HATTULAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI

Transkriptio

1 HATTULAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO KUNNAN HENKILÖSTÖN ORGANISAATIO, MÄÄRÄ JA RAKENNE Kunnan hallinto-organisaatio Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä ja palvelussuhteen päätoimisuus Palvelussuhteen luonne toimialoittain Vakituisen henkilöstön ikärakenne Vakituisen henkilöstön palvelussuhteen pituus Eläkkeelle siirtymiset Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus TYÖAIKA JA TYÖPANOS Henkilötyövuosi Poissaolot HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKY Työterveyshuolto Työpaikkaruokailu Työtapaturmat Yhteistoiminta Työkykyä ylläpitävä toiminta HENKILÖSTÖN PALKKAUSKUSTANNUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET LIITE: Hattulan kunnan palveluksessa ollut vakituinen henkilöstö

3 1 JOHDANTO Kuntalaiset odottavat kunnan tuottavan hyviä palveluja. Oma henkilökunta puolestaan odottaa tukea työhyvinvointinsa ylläpitämiseen ja parantamiseen. Valtiolla on omat odotuksensa kuntien palvelutoiminnalta ja henkilöstöjohtamiselta. Lisäksi on varauduttava tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvaan kilpailuun työvoimasta. Jotta edellä mainittuja toiveita olisi edes jossain määrin mahdollista täyttää, on kunnan työnantajana tunnettava henkilökuntansa rakenne, työpanos, osaaminen, työhyvinvointi ja kehittämistarpeet. Tällöin pystytään paremmin ennakoimaan miten on mahdollista myös tulevaisuudessa turvata laadukkaat kunnalliset palvelut ja säilyttää kunnan kilpailukyky. Henkilöstöraportin tehtävänä on antaa tietoa henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon pohjaksi. Hyvä henkilöstöraportti kuvaa toteutunutta kehitystä mutta sisältää myös varautumisen tulevaan. Se auttaa päätösten vaikutusten ennakointia ja toteutumisen seurantaa. Henkilöstöraportin tavoitteena on täydentää kunnan vuosittaista tilinpäätöstä. Sen rakenteesta ei kuitenkaan ole säädetty lailla tai sopimuksilla. Se on enemmän kuvaileva ja siihen sisällytettyjä lukuja ja tilastoja tulkitaan ja analysoidaan tarkemmin. Henkilöstöraportti on tarkoitettu kytkeytymään kunnan henkilöstöstrategiaan. Hattulan kunnassa ei varsinaista henkilöstöstrategian nimellä olevaa ohjelmaa ole tehty, mutta kunnalla on valtuuston jo /114 hyväksymä, valtuustokausittain tarkistettu henkilöstöohjelma (henkilöstöpoliittinen ohjelma), joka sisältää monilta osin samoja asioita kuin henkilöstöstrategiaan sisällytetään. Henkilöstöraportti pyrkii tuottamaan suurelta osin ne tiedot, mitkä Kuntatyönantajan henkilöstöraporttia koskevan suosituksen mukaan raportin tulee tuottaa. (KT:n suositus /10). Henkilöstöraportin tiedot esitetään tilanteen mukaan.

4 2 2 KUNNAN HENKILÖSTÖN ORGANISAATIO, MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1. Kunnan hallinto-organisaatio Henkilöstötilinpäätöksen tiedot on ryhmitelty kunnan hallinto-organisaation mukaisesti. Kunnan yksiköt ovat hallintoyksikkö, perusturvayksikkö, sivistysyksikkö ja tekninen yksikkö. KUNNANJOHTAJA Martti Pura JOHTORYHMÄ Kunnanjohtaja Yksiköiden päälliköt Kamreeri Helena Ala-Kotila HALLINTO- YKSIKKÖ Hallintojohtaja Harri Toivonen PERUSTURVA- YKSIKKÖ Perusturvajohtaja Mirja Saarni SIVISTYS- YKSIKKÖ Sivistystoimenjohtaja Timo Laine TEKNINEN YKSIKKÖ Tekninen johtaja Janne Teeriaho TEHTÄVÄALUEET TEHTÄVÄALUEET TEHTÄVÄALUEET TEHTÄVÄALUEET Vaalit Keskushallinto Toimistopalvelut Henkilöstöpalvelut Tarkastustoimi Maaseutupalvelut Sosiaalitoimen hallinto Muut sosiaalipalvelut ja toimeentuloturva Koti- ja vanhustenpalv. Varhaiskasvatus Terveydenhuolto Yleinen edunvalvonta Sivistystoimen hallinto Peruskoulut Lukiot Kirjasto Aamu/iltapäivätoiminta Muut opetuspalvelut Kulttuuritoimi Nuorisotoimi Liikuntatoimi Tekninen hallinto ja toimistopalvelut Yhdyskuntapalvelut Kunnallistekniikka Tukipalvelut Pelastustoimi Joukkoliikenne Rakennusvalvonta

5 Kunnan palveluksessa olevan henkilöstön määrä ja palvelussuhteen päätoimisuus Koko henkilöstö Naiset Miehet Yhteensä Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivuvirat/-toimet YHTEENSÄ Henkilöstöstä valtaosa, 84 % (v % ), tekee työtä kokoaikaisesti. Kokoaikaisen henkilöstön määrä on siis vähentynyt, samalla kun osa-aikaisten määrä on lisääntynyt. Tämä voidaan osittain selittää kasvaneella työllistettyjen ja oppisopimuksella työskentelevien määrällä. Työllistetyt ja oppisopimuksella työskentelevät tekevät pääsääntöisesti 85 % täydestä työajasta. Sivuvirkojen- ja toimien määrä on kasvanut merkittävästi. Sivuvirkoja oli perusturva- ja sivistysyksikössä, mm. kolme nuoriso-ohjaajaa sekä sivutoimista tuntiopettajaa. Lisäksi sivutoimissa oli kaksi edunvalvojaa ja kahvilanhoitajaa. Kokonaisuudessaan henkilöstön määrä kasvoi 18 henkilöllä. Toimialoittain Hallintoyksikkö Perusturvayksikkö Sivistysyksikkö Tekninen yks Kokoaikaiset Osa-aikaiset Sivuvirat/toimet YHTEENSÄ Miehet Naiset Palvelussuhteen luonne toimialoittain Vakituiset Määräaikaiset Työllistetyt/Oppis. Yhteensä Hallintoyks Perusturvayks Sivistysyks Tekninen yks YHTEENSÄ Taulukossa määräaikaisiin palvelussuhteisiin luetaan myös sijaiset. Seuraavalla sivulla on kaavio taulukosta.

6 4 Määräaikaisten työntekijöiden osuus on tähän saakka pysynyt lähes ennallaan vuodesta toiseen. Vuonna 2010 määräaikaisia työntekijöitä oli 6 enemmän kuin viime vuonna, vaikka aiemmassa kehityksessä määräaikaisten työntekijöiden määrä on pienentynyt. Työllistettyjä ja oppisopimuksella työskenteleviä on kaikkiaan 10 enemmän kuin viime vuonna. Erityisesti osuus on kasvanut hallinto- ja teknisessä yksikössä. Kunta panosti erityisesti nuorten työttömien ja pitkään työttömänä olleiden työllistämiseen palkkaamalla työsuunnittelijan. Yritykset osallistuivat aktiivisesti työllistämiseen. Palveluksen luonne toimialoittain Hallintoyksikkö Perusturvayksikkö Sivistysyksikkö Tekninen yksikkö Vakituiset 2008 Vakituiset 2009 Vakituiset 2010 Määräaikaiset 2008 Määräaikaiset 2009 Määräaikaiset 2010 Työllistetyt/Oppisopimus 2008 Työllistetyt/Oppisopimus 2009 Työllistetyt/Oppisopimus 2010 Henkilöstön sukupuolijakauma palvelussuhdetyypeittäin Miehet Osuus miehistä % Osuus koko henkilökunnasta % Naiset Osuus naisista % Osuus koko henkilökunnasta % Yht. Osuus % Vakituiset 67 77,0 12, ,8 61, ,4 Määräaikaiset 10 11,5 1,9 40 9,3 7,7 50 9,6 Työllistetyt 8 9,2 1,5 10 2,3 1,9 18 3,5 Oppisopimus 1 1,1 0,2 7 1,6 1,3 8 1,5 Sijaiset 1 1,1 0, ,0 10, ,0 Yhteensä , , Naisten osuus kunnan koko henkilökunnasta kuin myös vakituisesta henkilöstöstä on suuri johtuen hoitoalan ja opetusalan suurista henkilömääristä, jotka ovat naisvaltaisia. Sama toistuu määräaikaisten kohdalla.

7 Vakituisen henkilöstön ikärakenne Ikärakenne sukupuolen mukaan 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v Naiset Miehet Yhteensä Vakituisen henkilöstön ikäjakaumassa suurimmaksi ryhmäksi muodostui vuotiaiden ryhmä viime vuoden tapaan. Ryhmän koko viime vuoteen verrattuna on tosin pienentynyt neljällä (v henkilöä). Nämä neljä ovat siirtyneet seuraavaan ikäryhmään (v henkilöä). Muutoin näiden ikäryhmien määrissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuotiaiden määrä on vähentynyt kuudella ja vuotiaiden ryhmä on kasvanut neljällä henkilöllä (v ) Yli 50-vuotiaita oli vakituisesta henkilöstöstä 159 henkilöä eli 41,2 % (v ,7 %). Alle 50- vuotiaita oli 227 henkilöä eli 58,8 % (v ,3 %). Vakituisen henkilöstön ikäjakauma v 25-29v 30-34v 35-39v 40-44v 45-49v 50-54v 55-59v 60-64v

8 6 Ikärakenne toimialoittain yht. Hallintoyksikkö Perusturvayksikkö Sivistysyksikkö Tekninen yksikkö Toimialoittain tarkasteltuna hallintoyksikön henkilökunta näyttää ikärakenteeltaan kaiken aikaa vanhenevan. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että henkilömäärä on pysynyt ennallaan. Perusturvayksikön ja sivistysyksikön ikärakenne on hieman erilainen johtuen henkilöstön vaihtuvuudesta, jolloin henkilöstöön kuuluu enemmän myös nuoria työntekijöitä. Kaiken kaikkiaan kunnan vakituinen henkilöstö on kuitenkin valtaosin yli 40-vuotiaita. Työntekijöiden keski-ikä on 45,4 vuotta. Keski-ikä toimialoittain Hallintoyksikkö 55,2 57,4 58,4 Perusturvayksikkö 42,4 42,8 42,8 Sivistysyksikkö 45,2 45,1 49,6 Vapaa-aikayksikkö 43,0 40,4 41,4 Tekninen yksikkö 50,8 51,0 51,1 Kaikki 47,3 45,4 45, Vakituisen henkilöstön palvelussuhteen pituus Palvelussuhteen pituus toimialoittain Hallintoyksikkö Perusturvalautakunta Sivistysyksikkö Tekninen yksikkö Yhteensä Vakituisesta henkilöstöstä kunnan palveluksessa on ollut yli 10 vuotta 146 henkilöä eli 37 % kun vielä vuonna 2009 oli 194 henkilöä 52 %. Eniten henkilöitä on edelleen 5 9 vuotta palvelleiden ryhmässä, 36 %. Osuus oli vuonna ,5 %. Näihin lukuihin vaikuttaa puolestaan uusien työntekijöiden määrä.

9 Eläkkeelle siirtymiset Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Osa-aikaeläke Yhteensä / henkilöä Eläkepoistumaprosentti 1,7 2,0 2,2 2,5 Eläkkeelle siirtymisen keski-ikä 58,5 60,5 61,4 62,2 Hattulan kunnan palveluksesta jäi vuoden 2010 aikana vanhuuseläkkeelle kaikkiaan yhdeksän henkilöä. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on pieni. Toisaalta esimerkiksi vuoteen 2007 verrattuna eläkkeelle jääneiden määrä on kasvanut moninkertaiseksi. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä milloin haluaa vuoden iässä. Tällä toivotaan olevan vaikutusta vanhuuseläkkeelle siirtymiseen. Henkilöt, joilla on ns. henkilökohtainen eläkeikä, pyrkivät olemaan työssä ainakin siihen saakka. Henkilökohtainen eläkeikä sijoittuu yleensä 63 ikävuoden jälkeen. Hattulan kunnan eläkepoistuma Henk. Vanhuuseläke Työkyvyttömyysel. Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma, % Koko kunta-ala % ,6 3, ,8 3, ,2 3, ,3 3, ,5 3, , ,1 3, , , ,4 3, ,2 3, , , ,6 2, ,3 2,8 Vuoteen 2020 mennessä vanhuuseläkkeelle on jäänyt 28 % vakituisesta henkilöstöstä ja tämän taulukon tarkastelujakson loppuun mennessä 41 %. Suurimmat ammattiryhmät, joista eläkkeelle jäädään vuoteen 2020 mennessä, ovat perus- ja lähihoitajat, opettajat, perhepäivähoitajat ja siivoojat.

10 2.7. Vakituisen henkilöstön vaihtuvuus 8 Vuoden aikana palvelukseen tulleet ja palveluksesta lähteneet toimialoittain Tulleet Lähteneet Hallintoyksikkö 1 Perusturvayksikkö Sivistysyksikkö Tekninen yksikkö YHTEENSÄ (ilman eläkkeelle siirtyneitä, sisältäen myös sisäisiä siirtymisiä työsuhteesta toiseen) Kunnan palveluksessa vakituisessa työsuhteessa aloittaneiden määrä on vähentynyt viime vuoteen verrattuna yhdeksällä henkilöllä. Toisaalta kunnan palveluksesta lähteneiden osuus on kasvanut reilusti, 16 henkilöä enemmän kuin viime vuonna. 3 TYÖAIKA JA TYÖPANOS 3.1. Henkilötyövuosi Henkilötyövuodet (kalenteripäivät) - ottaa henkilöiden palveluksessa olon kalenteripäivinä ja jakaa luvun vuoden kalenteripäivillä. Ottaa huomioon, mikäli henkilö on työskennellyt vain osan vuotta ja osa-aikaisena. Henkilötyövuodet Hallintoyksikkö 7,1 6,8 6,8 Perusturvayksikkö 173,7 183,9 236,5 Sivistysyksikkö 102,4 106,5 103,0 Tekninen yksikkö 66,5 82,5 90,3 YHTEENSÄ 349,7 397,7 441,4 Perusturvayksikössä henkilötyövuosien kasvu on huomattava johtuen kunnan itse tuottamien päivähoitopaikkojen lisäyksestä. Sivistysyksikössä on tapahtunut lievää vähenemistä. Henkilötyövuosien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut.

11 Poissaolot Koko henkilöstön poissaolot toimialoittain ja syittäin kalenteripäiviä Sairaslomat Työtapaturmat Perhevapaat Koulutus Hallintoyksikkö Perusturvayksikkö Sivistysyksikkö Tekninen yksikkö YHTEENSÄ Vuorotteluvapaat Kuntoutus Muut syyt Hallintoyksikkö Perusturvayksikkö Sivistysyksikkö Tekninen yksikkö YHTEENSÄ Muu poissaolo = mm. ylityövapaa, ves-päivät, 50- ja 60-vuotispäivät, kertausharjoitukset, palkattomat vapaapäivät, opintovapaat Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot toimialoittain kalenteripäiviä Poissaolopäivät Päivää/henkilö Poissaolo-% Hallintoyks ,9 14,7 10 6,3 5,4 4,0 Perusturvayks ,9 19,2 15,0 5,6 7,7 5,9 Sivistysyks ,8 8,4 8,8 3,3 4,2 4,3 Tekninen yks ,1 15,4 14,7 6,9 6,0 5,6 YHTEENSÄ ,3 6,4 5,4 Vakituisen henkilöstön osalta sairaslomat ovat vähentyneet verrattuna viime vuoteen. Tämä kehitys on pelkästään positiivinen. Poissaolopäivien määrä on kasvanut sivistysyksikössä, mikä voidaan osaltaan selittää kasvaneella henkilöstön määrällä. Yksikössä on seitsemän työntekijää enemmän kuin viime vuonna..

12 10 Alla olevasta taulukosta ilmenevät pitkät sairaslomat palkallisuuden mukaan vuonna Päivät on laskettu kalenteripäivien mukaan. Sairausloma 2/3- palkalla/pv Sairausloma palkaton/pv Henkilömäärä Hallintoyksikkö Perusturvayksikkö Sivistysyksikkö 67 5 Tekninen yksikkö YHTEENSÄ Henkilömäärä Sekä 2/3- palkallisten että palkattomien sairauslomien määrä on vähentynyt. Erityisesti palkattomien sairauslomien määrä on vähentynyt (v pv). Sairauslomilla olleiden henkilöiden määrä on pysynyt samalla tasolla. Palkallisista sairauspoissaoloista n. 21 % muodostui 1-3 ja 4-10 päivän sairauslomista. Kaikki 1-60 päivää kestäneet lomat muodostavat poissaoloista 61,5 %. Vakituisen henkilöstön sairauspoissaolot toimialoittain Hallintoyksikkö Perusturvayksikkö Sivistysyksikkö Tekninen yksikkö Taulukosta käy erityisen hyvin ilmi perusturvayksikön sairauspoissaolojen kasvu vuonna Kun sen sijaan vuonna 2010 alitettiin jopa vuoden 2008 poissaolojen määrä. Ainoastaan sivistysyksikössä sairauspoissaolojen määrä on lisääntynyt. Tätä voidaan osittain selittää kasvaneella henkilöstömäärällä (v , v ). Toisaalta sairauspoissaolojen määrä per henkilö on kasvanut hieman (v ,1 pv/hlö ja v ,8 pv/hlö).

13 11 4 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI JA TYÖKYKY 4.1. Työterveyshuolto Vuonna 2010 työterveyshuollon palvelun tarjoaja vaihtui kesken kauden. Työterveyshuollon palvelut ostettiin Työsyke Oy:ltä ja kilpailutuksen jälkeen työterveyshuollon toimittajaksi valittiin alkaen Attendo MedOne Oy. Työterveyshuoltoa laajennettiin ottamalla siihen myös sairaanhoito. Työterveyshuollon kustannukset olivat euroa ajalta ja euroa ajalta Näistä Kela korvaa 60 prosenttia, eli euroa ja 5414 euroa, yhteensä euroa. Kevään 2010 aikana jatkettiin työpaikkakäyntejä teknisen lautakunnan alaisissa kohteissa, työmaakohteissa ja joissakin siivouskohteissa. Työpaikkaselvitys tehtiin myös Tuulia-kodin keittiöön. Työpaikkakäynneille osallistuu lähtökohtaisesti työterveyslääkäri ja hoitaja, sekä tarvittaessa työfysioterapeutti Työpaikkaruokailu Työpaikkaruokailu on järjestetty lounasseteleillä ja osittain henkilökunta käy Palvelukeskus Punojanportissa sekä Parolan koululla toimivassa keskusruokalassa. Henkilökunnalla on myös mahdollisuus ruokailla päiväkotien, koulujen tai Tuulia-kodin ruokaloissa Työtapaturmat Vakuutusyhtiön tilastotietojen mukaan tapaturmista aiheutuneita korvattuja sairauspäiviä oli yhteensä 29. Vuonna 2010 ei tapahtunut yhtään työmatkatapaturmaa. Työtapaturmat tapahtuivat sivistystoimen ja perusturvan päävastuualueilla. Sivistystoimessa tapaturmia tapahtui viisi kappaletta, eikä niistä seurannut yhtään korvattavaa sairauspäivää. Perusturvan puolella tapaturmia sattui kuusi kappaletta ja kaikki 29 korvattavaa sairauspäivää oli seurausta näistä tapaturmista. Tapaturmat olivat pääosin lieviä, mutta joukossa on ainakin yksi vakavampi tapaturma Työtapaturmat, kpl joista korvauspäiviä työmatkatapaturmat, kpl Maksetut korvaukset, euroa

14 Yhteistoiminta Yhteistyöryhmä Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa tuli voimaan Yhteistoiminta toimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistyöryhmän tehtävänä on osaltaan käsitellä yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita. Yhteistyöryhmän kokoonpano ja kokouksiin osallistuminen: Jäsen Läsnä Sillanpää Simo, JUKO:n pääluottamusmies, puheenjohtaja 5 Heino Arto, KTN:n pääluottamusmies 2 Manninen Pirkko, JYTY:n pääluottamusmies 3 Pajuoja Irma, JHL:n pääluottamusmies 5 Laakso, Katja,TNJ:n pääluottamusmies 3 Jussila Sirpa, työsuojeluvaltuutettu 2 Seppälä Marko, työsuojeluvaltuutettu 4 Viitala Ritva, henkilöstöjaoston/työnantajan edustaja 4 Teeriaho Janne, työsuojelupäällikkö, työnantajan edustaja 3 Ala-Kotila Helena, kamreeri, työnantajan edustaja, sihteeri 5 Pura Martti, kunnanjohtaja 3 Yhteistyöryhmä kokoontui viisi kertaa ja käsitteli mm. seuraavia asioita: - työterveyshuollon vuoden 2009 kustannusten korvaushakemus ja toimintasuunnitelma vuodelle kannanotto Hattulan työterveyshuollon järjestämiseen - vuoden 2009 tilinpäätös ja henkilöstöraportti - verkkopalkkalaskelman käyttöönotto - lausunto teknisen yksikön tukipalvelumuotojen sekä ulkoalueiden kunnossapidon tehtävien ulkoistamisesta - lausunto tupakointia työpaikoilla koskevista yleisistä ohjeista - vuoden 2011 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille kannustavapaat. Työsuojelu Työsuojeluvaalit toimitettiin sopuvaaleina ja työsuojeluvaltuutetuiksi ajalle valittiin toimihenkilöiden edustajana Marko Seppälä (JUKO) ja työntekijöiden edustajana Sirpa Jussila (JHL). Työsuojelupäällikkönä toimi tekninen johtaja Janne Teeriaho.

15 4.5. Työkykyä ylläpitävä toiminta 13 Tyky-toimintaa varten on perustettu organisaatio, jota johtaa kunnan johtoryhmä. Käytännön toimintaa hoitaa ohjausryhmä ja jokaisella työpaikalla esimies ja tyky-asiamies. Talousarvioon oli varattu tyky-toimintaan käytettäväksi euroa. Työpaikkojen tykytoimintaan käytettiin 9 245,38 euroa ja koko henkilökunnan virkistystoimintaan euroa. Tyky-rahaa käytettiin yhdessä tekemisen merkeissä fyysisen kunnon kohentamiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävään toimintaan. Myös kunto-, hoito- ja liikuntapalveluja käytettiin ja tehtiin teatterimatkoja. Virkistystoimikunta järjesti kevätvirkistystapahtuman hotelli Petäyksessä. Pikkujoulun merkeissä katsottiin elokuva Täällä Pohjan tähden alla 2, jonka jälkeen oli illallinen ravintola Piparkakkutalossa. Kunnan henkilöstöä on muistettu 10-, 20-, 30- ja 40-vuotisen Hattulan kunnan palvelun johdosta henkilöstöohjelman mukaisesti. Tämän muistamisen piiriin pääsi yhteensä 24 työntekijää Kunnallinen palvelu palkitaan Suomen Kuntaliiton ansiomerkillä siten, että hopeinen ansiomerkki annetaan 20 vuoden kunnallisesta palvelusta ja kultainen ansiomerkki 30 ja 40 vuoden palvelusta. Merkit jaetaan kahden vuoden välein. Hopeisia merkkejä jaettiin 19 ja kultaisia 11. Vuosittain anotaan myös Itsenäisyyspäivän kunniamerkkejä. Merkit luovutetaan niiden arvolle sopivissa tilaisuuksissa. 5 HENKILÖSTÖN PALKKAUSKUSTANNUKSET Muutos % Henkilöstön määrä ,8 Palkkauskustannukset Palkat ja palkkiot ,6 Eläkekulut ,7 Muu henkilösivukulut ,4 Henkilöstökorvaukset ,9 Yhteensä ,6 Palkkauskustannuksiin sisältyvät säännöllinen palkkatulo, lisä- ja ylityökorvaukset, lomaraha ja lomapalkat, palkallisen poissaoloajan palkkakustannukset sekä muut tehtyyn työhön liittyvät palkkakustannukset. Henkilöstökorvaukset ovat sairausvakuutuskorvauksia, tapaturmakorvauksia ja muita Kelan korvauksia. Palkkauskustannukset ovat pysyneet samalla tasolla. Henkilöä kohden laskettuina palkkauskustannukset olivat euroa (vuonna euroa). Henkilöstölle suositeltiin, että palkattomia ns. kannustevapaita voi pitää vuoden 2010 aikana. Kannustavuus perustui siihen, että viikonlopun päivät annettiin palkallisina. Säästötavoite oli n euroa. Tilinpäätöksen mukaan palkkasäästö oli ,21 euroa, sosiaalikuluineen noin euroa.

16 14 Vanhat virka- ja työehtosopimukset olivat voimassa saakka ja uudet tulivat voimaan ajalle Sopimukset sisälsivät vuodelle 2010 järjestelyerän samapalkkaisuuden edistämiseksi alkaen. Erällä korotettiin keskitetysti määrättyjen hinnoittelukohtien tehtäväkohtaisia palkkoja 0,7 % tai 1,3 %. Palkkahinnoittelun ulkopuolisille oli käytettävissä 0,5 %:n suuruinen paikallinen järjestelyerä lukien. Erän suuruus oli 211 euroa. Teknisten sopimuksen piirissä oleville jaettiin 186 euron järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi. Tuloksellisuuden edistämistä tukeva paikallinen 0,7 %:n suuruinen järjestelyerä tuli käyttöön lukien. Erän suuruus oli yhteensä euroa. Seuraavat uudet tai muutetut virat/toimet perustettiin vuoden aikana: Hallintoyksikkö - talousjohtajan virka lukien - projektipäällikön määräaikainen toimi Perusturvayksikkö Koti- ja vanhuspalvelut - varahenkilö sisäisin järjestelyin Sosiaalityö - perhetyöntekijän toimi kustannus sis. siirtona - tuetun asumisen ohjaajan virka kustannus sis. siirtona - sosiaalityön palveluesimiehen virka kustannus sis. siirtona Varhaiskasvatus - neljä lastentarhanopettajan tointa kaksi lastentarhanopettajan tointa kaksi lastentarhanopettajan tointa kolme varhaiskasvatuksen palveluesimiehen virkaa neljä päiväkodinjohtajan virkaa lakkautettiin - yksi päiväkodinjohtajan virka muutettiin erityislastentarhanopettajan toimeksi - kaksi päivähoitajan tointa neljä päivähoitajan tointa varhaisen tuen ohjaajan toimi Edellä mainituista vakinaistaminen oli kyseessä viidessä toimessa. Perusturva - taloussuunnittelijan toimi Tekninen yksikkö - ruokapalvelutyönjohtajan toimi Henkilöstökustannukset toimialoittain Muutos % Hallintoyksikkö ,8 Perusturvayksikkö ,6 Sivistysyksikkö ,5 Tekninen yksikkö ,9

17 15 Hallintoyksikön henkilöstökustannusten nousu selittyy useilla työllistämisillä sekä määräaikaisella työsuhteella. Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto ratkaisee seuraavat asiat: - paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekeminen kunnallisen pääsopimuksen, kunnallisten virka- ja työehtosopimusten erityismääräysten tai kunnallisen työmarkkinalaitoksen erillisen valtuutuksen perusteella, - virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten palkkaus- ja muiden määräysten soveltaminen, jollei tässä tai muussa johtosäännössä ole toisin määrätty, - työnantajan edustajien nimeäminen yhteistoimintaryhmään. Henkilöstöjaoston kokoonpano ja kokouksiin osallistuminen: Jäsen Läsnä Henkilökohtainen varajäsen Läsnä Tuomola Jouko, puheenjohtaja 5 Puotila Matti Viitala Ritva, varapuheenjohtaja 5 Hanka Sari Hämäläinen Matti 4 Luopajärvi Hellevi 1 Ala-Kotila Helena, kamreeri, esittelijä 5 Henkilöstöjaosto päätti palkantarkistuksia kahdeksassa pykälässä ja uusien virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanoa kuudessa pykälässä. Vakituisen henkilöstön jakautuminen sukupuolen mukaan sopimusaloittain KVTES TS OVTES TTES Miehet Naiset KVTES = kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus OVTES = opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus TS = teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TTES = tuntipalkkaisten työehtosopimus

18 16 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Henkilöstöraportin tunnuslukujen perusteella on todettavissa mm. seuraavia havaintoja ja kehittämistarpeita: Vakituisen henkilöstön määrä pysyi ennallaan, vaikka uusia toimia ja virkoja perustettiin. Edellisvuonna lisäys oli 12 henkilöä. Eniten muutosta tapahtui perusturvayksikössä, jossa kuitenkin käytettiin runsaasti sisäisiä järjestelyjä. Määräaikaisissa työsuhteissa olevien osuus koko henkilöstömäärästä oli 9,6 % prosenttia (vuonna prosenttia). Osuus on puolittunut verrattuna entiseen. Määräaikaisuuden täytyy olla tilapäinen ja selkeään syyhyn perustuva. Yleisin syy määräaikaisuuteen on sijaisuus. Määräaikaisista sijaisten osuus oli 53 % (v %). Vakituisesta henkilöstöstä on yli 50-vuotiaita 41,2 prosenttia (vuonna ,7 prosenttia). Erilaisille eläkkeille siirtymiset lisääntyvät vuosi vuodelta ja eläkkeelle siirtyvien määrä tulee vielä huomattavasti kasvamaan. Tästä on kuitenkin myönteisenä seurauksena henkilöstön nuorentuminen kun tilalle palkataan nuorempia työntekijöitä. Työnantajan tulee omalta osaltaan huolehtia siitä, että henkilöstön työkyky saataisiin säilymään eläkkeelle siirtymiseen saakka. Kunnan maine hyvänä työnantajana pitää saada edesauttamaan uusien työntekijöiden saamista. Henkilöstön tilaa on kuvattu myös sairauspoissaololuvuilla. Vakituinen henkilöstö oli sairauden vuoksi poissa keskimäärin 13 kalenteripäivää/henkilö. Hämeenlinnassa vastaava luku oli 16,2 ja Janakkalassa 12,8 Sairaslomat lisääntyivät ainoastaan sivistysyksikössä eikä sielläkään paljoa. Työtapaturmien määrä pysyi ennallaan ja ne olivat lieviä. Etenkin koulutoimessa on tehostettu työkoneiden suojausta ja suojien käyttämistä. Sekä työnantajan että työntekijöiden yhteisenä tavoitteena pitää olla sairauspoissaolojen ja työtapaturmien vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tehostaminen. Kunta varaa vuosittain talousarvioon määrärahan työkykyä ylläpitävään toimintaan. Työntekijöitä ohjataan myös kuntoutukseen entistä enemmän työterveyshuollon toimesta. ASLAK-, TYK- ja yksilöllinen kuntoutus ovat palkallisia. Työnantajan kannattaa panostaa myös sellaisen työterveydenhuollon kautta toteutetun kuntoutuksen palkallisuuteen tai muulla tavoin tukemiseen, jolla turvataan vielä suhteellisen hyvässä työkunnossa olevan työntekijän työkyvyn säilyminen. Työn tuottavuusvaatimukset lisääntyvät ja työympäristö muuttuu. Jotta työtä pystytään paremmin hallitsemaan ja työn rasittavuutta vähentämään on panostettava hyvään johtamiseen, henkilöstön osaamiseen ja työkykyyn. Palvelujen tarve kasvaa varsinkin hoitopuolella. Henkilökunnan omia vaikutusmahdollisuuksia työtehtäviin ja työtahtiin on lisätty etenkin perusturvassa. Siellä henkilöstö on ollut itse rakentamassa ja arvioimassa prosesseja sekä osaamiskartoituksiaan ja asiakasprofiileja ym. Osallisuus on lisääntynyt myös tiimien perustamisen, kehityskeskustelujen uusien muotojen ja lisättyjen kehittämispäivien ja ryhmien myötä. Työhyvinvoinnin kehittäminen edellyttää mm. seuraavia toimenpiteitä: - henkilöstön määrän ja rakenteen jatkuva arviointi, - esimiestyön kehittäminen siten, että osataan vaikuttaa työn kehittämiseen ja työprosessien toimivuuteen, - työyhteisön hyvinvoinnista ja henkilöstön työkyvystä, osaamisesta ja ammattitaidosta huolehtiminen sekä - tiedottamisen avoimuus ja oikea-aikaisuus.

19 17 Toimenpiteet on tarkemmin määritelty Hattulan kunnan kehittämisohjelmassa 2015 henkilöstöä koskevina toimenpidelinjauksina seuraavasti: - Henkilöstön työkyky ja osaaminen turvataan oikealla henkilöstömitoituksella, aktiivisella henkilöstöpolitiikalla sekä työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja koulutuksella. - Henkilöstön palkkauksessa huomioidaan palkkauksen kannustavuus, kilpailukykyisyys ja työtehtävien asettamat vaatimukset. - Henkilöstön koulutukseen ja ammatilliseen kehittymiseen osoitetaan riittävät voimavarat. - Henkilöstön eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaan työvoiman tarpeeseen varaudutaan. - Tiedonkulkua ja tiedonvälityksen kanavia parannetaan. - Johtamis- ja kehittämisvalmiuksia parannetaan. - Hattulan kunta edistää työnantajana henkilöstön tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista palkkauksessa, urakehityksessä sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. - Henkilöstöä ja kunnan henkilöstöpolitiikkaa koskevat suunnitelmat ja raportit pidetään ajan tasalla, ja niiden tarjoamaa tietoa hyödynnetään kunnan päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa.