S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon"

Transkriptio

1 S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon

2 SISÄLLYSLUETTELO OSA I Sivu I Yleist ä IV VI Lausunto ja kartta-aineist o Yleiskatsaus Häme en piirin soraesiintymiin X Katsaus Hämeen piirin niassamääriin Muodostamien kuvau s 1 Karttalehti 2022 MARTTILA LOIMAA HUITTINE N SUOMUSJÄRVI SOMERO 40 " 2113 FORSS A 77 " 2114 TOIJALA 91 " 2123 TAMPERE 99 " 2124 TEISKO KURU 116 " 2214 VIRRAT 121 " 2223 ALAVU S OSA II Kl KARKKILA., 2131 HÄNIEENLINNA, 2132 VALKEAKOSKI, 2141 KANGASALA, 2142 ORIVES I OSA III Kl MÄNTTÄ, 2232 KEURUU, RIIHIMÄKI, 2133 KÄRKOLA, 2134 LAMMI ( ) OSA IV KI LAMMI ( ), 2143 PADAS JOKI, 2144 KAIPOLA, 2233 JÄMSÄ, 3111 LAHTI, 3112 HEINOLA, 3121 SYSMÄ Sivu 490 Yhteenveto `I` V L: n Hämeen piirin massoista

3 I Hämeen piirin soravarojen arvioint i Yleistä Arviointitutkimus tehtiin vuoden 1974 aikana TV L: n Hämeen piirissä tie- ja vesirakennushallituksen ja geologisen tutkimuslaitoksen välisenä yhteistyönä. Maaliskuussa 1974 allekirjoitetun yhteistyösopimuksen mukaan kartoitettiin alueen soraesiintymät ja suoritettiin aineksen laadun ja massamäärien arviointi. Tutkimuksen eri vaiheitten valvonnan ja ohjauksen suoritti em. virastojen välinen projektiryhmä, johon kuuluivat tarkastaja R. 'Drama ja geologi M. Suomalainen TVH : sta sekä geologit R. Kujansuu ja J. Niemelä tutkimuslaitoksesta. Geologi Niemelä toimi tutkimuslaitoksen puolesta projektin johtajana. Hämeen piirin kenttätutkimuksia johti geologi I. Kurkinen apunaan geologi J. Tikkanen. Geologi Niemelä osallistui itsenäisenä tutkijan a työhön Salpausselkä-vyöhykkeellä. TVL:n Hämeen piir3nyhteysmiehenä projektissa oli dipl. ins. R. Pitkänen. Arviointityö t 1. Valmistelevat työt Valmistelevat työt suoritettiin tammi-toukokuussa Työvaiheen suorittivat geologit I. Kurkinen ja J. Tikkanen. Valmisteluvaiheessa tehtiin alustava geologisten ja maataloudelliste n maaperäkarttojen revidointi sekä koottiin muut piirin soraesiintymi ä koskevat tiedot, joista seutukaavaliittojen soratutkimukset olivat tärkeimmät. Hämeen piirin, arkiston tietoja käytettiin soveltuvin osin hyväksi.

4 II 2. Kenttätyöt Geologinen tutkimuslaitos suoritti soraesiintymäin kartoituksen touko - lokakuussa Työhön osallistuneet tutkijat ja tutkijaharjoittelijat ilmenevät kartakkeesta sivulla III. Kartoitus suoritettiin geologisin perustein, koska mannerjäätikön sulamisvaiheen muodostumat kuuluvat yleensä laajoihin jäätikön reunaan nähden joko pitkittäisiin tai poikittaisi_i.n systeerr_eihin. Olemassa olevia leikkauksia käytettiin hyväksi alueellisen kel rosjäz jestyksen sekä aineksen laadun toteamiseen. Muodostumarikkaill.a alueilla (eräät osat Salpausselkä-vyöhykettä), missä leikkauksia on melko vähin, perustui kerrosjärjestyksen arviointi ja aineksen laadun määrittely muodostumain syntytapaan ja niitten morfologisiin piirteisiin. Esim. Tammelan ylängön matalaan veteen tai kuivalle maalle syntyneet harjut muodostavat oman geologisen erikoistyyppinsä, jonka aineksesta ja kerrosjärjestyksestä voitiin syntytavan perusteell a tehdä johtopäätöksiä. Kenttätyön kannalta osoittautui Salpausselkien vyöhyke vaikeimmaksi, erityisesti Kärkölän - Lammin - Padasjoen seutu sekä Som.erniemen ja Rengon välinen alue, joissa nimenomaan r eunarnuodostumain kartoitus ja arviointi tuotti suuria hankaluuksia. Samat vaikeudet tulivat eteen myös Länsi-Teiskon ja Mäntän välisellä reunamuodostum.avyöhykkeellä. Muodosturnain lukumäärän nähden varsin pieni osa niistä tällä alueella jouduttiin jättämään luonteeltaan epävarmoiksi. Tutkimuslaitos suoritti kenttäkauden aikana kokonaan omalla kustannuksellaan seismisiä luotauksia 23 kohteessa. Luotauslinjan yhteinenpituus oli 4200 in. Hämeen piirin arviointitutkimuksiin liittyvä 1.oekuoppaohjelrna tehtiin yhteistyössä piirin ja tutkimuslaitoksen välillä, Mainitut työt suoritettiin piirin toimesta kesä-syyskuun aikana työnjoht. S. Kiviniemen johdolla. Luotaukset ja koekuoppatulkimukset suurmattiin pääasiassa sellaisiin muodostu.miin, joitten syntytavalla ja kerrosjärjestyksellä on alueellista n erkitystä. Koekuoppia tehtiin kaikkiaan n. 125 kpl, pääasiassa reunamuodlostuma-alriei.l.la. Kairauksia eå suoritettu. Kenttätyön aikana kertynyt alkuperäinen tutkimusaineisto sekä muodostunnia ja leikkauksia koskevat valo- ja diaku.vat on arkistoitu tutkimuslaitokseen.

5 *? fftal -,4wf"' 1',.X j 04.V L 't a a '1.%A e v,. A 45'. 'i,,,s.4 H.4 r, r r n U r--.,. 4 :, Me J g g, %4nA$ k,s 4 JN=Jouko Niemel ä ik = 11po Kurkinen JT Jaakko fikkanen HS= Hannu..3c i,panl n JA Jussi Arjas VH= Veikko Hakkarainen TH= Tapia Hokka SP= Suppo Putkine n OS= OW Str6m

6 IV Lausunto ja kartta-aineist o Lausunto noudattaa yhteistyösopimuksen 3. ja 5. kohdassa m.ääriteltyj ä suuntaviivoja. L usun.no ;s< l~äsitellää:l muodostumat (= esiintymät ) yleiskartan l ht.ijaon mukaisten 1 ; ja 1 : karttojen pohjalta. Muodostumien kuvauksessa esiintymän pohjataso on ilmoitettu vain siin ä tapauksessa, että se on jokin muu kuha pohjavesi, tavallisimmin siis ka1 - lioperä tai rn.oree ii.. Keskip a.ksuuc?esta tai paksu.ussuhteista muodostuma n eri osissa on m 6s annettu tietoja kuvausten yhteydessä. Ainesmäärien ja laadun arviointi pohjautuu yleensä osa-a.luekäsittelyyn. M:uodosturnat on arviointia varten jaettu keskipaksuudeltaan ja/tai ainekseltara.n yhtenäisiin osiin. Osa-alueita ei ole piirretty lopullisille kartoille. Eräitten muodostumatyyppien massalaskuissa käytettiin. matemaattisia kaavoja. Vaikka lausunnossa esitetyt ainesmääräarviot ja luokitukse t kokevatkin aina koko muodostumaa, on muodosturnien kuvauksen yhteydessä pyritty antamaan viitteitä tai selvityksiä raesuuruusluokkien jakauma.sta muodostuman eri osissa. Rakeisuu.den pd t'-iluokitus on seuraava A-luokka; murskauskelpoinen aines (( yli 60 mm ) B-luokka ; soravaltainen aines (( 2-60 mm d 50 -.menet. ) C -luokka : hiekkavaltai.nen aines (c3 0,2-2 mm d50 -.menet. ) Aineksen laatua kuvattaessa on e. in. luokituksen lisäksi annettu tietoja lajittuneisuudesta, ylisuur ien lohkareitten määrästä sekä moreenin j a sȯ.ven Muo 7ostaa nz.erl k-iyt.tözi rajoitta vista tai estävistä tokijöistä on mainittu tiestö, asutus, julkiset rakennukset ja maankäyttösuunnitelmat, joista tärkeimmät koske` at virkistys- ja luonnonsuojeluahleita. Piirin C ti. a.~1~.?1 D on 1tY~ y.lc :1_..':~ o tl.l3. ~ m t on esitetty yleissihn.ayskartalla naittakaa.vass a._t 1 G Karttaa voi myös käyttää indeksinä, koska siinä on per - kart ajaotus "ta Ala.nxlero.nti. Mull karua -atue'l.a.o käsittää. pe_ruskartan kuultokopiot (kopio nti mie - luimmin ta ssovalo us -kaitteei] sekä niiden väritetyt valojd1jcimökse.t. Karttamerkkien ja -värien selitys on sivulla \T. -Muodostuma"t on nanieroitu perusl:artoittain. Esituty:[nä.t, jotka ulottuva t usean peruskartan alueelle, on käsitti lty kullakin kartalla omana yksikkö - nääu.

7 V KQrttctmerkk:ft?n (1 :20000 ) S,t r. i L ''y 2? 9 c, ova.! i nen aine s 22 Hiek I< Itoinen (line s ( ) I 0 E--, o Hiet a oreeni soravat ta ise n ai neksen "A Mor-eenio hiekkavattaise n i ainekse n oreenimuodostum o Moreen i Aineksen [aa,tu 0pr:IV CI riti O 1 Ci c uv i. T ( r v e 70 Ka!li o

8 V I Yleiskatsaus IIämeen piirin soraesiintymiin Piirin eteläosassa on jo ennen tätä tutkimusta tehty maaperäkartoitust a ja soratutkimuksia mm. seutukaavaliitoille. Tästä syystä pääosa esiintymistä alueella on ollut ennestään tiedossa, mutta systemaattinen tutki - mus, luotaukset ja koekuopat ovat useissa tapauksissa johtaneet erilaisiin aikaisemmasta poikkeaviin käsityksiin. Tämä koskee erityisesti Salpausselkien vyöhykettä: I - II Salpausselällä Käkölän - Kosken - Lammin - Hausjärven seudulla sekä III Salpausselällä Somerniemen j a Rengon välillä on todettu suuri määrä joko moreenipeitteisiä tai moreen.iksi kartoitettuja lajittuneita muodostumia. Myös piirin pohjoisosan kautta kulkevalla reunamuodostumavyöhykkeellä on todettu ennen tuntemattomia moreenipeitteisiä sora- ja hiekkaesiintymiä. Lisäksi on tutkimuksen yhteydessä karsittu pois monia maaperäkartoilla esitettyj ä TV L: n tarkoituksiin s oveltumattomia muodostumia. Piirin alue voidaan sekä geologisin perustein että massojen jakauma n ja raesuuruussuhteitten perusteella jakaa seuraaviin osiin 1. I Salpausselkä ja sen etumaasto 2. Vyöhyke I Salpausselällä :II Salpauselälle 3. III Salpausselkä ~1. Pitkittäishar juvyöhyk e 5. Keskinen muodostumaköyhä vyöhyke 6. Länsi-Teiskon. Mäntän reunarnuodostamavyöhyke 7. Pohjoisosan rharjuvyöhyke

9 VII 1. I Salpausselkä ja sen eturnaasto I Salpausselän ei.,umaastossa muodostumia on suhteellisen vähän ja ne sijait - sevat hajallaan. Savea esiintyy muodostumain alaosissa joko peittävänä tai rantakerrostuman alaisena rnuoclostumain sisässä. Huomattavimmat muodostumat ovat runsaasti A- ja T3-luokkaa sisältävä. Renkomäki Landen 1äsekä Järvelän - Marttilan kautta kulkeva harjujakso. I Salpausselkä esiintyy yhtenäisenä selän.teenä piirin rajalta Hikiälle sekä Sairakkalasta Nastolaan. Hausjärven ja Kärkölän välisellä alueella I Salpausselkä on katkonainen., koostuu osaksi rinnakkaisselänteistä ja käsittää paikoin moreenipeitteisiä lajittuneita. rnuodostumia. Moreenia tavataan yleisesti myös muualla selänteen pohjoisrinteellä ja laella. I Salpausselän aine sm.äärät ovat varsin suaria verrattuna piirin muihin esiintymiin. Pelkästään Sairakkalan-kompleksissa on ainesta n. 800 milj. m 3 eli 1/10 koko piirin massarnäärästä. Soraa ja murskausainesta on selvästi runsaimmin selänteen pintaosissa (yleensä alle 10 m) sekd pohjois-/luoteisrinteen puolella. Sisä- ja eteläosan aines on lähes aina hiekkavaltaista. Soraa esiintyy säännön mukaan kohdissa, joissa pohjoisesta/luoteesta tuleva harju yhtyy I Salpausselkain. Näistä mainittakoon Kormun kautta kulkeva harju, Rengon - Riihimäe n harju, Turengin - Hausjärven harju ja Tuuloksen Kosken harju. 2. Vyöhyke I Sa.lpausselältä II Salpausseläll e Vyöhykkeeseen kuuluu II Salpausselän lisäksi Salpausselkien välimaasto, joka muodostumatyypeiltään muistuttaa II Salpausselkää. I ja II Salpausselän välialueella ovat harjut katkonaisia, ja siellä esiintyy runsaasti lajittuneita reunamuodostumia. Reunarnuodostumat ovat yleensä melko pieniä. Niiden aines on keskimäärin karkeampaa kuin harjuissa, mutt a vaihtelee täysin lajittuneesta moreenii.n. II Salpausselkä esiintyy yhtenäisenä selänteenä vain Asikkalan kunna n alueella. Asikkalan lounaispuolella II Salpausselkä on hajonnut leveäksi vyöhykkeeksi, joka kulkee Kurhilan, Raittinsaaren, Lammin, Jyli.sjärven, Janakkalan, Vähikkä.län, Lopen, Läyliäisten ja Hunsalan peruskarttalehtien kautta. Siihen kuuluvien reunamuodostumien ja harjulaajentumien aines on jonkin verran karkea rnpaa kuin sitä rajoittavien alueitten muodostumissa. Reunamuodostumien aines on yleensä enemmän tai vähemmän

10 VII lietteistä ja niissä on joko moreenia pinnalla tai laattoina aineksessa. Toisaalta vyöhykkeessä tavataan myös lukuisia reunamuodosturnia, joitten aineksessa ei ole moreenia eikä lietteisyyttä. 3. IIISalpausselkä _ HI Salpausselkä esiintyy vain Somerniemen ja Rengon välisellä alueell a ja muistuttaa muodostumatyypeil.tään II Salpausselkää. Siihen kuuluvat jäätikköjokitasanteet, deltat, ovat kuitenkin suurempia kuin II Salpausselällä. Suurimmat deltat ovat pinta-alaltaan satoja hehtaareja. Eräitten kerrospaksuus on huomattavan suuri, metriä. Vyöhykkeeseen kuuluvien reunamuodostumien luoteisr. inteellä ja usein myös päällä on 1-2 metriä moreenia. Samoin ovat reunamuodostumalle luoteesta tulevat har - jut 3-4 km:n matkalla osaksi moreenipeitteisiä. Soraa ja murskausainesta tavataan yleisesti suurten deltojen luoteisosissa, varsinkin niissä kohdin, missä harju (ns. syöttävä harju) yhtyy III Salpausselkään. 4. Pitkittäisharjuvyöhyke Salpausselkien vyöhykkeen pohjoispuolella on laaja pitkittäisharjujen luonnehtima alue. Sen eteläraja kulkee Sornerolta Hämeenlinnan kautta Padasjoelle ja pohjoisraja Vesilandelta Kuhmalanden kautta Kuhmoisiin. Länsi - osassa harjut suuntautuvat luoteesta kaakkoon, itäosassa pohjoisesta ete - lään. Harjut ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kapeita selänteitä, mutta ne muodostavat pitkiä jaksoja. Ainesmäärältään selvästi suurin o n Ylöjärven - Tampereen - Kangasalan - Pälkäneen harju, jonka yhteenlaskettu massamäärä on yli 400 milj. m 3. Ainekseltaan harjut ovat yleensä hiekkavaltaisia. Soran ja hiekan suhd e on suunnilleen 1 : 4. Poikkeuksen tästä muodostavat Tammelan ylänk ö III Salpausselän luoteispuolella sekä Padasjoen pohjoispuolinen alue, joiss a suurin osa harjuista on supra-akvaattisia syntytavaltaan: harju on syntynyt kuivalle maalle tai matalaan veteen. Luonteenomaista isälle harjutyypill.e on teräväpiirtei_nen morfologia ja kapeus. Pintaosa tai harju kokonaan on yleensä ainekseltaan heikosti peseytynyi:tä, ja pintalolzkareita on enemmä n kuin muissa harjuissa.

11 IX Muodosturnat on.>~ t ylei esti soravaltais :ia. Soran osuus on huomattava n suuri myös Kubm.oisten kunnan alueella, missä aineksesta n. 4.0 'o on soraa. 5. Keskinen i ntuodostumaköyhä vyöhyk e Muodostumaköyhä vyöhyke ulottuu itä - länsi suunnassa poikki koko piirin, joskin 1'löjärve.n a Pälkäneen harju jakaa sen kahteen osaan. Mannerjäätikön sulamisvaiheessa tässä vyöhykkeessä on tapahtunut vain vähän jäätikköjokiaiueksen kerrostumista. Jäätikköjolden kulkua alueella voidaan kuitenkin seurata vyöhykkeellä olevien harvalukuisten ja pienten muodostumie n avulla. Koska muodostum.at ovat matalia, ne ovat monasti peittyneet nuorempien hienorakeisten kerrostumien alle. 6. Länsi - Teiskon ja. Mäntän välinen reunamuodostumavyöhyke Reunamuodostumavyöhyke on Näsijärven länsipuolella muodostunut matalista ja kapeista selänteistä, joiden pinnalla esiintyy paikoin moreenia. Aines on lähes aina hiekkavaltaista. Velaatan ja Jäminkipohjan välisellä alueella siihen kuuluu useita laajoj a ja paksuja muodostumia, kuten Jakamakangas, Särkikangas ja Slikakangas. Monissa muodostumissa esiintyy moreenia. Moreenin paksuus on luoteis - rinteen puolella 1-3 metriä, mutta saattaa olla enemmänkin. Lajittunut aines on sekä leikkausten että luotausten perusteella hiekkavaltaista. Itäosassa reunarnuodostumia esiintyy laajalla vyöhykkeellä. Ne ovat yleensä moreenipeitteisiä. Lajittunut aines on pääasiassa hienoa hiekkaa. Alueella saattaa olla tutkimuksessa havaitsematta jääneitä lajittuneit a muodostumia, joitten moreenipeite on huomattavan paksu.

12 X 7. Pohjoisosan harjuvyöhyk e Harjujaksojen välimatkat ovat suuria, ja varsinkin länsiosassa harjuiss a on pitkiä katkeainia. Alueen merkittävin harju kulkee Jäminkipohja..sta Ruoveden kautta Virroille. Tämä harjujakso sekä länsiosan kapeat harjuseldnte ;t ovat osaksi soravaltaisia. Itäosan muodostumat ovat pääasiass a hiekkaa. Katsaus Hämeen piirin massamää.riin Hämeen piirin massojen kokonaismääräksi saatiin arvioinnissa n. 8 mrd m3, josta A.-luokkaa 0, 21 mrd m 3, B-luokkaa 2, 37 mrd m 3 ja C-luokkaa 5,40 mrd m3. Ainesmäärä jakaantuu varsin epätasaisesti piirin eri osien kesken. Tämä näkyy selvästi kartakkeessa sivulla XI, jossa on esitetty ainesmäärän jakauma piirin alueella peruskarttalehdittäin. Kartakkeesta voidaan havaita, että Salpausselkien vyöhykkeellä massamäärä on peruskarttalehteä kohti yli 50 milj. m3. Vyöhyke on vajaa 30 % piirin pinta-alasta, mutta käsittää n. 75 % piirin kokonaismassoista (n. 6 mrd m3 ). Hämeen piirin alueella on useita erittäin suuria muodostumia. Jo aikaisemmin mainittujen Sairakkalan muodostuman (n. 800 milj. m3) ja Ylöjärven - Pälkäneen harjun (n. 400 milj. m3) lisäksi mainittakoon I Salpausselällä Erkylän ja Halkomäen välinen alue, joka käsittää 280 milj. m3, mistä soraa yli puolet. Vesivehmaan kangas Vääksyn kaakkoispuolella on II Salpausselän huomattavin muodostuma. Sen ainesmäärä on 165 milj. m3. Piirin lounaisosan paksuin muodostuma on Äyräsnummi HI Salpausselällä Somerniemellä. Sen ainesmäärä on n. 100 milj. m3. Pitkittäisharjuvyöhykkeen (4) muodostumat eivät yleensä ylitä 20 milj. m3: ä. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin Ylöjärven - Pälkäneen harju, joss a kerrospaksuudet ovat useita kymmeniä metrejä sekä Parolan ja Vanajanselän välinen harjujakson osa, jonka kokonaismassamäärä on n. 80 milj. m 3. Länsi-Teiskon - Atläntan väliset reunamuodostumat (6) ovat ainesmäärä.ltään selvästi pienempiä edellä mainittuihin verrattuna. Niiden todelliset ainesmäå.rät ovat kuitenkin huomattavasti suurempia kuin arvionsa esitetyt, sillä pääosa aineksesta on pohjavedenpinnan alapuolella.

13 Saran ja hiekan määrän jakauma TVL : n Hämeen piirissä peruskarttatehdittdi n.1.. > 500 milj m n i f i n 0 li

14 Xl i Alla olevassa taulukossa on esitetty rakeisuusluokkien (A, B ja C) jakaum a koko piirissä, Salpausselkien vyöhykkeessä (alueet 1-3, ks. s. 5) sekä laajalla, yli 2/3 piiristä käsittävällä Lähinnä harjutyyppisellä alueella (alueet 4-7). Alue A-luokka %'o B -luokka mo C -luokka % Koko piiri 2, 6 29, 7 67, 7 Alueet 1 3 2, 8 31, 8 65, 4 Alueet , 0 23, 1 74, 9 Jos verrataan koko piirin jakaumaa eräitten aikaiserrimin tutkittuje n TVL:n piirien vastaavaan, voidaan todeta, että piirin pohjoisosaa lukuun - ottamatta A- ja B-luokan yhteenlaskettu osuus on Hämeen piirissä 5-10 % suurempi kuin aikaisemmin tutkituista piireissä. Koska myös Hämeen piirin kokonaismassamäärä on tähän mennessä tutkituista TVL:n piireistä suurin, voidaan tien.pitoaineksen saantimandollisuuksia keski- ja luoteis.- osan puutealueita lukuunottamatta pitää verraten hyvinä. Otaniemessä marraskuun 30 päivänä Geologit Ilpo Kurkinen Jouko Niemelä Jaakko Tikkanen

15 MUODUSTUMAIN KUVAUS

16 MARTTILA Karttalehti Kuusjoki Muodostuma 1, Nummijärvi Osa paksua deltalaajentumaa, jonka pintaosa on 1-5 m soravaltaista ainesta, syvemrnällä aines on lähes kokonaan hiekkaa, soraa esiintyy vain kapein a välikerroksina. Kerrospaksuus on keskiosassa jopa 20 m, itäpuoli on ohuin, täällä pohjatasona voi olla paikoin kallio. Pinta-ala on 38, 5 ha. Aines on pää - luokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa länsiosassa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on 6 milj. m3, josta arvioitu B m3, c 5, 65 milj. m 3. Karttalehti Koski Tl Muodostuma 1, Nummijärvi Edellämainitun deltan pohjoisosa, jonka pinta on 1-2 m paksulti kivistä j a pienikivistä soraa, muualla soraa esiintyy vain linsseinä tai välikerroksina, pääosan ollessa hiekkaa. Kerrospaksuus on länsiosassa lähes 20 m, ja ohentuu itäänpäin. Pinta-ala on 39 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa länsiosassa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on 6, 5 milj. m3, josta arvioitu B m3, c 6, 2 milj. m3. Muodostuma 2, Nummenkulma Osa harjumuodostumaa, jonka pintaosassa esiintyy soravaltaista ainest a 1-5 m paksulti koillisosaa lukuunottamatta. Keskiosassa on hieman myös A-luokkaa, pääosin pintaosa on pikisr. Alaosissa vallitsevana on hiekka. Kerrospaksuus on keskiosassa n. 20 m, ohentuen reunoille päin jyrkästi. Pinta-ala on 54 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a eteläosassa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on 5, 2 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m3, c 4, 5 milj. m 3. Muodostuma 3, Karaj a Matala hiekkaa oleva selänne, jonka kerrospaksuus on vain n. 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä rn3.

17 Muodostuma 4, Jakala Pienialainen, harjujaksoon kuuluva selänne, jonka aines on valtaosin HHk. Kerrospaksuus on vain 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärå m3. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Karttalehti Viluksela Muodostuma 1, Peltoma a Pieni soravaltainen harjuselänne. Kerrospaksuus on vain muutamia metrejä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 2, Nummikulma Kapea, pintaosasta soraa oleva harjuselänne. Karkein aines on muodostuman luoteisosassa, A-luokan osuus on kuitenkin mitätön. Kerrospaksuus vaihtele e 2-6 m. Pinta-ala on 7,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 3, Piilikanga s Deltamuodostuma, jonka aines on pääosin hiekkaa. Pohjoisosa on pintaosast a soravaltainen ja soraa esiintyy myös välikerroksina. Eteläosassa on valtaosin HHk ja hietaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Pinta-ala on 26 ha. Aine s on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa eteläosassa paikoin välikerroksena oleva savi, jonka paksuus on yleensä alle metrin. Kokonaismassamäärä on 1, 1 milj. m3, josta arvioitu B m, C m3. Muodostuma 4, Soukkaselk ä Pintaosasta kisr oleva kapea harjuselänne, jonka aines syvemmällä on hks r ja srhk. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 6, 5 ha. Aines on pääluokkaa C, lähinnä srhk. Muodostuman käyttöä rajoittaa päällä oleva tie. Aineksen käyttöä haittaa koillisreunalla paikoin päällä oleva savi, jonka paksuus vo i olla yli 1 metri. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3.

18 Muodostuma 5, Takamaa pinnaltaan soraa oleva harjujakson osa; vain eteläpään laajentuma on kokonaan hiekkaa. A-luokkaa esiintyy lähinnä pintaosassa alle 3 m kerroksena, alaosassa aines on hienompaa. Kerrospaksuus on suurin eteläosassa, yleensä se vaihtelee 3-10 m. Pinta-ala on 27 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 7 milj. rn 3, josta arvioitu A m3, B m3, C 1,45 milj. xn 3.

19 LOIMAA Karttalehti Kauhanoj a Muodostuma 1, Pirttiniemi Harjuselänteen pää, jonka pohjatasona luoteispäässä on kallio ja moreeni. Aines on eteläosassa lähinnä srhk,luoteispää on soravaltainen, pintaosass a kisr tai hksr. Kerrospaksuus on vain 2-4 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Karttalehti Metsäma a Hämeenpiiriin kuuluvalla osalla karttalehteä ei ole käyttökelpoisia lajittuneit a muodostumia. Karttalehti Majanoja Muodostuma 1, Murronharj u Osa laajaa harjujaksoa. Pintaosassa esiintyy pohjoisreunalla kisr, eteläos a on hiekkaa. Soraa esiintyy kaakkoisosan selänteessä - sekä Murronharjun keskiosissa kohtalaisesti, välikerroksina hiekan ohella. Kerrospaksuus vaihtele e 5-20 m, länsiosa on hieman ohuempi. Pinta-ala on 58 ha. Aines on pääluokkaa C, valtaosin srhk. Kokonaismassamäärä on 5, 7 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 2 milj. m3, C 3, 5 milj. m3.

20 HUITTINEN Karttalehti Punkalaidun Muodostuxna 1, Telkeenkanga s Harjuselänteen pää, jonka keskiosissa esiintyy soravaltaista ainesta, ja hie - man myös A-luokkaa. Kerrospaksuus ohenee pohjoisessa muutamaan metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 2, Vuorenpää Osa harjujäksoa,jonk a keskiselänne on kohtalaisesti A-luokkaa sisältävää kisr. Reunaosissa aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on keskiosissa yli 5 m, ohentuen liepeillä. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m 3.

21 SUOMUSJÄRVI Karttalehti Kiikala Muodostuma 1,Kertomuksenjärvi Laakea hiekkamuodostuma. Aines on ilmeisesti lähes kokonaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B rn 3, C m 3. Karttalehti Johannislun d Muodostuma 1, Kertomuksenjärvi Itäosa karttalehden muodostumasta 1. Koko muodostuman karkein osa on ilmeisesti itäreunan selänteissä. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 2, Kaskist o Kiikalan-Johannislundin muodostuman osa. Se kuuluu III Salpausselkään. Siihen tulee luoteesta useita harjuja, joitten aines on yleensä B-luokkaa. Harjujen ja pohjoisrinteen päällä on paikoin m moreenia. Kerrospaksuus on laajoilla alueilla m. Pinta-ala on 580 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 55 milj. m3, josta arvioitu A 4 milj. m3, B 28 milj. m 3, C 23 milj. m3. Muodostuma 3, Kalaton Osittain kalliokumpujen rikkoma, pääasiassa hiekkaa käsittävä kenttä. Kerrospaksuus on pohjaveden läheisyyden vuoksi vain 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 190 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4 milj. m3, josta arvioitu B m3, C 3, 9 milj. m3. B-luokan aines on länsiosassa. Karttalehti Pusul a Muodostuma 1, Pikku Helolammi Hauholan nummen pohjoisrinne. Kerrospaksuus on melko pieni ja kalliopaljastumat rikkovat muodostuman.. Pohjatasona on pohjaveden ohella kallioperä.

22 Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääliuokkaa C. Kokonaisinassamäärä on 1 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c m3.

23 SOMERO 2024 Karttalehti Kanunki Muodostuma 1, Nummi Pintaosasta hiekkavaltainen harjujakson osa, jossa voi esiintyä hieman sora a välikerroksina. Kerrospaksuus kasvaa luoteeseenpäin, keskimäärin se on 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 2, Vehkakorpi Hämeen piiriin kuuluva osa on hiekkavaltaista lievealuetta. Kerrospaksuus on vain pari metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aine s on pääluokkaa C, massamäärä m 3. Muodostuma 3, Kuusela Harjujakson laajentuma, jonka lounaisosassa esiintyy soraa, myös A-luokka a esiintyy linsseinä hieman. Itäosan selänne saattaa sisältää soraa välikerroksina vaikka pintaosat ovat hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 3-8 m. Pinta-ala on 16 ha, Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 4, Laurila Karkein aines on muodostuman itäosassa, jonka pinta on 2-3 m paksulti kisr. Länsiosa on lähes kokonaan hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Karttalehti Pyöli Muodostuma 1, Linnamäki Harjujakson osa murroslaakson reunalla. Keski- ja pohjoisosassa aines o n jonkinverran A-luokkaa sisältävää kisr ja hksr. Liepeillä esiintyy hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-20 m. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 1 milj. rn a, josta arvioitu A m3, B m3, c m 3.

24 Muodostuma 2, Rautelanjärv i Harjuselänne, jonka keskus on ilmeisesti soravaltainen ja saattaa sisältä ä myös A-luokkaa. Kerrospaksuus on suurin keskiosassa, lähes 20 m. Muodosturnassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m. Muodostuma 3, Kurjenoj a Keskiosastaan jonkinverran A-luokkaa sisältävä harjuselänne, jonka liepee t ovat hiekkaa ja hietaa. Kerrospaksuus on keskustassa jopa 20 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostuma 4, Pusulanjärvi Pieni, hiekkaa oleva harjujakson osa, jonka paksuus on vain n. 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä m3. Muodostuma 5, Mäkilä Hiekkaa oleva matala harjuselänne, jossa soraa on hyvin vähän. Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 6 Pääasiassa kihk oleva harjujakson osa ; soraa esiintyy vain pienellä alueella. Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m. Muodostuma 7, Rautela Deltalaajentuma, jonka lounaisosa on runsaasti A-luokkaa sisältävää kisr. Soran osuus vähenee ilmeisesti itäänpäin, myös pohjoisosa on hiekkaa, jot a peittää reunoilla savi. Kerrospaksuus eteläreunalla lähes 40 m, ohentue n koilliseenpäin. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjoisosassa asutus. Kokonaismassamäärä on 2, 8 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 1 milj. m3, C 1, 6 milj. m3.

25 Muodostuma 8, Pitkäjärvi Heikosti lajittunutta hiekkaa oleva harjuselänne. Kerrospaksuus on n. 5 m. Pinta-ala on 1, 5 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä m 3. Muodostuma 9, Vuokkomäki Pintaosista huonosti lajittunutta kihk oleva selänne, jonka luoteispäässä voi olla lähinnä B-luokan ainesta. Kerrospaksuus vaihtelee 5 m molemmin puolin, eteläosa on paksumpi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 10, Hovirinta Luoteisosassa aines on hieman A-luokkaa sisältävää hksr, kaakkoisosa o n hiekkavaltainen. Kerrospaksuus on keskimäärin 10 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c m3. Muodostuma 11, Pitkäjärvi Harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka lakiosat ovat pintaosasta soraa. Reunaosissa aines on hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 4-7 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassarnäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 12, Kankaannumm i Harjujakson laajentuma, jonka pohjoisosassa esiintyy soraa vuorokerroksin a hiekan ohella, eniten soraa esiintyy pintaosassa, jossa on hieman myös A-luokan ainesta. ltäosan selänne on hksr. Reunaosissa aines on valtaosin hk. Kerrospaksuus on keskiosissa yli 20 m, ohentuen jyrkästi reunaosiin päin. Pintaala on 92 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa eteläosissa tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on 9 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 1, 8 milj. m3, C 7 milj. m3. Muodostuma 13, Perkiö Pienialainen muodostuma, jonka keskiosassa esiintyy välikerroksina hksr, reunaosissa aines on pääasiassa KHk. Kerrospaksuus on keskiosassa 10 m, mutt a vähenee nopeasti laidoille. Pinta-ala on 2, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa eteläosassa peittävä savi. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3.

26 Karttalehti Saarikko Muodostuma 1, Peltoinnummi Harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on osittain kallio. Pohjaosassa esiintyy hieman B-luokkaa. Kerrospaksuus on itäosassa 2-4 m, länsipuoli on n. 2 rn paksu. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä m3. Muodostuma 2, Munitunkukkula Harjujakson osa, jossa karkein aines on kapeassa selänteessä. A-luokkaa esiintyy vain linssimäisinä osueina. Lievealueella aines vaihtelee srhk - HHk. Kerrospaksuus on eteläosassa n. 20 m, muualla huomattavasti vähemmän. Pinta-ala on 32 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a päällä oleva tie. Kokonaismassamäärä on 2, 2 milj. m3, josta arvioit u A m3, B m 3, C 1, 5 milj. m3. Muodostuma 3, lsoniitty Pieni harjuselänne, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin vain 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä m3. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus, vähämerkityksinen esiintymä. Muodostuma 4, Lonttoonmäk i Harjujakson osa, jonka keskuksessa esiintyy jonkin verran B-luokan materiaalia, liepeiden ollessa hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-7 ni. Pinta-ala on 10, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c nz3. Muodostuma 5, Lähteenoj a Pieni hiekkaa oleva harjukumpu. Kerrospaksuus on n. 3 m. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä m3. Karttalehti Terttil ä Muodostuma 1, Hautakrotit Deltalaajentuman osa, jossa soraa esiintyy ilmeisesti vain eteläreunalla pienellä alueella. Reunoillepäin aines hienonee, laitaosissa esiintyy myös hietaa. Kerrospaksuus on eteläosassa n. 15 m, ja. ohenee tasaisesti pohjoiseen, joss a kallio muodostaa paikoin pohjatason. Pinta-ala on 84 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 7, 1 milj. m3, josta arvioitu B m3, c 6, 5 milj. 3 m.

27 Muodostuma 2, Männikkö Harjujakson osa, jonka keskiosissa pohjatasona on kallio. Soraa esiintyy vai n muodostuman päissä, muualla aines on huonosti lajittunutta kihk. Kerrospaksuus vaihtelee 5 m molemmin puolin. Pinta-ala on 28, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 1 milj. m3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostama 3, Mustijoki Pääasiassa hiekkaa oleva harjukumpu. Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä m3. Muodostuma 4, Kankar e Pintaosasta hietaa ja HHk oleva harjuselänne, jonka keskuksessa voi esiinty ä hieman soraa. Kerrospaksuus vaihtelee 3-6 m. Pinta-ala on 3, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 5, Metsäranta I Perättäiset harjuselänteet, joiden aines on pintaosassa hiekkaa. Eteläpuoleinen selänne voi syvemmällä sisältää välikerroksina soraa. Kerrospaksuus on eteläosassa n. 3 m, pohjoisempi on vajaa 2 m paksu. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 6, Metsäranta II Harjuselänteen luoteispää jonka aines pintaosissa on huonosti lajittunutta. Eteläosassa pohjatason muodostaa kallio. Keskus on soravaltainen, sisältäen myös A-luokan ainesta. Kerrospaksuus on keskiosassa todennäköisesti yli 10 m. Pinta-ala on 9 ha, Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Karttalehti Somer o Muodostuma 1, Kartan raj a Murroslaaksossa oleva harjuselänteen osa, jonka aines on ilmeisesti pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä m3. Muodostuman käyttöä rajoittaa sen sijainti.

28 Muodostuma 2, Rautelannummi Laakson reunaan syntynyt harjujakson osa, jonka keskus on soravaltainen, reunaosissa aines on hiekkaa. Soraa on käytetty jo runsaasti, A-luokan aine s lähes kokonaan. Kerrospaksuus on pääosassa yli 20 m. Pinta-ala on 23, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja maisemalliset näkökohdat. Kokonaismassamäärä on 3, 5 milj. m3, josta arvioitu B m 3, c 3 milj. m3. Muodostuma 3, Köhnämäki Harjujakson laajentuma murroslaakson koillisreunalla. Karkein aines on lounaisosan paksunnoksessa, A-luokan ainesta on eniten ilmeisesti sen pohjois - päässä. Itäosa on valtaosin hiekkaa ja osaksi hietaa. Kerrospaksuus on lounais - osassa lähes 40 m, ohentuen koillissuuntaan. Pinta-ala on 27 ha. Aines on pää - luokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja maisemalliset näkökohdat. Kokonaismassamäärä on 3, 8 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, c 2, 8 milj. m3. Muodostuma 4, Klemelä Pääasiassa hiekkaa oleva harjujakson osa. Keskiosissa on soravaltaista aines - ta, jossa esiintyy vain hieman A-luokkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m. Pinta-ala on 13, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a tiestö. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 5, Seppälä Harjujakson osa, jossa karkein aines on ilmeisesti pohjoispäässä, muun osan ollessa hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 5-12 m. Pinta-ala on 6 ha. Aine s on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 6, Lauttasaari Harjumuodostuman osa, jonka aines on pinnalla osittain savensekaista. Vähämerkityksinen esiintymä. Kerrospaksuus on vain 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4, 5 ha m3. Aines on pääluokkaa C, massamäärä

29 Muodostuma 7, Ihamäki Kallioselänteen reunaan kerrostunutta jäätikköjokimuodostumaa. Karkein aines on kallion tyvellä, siellä esiintyy myös A-luokkaa. Soran osuus pienenee lounaaseen päin. Kerrospaksuus on keskiosassa yli 10 m, muuall a alle 10 m. Pinta-ala on 9, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostuma 8, Hovimäki Reunan suuntainen selänne, jonka karkein aines on jälleen murroslaakson reunassa ja muuttuu hienoznmaksi eteläänpäin. Pohjoisosa sisältää todennäköisesti myös A-luokan materiaalia. Kerrospaksuus vähenee m pohjoisesta etelään. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 21, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus. Kokonaismassarnäärä on 2 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m3, 1, 4 milj. 3 m. Karttalehti Torro Muodostuma 1, Vihtaniemi Kapea harjuselänne, jonka itä- ja keskiosa ovat hieman A-luokkaa sisältävää soraa. Ohut länsiosa on pääasiassa hiekkaa, reunaosissa hietaa. Kerrospaksuus on keskiosassa n. 5 m, muualla sen alle. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m 3. Muodostuma 2, Kakarlamme t Harjujakson itäosan selänteet ja kapea keskiselänne ovat soravaltaista ainesta ; A-luokkaa esiintyy ehkä linsseinä tai välikerroksina. Kerrospaksuus on itäosassa m, muualla vajaa 10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 44 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 3 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B m3, c 2,2 milj. m3.

30 Muodostuma 3, Syrjäharju Itäosan kapea selänne on pääasiassa soraa, ja saattaa sisältää kohtalaisest i myös A-luokkaa. Myöskin länsiosassa soraa on ilmeisesti syvemmällä, vaikka pintaosa on huonosti lajittunutta, hienoainesta sisältävää materiaalia. Kerrospaksuus vaihtelee 3-6 m, paksuin on hiekkaa oleva kaakkoisosa. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m 3. Muodostuma 4, Korpiniitty Harjujakson itäpään selänne on muodostuman karkein osa, joskin myös keski - osa on soravaltainen. Reunaosat ja länsipää ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on itäosassa paikoin lähes 20 m, mutta vähenee jyrkästi reunaosiin. Pinta-ala on 27 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2, 2 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m3, C 1,4 milj. m3.

31 Karttalehti Somerniemi Muodostuma 1, Kuusela Harju, jonka ydinosa on kivistä soraa. Liepeillä esiintyy savea välikerroksena. Kerrospaksuus vaihtelee 5-10 m. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaa jossain määrin sen lietteisyys. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostuma 2, Kanerva Merkityksetön hiekkaesiintymä. Kerrospaksuus 2-3 m. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 3, Sarastu s Merkityksetön hiekkamuodostuma. Kerrospaksuus 2-3 m. Pinta-ala on 2, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 4, Joenkurkk u Pitkittäisharjuun kuuluvia matalia, kapeita selänteitä. Aines on jossain määrin lietteistä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on yhteensä 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, c m3. Muodostuma 5, Suojok i Pitkittäisharju, jonka jyrkkärinteisimmät selänteet ovat ilmeisesti B-luokkaa. Koska kyseessä on matalaan veteen syntynyt harju, on aines jossain määri n lietteistä. Kerrospaksuus vaihtelee 3-15 m. Pinta-ala on 97 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 6 milj. m3, josta arvioitu A 0, 3 milj. m3, B 2, 5 milj. m3, C 3, 2 milj. m3. Muodostuma 6, Ivturrossilt a Kallioselänteen länsirinteelle syntynyt hiekkamuodostuma. Sen pohjatasona on ylemmissä odiasa kallio, alemmissa pohjavesi. Kerrospaksuus 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, C m.

32 Muodostuma 7 Valkee Harjusysteemi, jonka päällä on paikoin n. 1 m paksulti moreenia (Isotäyrä s ja Valkeen länsipuoli). Morfologia viittaa luoteisosassa erittäin karkeaan ainekseen. Kerrospaksuus vaihtelee 5-20 metriin. Pinta-ala on 190 ha. Aines Valkeen luoteispuolella on soravaltaista, kaakkoispuolella hiekkavaltaista. Kokonaismassamäärä on 13, 5 milj. m 3, josta arvioitu A 0, 8 milj. m3, B 5, 0 milj. m3, C 7, 7 milj. m 3. Muodostuma 8, Männistö Kalliokumpujen rikkoma III Salpausselän reunamuodostuman pohjoisrinne. Pohjatasona on pääasiassa pohjavesi, paikoin kallioperä. Muodostuman pin - nalla on jonkun verran moreenia. Kerrospaksuus vaihtelee suuresti, paikoin se on yli 20 m länsiosassa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 110 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 8, 5 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 3, 6 milj. m3, c 4, 2 milj. m 3. Muodostuma 9, Jyrkinharj u Harjukuoppien rikkoma pitkittäisharjuselänne. Leikkausten perusteella selvästi soravaltaisia osia ei ole. Kerrospaksuus vaihtelee muutamasta metris - tä 30 metriin. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2 milj.m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, C 1, 6 milj. m3. Muodostuma 10, Paali Geologisin perustein on arvioitavissa, että muodostuma on pääasiassa sora - valtaista. Muodostuman itäosan erillinen selänne on lupaava soran kannalta, mutta sen käyttö maisemallisista syistä on kyseenalaista. Kerrospaksuus on m yleisesti, paikoin yli 30 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 6, 5 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B 3 milj. m3, C 3 milj. m3. Muodostuma 11, Levonmäk i Soravaltainen harjuselänne hiekkaisine liepeineen. Karkein aines on odotettavissa Painionjärveen työntyvässä teräväpiirteisessa selänteessä. Kerrospaksuus vaihtelee muutamasta metristä 25 metriin. Pinta-ala on 87 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 10 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 4,4 milj. m3, C 4, 9 milj. m3.

33 Muodostuma 12, Kirkonkulma Kirkon ja hautausmaan alla oleva hiekkamuodostuma i Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m3. Muodostuma 13, Leponiem i Harjuselänne, jossa ei ole leikkauksia. Aines saattaa osaksi olla soravaltaista (pohjoispää). Kerrospaksuus on suurimmillaan lähes 20 metriä. Pinta-ala on 3, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemalliset tekijät. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 14, Laatikka-Marjasaar i Muodostumaan on luettu 3 harjusaarta. Niitten käyttöönotto on tuskin mielekästä. Pinta-ala on yht. 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on m3, josta arvioitu B m 3, C m3. Muodostuma 15, Äyräsnummi Somerolta tulevan harjun ja III Salpausselän yhtymäkohdassa oleva laaja j a varsin paksu muodostuma. Aines on kaikissa leikkauksissa soravaltaista ta i lähellä sitä. Muodostuman pinnalla on varsinkin pohjoisosassa moreenia, mutta se ei haittaa aineksen käyttöä. Kerrospaksuus on laajalla alueella metriä. Pinta-ala on 420 ha, Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 90 milj. m3, josta arvioitu A 5 milj. m3, B 45 milj. m3, C 40 milj. m 3. Muodostuma on karkean aineksen (A- ja B-lk) suhteen erittäi n merkittävä. Muodostuma 16, Syrjänummi Osa III Salpausselän reunamuodostumaa. Pinnalla on paikoin moreenia. Kokonaisuutena muodostuma kuuluu C-luokkaan, pohjoisosan itäpuoli kuitenkin B-luokkaan. Kerrospaksuus vaihtelee 5-20 metriin. Pinta-ala on 164 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 19 milj. m3, josta arvioitu A m3, B 7 milj. m 3, C 11, 5 milj. m 3. Muodostuma 17, Murjumäki Erittäin jyrkkärinteinen ja paksu III Salpausselän muodostuma. Pinnalla on 1-2 m moreenia. Morfologia viittaa A- ja.b-luokan ainekseen. Massa-arviot ovat sekä määriltään että A- ja B-luokan suhteen varovaisia. Kerrospaksuu s on suurimmillaan yli 40 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala

34 on 103 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 16 milj. m3, josta arvioitu A 1 milj. m3, B 7 milj. m3, C 8 milj. m 3. Muodostuma 18, Ätämö Matala hiekkavaltainen III Salpausselän reunamuodostuma. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m3. Muodostuma 19, Pikku Valke e Matala hiekkatasanne. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1 milj. m 3, pääasiassa C-luokkaa. Muodostuma 20, Keltiäinen I Lajittunut reunamuodostuma, jonka päällä on paikoin moreenia 1-2 m. Moreenin alla oleva hiekka ja sora on osaksi lietteistä, mikä haittaa sen käyttöä. Ylisuuria lohkareita tavataan jossain määrin. Pinta-ala on 13 ha, Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 21, Keltiäinen I I Lajittunut reunamuodostuma. Pohjatasona länsiosassa on paikoin kallio, reunalla pohjavesi. Muodostuman päällä on moreenia, joka paikoin saattaa olla 2-3 m paksu. Karkein aines on löydettävissä pääselänteen alueelta. Kerros - paksuus vaihtelee 2-25 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 29 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2, 7 milj. m3, jos - ta arvioitu A m3, B m3, C 1,7 milj. m 3. Muodostuma 22, Varkaan polku Jyrkkäpiirteinen harjuselänne, jonka aines on soravaltaista. Matalat alueet kaakossa ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on suurimmillaan yli 20 metriä. Pinta-ala on 31 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 3, 5 milj. m3, josta arvioitu A m 3, B 1, 65 milj. m 3, c 1, 7 milj. m3. Muodostuma 23, Heronlamp i Harjuselänne, jonka korkeimmat osat ovat ilmeisesti B-luokkaa. Lievealuee t ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on paikoin metriä. Muodostumassa ei olo leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 9 milj. m3, josta arvioitu A m3, B m 3, C 1, 3 milj. m3.

35 Muodostuma 24, Lapinlahti Kapea ja matala harju. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, c m3. Muodostuma 25, Hänt ä Harjuselänne, jolla vähäisen ainesmäärän ja asutuksen vuoksi ei : ole paljon merkitystä. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m 3. Muodostuma 26, Pikku Elät e Ilmeisesti harjuselänne, jonka päällä on moreenia. Moreenia ei pystytty koekuopilla läpäisemään. Pinta-ala on 19 ha.

36 K.arttalehti Palikainen Muodostuma 1, Karhunkorpi Pieni, osaksi saven alla oleva harjumuodostuma. Ailies on pinnalla hienoa hiekkaa, syvemmällä esiintyy karkeaa hiekkaa. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3. Muodostuma 2, Hirsjärvi Pieni, merkityksetön harjumuodostuma. Kerrospaksuus on 1-4 m. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3. Muodostuma 3, Jyrkinharj u Harju., jonka korkein selänne on soravaltainen, lievealueet hiekkavaltaisia. Kerrospaksuus vaihtelee 3-20 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n m 3, josta arvioitu A m 3, B m3,. C m3. Muodostuma 4, Rajasu o Matala harjumuodostuma. Pohjatasona on osaksi kallio. Kerrospaksuus 2-4 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, c m3. Muodostuma 5, Mäntylä Kapea harju, jonka merkitys on vähäinen. Kerrospaksuus 1-3 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m3. Muodostuma 6, Rydänkorpi Harjumuodostuma, jonka aines pinnan perusteella on hienoa hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu m 3. Muodostuma 7, Kuivalammensu o Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m 3, C m 3.

37 Muodostuma 8, Jaakkola Pintahavaintojen perusteella aines on pääasiassa hiekkaa. Osaksi on kerros - paksuus vähäinen. Soravaltaista ainesta saattaa esiintyä kumpareissa. Kerrospaksuus on 2-10 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 9, Palikaine n Someron-Somerniemen harjun selänne. Ydinosa on kivistä soraa, lievealuee t hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-25 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu A m3, B m3, C m3. Muodostuma 10, Veijonsu o Pitkittäisharjuselänne ja siihen liittyvä tasanne. Harju on kivistä soraa, muu t alueet hiekkaa. Pohjatasona on osaksi keskialueella kallio. Kerrospaksuus vaihtelee 3-10 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 3 milj. m 3, josta arvioitu A m 3, B m3, c m3. Muodostuma 11, Siikjärvi Harjuselänteitä ja kumpuja. Keskeinen selänne saattaa olla soravaltainen. Kerrospaksuus vaihtelee 4-8 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 1 milj. m3, josta arvioitu B m3, C m3. Muodostuma 12, Särkijärvi Pieni harjuselänne. Pinta-ala on 1, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m3, josta arvioitu B m3, c m 3. Muodostuma 13, Vallinlamp i Matala harjuun kuuluva hiekkamuodostuma. Pohjatasona on pääasiassa kallio. Kerrospaksuus vaihtelee 2-5 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on m 3, josta arvioitu B m 3, c m3.

S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon

S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon SISÄLLYSLUETTELO OSA IV Sivu 37 6 Karttalehti 2134 LAMMI (08-12

Lisätiedot

-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0. .. Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X .197 6 ... . - ., - I ~.

-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0. .. Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X .197 6 ... . - ., - I ~. -S O A V A R O E. -.N A R V Z. O X N T X TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0.. Geologinen tutk4..mus.lai-tas.197 6....., -., - I ~.p~ Kurkisen OSA II Sivu 90 Karttalehti 4122 LOHIKOSKI 112 - - 4211 SAVONLINNA

Lisätiedot

TVL:n Kymen piiriss ä

TVL:n Kymen piiriss ä S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho Sisällysluettel o Osa IV s. 350 Karttalehti 4121 Torsantaka s. 430 4114 + Simpele 412 3 s. 457 "

Lisätiedot

TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s

TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s S O R A V A R O J E N 1 A R V I O I N T I TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s 1971, 1978 Ilpo Kurkinen Jaakko--"fi.kkanen S I SXLLYSLUETTEL O OSA I I Sivu 101 Karttalehti 2243 REISJXRVI

Lisätiedot

TVL:n Kymen piiriss ä

TVL:n Kymen piiriss ä S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho Sisällysluettel o Osa I~ s. 112 Karttalehti 3042 Hamina 138 Karttalehti 3131 Taavetti 180 Karttalehti

Lisätiedot

TVL:n Kymen piiriss ä

TVL:n Kymen piiriss ä S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho SISÄLLYSLUETTEL O OSA I Sivu I IX Kymen piirin soravarojen arviointi Kymen piirin hiekka- ja soraesiintymien

Lisätiedot

TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s

TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s S O R A V A R O J E N 1 A R V I O I N T I TVL :n Keski-Suomen piirissä Geologinen tutkimuslaito s 1971, 1978 Ilpo Kurkinen Jaakko--"fi.kkanen Sivu I I III IV X XIII SISÄLLYSLUE'TEL O OSA I Yleist ä Arviointityöt

Lisätiedot

TVL:n Kymen piiriss ä

TVL:n Kymen piiriss ä S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL:n Kymen piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Seppo Koho Sisällysluettel o Osa III s. 251 Karttalehti 3134 Lappeenranta 288 3143 Puumala 308 " 4111 + Imatra

Lisätiedot

S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon

S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1. TVL : n I-Tämeen piiriss a. Geoh)gin tutkimusj.aito s. Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon SISÄLLYSLUETTELO OSA II Sivu 122 Karttalehti 2042 KARKKILA 155

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.2 Heinävesi Heinäveden kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kolmessa kohteessa, joista Konttilanlehdon Hepoharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

TVL:n Vaasan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaitos

TVL:n Vaasan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaitos SORAVA ROJEN ARVIOINT I TVL:n Vaasan piiriss ä Geologinen tutkimuslaitos 1973 Ilpo Kurkinen OSA II Sivu 80 Karttalehti 2212 KARVIA 86 2221 JALASJÄRV I 94 " 2222 SEINÄJOKI 97 2311 LAPUA 101 2 312 JEPUA

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Geologinen tutkimuslaito s

Geologinen tutkimuslaito s S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I TVL :n Oulun piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1974 Esko Iisalo Sisällysluettel o Osa I I Sivu 115 Karttalahti 3324 Salahmi " 119 Karttalehti 3413 Pyhdnt

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

S O R A V A R O J E 1V A R V I 0 I N T. Tvl :n Turun piiriss ä. Geologinen tutkimuslaito s

S O R A V A R O J E 1V A R V I 0 I N T. Tvl :n Turun piiriss ä. Geologinen tutkimuslaito s S O R A V A R O J E 1V A R V I 0 I N T I Tvl :n Turun piiriss ä Geologinen tutkimuslaito s 1972 Geologi Pentti Lindroos Sisällysluettelo : Sivu 1 Yleistä 12 1031 Ut ö 13 1033 Rosala 17 2011 Hanko 18 1032

Lisätiedot

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan piirin eteläosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Ilpo Kurkinen Senna Koho SISXLLYSLUETTELO OSA I Sivu I Yleist ä " IV Lausunto ja kartta-aineist

Lisätiedot

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I. TVL :n Kuopion piirin länsiosass a. Jaakko Tikkane n Jouko Niemelä

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I. TVL :n Kuopion piirin länsiosass a. Jaakko Tikkane n Jouko Niemelä S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Kuopion piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Jaakko Tikkane n Jouko Niemelä SISÅLLYSLUETTELO Sivu I Yleistä I Arviointityöt III Lausunto ja

Lisätiedot

Utö 63193/ Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella.

Utö 63193/ Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella. Ilmakuvatulkinta II1 Ss:sta ja Kökarin harjusta Jurmon ja Kökarin alueella. Jurmo 63193/33-2fc Saari on pääasiassa II1 SS:ä (SrHk). Saaren N-reunalla on runsaasti kalliopaljastumia ja irtomaapeite on todennaköisesti

Lisätiedot

Utajärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto

Utajärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto POPELY/1249/2018 Utajärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus luokittelee ja rajaa pohjavesialueet

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 103 2.6 Sulkava Sulkavan kunnan alueelta valittiin kahdeksan potentiaalista kohdetta, joista Siikakosken, Iijärvenkankaan, Musta-Olhavinharjun ja Remesmäen alueilla

Lisätiedot

Muodostuva 2 Pienialainen tombolo. Muodostuva on kaunista hiekkarantaa, joten sitä ei ole arvioitu.

Muodostuva 2 Pienialainen tombolo. Muodostuva on kaunista hiekkarantaa, joten sitä ei ole arvioitu. - 203-113 2Rauna Karttalehti 113204 Rihtniemi Usk el in saari on pint ahavaint o j en perusteella kivikko a ja 1 ouhikkoa. Siitä on mandollisuus seulonalla saada B-luokan ja murskaus - kelpoista ainesta.

Lisätiedot

-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa* Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X , - I ~.

-S O A V A R O E. TVI, s n.mikkelin.,itȧosa* Geologinen tutk4..mus.lai-tas .N A R V Z. O X N T X , - I ~. -S O A V A R O E. -.N A R V Z. O X N T X TVI, s n.mikkelin.,itȧosa*5 0.. Geologinen tutk4..mus.lai-tas.197 6....., -., - I ~.p~ Kurkisen SISXLL'YSLUETTELO OSA 1 Sivu I Xleis.tä IV Z.ausun-to ja ' karttai-aineå:st;a

Lisätiedot

Sotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset

Sotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset LIITE/Kuulutus KAIELY/576/2017 Sotkamon pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain

Lisätiedot

S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T. TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a

S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T. TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a Geologinen tutkimuslaito s 1976 1977 1 Esko Iisalo Seppo Koho Jaakko Tikkanen SIS -1LLYSLUETTELO Osa I I Sivu 100 Karttalehti

Lisätiedot

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus

Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Hanhikankaan rakennetutkimus ja virtausmallinnus Geologi Tapio Väänänen, Geologian tutkimuskeskus, Kuopio Projektin tulosten esittely 25.4.2016 Kohde: Mikkelin pohjavesien suojelun yhteistyöryhmä Paikka:

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 45 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 45 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 45 2.5 Kerimäki Savonlinnan Kerimäen alueelta valittiin 11 potentiaalista kohdetta, joista Kuutinkukkulan, Ahmalahti Hangaslammen ja Sorvalammen alueilla suoritettiin

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 146 2.7 Savonlinna Savonlinnan kaupungin alueelta valittiin kymmenen potentiaalista kohdetta, joista Tetrikankaan ja Ryöpänharjun alueilla suoritettiin jatkotutkimuksia

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 36 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 36 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 36 2.2 Mikkeli Mikkelin kaupungin alueella tehtiin tutkimuksia kuudessa kohteessa, joista Kaamalonkankaalla, Valkeajärvellä, Palokankaalla ja Hiidensilmäkankaalla

Lisätiedot

S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T TVI :n Keski-Pohjanmaan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaito s Esko Iisalo

S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T TVI :n Keski-Pohjanmaan piiriss ä. Geologinen tutkimuslaito s Esko Iisalo S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T TVI :n Keski-Pohjanmaan piiriss ä I Geologinen tutkimuslaito s 1 973 Esko Iisalo SISÄLLYSLUETTELO S. II Yleist ä I Nuodostumain l uvau s S. 1 Karttalehti 2314 Evijärvi

Lisätiedot

Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3793/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Maskun kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Keski-Suomen POSKI 2008. Moreenikohteet

Keski-Suomen POSKI 2008. Moreenikohteet GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 87 / 2012 31.12.2008 Keski-Suomen POSKI 2008 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 3 1.2 Murskauskelpoiset

Lisätiedot

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s

S O R A V A R O J E N A R V I O I N T. Geologinen tutkimuslaito s S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan piirin eteläosass a Geologinen tutkimuslaito s 1975 Ilpo Kurkinen Senna Koho OSA IV Sivu 379 Karttalehti 4242 ENO (07-12 ) " 420 4243 MiHKO

Lisätiedot

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY 43012016 10.8.2017 Liitteet 1 kpl Rauman kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 Pieksämäen seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 10 2.2 Juva Juvan kunnan alueelta tutkittiin seitsemän kohdetta, joissa oli yhdeksän osa-aluetta (taulukko 1 ja karttakuva 1). Kohteiden pinta-ala oli yhteensä

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE

Maa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE 526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 89 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 89 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 89 2.4 Pertunmaa Pertunmaan kunnan alueella tehtiin tutkimuksia seitsemällä kohteella, joista Multakankaalla, Hiekkakankaalla, Pirttiharjulla, ja Susihaudankankaat

Lisätiedot

Geologinen tutkimuslaitos

Geologinen tutkimuslaitos S O R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I T4'Lsn Oulun piirin itäosass a Geologinen tutkimuslaitos 1975 S I S A L L Y S L U E T T E L O Osa I7. Sivu 68 Karttalehti 4522 VasaraPer ä 78 Karttalehti 4611 Kitka

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/767/2017 8.5.2017 Sauvon pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Sauvon kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

V : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS

V : Koko alueelta oli käytettävissa ilmakuvat stereopeittona. Aimo Kejonen TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS _XL-- 1 Aimo Kejonen i ' Raportti P 13.1,079 TEISKON ALUEEN (2124) MAAPE~TOITUS-JA LOPPUTAPKISTUS V. 1983 Johdanto Teiskon alueen kartoitus saatettiin päätökseen kesän 1983 aikana. Kartoitus- ta suoritettiin

Lisätiedot

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset

Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/460/2017 Etelä-Savo 13.2.2017 Ylitornion kunta Alkkulanraitti 55 95600 Ylitornio Ylitornion kunnan pohjavesialueiden luokitusten muutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Etelä-Savon POSKI 2009. Moreenikohteet

Etelä-Savon POSKI 2009. Moreenikohteet GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 31. 12. 2009 89 / 2012 Etelä-Savon POSKI 2009 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 2 1.2 Murskauskelpoiset

Lisätiedot

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila

Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila 1 Tervola Varevaaran tuulivoimalahankkeen alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Ver 2 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: TuuliWatti Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Osa I I. Geologinen tutkimuslaito s

Osa I I. Geologinen tutkimuslaito s S O R A V A R O J E N A R V I O I N T I TVL :n Kainuun piirin itäosass a Osa I I Geologinen tutkimuslaito s 1976-1977 Esko Iisalo SISÄLLYSLUETTEL O Osa I I Sivu 113 Karttalehti 4414 Lentiir a " 129 4423

Lisätiedot

Taivalkosken pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto

Taivalkosken pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto POPELY/40/2019 Taivalkosken pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus luokittelee ja rajaa pohjavesialueet

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Pohjois-Savon POSKI 2009. Moreenikohteet

Pohjois-Savon POSKI 2009. Moreenikohteet GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 88 / 2012 31.8.2009 Pohjois-Savon POSKI 2009 Moreenikohteet Hannu Rönty SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 1.1 Moreenin kelpoisuusmääritelmät 2 1.2 Murskauskelpoiset

Lisätiedot

Kainuun POSKI 2010 Sotkamon ja Kuhmon sora- ja hiekkamuodostumat Maastoraportti Hannu Rönty

Kainuun POSKI 2010 Sotkamon ja Kuhmon sora- ja hiekkamuodostumat Maastoraportti Hannu Rönty GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 91 / 2012 18.11.2010 Kainuun POSKI 2010 Sotkamon ja Kuhmon sora- ja hiekkamuodostumat Maastoraportti Kukkoharju, Sotkamo Hannu Rönty SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen

Lisätiedot

Eurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Eurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/523/2018 13.3.2018 Liitteet 1 kpl Eurajoen pohjavesialueiden luokka- ja rajausuutokset Varsinais-Suoen elinkeino-, liikenne- ja ypäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Eurajoen alueella

Lisätiedot

Geologinen tutkimuslaito s

Geologinen tutkimuslaito s S 0 R A V A R 0 ~.T E Tv A R V I O I N T I TVL :n Kainuun piirin länsiosass a Geologinen tutkimuslaito s 1974 Seppo Koho SISÄLLYSLUETTEL O OSA I Sivu. I Yleist ä I Arviointityö t VI Lausunto ja kartta-aineist

Lisätiedot

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa

Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Lappeenranta Höytiönsaari Marjolan eteläpuolinen alue muinaisjäännösinventointi 2011. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Lappeenrannan Yritystila Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen

Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen KUULUTUS VARELY/3982/2016 18.1.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien Motellin pohjavesialueen kartoitusta ja luokitusta Mynämäen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/216 13.2.217 Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden

Lisätiedot

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012

Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kangasala Kisaranta muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kuvia... 3 Kartat... 6 Näkymä alueen

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella KUULUTUS VARELY/1831/2018 14.6.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden kartoitusta ja luokitusta Siikaisten kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Haapaveden pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto

Haapaveden pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto POPELY/64/2018 Haapaveden pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus luokittelee ja rajaa pohjavesialueet

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Pieksämäen seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Pieksämäen seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.1 Joroinen Joroisten kunnan alueelta tutkittiin Maavedenkankaan muodostuma (taulukko 1 ja karttakuva 1). Maavedenkankaalla maa-aineksia on yhteensä noin 2,45

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella KUULUTUS VARELY/2370/2017 13.11.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Kosken Tl kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Someron kunnan alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Someron kunnan alueella KUULUTUS VARELY/2634/2017 13.11.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Someron kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Kainuun POSKI 2011. Hyrynsalmen, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen sora- ja hiekkamuodostumia. Maastoraportti. Hannu Rönty

Kainuun POSKI 2011. Hyrynsalmen, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen sora- ja hiekkamuodostumia. Maastoraportti. Hannu Rönty GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maankäyttö ja ympäristö Kuopio 93 / 2012 15.8.2011 Kainuun POSKI 2011 Hyrynsalmen, Puolangan, Ristijärven ja Suomussalmen sora- ja hiekkamuodostumia Maastoraportti Hannu Rönty

Lisätiedot

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset

Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/778/2015 Etelä-Savo 13.2.2017 Pelkosenniemen kunta Sodankyläntie 1 98500 Pelkosenniemi Pelkosenniemen pohjavesialueiden luokitusmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta

Lisätiedot

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Selvitys 1 (16) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Sastamalan kaupungin pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lisättiin vesien ja merenhoidon

Lisätiedot

Pudasjärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto

Pudasjärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden hydrogeologinen kuvaus ja vedenotto POPELY/1857/2017 Pudasjärven pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) edellyttää, että Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus luokittelee ja rajaa pohjavesialueet

Lisätiedot

S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T. TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a

S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T. TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a S 0 R A V A R 0 J E N A R V I O I N T I TVL :n Pohjois-Karjalan niirin pohjoisosass a Geologinen tutkimuslaito s 1976 1977 1 Esko Iisalo Seppo Koho Jaakko Tikkanen SISRLLYSLUETTELO Sivu I I III VI VIII

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 274 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 274 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 274 2.7 Puumala Puumalan kunnan alueella tehtiin tutkimuksia19 kohteella, joista kahdeksalla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva 1). Suurimmat

Lisätiedot

KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002

KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 1 KUOPION RIISTAVEDEN ITÄOSAN YLIMMÄINEN-JÄRVEN JA TUUSJÄRVEN VÄLISEN HARJUALUEEN (Muuranmäki - VT 17 välillä) MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 2002 Timo Jussila Mikroliitti Oy Kustantaja: Pohjois-Savon Liitto

Lisätiedot

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Selvitys 1 (8) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Kihniön pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden

Lisätiedot

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Naantalin kaupungin alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4158/2016 14.6.2017 Liitteet 1 kpl Naantalin pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Naantalin

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 33 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 33 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 33 2.4 Enonkoski Enonkosken kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Mäkränsalon - Hirtinkankaan alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

Esitys pohjavesialueiden luokitusmuutoksista Tornion kaupungissa

Esitys pohjavesialueiden luokitusmuutoksista Tornion kaupungissa ESITYS LAPELY/191/2018 Etelä-Savo 14.2.2018 Esitys pohjavesialueiden luokitusmuutoksista Tornion kaupungissa Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Lapinlahti Alapitkän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Lapinlahden kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Kirveen löytöpaikka...

Lisätiedot

SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978

SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 AK 6i(j M 19/4121/-78/1/10 2 Rautj ärvi H. Seppänen 1978-11-15 SELOSTUS MOREENITUTKIMUKSESTA RAUTJÄRVEN KUNNASSA 1978 Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää jäätikön liikesuunta Rautjärven

Lisätiedot

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/4298/2016 13.11.2017 Liitteet 1 kpl Pyhärannan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi

Lisätiedot

Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011

Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 1 Janakkala Kyöstilänharju ja Puurokorvenmäki muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Insinööritoimisto Matti Jokinen 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 4

Lisätiedot

Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset LIITE Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden - ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Vesiyksikkö Hanna

Lisätiedot

Ykskuusen eteläkärjen korkeusmalli

Ykskuusen eteläkärjen korkeusmalli Simo Simon kunnan alueella tutkittiin kahdeksan POSKI-hankkeeseen valittua pohjavesialuetta. Muita pohjavesialueita tai muodostumia ei tutkittu. Tarkastelun perusteella kuudella tutkitulla alueilla on

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Honkajoen kunnan alueella

Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Honkajoen kunnan alueella KUULUTUS VARELY/2061/2018 5.11.2018 Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Honkajoen kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)

Lisätiedot

Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI

Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 3 2.1 Kangasniemi Kangasniemen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia viidessä kohteessa, joista Kylmäkorvessa ja Haarajoella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988. Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen

GEOPALVELU OY TYÖ N:O SKOL jäsen G P TYÖ N:O 17224 SKOL jäsen VIRKKULAN SENIORIKYLÄ 755 / 406 / 14 / 21 PALONUMMI SIUNTIO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 3.10.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pohjatutkimusasemapiirros 1:500-002

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot