissa on. karkeaa ja muuttuu hienommaksi alaspäin. Muodostuman eteläosassa on paksu (n. 50 m) del.tarnuodostuma, jonka aines on vähäsoraista hiekkaa. Liepeillä on laajoj a hiekka-alueita. Pinta-ala on 450 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuma n käyttöä rajoittaa eteläliepeellä asutus. Kokonai smassamäärä on 117 milj. m3, josta arvioitu A 2 milj. m 3, B 30 milj. m 3, c 85 milj. m3. Muodostuma 26 Ain.i6njoki Deltamuodostuman päällä ja liepeillä, etenkin etelä- ja länsiosassa, a ine s on silttipitoista. Mandollisesti soravaltaista aines on muodostuman pohjois - osassa. Kerrospaksuus on 2-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 60 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 6, 2 milj. m.3, josta arvioitu B 2, 2 milj. m3, c 4 milj. m3. Muodostuma 27 1\MIetsola Deltamuodostuman syöttävä harju ja suppa-alue ovat muodostuman karkein - ta ainesta hksr ja kisr. Muodostuman koillisosan tasanne on pintaosistaa n B-luokan ainesta. Liepeillä aines on Hk ja h t. Kerrospaksuus on 5-20 m. 1 iuodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 80 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassarnäärä on 7, 2 milj. m 3, josta arvioitu A rn3, B 2, 5 milj. m3, c 4, 5 mil.j. m 3. Muodostuma 28 Lähteenmäk i Harjumuodostuman keski.selänne on hksr ja kisr. Lievealueet ovat hiekkaa, mutta Isolähteensuon kaakkoispuolella olevat tasanteet saattavat olla pintaosititaan soraa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 m. Muodostumassa on vähäisi ä leikkaulkula, Pinta.ala on 68 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäi - r on 3, 2 milj, m 3, josta arvioitu A m', B rn 3 C 2, 35 miilj. iri 3.

28 Muodostuma 29 Kalaton Ha;. jumu.odostuma sa aines on hksr ja srhk. Soran osuus vaihtelee %. Kerrcspaksuus on 2-5 xn. Pinta-ala on 21 ha. Ain e s on pääluokkaa C. Kokonaismassamä rä on 600,000 m3, josta arvioitu B m`', c m3. Muodostuma 3 0 Harjumuodosturnan keskellä on kapea ja matala ilmeisesti B- luokkaa oleva selänne. Lie -,i'ealueella on laajoja tasanteita, joiden pinta voi olla paikoin soraa. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta - ala on 26, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3. Muodostuma 31 Leppäjärvi Har. jusysteemiin kuuluvanmuodostuman länsiosa on B -luokkaa. Itäosassa aine s pintaosissa on karkeampaa ja muuttuu alaspäin vähäsoraiseksi hiekaksi. Kerrospaksuus on 2-4 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B xn3, c m3. Muodostuma 32 Kuivaharju Harjusaari, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. C. Kokonaismassamäärä on m3. Aines on pääluokkaa Karttalehti Asikkala Muodostu.rna 1 Pitkänsupanharju Il:arjumuodostuman pohjatasona. on pohjavesi ja kalliot muodostuman länsi-. osassa. A-B-luokan ainesta on kallioiden itäpuolella ja suppa-alueen selänteissä. Liepeillä aines on ljk ja srilk. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta--ala on 252 ha. Aines on pääl.uokkaa C. Kokonaismassamäärä on 33 miljj. xn 3, :josta arvioitu A m 3, B 11,2 milj. T.n 3, C 21 milj. nz3. Muodosturna. 2 Katinkalmanharju Har. juon kuuluva vinolle kailioalustalle kerrostunut muodostuma. Aines poh a j oiso ansa on B. luokkaa. Länsiosassa on C--luokkaa, mutta välikerroksina on runsaasti Sr. Aines muuttuu lähes kokonaan hiekaksi itäosassa. Kerros - paksuus on suurin lounaisosassa ja vähenee pohjoiseen ja.itään päin. Maodost uxiassa on vähäisiä leike a.~ksia. :'inta-ala on 69 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokouaisma.s` :am iä.rr? on.12 milj. mii 3, josta arvioitu B 4 milj. m3, C 8 m Ij i'.

29 Muodostuma 3 Kuoreniemi Kapea ja matala harjuselänne, jossa kerrospaksuus on 3 m. Muodostumass a ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 5, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostu - man käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C rn3. Muodostuma 4 Haasinsaar i Saaressa oleva pieni harjuselänne, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C ja massat m3. Muodostuma 5 Harjunierni, jossa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C, Hk ja srhk. Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus. Kokonaisrn.assamäärä on m3. Muodostuma 6 Pä.tiälä liarju:muodostuman keski- ja pohjoisosassa aines on srhk ja vähän kisr. Eteläosassa on osittain pohjatasona kallio ja aines on srhk. Kerrospaksu : s on keskimäärin 3 m. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostu - man käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m 3. Muodostuma 7 Riuttaanmäk i Harjunn kuuluva lujittunut muodostuma, jossa aines on vähäsorai.ta hiekkaa. Kerrospaksuus kalliopinnan läheisyydestä johtuen on 4 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C ja kokonaismassamäärä m 3. Muodostuma 8 Honkalanharj u IT Ss : ään I.iittyvå muodostuma, jonka päämassat ovat C-luokkaa. A ja B - luokkaa. on runsaasti välikerroksina selänteissä. Liepeet ovat Hk ja srhk. Kerrospaksmis on suurin eteläosassa noin 40 m ja vähenee koil.liseenpäin. Pinta-ala on 96, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismas samäärä o n 17 milj.m3, josta arvioitu A m3, B 4, 9 mi. j. m3, C 12 milj. rn3 Muodostuma 9 Koronsyrj ä Harjumuodosturna, :jonka pohj ata sona saattaa olla kallio. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, hyvää s.rlik j a kisr. Kokonaisma.ssamäar: on m, josta arvioitu A m3, B m3 C m 3.